Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

2 Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Työllisyys Henkilöstö TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Kuntatalouden kehitys Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TILAAJA Tilaajan tulot Verotulot Valtionosuudet Muut tilaajan tulot Tilaajan menot Käyttötalouden toteutuminen Konsernihallinto Tilaajalautakunnat Lautakuntien ostamat palvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut TUOTTAJA Palvelujohtokunta Palvelujohtokunnan toiminta Palvelujohtokunnan tuloslaskelma Liikelaitokset Kiimingin Ateria

3 6.3 Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä Kiimingin Palvelutalo Oy LASKELMAOSA Tuloslaskelman toteutumisvertailut Investointien toteutumisvertailu Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Kunnan laskelmat 2011 ja vertailu vuoteen Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...95 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Vuoden aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Euroalueen finanssikriisin vaikutukset voimistuivat vuoden loppua kohti ja se näkyi talouskasvun hidastumisena. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Suomen talous kasvoi edelleen kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Bruttokansantuote jäi 2,9 prosenttiin. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden laskukin hidastui. Kiimingin talouden osalta kehitys on jatkunut verrattain myönteisenä huolimatta siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on ollut edelleen voimakasta. Verotulokertymä kasvoi Kiimingin osalta 2,3 prosenttia. Kiiminkiläisten työllisyystilanne parantui vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 20-vuotiaita oli työttömänä 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vain kahdella prosentilla, alle 25-vuotiaiden 10 prosentilla ja yli 50-vuotiaiden 11 prosentilla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on kunnan oltava edelleen aktiivisesti mukana erityisesti tukemassa vaikeasti työllistyvien asemaa. Nokian ja sen alihankkijoiden mahdolliset henkilöstövähennykset eivät toistaiseksi näy työllisyystilanteessa. Kiiminki ja Oulu ottivat varaslähdön terveydenhuoltolain uudistuksen edellyttämään terveyspalvelujen valinnanvapauteen. VALO-hanketta on valmisteltu alkuvuoden ajan ja toukokuun alusta alkaen asukkaat voivat valita, minkä terveysaseman palveluja he käyttävät. Asiakassiirtymät ovat olleet kohtuullisen vähäiset ja useampi oululainen on valinnut Kiimingin terveysaseman kuin päinvastoin. Laivakankaan alueen rakentamisessa päästiin vauhtiin. Tonttien vuosittaisesta luovutuksesta ja rakentamisen vaiheistamisesta sovitaan alueen pääosin omistavan yksityisen toimijan kanssa. Alueen rakentaminen sopii tähän hetkeen hyvin, koska kunnalla ei ole pientalotonttitarjontaa Jäälissä. Koitelin kehittämisessä on pääpaino ollut Ruusulaaksossa. Metsähallituksen yhteistyökumppanin vaihtumisen myötä on käynnistetty alueen markkinointi. Uuden Oulun valmistelut jatkuivat aktiivisesti. Johtamisjärjestelmän valmistelussa näkyivät kuntien väliset toiminta- ja kulttuurierot sekä aiemmat kokemukset sopimusohjauksen toimivuudesta. Yhdistymisen vaiheittain toteuttamisen osalta on hyväksytty aikataulu. Ensimmäisenä aloitti Business Oulu, joka vastaa koko uuden Oulun elinkeinopalveluista. Muidenkin palvelukokonaisuuksien osalta päädyttiin siirtämään sekä järjestämis- että tuottamisvastuu Oulun alustalle. Järjestämisvastuuta koskeva sopimus hyväksyttiin kunkin kunnan valtuustossa. Järjestämissopimuksella merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta siirtyi Oulun toimielimille. Uuden Oulun rakentaminen jatkui yhdistymishallituksen johdolla. Yhdistymishallituksen ote talouden suunnittelusta tiukentui. Talousarviot laadittiin yhteisen suunnitteluohjeen pohjalta. Syksyn aikana valtuustot kokoontuivat kaksi kertaa tarkastelemaan talousarvion etenemistä. Yhteisen kaupungin rakentaminen on näkynyt monen työntekijän arjessa. Työryhmissä tehtävä sinänsä mielenkiintoinen valmistelutyö vie aikaa, joka on poissa normaaleista työtehtävistä. Odotettavissa olevat muutokset ovat osin vaikuttaneet henkilöstön hakeutumiseen joko uuden Oulun palvelukseen tai kokonaan muun työnantajan palvelukseen. Onkin tunnustettava ja tunnistettava, että ajoittaista ruuhkautumista ja joiltain osin myös palveluiden tason laskua tulee tapahtumaan. Jäljellä oleva henkilöstö tekee vajain resurssein parhaansa, jotta palvelutarpeet voidaan tyydyttää. Jukka Weisell kunnanjohtaja 4

5 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Kiimingin kunnan hallinnon ja toiminnan järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu vuoden 2008 alusta lähtien tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintamalliin. Kunnan hallinto on vuoden 2008 alusta alkaen jaettu tilaaja- ja tuottajaorganisaation, jossa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan tuotettavien palvelujen hinta, määrä ja laatu. Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema kunnanvaltuusto. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätösvuonna kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Korhonen Marjo KESK Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paju Paavo VAS Kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Simonen Pekka KOK Muut jäsenet: Haho Erja Haipus Taisto Hekkala Maija Hildên Kari Jurmu Matias Jussila Tapio Kailo Kaarina Kansanaho Sirpa Karvonen Pasi Ketola Heikki Kokkoniemi Elina Kontio Aki Kontio Matti Kuha Kalevi Kutilainen Pertti Luhtaanmäki Sami KESK KESK KESK KESK (Jääli) SDP PS VAS SDP KESK KOK PS KESK KESK VAS VAS KOK Marjomaa Mikko Mettovaara Janne Mikkonen Mirja Niemelä Eeva-Kaija Niemi Reijo Partanen Pekka Peltokorpi Jorma Pohjola Sirpa Postareff-Jurvelin Aila Schönberg Juha Tiri Kari Tomperi Päivi Toropainen Mairit Tuomaala Eija Valkama Lauri Väänänen Martti VIHR KESK KESK KESK SDP VAS KESK SDP KOK KOK KESK (Jääli) KOK KOK KESK VAS KESK Talous- ja strategiavaliokunta kokoontui 4 kertaa. Talous- ja strategiavaliokunta seurasi kunnan talouden kehitystä ja uuden Oulun organisaation ja talousarvion valmisteluprosessia. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätösvuonna kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 169 asiaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Väänänen Martti KESK Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kuha Kalevi VAS Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tiri Kari KESK (Jääli) Kunnanhallituksen 3. varapuheenjohtaja Ketola Heikki KOK Muut jäsenet: Kansanaho Sirpa Kokkoniemi Elina Kontio Aki Mikkonen Mirja Toropainen Mairit SDP PS KESK KESK KOK 5

6 Tilaajaorganisaatio Tilaajaorganisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on arvioida palvelujen tarve ja hankkia palvelut joko kunnan omalta palvelutuotannolta tai muilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston valmistelutehtävissä on toiminut talous- ja strategiavaliokunta. Tilaajalautakuntina ovat toimineet hyvinvointilautakunta ja yhdyskuntalautakunta. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa on toiminut yksilöasioiden jaosto. Tilaaja tekee kunnan palvelutuottajien kanssa palvelusopimukset, joissa sovitaan hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta. Kaavio 1. Kunnan tilaajaorganisaatio vuonna

7 Tuottajaorganisaatio Palvelutuotannon tärkeimpänä tehtävänä on vastata lautakuntien tilaamien palvelujen tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti. Palvelujohtokunnan alaisuudessa toimii yhteiset hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja tukipalvelut. Vuonna 2011 kunnan palvelutuotannossa toimi yksi liikelaitos, Kiimingin Ateria. Kaavio 2. Kunnan tuotannon organisaatio

8 2. Yleiset lähtökohdat 2.1 Väestökehitys Kiimingin kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden 2011 aikana väkimäärä kasvoi 165 henkilöllä. Väestönkasvu oli 1,26 %, kun se edellisen vuoden aikana kasvoi 0,71 % (92 henkilöä). Vuonna 2009 väestönkasvu oli 1,2 % (155 henkilöä). Väestömuutokset kuukausittain Hlöä Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2009 T T E Kaavio 3. Kiimingin väestömuutokset kuukausittain vuosina Vuonna 2011 väestönkasvusta merkittävin osuus tuli syntyvyydestä. Syntyvyydestä johtuvaa väestönkasvua oli 174 henkilöä ja nettomuutosta johtuvaa väestön vähenemistä 9 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 0 henkilöä. Väestönlisäys oli siis 165 henkilöä ja ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väestömuutokset kuukausittain vuonna 2011 Hlöä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Syntyn. enemm Nettomuutto Väestömuutos Kaavio 4. Väestömuutoksen ennakkotiedot vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus. Väestötiedot. 8

9 2.2 Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut Kiimingissä positiivinen edellisen vuoden tapaan. Kuitenkin työttömyys ylsi vielä lähes 11 %:iin tammikuussa ja heinäkuussa. Alimmillaan työttömyys oli syyskuussa (8,4 %). Tarkastelujaksolla työttömyys oli keskimäärin 9,6 % (vuonna 2010: 10,9 %). Taulukko 1. Työttömyysprosentti Kiimingissä keskimäärin vuosina Työttömyys-% 11,6 10,6 10,2 10,2 9,5 9,4 9,0 11,4 10,9 9,6 Työttömyysprosentti Kiimingissä (10,2 %) oli alempi kuin Oulun seudulla (12,2 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11,7 %). Taulukko 2. Työttömyysprosentti Kiimingissä, Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 ja Työttömyys-% Kiiminki Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaa Tammikuu 12,0 10,8 13,5 12,2 13,5 11,8 Helmikuu 11,5 10,3 12,7 11,9 12,9 11,5 Maaliskuu 11,9 9,9 12,3 11,6 12,3 11,1 Huhtikuu 10,9 9,4 12,0 11,2 11,1 9,9 Toukokuu 10,0 8,7 11,7 10,7 10,5 9,3 Kesäkuu 11,2 10,4 13,5 12,9 11,8 10,9 Heinäkuu 12,1 10,9 14,2 13,6 12,7 11,9 Elokuu 10,4 9,0 11,7 11,4 10,8 10,2 Syyskuu 9,9 8,4 10,9 10,5 10,1 9,5 Lokakuu 10,0 8,6 11,0 10,6 10,6 10,1 Marraskuu 10,0 9,1 10,9 11,0 10,6 10,4 Joulukuu 11,1 10,2 12,3 12,2 12,0 11,7 Työttömiä oli Kiimingissä 582 henkilöä vuoden 2011 lopussa (v. 2010: 653). Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 125 henkilöä (2010: 137), alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 67 henkilöä (v. 2010: 79) ja yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 184 henkilöä (v. 2010: 204). Taulukko 3. Työllisyystilasto 2011 Kiiminki keskimäärin / kk 2011 Työvoima* Työttömyysaste -% Työttömät yhteensä, lkm Alle 25-v. työttömät työnhakijat Yli 50-v. työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömiä, lkm *) Kuntien työvoima (15-74-vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston ennakkotieto. Lähde: ELY. Työllisyyskatsaukset. 9

10 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä tarkoittaa virka- tai työsuhteessa olleiden henkilöiden määrää. Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Kiimingin kunnan henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 752 henkilöä, vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 749 henkilöä. Taulukko 4. Kunnan henkilöstömäärä palvelualueittain v HENKILÖSTÖ Tilaajaorganisaatio Johtoryhmä 5 4,8 Tilaaja-asiantunt., maaseutuasiamies 1,3 2 Projektityöntekijät 2 3 Työllisyysvaroin palkatut* 8 7 Tilaajaorjanisaatio yht. 16,3 16,8 Palveluorganisaatio Palvelujohtajat 4 3,2 Päivähoitopalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut 7 7 Kirjastopalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallintopalvelut Tilapalvelut Palveluorganisaatio yht ,2 Liikelaitokset Kiimingin Ateria Kiimingin Vesi - 4 KIDE -Kiimingin kehitys 3 3 Liikelaitokset yht Peruskunta ja liikelaitokset yhteensä 752,3 749 Taulukko 5. Kunnan henkilöstömäärä v !""" 10

11 3. Talouden kehitys 3.1 Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Euroalueen talouskasvun heikkous on pitänyt korkotason ennätyksellisen matalana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Taulukko 5. Keskeiset ennusteluvut Tunnusluku %-muutos Bkt:n kehitys (määrä) 1,20-8,20 3,60 2,60 Inflaatio 4,10 0,00 1,20 3,50 Palkkasumman muutos 7,10-1,10 2,20 5,00 Ansiotasoindeksi 5,50 4,00 2,60 2,80 %-yksikköä Työttömyysaste 6,40 8,20 8,40 7,90 Julkiset menot BKT:stä 49,00 55,90 55,30 54,70 Euribor 3 kk 4,80 1,20 0,80 1,40 10 vuoden korko 4,30 3,70 3,00 3, Kuntatalouden kehitys Syksy 2011 synkisti kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista. Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa vuonna 2012 kolmasosa kunnista. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta ja ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja. Lähteet: Kuntaliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 11

12 3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kunnanvaltuusto päätti mm. seuraavista merkittävistä strategisista linjauksista: - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Sopimus palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Oulun kaupungille saakka - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Olennaiset tapahtumat taloudessa Veroprosentit vuodelle 2011 pidettiin edellisen vuoden tasolla. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,00 %, yleinen kiinteistövero 0,94 %, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %, muiden rakennusten kiinteistövero 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,00 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia. Kunnallisveron kasvu oli talousarvioon verrattuna noin 0,6 milj. (3,6 %), kiinteistöverot kasvoivat noin euroa (2,1 %) ja yhteisöverot kasvoivat noin euroa (17,5 %). Valtionosuuksien lisäys vuonna 2011 oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 milj. (6,8 %). Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 2,2 % arvioitua suurempina Korkotaso pysyi alhaisena koko viime vuoden ajan, joskin se nousi hitaasti loppuvuotta kohden mutta kääntyi taas laskuun aivan vuoden viime päivinä. Sitä hyödynnettiin kattamalla lainatarve kuntatodistuksilla. Kiimingin kunnan menokehitys oli hyvin hallittua vuosina , viime vuonna toimintamenot kasvoivat taas reilummin. v ,67 % / v v ,77 % / v v ,55 % / v v ,69 % / v Talouden toteutuminen Kiimingin kunnan talouden tilanne on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Kunnan talouden heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut väestönkasvusta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Nettoinvestointien määrä laski vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta kääntyi nousuun vuonna Vuonna 2010 investointien määrä oli taas huomattavan vähäinen, nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj.. Vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat 6,1 milj. eli investoinnit toteutuivat 89,9 prosenttisesti talousarvioon verrattuna lukuun ottamatta Ideaparkin 4 milj. varausta. Vuosikatteella katettiin 61 % nettoinvestoinneista, joten 39 % jäi lainalla katettavaksi. 12

13 Kaavio 5. Talouden kehitys Kiimingissä vuosina Vuodelle 2011 laaditussa alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin 0,5 milj. ylijäämää. Kun valtuusto päätti marraskuussa 1,5 milj. lisämäärärahan myöntämisestä hyvinvointilautakunnalle, muuttui talousarvion loppusumma noin 1 milj. alijäämäiseksi. Toimintavuoden tulos on lopulta noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Kaavio 6. Tilikauden tuloksen kehitys Kiimingissä vuosina Talousarvioon verrattuna olennaisia ja merkittäviä poikkeamia olivat verotulojen ylittyminen (3,7 %) ja korkomenojen alittuminen (-36,8 %). Kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2011 lopussa: Ylijäämä ,02 Vuoden 2011 tulos ,51 Ylijäämä ,04 13

14 Kaavio 7. Taseen kumulatiivinen ali-/ylijäämä Investoinnit Vuonna 2011 koko kunnan nettoinvestointien määrä oli 6,1 milj. euroa joten ne toteutuivat 89,9 prosenttisesti. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 6,8 milj. euroa, lisäksi Ideapark - investointeihin oli varattu 4 milj.. Investointimenot kokonaisuudessaan vuonna 2011 olivat 6,5 milj. euroa. Investointituloista rahoitusosuudet olivat 0,25 milj. euroa ja pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,120 milj.. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli 2,9 milj. euroa, joten investointien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2011 oli noin 187 % poistoista. Vuosikate kattoi paitsi poistot myös 1,7 milj. nettoinvestoinneista. Tämän ansiosta kunnan lainakanta kasvoi vain 0,6 milj.. Kokonaisuutena lainamäärä vuoden 2011 lopussa oli 36,6 milj. euroa. 14

15 Kaavio 8. Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit vuosina Valtuuston tekemät muutokset vuoden 2011 talousarvioon Tilinpäätösvuoden aikana kunnanvaltuusto on tehnyt seuraavat muutokset talousarvioon: Kv Kunnanvaltuusto myönsi 1,5 milj. lisämäärärahan hyvinvointilautakunnalle ulkoisiin ostoihin. Erikoissairaanhoidon, asumispalveluiden ja vuodeosastohoidon menot ovat ylittymässä arvioidusta. 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä kunnan toiminnan ja talouden kannalta ovat toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin. Suhdannevaihteluista johtuvat muutokset kunnan tulopohjassa voivat realisoitua nopeasti ja vaikuttavat välittömästi kunnan taloudelliseen kykyyn ylläpitää palveluita ja sitä kautta toiminnallisten riskien toteutumiseen. Lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset voivat aiheuttaa paitsi uusia velvoitteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan. Henkilöstön osalta saatavuus on jo ongelma tietyissä henkilöstöryhmissä ja osaamisen ylläpito sekä henkilöstön pysyvyys edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa riskin välttämiseksi. Rahoitusriskeistä keskeisimmät liittyvät kunnan lainakantaan. Kunnan lainakanta on maan keskimääräistä lainakantaa huomattavasti suurempi ja vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kunnan pitkäaikaisista lainoista on 82 prosenttia. Korkovaihtelut aiheuttavat vuosittain vaihteluita kunnan rahoituskuluihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vaihtuvakorkoisten lainojen on kuitenkin todettu tulevan kunnalle kiinteäkorkoisia edullisemmaksi. Vuonna 2011 lyhyet korot painuivat taas poikkeuksellisen alas, kun EKP laski ohjauskorkoa Euroopan talouden tukemiseksi. Kiimingissä tätä tilannetta hyödynnettiin kattamalla rahoitustarve Kuntatodistusohjelmien kautta, jolloin korkokustannuksissa saavutettiin huomattavaa säästöä. Vuonna 2010 solmittiin myös lainojen korkosuojauksesta sopimus, joka tuli voimaan vuoden 2012 alusta (18 milj. ). Lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistuksilla oli (1 kk euribor) 16,7 milj. euroa Kunnan maksuvalmiuden voidaan todeta olevan heikko kassan riittävyyden ollessa 14 päivää vuoden 2011 lopussa. Maksuvalmiuden heikkouden vuoksi kunta on riippuvainen ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta, joten keskeiseksi rahoitusriskiksi voi muodostua rahoituksen saatavuus. Vahinkoriskien toteutumiseen on varauduttu vakuutuksilla. Vakuutuksiin on vuonna 2011 käytetty yhteensä euroa. 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalain 73 edellyttää kunnilta sisäistä valvontaa. Kiimingin kunnan sisäisen valvonnan ohje on vuodelta Sisäisen valvonnan ohjeen lisäksi valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja -suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa, kehittämiskeskusteluissa sekä osavuosiraporteissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Johdon tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja 15

16 määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toiminnan, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seurannan tehtävä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja tulosten vertailu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline. Sen avulla varmistetaan tavoitteellinen toiminta; suunnittelu varmistaa tavoitteiden asettamisen ja seuranta toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa raportti kunnanvaltuustolle. Lautakunnat laativat oman toimintansa tavoitteiden toteutumisesta vastaavat raportit ja toimittavat ne tiedoksi kunnanhallitukselle. Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Siinä kunnanhallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan muutostarpeet Kunnanvaltuusto ja -hallitus tilaajalautakuntineen vastaavat kunnan strategisesta johtamisesta. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaaja keskittyy palvelujen järjestämiseen ja tuottajaorganisaatio pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että palvelutuotanto arvioi toimintaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista palvelusopimuksen mukaisesti ja raportoi säännöllisesti palvelusopimuksessa sovitulla tavalla tilaajalle. Palvelutuotantoalueet ovat pyrkineet löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus, talousarvion noudattaminen, toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäinen valvonta on huomioitu sekä tilaajaorganisaatiossa että palvelutuotannossa läpi tilinpäätösvuoden. Henkilöstön tehtävät ja päätösvalta on määritelty toimintasäännössä sekä tarvittaessa viranhaltijapäätöksillä. Esimiehet valvovat alaistensa toimintaa seuraamalla virkatehtävien ja -velvollisuuksien noudattamista sekä päätöksentekoa. Päätöksenteon sekä toimintojen prosessien kuvaaminen on aloitettu. Tavoitteena on, että kaikki keskeiset päätöksenteon prosessit kuvataan. Keskeisten päätöksenteon prosessikuvausten avulla sisäisen valvonnan taso ja laatu paranevat. Kustannustietoisuus on lisääntynyt koko organisaatiossa. Talousseurantaa ja raporttien tasoa on kehitetty vuoden 2011 aikana. Kunnan hankinnat on tehty hankintalain ja kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 16

17 Tilikauden tulos Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,60 11,12 12,44 Vuosikate/Poistot, % 183,32 306,83 78,98 Vuosikate, /asukas 276,08 447,91 142,33 Asukasmäärä

18 Tuloslaskelman erät ja tunnusluvut Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa asetettu tulostavoite oli euroa. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin kokouksessaan 1,5 milj. euron määrärahalisäyksestä hyvinvointilautakunnalle, joten sen jälkeen tulostavoite oli euroa. Vuosi 2011 meni kuitenkin odotettua paremmin. Tulos oli noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatulot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 6,8 milj. euroa. Toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain 1,8 %. Toimintatuotot jakaantuivat seuraavasti: Tulolaji (1000 ) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut olivat vuonna 2011 noin 64 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,8 prosenttia. Toimintakulut jakaantuivat seuraavasti: Menolaji (1000 ) Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kunnan toimintakate vuoden 2011 lopussa oli -57,2 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu vuodesta 2010 oli 7,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja satunnaisiin eriin. Vuoden 2011 lopussa vuosikate oli 3,7 milj. ja se riitti kattamaan poistot ja osan nettoinvestoineista. Nettoinvestoinneista 4,5 milj. jäi katettavaksi lainanotolla. Vuosikate huononi edellisestä vuodesta noin 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäi oli 1,734 milj. euroa. 18

19 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 58,68 159,40 23,73 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,08 92,82 6,40 Lainanhoitokate 1,22 2,23 0,60 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelman erät ja tunnusluvut Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2011 varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta rahoitettiin tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Vuonna 2011 Kiimingissä investointien tulorahoitusprosentti oli 58,68 %, joten investointimenoista katettiin noin 40 % lainarahalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen osuuden pääomamenoista, joihin lasketaan investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennysten yhteismäärä. Vuonna 2011 vuosikatteen osuus pääomamenoista huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai myymään kunnan käyttöomaisuutta. Kiimingin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1,22, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyydellä kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Vuonna 2011 Kiimingin kunnan rahavaroilla voidaan kattaa 14 päivän kassasta maksut. 20

21 Tasetarkastelu VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste (%) 39,81 40,2 Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 60,08 68,3 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 11,5 9,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 871,00 749,23 Lainakanta milj. 36,560 35,952 Lainat /asukas Lainasaamiset milj. 9,860 0,901 Asukasmäärä

22 Taseen erät ja tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100* (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste ilmoittaa kunnan oman pääoman suhteen koko pääomaan ja mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Merkittävän suurta velkarasitetta merkitsee alle 50 %:n oleva omavaraisuusaste. Kiimingissä omavaraisuusaste oli vuoden 2010 lopussa 39,81 %. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (Vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuoden 2011 lopussa suhteellinen velkaantuneisuus Kiimingissä oli 60,08 %. Kertynyt yli-/alijäämä Vuoden 2010 lopussa taseen ylijäämät olivat 9,8 milj., kun siihen lisätään vuoden 2011 ylijäämä 1,7 milj. euroa kumulatiiviseksi ylijäämäksi muodostuu 11,5 milj.. 22

23 Lainakanta Koko kunnan lainakanta vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli 36,557 milj. euroa, mikä on /asukas. Asukaslukuun suhteutettua lainakantaa voi pitää kriittisenä, kun lainakanta asukasta kohden on yli /asukas. Vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna lainakanta kasvoi 0,6 miljoonalla eurolla. Asukaslukuun suhteutettuna lainakanta kasvoi 12 /asukas. KUNNAN OMAT LAINAT Osuus % KIDE - Kiimingin kehitys ,0 Kiimingin Vesi Oy ,0 Ervastinranta ,6 Muut ,4 YHTEENSÄ ,0 KORKOSIDONNAISUUS Osuus lainoista % Pitkäaikaiset lainat Vaihtuvakorko ,02 Kiinteä korko ,18 Valtionlainat ,12 Lyhytaikaiset lainat ,68 YHTEENSÄ ,00 Vuoden 2011 lopussa kunnan lainoista oli pitkäaikaista lainaa 19,9 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 16,7 milj. euroa. Pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia oli 82,08 prosenttia ja kiinteäkorkoisia 17,70 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko vuoden 2011 lopussa oli 1,87 % ja lyhytaikaisten lainojen 1,14 %. Kaikkien lainojen keskikorko oli 1,53 %. Kaavio 9. Pitkäaikaisten lainojen korkosidonnaisuus (%) vuonna

24 Kokonaistulot ja menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,26 % Toimintakulut ,85 % Verotulot ,72 % - valmistus omaan käyttöön 0 0,00 % Valtionosuudet ,11 % Korkokulut ,85 % Korkotuotot ,04 % Muut rahoituskulut ,03 % Muut rahoitustuotot ,22 % Satunnaiset kulut 0 0,00 % Satunnaiset tuotot 0 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: - korjauserät 0 0,00 % - pakollisen varauksen muutos 0 - käyttöom. myyntitappiot 0 0,00 % - käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin ,34 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,71 % Käyttöomaisuuden myyntitulot ,16 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,69 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen väh ,56 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,46 % Lyhytaikaisten lainojen väh. 0 0,00 % Oman pääoman lisäykset 0 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä ,00 % Kokonaismenot yhteensä ,00 % Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut kulut Muut tuotot Investoinnit Investoinnit Rah.toiminta Rah.toiminta Yhteensä Yhteensä

25 3.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kiimingin konserniin kuuluivat vuonna 2011 seuraavat tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt: Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy (100 %) Kiimingin palvelutalo Oy (100 %) Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä (100 %) Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy (52 %) Kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kuntayhtymä (1,51 %) Pohjois-Pohjanmaan liitto (2,52 %) Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (4,88 %) Osakkuusyhteisöt Kiiminkijoen opisto Oy (32 %) Kiinteistö-Ali Oy (39 %) Kiimingin konserniin kuului vuonna 2011 neljä tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 3 kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on konsernissaan myös kaksi osakkuusyhteisöä, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Yhdistelty Ei yhdistelty Tytäryhteisöt 4 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 2 Kiimingistä on valittu edustajat yhtiökokouksiin ja hallituksiin sekä kuntayhtymän valtuustoon, jotka valvovat kunnan etua konsernin toiminnassa. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti konserniohjauksen ja valvonnan tulee olla tiivistä ja jatkuvaa toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa. Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma vuoden 2011 lopussa oli 105,1 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,1 milj. euroa ja prosentuaalisesti 4,1 %. Konsernin lainakanta kokonaisuudessaan oli vuoden 2011 lopussa 46,2 milj. euroa ja vuoden 2010 lopussa 46,7 milj. euroa. Asukasta kohden lainakanta vuoden 2011 lopussa oli 3486 /asukas. Konsernilaskelmat tunnuslukuineen on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. 25

26 3.7 Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos siirretään taseen vapaaehtoiseen varaukseen, rahastoon tai tilikauden ylijäämä -tilille. Vastaavasti alijäämä voidaan kattaa varauksilla, rahastoilla tai muulla vapaalla pääomalla. Vuoden 2011 tuloksen käsittely Tilikauden tulos vuodelta 2011 on ylijäämäinen ,39 euroa. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään kunnan taseen ylijäämätilille. Talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2011 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi , s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 26

27 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infra-investoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita 27

28 4. Kuntastrategian toteutuminen ASIAKAS Strateginen päämäärä: Vetovoimainen ja luonnonläheinen Kiiminki on haluttu paikka asua ja yrittää Avaintavoitteet: Asukasluvun kasvu 2 % Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Laadukkaat peruspalvelut Elinvoimaisuus (elinkeinotoiminta) Asuin- ja yritysympäristöjen viihtyisyys Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuminen Asukasluvun kehittyminen Väestökehitys (syntyvyys, nettomuutto, väestönkasvu) Väestönkasvu 2,0 %/v 1,22 % Uusien asuntoalueiden keskittäminen Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän kaavoitetuille alueille Maankäyttöpalvelut: Uusien kaavoitettujen tonttien määrä Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Rakennuslupien määrä Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Edellä mainituille alueille 10 kpl uusia tontteja 80 % rakennusluvista Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Ei kaavoitettuja tontteja tarkastelujaksolla 55 % Olemassaolevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen alueilla, joilla on perusinfra rakennettuna (Kiiminkijokivarsi, kylät) Rakennuslupien määrä perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla Rakennuslupien määrä haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 15 % rakennusluvista perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla 5 % haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 24 % 21 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio kiireellisissä tapauksissa (hoitotakuuajat) Hoidon järjestämisaika kiireettömissä tapauksissa Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio 3 arkipäivässä Hoidon järjestämisaika: - suun terv.huolto 6 kk - muut 3 kk Terveyspalvelut: Toteutuu yhteydenottopäivänä Toteutunut suun terveydenhuollossa ajoittain, -hoitojono keskim. 6 kk -lääkärin vastaanottotoiminnassa päivän sisällä. Päivystyskäyntien (Osyp) osuus lääkäreiden vastaanottokäynneistä Päivystyskäynnit (Osyp): - tavoitetaso alle 15 % Päivystyskäyntien osuus 12,4 % Vanhuspalvelut: Palvelutarpeen arviointiin pääsy Ikäihmisten määrä - saa omaishoidon tukea - on säännöllisen kotihoi- Vanhuspalvelut: Kaikki 75 v täyttäneet 7 vrk:n sisällä 75 v täyttäneistä: % saa omaishoidon tukea % on säännöllisen Vanhuspalvelut: Toteutunut 8,8 % 11 % 28

29 don piirissä - asuu kotona - asuu tehostetussa palveluasumisessa - on laitoshoidossa kotihoidon piirissä % asuu kotona % asuu tehostetussa palveluasumisessa - 3 % on laitoksessa 86,72 % 9,0 % 4,3 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus (jatkuu) Opetuspalvelut: Palvelurakenne Oppimistulokset Opetuspalvelut: - Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet v Keskiarvo vähintään Oulun läänin keskitasoa (englanti / ruotsi) - Keskiarvo vähintään valta kunnan keskitasoa (matematiikka) Opetuspalvelut: Ei muutoksia palveluverkossa 2011 Englanti, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 72,9, Pohjois-Suomen ka. 66,3). Ruotsi, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 66,9, Pohjois-Suomen ka. 63,8) Matematiikka 6 lk: tavoitetta ei aivan täytetty (Kiimingin ka. 7-, valtakunnanllinen 7) Matematiikka 9 lk: tavoite täytettiin (Kiimingin ka. 7-, valtakunnallinen ka. 6+) Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenne Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet vuodelle 2011 Varhaiskasvatuspalvelut: Toteutui: Honkimaan pk aloitti omana toimintana 1.7. Päiväkoti Tuokkosen laajennus ja Pikku- Tuokkosen lakkautus 1.7. alkaen. Kirjastopalvelut: Palvelurakenne Kirjastopalvelut: Kirjastoselvityksen 2010 mukainen palvelurakenteen kehittäminen Kirjastopalvelut: Valmistelu etenee hyvin. Uuden Oulun aluekirjastomallin organisointi on käynnissä ja palvelurakenneselvitys on saatu sisällytettyä siihen. Kokonaislainaus Fyysiset käynnit Kokoelmien määrä ja laatu Lainan hinta Vähintään v taso Vähintään v taso Kirjoja / asukas > 7,4 Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Lainaukset vähentyneet 8 % Fyysiset käynnit vähentyneet 0,27 % Kirjoja / asukas 7,31 2,04 (maakunta 2,61 ) Aukioloajat Vähintään v taso Vuoden 2010 taso ylitetty Vapaa-aikapalvelut: Palvelurakenne - liikuntapaikat - nuorisotilat Vapaa-aikapalvelut: Liikuntapaikkaselvityksen ja talouden tasapainottamisohjelman mukainen palveluverkon kehittäminen Vapaa-aikapalvelut: Jäälin urheilualueen rakentaminen etenee suunnitellusti. Urakkatarjous on laadittu. Jäälin nuorisotilatoiminta on vakiintunut Laivakankaan koululle. 29

30 Liikuntatilojen ja -paikkojen käytön seuranta (ka) - käyttöaste h/vrk - kävijämäärät/kk - Kulttuuripalvelut: hlöä / museotapahtuma hlöä / muu tapahtuma tapahtumaa / vuosi Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Opetustuntimäärä / kalenterivuosi Euroa / opetustunti Euroa / brutto-opiskelija Vähintään v taso Kulttuuripalvelut: > 15 > 60 > 25 Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Kans. opetus > h/v Taiteen po. > h/v Kustannukset alle vertailukuntien opistojen tason Liikuntatilojen käyttöaste iltakäytön osalta on (ka) 5 h/vrk kävijää/kk Kulttuuripalvelut: Toteutunut Toteutunut Opiskelijamäärä netto / lv Opiskelijamäärä brutto /lv > > Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika (arkipäivää) - toimeentulotuki enint. 2 - muut enintään 7 - päätös lastensuojeluilmoitusten jatkotoimista enint. 7 - vammaispalvelupäätös enintään 3 kk Sosiaalipalvelut: Toimeentulotuki 100 % Lastensuojelu 80 % Vammaispalvelu100 % Tekniset palvelut: Tyytyväisyys katu- ja viheralueisiin sekä tehdyt kunnostustoimenpiteet Tekniset palvelut: Elinympäristön laatu ja viihtyisyys on parantunut Tekniset palvelut: Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Käyttäjiltä saatuihin palautteisiin on reagoitu. Kuntalaisen hyvinvointi Sosiaalipalvelut: Huostaanotettujen / kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vastaavanikäisestä väestöstä (%) Aktivoinnin piirissä olevien alle 25-v työttömien määrä ja osuus ko. ikäryhmän työttömien määrästä (lkm, %) Sosiaalipalvelut: Alle 0,7 % alle 18-v määrästä Kaikki aktivoinnin piirissä Alle 25-v työmarkkinatukea saavien määrä laskee Sosiaalipalvelut: 0,56 % Aktivointitoimet toteutuneet 72:lle alle 25 vuotiaalle Aktivoinnit ovat lisääntyneet Kunnan työmarkkinatukikustannukset Kunnan työmarkkinatukikustannukset vähenevät Pysynyt samana Opetuspalvelut: Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet / edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet Opetuspalvelut: 100 % peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa / < 3,2% keskeyttää opintonsa ensimmäisen Opetuspalvelut: 96,1 % peruskoulun päättäneistä on aloittanut opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa (lisäopetuksessa 7). mah- 30

31 Turvallisuus ja koulukiusaaminen Varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoitopaikkojen riittävyys Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja seuranat Asiakkaan toiveet hoitomuotoa valittaessa Kirjastopalvelut: Kirjaston tapahtumat ja tilaisuudet Aineiston esilletuonti (näyttelyä / kk) Vapaa-aikapalvelut: Nuorisotilojen aukioloajat Ohjattu vapaaaikatoiminta ja kilpailutoiminta - asiakas / tapahtuma - nuorisotilakäynnit / kk vuoden aikana (negatiiviset keskeyttäjät) Kiusaamisen ehkäisemisen koulukohtaiset suunnitelmat toteutuvat / Kivakouluhankkeet - koulukiusaamisiin puututaan 100 %:sti Turvallisuussuunnitelma käydään läpi kaikissa yksiköissä joka syksy Varhaiskasvatuspalvelut: - Päivähoitopaikka säädettyjen määräaikojen puitteissa - Eri hoitomuotojen tarjonta vastaa kysyntää Suunnitelmat laaditaan kaikille väh. 6 kk päivähoitopaikkaa käyttäville 100 % ja niiden toteutumista seurataan vuosittain. Toiveen mukainen hoitomuoto toteutuu väh. 90 % Kirjastopalvelut: Koulujen ja päiväkotien käyntien määrä lisääntyy > 2 % > 3,0 Vapaa-aikapalvelut: Vähintään v taso Kävijämäärien 5 % kasvu vuoteen 2010 verrattuna Nuorisotilakäynnit / kk dollisten keskeyttäneiden tarkkaa määrää ei ole saatu tiedusteluista huolimatta. Koulukohtaisia suunnitelmia toteutetaan. Tietoon tulleisiin koulukiusaamistapauksiin on puututtu 100 %:sti. Turvallisuussuunnitelma on läpikäyty ja tarkistettu kaikilla kouluilla syyslukukauden aikana. Varhaiskasvatuspalvelut: Tavoite toteutunut 100 %, mutta jouduttiin perustamaan 1/2011 lisäryhmiä ja pph-paikkoja. Tavoite toteutunut noin 90 %, pk-paikoista on kausiluontoisesti suurempi kysyntä kuin voidaan tarjota. Tavoite toteutunut 100 % Tavoite on toteutunut noin 90 %. Kirjastopalvelut: Ryhmäkäyntien määrä 4 % enemmän, osallistujien määrä laskenut Näyttelyjä 3,25/ kk/ kirjasto Vapaa-aikapalvelut: Toteutui, avoinna arkisin Tavoitteesta jäätiin. Ohjattu vapaaaikatoiminta: 1484 as/41 tapahtumaa. Kilpailutoiminta 19 tapahtumaa/1310 osallistujaa (ka 69) Nuorisotilakäyntejä 1472 /kk 31

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011 Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011 Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 4 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 8 2.1 Väestökehitys... 8 2.2 Työllisyys... 9 2.3 Henkilöstö... 10 3. TALOUDEN

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot