The Safety Valve VAROVENTTIILIN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET

Transkriptio

1 The Safety Valve VAROVENTTIILIN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET 1

2 Nostoyksikkö Säätöruuvi Jousilevy Jousikupu Kara Jousi Vaarnaruuvi Kuusiomutteri Runkotiiviste Ohjainlevy Lautanen Suutin Pesä 2

3 1 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo Yleistä Testaus/merkintä Paine Varoventtiilin toiminta Varoventtiilin toiminnallinen tiiviys Väliaine Väliaineen ja ympäristön lämpötila Jousen valinta Palkeellinen varoventtiili Säätörenkaalla varustettu varoventtiili Varoventtiili laitteistossa Avoin jousikupu Säännöllinen testaus Varoventtiiliin vaikuttavat voimat Liitännät Varoventtiilien asennusasento Virtaus Lauhtuminen Värähtelyjen vaimennus Ulospuhallusputki Epäsuotuisat ympäristöolosuhteet Epäpuhtauksien aiheuttamat vuoto Varastointi- ja kuljetus Korroosiosuojaus Huolto Varoventtiilien tunnistus Vivulliset varoventtiilit Säätöohjeet jousikuormitteisille varoventtiileille Nostoyksikkö H Nostoyksikkö H Jousen vaihto Käsittely Apuohjausyksikkö Varoventtiili ja murtokalvo yhdistelmänä Yllättävät olosuhteet Tuotekatsaus Asennusohjeet Poissulkemisehto Yleistä Seuraavat yleisesti voimassa olevat ohjeet koskevat jousikuormitettuja ja apuohjattavia (lisäkuormitettuja) varoventtiilejä. Jotta varoventtiili voi täyttää sille annetut tehtävät, kaikki yksittäiset osat on valmistettu suurta tarkkuutta noudattaen ja siksi varoventtiilien käsittely vaatii erityistä huolellisuutta. Laiminlyönti voi aiheuttaa vaaraa ihmisille ja rakennelmille. On muistettava, että myös virheettömästi toimiva venttiili sisältää vaaran riskin. Esimerkiksi kun, a.) varoventtiili ei toimi virheettömästi tai se on väärin mitoitettu: painelaite voi räjähtää. Vahinkoa voi aiheuttaa sekä itse räjähdys että kuuma, myrkyllinen tai aggressiivinen väliaine. b) varoventtiili toimii moitteettomasti, mutta vaarallista väliainetta karkaa. c) varoventtiili vuotaa: kuuma, myrkyllinen ja aggressiivinen väliaine aiheuttaa vaaran. d) käsittely aiheuttaa vaaratilanteita, esim. terävät kulmat tai raskaat esineet. 3

4 Yllä mainittujen vaaratilanteiden minimoimiseksi on huolto-ohjeita noudatettava ja alla olevat suositukset otettava huomioon. Käyttöohjeiden laadinnassa on hyödynnetty sekä käytännön kokemuksia että vallitsevia määräyksiä. Säännöt ja standardit: - paineastia ja höyrykattila asetukset (engl.) TRD 421, 721 TRB 403, 801 nr.45 AD DIN EN ISO 4126 Painelaitedirektiivi 97/23/EC ASNME osa II ja VIII API 526, 520, 527 muut Kaikki LESERin tuotteet valmistetaan voimassaolevien määräysten ja standardien mukaisesti ja tästä on asianmukaiset todistukset. LESER on sertifioitu seuraavien normien, DIN EN ISO 9001/2000 (laadunhallintajärjestelmä) DIN EN ISO 14001/2005 (ympäristönhallintajärjestelmä) painelaitedirektiivi, moduuli D (tuotteen laatutakaus) ASME VIII (UV) ja KTA 1401, mukaan. Näin varmistetaan, että kaikkia laatua ja ympäristöä koskevia määräyksiä on noudatettu. 3 Testaus/merkintä Säätämisen ja testiajon jälkeen jokainen varoventtiili sinetöidään. Sinetöinnin tekee LESER tai valtuutettu asiantuntija. Jos venttiilimerkinnät tehdään leimaamalla venttiilin runkoon, on ne tehtävä siten, ettei runko vahingoitu. Rungon muodon muuttuminen voi aikaansaada vuodon. Jos runko on tehty ohuesta materiaalista, sitä ei pidä leimata. Varoventtiilin tyyppikilvestä imenee seuraavat tiedot: tilaustiedot (sarjanumero) tekniset tiedot asetuspaine VdTüV-hyväksyntänumero CE-merkintä sekä nimetyn paikan numero muita tietoja, kuten UV-leima, jos kyseessä on ASME-hyväksytty varoventtiili Varoventtiileissä, joilla ei ole tyyppihyväksyntää, on annettu ainoastaan tilaustiedot ja tekniset tiedot. Muut vaaditut tunnusmerkinnät on joko valettu tai kierreliitäntämalleissa stanssattu venttiiliin. Lämmitysvaipalla varustetuissa varoventtiileissä on vaipalle erillinen tyyppikilpi. Teknisten muutosten jälkeen on aina tarkistettava, täytyykö merkintää mukauttaa. Ainoastaan koulutetut henkilöt saavat tehdä muutoksia venttiileihin ja tunnusmerkintöihin (katso luku 12.14). 4

