Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2012 TASEKIRJA 2011

2 Sisältö Sivu 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Työllisyys Henkilöstö TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Kuntatalouden kehitys Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely, ylijäämäsiirrot ja talouden tasapainottamisohjelma KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TILAAJA Tilaajan tulot Verotulot Valtionosuudet Muut tilaajan tulot Tilaajan menot Käyttötalouden toteutuminen Konsernihallinto Tilaajalautakunnat Lautakuntien ostamat palvelut Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut TUOTTAJA Palvelujohtokunta Palvelujohtokunnan toiminta Palvelujohtokunnan tuloslaskelma Liikelaitokset Kiimingin Ateria

3 6.3 Tytäryhteisöt Kiimingin Vesi Oy Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy Kiinteistö Oy Kiimingin Leikkilä Kiimingin Palvelutalo Oy LASKELMAOSA Tuloslaskelman toteutumisvertailut Investointien toteutumisvertailu Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Kunnan laskelmat 2011 ja vertailu vuoteen Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Vuoden aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Euroalueen finanssikriisin vaikutukset voimistuivat vuoden loppua kohti ja se näkyi talouskasvun hidastumisena. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Suomen talous kasvoi edelleen kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Bruttokansantuote jäi 2,9 prosenttiin. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden laskukin hidastui. Kiimingin talouden osalta kehitys on jatkunut verrattain myönteisenä huolimatta siitä, että erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on ollut edelleen voimakasta. Verotulokertymä kasvoi Kiimingin osalta 2,3 prosenttia. Kiiminkiläisten työllisyystilanne parantui vuoden takaisesta noin prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 20-vuotiaita oli työttömänä 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut vain kahdella prosentilla, alle 25-vuotiaiden 10 prosentilla ja yli 50-vuotiaiden 11 prosentilla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on kunnan oltava edelleen aktiivisesti mukana erityisesti tukemassa vaikeasti työllistyvien asemaa. Nokian ja sen alihankkijoiden mahdolliset henkilöstövähennykset eivät toistaiseksi näy työllisyystilanteessa. Kiiminki ja Oulu ottivat varaslähdön terveydenhuoltolain uudistuksen edellyttämään terveyspalvelujen valinnanvapauteen. VALO-hanketta on valmisteltu alkuvuoden ajan ja toukokuun alusta alkaen asukkaat voivat valita, minkä terveysaseman palveluja he käyttävät. Asiakassiirtymät ovat olleet kohtuullisen vähäiset ja useampi oululainen on valinnut Kiimingin terveysaseman kuin päinvastoin. Laivakankaan alueen rakentamisessa päästiin vauhtiin. Tonttien vuosittaisesta luovutuksesta ja rakentamisen vaiheistamisesta sovitaan alueen pääosin omistavan yksityisen toimijan kanssa. Alueen rakentaminen sopii tähän hetkeen hyvin, koska kunnalla ei ole pientalotonttitarjontaa Jäälissä. Koitelin kehittämisessä on pääpaino ollut Ruusulaaksossa. Metsähallituksen yhteistyökumppanin vaihtumisen myötä on käynnistetty alueen markkinointi. Uuden Oulun valmistelut jatkuivat aktiivisesti. Johtamisjärjestelmän valmistelussa näkyivät kuntien väliset toiminta- ja kulttuurierot sekä aiemmat kokemukset sopimusohjauksen toimivuudesta. Yhdistymisen vaiheittain toteuttamisen osalta on hyväksytty aikataulu. Ensimmäisenä aloitti Business Oulu, joka vastaa koko uuden Oulun elinkeinopalveluista. Muidenkin palvelukokonaisuuksien osalta päädyttiin siirtämään sekä järjestämis- että tuottamisvastuu Oulun alustalle. Järjestämisvastuuta koskeva sopimus hyväksyttiin kunkin kunnan valtuustossa. Järjestämissopimuksella merkittävä osa kunnallisesta päätösvallasta siirtyi Oulun toimielimille. Uuden Oulun rakentaminen jatkui yhdistymishallituksen johdolla. Yhdistymishallituksen ote talouden suunnittelusta tiukentui. Talousarviot laadittiin yhteisen suunnitteluohjeen pohjalta. Syksyn aikana valtuustot kokoontuivat kaksi kertaa tarkastelemaan talousarvion etenemistä. Yhteisen kaupungin rakentaminen on näkynyt monen työntekijän arjessa. Työryhmissä tehtävä sinänsä mielenkiintoinen valmistelutyö vie aikaa, joka on poissa normaaleista työtehtävistä. Odotettavissa olevat muutokset ovat osin vaikuttaneet henkilöstön hakeutumiseen joko uuden Oulun palvelukseen tai kokonaan muun työnantajan palvelukseen. Onkin tunnustettava ja tunnistettava, että ajoittaista ruuhkautumista ja joiltain osin myös palveluiden tason laskua tulee tapahtumaan. Jäljellä oleva henkilöstö tekee vajain resurssein parhaansa, jotta palvelutarpeet voidaan tyydyttää. Jukka Weisell kunnanjohtaja 4

