LAKAN VILJELY Heli Pirinen

Transkriptio

1 LAKAN VILJELY Heli Pirinen

2 LAKKA (Rubus chamaemorus L.) Lakka kasvina Kuuluu heimoon Rosaceae ja siinä sukuun Rubus, alasukuun Chamaemorus ainut laji tässä alasuvussa Maanpäälliset osat yksivuotisia ja ruohomaisia varret avoimilla paikoilla 2-4 cm, varjoisilla 5-20 cm

3 Lakka kasvina PIONEERIKASVI Maarönsyt 5-30 cm syvyydessä, ikä voi olla 8-10 vuotta silmut talvehtivat maarönsyissä

4 Lakka kasvina Maarönsyn pituus voi olla yhdellä lakkayksilöllä jopa yli 10 m luonnonsuolla mahdollisesti vain emi- tai hedeyksilöitä, juuristo voi olla 60 cm:n syvyydessä

5 LEHTI Lakka kasvina Lehti munuaismainen, 5-7 liuskainen Lehtilavan pituus 2-5 cm ja leveys 3 cm Heinäkuun alusta alkaen syysväritystä

6 Lakka kasvina Jokainen lakan verso tuottaa yhden kukan Kukat kaksikotisia eli hede- ja emikukat eri yksilöissä Kaksineuvoisia itsepölyttyviä lakkakantoja löydetty pieniltä aloilta kaksineuvoisuuden pysyvyyttä tutkitaan Terä- ja verholehtiä 4-5 kpl joskus harvoin kuusi tai kolme Emilehtien määrä vaihtelee 3-35 Hedelehtien määrä vaihtelee Terälehdet ovat 8-12 mm pitkiä ja väriltään valkoisia

7 HEDELMÄ - MARJA Lakka kasvina Kerrottu luumarja, osahedelmien määrä 1-30 kpl Siemeniä on 1-30 kpl/hedelmä Hedelmä on aluksi oranssinpunainen, kova, verholehtien suojaama 'suppu', mutta kypsyessään se muuttuu vaaleankeltaiseksi, hieman hapahkoksi, pehmeäksi ja hyvin meheväksi lakaksi Marjan paino vaihtelee g (löydetty yli 6 g painavia)

8 Lakan puoliviljely Luonnonsadon varmistaminen hallan torjunta pölytyksen parantaminen tautien ja tuholaisten torjunta Luonnonsadon parantaminen Lannoitus Kalkitus Kateaineiden käyttö Maanpinnan käsittely

9 Taimimateriaalin lisäys LAKKALAJIKKEET Emilajikkeet: FJORDGULL ja FJELLGULL Hedelajikkeet: APOLLEN ja APOLTO Lisäksi kokeilussa Suomesta kerättyjä kantoja Kaksineuvoiset NYBY Marjakooltaan suuret Valkoiset Tummanpunaiset

10 Taimimateriaalin lisäys Nyby kaksineuvoinen Heteet ovat hyvin kehittyneet ja niiden jäänteet näkyvät marjojen kannoissa suojuslehtien päällä selvästi vielä marjojen kypsyttyäkin Löytöpaikka on Nyby, Petalax, Malax kommun, noin 40 km Vaasasta etelään Kuva ja teksti: Laukaan tervetaimiasema/marjatta Uosukainen

11 APOLLEN Taimimateriaalin lisäys Kotoisin Andoyalta,Norjasta 85 hedettä/kukka hyvä kukinta ja versonta

12 APOLTO Taimimateriaalin lisäys Kotoisin Andoyalta, Norjasta 95 hedettä/kukka hyvä kukinta ja versonta

13 FJELLGULL Taimimateriaalin lisäys Keksikokoiset marjat pienempi kuin Fjordgull kooltaan 14,5 emiä/kukka kukkia 74 kpl/m 2 versoja 404 kpl/m 2 kotoisin Ifjord vuoristosta Finnmarkista

14 Taimimateriaalin lisäys FJORDGULL suuret marjat 19,5 emiä/kukka kukkia 72 kpl/m2 versoja 291 kpl/m2 marjan keskipaino 1.9 g Kotoisin Andoyalta, Norjasta

15

16

17

18

19 Lakan avomaaviljely

20

21 Lakan avomaaviljely Lakan peltoviljely Kainuussa 5 ha, 20 viljelijää

22 Lakan avomaaviljely Viljelmän perustaminen Alueen muokkaus tai pintamaan kuoriminen Alueen tasoitus tuulensuoja-aidat Ojitus; valtaojat ja sarkaojat Pohjaveden säätelysysteemi

23

24 Lakan avomaaviljely KASVUALUSTA TURVE (H1-H4) Maarönsyjen kasvu nopeaa vaikuttaa ilmaversojen määrään (maarönsyjen silmujen määrä suoraan verrannollinen nouseviin ilmaversoihin) Lakalla ilmatilavaatimus ei kasva hyvin maatuneella turpeella (vesitila suurempi kuin ilmatila) ekologinen optimi on happamuusalueella ph Jos ph taso on hapanta turvetta lisättävä kuusi kuutioita 100 m 2, jotta ph saadaan laskemaan alle 5.5.

