Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 1/2012 (665) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Irene Roos, TTS Kiinnostus Green Careen Vihreään Hoivaan on suurta ja sillä on hyvät kehitysmahdollisuudet Suomessa. Arvot ja trendit, kuten yhteisöllisyys, lähiruoka, luomutuotanto, ekologisuus, ihmisen hyvinvointi, ovat osa Green Care ajattelua ja voivat luoda uusia yrittäjyyden malleja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen taustaselvityksessä Green Care -toiminnan kannalta mahdollisuuksina nousivat esille mm. asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Kuvat: TTS Tämä tiedote pohjautuu TTS:n hankkeeseen Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, jonka tavoitteena oli lisätä ja edistää Green Care -toiminnan tunnettavuutta sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Hanke koostui taustaselvityksestä, kyselyistä ja haastatteluista sekä infotilaisuuksista. Sen rahoittivat Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset (Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma ). HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve- ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Maaseutu- ja hoivayrittäjäkyselyillä selvitettiin yrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia Green Care -toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien nykyistä toimintaa, palvelutarjontaa, osaamista sekä koulutusja kehittämistarpeita. Maaseutuyrittäjäkyselyyn saatiin 1036 vastausta ja hoivayrittäjäkyselyyn 240 vastausta. Kuntakyselyn tavoitteena oli selvittää kuntien nykyisiä menettelytapoja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

2 Lisäksi kyselyssä kartoitettiin kuntien sosiaali- ja terveyspuolen tarpeita, toiveita ja kokemuksia sekä suunnitelmia yksityisten palvelujen ostamisesta sekä kiinnostusta Green Care -palveluiden käyttämiseen tulevaisuudessa. Kuntakyselyyn vastasi 50 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa henkilöä. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli selvittää valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care -palveluja. Kyselyissä pyrittiin myös selvittämään miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Kolmannen sektorin kysely lähettiin 110 valtakunnalliselle sosiaali- ja terveysalan järjestölle, joilla oli mahdollisuus lähettää kysely edelleen omille paikallisyhdistyksilleen. Järjestöistä 23 vastasi kyselyyn. Yrittäjähaastatteluilla selvitettiin tarkemmin yrityksen nykytilannetta, kehityssuunnitelmia, toimintaedellytyksiä ja yhteistyön käytännön mahdollisuuksia. Yrittäjähaastatteluja tehtiin yhteensä 31, joista 15 oli maaseutuyrittäjähaastattelua ja 16 hoivayrittäjähaastattelua. Haastateltujen joukossa oli jo Green Care -palveluja tarjoavia sekä niiden tarjoamista suunnittelevia maaseutu- ja hoivayrittäjiä. Suunnilleen neljäsosalla haastatelluista oli Green Caretyyppistä toimintaa. Maatiloilla on paljon resursseja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi koululaisten oppimisympäristönä. Eläimet soveltuvat hyvin psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Ne rauhoittavat ja antavat turvallisuuden tunteen. TAUSTASELVITYS Taustaselvityksen mukaan tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden lisääntyminen aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja -ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care -toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämiseksi Green Care - toiminnalle mahdollisuuksia luovat: uudenlaisten ratkaisujen luominen palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla uudenlaisten toimintamallien etsiminen ja kokeileminen, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin vahvistaminen palvelutuotannossa voimavarojen suuntaaminen mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävien kurssien järjestäminen yli 65-vuotialle Kelan kuntoutustarjontana KYSELYT JA HAASTATTELUT Tunnettavuus Kyselyiden mukaan käsite Green Care Vihreä Hoiva tunnetaan vielä huonosti. Noin viidesosa maaseutuyrittäjistä sekä kunnan sosiaali- ja terveysalan viranomaisista tunsi termin. Harvempi kuin joka seitsemäs valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajista tiesi termin entuudestaan (Kuva 1). Tulevaisuudessa on tärkeää parantaa Green Care -toiminnan tunnettavuutta ja tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta tulee lisätä. Green Care -palvelut Green Care -palveluita tarjoavia maaseutuyrittäjiä on vielä vähän, mutta Green Care -toiminnasta ollaan kiinnostuneita. Kyselyyn vastanneista maaseutuyrittäjistä neljätoista kertoi jo tarjoavansa Green Care -palveluita ja lähes 120 ilmoitti olevansa kiinnostunut aloittamaan Green Care -toiminnan tulevaisuudessa (Kuvat 2 ja 3). Yleisimmät maaseutuyrittäjien tarjoamat Green Care -palvelut olivat terapia ja kuntoutus sekä perhehoito. Useimmilla maaseutuyrittäjistä, jotka tarjoavat Green Care -palveluita tai olivat kiinnostuneet tarjoamaan niitä tulevaisuudessa, maatila oli pieni (liikevaihto alle euroa). Lisäksi heillä oli muita useammin sosiaali- tai terveysalan koulutusta. Eniten maaseutuyrittäjiä kiinnostivat terapia- ja kuntoutuspalveluiden sekä päivätoiminnan aloittaminen. Yli puolet halusi tuottaa Green Care -palveluita yhteistyössä kunnan tai hoivayrittäjän kanssa. 2

3 Kuva 1. Green Caren tunnettavuus. kolmas sektori 13 % 87 % kunnat 22 % 78 % maaseutuyri äjät 17 % 83 % kyllä ei Kuva 2. Green Caren tarjonta. kolmas sektori 10 % 90 % hoivayri äjät 20 % 80 % maaseutuyri äjät 1 % 99 % kyllä ei Kuva 3. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa kolmas sektori 38 % 48 % hoivayri äjät 25 % 11 % 64 % maaseutuyri äjät 11 % 44 % 45 % kyllä ei en osaa sanoa Hoivayrittäjistä viidesosa koki, että he tarjoavat jo Green Care -palveluja (Kuva 2). Green Care -palvelut kuuluivat muita palveluja tarjoavia hoivayrityksiä useammin kuntoutusta, avokuntoutusta, terapiaa ja kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavien yritysten palvelutarjontaan. Yleisimpiä Green Care -palveluja olivat luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntäminen terapiassa ja kuntoutuksessa sekä eläinavusteinen terapia ja kuntoutus. Neljäsosa hoivayrittäjistä kertoi olevansa kiinnostunut aloittamaan Green Care -toiminnan tulevaisuudessa (Kuva 3). Eniten se kiinnosti pieniä yrityksiä sekä yrityksiä, jotka tarjoavat kuntoutusta, avokuntoutusta ja terapioita. Yleisimmin heitä kiinnosti maaseutuympäristön ja luonnon hyödyntäminen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa sekä terapiassa, kuntoutuksessa ja päivätoiminnassa. Vain kaksi valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä tarjosi jo Green Care -palveluja (Kuva 2). Yksi järjestö hyödynsi luontoa tai maaseutuympäristöä terapiassa ja kuntoutuksessa Toinen järjestö tarjosi perhehoitoa maaseutuympäristössä luontoa hyödyntäen. Kahdeksan järjestöä oli kiinnostunut tarjoamaan Green Care -palveluja tulevaisuudessa (Kuva 3). Eniten kiinnostivat luonnon tai maaseutuympäristön hyödyntäminen terapiassa ja kuntoutuksessa sekä hyvinvointipalveluiden tarjoaminen maaseutuympäristöä ja luontoa hyödyntäen. Muina mahdollisina Green Care - palveluina mainittiin omaishoitajien lomitus, tanssi- ja liiketerapia luonnonläheisessä ympäristössä. 3

4 Mielenterveyskuntoutujille 40 % 21 % 38 % Kuva 4. Kuntien kiinnostuneisuus ostaa Green Care -hoivapalveluja yksityisiltä yrittäjiltä eri asiakasryhmille, n=49. Päihderiippuvaisille 33 % 25 % 43 % Vammaisille 49 % 37 % Vanhuksille 41 % 25 % 35 % Lapsille ja nuorille 51 % 35 % kyllä ei en osaa sanoa Kuntou ava työtoiminta 33 % 27 % 40 % Kuva 5. Kuntien kiinnostuneisuus ostaa seuraavia Green Care-hoivapalveluja yksityisiltä yrittäjiltä, n=49. Päivätoiminta 37 % 18 % 45 % Kuntoutus, avokuntoutus, terapia 45 % 41 % Laitos- /perhehoito 43 % 20 % 37 % 0 % 50 % 100 % kyllä ei en osaa sanoa Kuntien kiinnostuneisuus Kuntakyselyn mukaan kunnat ostavat sotepalveluja jo nyt merkittävästi (54 70 prosenttia kunnista asiakasryhmästä riippuen) yksityisiltä palveluntarjoajilta ja määrän uskotaan kasvavan edelleen jatkossa. Lähes kolmekymmentä prosenttia kuntakyselyyn vastanneista ilmoitti, että kunta on ostanut Green Care -palveluita. Yleisimmin ostettuja Green Care -palveluja olivat ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta lapsille, nuorille ja kehitysvammaisille sekä sijaisasuminen maaseudulla. Kysyttäessä kuntien kiinnostusta ostaa Green Care -palveluja tulevaisuudessa yksityisiltä yrittäjiltä, yli kolmasosa vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Tämä voi johtua siitä, että Green Care -palvelujen tunnettavuus on vielä vähäistä ja toiminnan vaikuttavuudesta ei ole riittävästi tietoa. Eniten kunnilla oli kiinnostusta ostaa palveluita lapsille ja nuorille sekä vammaisille (Kuva 4). Kyselyn perusteella kuntoutus-, avokuntoutus, terapia sekä laitos- ja perhehoito olivat kiinnostavimmat palvelumuodot (Kuva 5). Vanhusten määrän ja palvelutarpeiden kasvun myötä kunnat arvioivat ostavansa yhä enemmän myös vanhusten palveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tämä antaa mahdollisuuksia Green Care -toiminnan kehittämiselle ja kasvulle tulevaisuudessa. Mahdollisuudet ja haasteet Monet haastatelluista maatalousyrittäjistä tai yrittäjäpariskunnista työskentelivät kokotai osa-aikaisesti kodin ulkopuolella. Heillä oli kuitenkin halu työllistyä kokopäiväisesti maatilalla ja se oli yksi motiivi aloittaa Green Care -toiminta. Green Care -toiminnan aloittamista harkitsevat maatalousyrittäjät tiedostivat oman tilansa antamat mahdollisuudet, mutta suhtautuivat toisaalta hyvin realistisesti uuden yritystoiminnan aloittamiseen. Rajoittavina tekijöinä mainittiin muun muassa investointien tarve ja aikaresurssien rajallisuus sekä sosiaali- ja terveysalan suositukset ja vaati- mukset. Maatalousyrittäjät eivät halunneet tehdä isoja investointeja tai ottaa lisävelkaa uuden toiminnan käynnistämiseen. Heidän kannaltaan on ratkaisevaa millaisia muita rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla. Green Care -toiminta oli useilla vasta kehittymässä tai suunnitteluasteella. Toiminnalla nähtiin olevan paljon erilaisia mahdollisuuksia. Erityisesti päivätoiminta erilaisille ryhmille osallistumalla maatilan töihin ja askareisiin sekä kuntouttava työ nousivat esille, sillä maatilalta löytyy aina mielekästä tekemistä. Maatilalla työskentelyn ongelmaksi koettiin rahoitus ja työturvallisuusasiat. Hoivayritystoiminnan kannattavuutta pidettiin parempana kuin perinteisen maatalouden. Palvelut on kuitenkin osattava hinnoitella ja tuotteistaa. Hoiva-alan sopimukset ovat yleisesti 1 3-vuotisia. Yrittäjät toivoivat mahdollisimman pitkiä sopimuksia kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirien kanssa, jotta he voivat paremmin suunnitella ja kehittää toimintaansa. 4

5 Hoivayrittäjien haastatteluissa tuli esille julkisen sektorin kilpailutukset, joissa hinta on usein ratkaisevin kriteeri. Yrittäjät haluavat panostaa palveluiden laatuun, mutta laadun määrittely on hankalaa ja siitä ei olla valmiita maksamaan. Myös muutokset esimerkiksi lastensuojelun toimintatapojen linjauksissa vaikeuttavat yrittäjien toimintaa ja heikentävät kannattavuutta. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. Esimerkiksi vanhukset hakevat laadukkaita palveluita sekä luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Eläinten käyttäytymisen seuraamisella on terapeuttinen vaikutus. Eläinten kanssa voi harjoitella myös vuorovaikutustaitoja. Yhteistyö Hyviä yhteyksiä kuntaan ja yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa pidettiin tärkeinä ja yrittäjät toivoivat yhteneväisiä käytäntöjä viranomaisilta. Green care tarjoaa luontoa hyödyntäviä terapiaja kuntoutusmenetelmiä, kuten terapeuttista puutarhanhoitoa. Kuntakohtaisesti on eroja esimerkiksi suhtautumisessa sijoituslapsen hoitajan vapaapäiviin. Eri toimijoiden välinen yhteistyö Green Care -palveluiden toteuttamisessa oli vielä vähäistä. Kyselyiden ja haastatteluiden mukaan eri tahojen yhteistyö kiinnosti yrittäjiä. Green Care -toiminnasta kiinnostuneet maaseutuyrittäjät olivat kiinnostuneempia tarjoamaan Green Care -palveluja yhteistyössä hoivayrittäjän tai kunnan kanssa kuin itsenäisinä palvelun tarjoajina. Vastaavasti Green Care -toiminnan aloittamisesta kiinnostuneet hoivayrittäjät olivat lähes yhtä kiinnostuneita yhteistyöstä maaseutuyrittäjän kanssa kuin tarjoamaan palveluita itsenäisinä palveluntuottajina. Resurssien yhdistämistä ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Yrittäjien mukaan on matalampi kynnys toimia yhteistyössä toisen yrittäjän kanssa kuin palkata henkilökuntaa. Kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkivät oman roolinsa Green Care -toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa lähinnä asiantuntijana. 5

6 Hinta 6,60 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN X (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2012 KEHITTÄMISTARPEET- JA TOIMEN- PITEET Kyselyissä, haastatteluissa ja infotilaisuuksissa tuli esille, että Green Care -alan kehittämisen kannalta on tärkeää saada Green Care Vihreä Hoiva käsite ja sen toimintamallit tunnetuiksi. Näin kunnissa sekä maaseutu- ja hoivayrityksissä voidaan tunnistaa Green Careen Vihreän Hoivaan liittyvät mahdollisuudet. Kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä kuntapäättäjien Green Care -tietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan koulutusta ja tiedotusta Green Caren vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista. Myös yrittäjien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen on tärkeää, jotta Green Care -toiminta on laadukasta ja taloudellisesti kannattavaa. Yrittäjät tarvitsevat koulutusta muun muassa lainsäädännöstä, talousasioista, markkinoinnista, tuotteistamisesta ja Green Caren hyödyntämisestä osana yritystoimintaa. Yritystoiminnan kannattavuuden kannalta on tärkeää saada kunta-asiakkaat kiinnostumaan ja ostamaan Green Care -palveluja. Julkisella sektorilla palveluiden on täytettävä laatukriteerit. Green Care -toiminnan laadulliset asiat pitäisi saada esitettyä yhtenäisesti ja luotettavasti, toiminnan kehittäminen vaatii viralliset määritelmät, laatukriteerit ja vastuutahon. Organisointi parantaa toiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta. Myös Green Caren vaikuttavuudesta tarvitaan tutkimustietoa. Maatiloilla on paljon resursseja, joita yhteiskunta voi hyödyntää esimerkiksi koululaisten oppimisympäristönä. Maatiloilla tapahtuvien oppituntien sisällyttäminen osaksi koulujen opetussuunnitelmaa parantaisi koululaisten luontosuhdetta ja samalla he voivat tutustua ruokaketjun alkupäähän. Green Care -toiminnan edistämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyön lisäämiseksi tarvitaan yrittäjien verkostoitumista, esimerkiksi verkostoitumispaikkaa netissä ja verkostoitumistilaisuuksia sekä Green Caresta kiinnostuneiden yhteistyöryhmiä ja yhteistyöfoorumeita. Lisäksi kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä tulee kehittää. LÄHTEET Korhonen, A., Liski-Markkanen, S. & Roos, I Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla. Taustaselvityksen yhteenvetoraportti. TTS:n julkaisuja 410. Korhonen, A., Liski-Markkanen, S., Nikander, K. & Roos, I Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla. Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti. TTS:n julkaisuja Green Care -toiminnan aloittamista harkitsevat maatalousyrittäjät tiedostavat oman tilansa antamat mahdollisuudet, mutta suhtautuvat toisaalta hyvin realistisesti uuden yritystoiminnan aloittamiseen. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6