5 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Kiimingin kunnan hallinnon ja toiminnan järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu vuoden 2008 alusta lähtien tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintamalliin. Kunnan hallinto on vuoden 2008 alusta alkaen jaettu tilaaja- ja tuottajaorganisaation, jossa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan tuotettavien palvelujen hinta, määrä ja laatu. Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema kunnanvaltuusto. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätösvuonna kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Korhonen Marjo KESK Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Paju Paavo VAS Kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Simonen Pekka KOK Muut jäsenet: Haho Erja Haipus Taisto Hekkala Maija Hildên Kari Jurmu Matias Jussila Tapio Kailo Kaarina Kansanaho Sirpa Karvonen Pasi Ketola Heikki Kokkoniemi Elina Kontio Aki Kontio Matti Kuha Kalevi Kutilainen Pertti Luhtaanmäki Sami KESK KESK KESK KESK (Jääli) SDP PS VAS SDP KESK KOK PS KESK KESK VAS VAS KOK Marjomaa Mikko Mettovaara Janne Mikkonen Mirja Niemelä Eeva-Kaija Niemi Reijo Partanen Pekka Peltokorpi Jorma Pohjola Sirpa Postareff-Jurvelin Aila Schönberg Juha Tiri Kari Tomperi Päivi Toropainen Mairit Tuomaala Eija Valkama Lauri Väänänen Martti VIHR KESK KESK KESK SDP VAS KESK SDP KOK KOK KESK (Jääli) KOK KOK KESK VAS KESK Talous- ja strategiavaliokunta kokoontui 4 kertaa. Talous- ja strategiavaliokunta seurasi kunnan talouden kehitystä ja uuden Oulun organisaation ja talousarvion valmisteluprosessia. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätösvuonna kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 169 asiaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Väänänen Martti KESK Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kuha Kalevi VAS Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Tiri Kari KESK (Jääli) Kunnanhallituksen 3. varapuheenjohtaja Ketola Heikki KOK Muut jäsenet: Kansanaho Sirpa Kokkoniemi Elina Kontio Aki Mikkonen Mirja Toropainen Mairit SDP PS KESK KESK KOK 5

6 Tilaajaorganisaatio Tilaajaorganisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta sekä palvelujen järjestämisestä. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on arvioida palvelujen tarve ja hankkia palvelut joko kunnan omalta palvelutuotannolta tai muilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2011 aikana kunnanvaltuuston valmistelutehtävissä on toiminut talous- ja strategiavaliokunta. Tilaajalautakuntina ovat toimineet hyvinvointilautakunta ja yhdyskuntalautakunta. Hyvinvointilautakunnan alaisuudessa on toiminut yksilöasioiden jaosto. Tilaaja tekee kunnan palvelutuottajien kanssa palvelusopimukset, joissa sovitaan hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta. Kaavio 1. Kunnan tilaajaorganisaatio vuonna

7 Tuottajaorganisaatio Palvelutuotannon tärkeimpänä tehtävänä on vastata lautakuntien tilaamien palvelujen tuottamisesta palvelusopimusten mukaisesti. Palvelujohtokunnan alaisuudessa toimii yhteiset hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja tukipalvelut. Vuonna 2011 kunnan palvelutuotannossa toimi yksi liikelaitos, Kiimingin Ateria. Kaavio 2. Kunnan tuotannon organisaatio

8 2. Yleiset lähtökohdat 2.1 Väestökehitys Kiimingin kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden 2011 aikana väkimäärä kasvoi 165 henkilöllä. Väestönkasvu oli 1,26 %, kun se edellisen vuoden aikana kasvoi 0,71 % (92 henkilöä). Vuonna 2009 väestönkasvu oli 1,2 % (155 henkilöä). Väestömuutokset kuukausittain Hlöä Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2009 T T E Kaavio 3. Kiimingin väestömuutokset kuukausittain vuosina Vuonna 2011 väestönkasvusta merkittävin osuus tuli syntyvyydestä. Syntyvyydestä johtuvaa väestönkasvua oli 174 henkilöä ja nettomuutosta johtuvaa väestön vähenemistä 9 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 0 henkilöä. Väestönlisäys oli siis 165 henkilöä ja ennakkoväkiluku vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väestömuutokset kuukausittain vuonna 2011 Hlöä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Syntyn. enemm Nettomuutto Väestömuutos Kaavio 4. Väestömuutoksen ennakkotiedot vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus. Väestötiedot. 8

9 2.2 Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut Kiimingissä positiivinen edellisen vuoden tapaan. Kuitenkin työttömyys ylsi vielä lähes 11 %:iin tammikuussa ja heinäkuussa. Alimmillaan työttömyys oli syyskuussa (8,4 %). Tarkastelujaksolla työttömyys oli keskimäärin 9,6 % (vuonna 2010: 10,9 %). Taulukko 1. Työttömyysprosentti Kiimingissä keskimäärin vuosina Työttömyys-% 11,6 10,6 10,2 10,2 9,5 9,4 9,0 11,4 10,9 9,6 Työttömyysprosentti Kiimingissä (10,2 %) oli alempi kuin Oulun seudulla (12,2 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (11,7 %). Taulukko 2. Työttömyysprosentti Kiimingissä, Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 ja Työttömyys-% Kiiminki Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaa Tammikuu 12,0 10,8 13,5 12,2 13,5 11,8 Helmikuu 11,5 10,3 12,7 11,9 12,9 11,5 Maaliskuu 11,9 9,9 12,3 11,6 12,3 11,1 Huhtikuu 10,9 9,4 12,0 11,2 11,1 9,9 Toukokuu 10,0 8,7 11,7 10,7 10,5 9,3 Kesäkuu 11,2 10,4 13,5 12,9 11,8 10,9 Heinäkuu 12,1 10,9 14,2 13,6 12,7 11,9 Elokuu 10,4 9,0 11,7 11,4 10,8 10,2 Syyskuu 9,9 8,4 10,9 10,5 10,1 9,5 Lokakuu 10,0 8,6 11,0 10,6 10,6 10,1 Marraskuu 10,0 9,1 10,9 11,0 10,6 10,4 Joulukuu 11,1 10,2 12,3 12,2 12,0 11,7 Työttömiä oli Kiimingissä 582 henkilöä vuoden 2011 lopussa (v. 2010: 653). Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 125 henkilöä (2010: 137), alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 67 henkilöä (v. 2010: 79) ja yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 184 henkilöä (v. 2010: 204). Taulukko 3. Työllisyystilasto 2011 Kiiminki keskimäärin / kk 2011 Työvoima* 6044 Työttömyysaste -% 9,6 Työttömät yhteensä, lkm 582 Alle 25-v. työttömät työnhakijat 67 Yli 50-v. työttömät työnhakijat 184 Pitkäaikaistyöttömiä, lkm 125 *) Kuntien työvoima (15-74-vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston ennakkotieto. Lähde: ELY. Työllisyyskatsaukset. 9

10 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä tarkoittaa virka- tai työsuhteessa olleiden henkilöiden määrää. Lukuun sisältyvät siten myös lomalla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Kiimingin kunnan henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 752 henkilöä, vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 749 henkilöä. Taulukko 4. Kunnan henkilöstömäärä palvelualueittain v HENKILÖSTÖ Tilaajaorganisaatio Johtoryhmä 5 4,8 Tilaaja-asiantunt., maaseutuasiamies 1,3 2 Projektityöntekijät 2 3 Työllisyysvaroin palkatut* 8 7 Tilaajaorjanisaatio yht. 16,3 16,8 Palveluorganisaatio Palvelujohtajat 4 3,2 Päivähoitopalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut 7 7 Kirjastopalvelut Yhdyskuntapalvelut Hallintopalvelut Tilapalvelut Palveluorganisaatio yht ,2 Liikelaitokset Kiimingin Ateria Kiimingin Vesi - 4 KIDE -Kiimingin kehitys 3 3 Liikelaitokset yht Peruskunta ja liikelaitokset yhteensä 752,3 749 Taulukko 5. Kunnan henkilöstömäärä v Muutos Vakinaiset ,0% Määräaikaiset ,1 % Työllistetyt ,4 % Yhteensä ,4 % Henkilöstö/asukasluku % 6,1 6,1 5,9 5,8 5,8 10

11 3. Talouden kehitys 3.1 Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Euroalueen talouskasvun heikkous on pitänyt korkotason ennätyksellisen matalana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Taulukko 5. Keskeiset ennusteluvut Tunnusluku %-muutos Bkt:n kehitys (määrä) 1,20-8,20 3,60 2,60 Inflaatio 4,10 0,00 1,20 3,50 Palkkasumman muutos 7,10-1,10 2,20 5,00 Ansiotasoindeksi 5,50 4,00 2,60 2,80 %-yksikköä Työttömyysaste 6,40 8,20 8,40 7,90 Julkiset menot BKT:stä 49,00 55,90 55,30 54,70 Euribor 3 kk 4,80 1,20 0,80 1,40 10 vuoden korko 4,30 3,70 3,00 3, Kuntatalouden kehitys Syksy 2011 synkisti kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista. Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa vuonna 2012 kolmasosa kunnista. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta ja ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja. Lähteet: Kuntaliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 11

12 3.3 Kiimingin kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kunnanvaltuusto päätti mm. seuraavista merkittävistä strategisista linjauksista: - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - Sopimus palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Oulun kaupungille saakka - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Olennaiset tapahtumat taloudessa Veroprosentit vuodelle 2011 pidettiin edellisen vuoden tasolla. Kunnan tuloveroprosentti oli 20,00 %, yleinen kiinteistövero 0,94 %, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 %, muiden rakennusten kiinteistövero 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,00 %. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 prosenttia. Kunnallisveron kasvu oli talousarvioon verrattuna noin 0,6 milj. (3,6 %), kiinteistöverot kasvoivat noin euroa (2,1 %) ja yhteisöverot kasvoivat noin euroa (17,5 %). Valtionosuuksien lisäys vuonna 2011 oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 milj. (6,8 %). Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 2,2 % arvioitua suurempina Korkotaso pysyi alhaisena koko viime vuoden ajan, joskin se nousi hitaasti loppuvuotta kohden mutta kääntyi taas laskuun aivan vuoden viime päivinä. Sitä hyödynnettiin kattamalla lainatarve kuntatodistuksilla. Kiimingin kunnan menokehitys oli hyvin hallittua vuosina , viime vuonna toimintamenot kasvoivat taas reilummin. v ,67 % / v v ,77 % / v v ,55 % / v v ,69 % / v Talouden toteutuminen Kiimingin kunnan talouden tilanne on ollut heikko vuodesta 2002 lähtien. Kunnan talouden heikkoon tilanteeseen on vaikuttanut väestönkasvusta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Nettoinvestointien määrä laski vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta kääntyi nousuun vuonna Vuonna 2010 investointien määrä oli taas huomattavan vähäinen, nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj.. Vuonna 2011 nettoinvestoinnit olivat 6,1 milj. eli investoinnit toteutuivat 89,9 prosenttisesti talousarvioon verrattuna lukuun ottamatta Ideaparkin 4 milj. varausta. Vuosikatteella katettiin 61 % nettoinvestoinneista, joten 39 % jäi lainalla katettavaksi. 12

13 Kaavio 5. Talouden kehitys Kiimingissä vuosina Vuodelle 2011 laaditussa alkuperäisessä talousarviossa tavoiteltiin noin 1 milj. ylijäämää. Kun valtuusto päätti marraskuussa 1,5 milj. lisämäärärahan myöntämisestä hyvinvointilautakunnalle, muuttui talousarvion loppusumma noin 0,5 milj. alijäämäiseksi. Toimintavuoden tulos on lopulta noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Kaavio 6. Tilikauden tuloksen kehitys Kiimingissä vuosina Talousarvioon verrattuna olennaisia ja merkittäviä poikkeamia olivat verotulojen ylittyminen (3,7 %) ja korkomenojen alittuminen (-36,8 %). Kumulatiivinen yli-/alijäämä vuoden 2011 lopussa: Ylijäämä ,02 Vuoden 2011 tulos ,51 Ylijäämä ,04 13

14 Kaavio 7. Taseen kumulatiivinen ali-/ylijäämä Investoinnit Vuonna 2011 koko kunnan nettoinvestointien määrä oli 6,1 milj. euroa joten ne toteutuivat 89,9 prosenttisesti. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 6,8 milj. euroa, lisäksi Ideapark - investointeihin oli varattu 4 milj.. Investointimenot kokonaisuudessaan vuonna 2011 olivat 6,5 milj. euroa. Investointituloista rahoitusosuudet olivat 0,25 milj. euroa ja pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,120 milj.. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli 2,9 milj. euroa, joten investointien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 milj. euroa. Vuosikate vuonna 2011 oli noin 187 % poistoista. Vuosikate kattoi paitsi poistot myös 1,7 milj. nettoinvestoinneista. Tämän ansiosta kunnan lainakanta kasvoi vain 0,6 milj.. Kokonaisuutena lainamäärä vuoden 2011 lopussa oli 36,6 milj. euroa. 14

15 Kaavio 8. Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit vuosina Valtuuston tekemät muutokset vuoden 2011 talousarvioon Tilinpäätösvuoden aikana kunnanvaltuusto on tehnyt seuraavat muutokset talousarvioon: Kv Kunnanvaltuusto myönsi 1,5 milj. lisämäärärahan hyvinvointilautakunnalle ulkoisiin ostoihin. Erikoissairaanhoidon, asumispalveluiden ja vuodeosastohoidon menot ovat ylittymässä arvioidusta. 3.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keskeisiä riskejä ja epävarmuustekijöitä kunnan toiminnan ja talouden kannalta ovat toiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät toimintaympäristön muutoksiin. Suhdannevaihteluista johtuvat muutokset kunnan tulopohjassa voivat realisoitua nopeasti ja vaikuttavat välittömästi kunnan taloudelliseen kykyyn ylläpitää palveluita ja sitä kautta toiminnallisten riskien toteutumiseen. Lainsäädännöstä aiheutuvat muutokset voivat aiheuttaa paitsi uusia velvoitteita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan. Henkilöstön osalta saatavuus on jo ongelma tietyissä henkilöstöryhmissä ja osaamisen ylläpito sekä henkilöstön pysyvyys edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa riskin välttämiseksi. Rahoitusriskeistä keskeisimmät liittyvät kunnan lainakantaan. Kunnan lainakanta on maan keskimääräistä lainakantaa huomattavasti suurempi ja vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kunnan pitkäaikaisista lainoista on 82 prosenttia. Korkovaihtelut aiheuttavat vuosittain vaihteluita kunnan rahoituskuluihin. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna vaihtuvakorkoisten lainojen on kuitenkin todettu tulevan kunnalle kiinteäkorkoisia edullisemmaksi. Vuonna 2011 lyhyet korot painuivat taas poikkeuksellisen alas, kun EKP laski ohjauskorkoa Euroopan talouden tukemiseksi. Kiimingissä tätä tilannetta hyödynnettiin kattamalla rahoitustarve Kuntatodistusohjelmien kautta, jolloin korkokustannuksissa saavutettiin huomattavaa säästöä. Vuonna 2010 solmittiin myös lainojen korkosuojauksesta sopimus, joka tuli voimaan vuoden 2012 alusta (18 milj. ). Lyhytaikaista rahoitusta kuntatodistuksilla oli (1 kk euribor) 16,7 milj. euroa Kunnan maksuvalmiuden voidaan todeta olevan heikko kassan riittävyyden ollessa 14 päivää vuoden 2011 lopussa. Maksuvalmiuden heikkouden vuoksi kunta on riippuvainen ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta, joten keskeiseksi rahoitusriskiksi voi muodostua rahoituksen saatavuus. Vahinkoriskien toteutumiseen on varauduttu vakuutuksilla. Vakuutuksiin on vuonna 2011 käytetty yhteensä euroa. 3.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuntalain 73 edellyttää kunnilta sisäistä valvontaa. Kiimingin kunnan sisäisen valvonnan ohje on vuodelta Sisäisen valvonnan ohjeen lisäksi valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja -suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa, kehittämiskeskusteluissa sekä osavuosiraporteissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Johdon tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja 15

16 määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toiminnan, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sillä varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Seurannan tehtävä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja tulosten vertailu. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline. Sen avulla varmistetaan tavoitteellinen toiminta; suunnittelu varmistaa tavoitteiden asettamisen ja seuranta toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa raportti kunnanvaltuustolle. Lautakunnat laativat oman toimintansa tavoitteiden toteutumisesta vastaavat raportit ja toimittavat ne tiedoksi kunnanhallitukselle. Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Siinä kunnanhallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäisen valvonnan muutostarpeet Kunnanvaltuusto ja -hallitus tilaajalautakuntineen vastaavat kunnan strategisesta johtamisesta. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaaja keskittyy palvelujen järjestämiseen ja tuottajaorganisaatio pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sisäisen valvonnan kannalta on tärkeää, että palvelutuotanto arvioi toimintaa ja seuraa tavoitteiden toteutumista palvelusopimuksen mukaisesti ja raportoi säännöllisesti palvelusopimuksessa sovitulla tavalla tilaajalle. Palvelutuotantoalueet ovat pyrkineet löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus, talousarvion noudattaminen, toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäinen valvonta on huomioitu sekä tilaajaorganisaatiossa että palvelutuotannossa läpi tilinpäätösvuoden. Henkilöstön tehtävät ja päätösvalta on määritelty toimintasäännössä sekä tarvittaessa viranhaltijapäätöksillä. Esimiehet valvovat alaistensa toimintaa seuraamalla virkatehtävien ja -velvollisuuksien noudattamista sekä päätöksentekoa. Päätöksenteon sekä toimintojen prosessien kuvaaminen on aloitettu. Tavoitteena on, että kaikki keskeiset päätöksenteon prosessit kuvataan. Keskeisten päätöksenteon prosessikuvausten avulla sisäisen valvonnan taso ja laatu paranevat. Kustannustietoisuus on lisääntynyt koko organisaatiossa. Talousseurantaa ja raporttien tasoa on kehitetty vuoden 2011 aikana. Kunnan hankinnat on tehty hankintalain ja kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 16

17 Tilikauden tulos Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,60 11,12 12,44 Vuosikate/Poistot, % 183,32 306,83 78,98 Vuosikate, /asukas 276,08 447,91 142,33 Asukasmäärä

18 Tuloslaskelman erät ja tunnusluvut Vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa asetettu tulostavoite oli euroa. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin kokouksessaan 1,5 milj. euron määrärahalisäyksestä hyvinvointilautakunnalle, joten sen jälkeen tulostavoite oli euroa. Vuosi 2011 meni kuitenkin odotettua paremmin. Tulos oli noin 1,7 milj. ylijäämäinen. Toimintatuotot Ulkoiset toimintatulot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 6,8 milj. euroa. Toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, kasvua oli vain 1,8 %. Toimintatuotot jakaantuivat seuraavasti: Tulolaji (1000 ) Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut olivat vuonna 2011 noin 64 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,8 prosenttia. Toimintakulut jakaantuivat seuraavasti: Menolaji (1000 ) Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kunnan toimintakate vuoden 2011 lopussa oli -57,2 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu vuodesta 2010 oli 7,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja satunnaisiin eriin. Vuoden 2011 lopussa vuosikate oli 3,7 milj. ja se riitti kattamaan poistot ja osan nettoinvestoineista. Nettoinvestoinneista 4,5 milj. jäi katettavaksi lainanotolla. Vuosikate huononi edellisestä vuodesta noin 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäi oli 1,734 milj. euroa. 18

19 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 58,68 159,40 23,73 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,08 92,82 6,40 Lainanhoitokate 1,22 2,23 0,60 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelman erät ja tunnusluvut Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Vuonna 2011 varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli noin 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta rahoitettiin tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Vuonna 2011 Kiimingissä investointien tulorahoitusprosentti oli 58,68 %, joten investointimenoista katettiin noin 40 % lainarahalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen osuuden pääomamenoista, joihin lasketaan investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainanlyhennysten yhteismäärä. Vuonna 2011 vuosikatteen osuus pääomamenoista huononi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa tai myymään kunnan käyttöomaisuutta. Kiimingin lainanhoitokate vuonna 2011 oli 1,22, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyydellä kuvataan kunnan maksuvalmiutta. Vuonna 2011 Kiimingin kunnan rahavaroilla voidaan kattaa 14 päivän kassasta maksut. 20