5 4 Paine Määrittelyt a) testipaine: paine, johon venttiili on säädetty LESERillä. Venttiilin poistopuoli on avoinna ilmakehän paineelle. b) asetuspaine: valittu paine, jossa varoventtiili on määritetty aukeavaksi. c) avautumispaine: paine, jossa venttiili purkaa laskennallisen virtausmäärän (tämä voidaan antaa myös prosentuaalisena erona asetuspaineeseen -> avautumispaine-ero) d) sulkeutumispaine: paine, jossa venttiili sulkeutuu. e) käyttöpaine: järjestelmässä vallitseva normaali paine. f) muodostuva vastapaine: venttiilin läpikulkeva väliaine aiheuttaa poistopuolelle vastapainetta. g) poistopuolella vallitseva vastapaine: poistoputkessa oleva vastapaine, silloin kun venttiilin pitäisi aueta. h) yhteenlaskettu vastapaine: kohdat f ja g yhteensä. Vastapainetta ei huomioida, ellei sitä ole erikseen ilmoitettu (testauspaine = asetuspaine) Jos poistopuolella on painetta (vallitseva vastapaine), muodostuu voima, joka vaikuttaa lautasen yläpuolella. Tämä nostaa asetuspainetta juuri kyseisellä paineella. Jos vallitseva vastapaine on vakio, voidaan paine-eroa säätää alentamalla testauspainetta yhteenlasketun vastapaineen verran (testipaine erisuuri kuin asetuspaine). Jos vallitsevaa vastapainetta ei ole, laskee asetuspaine. Yhteenlaskettua vastapainetta ei saa ylittää, koska muuten myös asetuspaine nousee. Suurin paine, jolla varoventtiili toimii, jos asetuspainetta ei huomioida riippuu useasta tekijästä mm. materiaalista väliaineen lämpötilasta suunnitellusta paineesta laippojen paineluokista muista tekijöistä Nämä seikat on otettava huomioon varoventtiiliä valittaessa. Käyttöpaineen on oltava pysyvästi alhaisempi kuin sulkeutumispaine lisättynä 5 prosenttiyksiköllä. Muussa tapauksessa LESER ei voi taata, että venttiili sulkeutuu turvallisesti avautumisen jälkeen. (Poikkeus: venttiili on varustettu apuohjausyksiköllä. Katso kohta 15). 5 Varoventtiilin toiminta Tarvittaessa on puhallustodistuksesta varmistettava purkausvirtauksen määrä. Varoventtiiliin johtavan putken tulee olla mitoitettu ja asennettu siten, että esteetön virtaus taataan ja suuret hydrodynaamiset virtaushäviöt estetään. Putkessa ei saa olla jyrkkiä mutkia. Säännöksissä, standardeissa ja valmistajan ohjeissa annettuja mitoituksia on ehdottomasti noudatettava. Tulolinjaa ei saa sulkea sulkuventtiilillä, ellei suojeltavaa painelaitetta ole suojattu liialliselta paineelta muulla varolaitteella tai paineilmaverkostosta on poistettu paine. Varoventtiilin toimintavarmuus taataan kun poistopuolen vastapaine ei ylitä testipainetta 15 %:lla. Muodostuva vastapaine ja poistopuolella vallitsevan vastapaineen vaikutus testipaineeseen voidaan kompensoida (maks. 35 %) käyttämällä haponkestävästä teräksestä valmistettuja palkeita. Käyttö- ja asetuspaine pysyvät muuttumattomina. Jos on epäselvää 5

6 kompensoivatko palkeet paineen, on syytä olla yhteydessä maahantuojaan. Palkeen paine- ja lämpötilarajoja ei saa ylittää (kts. luku 10). Jos poistoputki varustetaan sadeveden tai epäpuhtauksien sisäänpääsyn estävällä suojalla, on varmistettava, ettei suojaus tukki tai rajoita varoventtiilin ulospuhallusta. Poistopuhallusputken mitoituksessa on käytettävä suurinta yhteenlaskettua vastapainetta ja soveltuvaa lämpötilaa. Poistopuolen putkisto on suunniteltava siten, ettei siellä ole kuristuksia eikä turhia mutkia, jotka aiheuttavat turbulenssia ja kasvattavat painehäviötä. Näin varmistetaan venttiilin virheetön toiminta. Varoventtiilin kapasiteetti ja toiminta on varmistettava myös sellaisessa sovelluksessa, jossa poistojärjestelmään on liitetty useampia venttiilejä. Ulospuhalluksen aikana reaktiovoimat vaikuttavat varoventtiiliin, sen liitäntöihin ja kiinteisiin liitoksiin. Reaktiovoiman huomioiminen on erityisen tärkeää kiinteiden liitosten mitoituksessa. Seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon varoventtiiliin tai venttiilistä johtavan putken staattinen, dynaaminen tai lämpölaajenemisesta johtuva kuormitus ei saa vaikuttaa venttiilin toimintaan varoventtiili on kiinnitettävä piirroksen osoittamalla tavalla. Asennuskappaleiden poistaminen tai käyttämättä jättäminen voi aiheuttaa vahinkoa kohtuuttoman suurten voimien tai jännitysten syntymisestä. katso myös kohta Varoventtiilin toiminnallinen tiiveys Metallitiivisteisten varoventtiilien kohdalla on pieni vuoto sallittua. Vuotava väliaine ei kuitenkaan saa vahingoittaa ihmisiä, ympäristöä tai sovellusta. Varoventtiilit, joissa on pehmeä tiiviste, ovat huomattavasti luotettavampia. LESER valmistaa erilaisista pehmeistä materiaaleista valmistettuja tiivisteitä eri käyttötarkoituksiin. Materiaalia valittaessa on huomioitava väliaine, paine sekä vallitseva lämpötila. Kaikkien LESER-tuotteiden virheettömyys varmistetaan. Kuljetusten aikaisten vahinkojen välttämiseksi, venttiilien laipat ja kierreliitännät suojataan suojatulpilla ennen kuin ne pakataan kuljetuspakkaukseen. Nämä suojat poistetaan vasta asennuksen yhteydessä. Ennen asennusta on venttiili kuitenkin vielä tarkastettava mahdollisten kuljetuksen aikana tapahtuneiden vahinkojen vuoksi. Kun venttiilin on asennettu verkkoon, tarkistetaan vielä mahdolliset vuodot. Tiivistepinnat on työstetty tarkasti. Tiiviys saavutetaan esim. kovettamalla, kuumakäsittelyllä, hienohionnalla sekä läppäämällä. Tämän vuoksi varoventtiili on altis iskuille, koska tärähdykset voivat tehdä siitä epätiiviin. Tiivistepinnat ovat työstetyt erityisellä huolella mm. karkaisemalla ja kiillottamalla. Tästä johtuen pinnat ovat alttiita vahingoille, esimerkiksi tärinä voi aikaansaada vuotoa. Seuraavat seikat tulee huomioida varoventtiilit on suojattava kuljetuksen, asennuksen ja käytön aikana tärinältä. varoventtiilit on kuljetettava varovasti. Esimerkiksi kevennysvipua ei saa käyttää apuna nostamisessa eikä venttiiliä saa pudottaa. Istukan ja lautasen välinen sulkuvoima pienenee, kun käyttöpaine nousee. Näin ollen myös vuodon todennäköisyys kasvaa, jos käyttöpaine on lähellä venttiilin asetuspainetta. Vaurioituneet tai likaantuneet tiivistyspinnat aiheuttavat vuotoja. 6

7 7 Väliaine (neste, kaasu, höyry ja ilma) Liikkuvia osia on suojattava hankaavilta/syövyttäviltä aineilta, jotta vältetään venttiilin juuttuminen tai toiminnan lakkaaminen. Tämä voidaan tehdä huoltamalla venttiili aina avautumisen jälkeen tai käyttämällä haponkestävästä teräksestä/kumista valmistettuja palkeita. Sovelluksen palkeille asettamat rajoitteet on huomioitava. Hankaavan väliaineen käytön yhteydessä on tiivistepintojen kulumisesta aiheuttavat vuodot huomioitava. Vaarallisia aineita ei saa päästä ympäristöön. Jos asiassa esiintyy epävarmuutta on venttiili avautumisen jälkeen vaihdettava/huollettava. Suuttimen vähäinen vaurioituminen voidaan kompensoida pehmeillä lautasen tiivisteillä. Aina on kuitenkin otettava huomioon väliaineen ja käyttötarkoituksen tiivisteelle asettamat rajoitukset. Yksittäiset osat (runko, kara tai jousi) saattavat heiketä hankaavan väliaineen vaikutuksesta. Hankaavien väliaineiden kanssa on noudatettava lyhyempiä huoltovälejä. Tiivistepinnat eivät saa tarttua toisiinsa. Tämä voidaan välttää tarkastamalla toiminta säännöllisesti kuumentamalla tai jäähdyttämällä muilla tarttumista estävillä toimenpiteillä Korroosion rungolle tai sisäosille aiheuttamat vahingot eivät aina ole helposti havaittavissa. Siksi on varmistauduttava, ettei väliaine vahingoita materiaalia, josta venttiili on valmistettu. Ellei tämä ole mahdollista on tämä huomioitava venttiiliä tarkistettaessa ja huollettaessa. Tarvittaessa voidaan venttiilit valmistaa erikoismateriaalista. Mineraaliöljypohjaisia voiteluaineita käytetään apuna asennuksessa. Nämä aineet voivat saastuttaa väliainetta ellei tähän kiinnitetä erityistä huomiota. Seuraavat seikat on syytä huomioida voiteluaine voi joutua kosketuksiin väliaineen kanssa ja saastuttaa sitä tai aiheuttaa kemiallisen reaktion. voiteluaine voi lähteä pois pesussa ja vaikeuttaa venttiilin purkamista. venttiilit voidaan suunnitella öljyvapaiksi. Tällaisten venttiilien pinnoilta poistetaan kaikki öljypohjaiset voiteluainejäämät ja käytetään erikoisvoiteluaineita. palkeet estävät voiteluaineen ja väliaineen sekoittumisen. 8 Väliaineen ja ympäristön lämpötila LESER varoventtiileille on annettu minimi ja maksimi käyttölämpötilat. Nämä tarkoittavat aina väliaineen lämpötilaa, joka voi olla sama kuin ympäröivä lämpötila. Tästä syystä on varsinkin ääriolosuhteissa aina huomioitava myös ympäristön lämpötila. Käsiteltäessä erikoisia väliaineita erikoissovelluksissa on lämpötilan vaikutus väliaineen maksimipaineeseen otettava huomioon. Myös yleiset määräykset ja valmistajan ohjeet tulee huomioida. Jos varoventtiili eristetään, ei jousikupua ja jäähdytyskappaletta (mikäli sellainen on) saa peittää. Muuten jousi voi ylikuumentua. Mikäli venttiiliä käytetään kylmissä olosuhteissa, voidaan asetuspainetta korottaa korjauskertoimen avulla. Näin vältetään asetuspaineen uudelleenasetus kun väliaineen lämpötila on korkealla (menetelmä: kylmäasetus LESER Werknorm LWN mukaan). 7

8 Väliaineen jähmettyminen tai jäätyminen voi estää venttiiliä avautumasta tai sulkeutumasta. Näin voi käydä jos lämpötila laskee alle väliaineen jäähtymispisteen. Mikäli alhainen lämpötila aiheuttaa väliaineen jähmettymistä, voi viskositeetti alentua huomattavasti. Jos väliaineessa on jäätyviä höyryjä kasvaa jäätymisen riski höyryjen laajentuessa, koska tästä seuraa lämpötilan edelleen lasku. Jos jäätymisen riski on olemassa, on kiinnitettävä erityistä huomioita venttiilin valintaan. Pääsy kuumiin tai vaarallisen kylmiin varoventtiilin pintoihin on estettävä asianmukaisella suojauksella. 9 Jousen valinta LESERin valmistamat jouset on suunniteltu tietylle paine-alueelle. Jousi valitaan aina asetuspaineen perusteella (kohta 4). Jousi toimii asianmukaisesti, mikäli se on oikein mitoitettu ja ohjeita noudatettu. Kun venttiilejä puretaan, on varottava sekoittamasta jousia toisiinsa. Väärän jousen käyttö heikentää venttiilin toimintaa, ääritapauksissa jousi voi olla täysin kasaan puristuneena eikä venttiili toimi. Kun asetuspainetta muutetaan, on varmistettava soveltuuko jousi/jouset uudelle paineelle. Tämän voi tarkistaa LESER jousitaulukosta (LWN 060). Tarvittaessa selvitetään asia maahantuojalta. Mikäli vanha jousi on uudelle asetuspaineelle sopimaton, vaihdetaan uusi sopiva jousi. Kun varoventtiilin asetuspainetta muutetaan, on koko venttiilin ja mitoituksen sopivuus varmistettava. LESER jouset on selvästi merkittyjä. Sellaisia jousia, joissa merkki ei ole näkyvillä, tai jotka ovat kuluneet, ei tule käyttää. Jousia ei pidä käyttää uudelleen, mikäli ei voida varmistaa kuinka kauan jousi on ollut käytössä. Tämä koskee erityisesti jousia, jotka ovat olleet tärinälle alttiina olevissa venttiileissä. Näissä tapauksissa jousen todellinen kunto on lähes mahdotonta varmistaa. LESER varoventtiilissä oleva jousi on yhteensopiva venttiilin materiaalin kanssa. Joissakin tapauksissa lämpötilan nousu tai korroosio edellyttää seuraavien seikkojen huomioimista: - Lämpötilan vaikutus o Koska jousen lämpötila on riippuvainen useista ulkoisista tekijöistä, ei väliaineelle voida antaa lämpötilarajoja. Jokaisessa tapauksessa on arvioitava erikseen mitä seuraavista kohdista voidaan soveltaa lämmönkestävän tai kylmänkestävän jousen käyttö asetuspaineen mitoitus korjauskerrointa käyttämällä, jolloin kompensoidaan asetuspaineen lasku korkeissa lämpötiloissa (kylmäsäätö kts. kohta 8) jousen lämpötilan vaikutusta voidaan minimoida käyttämällä lämmönkestävää materiaalia yhdessä jäähdytyskappaleen, avonaisen jousikuvun ja palkeiden kanssa. - Korroosion vaikutus jos käytetään varoventtiileitä ilman palkeita, väliainetta saattaa joutua jousitilaan. syövyttävät/hankaavat väliaineet vähentävät kestolujuutta. Tämä on huomioitava valinnan, asennuksen ja huollon yhteydessä voidaan käyttää jousimateriaaleja, joiden syöpymisenkesto on parempi, esim. jaloterästä, Hastelloyta tms. 8

9 10 Palkeelliset varoventtiilit Palkeiden paine- ja lämpötilarajoja on noudatettava. Palkeet voivat olla vioittuneet, jos väliainetta vuotaa avoimesta jousikuvusta tai tarkastus/ tuuletusreiästä. Tällaiset vuodot tulee pyrkiä estämään. Toimenpiteet vuodon sattuessa varusta venttiili tarkistuspainemittarilla ja keräysastialla jos venttiilissä on avonainen jousikupu, ei vuotoa voida estää, mikäli palje on vioittunut. Vahingot pitää minimoida (esim. käyttämällä riittävää turvaetäisyyttä, suojavarusteita tai ei-haitallista väliainetta). Vahingoittunut palje on vaihdettava välittömästi, jotta venttiilin virheetön toiminta voidaan taata. Haponkestävät palkeet, joiden sallittu aukeamismäärä on ylitetty tai se ei ole tiedossa, on vaihdettava. Palkeet on myös vaihdettava aina kun venttiili puretaan. Kosteus tai lika ei saa päästä jousikupuun tarkastus/tuuletusreiän kautta. Asianmukaiset suojaustoimenpiteet on suoritettava. 11 Säätörenkaalla varustettu varoventtiili Säätörenkaalla varustetut varoventtiilit, kuten malli 526, toimitetaan aina rengas asennettuna alimpaan asentoon. Rengas on ruuvattu suuttimen kierteen pohjaan asti. Rengas on kiinnitetty lukitusruuvilla, joka on sinetöity. Renkaan paikkaa ei saa muuttaa. 12 Varoventtiili laitteistossa 12.1 Avoin jousikupu Venttiilin jumiutumisen välttämiseksi on avoimella jousikuvulla varustetuissa ja painokuormitetuissa venttiileissä varottava kosketusta liikkuvien osien (esim. jousien) kanssa. Väliaine voi vuotaa avoimesta jousikuvusta tai painekuormitetun venttiilin karalta. On varmistettava, ettei vuotava väliaine aiheuta vahinkoja ja että turvaetäisyys on riittävä Säännöllinen toiminnan tarkistus Varoventtiili täytyy avata säännöllisin määräajoin toiminnan varmistamiseksi ja jäämien poistamiseksi. Venttiili on mahdollista avata jos käyttöpaine on vähintään 75 % asetuspaineesta. Tästä voidaan poiketa vain jos toiminta tarkistetaan säännöllisesti muulla tavalla esim. sopivan lyhyillä huoltoväleillä. Voimassaolevia varoventtiilin asennusmääräyksiä on noudatettava. Avaamisen jälkeen nostokahvan täytyy liikkua vapaasti, nostolaitteessa oleva nostohaarukka ei saa koskettaa karan hattua Varoventtiiliin vaikuttavat voimat Liian suuret staattiset, dynaamiset tai termiset kuormitukset eivät saa vaikuttaa varoventtiiliin. Kuormitusta voivat aiheuttaa liitosputkien jännitykset (staattinen) voimat puhalluksen aikana (staattinen) ulospuhalluksen aiheuttamat reaktiovoimat (staattinen) tärinä (dynaaminen) lämpölaajeneminen (terminen) 9

10 Kuormitukseen voi varautua seuraavasti järjestelmän täytyy päästä laajenemaan lämmetessään putkistoa ei pidä asentaa siten, että niihin kohdistuu jännitteitä venttiili kiinnitetään kiinnityskorvakkeista venttiilin tärinä estetään 12.4 Liitännät Varoventtiilin ja putkiston välillä olevien tiivisteiden on oltava riittävän kokoiset. Virheettömän toiminnan varmistamiseksi on mitoituksen oltava säännösten mukainen. (Kts. myös kohdat 4 ja 8). Käyttäjän vastuulla on venttiiliin tulevien putkien, poistoputkien tai muiden varoventtiiliin yhteydessä olevien putkien liitännät. Näistä liitännöistä LESER ei vastaa. Asianmukaisen liitännän varmistamiseksi on tarkistettava etteivät laippojen kiinnityspinnat ole vaurioituneet Varoventtiilin asennusasento TÜV Nord mukaan: Jousikuormitteiset varoventtiilit on asennettava AD 2000-Merkblatt A2:n mukaan pystyyn huomioiden virtauksen suunta. Lisäksi AD 2000-Merkplatt A2:ssa on vaatimus, että varoventtiilien täytyy vastata viimeisintä tekniikkaa ja olla sopivat siihen tarkoitukseen, johon ne asennetaan. Seuraavissa olosuhteissa on mahdollista ja jopa suositeltavaa poiketa pystyasennuksesta. Varoventtiilillä on tyyppihyväksyntä vaaka-asennukseen ja tästä on maininta VdTüV-Merkblattissa. Jos käyttäjä, valmistaja ja venttiilin asennusta valvova tekninen tarkastaja ovat yhtä mieltä venttiilin asentamista vaaka-asentoon ja siitä on riittävän pitkä kokemus, voidaan kyseistä asennustapaa suositella. Asennustapa saattaa vaatia erityissovelluksia. Yllä mainitun perusteella voidaan venttiili asentaa eri asentoon kuin AD 2000-Merkblatt A2 määrittää. Mikäli vaadittavat olosuhteet täyttyvät ja venttiili asennetaan muuhun kuin pystysuoraan asentoon, on seuraavat seikat huomioitava pesän tyhjennyksestä on huolehdittava huolto-ohjeet on päivitettävä ja vesitysjärjestelmän toiminta on varmistettava LESERille tulee ilmoittaa kyseisestä asennustavasta ja saada sille hyväksyntä 12.6 Virtaussuunta Asennuksessa on huomioitava virtauksen suunta. Se voidaan varmistaa seuraavista merkeistä rungossa olevasta nuolesta luettelossa, käyttöohjeissa ja asennusohjeista olevista käyristä 12.7 Lauhde Väliaine tai lauhde täytyy poistaa varoventtiilistä Seuraavat seikat on huomioitava Poistettava aine pitää poistaa poistoputken kautta. Poistoputki on asennettava alaspäin viettäväksi, niin että se tyhjenee itsestään (kuva 3). Varoventtiilin jälkeen ei putkistossa saa olla taivutusta ylöspäin, koska se estäisi lauhteen asianmukaisen poistumisen (kuva 4). Poistoputki on varustettava riittävän isolla vesitysyhteellä, joka asennetaan poistoputken alhaisimpaan kohtaan. Jos poistoputken koko on enemmän kuin 40 mm on vesitysyhteen oltava halkaisijaltaan vähintään 20 mm. (Höyrysovelluksissa voi suurempikin koko olla tarpeen. Tällaisissa tapauksissa on otettava määräykset huomioon.) 10

11 LESER varoventtiileissä ei ole vesitysyhdettä, koska lauhde on poistettava poistoputken kautta. Poikkeus: Tietyt määräykset vaativat vesitysyhteet (esim. laivoissa) Tällaisiin sovelluksiin tarkoitetut venttiilit on varustettu vesitysyhteillä ja ne valmistetaan vain erikseen tilattaessa. Vesitysyhde voidaan myöhemminkin porata sille suunniteltuun kohtaan. Huomio: poraamisen aiheuttamat epäpuhtaudet voivat johtaa varoventtiilin vuotoon tai toimimattomuuteen. Vesitysputket on asennettava alaspäin viettäväksi. Näiden putkien kokoa ei pidä pienentää esim. paikallisten rajoitusten vuoksi. Lauhteen ulostuloon on oltava esteetön näkyvyys. Kaikki vuotavasta väliaineesta johtuvat riskit on vältettävä (Esim. sopivilla lauhteenpoistimilla, lauhdesäiliöillä, suodattimilla jne.) Käyttämättömät vesitysliitännät on tukittava 12.8 Värähtelyjen vaimentaminen Kaikki putkiston varoventtiiliin johtamat värähtelyt on estettävä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on varoventtiili erotettava putkistosta esim. palkeilla. Paineenvaihtelu tai paineisku voi aiheuttaa vaarallista tärinää varoventtiilille. Myös tämä on estettävä. Mikäli tärinän välittymistä ei voida välttää, voidaan käyttää esim. o-rengasvaimenninta Poistoputki Kun varoventtiili puhaltaa, on väliaineen aiheuttamien vahinkojen lisäksi otettava seuraavat mahdolliset riskit huomioon suuret virtausmäärät korkeat lämpötilat melu Tässä yhteydessä seuraavat seikat on huomioitava Kun kyseessä on höyry tai kaasu on poistoputket suunnattava ylös, jotta poisto tapahtuu vaarattomasti. Kun kyseessä on nesteet, tulee kevennysputket suunnata alas, jotta kaikki neste poistuu venttiilistä. Varoventtiilin tai kevennysputken ulostulolaippa on suunnattava niin, ettei poistuva väliaine aiheuta vaaraa. Seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia poisto säiliöön suora pääsy varoventtiiliin tai kevennysputkeen estetään äänenvaimentimen käyttö Epäsuotuisat ympäristöolosuhteet Kaikki korrosoituvat LESER varoventtiilit pinnoitetaan suojamaalilla varastoinnin ja kuljetuksen aikaisten vaurioiden estämiseksi. Korrosoivassa ympäristössä on lisäsuojaus tarpeen. (Katso. kohta 12.13). Ääriolosuhteisiin LESER suosittelee haponkestävästä teräksestä valmistettuja varoventtiileitä. Apuohjausyksiköitä ei suojamaalata. Ulkoiset aineet (esim. sade tai lika/pöly) eivät saa päästä poistoputkeen tai joutua kosketuksiin toiminnallisten osien kanssa. Yksinkertaiset suojatoimenpiteet suojaa poistoputki ja estä haitallisten aineiden pääsy suojaa muut toiminnan kannalta tärkeät osat 11

12 12.11 Vieraiden esineiden aiheuttamien vuotojen välttäminen Epäpuhtauksia ja vieraita esineitä (esim. hitsausjäänteet, tiivistemateriaalit, ruuvit yms.) ei saa jäädä asennukseen. Yksi keino tämän varmistamiseksi on huuhdella järjestelmä ennen lopullista käyttöönottoa. Jos vuoto johtuu tiivistepintojen epäpuhtauksista, ne voidaan puhaltaa puhtaaksi. Mikäli vuoto ei lakkaa, on jompikumpi tiivistepinnoista todennäköisesti vaurioitunut. Tässä tapauksessa on varoventtiili huollettava Varoventtiilin suojaus varastoinnin ja kuljetuksen aikana Ennen asennusta on kaikki varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi asennetut suojat poistettava. Asennuksen jälkeen on jousikuvusta irrotettava vivun suojus, sillä muuten ei venttiiliä voida manuaalisesti avata. Vivun on voitava liikkua vapaasti. Kun kyseessä on painokuormitteinen venttiili, on kuljetuksen aikaiseksi suojaksi asennettu puinen kiila poistettava Korroosiolta suojaaminen Suojaavalla pintakäsittelyllä ei saa estää liikkuvien ja toiminnalle tärkeiden osien toimintaa. Karanohjainta (8) ei saa lakata. Toimilaitetta ei saa peittää suojamaalilla (Katso myös kohta 15) Huolto Huollon saa suorittaa vain ammattitaitoinen henkilö. LESER ei voi määritellä kuinka usein laite on huollettava, sillä siihen vaikuttavat useat tekijät kuten Korrosoiva, aggressiivinen tai hankaava väliaine nopeuttaa kulumista ja tällöin vaaditaan lyhyempää huoltoväliä Usein tapahtuva avautuminen vaatii lyhyempää huoltoväliä Huoltovälistä on sovittava käyttäjän, tarkastajan ja valmistajan kanssa. Tarkastukset on suoritettava painelaitteiden säännöllisten sisäisten ja ulkoisten valvontojen yhteydessä Varoventtiilin tunnistaminen Ennen varoventtiilin asennusta on varmistettava, että venttiili on tarkoitettu juuri kyseiseen asennuskohteeseen ja että se vastaa dokumentaatiota Painokuormitteiset venttiilit Venttiilin asetuspaine määräytyy painojen massan ja paikan avulla. Näitä ei saa muuttaa. Lisäpainoja ei saa asentaa. Vipua ei saa käyttää esim. vaatteiden ripustukseen. 12

13 13. Jousikuormitteisen varoventtiilin asetuspaineen säätö Seuraavat ohjeet soveltuvat vain venttiileille, joissa ei ole lisälaitteita. Mikäli venttiilissä on esim. o-rengasvaimennus, rajakytkin tai palkeet, sovelletaan eri ohjeita Malli H3 1. Poista sinettilanka ja akseli (40.4). 2. Poista vipu(40.6). 3. Löysää kuusioruuvi (40.3). 4. Kierrä hattu irti (40.1). 5. Irrota lukitusmutteri (19). 6. Säädä haluttu asetuspaine kiertämällä jousen säätöruuvia (18). Varmista, että jousessa on asetuspaineen vaatima säätöalue. Kun säätöruuvia kiristetään myötäpäivään kasvaa jousen jännitys ja asetuspaine suurenee. Löysäämällä eli kiertämällä ruuvia vastapäivään saadaan asetuspaine pienenemään. 7. Lukitse asetuspaine, kokoa venttiili päinvastaisessa järjestyksessä ja sinetöi venttiili. Kuva Malli H4 1. Käännä vipu osoittamaan kohti poistolaippaa. 2. Kierrä hattu irti (40.1.1) ja löysää lukitusmutteri (19). 3. Säädä haluttu asetuspaine samoin kuin H3 mallissa. 4. Kokoa venttiili ja sinetöi asetuspaine Kuva 2 13

14 13.3 Jousen vaihto 1. Poista sinettilanka. 2. Kuten kohta 1 malli H4. 3. Irrota karan päätyholkki poistamalla ensin varmennusrengas ja sitten sokka. 4. Löysää säätöruuvin (18) lukitusmutteri (19). 5. Käännä säätöruuvia (18) vastapäivään, jolloin jousen jännitys poistuu. *) 6. Irrota jousikuvun kiinnitysmutterit (56). 7. Poista jousikupu. 8. Poista jousi (54) ja jousilevyt (16 ja 17). 9. Poista varovasti kara-lautanen yhdistelmä sekä ohjaimen ja rungon välinen tiiviste. 10. Puhdista lautasen ja istukan tiivistyspinnat ja tarvittaessa myös sisäosat. 11. Asenna osat (12, 8 ja 7) takaisin paikalleen. 12. Sovita jaettu rengas (14) karan uraan ja lukitse lukitusrenkaalla (59). Lisää alempi jousilevy (14) jaetun renkaan päälle. 13. Laita uusi jousi. 14. Laita ylempi jousilevy (16) karalle (12) ja vaihda tarvittaessa runkotiiviste (60). 15. Asenna säätöruuvi (18) ja jousikupu (9) paikalleen. 16. Kiinnitä ja kiristä jousikuvun mutteri (56). 17. Kiristä jouseen haluttu asetuspaine. Kiertämällä säätöruuvia myötäpäivään paine nousee ja vastapäivään kiertämällä paine puolestaan laskee. 18. Lukitse säätöruuvi lukitusmutterilla. 19. Kiinnitä ja varmista karan päätyholkki (40.12) sokalla (40.13) ja varmistusrenkaalla (40.14). 20. Kierrä hattu (40.1) paikalleen. 21. Kiinnitä vipu tarvittaessa Testaa vivun toiminta. *) Käytä esim. tuurnaa estämään karan pyörähtämistä, kun säätöruuvi on irti. Tämä ohje koskee normaali-, suhde- ja korkeanousuisia jousivaroventtiilejä. Huom: kaikissa töissä on ehdottomasti varmistettava, ettei kara pääse kääntymään ja näin vaurioittamaan tiivistepintoja. Huomioi seuraava: Asetuspaineen tahattoman säädön varmistaa lyijysinetti. Valmistaja dokumentoi lakimääräysten mukaisesti kiinnittämällä kokonaan täytetyn tyyppikilven, siten että venttiili ja sen kuvaus vastaavat teknisiä tietoja; valmistaja ei sen vuoksi voi vastata kolmannen osapuolen tekemistä venttiilin asetuspaineen muutoksista tai muista muutoksista. Jos venttiiliin tästä huolimatta on tehtävä muutoksia, on suositeltavaa, että nämä annetaan LESERin valtuuttaman huollon tai TüV-hyväksytyn tai muun hyväksytyn valvontaviranomaisen tehtäväksi. 14 Käsittely Koska terävät reunat tai lastut voivat aiheuttaa vahinkoa, on kaikkia venttiilin osia käsiteltävä huolellisesti. Venttiilin kaatuminen on estettävä. Jousi ei saa olla jännittynyt, kun venttiiliä puretaan. 14

15 Jännittynyt jousi voi aiheuttaa osien sinkoutumista. Huomioi asennusohjeet. Ennen venttiilin purkamista varmista onko jousikuvussa väliainetta ja mitä se on. Varoventtiilin sisään jäänyt väliaine voi aiheuttaa vahingollisia kemiallisia reaktioita tai myrkkypäästöjä. Käytä vain laadukkaita työkaluja. Mahdollisten erikoistyökalujen tarpeesta on maininta kasausohjeissa. Varoventtiilin saa kasata ja purkaa vain tähän pätevöitynyt henkilö. Huoltohenkilöstön on oltavat tietoinen varoventtiilin aiheuttamista riskeistä. Varoventtiilin vahingoittumisen välttämiseksi on käytettävä asianmukaisia pakkauksia, laippojen suojatulppia, ja suojakelmuja. Ennen asennusta on virheettömän toiminnan varmistamiseksi kaikki pakkausmateriaali poistettava. Varoventtiilit varastoidaan kuivassa paikassa. Suositeltava varastointilämpötila on C. O-rengastiivisteisten venttiilien säilytystä alle 0 C lämpötilassa on vältettävä ja tiivistemateriaalin pakkasenkestävyys on syytä varmistaa. Korkein säilytyslämpötila on +50 C ja alhaisin -10 C. 15 Apuohjausyksiköt Apuohjausyksiköille on saatavana erillinen ohje. 16 Varoventtiilin ja murtokalvon yhdistelmä Tietyn valmistajan murtokalvon ja LESER-varoventtiilin yhdistelmän rakenneosatestillä varmistetaan, että sekä toiminta- että tehomääräykset täyttyvät. LESER:iltä voi tiedustella, mitkä yhdistelmät ovat testattuja. Kun on osoitettu, että LESER-varoventtiilien sekä toisen valmistajan murtokalvojen yhdistelmä täyttää turvatekniset määräykset, myös nämä ovat sallittuja. Erityisesti seuraavat seikat on huomioitava: murtokalvojen omat käyttöohjeet murtokalvon toisiopuolen ja varoventtiilin tuloliitännän välisen tilan valvonta. murtokalvon asentaminen: rakenteen olisi oltava sellainen, että väärin asentaminen ei ole mahdollista. murtokalvon on avauduttava pirstoutumatta, kalvon osia ei saa joutua varoventtiilin sisään, jolloin venttiilin toiminta heikkenee. säännöt koskien murtokalvoja (AD lehtinen A1, ASME,...) 17 Odottamattomat tekijät Kaikkia virheitä ei voida täysin ennakoida. Näistä on kuitenkin syytä olla tietoinen ja varautua seuraavasti riskianalyysi arviointi vaarasta ja mahdollisesta vahingosta viallisen toiminnan aiheuttamat toimenpiteet henkilökunnan koulutus henkilöiden ja ympäristön suojaustoimet 15

16 18 Tuoteyhteenveto Tuoteyhteenveto on selvitetty vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. 19 Asennusohjeet Yleisohjeen lisäksi on saatavana joukko mallikohtaisia asennusohjeita. 20 Poissulkemisehto Valmistaja pidättää kaikki oikeudet teknisiin muutoksiin sekä parannuksiin. lisävedenpoistojärjestelmä jos kierreaukot ovat olemassa väärin! oikein! Kuva 4 Kuva 3 Valmistaja: LESER GmbH & Co. KG P.O.Box HAMBURG Maahantuoja: Oy Armatec Finland Ab Sinikalliontie 18 A FI ESPOO puh