Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus"

Transkriptio

1 Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus Susanna Kaasinen

2 Sisältö 1 Johdanto Puhdistusmenetelmät Alumiinihydroksipolymeerisaostus Alumiinisulfaattisaostus Ferrisulfaattisaostus Kalkkisuodatus Ojavesipuhdistamokokeilu Turun Kakskerrassa Yleistiedot Kakskerranjärvestä Yleistiedot puhdistamosta Mittaustulokset Kustannukset Yhteenveto ojavesipuhdistamoiden käyttömahdollisuuksista...18 Lähteet...20 Liite 1. Laskukaavat...22 Liite 2. Puhdistamon kemikaalinkulutus, käsitelty vesimäärä ja saostetun fosforin määrä

3 1 Johdanto Maatalouden vesiensuojelussa on ensisijaisen tärkeää pyrkiä pitämään ravinteet pellolla kasvien käytettävissä. Pelloilta tapahtuu aina kuitenkin valuntaa, ja näiden valumavesien ravinnepitoisuutta pyritään vähentämään mm. viljelytekniikalla, viljelykasvien valinnalla ja lannoitusta kehittämällä. Ennen valumavesien päätymistä vesistöihin, niitä voidaan puhdistaa esimerkiksi kosteikkojen avulla. Maatalouden valumavesien suodatus ja kemialliset puhdistusmenetelmät ovat edellisiä vähemmän tunnettuja ja niiden kehittely on pitkälti vasta kokeiluasteella. Tässä TEHO-hankkeen raportissa esitellään erilaisten puhdistusmenetelmien toimintaperiaatteita ja kokemuksia niiden käytöstä. Lisäksi kuvataan tarkemmin ojavesipuhdistamon toimintaa Turun Kakskerrassa. 2 Puhdistusmenetelmät 2.1 Alumiinihydroksipolymeerisaostus Toimintaperiaate Puhdistusmenetelmä perustuu vedessä olevan maa-aineksen murustamiseen pienimolekyylisten alumiinihydroksipolymeerien avulla. Alumiinihydroksipolymeerit toimivat moniarvoisten kationien tapaan ja liimaavat tehokkaasti savihiukkasia toisiinsa. Samalla vesiliukoista fosforia sitoutuu muodostuvien maamurujen sisässä oleviin oksideihin ja fosfori muuttuu leville käyttökelvottomaan muotoon. Yhteenliittyneet savihiukkaset laskeutuvat laskeutusaltaan pohjalle, ja vesi kirkastuu (kuva 1). Yhdellä kilolla pienimolekyylistä alumiinihydroksipolymeeria pystytään puhdistamaan noin litraa valumavettä (Aura ja Seppälä 2005). kirkasvesi Fosforilaskeutuu kiintoaineenmuka napohjaan Alumiiniyhdisteiden sekoitin Virtauksentasaus altaan avulla Kokoojaputki ojastosta Kuva 1. Kaavio puhdistuslaitteistosta (Aura 2000). Alumiinihydroksipolymeerisaostusmenetelmä vaatii toimiakseen, että kemikaalin ja veden määrä ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Tätä varten ojasta tulevan veden virtaaminen voidaan tasata ensin altaassa (kuva 1), jonka jälkeen annostelulaite lisää puhdistettavaan veteen alumiinihydroksidipolymeeriliuosta. Toinen vaihtoehto on käyttää esimerkiksi aurinkopaneelilla toimivaa laitteistoa, joka mittaa veden virtausvoimakkuuden ja annostelee reagenssin automaattisesti venttiilikoneiston välityksellä virtauksen mukaisesti. Kemikaalilisäyksen jälkeen vesi siirtyy laskeutusaltaaseen, jossa fosfori laskeutuu kiintoaineen mukana pohjalle. Altaan pohjalle kertyvä kiintoaine on poistettava säännöllisesti. Aines 2

4 voidaan levittää pellolle lannoitteeksi, mutta lietteen vaikutuksia kasvustoon ei ole Auran ja Seppälän (2005) tutkimuksessa selvitetty. Käyttökokemukset Menetelmää kokeiltiin sen kehittämisvaiheessa vuosina 1999 ja 2000 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) 17 ha:n koelohkolla Jokioisissa, missä menetelmä poisti tehokkaasti sekä veteen liuenneen että hiukkasiin sitoutuneen fosforin. Valumisvesien laatu voi vaihdella huomattavasti, ja alustavien kokeiden perusteella vaikutti, että alumiinioksidipohjainen systeemi soveltuu parhaiten alueille, joilla saveksen eroosio on voimakasta (Aura ja Seppälä 2005). Vuosina laitteistoa kokeiltiin Lehtimäellä turkistarhalla sekä Pieksamäen Heiniönjärvellä 40 ha:n valuma-alueella, josta puolet oli peltoa. Heiniönjärvellä laitteisto alensi tehokkaasti vesiliukoisen fosforin pitoisuutta valumavedessä. Laitteistoa varten ei tehty erillistä virtauksentasausallasta. Turkistarhalla sekä liukoisen että kokonaisfosforin pitoisuudet alentuivat selvästi. Turkistarhalla oli käytössä sähköinen kemikaalin annostelija (Aura ja Seppälä 2005). Menetelmään perustuva laitteisto on käytössä myös Turun Kakskerranjärvellä. Sen toiminnasta ja tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa Alumiinisulfaattisaostus Toimintaperiaate Alumiinisulfaattisaostusmenetelmä perustuu fosforin saostamiseen ojavedestä kyllästetyn alumiinisulfaattiliuoksen avulla. Käytettävä laitteisto on samanlainen kuin luvussa 2.1 kuvattu laitteisto (Aura ja Seppälä 2005). Käyttökokemukset MTT:ssa kokeiltiin alumiinisulfaattisaostusta useissa eri kohteissa vuosina Vihdin Lemmoossa laitteistoa kokeiltiin valuma-alueella, jossa on 30 ha peltoa ja 160 ha metsämaata. Puhdistamo alensi selvästi sekä liukoisen fosforin että kokonaisfosforin pitoisuuksia. Rymättylän Riittiöjärvellä valuma-alue oli noin 47 ha, josta peltoa oli 16 ha. Ojaan laskivat myös huonosti puhdistetut jätevedet kahdesta kiinteistöstä. Laitteisto alensi huomattavasti vesiliukoisen fosforin pitoisuutta, mikäli laitteistoon tulevan veden liukoisen fosforin pitoisuus ylitti selvästi luonnon vesien liukoisen fosforin pitoisuuden (0,01 mg/l). Kummassakaan kohteessa laitteistoa varten ei ollut tehty erillistä virtauksentasausallasta. Rymättylässä oli käytössä automaattinen kemikaaliannostelija. Laitteistoa kokeiltiin myös Virttaalla perunankuorimon ja Sukevalla turvesuon valumavesien käsittelyssä. Perunankuorimolla laitteiston kanssa oli ongelmia, mitkä johtuivat runsaasta saostuneesta perunan soluaineksesta. Turvesuolla sekä vesiliukoinen että kokonaisfosfori puhdistuivat tehokkaasti. Turvesuolla alumiinisulfaattiliuokseen oli lisätty rikkihappoa humuksen saostumisen nopeuttamiseksi, ja ph:n nostamiseksi veden annettiin kemikaalinlisäyksen jälkeen juosta kalkkikivimurskeen läpi (Aura ja Seppälä 2005). 3

5 2.3 Ferrisulfaattisaostus Toimintaperiaate Ferrisulfaattisaostusmenetelmä perustuu fosforin saostamiseen ojavedestä ferrisulfaatin eli rauta(iii)sulfaatin avulla. MTT:n kokeissa on käytetty useita hieman erilaisia laitteistoja ferrisulfaattisaostuksessa. Sekä peltojen että jaloittelutarhan valumavesien puhdistamiseen on käytetty systeemiä (a), jossa rakeinen ferrisulfaatti (Ferix-3) annostellaan virtaavaan ojaveteen verkkosuppilon (silmäkoko 4x4 mm) avulla (kuvat 2, 3). Ojaan asennetaan ensin V-pato, jonka avautumiskulma on 120 astetta. Annostelusäiliö ja -suppilo (korkeus ja halkaisija noin 300 mm) sijoitetaan padon yläjuoksun puolelle. Kun vedenpinta padossa nousee 300 mm, jää koko suppilo virtaavan veden sisään. Säiliöstä valuu suppiloon uutta kemikaalia sitä mukaan, kun ainetta liukenee ojaveteen (Närvänen ja Jansson 2007a, Närvänen ym. 2008). Ferix3 Kuva 2. Periaatepiirros ferrisulfaatin annostelulaitteesta (Närvänen ja Jansson 2007b). 4

6 Kuva 3. Ferrisulfaatin annosteluun voidaan käyttää yksinkertaista verkkopussia. Kuva: Airi Kulmala Toisessa jaloittelutarhan valumavesien puhdistamiseen tarkoitetussa systeemissä (b) valumavedet saostetaan ferrisulfaatilla ja johdetaan noin 100 m²:n kokoisen lasketusaltaan ja hiekkasuodatuksen kautta avo-ojaan (Kuva 4). Ferrisulfaatti annostellaan altaaseen tulevaan veteen salaojakaivon kautta. Salaojakaivossa on annosteluputki, josta vesivirtaus liuottaa kemikaalia pinnankorkeuden mukaisesti. Kokeessa kemikaalin annostelua säädettiin ph:n ja kemikaalikulutuksen seurannan perusteella. (Närvänen ym. 2008). Ferrisulfaattisaostusta on testattu myös luvussa 2.1 kuvatulla laitteistolla (Aura ja Seppälä 2005). Kuva 4. Jaloittelutarhan valumavesien puhdistus (Närvänen ym. 2008). 5

7 Käyttökokemukset Systeemiä A kokeiltiin Jokioisten Rehtijärven valuma-alueella. Kevätvalunnan alkaessa kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana käsiteltiin m 3 ojavettä, johon liuenneesta fosforista saatiin saostumaan 91 %. Ferrisulfaatin annostelusuhteena käytettiin 1: ja kemikaalia kului 400 kg. Veden ph laski 7,6:sta 5,7:ään. Kahden seuraavan viikon aikana ojavettä käsiteltiin m 3, johon liuenneesta fosforista saatiin saostumaan 66 %. Kemikaalia annosteltiin suhteessa 1: ja sitä kului 560 kg. Veden ph aleni 7,2:sta 6,6:een (Närvänen ja Jansson 2007a). Kemiallisella saostuksella hyötysuhde on sitä parempi mitä korkeampi on saostettavan veden fosforipitoisuus, ja siksi kemiallisesti käsiteltävän veden osuus kannattaa kokonaisvalunnasta jättää pieneksi ja kohdistaa se fosforipitoisimpiin kevään alkuvaiheen vesiin tai pienehköihin ojanhaaroihin. Tällöin myös riskit haitoista jäävät pienemmiksi, sillä liian suuret annokset hapanta kemikaalia voivat haitata keväällä kutevien kalojen poikastuotantoa ojan suulla. Testattu laitteisto näyttäisi soveltuvan parhaiten alle 100 l/s suuruisten virtaamien käsittelyyn (Närvänen ja Jansson 2007a, Närvänen ja Jansson 2007b). Kokeessa käytetyn annostelulaitteen tarvikekustannukset olivat noin 400 ja rakennuskustannukset Kemikaalia kului yhteensä 1240 kg ja sen kustannukset olivat 744 eli noin 500 saostettua fosforikiloa kohti. Näiden lisäksi tulevat vielä seurannan kustannukset (Närvänen ja Jansson 2007b). Jaloittelutarhan valumavesien puhdistuksessa systeemillä A liuenneen fosforin poistuma oli keskimäärin 45 %, kokonaisfosforin poistuma 48 % ja kokonaistypen poistuma 69 %. Systeemillä B liuennen fosforin poistuma oli keskimäärin 84 %, kokonaisfosforin poistuma 69 % ja kokonaistypen poistuma 54 %. Systeemissä B ongelmana oli kemikaalin loppuminen annostelussa suurten virtaamien aikana. Puhdistustehoja vertaillessa on hyvä huomata, että systeemissä A ei ollut hiekkasuodatinta ja altaaseen tuli jonkin verran sivusta saostamattomia vesiä. Lisäksi systeemin A valuma-alue oli suurempi. Ferrisulfaattisaostuksessa ph:n havaittiin laskevan yli yhden yksikön. Tätä ei kuitenkaan pidetty ongelmana jaloittelutarhojen kohdalla, sillä tarhavesien ph on lähtökohtaisesti yli 7 ja käsiteltävä vesimäärä on pieni (Närvänen ym. 2008). Ferrisulfaattisaostusta kokeiltiin luvussa 2.1 esitetyllä laitteistolla peltojen valumavesien puhdistuksessa Vihdin Kotkaniemessä. Kemikaalia lisättiin suhteessa 1: Tällä määrällä ferrisulfaatti ei juurikaan alentanut veden ph-arvoa. Liukoinen fosfori saatiin hyvin saostumaan, mutta kokonaisfosforipitoisuus ei vähentynyt yhtä selvästi (Aura ja Seppälä 2005). 2.4 Kalkkisuodatus Toimintaperiaate Kalkkisuodatukseen on kokeiltu useita eri menetelmiä. Näitä ovat kalkkisuodinojat, kalkkihiekkasuodatuskentät, ojapohjasuodatus sekä uutena fosforiloukku-menetelmä. Kalkkisuodinoja on salaoja, jonka kaivannon täyttömaahan on sekoitettu poltettua kalkkia. Kalkkiseoksen ansiosta ojakaivannon vedenläpäisevyys parantuu, ja valumavedet suodattuvat rakenteen läpi, jolloin veden mukana liikkuvaa fosforia sitoutuu ojakaivantoon. Kalkkisuodinojitus vähentää myös 6

8 alunamaiden eli happamien sulfaattimaiden valumavesien happamuutta. Kalkkisuodinojat soveltuvat rakennettaviksi erityisesti viettäville savimailla sekä pelloille, joiden pohjamaa on hapanta sulfaattimaata (Kalkkisuodinojitus 2005). Kalkkihiekkasuodatuskenttä on suorakaiteen muotoinen ja noin metrin syvyinen imeytyskenttä, joka on täytetty kalkkihiekkaseoksella. Valumavedet suodatetaan kalkin ja hiekan seoksen läpi, jolloin suodattimeen sitoutuu kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia sekä liukoista fosforia. Ojapohjasuodatuksessa avo-ojan pohjalle levitetään 5-15 cm:n kalkkihiekkakerros, joka suodattaa ojavedestä fosforia (Kalkkihiekkasuodatus 2005). Fosforiloukku-menetelmässä peltojen valumavedet johdetaan suurehkoon avo-ojaan, jossa on suodinkaivanto (kuva 5). Kaivantoon sijoitetaan säkissä Filtra P -kalkkimassaa, joka puhdistaa ojaveden fosforia. Massaa on aiemmin käytetty haja-asutusalueella jätevesien puhdistamisessa ja nyt sen puhdistustehoa kokeillaan myös peltojen valumavesien osalta. Suodinkaivanto sijoitetaan mahdollisimman lähelle peltoalueen ulkoreunaa, jotta mahdollisimman suuri osa valumavedestä saadaan ohjattua suotimen lävitse (Nordkalk 2009). Kuva 5. Fosforiloukun toimintaperiaate (Novia 2010). Käyttökokemukset Säkylän Pyhäjärvellä on kokeiltu sekä kalkkisuodinojia että kalkkihiekkasuodatuskenttiä. Järveen laskevien Yläneenjoen ja Pyhäjoen jyrkimmille rantapelloille rakennettiin 1990-luvun lopulla lähes kuusi kilometriä kalkkisuodinojia. Puhdistustehon mittaaminen on vaikeaa, koska pintavaluntavedestä on hankala saada edustavia vesinäytteitä. Puhdistustehoa voitiin kuitenkin mitata tilalla, jossa kolmen peltohehtaarin salaojavedet ja kotitalouden jätevedet kerätään kaivoon ja pumpataan edelleen kalkkisuodinojaan. Kalkkisuodinojan fosforinpuhdistustehoksi saatiin keskimäärin 40 %. Koska uomansuuntaisten, pellon ja suojakaistan rajaan rakennettujen kalkkisuodinojien perustamiskustannukset ovat suhteellisen korkeat, niitä kannatta perustaa kohtiin, joista pintavalunta virtaa suojakaistan läpi (Tarvainen ja Ventelä 2007). 7

9 Pyhäjärvellä valumavesiä on käsitelty lisäksi suodatuskentissä, joissa kalkkihiekkasuodattimet ovat tehokkaasti poistaneet fosforia. Vuosina puhdistusteho oli keskimäärin 75 %. Typpeä suodattimet eivät ole juurikaan pystyneet poistamaan. Ravinteita on pyritty poistamaan Pyhäjärven alueen ojavesistä myös ojanpohjasuodattimilla kahdeksassa eri kohteessa. Ojanpohjasuodatuskokeilussa olevien ojien fosforipitoisuutta saatiin ensimmäisinä vuosina vähennettyä keskimäärin 30 % (Tarvainen ja Ventelä 2007). Ojapohjasuodatusta on kokeiltu myös Keski-Uudellamaalla sijaitsevalla Tuusulanjärvellä. Keväällä 2006 Mäyränojan valuma-alueen pelloilla sijaitseviin avo-ojiin rakennettiin viisi ojanpohjasuodatinta. Suodatinten toimivuutta pyrittiin seuraamaan vesinäytteiden avulla, mutta edustavien näytteiden otto osoittautui kuitenkin käytännössä vaikeaksi. Jotta vedenlaatua olisi voitu seurata, ojanpohjasuodatinten yhteyteen olisi pitänyt rakentaa esimerkiksi näytteenottokaivot metrin pituisten suodattimien rakentaminen viiteen pelto-ojaan maksoi yhteensä noin euroa (Marttila ja Värttö 2009). Kalkkisuodatuksessa ongelmana on kalkkimassan suodatustehon heikkeneminen. Kun fosforinpidätysteho loppuu, suodatin on vaihdettava tai siihen on sekoitettava uutta massaa. Happamilla sulfaattimailla kalkkisuodinojien fosforinsitomiskyky näyttää alustavien kokeiden mukaan häviävän muutamassa vuodessa (Kalkkisuodinojitus 2005). Pyhäjärvellä suodattimien puhdistustehon säilymistä ei ole seurattu. Valumavesien fosforinpuhdistusta kokeillaan kalkkisuodattimella keväällä 2009 käynnistyneessä Fosforiloukku-hankkeessa (Novia 2010). Menetelmää on tarkoitus testata usean vuoden ajan. Vuoden 2009 kesän kokemusten perusteella Filtra P -massa sinänsä toimii pellon valumavesien puhdistuksessa samalla tavoin kuin jätevesijärjestelmissäkin. Menetelmä vaatii kuitenkin vielä kehittämistä. Nyt on käytetty 500 kg:n suodinmassakasetteja, joille valumahuiput ovat liian kovia vesivirtaamaan nähden. Massan kapasiteetti ei aina riitä tällä suodatinkoolla ja joudutaan turvautumaan osittaiseen ohijuoksutukseen (Nordkalk 2009). Vantaanjoen alueella aloitettiin alkukesästä 2010 uusi kokeilu, jossa fosforiloukkuun laitettiin saostuskemikaaliksi rauta-kalsiumseosta (Sachtofer PR), jonka toivotaan olevan kalkkipellettiä tehokkaampi liukoisen fosforin sitoja (Runsten 2010). 3 Ojavesipuhdistamokokeilu Turun Kakskerrassa 3.1 Yleistiedot Kakskerranjärvestä Turussa sijaitseva Kakskerranjärvi on kapea ja pitkänomainen järvi keskellä Kakskerran saarta. Järven pinta-ala on 1,6 km 2 ja tilavuus 9,8 miljoonaa m 3. Kakskerranjärven keskisyvyys on 6 metriä ja sen suurin syvyys Myllykylän syvänteessä on 15,5 metriä. Järven valuma-alue on 7,1 km 2, josta peltoa on 27 %. Valuma-alueella on viisi järveen laskevaa suurempaa ojaa. Järvestä laskee mereen yksi laskuoja (Myllyoja). Järven veden teoreettinen viipymä on selvästi suomalaisten järvien keskiarvoa pidempi eli noin neljä vuotta (Kemppainen 2008, Koivunen 2009). Järveä on säännöstelty 1800-luvulta lähtien Myllyojan säännöstelypadon avulla. Säännöstelyssä on pyritty noudattamaan kruununvouti Sevonin laatimia säännöstelyohjeita. Vanhojen säännöstelyohjeiden mukainen säännöstely ei ole virkistyskäytön kannalta järkevä, ja nyt säännöstelyä ollaan kehittämässä. Suunnitelmissa on rakentaa uusi kiinteä pato vanhan settipadon tilalle. Uusi pato tasaisi järven pinnanvaihteluja nostamalla alivedenkorkeuksia ja laskemalla ylivedenkorkeuksia eikä sillä pi- 8

10 täisi olla negatiivisia vaikutuksia järven tilaan tai kuormitukseen eikä järven kalastoon (Harjattula Golf Oy:n hakemus 2009). Kakskerranjärvi oli vielä 1900-luvun alussa karu järvi, mutta 1940-luvulla se alkoi rehevöityä muun muassa fosfaattipitoisten lannoitteiden käyttöönoton myötä (Koivunen 2009). Järveä on myös luvulla lannoitettu fosfaatilla kalatalouden edistämiseksi. Järven tilaa on tutkittu 1960-luvulta alkaen. Ensimmäiset sinileväesiintymät havaittiin 1980-luvulla ja ensimmäiset massakukinnat 1990-luvulla. Rehevöitymishaittojen lieventämiseksi järveä alettiin vuonna 1987 hoitaa hapettamalla, ja vuonna 1989 aloitettiin kalojen tehopyynti ja petokalaistutukset (Koivunen 2009). Ravinneketjukunnostuksen tuloksia on selvitetty koekalastusten ja -ravustuksen avulla. Koekalastusten perusteella kalakantarakenne vaikuttaa melko terveeltä eikä ainakaan tehokalastuksiin ole toistaiseksi tarvetta (Ylönen 2005). Kalastoon perustuvan järven ekologisen tilan arvioinnin mukaan Kakskerranjärven ekologinen tila on tyydyttävän ja hyvän rajamailla, mutta niukasti tyydyttävän puolella johtuen kohtalaisen suurista yksikkösaaliista (Sairanen 2007). Kakskerranjärveä kuormittavat luonnonhuuhtouman ja ilmalaskeuman lisäksi maatalouden ja asutuksen hajapäästöt. Järven tilaa seurataan säännöllisesti mittauksilla. Vuoden 2008 seurantatutkimuksessa järvi luokiteltiin reheväksi ja järven pohjassa havaittiin happikatoa kesäkuukausina (Koivunen 2009). Kuvassa 6 on Kakskerranjärven liukoisen fosforin pitoisuudet Myllykylän syvänteen mittauspisteessä vuosilta Kuvassa on eri syvyyksiltä tehtyjen mittausten keskiarvot. Liukoisen fosforin pitoisuuksien keskiarvo ajalta oli 0,030 mg/l. Pitoisuudet ovat olleet selkeästi pienempiä pintavedessä, keskimäärin 0,006 mg/l. Koko vesipatsaan keskiarvoja nostavat pohjan läheisestä vedestä mitatut korkeat pitoisuudet, joista korkeimpana mitattiin 0,660 mg/l elokuussa ,250 0,200 mg/l 0,150 0,100 0,050 Myllykylä 0,000 Kuva 6. Liukoisen fosforin pitoisuudet (mg/l) koko vesipatsaan keskiarvoina Kakskerranjärvessä Myllykylän mittauspisteessä Kuvassa 7 on Kakskerranjärven kokonaisfosforipitoisuudet Harjattulan ja Myllykylän syvänteen mittauspisteistä. Kuvassa on eri syvyyksiltä tehtyjen mittausten keskiarvot. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo ajalta oli Harjattulan mittauspisteessä 0,053 mg/l ja Myllykylän syvänteen mittauspisteessä 0,058 mg/l. Myös kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin pienempiä pintavedessä, noin 0,035 mg/l kummassakin mittauspisteessä. Koko vesipatsaan keskiarvoja nostavat pohjan 9

11 läheisestä vedestä mitatut korkeat pitoisuudet. Suurin pitoisuus, 0,970 mg/l, mitattiin pohjan läheisessä vedessä Myllykylän syvänteessä syyskuussa ,300 0,250 0,200 mg/l 0,150 0,100 0,050 0,000 Harjattula Myllykylä Kuva 7. Kokonaisfosforipitoisuudet (mg/l) koko vesipatsaan keskiarvoina Kakskerranjärvessä Myllykylän ja Harjattulan mittauspisteillä Vuonna 2002 Turun kaupunginhallitus päätti järven suojelun tehostamiseksi perustaa Kakskerranjärven neuvottelukunnan, jonka tehtäväksi annettiin järven tilaan vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Neuvottelukunta on muun muassa järjestänyt neuvontaa ja yleisötilaisuuksia sekä teettänyt selvityksiä. Vuonna 2008 se teetti järven valuma-alueelle maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden yleissuunnitelman, jossa on kartoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita sekä alueita, joihin olisi tarpeellista perustaa suojavyöhykkeitä tai kosteikkoja (Turun kaupunki 2009). 3.2 Yleistiedot puhdistamosta Vuoden 2003 marraskuussa yhteen Kakskerranjärveen laskevaan ojaan asennettiin ojavesipuhdistamo fosforikuormituksen pienentämiseksi (kuvat 8-11). Puhdistamo sijaitsee valuma-alueella, jonka vesistä 64 % tulee pelloilta. Vuotuinen virtaama ojassa on tehdyn ojavesiselvityksen mukaan noin m 3. Puhdistamo pystyy käsittelemään noin kolmasosan keskimääräisestä virtaamasta. Ojavesipuhdistamon kapasiteetti on koetuksella erityisesti maksimivirtaamien aikana, jolloin puhdistamo pystyy käsittelemään vain pienen osan ojan virtaamasta. Ojasta vesi pumpataan uppopumpulla veden käsittelylaitteistoon (kuva 8, kohta a; kuvat 9, 11 ). Pumppu käynnistyy automaattisesti veden noustessa ojassa ja kytkeytyy pois päältä vedenpinnan laskiessa. Pumppausteho oli vuosina noin 4 l/s. Tämä tarkoittaa noin 345 m 3 päivässä, mikäli pumppu on koko ajan päällä. 10

12 a)tasausallas b)kemikaalinannostusjatasausvirtalaitteisto c)1.laskeutumisallas d)2.laskeutumisallas Kuva 8. Kakskerrassa sijaitsevan puhdistamon toimintakaavio. Kuva 9. Kakskerrassa sijaitseva ojavedenpuhdistamo. Puhdistamolaitteiden suojaksi on rakennettu puinen mökki. Etualalla on ojaveden ottoputki. Kuva: Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto Kuva 10. Saostusallas ja purkuputki puhdistamosta. Kemiakaalikäsittelyssä syntyy kevyttä, vaahtomaista ainesta, joka painuu vähitellen altaan pohjaan. Kuva: Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto 11

13 Vuonna 2008 pumppu vaihdettiin. Uuden pumpun teho on 6-7 l/s eli m 3 päivässä, mikäli pumppu on koko ajan päällä. Pumppauksen ollessa päällä saostuskemikaalia annostellaan automaattisesti veteen suhteella 1: (kuva 8, kohta b). Saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia eli alumiinihydroksikloridia (Kempac 18). Kuva 11. Saostuskemikaalin lisäyslaitteistoa. Kuva: Airi Kulmala Kemikaalilisäyksen jälkeen vesi johdetaan putkella saostusaltaaseen, jossa saostuminen pääasiassa tapahtuu (kuva 8, kohta c; kuva 10). Saostunut vesi kulkeutuu altaasta vähitellen järveen. Saostusaltaan pohjalle kertynyt massa poistetaan aika ajoin. Saostusallas on tyhjennetty tähän mennessä kerran vuonna 2006 ja sinne kertynyt aines vietiin Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Tulevaisuudessa tämä ei ole mahdollista, mutta saostusmassa voidaan levittää pellolle lannoitteeksi. Saostusaltaisiin tehtiin muutostöitä vuonna 2006, jolloin ensimmäisen saostusaltaan perään kaivettiin toinen saostusallas (kuva 8, kohta d). Myös valuma-alueen maankäytössä on tapahtunut muutoksia, kun osa lähialueen pelloista on muutettu suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhyke perustettiin v suojaviljaan ja vuosina 2008 ja 2009 siitä kerättiin nurmen kasvusto hevosenheinäksi. Suojavyöhykkeelle ei levitetä lannoitteita. 3.3 Mittaustulokset Puhdistamon toimintaa on tarkasteltava erikseen vuosilta ja vuosilta , sillä tällä välillä toimintaan tehtiin muutoksia. Vuosina puhdistamon toimintaa ei seurattu näytteenoton avulla, joten nämä vuodet puuttuvat tarkastelusta. Vuosina vesinäytteet otettiin puhdistamoon tulevasta ojavedestä ja puhdistetusta ojavedestä läheltä puhdistamosta tulevan putken suuta. Tämän jälkeen saostusaltaita muutettiin kaivamalla toinen saostusallas, ja myös näytteenottopaikkoja vaihdettiin. Vuonna 2009 ja vuoden 2010 toukokuussa näytteet otettiin tulevasta ojavedestä, puhdistetusta ojavedestä ensimmäisen saostusaltaan loppupuolelta sekä toisen saostusaltaan loppupuolelta. Puhdistustehon laskennassa on käytetty jälkimmäistä näytettä. Puhdistamosta tullut vesi on siis toisessa näytesarjassa viipynyt pidempään saostusaltaissa ennen näytteenottoa kuin ensimmäisinä vuosina. Vuoden 2010 huhtikuussa näytettä ei

14 jäätilanteen vuoksi saatu toisen saostusaltaan loppupuolelta vaan se otettiin toisen saostusaltaan alkupäästä. Näytteistä analysoitiin pitoisuudet kokonaisfosforille ja liukoiselle fosforille sekä vuosina myös kokonaistypelle. TEHO-hankkeen näytteenotto lopetettiin loppukeväällä 2010, joten tältä vuodelta on mukana vain kahden näytteenottokerran tulokset. Mittaustulosten analysoinnissa käytetyt laskukaavat on koottu liitteeseen 1. Fosforinpuhdistusteho Vuosina ojavesipuhdistamo saosti vedestä parhaimmillaan 89 % liukoisesta fosforista ja heikoimmillaankin liukoisesta fosforista saostui 46 % (kuva 12). Keskimääräinen puhdistusteho oli liukoisen fosforin osalta 73 %. Kokonaisfosforin puhdistusteho oli parhaimmilaan 46 %. Vuoden 2005 huhtikuun mittaushetkellä saostusaltaan kokonaisfosforipitoisuus oli tulevan ojaveden kokonaisfosforipitoisuutta korkeampi. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli vajaat 20 % % puhd.teho (liukp)% puhd.teho (kokp)% Ajankohta Kuva 12. Kakskerrassa sijaitsevan puhdistamon kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin puhdistusteho (%) vuosina Vuonna 2009 liukoisen fosforin puhdistusteho oli parhaimmillaan 93 % ja kokonaisfosforin puhdistusteho 80 % (kuva 13). Huonoimmillaan liukoisen fosforin ja kokonaisfosforin pitoisuus ei vähentynyt lainkaan vaan saostusaltaassa mitatut fosforipitoisuudet olivat ojaveden pitoisuutta suuremmat. Vuoden 2010 keväällä sekä liukoisen että kokonaisfosforin puhdistusteho oli hyvä. 13

15 % puhd.teho(liukp)% puhd.teho(kokp)% 150 Ajankohta Kuva 13. Kakskerrassa sijaitsevan puhdistamon kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin puhdistusteho (%) vuonna 2009 ja vuoden 2010 keväällä. Huonot puhdistustulokset vuosien 2005 ja 2009 huhtikuussa ajoittuvat kevätvalunnan aikaan. Huono puhdistusteho voi selittyä järven vedenpinnan vaihtelulla ja järviveden nousulla altaisiin, jolloin altaan pohjalle kerrostunut fosforipitoinen kiintoaines on voinut lähteä liikkeelle. Näin fosforin pitoisuus on laskeutusaltaassa noussut jopa tulevan ojaveden pitoisuutta korkeammaksi. Vuonna 2004 raportoitiin ongelmia kemikaalinsyötössä, mikä voi selittää osaltaan notkahduksia puhdistustehossa. Vuonna 2009 puhdistusteho oli huono joulukuun alussa, mutta tälle ei ole löytynyt selitystä. Vuosien välistä vertailua hankaloittaa se, että näytteitä ei kaikkina vuosina ole otettu tasaisesti ympäri vuotta. Fosforin pitoisuus ojavedessä Puhdistamoon tulevan ojaveden liukoisen fosforin pitoisuus oli 0,013-0,094 mg/l vuosina (kuva 14). Keskimääräinen pitoisuus oli 0,036 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus oli samalla ajanjaksolla 0,037-0,290 mg/l keskimääräisen pitoisuuden ollessa 0,161 mg/l. Vuonna 2009 puhdistamoon tulevan ojaveden liukoisen fosforin pitoisuus oli 0,020-0,110 mg/l ja keskimääräinen pitoisuus 0,070 mg/l (kuva 15). Kokonaisfosforin pitoisuus oli 0,100-0,540 mg/l. Keskimääräinen pitoisuus oli 0,257 mg/l. Vuoden 2010 keväällä liukoisen fosforin pitoisuus ojavedessä oli 0,064-0,066 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 0,140-0,160 mg/l. Vuoden 2009 fosforipitoisuudet olivat vuosien pitoisuuksia suurempia eli ainakaan vielä ei lähipeltojen muuttaminen suojavyöhykkeeksi ole pienentänyt huuhtoumaa niin paljoa, että se näkyisi yli sadannan ja muiden huuhtoumaan vaikuttavien tekijöiden. Aikaisempien vuosien näytteitä ei myöskään ole otettu tasaisesti ympäri vuotta, jolloin vuosien välisten keskiarvojen vertailu ei välttämättä anna oikeaa kuvaa ojaveden fosforipitoisuuksista. 14

16 0,600 0,500 0,400 mg/l 0,300 0,200 0,100 0,000 LiukPmg/l KokPmg/l Ajankohta Kuva 14. Kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin pitoisuudet (mg/l) puhdistamoon tulevassa ojavedessä vuosina ,600 0,500 0,400 mg/l 0,300 0,200 0,100 LiukPmg/l KokPmg/l 0,000 Ajankohta Kuva 15. Kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin pitoisuudet (mg/l) puhdistamoon tulevassa ojavedessä vuonna 2009 ja vuoden 2010 keväällä. Poistuneen fosforin määrä Ojavesipuhdistamo pystyy käsittelemään vain osan ojassa virtaavasta vedestä. Käsitelty vesimäärä voidaan laskea, kun tiedetään käytetty kemikaalimäärä ja kemikaalin syöttösuhde 1: Ojan virtaamasta ei ole täysin tarkkaa tietoa, mutta se on noin m m 3. Näillä tiedoilla laskettuna puhdistamo on pystynyt käsittelemään keskimäärin % ojan virtaamasta (liite 2). On 15

17 syytä huomioida, että vuosilta 2006 ja 2007 ei ole tarkkaa tietoa käytetyistä kemikaalimääristä ja näiden vuosien tiedot perustuvat arvioon. Lisäksi vuonna 2003 puhdistamo oli käytössä vain kaksi kuukautta ja vuodelta 2010 laskuissa on mukana vain vuoden viisi ensimmäistä kuukautta. Vuonna 2008 puhdistamossa oli käytössä kaksi pumppua ja siksi käsitelty vesimäärä oli poikkeuksellisen suuri. Vuonna 2009 käytetty kemikaalimäärä oli puolestaan poikkeuksellisen alhainen johtuen kuivasta kesästä, mutta vuoden 2010 keväällä käytetty kemikaalimäärä oli taas erityisen suuri johtuen runsaslumisesta talvesta sen myötä runsaasta kevätvalunnasta. Karkeasti arvioiden puhdistamo on poistanut ojavedestä liukoista fosforia 0,1 kg/kk ja kokonaisfosforia 0,2 kg/kk (liite 2). Puhdistuskemikaalia on tarvittu 1100 litraa puhdistamaan yksi kilo liukoista fosforia. On kuitenkin syytä huomata, että laskuihin liittyy paljon epävarmuuksia. Mittaustuloksia ei ole tasaisesti koko ajanjaksolle, laskuissa on käytetty keskiarvoja ja puhdistusteho on vaihdellut paljon eri kuukausien välillä muun muassa kemikaalinsyötön ongelmien takia. Typenpuhdistusteho ja typen pitoisuus ojavedessä Kiintoaineen mukana laskeutusaltaaseen saostuu fosforin lisäksi myös typpeä. Typenpuhdistustehoa seurattiin vuonna 2009 ja vuoden 2010 keväällä (kuva 16). Kokonaistyppipitoisuus väheni parhaimmillaan puhdistuksessa 74 %. Tulevan ojaveden typpipitoisuus oli pääsääntöisesti 1 ja 2 mg/l välillä lukuunottamatta kesäkuun 2009 näytettä, jolloin pitoisuus oli 6,7 mg/l (kuva 17). Laskeutusaltaan typpipitoisuus oli joinain mittausajankohtina suurempi kuin tulevan ojaveden typpipitoisuus. Syynä tähän voi olla järviveden tulviminen altaisiin. % Puhdistusteho(kok.N) Ajankohta Kuva 16. Puhdistamon kokonaistypen puhdistusteho (%) vuonna 2009 ja vuoden 2010 keväällä. 16

18 mg/l KokNmg/l Ajankohta Kuva 17. Kokonaistypen pitoisuus (mg/l) puhdistamoon tulevassa ojavedessä vuonna 2009 ja vuoden 2010 keväällä. 3.4 Kustannukset Taulukossa 1 on listattu Kakskerranjärvellä sijaitsevasta ojavesipuhdistamosta vuosina aiheutuneet kustannukset. Kuluissa ei ole mukana huoltoon liittyviä henkilökustannuksia. Työaikaa laitteen huoltamiseen kuluu arviolta noin 24 h/kk. Työhön sisältyy kemikaalitäydennykset, muu laitehuolto ja näytteenotto. Hinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa. Taulukko 1. Puhdistamon yhteenlasketut kustannukset vuosille Kustannuserä Kustannus ( ) Huomautukset Rakentaminen laitteen hankinta 4000 Ei työkustannuksia mukana kemikaalipumppu 455 betonirenkaat 388 Käyttö kemikaalien osto 4440 Kemikaaleja jäljellä keväällä 2010 sähkö 1450 noin 360 /vuosi altaan tyhjennys 2709 tehty vuonna 2006 Muut kulut tiemaksu ,36 /vuosi tarkkailukulut tarkkailukertaa Kulut yhteensä

19 Puhdistamon rakentamiskustannukset ovat olleet noin 4840 euroa. Jos maanrakentaminen kuten saostusaltaiden pengertäminen olisi teetetty ulkopuolisella, olisi siitä aiheutuva kuluerä ollut arviolta 7000 euroa. Käyttökustannukset ovat vuosina olleet yhteensä 8600 euroa. Suurin menoerä on ollut kemikaalien osto, mutta on syytä huomioida, etteivät tiedot kemikaalikustannuksista ole aivan tarkkoja. Saostuskemikaalia saatiin ensin kaupungin vesilaitokselta vuosina 2003 ja 2004, joten siitä ei syntynyt kustannuksia ko. puhdistamossa. Kun kemikaalin käyttö jätevedenpuhdistamolla loppui, jouduttiin kemikaali ostamaan itse. Kemikaalia ostettiin aluksi pienissä erissä kanistereissa ja lopuksi konteissa, koska se oli huomattavasti halvempaa. Karkeasti arvioiden yhtä saostettua kiloa liukoista fosforia kohden kuluu 1100 litraa kemikaalia ja sen kustannus on ollut Kakskerran puhdistamolla noin 400 euroa. Kemikaalin litrahinta on tällä hetkellä kontissa ostettuna 0,78 /litra (Salonen 2010). Tällä hinnalla yhden liukoisen fosforikilon puhdistaminen olisi yli puolet kalliimpaa, kuin se nyt on ollut Kakskerran puhdistamolla. Laskeutusallas on tyhjennetty kerran vuonna Allas pumpattiin tyhjäksi vedestä ja sen pohjalle kertynyt sakka imettiin säiliöautoon ja vietiin jätevedenpuhdistamolle. Altaan tyhjennyksen hinta muodostui säiliöauton omistavalle yritykselle maksetusta hinnasta, jossa oli mukana työ- ja kuljetuskustannukset sekä jätevesilaitoksen perimä hinta. Tulevaisuudessa allasta ei enää tyhjennetä samalla menetelmällä, vaan sakka mahdollisesti levitetään pellolle. Tällöin myös käsittelykustannukset ovat pienemmät. Muut puhdistamon kustannukset, noin 1680 euroa, ovat muodostuneet vuotuisesta tiemaksusta sekä vesinäytteiden analysointikuluista. Yhteensä puhdistamon kulut, joissa ei ole mukana arvonlisäveron osuutta, ovat ajalla olleet euroa. 4 Yhteenveto ojavesipuhdistamoiden käyttömahdollisuuksista Kemialliset puhdistusmenetelmät ovat tehdyissä kokeiluissa puhdistaneet fosforia ojavedestä hyvin. Puhdistusmenetelmät soveltuvat kokeilujen perusteella parhaiten pienille valuma-alueille, ja kustannustehokkainta on kohdistaa puhdistus ojiin, joissa ravinnekuormitus on suurta. Tällöin myös mahdolliset riskit esimerkiksi ferri- tai alumiinisulfaattisaostuksessa ph:n alentumisen myötä jäävät pieniksi. Menetelmiä on kehitetty myös erityisesti jaloittelutarhoille, joissa voi syntyä merkittävää ravinteiden pistekuormitusta. Myös kalkkisuodattimilla on onnistuttu poistamaan ojaveden fosforia, mutta puhdistustehon mittaaminen on ollut joissain kohteissa hankalaa. Menetelmien ongelmana on puhdistusteho suurten virtaamien aikaan, sillä silloin puhdistamoiden kapasiteetti ei riitä ja vettä joudutaan juoksuttamaan ohi. Kuitenkin keväällä suurimman virtaaman aikana valumavesien fosforimäärät ovat huipussaan ja tällöin puhdistus olisi tärkeää ja siitä saataisiin suurin hyöty. Yhtenä mahdollisuutena voi olla esimerkiksi puhdistamon yhdistäminen kosteikkoon, jolloin kosteikko tasaisi veden virtausta. Kun ojaveden fosforia puhdistetaan alumiini- tai rautayhdisteillä, on rakennettava laskeutusallas, johon fosfori saostuu kemikaalilisäyksen jälkeen. Altaaseen muodostuva saostussakka on poistettava säännöllisesti. Saostussakan voi levittää pellolle, mutta tätä ei kuitenkaan ole luvussa 2 kuvatuissa tutkimuksissa kokeiltu tai selvitetty. Kalkkisuodatuksessa kalkkimassan puhdistusteho heikkenee vähitellen ja se on korvattava uudella. Vanhan massan voi levittää pellolle, mutta myöskään tätä ei ole kuvatuissa kohteissa kokeiltu. Eri puhdistusmenetelmien kustannuksissa on eroa. Luvussa 2 kuvattu ferrisulfaattisaostuslaitteisto on varsin halpa ja yksinkertainen. Kustannukset tarvikkeista ja rakentamisesta olivat noin 700 euroa ja 18

20 kemikaalikustannukset saostettua fosforikiloa kohden noin 500 euroa. Kakskerranjärvellä toimivan puhdistamon rakentamiskustannukset olivat 4840 euroa ja kemikaalikustannukset noin 400 euroa saostettua liukoista fosforikiloa kohti. Lisäkustannuksia tuo kemikaalipumpun käyttämä sähkö. On kuitenkin syytä huomata, että kemikaalikustannus vaihtelee esimerkiksi ostettavan kemikaalimäärän mukaan ja tulisi arvioida kaikille puhdistamoille erikseen. Kalkkihiekkasuodatuksen perustamiskustannukset ovat suhteellisen korkeat ja lisäkustannuksia tulee, kun puhdistusteho häviää ja kalkkimassa on korvattava uudella. Ojapohjasuodatus on edullisempaa, Tuusulanjärvellä metrin pituisten ojanpohjasuodattimien rakentaminen maksoi noin 1000 euroa/suodatin, mutta myös ojapohjasuodatuksessa puhdistusteho häviää vähitellen. Maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta pystytään vähentämään pellolla tehtävin toimenpitein, mutta erityisesti liukoisen fosforin kuormituksen vähentäminen on vaikeaa ja kuormittavimmilla alueilla toimenpiteet vaikuttavat hitaasti. Tällaisilla alueilla kemialliset puhdistusmenetelmät ovat varteenotettava vaihtoehto ojavesien ravinnepitoisuuksien alentamiseksi. Edellä esiteltyjä ja mahdollisia uusia menetelmiä on kehitettävä jatkossa siten, että niiden käyttökustannukset sekä tarvittava työvoima, työaika sekä laitteisto voidaan minimoida. Esimerkiksi järjestelmä ei saa olla riippuvainen sähköstä ja käytettävien kemikaalien tulee olla turvallisia sekä käyttäjälle että ympäristölle. Menetelmien käytön lisäämiseksi tulisi miettiä myös niiden soveltuvuutta ympäristötuen toimenpiteiksi. Tällöin viljelijät saisivat korvausta syntyneistä kustannuksista, mikä saattaisi lisätä menetelmien kiinnostavuutta. 19

21 Lähteet Aura, E Sameat vesistöt voidaan puhdistaa. Julkaisussa: Salo, R. (toim.). Maatalouden tutkimusja tuotantopäivät: 20-vuotisjuhlaseminaari, Jokioinen Jokioinen. Maatalouden tutkimuskeskus. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja Sarja A 79. s ISBN Aura, E. & Seppälä, R Pellon valumavesien aktiivinen puhdistaminen alumiini- ja rautayhdisteiden avulla. Loppuraportti. MTT. Maa- ja metsätalousministeriön Maaseutu- ja luonnonvaraosaston rahoittama yhteistutkimushanke. 41 s. Harjattula Golf Oy:n hakemus Kakskerranjärven Myllyojan padon korvaamiseksi kiinteällä padolla LSY-2009-Y-173. Kalkkihiekkasuodatus [Viitattu ] Kalkkisuodinojitus [Viitattu ] Kemppainen, I Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden yleissuunnitelma Kakskerranjärvellä. Kakskerranjärven neuvottelukunta, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. 16 s. Koivunen, S Kakskerranjärven tarkkailututkimus: Vuosiraportti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Nro s. Marttila J. & Värttö H Ojanpohjasuodattimet Tuusulanjärven valuma-alueella. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 16 s. Nordkalk Nordkalk Filtra P -loukku pellon valumavesien fosforille. asp?viewid=844&newsid=874. [Viitattu ] Novia Projekt inom ICZM (Integrated Coastal Zone Management). fouprojekt-iczm/#fosforf%c3%a4llan. [Viitattu ] Närvänen, A., Jansson, H. & Uusi-Kämppä, J Hevostarhojen valumavesien puhdistaminen. Julkaisussa: Hopponen, A. (toim.) Maataloustieteen Päivät 2008, [: esitelmät ja posterit]. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote s. [Viitattu ] Närvänen, A. & Jansson, H. 2007a. Ferrisulfaatti saostaa ojavesistä liuenneet fosforit. Maaseudun Tiede 64, 2( ) s. 13. Närvänen, A. & Jansson, H. 2007b. Vesistöjen käyttö ja virkistysarvon parantaminen: Ferix-3 saostuskokeet. Loppuraportti. MTT. 15 s. Runsten, K Vantaalla seurataan laskuojan fosforikuormitusta patokokeella. Maaseudun Tulevaisuus s

22 Runsten, K Hajakuormitus hallintaan monin keinoin. Maaseudun Tulevaisuus s. 8. Sairanen, S Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos. Evon riistan- ja kalantutkimus. 4 s. {19D54DE2-E9A1-44CA-98B1-9ED4E76ADD58}. [Viitattu ] Salonen, T Algol Chemicals Oy. sähköpostiviesti Tarvainen, M. & Ventelä A.-M Pyhäjärven suojelutyö Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja. Sarja B nro 14. Eura. 91 s. [Viitattu ] Turun kaupunki Kaupunginhallituksen pöytäkirja Kakskerranjärven neuvottelukunnan toiminnan jatkaminen. Ylönen, O Kakskerranjärven koekalastukset ja ravustukset vuonna s EEDA36CA}. [Viitattu ] Lisäksi lisätietoa ovat suullisesti tai sähköpostin välityksellä antaneet: Tarja Alainen, ylitarkastaja, Evira Erkki Aura, professori, MTT (eläkkeellä) Timo Kanerva, tuotepäällikkö, Nordkalk Olli-Pekka Mäki, ympäristönsuojelusuunnittelija, Turun kaupunki Aaro Närvänen, tutkimusmestari, MTT Marjo Tarvainen, asiantuntija, Pyhäjärvi-Instituutti 21

23 Liite 1. Laskukaavat Fosforinpuhdistusteho saostusaltaan puhdistetun ojaveden fosforipitoisuus/tulevan ojaveden fosforipitoisuus * 100 Fosforinpuhdistusteho toisen saostusaltaan puhdistetun ojaveden fosforipitoisuus/tulevan ojaveden fosforipitoisuus * 100 Typenpuhdistusteho toisen saostusaltaan puhdistetun ojaveden typpipitoisuus/tulevan ojaveden typpiipitoisuus * 100 Ojavedestä puhdistetun fosforin määrä Käsitelty vesimäärä *fosforin pitoisuus ojavedessä *(puhdistusteho/100%) 22

24 Liite 2. Puhdistamon kemikaalinkulutus, käsitelty vesimäärä ja saostetun fosforin määrä Taulukko 2. Puhdistamon kemikaalinkulutus (l) ja käsitellyn veden osuus ojan virtaamasta (%) vuosina Vuosi Käytetty kemikaalimäärä (l) Käsitelty vesimäärä (m 3 )* Käsitelty vesimäärä virtaamasta (%)** Huomautukset kk arvio, ei tarkka arvio, ei tarkka kaksi pumppua käytössä yhtä aikaa, vanha ja uusi kk Yhteensä *Kemikaalin syöttösuhde oli 1: **Ojan virtaama on m m 3 Taulukko 3. Ojavedestä puhdistetun liukoisen fosforin määrä (kg) vuosina Vuosi Käsitelty vesimäärä (m 3 ) Liukoisen fosforin pitoisuus keskimäärin (mg/l) Liukoisen fosforin puhdistusteho keskimäärin (%) Poistunut liukoinen fosfori (kg) ,036* 72,6* 0, ,036* 72,6* 1, ,036* 72,6* 1, ,036* 72,6* 1, ,07 35,2** 0, ,065 81,6 1,8 *Keskiarvo vuosilta ***Nollan alittavat puhdistustehon arvot on laskettu nollana. 23

25 Taulukko 4. Ojavedestä puhdistetun kokonaisfosforin määrä (kg) vuosina Vuosi Käsitelty vesimäärä (m 3 ) Kokonaisfosforin pitoisuus keskim. (mg/l) Kokonaisfosforin puhdistusteho keskimäärin (%) Poistunut kokonaisfosfori (kg) ,161* 20,7* 0, ,161* 20,7* 1, ,161* 20,7* 1, ,161* 20,7* 1, ,257 27,8** 2, ,150 77,5 4,0 * Keskiarvo vuosilta , nollan alittavat arvot laskettu nollana. **Nollan alittavat puhdistustehon arvot on laskettu nollana. 24

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Aaro Närvänen, Risto Uusitalo ja Kimmo Rasa 21.11.2012 Annostelun periaate Ojavesien kemikaloinnin suunnittelu kannattaa aloittaa selvittämällä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen Saloy Oy Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen Pystylaskeutusputkisto kiintoaineen vähentämiseen 18.8.2014

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ

YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ YHTEENVETO FOSFORINPOISTON MENETELMISTÄ KIINTEISTÖ- KOHTAISESSA JÄTEVEDENKÄSITTELYSSÄ Satu Heino Projektipäällikkö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 9.9.2009 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia Henri Vaarala Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa Loppuseminaari 9.12.2014 1 Suodattimet valumavesien

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

TK1: Upilanojan ferrisulfaattisaostus

TK1: Upilanojan ferrisulfaattisaostus Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK1: Upilanojan ferrisulfaattisaostus 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Upilanojan valuma-alue... 1 2.2 Upilanojan

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Ferix-3 -saostuskokeet Nuutajärven valuma-alueella 2012 ja 2013. Aaro Närvänen ja Risto Uusitalo

Ferix-3 -saostuskokeet Nuutajärven valuma-alueella 2012 ja 2013. Aaro Närvänen ja Risto Uusitalo 155 Ferix-3 -saostuskokeet Nuutajärven valuma-alueella 2012 ja 2013 Aaro Närvänen ja Risto Uusitalo 155 Ferix-3 saostuskokeet Nuutajärven valuma-alueella 2012 ja 2013 Aaro Närvänen ja Risto Uusitalo ISBN:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919

Tiedote 1.4.2015. Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30. Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Tiedote 1.4.2015 Julkaisuvapaa 1.4.2015 klo 12.30 Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh. 050-370 2919 Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, puh. 050-343 0432 Pyhäjärven suojelurahasto

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot