Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Transkriptio

1 Uutiskirje Lue viesti selaimessa Kesäkuulumisia Kausi 2017 etenee vääjäämättömästi kohti syksyä: torjuntaeliötoimitukset tunneliviljelmille hiipuvat ja avomaamansikalle aniharva levittää enää petoja. Kesä toi tullessaan vanhoja tuttuja kasvintuhoojia, mutta myös joukon uusia tuttavuuksia. Tässä uutiskirjeessä katsaus menneen kesän saaliisiin, lähinnä tunneliviljelmillä esiintyneisiin kasvintuhoojiin. Iso- ja pikkuvattukirva Isovattukirva (Amphorophora idaei) Isovattukirvat ovat, nimensä mukaan, pitkäjalkaisia suurehkoja kirvoja (2,6 4 mm). Ne eivät aiheuta lehtien sykeröitymistä, kuten pikkuvattukirvat, mutta niiden tiedetään mm. levittävän vadelman virustauteja. Pikkuvattukirva (Aphis idaei) Ensimmäiset sukupolvet esiintyvät rykelminä vadelman versoissa ja aiheuttavat niiden sykeröitymisen. Loppukesästä esiintyvät yksilöt ovat pienen pieniä (alle 1 mm:n mittaisia) ja ne ovat hajallaan pitkin lehtiä. 1/6

2 Kirvavioitus Kiiltävät lehtipinnat ja vaaleat nahanroippeet kielivät kirvasaastunnasta. Ensimmäisiä yksittäisiä kirvoja on hankala löytää lehtien alapinnoilta. Kirvatorjuntaa kesältä 2017 Biologinen kirvatorjunta hoituu kirvavainokaisilla ja -sääskillä sekä harsokorentotoukilla. Tapauskohtaisesti mietitään viljelijän kanssa hänelle paras torjuntavaihtoehto. Lähtökohtaisesti kirvatorjunta, kuten biotorjunta ylipäänsä, on aina ennakkotorjuntaa! Tänä kesänä useimmilla viljelmillä kirvat onnistuttiin pitämään kurissa pelkillä ennakkotorjuntaan käytetyillä BerryProtect - tai FresaProtect vainokaisputkiloiden säännöllisillä, kolmen viikon välein tehdyillä, levityksillä. Osalla viljelmistä torjuntaa tehostettin pääasiassa harsokorentotoukilla. Pari päätyi tekemään kemiallisen korjausliikkeen. Kauden 2017 aikana Biotuksen kesätyöntekijä, Annaliina Hietanen, keräsi lopputyötään varten aineistoa liittyen kirvojen biologiseen torjuntaan tunnelivadelmalla. Työ valmistunee vielä tämän vuoden puolella. Odotamme tuloksia! Ripsiäiset Ripsiäisiä esiintyy enenevissä määrin niin avomaalla kuin tunneleissa. Erityisesti mansikalla on ripsiäisistä tullut kyselyjä. Ripsiäiset ovat, pienen kokonsa vuoksi, vaikeasti havaittavissa. Ne ovat myös vikkeliä! Jos kopsauttaa mansikan kukkaa valkoisen paperin päällä, niin ripsiäiset tipahtavat paperille. Paperilla vilistävistä eliöistä näkee eri asteiset ripsiäiset hyvin. 2/6

3 Ripsiäiset ovat hankala tuholaisryhmä: kaikki kukista löytyvät ripsiäislajit eivät välttämättä aiheuta vioituksia. Ripsiäisvioitus marjoissa on tunnistettavissa siitä, että marjojen pinta on kelmeä ja siemenet tulevat voimakkaasti näkyviin. Tunneleissa riittävän ajoissa aloitettu torjunta ripsiäispetopunkeilla auttoi pitämään ripsiäiset hallinnassa. Joissain tapauksissa levitettiin myös Orius-petoluteita. Biotus tutki ripsiäisten biotorjuntaa myös avomaalla vuoden 2017 kesällä. Alustavat tulokset saadaan myöhemmin. Jo tässä vaiheessa voidaan paljastaa: aiheeesta tarvitaan ehdottomasti Suomen oloissa lisätutkimusta! Vihannespunkin torjunta onnistui hyvin Vadelmatunneleissa vihannespunkkia ennakkotorjuttiin 4. viikon välein levitetyillä kalifornianpetopunkkipusseilla. Pussilevityksillä pärjättiin tänä kesänä pitkään, monet jopa koko kauden. Jos vihannespunkkeja ilmaantui, siirryttiin heti ansaripetopunkkien käyttöön. Vihannespunkkitorjunta onnistui monella viljelmällä kesällä 2017 hyvin, kiitos säännöllisten petolevitysten. Osittain varmasti viileä kesä myös vähensi vihannespunkkipainetta. 3/6

4 "Hämärikkökääriäinen" Kääriäistoukkia harmokääriäisiä eli hämärikkökääriäisiä (Cnephasia sp.) ja talvikääriäisiä (Acleris sp.) esiintyi myös vadelmalla, mansikkakin kuuluu niiden isäntäkasveihin. Toukat vioittavat kasveja käärimällä kukkia ja lehtiä yhteen. Useimmat harmokääriäiset lentävät ja munivat heinäkuussa, munista kuoriutuvat toukat jäävät talvehtimaan ja aloittavat vioituksen vasta seuraavana keväänä. Talvikääriäisten elintavat vaihtelevat, osa talvehtii toukkana ja osa muna-asteella. Hämärikö- ja talvikääriäisillä on runsaasti isäntäkasveja: leinikit, hierakat, savikat, voikukka, valvatit ym. leveälehtiset rikkakasvit ovat suosittuja. Rikkakasvien torjunta ja rivivälin lyhyenä nurmena pitäminen vähentää vioituksia. Kemiallinen torjunta ja torjunnan tarpeen arviointi on hankalaa, ruiskutus aikaisin keväällä ennen nuppujen esiintuloa voi vähentää vioituksia. Myöhemmin kukinnan aikana vioitusten ilmetessä ei torjunta enää ole suositeltavaa. Priophorus -pistiäinen Priophorus - lehtipistiäisten vioituksista on tullut havaintoja kesän alusta aina tähän päivään saakka. Priophorus morio -pistiäinen on vadelmalla tavallisimpia, myös Allantus-suvun pistiäisiä esiintyy vadelmalla. Avomaalla esiintyy tavallisesti kaksi sukupolvea, kausihuoneissa kolme tai neljäkin. Toukat talvehtivat lehtikarikkeessa tai kaivautuvat maahan, aikuiset kuoriutuvat touko-kesäkuussa. 4/6

5 Naaraat munivat lehtien alapinnalle, yhteen lehteen useitakin munia. Toukkaperhe reikiinnyttää lehden syömällä siihen pitsikuviota. Kukintoja tai marjoja toukat eivät vioita, mutta runsaana esiintyessään toukat häiritsevät jo sadonkorjuuta. Täysikasvuiset toukat ovat reilun 1 senttimetrin mittaisia. Toukkien ulkonäkö vaihtelee toukan iän mukaan: isolla toukalla selkäpuoli on tumma ja pää musta/ruskea. Kuvan toukka vielä keskenkasvuinen. Aikuinen Priophorus -pistiäinen on musta 4,5-7 mm pitkä. Koiraat ovat harvinaisia - lisääntyminen yleensä partenogeneettistä. Aikuisten pistiäisten esiintymistä voisi ehkä tarkkailla keltaansoilla, mutta kokemuksia tästä ei ole. Harsokorennon toukat käyttävät nuoria toukkia ravinnokseen ja kausihuoneessa harsokorennon toukat voisivat vähentää pistiäistoukkien määrää, mutta asiaa ei ole meillä vielä tutkittu. Kemiallinen torjunta tulisi suunnata ensimmäisen sukupolven toukkiin, mutta usein siinä vaiheessa vioitusta ei vielä huomata. Toisen ja kolmannen sukupolvien toukkien kemiallinen torjunta ei tule kysymykseen kukinnan ja pölytyksen vuoksi. Luteet Jos löytää marjaludemunaston on hyvä tässä vaiheessa poistaa lehti ja viedä se ulos tunnelista.näin vältyt aiankin osilta ludevioituksilta, sekä makuhaitoilta. 5/6

6 Kiitos! Kiitämme kaikkia asiakkaitamme kuluneesta kesästä. Kanssanne oli mukava asioida ja suunnitella yhdessä torjuntatoimia! Ensi keväänä palataan taas asiaan. Mukavaa syksyä! Tykkää meistä Facebookissa Biotus OY Tiilenlyöjänkatu FORSSA Puh. (03) / info@biotus.fi Närpes kontor: Simhallsvägen 5 (vid Reo- tuote Oy) Närpes Service på svenska: Esa Palmujoki; esa.palmujoki@biotus.fi Jos haluat peruuttaa tilauksen, klikkaa tästä. Powered by Postiviidakko 6/6