25 Lakan avomaaviljely

26

27 Rikkakasvit Lakan avomaaviljely -ENNEN ISTUTUSTA HÄVITETTÄVÄ: TURVEPELTOALUEILTA: ERITYISESTI MONIVUOTISET JUOLAVEHNÄ, VALVATTI, OHDAKE, VOIKUKKA - ISTUTUKSEN JÄLKEEN EI OLE HYVÄKSYTTYJÄ RIKKAKASVIEN KEMIALLISIA TORJUNTA-AINEITA - KESANNOINTI (Avo- tai kemiallinen) SUOALUEILTA: VARPUKASVIT, PUUSTOA

28 Lakan avomaaviljely Tuulensuoja-aitoja Kanadassa Kuva 2004 Guillaume Theroux Rancourt

29 Istutus Lakan avomaaviljely Emejä alueelle istutetaan 90 % ja heteitä 10 %

30 Lakan avomaaviljely Istutus Taimien istutus tehdään joko keväällä tai syksyllä pienilmaston parantaminen keväällä harso kuivumisvaara Viljelmän perustaminen on mahdollista myös suoraan maarönsyistä, jotka istutetaan keväällä Mattaistutuksissa taimiväli on 50 cm, jolloin hehtaarille menee taimia noin kpl Kohopenkeissä istutuksissa kannattaa käyttää paririvi-istutusta, joissa penkin leveys on noin metrin ja riviväli 1.4 m Paririviin istutetaan lakan taimia cm välein, jolloin hehtaarille menee noin tainta Istutus käsin, pottiputkella, Norjassa istutuskone

31

32

33

34

35 Lakan avomaaviljely Kattaminen KATTEEN TEHTÄVÄT: Eloperäiset ja synteettiset katteet.torjuu rikkakasveja.säilyttää maan kosteutta/hidastaa maan kuivumista.ehkäisee eroosiota estää pintavesiä kuljettamasta maa - ainesta.tasaa maan lämpötiloja.ehkäisee marjakasvien ja maan päällisten vihannesten likaantumista.vähentää kasvitautien esiintymistä Eloperäiset katteet edellisten lisäksi.ehkäisee maan tiivistymistä.lisää kasvualustaan sekoittuessaan maan eloperäisen aineksen määrää ja siitä seurauksena: Vahvistaa maan mururakennetta Lisää mururakenteita kiinni pitävien lima - aineiden määrää Lisää humusta maan, ravinteiden ja veden pidätyskyky paranee Maan biologinen aktiivisuus lisääntyy Lisää lieroja Lisää maan ravinteisuutta Vähentää maalevintäisten kasvitautien esiintymistä

36

37

38 Sato Lakan avomaaviljely Taimista istutettu viljelmä alkaa tuottaa satoa 3 vuoden kuluttua istutuksesta (tulos MTT:n kokeesta) Keskimääräinen sato mattoviljelyssä on ollut kg/ha (Norjassa) Suoraan maarönsyistä istutettu viljelmä tulee satoikään 5-6 vuoden kuluttua maarönsyjen istutuksesta

39 Kasvukausien aikainen hoito Lakan avomaaviljely Lakan kasvu alkaa, kun routaa voi olla vielä maaperässä 10 senttimetrin syvyydessä Pohjoisempaa alkuperää olevat kannat tai lajikkeet aloittavat kasvunsa ja kukintansa aikaisemmin kuin eteläistä alkuperää olevat Kasvukausien aikana huolehditaan: pohjaveden korkeudesta kastelusta (tarvittaessa) hallan torjunnasta rikkakasvien torjunnasta lannoituksesta pölytyksestä

40 Rikkakasvien torjuntaan ei vielä ole muita keinoja kuin mekaaninen torjunta käsin tai koneella haraten Lakka kesti hyvin rikkakasvien torjunta-aineitatarga Super ja Betanal

41 Tuholaisten torjunta Hillakuoriainen Seuranta, harso kesän alkupuolella Huom! muistettava kukinta ja pölytys Lakka kesti hyvin Malasiini-ruiskute, Bioruiskute S Haussa luonnonmukaisia torjuntakeinoja jatkohankkeessa paneudutaan

42 Lakan avomaaviljely Tautien torjunta Lehtihome Seuranta Lakka kesti hyvin Euparenia (Huom! kielletty käyttö 10/2008) Elisitorit! Esim. Bio salisyylihappo eli aspiriini Ruokasooda Kestävät kannat

43 Lakan avomaaviljely PÖLYTTYMISEN VARMISTUS HYÖNTEISPÖLYTTEINEN MEHILÄINEN KIMALAINEN KAKSIKOTINEN: EMI- JA HEDE ERI KASVEISSA YKSIKOTINEN: SAMASSA KUKASSA SEKÄ HEDE ETTÄ EMI HEDELMÖITTYMISEN PAREMPI ERI KANNAN SIITEPÖLYLLÄ KAKSINEUVOISUUTTA TUTKITAAN PARHAILLAAN PÖLYTYKSEN OSALTA

44 Lakan avomaaviljely HALLA 1. SADETUS Sadon voi tuhota kevät-, kesä- tai syyshalla HALLANTORJUNTA 2. KASVUPAIKKA VESISTÖN LÄHELLE 3. HARSO 4. SAVUTUS KEVÄÄN ENSIMMÄISET KUKAT ARKOJA HALLALLE PÖLYTTÄJÄT PUUTTUVAT ALLE C

45 Lakan avomaaviljely Hallatuhojen kynnysarvot -4 o C nuoret versot voivat tuhoutua, -6 o C Lehdelliset versot tuhoutuvat -0,5 o C osa nupuista ja kukista -2 o C suuri osa kukista ja marjoista -4 o C kaikki kukat ja marjat tuhoutuvat

46 Kasvihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely I Kasvukauden aikainen viljely Muovihuoneessa/ kausihuoneessa II Ympärivuotinen viljely Lämmitetty kasvihuone

47 Kausihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely I Kasvukauden aikainen viljely Kasvupeti/ allasviljely huhtikuustalokakuuhun 7 kk kustannukset pienemmät emokasvatuksen tekniikka rahallinen tulos ei sen parempi kuin avomaan viljelyssä

48 Kausihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely taimiväli 30 cm (avomaalla 50 cm) kasvualusta: turve H1-H4 ph alhaisempi kuin 5 lannoitus hitaasti liukenevat lannoitteet sijoituslannoitus ei rikkakasviongelmaa tippukastelu tai tihkukastelu letku ja sumutuskastelu sammal ja levä ongelma

49 Kausihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely istutusaika: 1. aikainen kevät 2. elokuu 3. myöhään syksyllä lokakuussa (kasvit lepotilassa) samaan syvyyteen istutus, mikäli taimi kasvussa 5 cm syvempään lepotilainen

50 Lakan kasvihuoneviljely

51 Lakan kasvihuoneviljely

52 Kasvihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely -ympärivuotinen lämmitetty huone KEVÄT (2 viikkoa) kukinta alkaa viikkoa istutuksesta Lämpötila; 15 C (päivä ja yö) Valaistus; pitkä päivä 24 h, 400W suurpainenatriumlamput, noin 200 μe m² sek-1 ( PAR μe m² sek-1) KESÄ (noin 10 viikkoa marjojen kypsymiseen) Lämpötila; päivä 18 C/yö 12 C (12 h päivä/12 h yö) Valaistus; pitkä päivä 24 h, 400W suurpainenatriumlamput, noin 200 μe m² sek-1 ( PAR μe m² sek-1) SYKSY (noin 6 viikkoa) Lämpötila; 6 C/6 C (12 h päivä/12 h yö) Valaistus; lyhyt päivä, 12 h 400W suurpainenatriumlamput, noin 200 μe m² sek-1, 12 h pimeä yö TALVI (noin 8 viikkoa) = lepokausi Lämpötila; 0-0,5 C, kylmiö tai ulkona lumen alla 24 h pimeää

53 Kasvihuoneviljely Lakan kasvihuoneviljely Kasvatusalusta: Rahkaturve (Sphagnum sp.) maatumisaste H2- H4, lannoittamaton, ph 3,5 4,5. (lisätään 5-10 % perliittiä) Lannoitus: Osmocote Exact Standard Hi-K 8-9 kk (9-5-15) 4 kg/m 3 turvetta

54 Kasvihuoneviljely

55 Maarönsyjen kasvua

56 Pölytys kasvihuoneessa Lakan kasvihuoneviljely kukkakärpäset lähdetään kehittämään, sukaskärpäset ja kesymehiläiset kimalaiset käsin pölytys hedekukkien pakastaminen

57

58 Marjat ja sato Marjojen kehitys kestää muovihuoneessa 5-6 viikkoa WEEKS 5 TO 7 WEEKS

59

60 Talvehtimaan siirtyvät lakat

61 Tuholaiset Hillanälvikäs lakalla Galerucella sagittariae

62 Harsosääski Lakan kasvihuoneviljely Aikuinen harsosääski, toukka ja kotelo. (Kuva O. Iivanainen 2000).

63 Tuholaiset Lakan kasvihuoneviljely Ansarijauhiainen Trialeueudoles vaporarium ja etelänjauhiainen Bemisia tabaci torjuntaan Macrolinec (Mocrolopus calignosus) petolude, joka tehoaa erityisen hyvin jauhiaiseen

64 Kasvihuonetuholaiset Lakan kasvihuoneviljely Tetranychus urticae = vihannespunkki

65 Viljelyn haasteita Pölytys Taudit ja tuholaiset Halla Taimi sadontuottoikään nopeammin Lajikkeita enemmän Vähäsiemeniset lajikkeet