Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

2 Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Työllisyys Henkilöstö TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Kuntatalouden kehitys Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TILAAJA Tilaajan tulot Verotulot Valtionosuudet Muut tilaajan tulot Tilaajan menot Käyttötalouden toteutuminen Konsernihallinto Tilaajalautakunnat Lautakuntien ostamat palvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut TUOTTAJA Palvelujohtokunta Palvelujohtokunnan toiminta Palvelujohtokunnan tuloslaskelma Liikelaitokset Kiimingin Ateria

3 6.3 Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä Kiimingin Palvelutalo Oy LASKELMAOSA Tuloslaskelman toteutumisvertailut Investointien toteutumisvertailu Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Kunnan laskelmat 2011 ja vertailu vuoteen Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...95 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Vuoden aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Euroalueen finanssikriisin vaikutukset voimistuivat vuoden loppua kohti ja se näkyi talouskasvun hidastumisena. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Suomen talous kasvoi edelleen kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Bruttokansantuote jäi 2,9 prosenttiin. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden laskukin hidastui. Kiimingin talouden osalta kehitys on jatkunut verrattain myönteisenä huolimatta siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on ollut edelleen voimakasta. Verotulokertymä kasvoi Kiimingin osalta 2,3 prosenttia. Kiiminkiläisten työllisyystilanne parantui vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 20-vuotiaita oli työttömänä 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vain kahdella prosentilla, alle 25-vuotiaiden 10 prosentilla ja yli 50-vuotiaiden 11 prosentilla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on kunnan oltava edelleen aktiivisesti mukana erityisesti tukemassa vaikeasti työllistyvien asemaa. Nokian ja sen alihankkijoiden mahdolliset henkilöstövähennykset eivät toistaiseksi näy työllisyystilanteessa. Kiiminki ja Oulu ottivat varaslähdön terveydenhuoltolain uudistuksen edellyttämään terveyspalvelujen valinnanvapauteen. VALO-hanketta on valmisteltu alkuvuoden ajan ja toukokuun alusta alkaen asukkaat voivat valita, minkä terveysaseman palveluja he käyttävät. Asiakassiirtymät ovat olleet kohtuullisen vähäiset ja useampi oululainen on valinnut Kiimingin terveysaseman kuin päinvastoin. Laivakankaan alueen rakentamisessa päästiin vauhtiin. Tonttien vuosittaisesta luovutuksesta ja rakentamisen vaiheistamisesta sovitaan alueen pääosin omistavan yksityisen toimijan kanssa. Alueen rakentaminen sopii tähän hetkeen hyvin, koska kunnalla ei ole pientalotonttitarjontaa Jäälissä. Koitelin kehittämisessä on pääpaino ollut Ruusulaaksossa. Metsähallituksen yhteistyökumppanin vaihtumisen myötä on käynnistetty alueen markkinointi. Uuden Oulun valmistelut jatkuivat aktiivisesti. Johtamisjärjestelmän valmistelussa näkyivät kuntien väliset toiminta- ja kulttuurierot sekä aiemmat kokemukset sopimusohjauksen toimivuudesta. Yhdistymisen vaiheittain toteuttamisen osalta on hyväksytty aikataulu. Ensimmäisenä aloitti Business Oulu, joka vastaa koko uuden Oulun elinkeinopalveluista. Muidenkin palvelukokonaisuuksien osalta päädyttiin siirtämään sekä järjestämis- että tuottamisvastuu Oulun alustalle. Järjestämisvastuuta koskeva sopimus hyväksyttiin kunkin kunnan valtuustossa. Järjestämissopimuksella merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta siirtyi Oulun toimielimille. Uuden Oulun rakentaminen jatkui yhdistymishallituksen johdolla. Yhdistymishallituksen ote talouden suunnittelusta tiukentui. Talousarviot laadittiin yhteisen suunnitteluohjeen pohjalta. Syksyn aikana valtuustot kokoontuivat kaksi kertaa tarkastelemaan talousarvion etenemistä. Yhteisen kaupungin rakentaminen on näkynyt monen työntekijän arjessa. Työryhmissä tehtävä sinänsä mielenkiintoinen valmistelutyö vie aikaa, joka on poissa normaaleista työtehtävistä. Odotettavissa olevat muutokset ovat osin vaikuttaneet henkilöstön hakeutumiseen joko uuden Oulun palvelukseen tai kokonaan muun työnantajan palvelukseen. Onkin tunnustettava ja tunnistettava, että ajoittaista ruuhkautumista ja joiltain osin myös palveluiden tason laskua tulee tapahtumaan. Jäljellä oleva henkilöstö tekee vajain resurssein parhaansa, jotta palvelutarpeet voidaan tyydyttää. Jukka Weisell kunnanjohtaja 4

5 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Kiimingin kunnan hallinnon ja toiminnan järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu vuoden 2008 alusta lähtien tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintamalliin. Kunnan hallinto on vuoden 2008 alusta alkaen jaettu tilaaja- ja tuottajaorganisaation, jossa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan tuotettavien palvelujen hinta, määrä ja laatu. Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema kunnanvaltuusto. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätösvuonna kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Korhonen Marjo KESK Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paju Paavo VAS Kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Simonen Pekka KOK Muut jäsenet: Haho Erja Haipus Taisto Hekkala Maija Hildên Kari Jurmu Matias Jussila Tapio Kailo Kaarina Kansanaho Sirpa Karvonen Pasi Ketola Heikki Kokkoniemi Elina Kontio Aki Kontio Matti Kuha Kalevi Kutilainen Pertti Luhtaanmäki Sami KESK KESK KESK KESK (Jääli) SDP PS VAS SDP KESK KOK PS KESK KESK VAS VAS KOK Marjomaa Mikko Mettovaara Janne Mikkonen Mirja Niemelä Eeva-Kaija Niemi Reijo Partanen Pekka Peltokorpi Jorma Pohjola Sirpa Postareff-Jurvelin Aila Schönberg Juha Tiri Kari Tomperi Päivi Toropainen Mairit Tuomaala Eija Valkama Lauri Väänänen Martti VIHR KESK KESK KESK SDP VAS KESK SDP KOK KOK KESK (Jääli) KOK KOK KESK VAS KESK Talous- ja strategiavaliokunta kokoontui 4 kertaa. Talous- ja strategiavaliokunta seurasi kunnan talouden kehitystä ja uuden Oulun organisaation ja talousarvion valmisteluprosessia. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätösvuonna kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 169 asiaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Väänänen Martti KESK Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kuha Kalevi VAS Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tiri Kari KESK (Jääli) Kunnanhallituksen 3. varapuheenjohtaja Ketola Heikki KOK Muut jäsenet: Kansanaho Sirpa Kokkoniemi Elina Kontio Aki Mikkonen Mirja Toropainen Mairit SDP PS KESK KESK KOK 5

6 Tilaajaorganisaatio Tilaajaorganisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on arvioida palvelujen tarve ja hankkia palvelut joko kunnan omalta palvelutuotannolta tai muilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston valmistelutehtävissä on toiminut talous- ja strategiavaliokunta. Tilaajalautakuntina ovat toimineet hyvinvointilautakunta ja yhdyskuntalautakunta. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa on toiminut yksilöasioiden jaosto. Tilaaja tekee kunnan palvelutuottajien kanssa palvelusopimukset, joissa sovitaan hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta. Kaavio 1. Kunnan tilaajaorganisaatio vuonna

7 Tuottajaorganisaatio Palvelutuotannon tärkeimpänä tehtävänä on vastata lautakuntien tilaamien palvelujen tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti. Palvelujohtokunnan alaisuudessa toimii yhteiset hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja tukipalvelut. Vuonna 2011 kunnan palvelutuotannossa toimi yksi liikelaitos, Kiimingin Ateria. Kaavio 2. Kunnan tuotannon organisaatio

8 2. Yleiset lähtökohdat 2.1 Väestökehitys Kiimingin kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden 2011 aikana väkimäärä kasvoi 165 henkilöllä. Väestönkasvu oli 1,26 %, kun se edellisen vuoden aikana kasvoi 0,71 % (92 henkilöä). Vuonna 2009 väestönkasvu oli 1,2 % (155 henkilöä). Väestömuutokset kuukausittain Hlöä Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2009 T T E Kaavio 3. Kiimingin väestömuutokset kuukausittain vuosina Vuonna 2011 väestönkasvusta merkittävin osuus tuli syntyvyydestä. Syntyvyydestä johtuvaa väestönkasvua oli 174 henkilöä ja nettomuutosta johtuvaa väestön vähenemistä 9 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 0 henkilöä. Väestönlisäys oli siis 165 henkilöä ja ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väestömuutokset kuukausittain vuonna 2011 Hlöä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Syntyn. enemm Nettomuutto Väestömuutos Kaavio 4. Väestömuutoksen ennakkotiedot vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus. Väestötiedot. 8

9 2.2 Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut Kiimingissä positiivinen edellisen vuoden tapaan. Kuitenkin työttömyys ylsi vielä lähes 11 %:iin tammikuussa ja heinäkuussa. Alimmillaan työttömyys oli syyskuussa (8,4 %). Tarkastelujaksolla työttömyys oli keskimäärin 9,6 % (vuonna 2010: 10,9 %). Taulukko 1. Työttömyysprosentti Kiimingissä keskimäärin vuosina Työttömyys-% 11,6 10,6 10,2 10,2 9,5 9,4 9,0 11,4 10,9 9,6 Työttömyysprosentti Kiimingissä (10,2 %) oli alempi kuin Oulun seudulla (12,2 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11,7 %). Taulukko 2. Työttömyysprosentti Kiimingissä, Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 ja Työttömyys-% Kiiminki Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaa Tammikuu 12,0 10,8 13,5 12,2 13,5 11,8 Helmikuu 11,5 10,3 12,7 11,9 12,9 11,5 Maaliskuu 11,9 9,9 12,3 11,6 12,3 11,1 Huhtikuu 10,9 9,4 12,0 11,2 11,1 9,9 Toukokuu 10,0 8,7 11,7 10,7 10,5 9,3 Kesäkuu 11,2 10,4 13,5 12,9 11,8 10,9 Heinäkuu 12,1 10,9 14,2 13,6 12,7 11,9 Elokuu 10,4 9,0 11,7 11,4 10,8 10,2 Syyskuu 9,9 8,4 10,9 10,5 10,1 9,5 Lokakuu 10,0 8,6 11,0 10,6 10,6 10,1 Marraskuu 10,0 9,1 10,9 11,0 10,6 10,4 Joulukuu 11,1 10,2 12,3 12,2 12,0 11,7 Työttömiä oli Kiimingissä 582 henkilöä vuoden 2011 lopussa (v. 2010: 653). Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 125 henkilöä (2010: 137), alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 67 henkilöä (v. 2010: 79) ja yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 184 henkilöä (v. 2010: 204). Taulukko 3. Työllisyystilasto 2011 Kiiminki keskimäärin / kk 2011 Työvoima* Työttömyysaste -% Työttömät yhteensä, lkm Alle 25-v. työttömät työnhakijat Yli 50-v. työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömiä, lkm *) Kuntien työvoima (15-74-vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston ennakkotieto. Lähde: ELY. Työllisyyskatsaukset. 9

10 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä tarkoittaa virka- tai työsuhteessa olleiden henkilöiden määrää. Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Kiimingin kunnan henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 752 henkilöä, vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 749 henkilöä. Taulukko 4. Kunnan henkilöstömäärä palvelualueittain v HENKILÖSTÖ Tilaajaorganisaatio Johtoryhmä 5 4,8 Tilaaja-asiantunt., maaseutuasiamies 1,3 2 Projektityöntekijät 2 3 Työllisyysvaroin palkatut* 8 7 Tilaajaorjanisaatio yht. 16,3 16,8 Palveluorganisaatio Palvelujohtajat 4 3,2 Päivähoitopalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut 7 7 Kirjastopalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallintopalvelut Tilapalvelut Palveluorganisaatio yht ,2 Liikelaitokset Kiimingin Ateria Kiimingin Vesi - 4 KIDE -Kiimingin kehitys 3 3 Liikelaitokset yht Peruskunta ja liikelaitokset yhteensä 752,3 749 Taulukko 5. Kunnan henkilöstömäärä v !""" 10

11 3. Talouden kehitys 3.1 Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Euroalueen talouskasvun heikkous on pitänyt korkotason ennätyksellisen matalana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Taulukko 5. Keskeiset ennusteluvut Tunnusluku %-muutos Bkt:n kehitys (määrä) 1,20-8,20 3,60 2,60 Inflaatio 4,10 0,00 1,20 3,50 Palkkasumman muutos 7,10-1,10 2,20 5,00 Ansiotasoindeksi 5,50 4,00 2,60 2,80 %-yksikköä Työttömyysaste 6,40 8,20 8,40 7,90 Julkiset menot BKT:stä 49,00 55,90 55,30 54,70 Euribor 3 kk 4,80 1,20 0,80 1,40 10 vuoden korko 4,30 3,70 3,00 3, Kuntatalouden kehitys Syksy 2011 synkisti kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista. Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa vuonna 2012 kolmasosa kunnista. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta ja ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja. Lähteet: Kuntaliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 11

12 3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kunnanvaltuusto päätti mm. seuraavista merkittävistä strategisista linjauksista: - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Sopimus palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Oulun kaupungille saakka - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Olennaiset tapahtumat taloudessa Veroprosentit vuodelle 2011 pidettiin edellisen vuoden tasolla. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,00 %, yleinen kiinteistövero 0,94 %, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %, muiden rakennusten kiinteistövero 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,00 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia. Kunnallisveron kasvu oli talousarvioon verrattuna noin 0,6 milj. (3,6 %), kiinteistöverot kasvoivat noin euroa (2,1 %) ja yhteisöverot kasvoivat noin euroa (17,5 %). Valtionosuuksien lisäys vuonna 2011 oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 milj. (6,8 %). Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 2,2 % arvioitua suurempina Korkotaso pysyi alhaisena koko viime vuoden ajan, joskin se nousi hitaasti loppuvuotta kohden mutta kääntyi taas laskuun aivan vuoden viime päivinä. Sitä hyödynnettiin kattamalla lainatarve kuntatodistuksilla. Kiimingin kunnan menokehitys oli hyvin hallittua vuosina , viime vuonna toimintamenot kasvoivat taas reilummin. v ,67 % / v v ,77 % / v v ,55 % / v v ,69 % / v Talouden toteutuminen Kiimingin kunnan talouden tilanne on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Kunnan talouden heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut väestönkasvusta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Nettoinvestointien määrä laski vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta kääntyi nousuun vuonna Vuonna 2010 investointien määrä oli taas huomattavan vähäinen, nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj.. Vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat 6,1 milj. eli investoinnit toteutuivat 89,9 prosenttisesti talousarvioon verrattuna lukuun ottamatta Ideaparkin 4 milj. varausta. Vuosikatteella katettiin 61 % nettoinvestoinneista, joten 39 % jäi lainalla katettavaksi. 12

13 Kaavio 5. Talouden kehitys Kiimingissä vuosina Vuodelle 2011 laaditussa alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin 0,5 milj. ylijäämää. Kun valtuusto päätti marraskuussa 1,5 milj. lisämäärärahan myöntämisestä hyvinvointilautakunnalle, muuttui talousarvion loppusumma noin 1 milj. alijäämäiseksi. Toimintavuoden tulos on lopulta noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Kaavio 6. Tilikauden tuloksen kehitys Kiimingissä vuosina Talousarvioon verrattuna olennaisia ja merkittäviä poikkeamia olivat verotulojen ylittyminen (3,7 %) ja korkomenojen alittuminen (-36,8 %). Kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2011 lopussa: Ylijäämä ,02 Vuoden 2011 tulos ,51 Ylijäämä ,04 13

14 Kaavio 7. Taseen kumulatiivinen ali-/ylijäämä Investoinnit Vuonna 2011 koko kunnan nettoinvestointien määrä oli 6,1 milj. euroa joten ne toteutuivat 89,9 prosenttisesti. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 6,8 milj. euroa, lisäksi Ideapark - investointeihin oli varattu 4 milj.. Investointimenot kokonaisuudessaan vuonna 2011 olivat 6,5 milj. euroa. Investointituloista rahoitusosuudet olivat 0,25 milj. euroa ja pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,120 milj.. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli 2,9 milj. euroa, joten investointien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2011 oli noin 187 % poistoista. Vuosikate kattoi paitsi poistot myös 1,7 milj. nettoinvestoinneista. Tämän ansiosta kunnan lainakanta kasvoi vain 0,6 milj.. Kokonaisuutena lainamäärä vuoden 2011 lopussa oli 36,6 milj. euroa. 14

15 Kaavio 8. Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit vuosina Valtuuston tekemät muutokset vuoden 2011 talousarvioon Tilinpäätösvuoden aikana kunnanvaltuusto on tehnyt seuraavat muutokset talousarvioon: Kv Kunnanvaltuusto myönsi 1,5 milj. lisämäärärahan hyvinvointilautakunnalle ulkoisiin ostoihin. Erikoissairaanhoidon, asumispalveluiden ja vuodeosastohoidon menot ovat ylittymässä arvioidusta. 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä kunnan toiminnan ja talouden kannalta ovat toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin. Suhdannevaihteluista johtuvat muutokset kunnan tulopohjassa voivat realisoitua nopeasti ja vaikuttavat välittömästi kunnan taloudelliseen kykyyn ylläpitää palveluita ja sitä kautta toiminnallisten riskien toteutumiseen. Lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset voivat aiheuttaa paitsi uusia velvoitteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan. Henkilöstön osalta saatavuus on jo ongelma tietyissä henkilöstöryhmissä ja osaamisen ylläpito sekä henkilöstön pysyvyys edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa riskin välttämiseksi. Rahoitusriskeistä keskeisimmät liittyvät kunnan lainakantaan. Kunnan lainakanta on maan keskimääräistä lainakantaa huomattavasti suurempi ja vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kunnan pitkäaikaisista lainoista on 82 prosenttia. Korkovaihtelut aiheuttavat vuosittain vaihteluita kunnan rahoituskuluihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vaihtuvakorkoisten lainojen on kuitenkin todettu tulevan kunnalle kiinteäkorkoisia edullisemmaksi. Vuonna 2011 lyhyet korot painuivat taas poikkeuksellisen alas, kun EKP laski ohjauskorkoa Euroopan talouden tukemiseksi. Kiimingissä tätä tilannetta hyödynnettiin kattamalla rahoitustarve Kuntatodistusohjelmien kautta, jolloin korkokustannuksissa saavutettiin huomattavaa säästöä. Vuonna 2010 solmittiin myös lainojen korkosuojauksesta sopimus, joka tuli voimaan vuoden 2012 alusta (18 milj. ). Lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistuksilla oli (1 kk euribor) 16,7 milj. euroa Kunnan maksuvalmiuden voidaan todeta olevan heikko kassan riittävyyden ollessa 14 päivää vuoden 2011 lopussa. Maksuvalmiuden heikkouden vuoksi kunta on riippuvainen ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta, joten keskeiseksi rahoitusriskiksi voi muodostua rahoituksen saatavuus. Vahinkoriskien toteutumiseen on varauduttu vakuutuksilla. Vakuutuksiin on vuonna 2011 käytetty yhteensä euroa. 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalain 73 edellyttää kunnilta sisäistä valvontaa. Kiimingin kunnan sisäisen valvonnan ohje on vuodelta Sisäisen valvonnan ohjeen lisäksi valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja -suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa, kehittämiskeskusteluissa sekä osavuosiraporteissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Johdon tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja 15

16 määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toiminnan, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seurannan tehtävä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja tulosten vertailu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline. Sen avulla varmistetaan tavoitteellinen toiminta; suunnittelu varmistaa tavoitteiden asettamisen ja seuranta toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa raportti kunnanvaltuustolle. Lautakunnat laativat oman toimintansa tavoitteiden toteutumisesta vastaavat raportit ja toimittavat ne tiedoksi kunnanhallitukselle. Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Siinä kunnanhallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan muutostarpeet Kunnanvaltuusto ja -hallitus tilaajalautakuntineen vastaavat kunnan strategisesta johtamisesta. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaaja keskittyy palvelujen järjestämiseen ja tuottajaorganisaatio pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että palvelutuotanto arvioi toimintaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista palvelusopimuksen mukaisesti ja raportoi säännöllisesti palvelusopimuksessa sovitulla tavalla tilaajalle. Palvelutuotantoalueet ovat pyrkineet löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus, talousarvion noudattaminen, toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäinen valvonta on huomioitu sekä tilaajaorganisaatiossa että palvelutuotannossa läpi tilinpäätösvuoden. Henkilöstön tehtävät ja päätösvalta on määritelty toimintasäännössä sekä tarvittaessa viranhaltijapäätöksillä. Esimiehet valvovat alaistensa toimintaa seuraamalla virkatehtävien ja -velvollisuuksien noudattamista sekä päätöksentekoa. Päätöksenteon sekä toimintojen prosessien kuvaaminen on aloitettu. Tavoitteena on, että kaikki keskeiset päätöksenteon prosessit kuvataan. Keskeisten päätöksenteon prosessikuvausten avulla sisäisen valvonnan taso ja laatu paranevat. Kustannustietoisuus on lisääntynyt koko organisaatiossa. Talousseurantaa ja raporttien tasoa on kehitetty vuoden 2011 aikana. Kunnan hankinnat on tehty hankintalain ja kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 16

17 Tilikauden tulos Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,60 11,12 12,44 Vuosikate/Poistot, % 183,32 306,83 78,98 Vuosikate, /asukas 276,08 447,91 142,33 Asukasmäärä

18 Tuloslaskelman erät ja tunnusluvut Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa asetettu tulostavoite oli euroa. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin kokouksessaan 1,5 milj. euron määrärahalisäyksestä hyvinvointilautakunnalle, joten sen jälkeen tulostavoite oli euroa. Vuosi 2011 meni kuitenkin odotettua paremmin. Tulos oli noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatulot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 6,8 milj. euroa. Toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain 1,8 %. Toimintatuotot jakaantuivat seuraavasti: Tulolaji (1000 ) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut olivat vuonna 2011 noin 64 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,8 prosenttia. Toimintakulut jakaantuivat seuraavasti: Menolaji (1000 ) Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kunnan toimintakate vuoden 2011 lopussa oli -57,2 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu vuodesta 2010 oli 7,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja satunnaisiin eriin. Vuoden 2011 lopussa vuosikate oli 3,7 milj. ja se riitti kattamaan poistot ja osan nettoinvestoineista. Nettoinvestoinneista 4,5 milj. jäi katettavaksi lainanotolla. Vuosikate huononi edellisestä vuodesta noin 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäi oli 1,734 milj. euroa. 18

19 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 58,68 159,40 23,73 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,08 92,82 6,40 Lainanhoitokate 1,22 2,23 0,60 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelman erät ja tunnusluvut Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2011 varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta rahoitettiin tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Vuonna 2011 Kiimingissä investointien tulorahoitusprosentti oli 58,68 %, joten investointimenoista katettiin noin 40 % lainarahalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen osuuden pääomamenoista, joihin lasketaan investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennysten yhteismäärä. Vuonna 2011 vuosikatteen osuus pääomamenoista huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai myymään kunnan käyttöomaisuutta. Kiimingin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1,22, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyydellä kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Vuonna 2011 Kiimingin kunnan rahavaroilla voidaan kattaa 14 päivän kassasta maksut. 20

21 Tasetarkastelu VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste (%) 39,81 40,2 Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 60,08 68,3 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 11,5 9,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 871,00 749,23 Lainakanta milj. 36,560 35,952 Lainat /asukas Lainasaamiset milj. 9,860 0,901 Asukasmäärä

22 Taseen erät ja tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100* (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste ilmoittaa kunnan oman pääoman suhteen koko pääomaan ja mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Merkittävän suurta velkarasitetta merkitsee alle 50 %:n oleva omavaraisuusaste. Kiimingissä omavaraisuusaste oli vuoden 2010 lopussa 39,81 %. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (Vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuoden 2011 lopussa suhteellinen velkaantuneisuus Kiimingissä oli 60,08 %. Kertynyt yli-/alijäämä Vuoden 2010 lopussa taseen ylijäämät olivat 9,8 milj., kun siihen lisätään vuoden 2011 ylijäämä 1,7 milj. euroa kumulatiiviseksi ylijäämäksi muodostuu 11,5 milj.. 22

23 Lainakanta Koko kunnan lainakanta vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli 36,557 milj. euroa, mikä on /asukas. Asukaslukuun suhteutettua lainakantaa voi pitää kriittisenä, kun lainakanta asukasta kohden on yli /asukas. Vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna lainakanta kasvoi 0,6 miljoonalla eurolla. Asukaslukuun suhteutettuna lainakanta kasvoi 12 /asukas. KUNNAN OMAT LAINAT Osuus % KIDE - Kiimingin kehitys ,0 Kiimingin Vesi Oy ,0 Ervastinranta ,6 Muut ,4 YHTEENSÄ ,0 KORKOSIDONNAISUUS Osuus lainoista % Pitkäaikaiset lainat Vaihtuvakorko ,02 Kiinteä korko ,18 Valtionlainat ,12 Lyhytaikaiset lainat ,68 YHTEENSÄ ,00 Vuoden 2011 lopussa kunnan lainoista oli pitkäaikaista lainaa 19,9 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 16,7 milj. euroa. Pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia oli 82,08 prosenttia ja kiinteäkorkoisia 17,70 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko vuoden 2011 lopussa oli 1,87 % ja lyhytaikaisten lainojen 1,14 %. Kaikkien lainojen keskikorko oli 1,53 %. Kaavio 9. Pitkäaikaisten lainojen korkosidonnaisuus (%) vuonna

24 Kokonaistulot ja menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,26 % Toimintakulut ,85 % Verotulot ,72 % - valmistus omaan käyttöön 0 0,00 % Valtionosuudet ,11 % Korkokulut ,85 % Korkotuotot ,04 % Muut rahoituskulut ,03 % Muut rahoitustuotot ,22 % Satunnaiset kulut 0 0,00 % Satunnaiset tuotot 0 0,00 % Tulorahoituksen korjauserät: Tulorahoituksen korjauserät: - korjauserät 0 0,00 % - pakollisen varauksen muutos 0 - käyttöom. myyntitappiot 0 0,00 % - käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin ,34 % Käyttöomaisuusinvestoinnit ,71 % Käyttöomaisuuden myyntitulot ,16 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,69 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 % Pitkäaikaisten lainojen väh ,56 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,46 % Lyhytaikaisten lainojen väh. 0 0,00 % Oman pääoman lisäykset 0 0,00 % Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä ,00 % Kokonaismenot yhteensä ,00 % Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut kulut Muut tuotot Investoinnit Investoinnit Rah.toiminta Rah.toiminta Yhteensä Yhteensä

25 3.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Kiimingin konserniin kuuluivat vuonna 2011 seuraavat tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt: Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy (100 %) Kiimingin palvelutalo Oy (100 %) Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä (100 %) Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy (52 %) Kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kuntayhtymä (1,51 %) Pohjois-Pohjanmaan liitto (2,52 %) Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (4,88 %) Osakkuusyhteisöt Kiiminkijoen opisto Oy (32 %) Kiinteistö-Ali Oy (39 %) Kiimingin konserniin kuului vuonna 2011 neljä tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 3 kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on konsernissaan myös kaksi osakkuusyhteisöä, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Yhdistelty Ei yhdistelty Tytäryhteisöt 4 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 2 Kiimingistä on valittu edustajat yhtiökokouksiin ja hallituksiin sekä kuntayhtymän valtuustoon, jotka valvovat kunnan etua konsernin toiminnassa. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti konserniohjauksen ja valvonnan tulee olla tiivistä ja jatkuvaa toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaa. Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma vuoden 2011 lopussa oli 105,1 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,1 milj. euroa ja prosentuaalisesti 4,1 %. Konsernin lainakanta kokonaisuudessaan oli vuoden 2011 lopussa 46,2 milj. euroa ja vuoden 2010 lopussa 46,7 milj. euroa. Asukasta kohden lainakanta vuoden 2011 lopussa oli 3486 /asukas. Konsernilaskelmat tunnuslukuineen on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. 25

26 3.7 Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Ylijäämäinen tulos siirretään taseen vapaaehtoiseen varaukseen, rahastoon tai tilikauden ylijäämä -tilille. Vastaavasti alijäämä voidaan kattaa varauksilla, rahastoilla tai muulla vapaalla pääomalla. Vuoden 2011 tuloksen käsittely Tilikauden tulos vuodelta 2011 on ylijäämäinen ,39 euroa. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään kunnan taseen ylijäämätilille. Talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2011 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi , s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 26

27 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infra-investoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita 27

28 4. Kuntastrategian toteutuminen ASIAKAS Strateginen päämäärä: Vetovoimainen ja luonnonläheinen Kiiminki on haluttu paikka asua ja yrittää Avaintavoitteet: Asukasluvun kasvu 2 % Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Laadukkaat peruspalvelut Elinvoimaisuus (elinkeinotoiminta) Asuin- ja yritysympäristöjen viihtyisyys Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuminen Asukasluvun kehittyminen Väestökehitys (syntyvyys, nettomuutto, väestönkasvu) Väestönkasvu 2,0 %/v 1,22 % Uusien asuntoalueiden keskittäminen Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän kaavoitetuille alueille Maankäyttöpalvelut: Uusien kaavoitettujen tonttien määrä Jääli- Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Rakennuslupien määrä Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Edellä mainituille alueille 10 kpl uusia tontteja 80 % rakennusluvista Jääli-Välikylän ja Kirkonkylän alueilla Maankäyttöpalvelut: Ei kaavoitettuja tontteja tarkastelujaksolla 55 % Olemassaolevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen alueilla, joilla on perusinfra rakennettuna (Kiiminkijokivarsi, kylät) Rakennuslupien määrä perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla Rakennuslupien määrä haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 15 % rakennusluvista perusinfralla varustetuilla haja-asutusalueilla 5 % haja-asutusalueilla, joissa ei ole perusinfraa 24 % 21 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio kiireellisissä tapauksissa (hoitotakuuajat) Hoidon järjestämisaika kiireettömissä tapauksissa Terveyspalvelut: Hoidon tarpeen arvio 3 arkipäivässä Hoidon järjestämisaika: - suun terv.huolto 6 kk - muut 3 kk Terveyspalvelut: Toteutuu yhteydenottopäivänä Toteutunut suun terveydenhuollossa ajoittain, -hoitojono keskim. 6 kk -lääkärin vastaanottotoiminnassa päivän sisällä. Päivystyskäyntien (Osyp) osuus lääkäreiden vastaanottokäynneistä Päivystyskäynnit (Osyp): - tavoitetaso alle 15 % Päivystyskäyntien osuus 12,4 % Vanhuspalvelut: Palvelutarpeen arviointiin pääsy Ikäihmisten määrä - saa omaishoidon tukea - on säännöllisen kotihoi- Vanhuspalvelut: Kaikki 75 v täyttäneet 7 vrk:n sisällä 75 v täyttäneistä: % saa omaishoidon tukea % on säännöllisen Vanhuspalvelut: Toteutunut 8,8 % 11 % 28

29 don piirissä - asuu kotona - asuu tehostetussa palveluasumisessa - on laitoshoidossa kotihoidon piirissä % asuu kotona % asuu tehostetussa palveluasumisessa - 3 % on laitoksessa 86,72 % 9,0 % 4,3 % Asiakaslähtöisten peruspalveluiden tuottaminen ja turvallinen saavutettavuus (jatkuu) Opetuspalvelut: Palvelurakenne Oppimistulokset Opetuspalvelut: - Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet v Keskiarvo vähintään Oulun läänin keskitasoa (englanti / ruotsi) - Keskiarvo vähintään valta kunnan keskitasoa (matematiikka) Opetuspalvelut: Ei muutoksia palveluverkossa 2011 Englanti, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 72,9, Pohjois-Suomen ka. 66,3). Ruotsi, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 66,9, Pohjois-Suomen ka. 63,8) Matematiikka 6 lk: tavoitetta ei aivan täytetty (Kiimingin ka. 7-, valtakunnanllinen 7) Matematiikka 9 lk: tavoite täytettiin (Kiimingin ka. 7-, valtakunnallinen ka. 6+) Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenne Varhaiskasvatuspalvelut: Palvelurakenneselvityksen 2010 mukaiset toimenpiteet vuodelle 2011 Varhaiskasvatuspalvelut: Toteutui: Honkimaan pk aloitti omana toimintana 1.7. Päiväkoti Tuokkosen laajennus ja Pikku- Tuokkosen lakkautus 1.7. alkaen. Kirjastopalvelut: Palvelurakenne Kirjastopalvelut: Kirjastoselvityksen 2010 mukainen palvelurakenteen kehittäminen Kirjastopalvelut: Valmistelu etenee hyvin. Uuden Oulun aluekirjastomallin organisointi on käynnissä ja palvelurakenneselvitys on saatu sisällytettyä siihen. Kokonaislainaus Fyysiset käynnit Kokoelmien määrä ja laatu Lainan hinta Vähintään v taso Vähintään v taso Kirjoja / asukas > 7,4 Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Lainaukset vähentyneet 8 % Fyysiset käynnit vähentyneet 0,27 % Kirjoja / asukas 7,31 2,04 (maakunta 2,61 ) Aukioloajat Vähintään v taso Vuoden 2010 taso ylitetty Vapaa-aikapalvelut: Palvelurakenne - liikuntapaikat - nuorisotilat Vapaa-aikapalvelut: Liikuntapaikkaselvityksen ja talouden tasapainottamisohjelman mukainen palveluverkon kehittäminen Vapaa-aikapalvelut: Jäälin urheilualueen rakentaminen etenee suunnitellusti. Urakkatarjous on laadittu. Jäälin nuorisotilatoiminta on vakiintunut Laivakankaan koululle. 29

30 Liikuntatilojen ja -paikkojen käytön seuranta (ka) - käyttöaste h/vrk - kävijämäärät/kk - Kulttuuripalvelut: hlöä / museotapahtuma hlöä / muu tapahtuma tapahtumaa / vuosi Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Opetustuntimäärä / kalenterivuosi Euroa / opetustunti Euroa / brutto-opiskelija Vähintään v taso Kulttuuripalvelut: > 15 > 60 > 25 Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus: Kans. opetus > h/v Taiteen po. > h/v Kustannukset alle vertailukuntien opistojen tason Liikuntatilojen käyttöaste iltakäytön osalta on (ka) 5 h/vrk kävijää/kk Kulttuuripalvelut: Toteutunut Toteutunut Opiskelijamäärä netto / lv Opiskelijamäärä brutto /lv > > Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika Sosiaalipalvelut: Käsittelyaika (arkipäivää) - toimeentulotuki enint. 2 - muut enintään 7 - päätös lastensuojeluilmoitusten jatkotoimista enint. 7 - vammaispalvelupäätös enintään 3 kk Sosiaalipalvelut: Toimeentulotuki 100 % Lastensuojelu 80 % Vammaispalvelu100 % Tekniset palvelut: Tyytyväisyys katu- ja viheralueisiin sekä tehdyt kunnostustoimenpiteet Tekniset palvelut: Elinympäristön laatu ja viihtyisyys on parantunut Tekniset palvelut: Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Käyttäjiltä saatuihin palautteisiin on reagoitu. Kuntalaisen hyvinvointi Sosiaalipalvelut: Huostaanotettujen / kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vastaavanikäisestä väestöstä (%) Aktivoinnin piirissä olevien alle 25-v työttömien määrä ja osuus ko. ikäryhmän työttömien määrästä (lkm, %) Sosiaalipalvelut: Alle 0,7 % alle 18-v määrästä Kaikki aktivoinnin piirissä Alle 25-v työmarkkinatukea saavien määrä laskee Sosiaalipalvelut: 0,56 % Aktivointitoimet toteutuneet 72:lle alle 25 vuotiaalle Aktivoinnit ovat lisääntyneet Kunnan työmarkkinatukikustannukset Kunnan työmarkkinatukikustannukset vähenevät Pysynyt samana Opetuspalvelut: Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet / edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet Opetuspalvelut: 100 % peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa / < 3,2% keskeyttää opintonsa ensimmäisen Opetuspalvelut: 96,1 % peruskoulun päättäneistä on aloittanut opiskelun toisen asteen oppilaitoksessa (lisäopetuksessa 7). mah- 30

31 Turvallisuus ja koulukiusaaminen Varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoitopaikkojen riittävyys Varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta ja seuranat Asiakkaan toiveet hoitomuotoa valittaessa Kirjastopalvelut: Kirjaston tapahtumat ja tilaisuudet Aineiston esilletuonti (näyttelyä / kk) Vapaa-aikapalvelut: Nuorisotilojen aukioloajat Ohjattu vapaaaikatoiminta ja kilpailutoiminta - asiakas / tapahtuma - nuorisotilakäynnit / kk vuoden aikana (negatiiviset keskeyttäjät) Kiusaamisen ehkäisemisen koulukohtaiset suunnitelmat toteutuvat / Kivakouluhankkeet - koulukiusaamisiin puututaan 100 %:sti Turvallisuussuunnitelma käydään läpi kaikissa yksiköissä joka syksy Varhaiskasvatuspalvelut: - Päivähoitopaikka säädettyjen määräaikojen puitteissa - Eri hoitomuotojen tarjonta vastaa kysyntää Suunnitelmat laaditaan kaikille väh. 6 kk päivähoitopaikkaa käyttäville 100 % ja niiden toteutumista seurataan vuosittain. Toiveen mukainen hoitomuoto toteutuu väh. 90 % Kirjastopalvelut: Koulujen ja päiväkotien käyntien määrä lisääntyy > 2 % > 3,0 Vapaa-aikapalvelut: Vähintään v taso Kävijämäärien 5 % kasvu vuoteen 2010 verrattuna Nuorisotilakäynnit / kk dollisten keskeyttäneiden tarkkaa määrää ei ole saatu tiedusteluista huolimatta. Koulukohtaisia suunnitelmia toteutetaan. Tietoon tulleisiin koulukiusaamistapauksiin on puututtu 100 %:sti. Turvallisuussuunnitelma on läpikäyty ja tarkistettu kaikilla kouluilla syyslukukauden aikana. Varhaiskasvatuspalvelut: Tavoite toteutunut 100 %, mutta jouduttiin perustamaan 1/2011 lisäryhmiä ja pph-paikkoja. Tavoite toteutunut noin 90 %, pk-paikoista on kausiluontoisesti suurempi kysyntä kuin voidaan tarjota. Tavoite toteutunut 100 % Tavoite on toteutunut noin 90 %. Kirjastopalvelut: Ryhmäkäyntien määrä 4 % enemmän, osallistujien määrä laskenut Näyttelyjä 3,25/ kk/ kirjasto Vapaa-aikapalvelut: Toteutui, avoinna arkisin Tavoitteesta jäätiin. Ohjattu vapaaaikatoiminta: 1484 as/41 tapahtumaa. Kilpailutoiminta 19 tapahtumaa/1310 osallistujaa (ka 69) Nuorisotilakäyntejä 1472 /kk 31