Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 413 Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos

2 Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos TTS:n julkaisuja 413 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2012

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski Markkanen, Kirsi Nikander, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Tiivistelmä Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 413 Julkaisuaika Helmikuu 2012 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla hankkeen tavoitteena oli lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Tässä raportissa esitellään hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden tulokset. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla selvitettiin Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä maaseudun hoiva ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Tavoitteena oli myös selvittää kunta asiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli tiedustella valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä oli tavoitteena myös kartoittaa miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Maaseutuyrittäjille, hoivayrittäjille, kuntien sosiaali ja terveysalan viranomaisille sekä kolmannelle sektorille tehtyjen kyselyiden mukaan käsite Green Care Vihreä Hoiva tunnettiin vielä huonosti. Green Care palveluita tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä oli vähän sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö Green Care palveluiden toteuttamisessa oli vielä vähäistä. Kyselyiden ja haastatteluiden mukaan eri tahojen resurssien yhdistämistä ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Kuntakyselyn mukaan yleisimmin ostettuja Green Care palveluja olivat ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta lapsille, nuorille ja kehitysvammaisille sekä sijaisasuminen maaseudulla. Noin puolet kunnista arvioi ostavansa sotepalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämä antaa mahdollisuuksia Green Care toiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Jatkossa Green Care alan kehittämisen kannalta on tärkeää saada Green Care Vihreä Hoiva käsite ja sen toimintamallit tunnetuksi. Yritystoiminnan kannattavuuden kannalta on välttämätöntä saada kunta asiakkaat kiinnostumaan ja ostamaan Green Care palveluja. Green Care toiminnan laadulliset asiat pitää saada esitettyä yhtenäisesti ja luotettavasti, toiminnan kehittäminen vaatii viralliset määritelmät, laatukriteerit ja vastuutahon. Toiminnan organisointi parantaa sen jatkuvuutta ja kannattavuutta. Yritystoimintaa ja palvelutuotteita tulee kehittää konkreettisten pilottien kautta. Green Care toiminnan edistämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Avainsanat Green Care, Vihreä Hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät ISBN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) ISSN Kieli Suomi Sivuja 55 + liitteet 75 Myynti TTS Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 2

4 Sisällys ALKUSANAT TAUSTA TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet Toteutus Maaseutuyrittäjäkysely Hoivayrittäjäkysely Kuntakysely Kysely kolmannelle sektorille Yrittäjähaastattelut TULOKSET Maaseutuyrittäjäkysely Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Kiinnostus Green Careen Hoivayrittäjäkysely Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Kiinnostus Green Careen Kuntakysely Taustatietoja Eri asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kunnissa nyt ja tulevaisuudessa Green Caren tunnettavuus ja kuntien kiinnostuneisuus Kysely kolmannelle sektorille Taustatietoja Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Yrittäjähaastattelut Taustatietoja Toimintaedellytykset Asiakkaat Vaikutuksia Sopimuskäytännöt, markkinointi ja talous Tulevaisuus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. ALUEELLISIA GREEN CARE SELVITYKSIÄ LIITE 2. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ MAATALOUSYRITTÄJILLE LIITE 3. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ HOIVAYRITTÄJILLE LIITE 4. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KUNNILLE LIITE 5. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KOLMANNELLE SEKTORILLE LIITE 6. HAASTATTELULOMAKKEET TTS:n julkaisuja 413 (2012) 3

5 LIITE 7. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 8. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 9. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 10. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 11. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI LIITE 12. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 13. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 14. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 15. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 16. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI TTS:n julkaisuja 413 (2012) 4

6 ALKUSANAT Tämä selvitys on osa TTS:n hanketta Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA), jonka tavoitteena oli muun muassa edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama (Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ). Hankkeen toteutti TTS (Työtehoseura). Alueellisina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Hämeen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Häme), Pirkanmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Pirkanmaa), Varsinais Suomen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Farma), Uudenmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Uusimaa) sekä Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Maaseutu ja hoivayrittäjien kyselyiden ja haastatteluiden sekä kunta ja kolmannen sektorin kyselyiden yhteisenä tavoitteena oli kartoittaa Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen kohderyhmänä olivat muun muassa Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa. Selvityksen toteuttivat TTS:ssa tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Asiantuntija Kirsi Nikander osallistui kuntakyselyn osuuden tekemiseen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. Työtehoseura, TTS, kiittää rahoittajia ja yhteistyökumppaneita, kyselyihin vastanneita sekä erityisesti yrittäjiä aktiivisesta osallistumisesta haastatteluihin ja näkemyksistä Green Care toiminnan kehittämiseksi Suomessa. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 5

7 1 TAUSTA Green Care on noussut yhdeksi kehittämiskohteeksi maaseutupolitiikassa. Se on mainittu esimerkiksi Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelmassa ja valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa. Niissä Green Care nähdään keskeisenä tulevaisuuden hoiva ja hyvinvointipalveluyrittäjyyden muotona sekä yhtenä maaseudun yrittäjyyden kasvumahdollisuutena. Tämän vuoksi Suomessa on tehty ja tehdään parhaillaan useita selvityksiä Green Caren mahdollisuuksista. Green Care on palvelumuoto, jolla on menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Siinä hyödynnetään maaseutuympäristöä ja erityisesti maatiloja hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care voi lisätä kuntoutus ja hoivapalvelujen vaikuttavuutta ja edistää lasten, nuorten, ikäihmisten, mielenterveys ja päihdekuntoutettavien sekä kehitysvammaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toimintamuotoina voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Nämä uudet tavat toteuttaa hyvinvointipalveluita ovat viime aikoina lisääntyneet Euroopassa; Green Care, Farming for Health ja Social Farming ovat vakiintuneita käsitteitä jo muualla. Suomessa arvioidaan olevan hyvinvointipalveluja tuottavaa maatilaa. Toiminnan laajentamiseen olisi tarvetta, mutta esim. Green Caren toimintatavat ovat tuntemattomia ja palvelujen vaikuttavuudesta on tehty vain vähän tutkimusta. Erilaisia kehitys ja tutkimushankkeita on aloitettu vasta viime vuosina. Liitteessä 1 on esitelty muutamia alueellisia Green Care hankkeita. Tämän hankkeen Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. (Korhonen ym. 2011a) Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 6

8 Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämiseksi Green Care toiminnalle mahdollisuuksia luovat: uudenlaisten ratkaisujen luominen palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla uudenlaisten toimintamallien etsiminen ja kokeileminen, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin vahvistaminen palvelutuotannossa voimavarojen suuntaaminen mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävien kurssien järjestäminen yli 65 vuotiaille Kelan kuntoutustarjontana. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n Green Caren toimintamallit hankkeessa selvitettiin Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja malleja, sekä millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia jo käytössä olevia Green Care toimintatapoja ovat yrittäjän ja muiden toimijoiden, kuten kunnan, toisen yrittäjän, muun julkisen tai kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä järjestettävä, yritystoimintana toteutettava tai kolmannen sektorin järjestämä toiminta. (Korhonen ym. 2011b) Kuntien ja yrittäjien hyvä yhteistyö on välttämätöntä Green Care toiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 7

9 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 Tavoitteet Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Yrittäjäkyselyiden tavoitteena oli selvittää maaseutu /maatilayrittäjien ja hoivayrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien nykyistä toimintaa, palvelutarjontaa, osaamista sekä koulutus ja kehittämistarpeita. Kuntakyselyn tavoitteena oli selvittää kuntien nykyisiä menettelytapoja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa kuntien sosiaali ja terveyspuolen tarpeita, toiveita ja kokemuksia sekä suunnitelmia yksityisten palvelujen ostamisesta sekä kiinnostusta Green Care palveluiden käyttämiseen tulevaisuudessa. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli selvittää valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä pyrittiin myös selvittämään miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Yrittäjähaastatteluilla selvitettiin tarkemmin yrityksen nykytilannetta, kehityssuunnitelmia, toimintaedellytyksiä ja yhteistyön käytännön mahdollisuuksia. 2.2 Toteutus Kyselyt ja yrittäjähaastattelut tehtiin helmi kesäkuussa Tulokset käsiteltiin, analysoitiin ja raportoitiin syksyllä Selvityksen toteutus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvityksen toteutus. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 8

10 2.2.1 Maaseutuyrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja ProAgria Farman kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 2). ProAgriat lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen maaseutuyrittäjille, joiden yhteystiedot heillä oli, viikolla 4. TTS lähetti linkin kyselyyn sähköpostilla Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjille viikolla 4. TTS hankki Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjien sähköpostiosoitteita Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Sieltä saatiin vuonna 2010 perustukea saaneiden, sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden ja luvan luovuttaa tietojaan markkinointitarkoituksiin antaneiden maaseutuyrittäjien yhteystiedot. Kysely lähetettiin yhteensä noin 4750 maaseutuyrittäjälle. Kyselystä lähetettiin muistutus viikolla 6 ja Kaakkois Suomen alueelle lähetettiin 22 kyselyä postitse toimimattomien sähköpostiosoitteiden vuoksi. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden ja TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla 8 10 Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Hoivayrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Farman, ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja Socomin, kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 3). Yhteistyökumppanit lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn oman alueensa sosiaali, kuntoutus ja terapiapalveluja tarjoaville hoiva alan yrittäjille viikolla 4 tai 5. Kysely lähetettiin yhteensä hoiva alan yrittäjälle. Noin viikon kuluttua kyselystä lähetettiin muistutus. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla Kuntakysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 4) Kysely lähetettiin 117 kunnan sosiaali ja terveysalan vastaavalle, kuten sosiaali ja terveysalan johtajille viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla 9. Lisäksi kyselyä täydennettiin TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla Kysely kolmannelle sektorille Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 5) Se lähetettiin 110 sosiaali ja terveysalan kolmannen sektorin keskusjärjestölle viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla Yrittäjähaastattelut Kyselytutkimukseen osallistuneita ja haastatteluun halukkaita Green Care palveluja tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä sekä Green Care yritystoimintaa suunnittelevia yrittäjiä valittiin mukaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin maalis heinäkuussa Haastatteluja tehtiin yhteensä 31, joista 15 oli maaseutuyrittäjähaastattelua ja 16 hoivayrittäjähaastattelua. Haastateltujen yrittäjien määrät eri alueilla on esitetty taulukossa 1. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 9

11 Taulukko 1. Maaseutu- ja hoivayrittäjien haastattelut. maaseutuyrittäjät, n hoivayrittäjät, n yhteensä, n Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna, joka sisälsi seuraavat aihealueet: Yritystoiminta Toimintaedellytykset Asiakkaat Sopimuskäytännöt ja markkinointi Tulevaisuus Haastattelut kestivät 0,5 1,5 tuntia. Haastattelujen yhteydessä tutustuttiin mahdollisuuksien mukaan myös yrityksen nykyiseen toimintaan ja tiloihin, jolloin haastattelu kesti pidempään. Haastattelulomakkeet ovat liitteenä 6. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 10

12 3 TULOKSET 3.1 Maaseutuyrittäjäkysely Taustatietoja Maaseutuyrittäjäkyselyyn saatiin vastausta, joten vastausprosentti oli 22 prosenttia. Saatujen vastausten määrät alueittain on esitetty taulukossa 2. Alueelliset tulokset ovat liitteinä Taulukko 2. Lähetettyjen kyselyiden ja saatujen vastausten määrät alueittain. lähetetty, n vastauksia, n vastausprosentti, % Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Vastaajista 59 prosenttia oli miehiä ja 41 prosenttia naisia. Nuoria, 30 vuotiaita ja sitä nuorempia vastaajia oli vähän, viisi prosenttia. Ikäryhmään vuotiaat kuului lähes neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä vuotiaat. Heitä oli yli neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Yli 60 vuotiaita oli 15 prosenttia vastaajista. (Taulukko 3) Taulukko 3. Vastaajan syntymävuosi. n % 1950 tai aiemmin tai myöhemmin 50 5 puuttuva tieto 11 1 Yhteensä Lähes joka viidennellä vastaajalla tai jollain muulla tilalla vakinaisesti asuvalla henkilöllä oli sosiaali tai terveysalan koulutus. Yleisimmät sosiaali ja terveysalan koulutuksista olivat lähi, perus ja sairaanhoitaja. Muita olivat muun muassa lastentarhan opettaja, sosiaaliohjaaja, sosionomi ja terveydenhoitaja. Maatilan päätuotantosuunnista viljanviljely oli yleisin. Viljanviljely oli päätuotantosuunta lähes puolella tiloista. Noin joka kuudennella tilalla päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Muina päätuotantosuuntina mainittiin useimmin muu kasvinviljely ja hevostalous. (Kuva 2) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 11

13 Kuva 2. Maatilan päätuotantosuunta, n= Suunnilleen puolella tiloista viljelyksessä oleva peltopinta ala oli alle 50 hehtaaria. Noin 20 vastaajalla ei ollut viljelyksessä olevaa peltoa. Lähes 30 prosentilla vastaajista viljelyksessä oleva pelto ala oli hehtaaria. Peltopinta alaltaan yli 100 hehtaarin tiloja oli 15 prosenttia. (Taulukko 4). Taulukko 4. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala. n % 0 ha ha ha ha yli 100 ha puuttuva tieto 78 8 Yhteensä Yli 60 prosenttia tiloista oli liikevaihdoltaan pieniä alle euron tiloja. Liikevaihdoltaan keskikokoisia euroa tiloja oli viidesosa. Samoin liikevaihdoltaan keskimääräistä suurempia tiloja oli noin viidennes. (Kuva 3) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 12

14 Kuva 3. Maatilayrityksen liikevaihto, n = 977. Yli kolmasosalla tiloista oli muuta yritystoimintaa maatalouden lisäksi. Urakointia oli lähes 50 prosentilla tiloista. Matkailua, majoitusta ja virkistyspalveluja tarjosi lähes joka neljäs tila. Elintarvikkeiden tai muiden maataloustuotteiden jatkojalostusta oli noin 10 prosentilla tiloista ja hoivapalvelua oli kahdella prosentilla tiloista. Muina yritystoimintoina tulivat esille muun muassa metsätalous, polttopuukauppa, metallityöt, rakentaminen ja ratsastus. (Kuva 4) Kuva 4. Muu yritystoiminta, n = 380. Lähes kahdella kolmasosalla tiloista työskenteli päätoimisesti 1 2 henkilöä. Yli puolella maaseutuyrityksistä työskenteli osa aikaisesti 1 2 henkilöä. (Taulukot 5 ja 6). Vastaaja tai hänen puolisonsa kävivät tilan ulkopuolella töissä 44 prosentissa tiloista. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 13

15 Taulukko 5. Tilalla/yrityksessä päätoimisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä henkilöä henkilöä 64 6 yli 5 henkilöä 11 1 puuttuva tieto 82 8 Yhteensä Taulukko 6. Tilalla/yrityksessä osa-aikaisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä henkilöä henkilöä 92 9 yli 10 henkilöä 10 1 puuttuva tieto Yhteensä Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Green Care termin tunnettavuus oli vielä huono ja Green Care palveluiden tarjonta vähäistä. Termi oli ennestään tuttu alle viidesosalle vastaajista. Vain neljällätoista tilalla oli jo Green Care toimintaa. Lähes kaikki Green Care palveluja tarjoavat tilat olivat liikevaihdoltaan pieniä tai keskikokoisia tiloja, liikevaihto alle euroa vuodessa (Kuva 5). Kuva 5. Green Care -palveluiden tarjonta erikokoisilla tiloilla, n= 977. Green Care palveluita jo tarjoavista tiloista useimmilla päätuotantosuuntana oli hevostalous. Viljanviljely tiloista vain kolme tarjosi Green Care palveluja. Yksikään siipikarja tai sikatila ei tarjonnut Green Care palveluja (Kuva 6). Tiloilla, joilla oli Green Care toimintaa, oli muita useammin jollakin perheenjäsenistä sosiaali ja terveysalan koulutus. Tilan ulkopuolella työskentely oli hieman vähäisempää kuin muilla tiloilla. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 14

16 Kuva 6. Green Care -palveluiden tarjonta päätuotantosuunnittain erilaisilla tiloilla, n = Seitsemän maaseutuyrittäjää tarjosi kuntoutusta tai terapiaa ja kuudella oli perhehoitoa lapsille tai ikäihmisille. Lisäksi kaksi tilaa tarjosi päivätoimintaa ja yksi kuntouttavaa työtoimintaa. Muita Green Care palveluja tuotti seitsemän yrittäjää. Näitä olivat esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta, luontoretriitti, lasten ja perheiden leirit ja lomat, joogakurssit, käsityöpajat ja askarteluhetket, virkistyspäivät ja viikonloput (Kuva 7). Kuva 7. Tarjottavat Green Care palvelut, n = 14. Lähes kolme neljäsosaa tarjosi Green Care palveluja itsenäisenä palvelun tarjoajana. Lisäksi Green Care palveluja tuotettiin yhteistyössä hoivayrittäjän, muun yrittäjän tai kolmannen sektorin kanssa. (Kuva 8) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 15

17 Kuva 8. Green Care palveluiden tarjontatapa, n = Kiinnostus Green Careen Vastaajista 45 prosenttia oli kiinnostunut tarjoamaan Green Care palveluja tulevaisuudessa (Kuva 9). Suurimalla osalla heistä maatilan liikevaihto oli pieni, alle euroa vuodessa (Kuva 10). Kodin ulkopuolisessa ansiotyössä käyvät, sekä sosiaali tai terveysalan koulutuksen saaneet, olivat hieman muita kiinnostuneempia aloittamaan Green Care toiminnan. Kuva 9. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa, n= 927. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 16

18 Kuva 10. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa erikokoisilla tiloilla, n = 927. Pääasiassa Green Careen suhtauduttiin ainakin periaatteessa myönteisesti, vaikkei itse oltukaan kiinnostuneita aloittamaan Green Care toimintaa. Monien vastaajien kommentit osoittivat realistista asennetta. Yrittäjät kommentoivat Green Carea muun muassa seuraavasti: Hyvä juttu, jos keksitään tuotannosta luopuville toimintaa. Kiinnostavaa toimintaa, mutta ei nykyisellään sovi meidän toimintaan. Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta sitoutuminen toimintaan ei onnistu nopeasti. Hoiva ala todella mielenkiintoinen ja maatilalla on todella paljon sellaista, mitä voisi tarjota, mutta suoraan sanottava, että lisäbyrokratia metsä ja maatalouspaperisodan lisäksi pelottaa. Ongelmaksi muodostuu, kuinka ehtii ja jaksaa maatilan töiden lisäksi hoitotyön. Myös huonoja kokemuksia sosiaalityöntekijöistä, jotka eivät ymmärrä maalla asumisen erityispiirteitä. Toisaalta osa vastaajista suhtautui Green Care ajatukseen kriittisesti ja kysely kirvoitti heidät kirjoittamaan tiukkaa palautetta. Green Care tarvitsee päättäjien taholla uskallusta ajatella asioista toisin. Byrokratia kahlitsee alan yrittäjiä Suomessa, muualla Euroopassa on jo enemmän vaihtoehtoja ja vapautta. Tämä ohjelma on yhtä hömppää. Me maalla viljelemme ja ammattihoitajat saavat aivan rauhassa hoitaa missä hyvänsä. Nostakaa ny tätä perustuotannon arvostusta ensin ja alkakaa piipertämään vasta sitten. Sairaat ja vanhukset halvalla maajussien hoitoon ei onnistu! Muutoin idea on hyvä. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 17

19 Toivottavasti tämä kehitys idea toisi kunnollisen korvauksen, eikä tarvitse tyytyä 4 euron tuntipalkkaan vrt. asianajaja palkkio 160 euroa /h Yli puolet Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi aloittaa terapia ja kuntoutuspalveluiden tarjoamisen. Lähes puolet oli kiinnostuneita aloittamaan päivätoiminnan lapsille tai ikäihmisille. Lähes kolmasosa oli kiinnostunut perhehoidosta vanhuksille tai lapsille sekä kuntouttavasta työtoiminnasta. Muina mahdollisina toimintamuotoina mainittiin muun muassa asumispalvelut, lyhytaikainen perhe ja sijaishoitohoito, taideterapia, työnohjaus, työkykyä ylläpitävä toiminta, retket ja virkistyspalvelut. (Kuva 11) Kuva 11. Tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavat Green Care -palvelut, n = 117. Olen aloittanut luontoterapeuttisen toiminnan maatilalla viime kesänä ja vasta äskettäin törmäsin Green Care termiin, johon näyttää sisältyvän hyvin paljon samoja toimintaperiaatteita kuin itselläni on. Haluaisin lisää tietoa aiheeseen liittyen. Kaksi kolmasosaa Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi tarjota ko. palveluja yhteistyössä kunnan kanssa. Lähes yhtä moni oli kiinnostunut yhteistyöstä hoivayrittäjän kanssa. Seuraavaksi eniten oli kiinnostusta yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Lähes puolet haluaisi toimia myös itsenäisenä palveluntarjoajana. (Kuva 12) Olen haaveillut yhdistetystä vanhusten ja lastenhoitokodista. Itseltäni puuttuu koulutus hoiva alalle, joten tarvitsisin hommaan ulkopuolista apua. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 18

20 Kuva 12. Mahdollinen Green Care -palveluiden tarjontatapa tulevaisuudessa, n = 118. Jo Green Care toimintaa tarjoavista tai sen tarjoamisesta kiinnostuneista 113 (84 %) oli halukkaita saamaan lisätietoa tai koulutusta Green Care toiminnasta. Heistä lähes kaikki haluaisivat lisätietoa tai koulutusta luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämisestä kuntoutus, terapia, hoito tai ohjausprosesseissa. Noin kaksi kolmasosaa oli kiinnostuneita erilaisista yritysmuodoista ja toimintamalleista. Alan yrittäjien kokemuksista halusi kuulla yli puolet koulutuksesta kiinnostuneista (Kuva 13). Kuva 13. Kiinnostuneisuus erilaisiin koulutuksiin, n = 113. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 19

21 3.2 Hoivayrittäjäkysely Taustatietoja Hoivayrittäjäkyselyyn saatiin 240 vastausta ja kyselyn vastausprosentti oli 21. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain on esitetty taulukossa 7. Alueelliset tulokset ovat liitteinä Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain. lähetetty vastauksia vastausprosentti, % Häme Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Yli puolet yrityksistä oli osakeyhtiöitä ja hieman yli neljäsosa yrittäjistä oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Muista yritysmuodoista yleisin oli yhdistys. Hoivayritykset olivat uusia. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä oli perustettu 2000 luvulla. Alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaali ja terveysalan yrityksistä oli perustettu ennen vuotta (Kuva 14 ja taulukko 8). Kuva 14. Yritysmuoto, n = 237. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 20

22 Taulukko 8. Yrityksen perustamisvuosi. n % ennen vuotta tai myöhemmin 17 7 puuttuva tieto 5 2 yhteensä Liikevaihdoltaan yli euron yrityksiä oli eniten, lähes 40 prosenttia. Pieniä, liikevaihdoltaan alle euron yrityksiä oli lähes saman verran. (Kuva 15) Kuva 15. Yrityksen liikevaihto, n = 236. Henkilöstömäärältään 1 2 henkilön yrityksiä oli noin kolmasosa, 3 10 henkilön yrityksiä samoin noin kolmasosa ja loput eli noin kolmasosa oli henkilömäärältään yli 10 henkilön yrityksiä (Taulukko 9). Taulukko 9. Taulukko 9. Henkilöstömäärä. n % 1-2 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 19 8 yli 50 henkilöä 12 5 puuttuva tieto 7 3 yhteensä Noin neljäsosalla vastaajista (n=57) oli hoivayrityksen lisäksi muuta yritys tai ansiotoimintaa. Heistä kaksikymmentä kävi ansiotyössä ja lähes neljälläkymmenellä oli muuta yritystoimintaa, kuten toinen hoitoalan yritys, maataloutta ja siivouspalveluja. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 21

23 Yrittäjien yleisin koulutustausta oli terveydenhoitoalan koulutus, joka oli lähes 60 prosentilla vastaajista. Noin neljäsosalla oli sosiaalialan koulutus ja lähes kymmenellä prosentilla kasvatusalan koulutus. Muu koulutus oli lähes kolmasosalla yrittäjistä. Terveydenhoito ja sosiaalialan koulutuksista yleisimmät olivat sairaanhoitaja, sosionomi, lähihoitaja ja sosiaalikasvattaja. Muista koulutuksista yleisin oli kaupallinen koulutus (Kuva 16) Kuva 16. Yrittäjän koulutus, n = 236. Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Niitä tarjosi yli 40 prosenttia yrityksistä. Noin 50 yrityksen palveluvalikoimaan kuului kuntoutus, avokuntoutus tai terapiat. Päivätoimintaa tai perhehoitoa tarjosi noin joka seitsemäs yritys. Muina palveluina mainittiin yleisimmin kotipalvelu, kotisairaanhoito ja lasten päivähoito (Kuva 17) Kuva 17. Tarjottavat hoivapalvelut, n = 235. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 22

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 1/2012 (665) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Irene Roos, TTS Kiinnostus Green Careen

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, VIVA Sammatti 30.5.2012 Irene Roos, TTS 1 Green Care Vihreä Hoiva Green Care on palvelumuoto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Jyvälle palvelumuotoilusta on palvelumuotoilun ja verkostoitumisen tapahtuma hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrityksille.

Jyvälle palvelumuotoilusta on palvelumuotoilun ja verkostoitumisen tapahtuma hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrityksille. Jyvälle palvelumuotoilusta - tapahtuma 27.11.2014 Haluatko kehittää omaa liiketoimintaasi? Hyödynnätkö maaseudun kallisarvoisinta resurssia - luontoa - palveluliiketoiminnassa? Haluatko löytää liikekumppaneita

Lisätiedot

Suomalainen Green Care kaupungeissa

Suomalainen Green Care kaupungeissa Suomalainen Green Care kaupungeissa Ratkaisuja luonnosta Lynet tutkimuspäivä 2016 Sessio III: Luontoon perustuvat ratkaisut kaupungeissa hyvinvoinnin edistäjinä 4.10.2016, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Tarkastelussa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avofysioterapiapalvelu Visa Pitkänen, Tutkija visa.pitkanen@kela.fi Kelan tutkimus 19.1.2017 Tausta Kelan järjestämää

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 1 Minna Heinonen Sosionomi (AMK) opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 Tämä asiakaskysely on koottu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot