Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 413 Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos

2 Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos TTS:n julkaisuja 413 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2012

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski Markkanen, Kirsi Nikander, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Tiivistelmä Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 413 Julkaisuaika Helmikuu 2012 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla hankkeen tavoitteena oli lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Tässä raportissa esitellään hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden tulokset. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla selvitettiin Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä maaseudun hoiva ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Tavoitteena oli myös selvittää kunta asiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli tiedustella valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä oli tavoitteena myös kartoittaa miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Maaseutuyrittäjille, hoivayrittäjille, kuntien sosiaali ja terveysalan viranomaisille sekä kolmannelle sektorille tehtyjen kyselyiden mukaan käsite Green Care Vihreä Hoiva tunnettiin vielä huonosti. Green Care palveluita tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä oli vähän sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö Green Care palveluiden toteuttamisessa oli vielä vähäistä. Kyselyiden ja haastatteluiden mukaan eri tahojen resurssien yhdistämistä ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Kuntakyselyn mukaan yleisimmin ostettuja Green Care palveluja olivat ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta lapsille, nuorille ja kehitysvammaisille sekä sijaisasuminen maaseudulla. Noin puolet kunnista arvioi ostavansa sotepalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämä antaa mahdollisuuksia Green Care toiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Jatkossa Green Care alan kehittämisen kannalta on tärkeää saada Green Care Vihreä Hoiva käsite ja sen toimintamallit tunnetuksi. Yritystoiminnan kannattavuuden kannalta on välttämätöntä saada kunta asiakkaat kiinnostumaan ja ostamaan Green Care palveluja. Green Care toiminnan laadulliset asiat pitää saada esitettyä yhtenäisesti ja luotettavasti, toiminnan kehittäminen vaatii viralliset määritelmät, laatukriteerit ja vastuutahon. Toiminnan organisointi parantaa sen jatkuvuutta ja kannattavuutta. Yritystoimintaa ja palvelutuotteita tulee kehittää konkreettisten pilottien kautta. Green Care toiminnan edistämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Avainsanat Green Care, Vihreä Hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät ISBN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) ISSN Kieli Suomi Sivuja 55 + liitteet 75 Myynti TTS Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 2

4 Sisällys ALKUSANAT TAUSTA TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet Toteutus Maaseutuyrittäjäkysely Hoivayrittäjäkysely Kuntakysely Kysely kolmannelle sektorille Yrittäjähaastattelut TULOKSET Maaseutuyrittäjäkysely Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Kiinnostus Green Careen Hoivayrittäjäkysely Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Kiinnostus Green Careen Kuntakysely Taustatietoja Eri asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kunnissa nyt ja tulevaisuudessa Green Caren tunnettavuus ja kuntien kiinnostuneisuus Kysely kolmannelle sektorille Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Yrittäjähaastattelut Taustatietoja Toimintaedellytykset Asiakkaat Vaikutuksia Sopimuskäytännöt, markkinointi ja talous Tulevaisuus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. ALUEELLISIA GREEN CARE SELVITYKSIÄ LIITE 2. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ MAATALOUSYRITTÄJILLE LIITE 3. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ HOIVAYRITTÄJILLE LIITE 4. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KUNNILLE LIITE 5. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KOLMANNELLE SEKTORILLE LIITE 6. HAASTATTELULOMAKKEET TTS:n julkaisuja 413 (2012) 3

5 LIITE 7. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 8. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 9. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 10. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 11. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI LIITE 12. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 13. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 14. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 15. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 16. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI TTS:n julkaisuja 413 (2012) 4

6 ALKUSANAT Tämä selvitys on osa TTS:n hanketta Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA), jonka tavoitteena oli muun muassa edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama (Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ). Hankkeen toteutti TTS (Työtehoseura). Alueellisina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Hämeen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Häme), Pirkanmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Pirkanmaa), Varsinais Suomen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Farma), Uudenmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Uusimaa) sekä Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Maaseutu ja hoivayrittäjien kyselyiden ja haastatteluiden sekä kunta ja kolmannen sektorin kyselyiden yhteisenä tavoitteena oli kartoittaa Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen kohderyhmänä olivat muun muassa Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa. Selvityksen toteuttivat TTS:ssa tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Asiantuntija Kirsi Nikander osallistui kuntakyselyn osuuden tekemiseen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. Työtehoseura, TTS, kiittää rahoittajia ja yhteistyökumppaneita, kyselyihin vastanneita sekä erityisesti yrittäjiä aktiivisesta osallistumisesta haastatteluihin ja näkemyksistä Green Care toiminnan kehittämiseksi Suomessa. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 5

7 1 TAUSTA Green Care on noussut yhdeksi kehittämiskohteeksi maaseutupolitiikassa. Se on mainittu esimerkiksi Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelmassa ja valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa. Niissä Green Care nähdään keskeisenä tulevaisuuden hoiva ja hyvinvointipalveluyrittäjyyden muotona sekä yhtenä maaseudun yrittäjyyden kasvumahdollisuutena. Tämän vuoksi Suomessa on tehty ja tehdään parhaillaan useita selvityksiä Green Caren mahdollisuuksista. Green Care on palvelumuoto, jolla on menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Siinä hyödynnetään maaseutuympäristöä ja erityisesti maatiloja hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care voi lisätä kuntoutus ja hoivapalvelujen vaikuttavuutta ja edistää lasten, nuorten, ikäihmisten, mielenterveys ja päihdekuntoutettavien sekä kehitysvammaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toimintamuotoina voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Nämä uudet tavat toteuttaa hyvinvointipalveluita ovat viime aikoina lisääntyneet Euroopassa; Green Care, Farming for Health ja Social Farming ovat vakiintuneita käsitteitä jo muualla. Suomessa arvioidaan olevan hyvinvointipalveluja tuottavaa maatilaa. Toiminnan laajentamiseen olisi tarvetta, mutta esim. Green Caren toimintatavat ovat tuntemattomia ja palvelujen vaikuttavuudesta on tehty vain vähän tutkimusta. Erilaisia kehitys ja tutkimushankkeita on aloitettu vasta viime vuosina. Liitteessä 1 on esitelty muutamia alueellisia Green Care hankkeita. Tämän hankkeen Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. (Korhonen ym. 2011a) Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 6

8 Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämiseksi Green Care toiminnalle mahdollisuuksia luovat: uudenlaisten ratkaisujen luominen palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla uudenlaisten toimintamallien etsiminen ja kokeileminen, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin vahvistaminen palvelutuotannossa voimavarojen suuntaaminen mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävien kurssien järjestäminen yli 65 vuotiaille Kelan kuntoutustarjontana. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n Green Caren toimintamallit hankkeessa selvitettiin Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja malleja, sekä millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia jo käytössä olevia Green Care toimintatapoja ovat yrittäjän ja muiden toimijoiden, kuten kunnan, toisen yrittäjän, muun julkisen tai kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä järjestettävä, yritystoimintana toteutettava tai kolmannen sektorin järjestämä toiminta. (Korhonen ym. 2011b) Kuntien ja yrittäjien hyvä yhteistyö on välttämätöntä Green Care toiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 7

9 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 Tavoitteet Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Yrittäjäkyselyiden tavoitteena oli selvittää maaseutu /maatilayrittäjien ja hoivayrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien nykyistä toimintaa, palvelutarjontaa, osaamista sekä koulutus ja kehittämistarpeita. Kuntakyselyn tavoitteena oli selvittää kuntien nykyisiä menettelytapoja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa kuntien sosiaali ja terveyspuolen tarpeita, toiveita ja kokemuksia sekä suunnitelmia yksityisten palvelujen ostamisesta sekä kiinnostusta Green Care palveluiden käyttämiseen tulevaisuudessa. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli selvittää valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä pyrittiin myös selvittämään miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Yrittäjähaastatteluilla selvitettiin tarkemmin yrityksen nykytilannetta, kehityssuunnitelmia, toimintaedellytyksiä ja yhteistyön käytännön mahdollisuuksia. 2.2 Toteutus Kyselyt ja yrittäjähaastattelut tehtiin helmi kesäkuussa Tulokset käsiteltiin, analysoitiin ja raportoitiin syksyllä Selvityksen toteutus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvityksen toteutus. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 8

10 2.2.1 Maaseutuyrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja ProAgria Farman kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 2). ProAgriat lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen maaseutuyrittäjille, joiden yhteystiedot heillä oli, viikolla 4. TTS lähetti linkin kyselyyn sähköpostilla Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjille viikolla 4. TTS hankki Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjien sähköpostiosoitteita Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Sieltä saatiin vuonna 2010 perustukea saaneiden, sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden ja luvan luovuttaa tietojaan markkinointitarkoituksiin antaneiden maaseutuyrittäjien yhteystiedot. Kysely lähetettiin yhteensä noin 4750 maaseutuyrittäjälle. Kyselystä lähetettiin muistutus viikolla 6 ja Kaakkois Suomen alueelle lähetettiin 22 kyselyä postitse toimimattomien sähköpostiosoitteiden vuoksi. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden ja TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla 8 10 Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Hoivayrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Farman, ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja Socomin, kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 3). Yhteistyökumppanit lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn oman alueensa sosiaali, kuntoutus ja terapiapalveluja tarjoaville hoiva alan yrittäjille viikolla 4 tai 5. Kysely lähetettiin yhteensä hoiva alan yrittäjälle. Noin viikon kuluttua kyselystä lähetettiin muistutus. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla Kuntakysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 4) Kysely lähetettiin 117 kunnan sosiaali ja terveysalan vastaavalle, kuten sosiaali ja terveysalan johtajille viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla 9. Lisäksi kyselyä täydennettiin TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla Kysely kolmannelle sektorille Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 5) Se lähetettiin 110 sosiaali ja terveysalan kolmannen sektorin keskusjärjestölle viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla Yrittäjähaastattelut Kyselytutkimukseen osallistuneita ja haastatteluun halukkaita Green Care palveluja tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä sekä Green Care yritystoimintaa suunnittelevia yrittäjiä valittiin mukaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin maalis heinäkuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä 31, joista 15 oli maaseutuyrittäjähaastattelua ja 16 hoivayrittäjähaastattelua. Haastateltujen yrittäjien määrät eri alueilla on esitetty taulukossa 1. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 9

11 Taulukko 1. Maaseutu- ja hoivayrittäjien haastattelut. maaseutuyrittäjät, n hoivayrittäjät, n yhteensä, n Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna, joka sisälsi seuraavat aihealueet: Yritystoiminta Toimintaedellytykset Asiakkaat Sopimuskäytännöt ja markkinointi Tulevaisuus Haastattelut kestivät 0,5 1,5 tuntia. Haastattelujen yhteydessä tutustuttiin mahdollisuuksien mukaan myös yrityksen nykyiseen toimintaan ja tiloihin, jolloin haastattelu kesti pidempään. Haastattelulomakkeet ovat liitteenä 6. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 10

12 3 TULOKSET 3.1 Maaseutuyrittäjäkysely Taustatietoja Maaseutuyrittäjäkyselyyn saatiin vastausta, joten vastausprosentti oli 22 prosenttia. Saatujen vastausten määrät alueittain on esitetty taulukossa 2. Alueelliset tulokset ovat liitteinä Taulukko 2. Lähetettyjen kyselyiden ja saatujen vastausten määrät alueittain. lähetetty, n vastauksia, n vastausprosentti, % Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Vastaajista 59 prosenttia oli miehiä ja 41 prosenttia naisia. Nuoria, 30 vuotiaita ja sitä nuorempia vastaajia oli vähän, viisi prosenttia. Ikäryhmään vuotiaat kuului lähes neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä vuotiaat. Heitä oli yli neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Yli 60 vuotiaita oli 15 prosenttia vastaajista. (Taulukko 3) Taulukko 3. Vastaajan syntymävuosi. n % 1950 tai aiemmin tai myöhemmin 50 5 puuttuva tieto 11 1 Yhteensä Lähes joka viidennellä vastaajalla tai jollain muulla tilalla vakinaisesti asuvalla henkilöllä oli sosiaali tai terveysalan koulutus. Yleisimmät sosiaali ja terveysalan koulutuksista olivat lähi, perus ja sairaanhoitaja. Muita olivat muun muassa lastentarhan opettaja, sosiaaliohjaaja, sosionomi ja terveydenhoitaja. Maatilan päätuotantosuunnista viljanviljely oli yleisin. Viljanviljely oli päätuotantosuunta lähes puolella tiloista. Noin joka kuudennella tilalla päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Muina päätuotantosuuntina mainittiin useimmin muu kasvinviljely ja hevostalous. (Kuva 2) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 11

13 Kuva 2. Maatilan päätuotantosuunta, n= Suunnilleen puolella tiloista viljelyksessä oleva peltopinta ala oli alle 50 hehtaaria. Noin 20 vastaajalla ei ollut viljelyksessä olevaa peltoa. Lähes 30 prosentilla vastaajista viljelyksessä oleva pelto ala oli hehtaaria. Peltopinta alaltaan yli 100 hehtaarin tiloja oli 15 prosenttia. (Taulukko 4). Taulukko 4. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala. n % 0 ha ha ha ha yli 100 ha puuttuva tieto 78 8 Yhteensä Yli 60 prosenttia tiloista oli liikevaihdoltaan pieniä alle euron tiloja. Liikevaihdoltaan keskikokoisia euroa tiloja oli viidesosa. Samoin liikevaihdoltaan keskimääräistä suurempia tiloja oli noin viidennes. (Kuva 3) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 12

14 Kuva 3. Maatilayrityksen liikevaihto, n = 977. Yli kolmasosalla tiloista oli muuta yritystoimintaa maatalouden lisäksi. Urakointia oli lähes 50 prosentilla tiloista. Matkailua, majoitusta ja virkistyspalveluja tarjosi lähes joka neljäs tila. Elintarvikkeiden tai muiden maataloustuotteiden jatkojalostusta oli noin 10 prosentilla tiloista ja hoivapalvelua oli kahdella prosentilla tiloista. Muina yritystoimintoina tulivat esille muun muassa metsätalous, polttopuukauppa, metallityöt, rakentaminen ja ratsastus. (Kuva 4) Kuva 4. Muu yritystoiminta, n = 380. Lähes kahdella kolmasosalla tiloista työskenteli päätoimisesti 1 2 henkilöä. Yli puolella maaseutuyrityksistä työskenteli osa aikaisesti 1 2 henkilöä. (Taulukot 5 ja 6). Vastaaja tai hänen puolisonsa kävivät tilan ulkopuolella töissä 44 prosentissa tiloista. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 13

15 Taulukko 5. Tilalla/yrityksessä päätoimisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä henkilöä henkilöä 64 6 yli 5 henkilöä 11 1 puuttuva tieto 82 8 Yhteensä Taulukko 6. Tilalla/yrityksessä osa-aikaisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä henkilöä henkilöä 92 9 yli 10 henkilöä 10 1 puuttuva tieto Yhteensä Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Green Care termin tunnettavuus oli vielä huono ja Green Care palveluiden tarjonta vähäistä. Termi oli ennestään tuttu alle viidesosalle vastaajista. Vain neljällätoista tilalla oli jo Green Care toimintaa. Lähes kaikki Green Care palveluja tarjoavat tilat olivat liikevaihdoltaan pieniä tai keskikokoisia tiloja, liikevaihto alle euroa vuodessa (Kuva 5). Kuva 5. Green Care -palveluiden tarjonta erikokoisilla tiloilla, n= 977. Green Care palveluita jo tarjoavista tiloista useimmilla päätuotantosuuntana oli hevostalous. Viljanviljely tiloista vain kolme tarjosi Green Care palveluja. Yksikään siipikarja tai sikatila ei tarjonnut Green Care palveluja (Kuva 6). Tiloilla, joilla oli Green Care toimintaa, oli muita useammin jollakin perheenjäsenistä sosiaali ja terveysalan koulutus. Tilan ulkopuolella työskentely oli hieman vähäisempää kuin muilla tiloilla. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 14

16 Kuva 6. Green Care -palveluiden tarjonta päätuotantosuunnittain erilaisilla tiloilla, n = Seitsemän maaseutuyrittäjää tarjosi kuntoutusta tai terapiaa ja kuudella oli perhehoitoa lapsille tai ikäihmisille. Lisäksi kaksi tilaa tarjosi päivätoimintaa ja yksi kuntouttavaa työtoimintaa. Muita Green Care palveluja tuotti seitsemän yrittäjää. Näitä olivat esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta, luontoretriitti, lasten ja perheiden leirit ja lomat, joogakurssit, käsityöpajat ja askarteluhetket, virkistyspäivät ja viikonloput (Kuva 7). Kuva 7. Tarjottavat Green Care palvelut, n = 14. Lähes kolme neljäsosaa tarjosi Green Care palveluja itsenäisenä palvelun tarjoajana. Lisäksi Green Care palveluja tuotettiin yhteistyössä hoivayrittäjän, muun yrittäjän tai kolmannen sektorin kanssa. (Kuva 8) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 15

17 Kuva 8. Green Care palveluiden tarjontatapa, n = Kiinnostus Green Careen Vastaajista 45 prosenttia oli kiinnostunut tarjoamaan Green Care palveluja tulevaisuudessa (Kuva 9). Suurimalla osalla heistä maatilan liikevaihto oli pieni, alle euroa vuodessa (Kuva 10). Kodin ulkopuolisessa ansiotyössä käyvät, sekä sosiaali tai terveysalan koulutuksen saaneet, olivat hieman muita kiinnostuneempia aloittamaan Green Care toiminnan. Kuva 9. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa, n= 927. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 16

18 Kuva 10. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa erikokoisilla tiloilla, n = 927. Pääasiassa Green Careen suhtauduttiin ainakin periaatteessa myönteisesti, vaikkei itse oltukaan kiinnostuneita aloittamaan Green Care toimintaa. Monien vastaajien kommentit osoittivat realistista asennetta. Yrittäjät kommentoivat Green Carea muun muassa seuraavasti: Hyvä juttu, jos keksitään tuotannosta luopuville toimintaa. Kiinnostavaa toimintaa, mutta ei nykyisellään sovi meidän toimintaan. Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta sitoutuminen toimintaan ei onnistu nopeasti. Hoiva ala todella mielenkiintoinen ja maatilalla on todella paljon sellaista, mitä voisi tarjota, mutta suoraan sanottava, että lisäbyrokratia metsä ja maatalouspaperisodan lisäksi pelottaa. Ongelmaksi muodostuu, kuinka ehtii ja jaksaa maatilan töiden lisäksi hoitotyön. Myös huonoja kokemuksia sosiaalityöntekijöistä, jotka eivät ymmärrä maalla asumisen erityispiirteitä. Toisaalta osa vastaajista suhtautui Green Care ajatukseen kriittisesti ja kysely kirvoitti heidät kirjoittamaan tiukkaa palautetta. Green Care tarvitsee päättäjien taholla uskallusta ajatella asioista toisin. Byrokratia kahlitsee alan yrittäjiä Suomessa, muualla Euroopassa on jo enemmän vaihtoehtoja ja vapautta. Tämä ohjelma on yhtä hömppää. Me maalla viljelemme ja ammattihoitajat saavat aivan rauhassa hoitaa missä hyvänsä. Nostakaa ny tätä perustuotannon arvostusta ensin ja alkakaa piipertämään vasta sitten. Sairaat ja vanhukset halvalla maajussien hoitoon ei onnistu! Muutoin idea on hyvä. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 17

19 Toivottavasti tämä kehitys idea toisi kunnollisen korvauksen, eikä tarvitse tyytyä 4 euron tuntipalkkaan vrt. asianajaja palkkio 160 euroa /h Yli puolet Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi aloittaa terapia ja kuntoutuspalveluiden tarjoamisen. Lähes puolet oli kiinnostuneita aloittamaan päivätoiminnan lapsille tai ikäihmisille. Lähes kolmasosa oli kiinnostunut perhehoidosta vanhuksille tai lapsille sekä kuntouttavasta työtoiminnasta. Muina mahdollisina toimintamuotoina mainittiin muun muassa asumispalvelut, lyhytaikainen perhe ja sijaishoitohoito, taideterapia, työnohjaus, työkykyä ylläpitävä toiminta, retket ja virkistyspalvelut. (Kuva 11) Kuva 11. Tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavat Green Care -palvelut, n = 117. Olen aloittanut luontoterapeuttisen toiminnan maatilalla viime kesänä ja vasta äskettäin törmäsin Green Care termiin, johon näyttää sisältyvän hyvin paljon samoja toimintaperiaatteita kuin itselläni on. Haluaisin lisää tietoa aiheeseen liittyen. Kaksi kolmasosaa Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi tarjota ko. palveluja yhteistyössä kunnan kanssa. Lähes yhtä moni oli kiinnostunut yhteistyöstä hoivayrittäjän kanssa. Seuraavaksi eniten oli kiinnostusta yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Lähes puolet haluaisi toimia myös itsenäisenä palveluntarjoajana. (Kuva 12) Olen haaveillut yhdistetystä vanhusten ja lastenhoitokodista. Itseltäni puuttuu koulutus hoiva alalle, joten tarvitsisin hommaan ulkopuolista apua. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 18

20 Kuva 12. Mahdollinen Green Care -palveluiden tarjontatapa tulevaisuudessa, n = 118. Jo Green Care toimintaa tarjoavista tai sen tarjoamisesta kiinnostuneista 113 (84 %) oli halukkaita saamaan lisätietoa tai koulutusta Green Care toiminnasta. Heistä lähes kaikki haluaisivat lisätietoa tai koulutusta luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämisestä kuntoutus, terapia, hoito tai ohjausprosesseissa. Noin kaksi kolmasosaa oli kiinnostuneita erilaisista yritysmuodoista ja toimintamalleista. Alan yrittäjien kokemuksista halusi kuulla yli puolet koulutuksesta kiinnostuneista (Kuva 13). Kuva 13. Kiinnostuneisuus erilaisiin koulutuksiin, n = 113. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 19

21 3.2 Hoivayrittäjäkysely Taustatietoja Hoivayrittäjäkyselyyn saatiin 240 vastausta ja kyselyn vastausprosentti oli 21. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain on esitetty taulukossa 7. Alueelliset tulokset ovat liitteinä Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain. lähetetty vastauksia vastausprosentti, % Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Yli puolet yrityksistä oli osakeyhtiöitä ja hieman yli neljäsosa yrittäjistä oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Muista yritysmuodoista yleisin oli yhdistys. Hoivayritykset olivat uusia. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä oli perustettu 2000 luvulla. Alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaali ja terveysalan yrityksistä oli perustettu ennen vuotta (Kuva 14 ja taulukko 8). Kuva 14. Yritysmuoto, n = 237. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 20

22 Taulukko 8. Yrityksen perustamisvuosi. n % ennen vuotta tai myöhemmin 17 7 puuttuva tieto 5 2 yhteensä Liikevaihdoltaan yli euron yrityksiä oli eniten, lähes 40 prosenttia. Pieniä, liikevaihdoltaan alle euron yrityksiä oli lähes saman verran. (Kuva 15) Kuva 15. Yrityksen liikevaihto, n = 236. Henkilöstömäärältään 1 2 henkilön yrityksiä oli noin kolmasosa, 3 10 henkilön yrityksiä samoin noin kolmasosa ja loput eli noin kolmasosa oli henkilömäärältään yli 10 henkilön yrityksiä (Taulukko 9). Taulukko 9. Taulukko 9. Henkilöstömäärä. n % 1-2 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 19 8 yli 50 henkilöä 12 5 puuttuva tieto 7 3 yhteensä Noin neljäsosalla vastaajista (n=57) oli hoivayrityksen lisäksi muuta yritys tai ansiotoimintaa. Heistä kaksikymmentä kävi ansiotyössä ja lähes neljälläkymmenellä oli muuta yritystoimintaa, kuten toinen hoitoalan yritys, maataloutta ja siivouspalveluja. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 21

23 Yrittäjien yleisin koulutustausta oli terveydenhoitoalan koulutus, joka oli lähes 60 prosentilla vastaajista. Noin neljäsosalla oli sosiaalialan koulutus ja lähes kymmenellä prosentilla kasvatusalan koulutus. Muu koulutus oli lähes kolmasosalla yrittäjistä. Terveydenhoito ja sosiaalialan koulutuksista yleisimmät olivat sairaanhoitaja, sosionomi, lähihoitaja ja sosiaalikasvattaja. Muista koulutuksista yleisin oli kaupallinen koulutus (Kuva 16) Kuva 16. Yrittäjän koulutus, n = 236. Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Niitä tarjosi yli 40 prosenttia yrityksistä. Noin 50 yrityksen palveluvalikoimaan kuului kuntoutus, avokuntoutus tai terapiat. Päivätoimintaa tai perhehoitoa tarjosi noin joka seitsemäs yritys. Muina palveluina mainittiin yleisimmin kotipalvelu, kotisairaanhoito ja lasten päivähoito (Kuva 17) Kuva 17. Tarjottavat hoivapalvelut, n = 235. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 22

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Jaana Ruoho, 16.10.2014

Jaana Ruoho, 16.10.2014 Jaana Ruoho, 16.10.2014 Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke 1.9.2013-30.10.2014 Green Care -toiminnan kartoittaminen Satakunnassa Tiedottaminen Toteuttaja on SAMK, matkailun tiimi Rahoittaja on Satakunnan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Green Care Vihreä hoiva maaseudulla

Green Care Vihreä hoiva maaseudulla TTS:n julkaisuja 408 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti

Lisätiedot

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013

Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013 Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Esityksen sisältö Työtehoseura ry -

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Jyvälle palvelumuotoilusta on palvelumuotoilun ja verkostoitumisen tapahtuma hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrityksille.

Jyvälle palvelumuotoilusta on palvelumuotoilun ja verkostoitumisen tapahtuma hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrityksille. Jyvälle palvelumuotoilusta - tapahtuma 27.11.2014 Haluatko kehittää omaa liiketoimintaasi? Hyödynnätkö maaseudun kallisarvoisinta resurssia - luontoa - palveluliiketoiminnassa? Haluatko löytää liikekumppaneita

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Uutta tietoa Green caresta

Uutta tietoa Green caresta Uutta tietoa Green caresta Green care verkostotyöpaja, Sitra 30.3.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC toiminta

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot