SammakkoNews. Sammakkokangas Oy:n tiedotuslehti Riikinvoiman ekovoimalaitos rakenteilla Leppävirralle sivu 12. Asiakas kysyy!

Transkriptio

1 SammakkoNews Sammakkokangas Oy:n tiedotuslehti 2015 Mikä jätteessä maksaa? sivu 4 Asiakas kysyy! sivu 6 Riikinvoiman ekovoimalaitos rakenteilla Leppävirralle sivu 12 Jätelautakunta tiedottaa sivu 15

2 Satu pienestä jätehuoltoyhtiöstä, joka muuttui todeksi Olipa kerran kaukana Pohjolassa pienoinen valtakunta, jonka keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä sijaitsi viisi pientä kuntaa ja kaksi kaupunkia. Jokaisella näistä oli omat kaatopaikkansa, joissa kuntalaisten tuottamat yhdyskuntajätteet käsiteltiin. Elo kunnissa oli leppoisaa ja arki kului omalla painollaan, kunnes valtakunnassa kävi käsky, että yhdyskuntajätteiden kaatopaikkojen määrää oli vähennettävä ja näillä viidellä kunnalla sekä kahdella kaupungilla tulisi jatkossa olla vain yksi yhteinen yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Tästä seurasi kuntien virkamiehille suuri huoli siitä, miten kaatopaikkatoiminnot hoidettaisiin alueella jatkossa. Mutta ei hätää, yhden EU-hankeen avulla, jota vetämään ryhtyi kaksi pelotonta ja rohkeaa henkilöä, kuntien yhteinen huoli alueen kaatopaikkapalveluiden jatkumisesta haihtui taivaan tuuliin. Kuntien välisten neuvottelujen tuloksena perustettiin pieni jätehuoltoyhtiö alueen kuntien jätehuollon palvelutehtäviä hoitamaan. Keskinäisen yhteistyön osoituksena jokainen osakaskunnista valitsi yhtiön hallitukseen yhden jäsenen, jotka yhteistuumin päättivät etsiä yhtiön johtoon viisaan ja oppineen henkilön. Tietäjää yhtiön johtajaksi haettiin maan ääristä asti ja viimein pienen jätehuoltoyhtiön johtajaksi löytyi korkeasti oppinut ja kokenut mies. Johtajan sekä yhtiön muun henkilönkunnan löydyttyä pieni jätehuoltoyhtiö aloitti toimintansa. Alussa oli pohjaamaton loppusijoitusalue, biojätekenttä, koppi sekä toimistotilat ilman työpöytiä ja tietokoneita. Mutta ei aikaakaan, kun kiltin ympäristökeskuksen EU-haltijattaren avulla sankan metsän keskellä oleva vanha kaatopaikka alkoi muuttua vinhaa vauhtia nykyaikaiseksi jätekeskukseksi. Samalla pieni jätehuoltoyhtiö alkoi neuvomaan alueen kuntalaisia sekä levittämään alueen asukkaille jätteiden lajittelun ilosanomaa erilaisten tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla. Lisäksi päätettiin parantaa alueella olemassa olevaa aluekeräysjärjestelmää maalaamalla ja kunnostamalla keräyskatoksia sekä perustamalla ihka uusia ekopisteitä. Suurimmassa osassa pienen jätehuoltoyhtiön osakaskuntia alkoivat vähitellen liikkua yhtiön logolla varustetut jäteautot alueen asukkaiden sekajätteitä keräillen. Parin kiivaan rakentamisen täyteisen vuoden päätteeksi loppukesällä 2006 voitiin viettää valtakunnan kuntaministerin johdolla pienen jätehuoltoyhtiön uuden uhkean jätekeskuksen avajaisia ja juhlavieraat saivat ihastella uutta toimistorakennusta, loppusijoitusaluetta, pientuojien lajittelupihaa, asfaltilla päällystettyä hyötyjätteiden varastointikenttää, lietemäisten jätteiden käsittelyaltaita, tasausallasta ja maasuodatinta. Hetken aikaa pienen jätehuoltoyhtiön väki sai tyytyväisenä ihastella jätekeskuksensa toimintaa. Vanhan jätetäyttöalueen sulkeuduttua huomattiin kuitenkin loppusijoitusalueen olevan aivan liian pieni. Valtakunnan neuvokkaiden konsulttien sekä osaavien urakoitsijoiden avulla rakennettiin vanhan loppusijoitusalueen päälle välipohjarakenteita ja sulkurakenteita sekä sen viereen ihan uusia loppusijoitusalueen pohjarakenteita. Monien vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen saatiin loppusijoitusalue laajennettua riittävän kokoiseksi ja suljettua vanha loppusijoitusalue. Alussa pienen ja urhean jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät vastasivat puhelimeen yhtä mittaa aamusta iltaan muutoksesta hätääntyneiden kuntalaisten puheluihin ja monissa puheluissa asiakkaita neuvottiin laittamaan jätteensä jäteastiaan eikä kiven koloon. Oikein erityisesti painotettiin sitä, että jätteitä ei saa polttaa poroksi. Välillä urheat pienen jätehuoltoyhtiön työntekijät olivat menettää toivonsa siitä, että asenteet jätteiden lajittelua kohtaan eivät ikinä muutu. He eivät kuitenkaan suostuneet luovuttamaan, koska heidän halunsa suojella alueensa vehreitä metsiä, kirkkaita vesiä ja puhdasta luontoa oli vahva. Vähitellen pienen jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät saivat huomata, että asiakkaiden asenteet lajittelua sekä jätehuoltoa kohtaan muuttuivat positiivisemmiksi. He alkoivat saada puheluja tyytyväisiltä asiakkailta, jotka kaipasivat lisätietoutta jätehuollosta. Yhtiön tiedottaminenkin kehittyi vähitellen, ja kuntalaisten iloksi heidän postilaatikoistaan alkoi kerran vuodessa löytyä jätetietoutta sisältävä asiakaslehti neljännesvuosittain lähetettävien laskujen liitteenä olevan info-kirjeen lisäksi. Jätehuollon toimivuudesta ilahtuneena pienen jätehuoltoyhtiön täyden palvelun osakaskunnat päättivät perustaa pienen jätehuoltoyhtiön parivaljakoksi jäte- 2

3 lautakunnan alueen jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan. Talven pakkasten paukkuessa vuonna 2009 alkoi jätelautakunnan toiminta topakan esittelijän johdolla. Näin taas kerran alueellinen jätehuolto hyppäsi askeleen eteenpäin, kun sen alueen kuntalaisten kohtelu tasapuolistui pienen jätehuoltoyhtiön ja jätelautakunnan työskennellessä rinta rinnan toisiaan kädestä kiinni pitäen. Näitä kahta ei voinut enää toisistaan erilleen erottaa lautakunnan päättäessä jätehuollon käytännöistä ja pienen jätehuoltoyhtiön toteuttaessa sen päätökset. Eräänä alkukesän kauniina päivänä pienen jätehuoltoyhtiön väki sai kuulla, että yhtiön johtajana toiminut tietäjä jättäisi heidät pian ja siirtyisi suuremman sekä mahtavamman jätehuoltoyhtiön johtajaksi. Haikein mielin pienen jätehuoltoyhtiön henkilökunta sanoi johtajalleen hyvästit ennen yöttömän yön juhlaa. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön hallitus joutui etsimään osaavaa ja aikaansaavaa henkilöä yhtiön johtoon. Pitkällisen etsinnän jälkeen yhtiön hallitus löysi luovan, tarmokkaan ja innovatiivisen johtajattaren, joka otti ohjat käsiinsä ja alkoi uutterasti voimiaan säästämättä kehittää yhtiön toimintaa sen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Taas kuului valtakunnassa kummia, sillä lainsäätäjät olivat päätyneet siihen, että biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tultaisiin kieltämään vuoden 2016 alusta alkaen. Pienen jätehuoltoyhtiön oli tulevaisuutensa turvaamiseksi löydettävä jätteenpolttolaitos sekajätteilleen. Alkoi kuumeinen eri vaihtoehtojen etsintä ja harkinta. Aikaa vievän etsinnän jälkeen pieni jätehuoltoyhtiö päätti liittyä Itä-Suomen jätteenpolttolaitoshankkeeseen, jonka neuvottelujen ja selvitysten päätteeksi päätettiin perustaa vuoden 2012 lopussa Riikinvoima Oy. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön sekä sen osakaskuntien asukkaiden sekajätehuolto oli turvattu! Ja kun vielä ajalle ennen Riikinvoima Oy:n Leppävirran polttolaitoksen valmistumista löytyi yhteistyökumppani kaukaa pohjoisesta raikkaan Jäämeren rannalta, eivät asiat olisi voineet olla paremmin hyötykäyttöprosentin suhteen. Ajan kuluessa eräs pienen jätehuoltoyhtiön osakaskaupungin naapurikunta oli uuden jätelain voimaan astumisen myötä alkanut pohtia jätehuoltonsa järjestämistä ja päätynyt kuljetusjärjestelmäpäätöksessään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tieto pienen jätehuoltoyhtiön toiminnasta oli kiirinyt pitkin maita ja mantuja sekä päätynyt naapurikunnan virkamiesten korviin. Kuulemastaan kiinnostuneena naapurikunnan virkamiehet päättivät lähteä tutustumaan pienen jätehuoltoyhtiön sankan metsän keskellä sijaitsevaan jätekeskukseen ja yhtiön toimintaan. Vierailusta innostuneet pienen jätehuoltoyhtiön johtajatar ja palvelupäällikkö esittelivät pienen jätehuoltoyhtiön jätekeskusta ja yhtiön toimintaa parhaan taitonsa mukaan niistä kiinnostuneille vierailleen. Illalla, vieraiden jo lähdettyä kauan aikaa sitten, nämä kaksi neuvokasta naista, kumpikin omalla tahollaan, esittivät tähdelle toiveensa siitä, että naapurikunta liittyisi pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi. Ilmeisesti tähti kuuli nämä toiveet, sillä naapurikunnan virkamiehet innostuivat näkemästään ja kuulemastaan niin, että pyysivät tarjouksen pieneen jätehuoltoyhtiöön osakkaaksi liittymisestä. Tarjouksen saatuaan virkamiehet esittivät naapurikunnan päättäjille pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi liittymistä, johon nämä yksimielisesti suostuivat. Näin loppukesästä vuonna 2014 pieneen jätehuoltoyhtiöön liittyi uusi osakaskunta. Yhä vielä tänäkin päivänä, kymmenen vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen, toimii pieni jätehuoltoyhtiö pienen pohjoisen valtakunnan keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä pitäen huolta alueen kuntalaisten jätehuollon palveluista ahkerasti niitä hoitaen. Paljon on pieni jätehuoltoyhtiö kehittynyt kymmenen vuoden aikana kohdatessaan lukuisia haasteita ja mahdollisuuksia. Sitkeästi tahtoo yhä edelleen yhtiö sekä sen johtaja, hallitus ja henkilökunta suojella alueensa puhdasta luontoa jätelakia ja asetusta noudattaen sekä laadukkaita jätehuoltopalveluita tarjoten. Hyvät kuulijat, tämä tarina pienestä jätehuoltoyhtiöstä on tosi. Toimitus Toimitus-Team Sammakkokangas Oy Päätoimittaja Outi Ruuska Ulkoasu ja Taitto Grafitatu Oy Tommi Kuosmanen Kuvat Sammakkokangas Oy Julkaisu huhtikuu 2015 Palaute Jakelu Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan, Uuraisten ja Saarijärven kaikkiin kotitalouksiin ja kesäasukkaille.

4 Jätelaskujen maksuehto on 14 vuorokautta Asiakaspalvelumme saa usein yhteydenottoja laskutukseen liittyen. Vakituisten asukkaiden jäteastiapalvelut laskutetaan kolmen kuukauden välein. Perusmaksu laskutetaan kahdessa erässä 2. ja 4. neljänneksen laskuilla. Vapaa-ajan kiinteistöjen laskutus on kerran vuodessa ja se ajoittuu syksyyn. Jätekeskuksessa asioivat voivat maksaa kuorman paikan päällä tai laskulla. Jätekeskuskuormien osalta laskutus tapahtuu kerran kuussa. Kaikkien laskujen maksuehto on muuttunut alkaen 14 vuorokauteen. Sammakkokangas Oy ei hoida maksumuistutusten lähettämistä vaan Intrum Justitia Oy lähettää tarvittaessa maksumuistutukset. Ennen jälkiperintään siirtymistä maksumuistutuksia lähetetään asiakkaalle kaksi. Intrum Justitia hoitaa maksumuistutusten lisäksi myös jälkiperinnän. Laskuista tehtävät maksumuistutukset tulee osoittaa 14 vuorokauden sisällä laskun saamisesta jätelautakunnalle kirjallisesti. Mikäli laskun suorittamiseen tarvitaan lisäaikaa tai muita järjestelyjä, kannattaa olla yhteydessä Sammakkokankaan asiakaspalveluun ennen kuin laskun eräpäivä umpeutuu. Jäteastiatyhjennys-, perus- ja aluekeräyspistemaksujen osalta laskutus perustuu jätelautakunnan vahvistamaan julkiseen jätetaksaan. Mahdolliset maksusaatavat ovat siis viimekädessä ulosottokelpoisia. Mikä jätteessä maksaa? Usein tulee kuulleeksi, mikä ihme jätteissä maksaa. Jätteiden käsittelymaksut pohjautuvat perimmiltään jätelakiin, jonka mukaan jokaisen on maksettava omien jätteidensä käsittelystä. Sammakkokangas Oy on julkinen osakeyhtiö, minkä vuoksi toimintaa ei rahoiteta verovaroista. Jätteen käsittelystä aiheutuu kuitenkin paljon kuluja. Tänä päivänä jätteiden käsittely on tarkasti säädeltyä ja ammattimaista toimintaa, sillä jätelain mukaisesti jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on viimeinen vaihtoehto. Jätteiden kuljetus ja käsittely asianmukaisesti eri laitoksissa aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Sammakkokankaan alueella myös hallinto, henkilöstö ja neuvonta tuovat kustannuksia. Jätekeskuksen perimillä maksuilla katetaan jätteen käsittelystä, jälkitarkkailusta ja kuljetuksesta aiheutuvia kuluja. Kaatopaikan ylläpitäjän on maksettava sijoitettavasta jätteestä jätevero kaikesta kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavasta jätteestä, jonka suuruus on 55 tuhatta kiloa kohden. Jäteveron kautta valtio pyrkii ohjaamaan jätteet ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Sammakkokankaan jätekeskuksen perustamiseen, ylläpitoon ja jälkihoitoon käytettävät varat ovat merkittäviä menoeriä, joiden lisäksi jätemaksuilla rahoitetaan tehdyt ja tulevat investoinnit. Kaatopaikkarakentaminen on kallista. Jätteenkäsittelypaikkojen kriteerit ovat tiukat ja niiden rakentaminen tarkasti säädeltyä, mikä selittää kustannukset. Harvoin tulee ajatelleeksi, että jätemaksujen määrään voi vaikuttaa myös itse. Tässä muutama vinkki, joilla jätemaksuja voi kohdaltaan pienentää: Osta harkiten: kaikki jäte on joskus ostettu uutena kaupasta. Hankintoja voi tehdä yhdessä naapurin, ystävien tai sukulaisten kanssa. Noudata lajittelussa oman alueesi ohjeita. Lajittelematon jäte on kustannuksiltaan syntypaikkalajiteltua jätettä kalliimpaa. Biojäte ja metalli eivät kuulu sekajätteeseen!

5 Biojäte ei pelkkää jätettä vaan ravinteikkaan mullan raaka-aine Biojätteen lajitteluvelvoite koskee alueemme kaikkia kiinteistöjä ja niiden jätehuoltoa. Taajama-asukkaat voivat kompostoida biojätteen tai liittyä järjestetyn biojätekeräyksen piiriin. Haja-asutusalueilla syntyvä biojäte on kompostoitava omatoimisesti. Kuntien aluekeräyspisteissä ei ole biojätteen keräystä, sillä se aiheuttaa hygieniahaittoja etenkin kesällä. Kompostissa pieneliöt maaduttavat biojätteen mullaksi. Kompostointi on hyvä tapa tuottaa itse puhdasta, ravinteikasta multaa maanparannus- ja lannoitusaineeksi. Lisäksi se vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja kaatopaikan metaanipäästöjä - siis hyvä teko ympäristön hyväksi. Kompostoinnilla voi osaltaan pienentää jätteen erilaisia kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Kompostoriin voi laittaa: ruuantähteet, kahvin ja teen porot hedelmien, juuresten, vihannesten ja marjojen kuoret ja perkausjätteet kananmunan kuoret (hyvä murskata) kala- ja lihajätteet (kalanperkausjäte) pienet luut pienet määrät paperia (suodatinpussit, pehmopaperit, kompostiastian suojapaperi) huonekasvien osat ja kukkamullat, leikkokukat lemmikkieläinten häkkien purut ja jätökset (pienet määrät) puutarhajätettä (mikäli mahtuu) Saarijärven seudun jätehuoltomääräysten mukaan, elintarvikkeista koostuvan biojätteen kompostointi on sallittu vain kompostoria käyttäen. Kompostiin ei kuitenkaan saa laittaa mitään, mikä ei maadu tai mikä haittaisi sen toimintaa. Näitä ovat muun muassa muovi, metalli, lasi, pölyimuripussit, tupakantumpit, tuhka ja kalkki. Tuhka ja kalkki esimerkiksi hidastavat kompostoitumista. Lisäksi juoksevia tai nestemäisiä jätteitä ei tule laittaa kompostiin, sillä ne kostuttavat kompostia liikaa. Kompostoinnin kymmenen kultaista sääntöä 1. Kompostia ja kompostoria ei saa sijoittaa kymmentä metriä lähemmäs naapurin kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta neljää metriä lähemmäksi tontin rajaa. 2. Kompostorissa tulee olla kansi ja pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Kompostorissa pitää olla toimiva ilmankierto, eli tarpeeksi monta riittävän kokoista ilmaaukkoa sekä ylä- että alaosassa. Ilma-aukot tulee olla suojattu tiheällä kärpäsverkolla. 3. Tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan ensin cm kerros riittävän karkeaa seosainetta eli kuiviketta. 4. Kun biojätettä laitetaan kompostoriin, päälle tulee levittää aina seosainetta. Mikäli kerralla laitetun biojätteen määrä on suuri, voi sitä sekoittaa kompostin pintakerroksiin ennen seosaineen lisäämistä. 5. Toimiva kompostori on lämmin, ei haise pahalle eikä sitä tarvitse sekoittaa. On hyvä muistaa, että kompostoituminen tarvitsee oikean määrän kosteutta, ravinteita ja ilmaa. Mikäli ilmaa ei ole riittävästi, komposti on liian tiivis tai märkä, ja jäte hajoaa hapettomissa olosuhteissa (mätänee). Tällöin kompostista aiheutuu hajuhaittoja ja metaanipäästöjä ilmakehään, mutta seosaineen lisääminen tuo kompostiin ilmavuutta. Tiesitkö, että jopa kolmasosa kotitalousjätteestä on eloperäistä ainetta? 6. Homeet ja sienet kuuluvat kompostiin eikä niistä ole haittaa. 7. Kompostin riittävän kosteuden voi testata niin, että osittain lahonnutta kompostimassaa kädessä puristettaessa, siitä irtoaa vain muutama vesipisara. Liian kuivassa kompostissa esiintyy helposti esimerkiksi muurahaisia. 8. Kärpästen tuloa estetään peittämällä jäte huolellisesti seosaineella, täyttämällä kompostia riittävästi ja sekoittamalla sitä. Yleensä kärpäset ilmaantuvat, kun kompostoituminen ei ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin, mutta ne häviävät kompostin lämmittyä. 9. Kompostin jäätyminen ei ole haitallista, se vain pysäyttää mikrobien toiminnan. Jäätyneen kompostorin voi sulattaa esimerkiksi pitämällä kompostorin sisällä kuumavesikanisteria. Kastelu lämpimällä vedellä voi kostuttaa kompostoria liikaa ja aiheuttaa mätänemistä. 10. Hyvissä olosuhteissa kompostoituminen kestää pari kuukautta. Kompostoituneen mullan tuoksu on humusmainen ja väri ruskeaa. Tällaista raakaa kompostia kannatta yleensä vielä jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kompostikehikossa tai aumassa 3-12 kk. 5

6 Asiakas kysyy! Miten eri lamput tulisi lajitella? Yksittäiset hehku- ja halogeenilamput voi laittaa kodin sekajäteastiaan. Suuremmat määrät hehku- ja halogeenilamppuja tulee toimittaa jäteasemalle tai jätekeskukseen. LED-, energiansäästö- ja loisteputket tulee toimittaa jäteasemalle, jätekeskukseen tai lamppuja myyviin liikkeisiin. Jäteasemilla ja jätekeskuksessa lampuista LED-lamput lajitellaan sähkö- ja elektroniikkaromuun, kun taas energiansäästölamput ja loisteputket kuuluvat vaaralliseen jätteeseen sisältämänsä elohopean vuoksi. Voiko maitopurkin laittaa kartonkikeräykseen? Nestemäisten tuotteiden pakkauskartonki kuuluu tällä hetkellä Sammakkokankaan alueella sekajätteeseen. Niitä ei voi laittaa normaaliin kartongin keräykseen, sillä jo pienikin määrä nestettä kartongin ja pahvin joukossa on haitaksi niiden kierrätyksessä. Seuraa kuitenkin lajitteluohjeita, sillä pakkausjätteet ovat muuttuneet tuottajavastuullisiin, ja ohjeisiin saattaa tulla muutoksia hyvin nopeassa aikataulussa, mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Normaalisti kartongin ja pahvinkeräykseen käyvät: keksi- ja muropaketit, jauhopussit ja muut kuitupakkaukset, pahvilaatikot, ruskea voimapaperi, ruskeat paperikassit ja pussit sekä kirjekuoret (muun värinen paperi kuuluu paperinkeräykseen). Miten rikkinäiset sähkölaitteet tulisi hävittää? Sähkölaitteiden kohdalla on helppo muistisääntö: jos laite käy sähköllä, sen kierrättäminen on ilmaista. Kierrätysmaksu on nykyään mukana laitteen ostohinnassa, minkä vuoksi sen kierrätyksestä ei tarvitse enää erikseen maksaa. Käytetyt kodinkoneet ja -laitteet sekä lamput voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin, jäteasemille tai jätekeskukseen. Sähkölaitteita myyvät liikkeet ovat vähintään velvoitettuja ottamaan vastaan vanhan sähkölaitteet uutta ostettaessa. Kauppojen SER-kierrätysvelvoite vaihtelee niiden koon, tuotevalikoiman ja sähkölaiteromun koon mukaan. Sähkölaitteiden vastaanottopisteisiin kuuluvat kaikki verkkovirralla, akulla tai paristolla toimivat laitteet, kuten jääkaapit, pakastimet, televisiot, tietokoneet, imurit, puhelimet ja palovaroittimet. Miksi biojätettä ei kerätä yleisissä keräyspisteissä (ekopisteissä)? Biojätettä ei kerätä yleisissä keräyspisteissä, koska siitä aiheutuu hygienia- ja hajuhaittoja. Lisäksi biojäte tuo mukanaan haittaeläimiä, mikä aiheuttaa myös ongelmia. Biojätettä kerätään erilliskeräyksenä taajama-alueella sekä tiheimmin asutuilla haja-asutusalueilla. Erilliskeräykseen voi osallistua kiinteistökohtaisella jäteastialla tai lähinaapureiden kanssa yhteisellä kimppajäteastialla. Lisätietoja saa Sammakkokankaan toimistolta. 6 Anna palautetta tai kysy lisää osoitteessa info@sammakkokangas.fi

7 Vaaniiko jätteissäsi vaarallisia aineita? Harvoin tulee muistaneeksi, että monista arkipäivän tuotteista syntyy vaarallista jätettä, jota ei voi heittää sekajätteen joukkoon. Vaarallisten aineiden hävittämisessä on hyvä muistaa seuraavat asiat: Vaarallista jätettä on esimerkiksi maali-, liima- ja lakkajätteet, liuottimet, uuden vuoden tinat, öljyt, torjunta-aineet ja niiden pakkaukset, kyllästysaineet, myrkyt ja desinfiointiaineet sekä lääkkeet. Vie kodin vaaralliset jätteet maksutta jäteasemalle tai jätekeskukseen vähintään kerran vuodessa, jotta ne eivät aiheuta vaaraa kotona. Älä laita vaarallisia jätteitä kodin sekajäteastiaan. Lajittele aina jätteistä ensin erikseen vaaralliset jätteet, sitten kierrätyskelpoiset ja hyödynnettävät. Laita lopuksi jäljelle jäävä jäte sekajäteastiaan tai, jos on kyse isokokoisesta tai isosta jäteerästä, vie suoraan jäteasemalle tai jätekeskukseen. Lääkejätteet voi palauttaa veloituksetta apteekkiin. Älä sekoita vaarallisia jätteitä keskenään. Pyri säilyttämään alkuperäispakkaus. Vaarallisten aineiden merkit ovat: Syttyvä Ympäristölle vaarallinen Syövyttävä Vakava terveysvaara Räjähtävä Paineen alaiset kaasut Haitallinen Välittömästi myrkyllinen Hapettava Jätteiden kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä aina niissä ei ole vaarallisen aineen merkkiä! Uuraisilla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen Uusi jätelaki (646/2011) velvoittaa kunnan järjestämään asumisen jätehuollon. Tämä velvollisuus koskee myös vapaa-ajan kiinteistöjä, julkisia laitoksia ja liikehuoneistoja (koulut, terveysasema, päiväkoti jne). Jätelain mukainen pääsääntö on toteuttaa jätteiden keräily ja kuljetus ns. kunnan järjestämän jätteenkuljetusmallin mukaisesti. Jätelaki listaa kriteerejä, joiden täyttyessä jätteiden keräily on mahdollista hoitaa myös ns. kiinteistöittäisenä kuljetusjärjestelmänä. Molemmissa järjestelmissä liittymisvelvollisuus alueen jätehuoltoon on lain velvoittama. Vapautuksia jätehuollosta ei voida enää myöntää. Sammakkokangas Oy:n täyden palvelun kuntien alueella kuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämän ja kilpailuttaman mallin mukainen. Uuraisilla kunnan järjestelmään siirrytään 2016 vuoden alussa. Sammakkokangas kuntaomisteisena jäteyhtiönä hoitaa jätekuljetusten järjestämisen ja hankintalain mukaisen kilpailutuksen omistajakuntiensa puolesta. Keskitetyllä kilpailutuksella on havaittu olevan alentavia vaikutuksia jäteastian tyhjennyshintaan. Yhtiö kilpailuttaa jäteastioiden tyhjennykset noin viiden vuoden välein. Sammakkokangas vastaa jätehuollon järjestämisen osalta alueen asukkaiden kysymyksiin liittyen jätteiden käsittelyyn, lajitteluun, kuljetuksiin ja laskutukseen. Asukkaiden ei siis tarvitse soittaa jätehuoltoon liittyvissä asioissa useaan eri paikkaan, vaan soitto tai sähköpostiviesti Sammakkokankaalle riittää! Asiakaspalvelu: p ,

8 Herajärven koulun pihaprojektilla lisää viihtyvyyttä Karstulan terveyskeskuksessa vaihdettiin pikakonttien tilalle jätepuristin Yhteistyössä Sammakkokankaan palvelupäällikkö Päivi Niemisen, Karstulan kunnan teknisen johtajan Marko Savolan ja Saarikan työsuojeluvaltuutetuiden Riitta Äijäsen ja Anneli Ahosen kanssa kartoitettiin uusia vaihtoehtoja terveysaseman jätteiden käsittelyyn. Jätteiden käsittely oli fyysiseltä kuormitukseltaan ja työergonomialtaan haastavaa, sillä jätesäkkejä piti nostaa ja siirtää paikasta toiseen. Tällöin riskinä olivat myös pistoja viiltotapaturmat, roiskeet sekä liukastuminen. Sammakkokangas Oy lahjoitti sinisen käsiroskiksen Herajärven koulun uudistuneelle pihalle. Kuvassa rehtori Eero Heikkinen, Herajärven vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Minna Hotakainen sekä varapuheenjohtaja Ninnu Kinnunen. Herajärven koulun vanhempainyhdistys ry halusi edistää Herajärven koulun pihan kunnostusta. Yhdistys polkaisikin käyntiin projektin, jonka tavoitteena oli herättää talkoohenkeä sekä lisätä koulun pihan ja samalla keskustan viihtyisyyttä sekä toimivuutta koko kylän kohtauspaikkana. Lisäksi pihan parannustöiden päämääränä oli kannustaa lapsia liikkumaan enemmän. Varat projektiin vanhempainyhdistys ke- räsi erilaisten tapah- koko kylän tumien järjestämisellä kohtauspaikka! ja osittain ELY-keskuk- sen Wiisarihankkeen kautta. Muutosprojekti oli pitkäkestoinen hanke, mutta vanhempainyhdistys on erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja pihan muutos on saanut paljon myönteistä palautetta. Projekti on hyvä esimerkki vanhempainyhdistyksen toiminnasta, sillä yhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti Saarijärven alueen lapsien ja lapsiperheiden elämään muun muassa järjestämällä erilaisia projekteja ja tapahtumia vastaisuudessakin. Jätepuristin otettiin käyttöön Karstulan terveysasemalla. Ennen käytön aloittamista pidettiin käyttöönottokoulutus Kartoituksessa päädyttiin jätepuristimen käyttöönottoon Karstulan terveysasemalla lokakuussa Pikakonttien käyttöön nähden puristin on myös kustannustehokkaampi keräysväline. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi. Niin Riitta Äijänen että Anneli Aho olivat tyytyväisiä uuteen toimintakäytäntöön, sillä puristimen käyttö paransi terveysaseman työturvallisuutta ja entiset riskit pienenivät merkittävästi. Koko terveysaseman jätteenkäsittelyprosessi myös selkeytyi. Jätteet kerätään aseman yksiköissä suoraan keräysastiaan, missä ne kuljetetaan suoraan puristimeen. Jätepuristimen käyttö paransi lisäksi ympäristön siisteyttä, koska nyt ei ole vaaraa, että jätteet jäisivät keräysastian ulkopuolelle. Myymme ja vuokraamme jäteastioita Sammakkokangas Oy on ottanut palveluvalikoimaan jäteastioiden myynnin ja vuokraamisen. Lisäksi vuokraamme vaihtolavoja ja pikakontteja rakennus-, remontointi- ja siivouskohteisiin.toimitamme myynti- ja vuokrajäteastiat kiinteistölle ilman erillisveloitusta taulukon mukaisin hinnoin. Hinnat sisältävät arvolisäveron 24 %. Jäteastia Myyntiastia vuokra / kk 140 litraa 48,36 1, litraa 50,84 1, litraa 84,32 2, litraa 187,76 4,53 Kysy tarjous vaihtolavoista tai pikakonteista! p info@sammakkokangas.fi 8

9 Lietteidenkin käsittely on hyvä muistaa pitää ajan tasalla! Lietteeksi luetaan sako- ja umpikaivolietteet, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet, puhdistamolietteet ja muut käsittelyn kannalta vastaavat juoksevassa muodossa olevat jätteet. Kiinteistön omistajan kannalta sako- ja umpikaivolietteet tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Jos jätevesijärjestelmässä käsitellään sekä pesuvedet että wc-jätevedet, on suositeltavaa, että saostussäiliöt tyhjennettäisiin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Myös pienpuhdistamojen ylijäämäliete on poistettava vähintään kerran vuodessa. Näin varmistetaan jätevesijärjestelmän toimivuus. Lisäksi lietteillä on myös terveys- ja ympäristövaikutuksia, minkä vuoksi tyhjennyksestä on syytä huolehtia. Terveydensuojelun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi säädettyjen lakien ja asetusten kautta lietteiden käsittelyä ja jatkokäsittelyä ohjataan ja valvotaan. Jätteenhaltija vastaa siitä, että lietteen kuljetus ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti. Erotuskaivojen, umpisäiliöiden ja saostussäiliöiden tyhjennysjäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Kaivojen ja säiliöiden tyhjentämisajoista ja -paikoista sekä toimituspaikoista tulee pitää kirjaa. Tämä kirjanpito on hyvä pitää liitteenä kiinteistön pakollisissa käyttö- ja huolto-ohjeissa. Nämä ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Lietteiden levitys omalle pellolle Asumisessa syntyvien lietteiden levittäminen omalle tai hallinnassaan olevalle pellolle on määrätyin ehdoin ja ilmoitusmenettelyin sallittua. Rajoituksia aiheuttaa jätevedestä löytyvät taudinaiheuttajat, jotka jaetaan neljään eri ryhmään: bakteerit, alkueläimet, loismadot ja virukset. Näissä kaikissa ryhmissä on ihmiselle vaarallisia taudinaiheuttajia, joista suurella osalla on myös suuri tartuntariski. Tämän vuoksi, stabiloitua lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Nurmelle stabiloitua lietettä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa, jolloin liete on mullattava huolellisesti. Viljelymaalla, millä on käytetty lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Kaikki haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät tulisi saattaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta eli 15. päivä maaliskuuta 2016 mennessä. Saostussäiliö tulisi täyttää tyhjennyksen jälkeen vedellä Saostussäiliö on jätevesijärjestelmän esikäsittelyjärjestelmä. Saostussäiliön on oltava 3-osainen, jos jäteveden käsittelyjärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet. Jäteveden tulisi viipyä saostussäiliössä 1 2 vuorokautta. Säiliön on oltava aina tiivis ja oikovirtaus estetty. Eri osien välillä tulee olla T-haarat, jotta suodatin ei tukkeutuisi sinne kulkeutuvasta kiintoaineesta ja tuuletus toimisi. Saostuskaivo on viimeistään tyhjennettävä ennen kuin ensimmäisen sakokaivon pohjan lietekerros ulottuu toiseen sakokaivoon lähtevään T-putken alareunaan (n.10 cm). Saostuskaivojen tyhjennyksellä vältytään maasuodattimen tai imeytyskentän tukkeutumisilta. Tyhjennyksen jälkeen säiliö täytetään puhtaalla vedellä, mikä yleensä unohtuu kiinteistön omistajalta. Tällöin säiliön täyttyessä kiintoaines jää säiliöön eikä kulkeudu eteenpäin järjestelmässä tai päädy tukkimaan maapuhdistamokenttää (imeytyskenttää tai maasuodattamoa). Muista nämä! Lisätietoja Ympäristönsuojelulaki (527/2014: 155 ) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) 9

10 Yhtiön 10-vuotisjuhlapäivä käynnistyi Asiaa jätehuollosta -seminaarilla Asiaa jätehuollosta -seminaari keräsi yhteen Sammakkokangas Oy:n yhteistyökumppanit yhtiön juhlavuoden kunniaksi. Kaikille avoin tilaisuus pidettiin perjantaina Saarijärvi-salissa. Tapahtuma alkoi saarijärveläisen Metsäkulman päiväkodin kierrätysaiheisella esityksellä. Aiheina seminaarissa olivat jätehuolto nyt ja tulevaisuudessa, kunnan vastuulla olevan jätehuollon järjestäminen, Riikinvoima Oy:n polttolaitoshanke sekä jätelautakunnan, Pohjoisen Keski-Suomen ammatiopiston ja Kivijärven jätehuollon kuulumiset. Puhujina toimivat Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo, Jätekukko Oy:n toimitusjohtaja Arto Ryhänen, Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen, jätehuoltoasiamies Heli Rämänen, lehtori Tarja Hyötyläinen sekä Jarno Kotilainen. Lisäksi Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuska ja palvelupäällikkö Päivi Nieminen kertoivat yhtiön toiminnasta sekä juonsivat tilaisuuden. Seminaarin puhujat vasemmalta oikealle: Jarno Kotilainen, Heli Rämänen, Tarja Hyötyläinen, Juha Räsänen, Arto Ryhänen ja Markku Salo. Maatilojen runsaan muovijätteen ratkaisuksi paalaaminen Sammakkokangas järjesti yhteistyössä Voimakashankkeen ja HABA Group Oy:n kanssa maatalousmuovin paalausnäytöksen 15. joulukuuta Tilaisuus pidettiin Kalle Suomisen maatilalla Kinnulassa. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä maataloustoimijoille eri paalainmalleja sekä opastaa niiden käytössä ja hankinnassa. Sammakkokangas Oy:n maatalousmuovien käsittelyhinnasto Alle 50 kiloa painavat maatalousmuovipaalit voidaan noutaa sekajätereitin yhteydessä suoraan maatilalta, jolloin paalin hinta sisältäen kuljetuksen on 8,38. Yli 50 kiloa painavat maatalousmuovit tulee toimittaa jäteasemalle. Hinnoittelu perustuu paalin tilavuuteen, jolloin paalin hinta on 21,00 / m3. Maatalousmuovien vastaanottomaksu Sammakkokankaan jätekeskuksessa perustuu painoon, jolloin hinta on 117,80 / tonni. Kaikki hinnat sis. alv. 24%. Puistolehmus juurtui Sammakkokankaalle Jari Jokiniemi HABA Group Oy:stä esitteli mm. traktorisovitteisen paalaimen käyttöä. Syntyvän muovijätteen kasvava määrä on varsinkin suurilla maatiloilla ongelma, sillä sen varastointi ja kuljetus vie paljon tilaa. Koska muovin hävittäminen polttamalla on vastoin ympäristö- ja jätelainsäädäntöä, ei muovin hävittäminen paikanpäällä ole mahdollista. Näin ollen kevyiden, mutta tilavuudeltaan suurien, muovijätekuormien kuljetus on kallista ja sen järjestäminen on viljelijöiden vastuulla. Muovipaalaimen avulla tiloilla syntyvän muovin käsittelyä voidaan parantaa ja kuljetuskustannuksia alentaa. Paalainten käyttö myös edistää maatalousmuovin hyötykäyttöä. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto antoi kymmenvuotiaalle Sammakkokangas Oy:lle lahjaksi puistolehmuksen taimen. Taimelle löydettiin sopiva paikka Sammakkokankaan jätekeskuksesta, ja ammattiopisto osallistui myös sen istutukseen. Lahja oli Sammakkokankaalle erittäin mieluinen. 10

11 Löydetty kätkö -taidenäyttelyiden sarja jäte taipuu myös taiteeksi Vuoden 2014 aikana Sammakkokankaan alueella sai ihailla kierrätystaidenäyttelyn Löydetty kätkö luomuksia. Taidenäyttelysarja oli osa yhtiön juhlavuoden tapahtumia ja se järjestettiin yhteistyössä Taiteilijaseura Sienan ry:n kanssa. Näyttely avattiin helmikuussa Saarijärvellä, missä oli nähtävillä yhteensä 30 työtä. Saarijärveltä näyttely jatkoi matkaansa Karstulaan, Kivijärvelle, Kinnulaan, Kannonkoskelle, Viitasaarelle, Pihtiputaalle sekä jätekeskuksen avoimien ovien päivään. Näyttelyyn saapui toinen toistaan mielikuvituksellisempia töitä, joiden ainoana kriteerinä oli ollut, että ne oli luotu kierrätysmateriaalista. Kinnulan koulun 3. luokka nappasi Tuikkujahdin voiton Marraskuun alussa alkanut Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Sammakkokangas Oy:n toimialueella voittajaksi selviytyi Kinnulan koulun 3. luokka. Voittajaluokka sai kerättyä tuikkuja 967 kpl/oppilas. Palkinnoksi he saivat omavalintaisen toiminnallisen päivän. Luokan keräämä tuikkujen yhteismäärä oli kpl. Toiseksi kisassa sijoittui Saarijärven 2 A ja kolmannen sijan kisassa otti Toppilan koulun 6 A Karstulasta. Yhteismäärällisesti eniten tuikkuja kisassa keräsi Saarijärven 2 A ( kpl). Kaikki kisaan osallistuneet saivat muistoksi vihon ja jokainen luokka diplomin osallistumisestaan. Sammakkokankaan toimialueella Tuikkujahtiin osallistui 16 luokkaa ja 316 oppilasta. Yhteensä tuikkuja kerättiin huikeat kappaletta. Koko Suomen alueella tuikkuja oli jahtaamassa yhteensä 590 luokkaa ja oppilasta ja yhteistulos koko maassa oli ennätykselliset yli 5,9 miljoonaa tuikkukuorta. Kerätyistä alumiinisista kuorista on mahdollista tehdä uutta limsatölkkiä tai 40 kappaletta, 150 kilon painoista, pientä Buster-venettä. Tuikkujahdin tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan. Sen tarkoitus oli myös kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Näissä tavoitteissa onnistuttiin opettajilta saadun positiivisen palautteen perusteella. Kuva. Voittajaluokan tunnelmia 11

12 Riikinvoiman Ekovoimalaitos rakenteilla Leppävirralle Teksti: Miia Varis. Kuvat: Riikinvoima Oy. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa Leppävirralla. Parin vuoden kuluttua itäsuomalaisten, kainuulaisten sekä osin keskisuomalaisten sekajätteet poltetaan energiaksi. Voimalaitos valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. ilmakuva laitoksesta Tehokas ja ympäristöystävällinen Voimalaitos toteutetaan kokonaislaitostoimituksena avaimet käteen -periaatteella. Kilpailutuksen tuloksena laitoksen rakentaa varkautelainen Andritz Oy. Kattilatyypiksi laitokseen valittiin kiertopetikattila sen energiatehokkuuden ja korkean hyötysuhteen ansiosta. Poltettavasta jätteestä saadaan enemmän energiaa talteen kuin perinteisessä arinakattilassa. Jätteistä saadulla kaukolämmöllä lämmitetään Varkauden Aluelämmön asiakkaiden kodit, ja sähkö myydään vapaille sähkömarkkinoille. Kesällä seinät harjakorkeuteen Ekovoimalaitoksen investointipäätös tehtiin syyskuun lopussa 2014, ja rakentaminen alkoi lokakuussa vauhdilla maansiirtotöillä. Maansiirtotyöt saatiin loppusuoralle vuodenvaihteessa ja ensimmäiset paikallavalutyöt alkoivat tammikuun loppupuolella. Kevään ja kesän aikana rakennuksen seinät nousevat harjakorkeuteen, ja loppusyksystä päästään tekemään laiteasennuksia. Ensimmäinen jätetuli palaa laitoksessa kesällä 2016 ja laitos luovutetaan Riikinvoimalle joulukuussa Polttoaineena lajiteltu sekajäte Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena kotitalouksien ja yritysten polttokelpoista sekajätettä. Sekajätteessä ei saa olla biojätettä, joka kosteana huonontaa energian tuotantoa. Lisäksi sekajätteistä on kodeissa ja yrityksissä lajiteltava materiaalina pois kierrätyskelpoiset jätteet, kuten paperi, kartonki, lasi ja metalli, sekä vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet. Voimalaitos tulee toimimaan sitä tehokkaammin, mitä tarkemmin jätteet on lajiteltu ja kierrätetty. 12 Kuva: Riikinvoima Oy:n omistavat kahdeksan kunnallista jätehuoltoyhtiötä ja Varkauden aluelämpö.

13 NOT WANTED Polttolaitoksen toimivuuden vuoksi polttoon sekajätteen joukossa ei toivota: bio ser lasi metalli Biojäte Metalli Lasi Sähkölaiteromu (SER) - Altistaa kattilaa - Kasvattaa polttoaineen - Kasvattaa polttoaineen - Kasvattaa polttoaineen korroosiolle tuhkapitoisuutta tuhkapitoisuutta tuhkapitoisuutta - Lisää petihiekan - Lisää kuljettimien - Lisää kuljettimien - Lisää polttoaineen kulutusta kulumista kulumista raskasmetallipitoisuutta - Laskee polttoaineen - Lyhentää murskien - Lyhentää murskien - Lisää korroosioriskiä lämpöarvoa ja lisää sen huoltoväliä huoltoväliä kattilassa kosteutta - Lisää tukosriskiä polt- - Lisää savukaasunkäsit- toaineen käsittelyssä telyn kemikaalitarvetta

14 Mökkiläisen muistilista: kiinteistön tulee liittyä järjestettyyn jätehuoltoon biojätteet käsitellään kompostoimalla vapaa-ajan kiinteistön perusmaksu 15,02 /vuosi muista ilmoittaa mökin myynnistä vain asuinkelvoton mökki voidaan vapauttaa jätehuollosta selvitys lietehuollosta pakollinen Vapaa-ajan kiinteistöjen jätehuolto kuntoon Jätelain mukaan vapaa-ajan kiinteistöt ovat velvollisia liittymään alueen järjestettyyn jätehuoltoon. Myös ennen vakituisena olleet, tyhjäksi jääneet kiinteistöt katsotaan vapaa-ajan kiinteistöiksi. Jätteet tulee käsitellä sillä alueella, missä kiinteistö sijaitsee. Eli jätteitä ei saa omatoimisesti kuljettaa toisen kunnan alueelle. Järjestettyyn jätehuoltoon voi liittyä aluekeräyspisteen kautta, hankkimalla oman astian tai sopimalla kimppaastiasta lähinaapureiden kesken. Ränsistyneet asuinkelvottomat ja purettavat mökit on mahdollista vapauttaa jätehuollosta. Asuinkelvottomasta kiinteistöstä on oltava rakennustarkastajan, kuntotarkastajan, palomestarin tai muun vastaavan lausunto. Kiinteistön omistaja vastaa tarkastuksesta aiheutuvista kustannuksista. Lausunto tulee toimittaa jätelautakunnalle. Jos tulee aika luopua kesämökistä ja mökki myydään, niin omistajanvaihdosta tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle tai Sammakkokangas Oy:lle, jotta jätemaksut saadaan ohjattua uudelle omistajalle. Ellei haltijan muutoksesta ole ilmoitettu, asiakasrekisterin mukainen haltija vastaa jätemaksuista. Vapaa-ajan asunnon lietehuolto Sammakkokankaan alueen mökkiläisille on viime vuoden puolella lähetetty kirje, jossa on pyydetty selvitystä vapaa-ajan asunnon lietehuollosta. Jos et vielä ole täyttänyt lomaketta, voit ilmoittaa tiedot myös verkossa Saarijärven kaupungin nettisivuilla tai sähköpostilla (tiedot alla). Jos kirjallista selvitystä ei saada, oletamme, että kiinteistöllä on saostus- tai umpikaivo, jolloin ne tyhjennetään säännöllisesti ja kiinteistöltä veloitetaan vapaa-ajan kiinteistön lieteperusmaksu. Jos kiinteistöllä on kantovesi, tulee siitäkin tehdä selvitys jätehuoltolomakkeella. Vapaa-ajan kiinteistöjä koskevat samat tyhjennysvälivaatimukset kuin vakituisia kiinteistöjä riippumatta käyttöasteesta: Saostuskaivojen ja pienpuhdistamoiden lietteet tulee tyhjentää vuosittain. Umpikaivojen pinnankorkeus tulee tarkastaa vuosittain ja tyhjennys vähintään viiden vuoden välein, jotta säiliön kunto voidaan tarkistaa. Mikäli mökin käyttö on vähäistä, voi kiinteistön omistaja hakea lupaa lietteiden omatoimiseen käsittelyyn kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lupa edellyttää erillistä harmaavesijärjestelmää, jolloin wc-vedet menee umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä. Kuivakäymäläjäte tulee kompostoida asianmukaisessa suljetussa kompostissa. Jätehuoltoasiamies ratkaisee luvat tapauskohtaisesti. Lisätietoa jätehuoltoasiamies Johanna Ahonen Puh

15 Jätelautakunta tiedottaa - Jätehuoltoasiamiehen terveiset Muista!! HUOM! Jätehuoltoasiamies Heli Rämäsen jäädessä vanhempainvapaalle hänen viransijaisuutta hoitaa maaliskuun 2015 alusta alkaen ympäristöinsinööri Johanna Ahonen. Jätehuoltoasiamies on jätelautakunnan esittelijänä. Vs. jätehuoltoasiamies Johanna Ahonen on kotoisin Ylivieskasta ja asuu nykyään perheensä kanssa Petäjävedellä. Aikaisemmin hän on toiminut asiakaspäällikkönä Kuusakoski Oy:ssä sekä ympäristöinsinöörinä Ylivieskan jätekeskuksella. Kolme lasta, kaksi suomenhevosta, kissat ja koira pitävät huolen, että vapaa-ajallakin riittää tekemistä ja koko perhe on innokkaasti mukana raviurheilussa. Saarijärven seudun jätelautakuntaan kuuluu tällä hetkellä Sammakkokankaan osakaskunnista Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula. Vuoden 2015 kuluessa jätelautakunta on laajenemassa. Sopimusneuvottelut ovat työn alla Uuraisten ja Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin osalta. Laajentuneen jätelautakunnan nimi vaihdetaan kuvaamaan paremmin toiminta-aluetta. Uudeksi nimeksi on valittu Sydän-Suomen jätelautakunta. Jätelautakuntaan kuuluu jokaisesta jäsenkunnasta yksi edustaja. Jätelautakunta vahvistaa mm. jätetaksan ja jätehuoltomääräykset. Jätehuoltoon liittyvät päätökset tehdään ympäristölainsäädäntöä sekä paikallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Jätehuoltoasiamies on tavoitettavissa keskiviikosta perjantaihin Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksessa. Puh johanna.ahonen@saarijarvi.fi Sammakkokangas Oy sai uuden osakkaan Kuva. Uuraisten osakkuus vahvistettiin allekirjoittamalla päivitetty osakassopimus Sammakkokangas Oy:n omistuspohja laajeni vuonna 2014, kun Uuraisten kunnasta tuli yhtiön osakas. Uurainen siirsi yhtiön hoidettavaksi kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Muutokset Uuraisten alueen jätehuollossa tapahtuvat vaiheittain. Suurin muutos tapahtuu vuoden 2016 alussa, kun alueella jätteen kuljetuksissa astuvat voimaan uudet jätereitit ja ns. kunnan jätehuollon malli kiinteistön haltijan järjestelmän sijaan. Sammakkokangas Oy kilpailuttaa keskitetysti koko kunnan alueen jäteastioiden tyhjennykset. Sammakkokangas Oy:n osakkaat ja omistuksen jakautuminen Saarijärven kaupunki 29,8 % Viitasaaren kaupunki 20,3 % Pihtiputaan kunta 13,5 % Karstulan kunta 13,2 % Uuraisten kunta 9,2 % Kinnulan kunta 5,4 % Kannonkosken kunta 4,5 % Kivijärven kunta 4,1 % 15

16 Jätteiden vastaanottopisteet Sammakkokangas Oy ylläpitää Sammakkokankaan jätekeskusta ja kuutta jäteasemaa toimialueellaan. Jätekeskukseen ja -asemille voi toimittaa kotitalouksissa syntyviä jätteitä, joita ei voi viedä ekopisteisiin tai laittaa omaan jäteastiaan. Tällaisia jätteitä ovat: rakennus- ja purkujäte huonekalut metalliromu puu- ja puutarhajäte vaaralliset jätteet sähkölaitteet Kunta Saarijärvi Karstula Kivijärvi Kinnula Pylkönmäki (Saarijärvi) Paikallinen jäteasema Jätekeskus Kannonkoskentie 1134 Lampisuontie 50 (entinen kaatopaikka) Sahantie (Puuniemen teollisuusalue) Kaatopaikantie 70 (Muholan entinen kaatopaikka) Mätässuontie 7 (Timpersuntin teollisuusalue) Kannonkoski Mannilantie 11 Uurainen Häkintie 74 Kesäajan aukioloaika (maalis-marraskuu) maanantai keskiviikko ja perjantai klo :45 torstai klo maanantai ja torstai tiistai keskiviikko tiistai torstai maanantai ja keskiviikko klo Talviajan aukioloaika (joulu-helmikuu) maanantai keskiviikko ja perjantai klo :45 torstai klo maanantai tiistai viikoilla 51, 2 ja 6 keskiviikko viikoilla 51, 2 ja 6 tiistai viikoilla 51, 2 ja 6 torstai viikoilla 51, 2 ja 6 maanantai ja keskiviikko klo Asiakaspalvelu p p info@sammakkokangas.fi