Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanhallitus 28.3.2012 Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

2 Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Työllisyys Henkilöstö TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Kuntatalouden kehitys Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TILAAJA Tilaajan tulot Verotulot Valtionosuudet Muut tilaajan tulot Tilaajan menot Käyttötalouden toteutuminen Konsernihallinto Tilaajalautakunnat Lautakuntien ostamat palvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut TUOTTAJA Palvelujohtokunta Palvelujohtokunnan toiminta Palvelujohtokunnan tuloslaskelma Liikelaitokset Kiimingin Ateria

3 6.3 Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä Kiimingin Palvelutalo Oy LASKELMAOSA Tuloslaskelman toteutumisvertailut Investointien toteutumisvertailu Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Kunnan laskelmat 2011 ja vertailu vuoteen Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...95 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Vuoden aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Euroalueen finanssikriisin vaikutukset voimistuivat vuoden loppua kohti ja se näkyi talouskasvun hidastumisena. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Suomen talous kasvoi edelleen kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Bruttokansantuote jäi 2,9 prosenttiin. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden laskukin hidastui. Kiimingin talouden osalta kehitys on jatkunut verrattain myönteisenä huolimatta siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on ollut edelleen voimakasta. Verotulokertymä kasvoi Kiimingin osalta 2,3 prosenttia. Kiiminkiläisten työllisyystilanne parantui vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 20-vuotiaita oli työttömänä 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vain kahdella prosentilla, alle 25-vuotiaiden 10 prosentilla ja yli 50-vuotiaiden 11 prosentilla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on kunnan oltava edelleen aktiivisesti mukana erityisesti tukemassa vaikeasti työllistyvien asemaa. Nokian ja sen alihankkijoiden mahdolliset henkilöstövähennykset eivät toistaiseksi näy työllisyystilanteessa. Kiiminki ja Oulu ottivat varaslähdön terveydenhuoltolain uudistuksen edellyttämään terveyspalvelujen valinnanvapauteen. VALO-hanketta on valmisteltu alkuvuoden ajan ja toukokuun alusta alkaen asukkaat voivat valita, minkä terveysaseman palveluja he käyttävät. Asiakassiirtymät ovat olleet kohtuullisen vähäiset ja useampi oululainen on valinnut Kiimingin terveysaseman kuin päinvastoin. Laivakankaan alueen rakentamisessa päästiin vauhtiin. Tonttien vuosittaisesta luovutuksesta ja rakentamisen vaiheistamisesta sovitaan alueen pääosin omistavan yksityisen toimijan kanssa. Alueen rakentaminen sopii tähän hetkeen hyvin, koska kunnalla ei ole pientalotonttitarjontaa Jäälissä. Koitelin kehittämisessä on pääpaino ollut Ruusulaaksossa. Metsähallituksen yhteistyökumppanin vaihtumisen myötä on käynnistetty alueen markkinointi. Uuden Oulun valmistelut jatkuivat aktiivisesti. Johtamisjärjestelmän valmistelussa näkyivät kuntien väliset toiminta- ja kulttuurierot sekä aiemmat kokemukset sopimusohjauksen toimivuudesta. Yhdistymisen vaiheittain toteuttamisen osalta on hyväksytty aikataulu. Ensimmäisenä aloitti Business Oulu, joka vastaa koko uuden Oulun elinkeinopalveluista. Muidenkin palvelukokonaisuuksien osalta päädyttiin siirtämään sekä järjestämis- että tuottamisvastuu Oulun alustalle. Järjestämisvastuuta koskeva sopimus hyväksyttiin kunkin kunnan valtuustossa. Järjestämissopimuksella merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta siirtyi Oulun toimielimille. Uuden Oulun rakentaminen jatkui yhdistymishallituksen johdolla. Yhdistymishallituksen ote talouden suunnittelusta tiukentui. Talousarviot laadittiin yhteisen suunnitteluohjeen pohjalta. Syksyn aikana valtuustot kokoontuivat kaksi kertaa tarkastelemaan talousarvion etenemistä. Yhteisen kaupungin rakentaminen on näkynyt monen työntekijän arjessa. Työryhmissä tehtävä sinänsä mielenkiintoinen valmistelutyö vie aikaa, joka on poissa normaaleista työtehtävistä. Odotettavissa olevat muutokset ovat osin vaikuttaneet henkilöstön hakeutumiseen joko uuden Oulun palvelukseen tai kokonaan muun työnantajan palvelukseen. Onkin tunnustettava ja tunnistettava, että ajoittaista ruuhkautumista ja joiltain osin myös palveluiden tason laskua tulee tapahtumaan. Jäljellä oleva henkilöstö tekee vajain resurssein parhaansa, jotta palvelutarpeet voidaan tyydyttää. Jukka Weisell kunnanjohtaja 4

5 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Kiimingin kunnan hallinnon ja toiminnan järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu vuoden 2008 alusta lähtien tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintamalliin. Kunnan hallinto on vuoden 2008 alusta alkaen jaettu tilaaja- ja tuottajaorganisaation, jossa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan tuotettavien palvelujen hinta, määrä ja laatu. Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema kunnanvaltuusto. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätösvuonna kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Korhonen Marjo KESK Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paju Paavo VAS Kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Simonen Pekka KOK Muut jäsenet: Haho Erja Haipus Taisto Hekkala Maija Hildên Kari Jurmu Matias Jussila Tapio Kailo Kaarina Kansanaho Sirpa Karvonen Pasi Ketola Heikki Kokkoniemi Elina Kontio Aki Kontio Matti Kuha Kalevi Kutilainen Pertti Luhtaanmäki Sami KESK KESK KESK KESK (Jääli) SDP PS VAS SDP KESK KOK PS KESK KESK VAS VAS KOK Marjomaa Mikko Mettovaara Janne Mikkonen Mirja Niemelä Eeva-Kaija Niemi Reijo Partanen Pekka Peltokorpi Jorma Pohjola Sirpa Postareff-Jurvelin Aila Schönberg Juha Tiri Kari Tomperi Päivi Toropainen Mairit Tuomaala Eija Valkama Lauri Väänänen Martti VIHR KESK KESK KESK SDP VAS KESK SDP KOK KOK KESK (Jääli) KOK KOK KESK VAS KESK Talous- ja strategiavaliokunta kokoontui 4 kertaa. Talous- ja strategiavaliokunta seurasi kunnan talouden kehitystä ja uuden Oulun organisaation ja talousarvion valmisteluprosessia. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätösvuonna kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 169 asiaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Väänänen Martti KESK Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kuha Kalevi VAS Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tiri Kari KESK (Jääli) Kunnanhallituksen 3. varapuheenjohtaja Ketola Heikki KOK Muut jäsenet: Kansanaho Sirpa Kokkoniemi Elina Kontio Aki Mikkonen Mirja Toropainen Mairit SDP PS KESK KESK KOK 5

6 Tilaajaorganisaatio Tilaajaorganisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on arvioida palvelujen tarve ja hankkia palvelut joko kunnan omalta palvelutuotannolta tai muilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston valmistelutehtävissä on toiminut talous- ja strategiavaliokunta. Tilaajalautakuntina ovat toimineet hyvinvointilautakunta ja yhdyskuntalautakunta. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa on toiminut yksilöasioiden jaosto. Tilaaja tekee kunnan palvelutuottajien kanssa palvelusopimukset, joissa sovitaan hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta. Kaavio 1. Kunnan tilaajaorganisaatio vuonna

7 Tuottajaorganisaatio Palvelutuotannon tärkeimpänä tehtävänä on vastata lautakuntien tilaamien palvelujen tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti. Palvelujohtokunnan alaisuudessa toimii yhteiset hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja tukipalvelut. Vuonna 2011 kunnan palvelutuotannossa toimi yksi liikelaitos, Kiimingin Ateria. Kaavio 2. Kunnan tuotannon organisaatio

8 2. Yleiset lähtökohdat 2.1 Väestökehitys Kiimingin kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden 2011 aikana väkimäärä kasvoi 165 henkilöllä. Väestönkasvu oli 1,26 %, kun se edellisen vuoden aikana kasvoi 0,71 % (92 henkilöä). Vuonna 2009 väestönkasvu oli 1,2 % (155 henkilöä). Väestömuutokset kuukausittain Hlöä Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2009 T T E Kaavio 3. Kiimingin väestömuutokset kuukausittain vuosina Vuonna 2011 väestönkasvusta merkittävin osuus tuli syntyvyydestä. Syntyvyydestä johtuvaa väestönkasvua oli 174 henkilöä ja nettomuutosta johtuvaa väestön vähenemistä 9 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 0 henkilöä. Väestönlisäys oli siis 165 henkilöä ja ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väestömuutokset kuukausittain vuonna 2011 Hlöä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Syntyn. enemm Nettomuutto Väestömuutos Kaavio 4. Väestömuutoksen ennakkotiedot vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus. Väestötiedot. 8

9 2.2 Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut Kiimingissä positiivinen edellisen vuoden tapaan. Kuitenkin työttömyys ylsi vielä lähes 11 %:iin tammikuussa ja heinäkuussa. Alimmillaan työttömyys oli syyskuussa (8,4 %). Tarkastelujaksolla työttömyys oli keskimäärin 9,6 % (vuonna 2010: 10,9 %). Taulukko 1. Työttömyysprosentti Kiimingissä keskimäärin vuosina Työttömyys-% 11,6 10,6 10,2 10,2 9,5 9,4 9,0 11,4 10,9 9,6 Työttömyysprosentti Kiimingissä (10,2 %) oli alempi kuin Oulun seudulla (12,2 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11,7 %). Taulukko 2. Työttömyysprosentti Kiimingissä, Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 ja Työttömyys-% Kiiminki Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaa Tammikuu 12,0 10,8 13,5 12,2 13,5 11,8 Helmikuu 11,5 10,3 12,7 11,9 12,9 11,5 Maaliskuu 11,9 9,9 12,3 11,6 12,3 11,1 Huhtikuu 10,9 9,4 12,0 11,2 11,1 9,9 Toukokuu 10,0 8,7 11,7 10,7 10,5 9,3 Kesäkuu 11,2 10,4 13,5 12,9 11,8 10,9 Heinäkuu 12,1 10,9 14,2 13,6 12,7 11,9 Elokuu 10,4 9,0 11,7 11,4 10,8 10,2 Syyskuu 9,9 8,4 10,9 10,5 10,1 9,5 Lokakuu 10,0 8,6 11,0 10,6 10,6 10,1 Marraskuu 10,0 9,1 10,9 11,0 10,6 10,4 Joulukuu 11,1 10,2 12,3 12,2 12,0 11,7 Työttömiä oli Kiimingissä 582 henkilöä vuoden 2011 lopussa (v. 2010: 653). Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 125 henkilöä (2010: 137), alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 67 henkilöä (v. 2010: 79) ja yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 184 henkilöä (v. 2010: 204). Taulukko 3. Työllisyystilasto 2011 Kiiminki keskimäärin / kk 2011 Työvoima* Työttömyysaste -% Työttömät yhteensä, lkm Alle 25-v. työttömät työnhakijat Yli 50-v. työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömiä, lkm *) Kuntien työvoima (15-74-vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston ennakkotieto. Lähde: ELY. Työllisyyskatsaukset. 9

10 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä tarkoittaa virka- tai työsuhteessa olleiden henkilöiden määrää. Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Kiimingin kunnan henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 752 henkilöä, vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 749 henkilöä. Taulukko 4. Kunnan henkilöstömäärä palvelualueittain v HENKILÖSTÖ Tilaajaorganisaatio Johtoryhmä 5 4,8 Tilaaja-asiantunt., maaseutuasiamies 1,3 2 Projektityöntekijät 2 3 Työllisyysvaroin palkatut* 8 7 Tilaajaorjanisaatio yht. 16,3 16,8 Palveluorganisaatio Palvelujohtajat 4 3,2 Päivähoitopalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut 7 7 Kirjastopalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallintopalvelut Tilapalvelut Palveluorganisaatio yht ,2 Liikelaitokset Kiimingin Ateria Kiimingin Vesi - 4 KIDE -Kiimingin kehitys 3 3 Liikelaitokset yht Peruskunta ja liikelaitokset yhteensä 752,3 749 Taulukko 5. Kunnan henkilöstömäärä v !""" 10

11 3. Talouden kehitys 3.1 Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Euroalueen talouskasvun heikkous on pitänyt korkotason ennätyksellisen matalana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Taulukko 5. Keskeiset ennusteluvut Tunnusluku %-muutos Bkt:n kehitys (määrä) 1,20-8,20 3,60 2,60 Inflaatio 4,10 0,00 1,20 3,50 Palkkasumman muutos 7,10-1,10 2,20 5,00 Ansiotasoindeksi 5,50 4,00 2,60 2,80 %-yksikköä Työttömyysaste 6,40 8,20 8,40 7,90 Julkiset menot BKT:stä 49,00 55,90 55,30 54,70 Euribor 3 kk 4,80 1,20 0,80 1,40 10 vuoden korko 4,30 3,70 3,00 3, Kuntatalouden kehitys Syksy 2011 synkisti kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista. Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa vuonna 2012 kolmasosa kunnista. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta ja ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja. Lähteet: Kuntaliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 11

12 3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kunnanvaltuusto päätti mm. seuraavista merkittävistä strategisista linjauksista: - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Sopimus palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Oulun kaupungille saakka - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Olennaiset tapahtumat taloudessa Veroprosentit vuodelle 2011 pidettiin edellisen vuoden tasolla. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,00 %, yleinen kiinteistövero 0,94 %, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %, muiden rakennusten kiinteistövero 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,00 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia. Kunnallisveron kasvu oli talousarvioon verrattuna noin 0,6 milj. (3,6 %), kiinteistöverot kasvoivat noin euroa (2,1 %) ja yhteisöverot kasvoivat noin euroa (17,5 %). Valtionosuuksien lisäys vuonna 2011 oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 milj. (6,8 %). Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 2,2 % arvioitua suurempina Korkotaso pysyi alhaisena koko viime vuoden ajan, joskin se nousi hitaasti loppuvuotta kohden mutta kääntyi taas laskuun aivan vuoden viime päivinä. Sitä hyödynnettiin kattamalla lainatarve kuntatodistuksilla. Kiimingin kunnan menokehitys oli hyvin hallittua vuosina , viime vuonna toimintamenot kasvoivat taas reilummin. v ,67 % / v v ,77 % / v v ,55 % / v v ,69 % / v Talouden toteutuminen Kiimingin kunnan talouden tilanne on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Kunnan talouden heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut väestönkasvusta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Nettoinvestointien määrä laski vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta kääntyi nousuun vuonna Vuonna 2010 investointien määrä oli taas huomattavan vähäinen, nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj.. Vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat 6,1 milj. eli investoinnit toteutuivat 89,9 prosenttisesti talousarvioon verrattuna lukuun ottamatta Ideaparkin 4 milj. varausta. Vuosikatteella katettiin 61 % nettoinvestoinneista, joten 39 % jäi lainalla katettavaksi. 12

13 Kaavio 5. Talouden kehitys Kiimingissä vuosina Vuodelle 2011 laaditussa alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin 0,5 milj. ylijäämää. Kun valtuusto päätti marraskuussa 1,5 milj. lisämäärärahan myöntämisestä hyvinvointilautakunnalle, muuttui talousarvion loppusumma noin 1 milj. alijäämäiseksi. Toimintavuoden tulos on lopulta noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Kaavio 6. Tilikauden tuloksen kehitys Kiimingissä vuosina Talousarvioon verrattuna olennaisia ja merkittäviä poikkeamia olivat verotulojen ylittyminen (3,7 %) ja korkomenojen alittuminen (-36,8 %). Kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2011 lopussa: Ylijäämä ,02 Vuoden 2011 tulos ,51 Ylijäämä ,04 13

14 Kaavio 7. Taseen kumulatiivinen ali-/ylijäämä Investoinnit Vuonna 2011 koko kunnan nettoinvestointien määrä oli 6,1 milj. euroa joten ne toteutuivat 89,9 prosenttisesti. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 6,8 milj. euroa, lisäksi Ideapark - investointeihin oli varattu 4 milj.. Investointimenot kokonaisuudessaan vuonna 2011 olivat 6,5 milj. euroa. Investointituloista rahoitusosuudet olivat 0,25 milj. euroa ja pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,120 milj.. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli 2,9 milj. euroa, joten investointien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2011 oli noin 187 % poistoista. Vuosikate kattoi paitsi poistot myös 1,7 milj. nettoinvestoinneista. Tämän ansiosta kunnan lainakanta kasvoi vain 0,6 milj.. Kokonaisuutena lainamäärä vuoden 2011 lopussa oli 36,6 milj. euroa. 14

15 Kaavio 8. Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit vuosina Valtuuston tekemät muutokset vuoden 2011 talousarvioon Tilinpäätösvuoden aikana kunnanvaltuusto on tehnyt seuraavat muutokset talousarvioon: Kv Kunnanvaltuusto myönsi 1,5 milj. lisämäärärahan hyvinvointilautakunnalle ulkoisiin ostoihin. Erikoissairaanhoidon, asumispalveluiden ja vuodeosastohoidon menot ovat ylittymässä arvioidusta. 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä kunnan toiminnan ja talouden kannalta ovat toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin. Suhdannevaihteluista johtuvat muutokset kunnan tulopohjassa voivat realisoitua nopeasti ja vaikuttavat välittömästi kunnan taloudelliseen kykyyn ylläpitää palveluita ja sitä kautta toiminnallisten riskien toteutumiseen. Lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset voivat aiheuttaa paitsi uusia velvoitteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan. Henkilöstön osalta saatavuus on jo ongelma tietyissä henkilöstöryhmissä ja osaamisen ylläpito sekä henkilöstön pysyvyys edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa riskin välttämiseksi. Rahoitusriskeistä keskeisimmät liittyvät kunnan lainakantaan. Kunnan lainakanta on maan keskimääräistä lainakantaa huomattavasti suurempi ja vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kunnan pitkäaikaisista lainoista on 82 prosenttia. Korkovaihtelut aiheuttavat vuosittain vaihteluita kunnan rahoituskuluihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vaihtuvakorkoisten lainojen on kuitenkin todettu tulevan kunnalle kiinteäkorkoisia edullisemmaksi. Vuonna 2011 lyhyet korot painuivat taas poikkeuksellisen alas, kun EKP laski ohjauskorkoa Euroopan talouden tukemiseksi. Kiimingissä tätä tilannetta hyödynnettiin kattamalla rahoitustarve Kuntatodistusohjelmien kautta, jolloin korkokustannuksissa saavutettiin huomattavaa säästöä. Vuonna 2010 solmittiin myös lainojen korkosuojauksesta sopimus, joka tuli voimaan vuoden 2012 alusta (18 milj. ). Lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistuksilla oli (1 kk euribor) 16,7 milj. euroa Kunnan maksuvalmiuden voidaan todeta olevan heikko kassan riittävyyden ollessa 14 päivää vuoden 2011 lopussa. Maksuvalmiuden heikkouden vuoksi kunta on riippuvainen ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta, joten keskeiseksi rahoitusriskiksi voi muodostua rahoituksen saatavuus. Vahinkoriskien toteutumiseen on varauduttu vakuutuksilla. Vakuutuksiin on vuonna 2011 käytetty yhteensä euroa. 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalain 73 edellyttää kunnilta sisäistä valvontaa. Kiimingin kunnan sisäisen valvonnan ohje on vuodelta Sisäisen valvonnan ohjeen lisäksi valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja -suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa, kehittämiskeskusteluissa sekä osavuosiraporteissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Johdon tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja 15

16 määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toiminnan, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seurannan tehtävä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja tulosten vertailu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline. Sen avulla varmistetaan tavoitteellinen toiminta; suunnittelu varmistaa tavoitteiden asettamisen ja seuranta toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa raportti kunnanvaltuustolle. Lautakunnat laativat oman toimintansa tavoitteiden toteutumisesta vastaavat raportit ja toimittavat ne tiedoksi kunnanhallitukselle. Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Siinä kunnanhallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan muutostarpeet Kunnanvaltuusto ja -hallitus tilaajalautakuntineen vastaavat kunnan strategisesta johtamisesta. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaaja keskittyy palvelujen järjestämiseen ja tuottajaorganisaatio pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että palvelutuotanto arvioi toimintaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista palvelusopimuksen mukaisesti ja raportoi säännöllisesti palvelusopimuksessa sovitulla tavalla tilaajalle. Palvelutuotantoalueet ovat pyrkineet löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus, talousarvion noudattaminen, toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäinen valvonta on huomioitu sekä tilaajaorganisaatiossa että palvelutuotannossa läpi tilinpäätösvuoden. Henkilöstön tehtävät ja päätösvalta on määritelty toimintasäännössä sekä tarvittaessa viranhaltijapäätöksillä. Esimiehet valvovat alaistensa toimintaa seuraamalla virkatehtävien ja -velvollisuuksien noudattamista sekä päätöksentekoa. Päätöksenteon sekä toimintojen prosessien kuvaaminen on aloitettu. Tavoitteena on, että kaikki keskeiset päätöksenteon prosessit kuvataan. Keskeisten päätöksenteon prosessikuvausten avulla sisäisen valvonnan taso ja laatu paranevat. Kustannustietoisuus on lisääntynyt koko organisaatiossa. Talousseurantaa ja raporttien tasoa on kehitetty vuoden 2011 aikana. Kunnan hankinnat on tehty hankintalain ja kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 16

17 Tilikauden tulos Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,60 11,12 12,44 Vuosikate/Poistot, % 183,32 306,83 78,98 Vuosikate, /asukas 276,08 447,91 142,33 Asukasmäärä

18 Tuloslaskelman erät ja tunnusluvut Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa asetettu tulostavoite oli euroa. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin kokouksessaan 1,5 milj. euron määrärahalisäyksestä hyvinvointilautakunnalle, joten sen jälkeen tulostavoite oli euroa. Vuosi 2011 meni kuitenkin odotettua paremmin. Tulos oli noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatulot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 6,8 milj. euroa. Toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain 1,8 %. Toimintatuotot jakaantuivat seuraavasti: Tulolaji (1000 ) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut olivat vuonna 2011 noin 64 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,8 prosenttia. Toimintakulut jakaantuivat seuraavasti: Menolaji (1000 ) Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kunnan toimintakate vuoden 2011 lopussa oli -57,2 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu vuodesta 2010 oli 7,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja satunnaisiin eriin. Vuoden 2011 lopussa vuosikate oli 3,7 milj. ja se riitti kattamaan poistot ja osan nettoinvestoineista. Nettoinvestoinneista 4,5 milj. jäi katettavaksi lainanotolla. Vuosikate huononi edellisestä vuodesta noin 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäi oli 1,734 milj. euroa. 18

19 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 58,68 159,40 23,73 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,08 92,82 6,40 Lainanhoitokate 1,22 2,23 0,60 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelman erät ja tunnusluvut Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2011 varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta rahoitettiin tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Vuonna 2011 Kiimingissä investointien tulorahoitusprosentti oli 58,68 %, joten investointimenoista katettiin noin 40 % lainarahalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen osuuden pääomamenoista, joihin lasketaan investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennysten yhteismäärä. Vuonna 2011 vuosikatteen osuus pääomamenoista huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai myymään kunnan käyttöomaisuutta. Kiimingin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1,22, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyydellä kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Vuonna 2011 Kiimingin kunnan rahavaroilla voidaan kattaa 14 päivän kassasta maksut. 20

21 Tasetarkastelu VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste (%) 39,81 40,2 Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 60,08 68,3 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 11,5 9,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 871,00 749,23 Lainakanta milj. 36,560 35,952 Lainat /asukas Lainasaamiset milj. 9,860 0,901 Asukasmäärä

22 Taseen erät ja tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100* (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste ilmoittaa kunnan oman pääoman suhteen koko pääomaan ja mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Merkittävän suurta velkarasitetta merkitsee alle 50 %:n oleva omavaraisuusaste. Kiimingissä omavaraisuusaste oli vuoden 2010 lopussa 39,81 %. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (Vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuoden 2011 lopussa suhteellinen velkaantuneisuus Kiimingissä oli 60,08 %. Kertynyt yli-/alijäämä Vuoden 2010 lopussa taseen ylijäämät olivat 9,8 milj., kun siihen lisätään vuoden 2011 ylijäämä 1,7 milj. euroa kumulatiiviseksi ylijäämäksi muodostuu 11,5 milj.. 22

23 Lainakanta Koko kunnan lainakanta vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli 36,557 milj. euroa, mikä on /asukas. Asukaslukuun suhteutettua lainakantaa voi pitää kriittisenä, kun lainakanta asukasta kohden on yli /asukas. Vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna lainakanta kasvoi 0,6 miljoonalla eurolla. Asukaslukuun suhteutettuna lainakanta kasvoi 12 /asukas. KUNNAN OMAT LAINAT Osuus % KIDE - Kiimingin kehitys ,0 Kiimingin Vesi Oy ,0 Ervastinranta ,6 Muut ,4 YHTEENSÄ ,0 KORKOSIDONNAISUUS Osuus lainoista % Pitkäaikaiset lainat Vaihtuvakorko ,02 Kiinteä korko ,18 Valtionlainat ,12 Lyhytaikaiset lainat ,68 YHTEENSÄ ,00 Vuoden 2011 lopussa kunnan lainoista oli pitkäaikaista lainaa 19,9 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 16,7 milj. euroa. Pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia oli 82,08 prosenttia ja kiinteäkorkoisia 17,70 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko vuoden 2011 lopussa oli 1,87 % ja lyhytaikaisten lainojen 1,14 %. Kaikkien lainojen keskikorko oli 1,53 %. Kaavio 9. Pitkäaikaisten lainojen korkosidonnaisuus (%) vuonna

24 Kokonaistulot ja menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,26 % Toimintakulut ,85 % Verotulot ,72 % - valmistus omaan käyttöön 0 0,00 % Valtionosuudet ,11 % Korkokulut ,85 % Korkotuotot ,04 % Muut rahoituskulut ,03 % Muut rahoitustuotot ,22 % Satunnaiset kulut 0 0,00 % Satunnaiset tuotot 0 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: - korjauserät 0 0,00 % - pakollisen varauksen muutos 0 - käyttöom. myyntitappiot 0 0,00 % - käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin ,34 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,71 % Käyttöomaisuuden myyntitulot ,16 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,69 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen väh ,56 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,46 % Lyhytaikaisten lainojen väh. 0 0,00 % Oman pääoman lisäykset 0 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä ,00 % Kokonaismenot yhteensä ,00 % Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut kulut Muut tuotot Investoinnit Investoinnit Rah.toiminta Rah.toiminta Yhteensä Yhteensä

25 3.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kiimingin konserniin kuuluivat vuonna 2011 seuraavat tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt: Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy (100 %) Kiimingin palvelutalo Oy (100 %) Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä (100 %) Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy (52 %) Kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kuntayhtymä (1,51 %) Pohjois-Pohjanmaan liitto (2,52 %) Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (4,88 %) Osakkuusyhteisöt Kiiminkijoen opisto Oy (32 %) Kiinteistö-Ali Oy (39 %) Kiimingin konserniin kuului vuonna 2011 neljä tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 3 kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on konsernissaan myös kaksi osakkuusyhteisöä, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Yhdistelty Ei yhdistelty Tytäryhteisöt 4 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 2 Kiimingistä on valittu edustajat yhtiökokouksiin ja hallituksiin sekä kuntayhtymän valtuustoon, jotka valvovat kunnan etua konsernin toiminnassa. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti konserniohjauksen ja valvonnan tulee olla tiivistä ja jatkuvaa toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa. Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma vuoden 2011 lopussa oli 105,1 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,1 milj. euroa ja prosentuaalisesti 4,1 %. Konsernin lainakanta kokonaisuudessaan oli vuoden 2011 lopussa 46,2 milj. euroa ja vuoden 2010 lopussa 46,7 milj. euroa. Asukasta kohden lainakanta vuoden 2011 lopussa oli 3486 /asukas. Konsernilaskelmat tunnuslukuineen on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. 25

26 3.7 Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos siirretään taseen vapaaehtoiseen varaukseen, rahastoon tai tilikauden ylijäämä -tilille. Vastaavasti alijäämä voidaan kattaa varauksilla, rahastoilla tai muulla vapaalla pääomalla. Vuoden 2011 tuloksen käsittely Tilikauden tulos vuodelta 2011 on ylijäämäinen ,39 euroa. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään kunnan taseen ylijäämätilille. Talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2011 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi , s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 26

27 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infra-investoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita 27

28 4. Kuntastrategian toteutuminen ASIAKAS Strateginen päämäärä: Vetovoimainen ja luonnonläheinen Kiiminki on haluttu paikka asua ja yrittää Avaintavoitteet: Asukasluvun kasvu 2 % Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Laadukkaat peruspalvelut Elinvoimaisuus (elinkeinotoiminta) Asuin- ja yritysympäristöjen viihtyisyys Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuminen Asukasluvun kehittyminen Väestökehitys (syntyvyys, nettomuutto, väestönkasvu) Väestönkasvu 2,0 %/v 1,22 % Uusien asuntoalueiden keskittäminen Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän kaavoitetuille alueille Maankäyttöpalvelut: Uusien kaavoitettujen tonttien määrä Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Rakennuslupien määrä Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Edellä mainituille alueille 10 kpl uusia tontteja 80 % rakennusluvista Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Ei kaavoitettuja tontteja tarkastelujaksolla 55 % Olemassaolevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen alueilla, joilla on perusinfra rakennettuna (Kiiminkijokivarsi, kylät) Rakennuslupien määrä perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla Rakennuslupien määrä haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 15 % rakennusluvista perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla 5 % haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 24 % 21 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio kiireellisissä tapauksissa (hoitotakuuajat) Hoidon järjestämisaika kiireettömissä tapauksissa Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio 3 arkipäivässä Hoidon järjestämisaika: - suun terv.huolto 6 kk - muut 3 kk Terveyspalvelut: Toteutuu yhteydenottopäivänä Toteutunut suun terveydenhuollossa ajoittain, -hoitojono keskim. 6 kk -lääkärin vastaanottotoiminnassa päivän sisällä. Päivystyskäyntien (Osyp) osuus lääkäreiden vastaanottokäynneistä Päivystyskäynnit (Osyp): - tavoitetaso alle 15 % Päivystyskäyntien osuus 12,4 % Vanhuspalvelut: Palvelutarpeen arviointiin pääsy Ikäihmisten määrä - saa omaishoidon tukea - on säännöllisen kotihoi- Vanhuspalvelut: Kaikki 75 v täyttäneet 7 vrk:n sisällä 75 v täyttäneistä: % saa omaishoidon tukea % on säännöllisen Vanhuspalvelut: Toteutunut 8,8 % 11 % 28

29 don piirissä - asuu kotona - asuu tehostetussa palveluasumisessa - on laitoshoidossa kotihoidon piirissä % asuu kotona % asuu tehostetussa palveluasumisessa - 3 % on laitoksessa 86,72 % 9,0 % 4,3 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus (jatkuu) Opetuspalvelut: Palvelurakenne Oppimistulokset Opetuspalvelut: - Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet v Keskiarvo vähintään Oulun läänin keskitasoa (englanti / ruotsi) - Keskiarvo vähintään valta kunnan keskitasoa (matematiikka) Opetuspalvelut: Ei muutoksia palveluverkossa 2011 Englanti, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 72,9, Pohjois-Suomen ka. 66,3). Ruotsi, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 66,9, Pohjois-Suomen ka. 63,8) Matematiikka 6 lk: tavoitetta ei aivan täytetty (Kiimingin ka. 7-, valtakunnanllinen 7) Matematiikka 9 lk: tavoite täytettiin (Kiimingin ka. 7-, valtakunnallinen ka. 6+) Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenne Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet vuodelle 2011 Varhaiskasvatuspalvelut: Toteutui: Honkimaan pk aloitti omana toimintana 1.7. Päiväkoti Tuokkosen laajennus ja Pikku- Tuokkosen lakkautus 1.7. alkaen. Kirjastopalvelut: Palvelurakenne Kirjastopalvelut: Kirjastoselvityksen 2010 mukainen palvelurakenteen kehittäminen Kirjastopalvelut: Valmistelu etenee hyvin. Uuden Oulun aluekirjastomallin organisointi on käynnissä ja palvelurakenneselvitys on saatu sisällytettyä siihen. Kokonaislainaus Fyysiset käynnit Kokoelmien määrä ja laatu Lainan hinta Vähintään v taso Vähintään v taso Kirjoja / asukas > 7,4 Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Lainaukset vähentyneet 8 % Fyysiset käynnit vähentyneet 0,27 % Kirjoja / asukas 7,31 2,04 (maakunta 2,61 ) Aukioloajat Vähintään v taso Vuoden 2010 taso ylitetty Vapaa-aikapalvelut: Palvelurakenne - liikuntapaikat - nuorisotilat Vapaa-aikapalvelut: Liikuntapaikkaselvityksen ja talouden tasapainottamisohjelman mukainen palveluverkon kehittäminen Vapaa-aikapalvelut: Jäälin urheilualueen rakentaminen etenee suunnitellusti. Urakkatarjous on laadittu. Jäälin nuorisotilatoiminta on vakiintunut Laivakankaan koululle. 29

30 Liikuntatilojen ja -paikkojen käytön seuranta (ka) - käyttöaste h/vrk - kävijämäärät/kk - Kulttuuripalvelut: hlöä / museotapahtuma hlöä / muu tapahtuma tapahtumaa / vuosi Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Opetustuntimäärä / kalenterivuosi Euroa / opetustunti Euroa / brutto-opiskelija Vähintään v taso Kulttuuripalvelut: > 15 > 60 > 25 Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Kans. opetus > h/v Taiteen po. > h/v Kustannukset alle vertailukuntien opistojen tason Liikuntatilojen käyttöaste iltakäytön osalta on (ka) 5 h/vrk kävijää/kk Kulttuuripalvelut: Toteutunut Toteutunut Opiskelijamäärä netto / lv Opiskelijamäärä brutto /lv > > Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika (arkipäivää) - toimeentulotuki enint. 2 - muut enintään 7 - päätös lastensuojeluilmoitusten jatkotoimista enint. 7 - vammaispalvelupäätös enintään 3 kk Sosiaalipalvelut: Toimeentulotuki 100 % Lastensuojelu 80 % Vammaispalvelu100 % Tekniset palvelut: Tyytyväisyys katu- ja viheralueisiin sekä tehdyt kunnostustoimenpiteet Tekniset palvelut: Elinympäristön laatu ja viihtyisyys on parantunut Tekniset palvelut: Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Käyttäjiltä saatuihin palautteisiin on reagoitu. Kuntalaisen hyvinvointi Sosiaalipalvelut: Huostaanotettujen / kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vastaavanikäisestä väestöstä (%) Aktivoinnin piirissä olevien alle 25-v työttömien määrä ja osuus ko. ikäryhmän työttömien määrästä (lkm, %) Sosiaalipalvelut: Alle 0,7 % alle 18-v määrästä Kaikki aktivoinnin piirissä Alle 25-v työmarkkinatukea saavien määrä laskee Sosiaalipalvelut: 0,56 % Aktivointitoimet toteutuneet 72:lle alle 25 vuotiaalle Aktivoinnit ovat lisääntyneet Kunnan työmarkkinatukikustannukset Kunnan työmarkkinatukikustannukset vähenevät Pysynyt samana Opetuspalvelut: Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet / edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet Opetuspalvelut: 100 % peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa / < 3,2% keskeyttää opintonsa ensimmäisen Opetuspalvelut: 96,1 % peruskoulun päättäneistä on aloittanut opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa (lisäopetuksessa 7). mah- 30

31 Turvallisuus ja koulukiusaaminen Varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoitopaikkojen riittävyys Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja seuranat Asiakkaan toiveet hoitomuotoa valittaessa Kirjastopalvelut: Kirjaston tapahtumat ja tilaisuudet Aineiston esilletuonti (näyttelyä / kk) Vapaa-aikapalvelut: Nuorisotilojen aukioloajat Ohjattu vapaaaikatoiminta ja kilpailutoiminta - asiakas / tapahtuma - nuorisotilakäynnit / kk vuoden aikana (negatiiviset keskeyttäjät) Kiusaamisen ehkäisemisen koulukohtaiset suunnitelmat toteutuvat / Kivakouluhankkeet - koulukiusaamisiin puututaan 100 %:sti Turvallisuussuunnitelma käydään läpi kaikissa yksiköissä joka syksy Varhaiskasvatuspalvelut: - Päivähoitopaikka säädettyjen määräaikojen puitteissa - Eri hoitomuotojen tarjonta vastaa kysyntää Suunnitelmat laaditaan kaikille väh. 6 kk päivähoitopaikkaa käyttäville 100 % ja niiden toteutumista seurataan vuosittain. Toiveen mukainen hoitomuoto toteutuu väh. 90 % Kirjastopalvelut: Koulujen ja päiväkotien käyntien määrä lisääntyy > 2 % > 3,0 Vapaa-aikapalvelut: Vähintään v taso Kävijämäärien 5 % kasvu vuoteen 2010 verrattuna Nuorisotilakäynnit / kk dollisten keskeyttäneiden tarkkaa määrää ei ole saatu tiedusteluista huolimatta. Koulukohtaisia suunnitelmia toteutetaan. Tietoon tulleisiin koulukiusaamistapauksiin on puututtu 100 %:sti. Turvallisuussuunnitelma on läpikäyty ja tarkistettu kaikilla kouluilla syyslukukauden aikana. Varhaiskasvatuspalvelut: Tavoite toteutunut 100 %, mutta jouduttiin perustamaan 1/2011 lisäryhmiä ja pph-paikkoja. Tavoite toteutunut noin 90 %, pk-paikoista on kausiluontoisesti suurempi kysyntä kuin voidaan tarjota. Tavoite toteutunut 100 % Tavoite on toteutunut noin 90 %. Kirjastopalvelut: Ryhmäkäyntien määrä 4 % enemmän, osallistujien määrä laskenut Näyttelyjä 3,25/ kk/ kirjasto Vapaa-aikapalvelut: Toteutui, avoinna arkisin Tavoitteesta jäätiin. Ohjattu vapaaaikatoiminta: 1484 as/41 tapahtumaa. Kilpailutoiminta 19 tapahtumaa/1310 osallistujaa (ka 69) Nuorisotilakäyntejä 1472 /kk 31

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot