Green Care Vihreä hoiva maaseudulla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Green Care Vihreä hoiva maaseudulla"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 408 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos

2 Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos TTS:n julkaisuja 408 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2011

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla Taustaselvityksen yhteenvetoraportti Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 408 Julkaisuaika Toukokuu 2011 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY -keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care -toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care -yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care -toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kunta-asiakkaiden sekä kolmannen sektorin tarpeita ja toiveita Green Care -palveluista. Tämä taustaselvitys on hankkeen ensimmäinen osaselvitys ja siinä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve- ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja -ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care -toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care - toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care -toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65- vuotialle virkistys- ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Mahdollisuutena Green Care -toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat. Esimerkiksi vanhukset hakevat laadukkaita palveluita luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Avainsanat Green Care, Vihreä hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät, palvelustrategiat, palvelut ISBN ISSN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 17 + liitteet 25 s. Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT TAUSTAA Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita Hoiva-alan yritykset maaseudulla Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys TOTEUTUS HÄME Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta KAAKKOIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta PIRKANMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta UUSIMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta VARSINAIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Palvelutarpeet Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta KIRJALLISUUS LIITE 1. YHTEYDENOTOT LIITE 2. KUNTALUETTELO LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME LIITE 4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 5. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET PIRKANMAA LIITE 6. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET UUSIMAA LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET VARSINAIS-SUOMI TTS:n julkaisuja 408 (2011) 3

5 ALKUSANAT TTS:n hankkeessa Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) tavoitteena on lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Projektissa kartoitetaan Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä selvitetään maaseudun hoivayrittäjien ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Projektin tavoitteena on myös kartoittaa kuntaasiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Hankkeen kohderyhmänä ovat mm. Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien palvelutarjontaa. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama ja sen toteuttaa TTS (Työtehoseura). Tässä taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Selvityksen toteuttivat tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 4

6 1 TAUSTAA 1.1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tulevaisuuden haasteita Kuntatalouksien tiukka rahatilanne, väestön ikääntymisen tuoma palvelukysyntä ja työvoiman eläköityminen ovat suuria haasteita nykyiselle palvelujen tuotantorakenteelle. Kuntien palvelutuotannon on lisättävä tehokkuuttaan julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista yhdistämällä. Niiden on kuitenkin säilytettävä palveluiden järjestämis, rahoitus ja valvontavastuu. Kuntien on jatkossa siirryttävä entistä enemmän palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Ulkoistaminen on lisääntymässä nopeasti sosiaalipalveluissa, erityisesti hoiva ja hoitoalalla, jolla tarvitaan myös asumispalveluja. Ulkoistamista voidaan arvioida tulevan myös kuntien ydinpalveluihin liittyvissä tukipalveluissa, joita ovat muun muassa kiinteistöjen ylläpito ja käyttäjäpalvelut. Palvelujen tarve ja työvoima ovat maantieteellisesti eri alueilla. Palvelujen saatavuus vaarantuu erityisesti maaseudun vanhusvoittoisilla alueilla, joilla tarvitaan paljon hoito ja hoivapalveluja. Ratkaisuna nähdään palvelujen uudenlaisia organisointimalleja, suurempia väestöpohjia palvelujen järjestämisellä ja nykyistä laajempaa alueellista yhteistyötä. Siihen pyritään uuden kunta ja palvelurakenteen avulla, kun kuntien yhdistymisen kautta syntyy suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Sosiaalityöntekijöistä on pulaa erityisesti Etelä ja Länsi Suomen pienissä kunnissa, mutta se on yleistymässä myös laajemmin varsinkin maaseutukuntien yleiseksi ongelmaksi. Sosiaali ja terveyssektorilla työvoiman tarve kasvaa lähivuosina. Arvioiden mukaan hoivan tarve lisääntyy voimakkaammin vuoden 2020 jälkeen, jolloin hyvin iäkkäitä alkaa olla paljon. Työvoiman vähyydestä ja osaamisen alenemisesta on vaarana ikääntyvien hoidettavien jääminen yksin, laitostuminen ja liikaa lääkitseminen. Ikääntyvien riskitekijöitä ovat yksinäisyys ja elämän tarkoituksettomuus sekä yksin asuvien turvattomuus. Ikääntyneiden masennukseen liittyy mielenterveys ja alkoholiongelmia sekä lääkkeiden liikakäyttöä. Tulevaisuuden haasteita ovat myös lasten käyttäytymis ja mielenterveyshäiriöiden hoitotarpeen lisääntyminen, mielenterveysongelmien lisääntyminen yleensä ja vaikeasti työllistyvien työttömyyden vähentäminen. Sosiaalisia yrityksiä, nuorten työpajoja ym. kuntouttavaa työtoimintaa tulisi kehittää suuntaan, jossa välittävät työmarkkinat olisivat pysyväluonteinen ratkaisu osalle vaikeasti työllistyvistä. (Pietarinen 2010) 1.2 Hoiva-alan yritykset maaseudulla Hoiva alan kasvuvauhti on ollut koko 2000 luvulla nopeaa: Vuosittainen yrityskannan lisäys on ollut 4 10 prosenttiyksikköä. Alan yritysten lukumäärä on vuodesta 2005 lisääntynyt kaupunkien läheisellä maaseudulla muuta maata nopeammin. Toisaalta vuonna 2007 kasvuvauhti on hidastunut harvaan asutulla maaseudulla, vaikkakin kasvu on edelleen jatkunut. Selityksenä voisi olla esimerkiksi harvaan asuttujen maaseutukuntien yhdistyminen, joka voi hidastaa alan palvelurakenteen kehittymistä yksityisten palvelujen suuntaan. Alan työllistävä vaikutus on merkittävä. Toimiala on myös hyvin naisvaltainen, esimerkiksi naisten osuus sekä sosiaalialan kaikista työllisistä että sosiaalialan yrittäjistä on yli 90 prosenttia. Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan maassamme on noin 400 hoito ja hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa. Määrä on 2000 luvulla kasvanut voimakkaasti. Yhä useammalla maatilalla hoivapalvelut tuottavat merkittävän osan tuloista. (Pietarinen 2010) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 5

7 1.3 Tulevaisuusnäkymät ja mahdollisuudet maaseudulle Väestön ikääntyminen tarjoaa työtilaisuuksia niin maaseudun yrittäjille kuin maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille. Hoivapalveluyrittäjät voivat erikoistua esimerkiksi sosiaali, asumis ateria tai siivous ja kiinteistöhuollon palveluihin. Ikääntyvä väestö luo kysyntää erilaisille hoiva, asumis ja kotipalveluille. Yksityinen sektori on kasvanut kuntien ulkoistaessa olemassa olevia palveluitaan, mutta alalle tarvitaan lisää kokonaan uusia hoitopaikkoja. Vuosina sosiaali ja terveysala on ollut rajussa murroksessa, kun ala keskittyy ja siirtyy kunnilta ja järjestöiltä suurille yritysketjuille. Stakesin mukaan vuoden 2001 jälkeen Suomeen on syntynyt esimerkiksi 155 uutta yksityistä vanhusten asumispalveluyksikköä. Vuonna 2007 yksityisiä sosiaalipalveluja (yleisimmin asumispalvelut, lasten päivähoito, kotipalvelut ja lasten ja nuorten laitos ja perhehoito) tarjosi toimipaikkaa. Alan suurimpana riskinä pidetään osaavan henkilöstön saamista. (Pietarinen 2010) 1.4 Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys Maaseudulla hoiva alan yrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Maaseudulle hyvinvointipalvelujen tuottaminen voi merkitä uusia työllistymismahdollisuuksia ja lähipalvelujen paranemista. Hoivayrittäjyyden kehittäminen lisää naisten työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Alan markkinat laajenevat ja palvelujen kysyntä kasvaa. Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle: lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille (päiväkodit, perhekodit, hoivakodit) ja erityisryhmien kuntoutuspalveluille (eläinavusteinen kuntoutus, puutarhaterapia). Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa ( ) todettiin Green Care toiminnan suurimpien mahdollisuuksien olevan sosiaalipalveluissa sekä ongelmia ennaltaehkäisevissä varhaisen puuttumisen malleissa että laitoshoidosta toipuvien potilaiden palautumisessa yhteiskuntaan. Myös vajaakuntoisten työllistäminen maatalous ja puutarhayrityksissä on mahdollisuus. Maaseudun hoivayritykset voivat tarjota palveluitaan oman alueen sosiaali ja terveydenhuollon tarpeisiin ja palvella myös läheisten kaupunkialueiden kysyntää. Maaseudun hoivayrityksiä tulee kehittää monipalveluyritysten suuntaan, jolloin asiakkaina olisi sekä sosiaali ja terveydenhuoltoalan asiakasryhmiä että yksityisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kosketuspinta maaseutumatkailun, erityisesti hyvinvointi ja elämysmatkailun kanssa on läheinen. Tältä osin myös ulkomainen kysyntä on vahvistumassa. Toinen yhteistyöpinta on kasvatuksen suuntaan. Maaseutu on todettu monella tavalla hyväksi oppimis ja kasvuympäristöksi. Kaupungistuvassa ja teknistyvässä yhteiskunnassa vaaditaan uusia toimintatapoja, joiden avulla lasten ja nuorten luontosuhdetta voidaan ylläpitää ja kehittää. Maatila ja maaseutuympäristö tarjoavat monipuoliset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset puitteet hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Maaseudun resurssien käyttö hoivatyössä on lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Tiedonpuute rajoittaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tietoa puuttuu heiltä, jotka suunnittelevat alan yritystoimintaa ja markkinointia, samoin kuin heiltä, jotka päättävät hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten sijoittamisesta. Toiminnan laajenemista vaikeuttaa lisäksi puute maaseutuympäristössä tuotettujen sosiaali ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta koskevasta tutkimustiedosta, Green Care toiminnan tuntemattomuus sekä alan institutionaalinen hajanaisuus ja vakiintumattomuus. (ANON 2009) TTS:n julkaisuja 408 (2011) 6

8 2 TOTEUTUS Taustaselvityksessä perehdyttiin kunkin hankkeessa mukana olevan ELY keskuksen alueen palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin, alueellisten osaamiskeskusten ja muihin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Ensisijaisesti selvitettiin isojen kuntien strategioita, mutta niiden puuttuessa perehdyttiin myös pienempien kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien strategioihin. Näitä etsittiin lähinnä internetin kautta. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystyötä syvennettiin haastattelemalla kehittäjätahojen edustajia, kuten alueellisten hankkeiden vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. Lista haastatelluista ja yhteydentotoista on liitteenä 1, kuntaluettelo liitteenä 2 ja listat alueellisista sosiaali ja terveysalan hankkeista liitteinä Kuva 1. Alueet, joilla selvitys tehtiin. 6 Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH TTS:n julkaisuja 408 (2011) 7

9 2.1 HÄME Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Hämeessä ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Sen sijaan alueella on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena hoiva ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen. Lisäksi useissa sote alan hankkeissa kehitetään uusia toimintatapoja ja malleja, jolloin sote palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Maaseudun hoivahankkeena Hämeessä on meneillään ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville maaseudun hoiva ja hyvinvointialan yrittäjille Hoivayrittäjyysvalmennushankkeen ohjelmassa on myös Green Care koulutusta. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Hämeessä on meneillään Kylä välittää hanke, jossa palveluntarpeita tarkastellaan sopimuksellisuuden kannalta. Luettelo Hämeessä meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Hämeen palvelustrategioissa ja palveluntarveselvityksissä tuli esille, että eri asiakasryhmien odotukset ja vaatimukset eriytyvät. Asiakkaat haluavat entistä räätälöidympiä palveluja. Heidän valinnanvapautensa lisääntyy. Tavoitteena on tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä eri väestöryhmien tarpeet huomioon ottavia palveluja. Valinnanvapautta edistetään palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä, jolloin asiakas voi hakea ainakin osan palvelukokonaisuudesta haluamaltaan tuottajalta. Hyvinvointipalvelujen tarve ja niiden kasvu tiedostetaan Hämeessä. Hyvinvointialan palvelujen kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti, sillä yritysverkoston laajentaminen ja palvelujen monipuolistaminen synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mahdollistaa yritysten profiloitumista ja lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa Hämeessä edellytetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, kuntien sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon uudenlaista yhteistoimintaa asiakaslähtöisten, tehokkaiden ja laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi uusien toimintatapojen ja konseptien pohjalta. Tavoitteena on hyödyntää uusia tapoja tuottaa palveluita ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Voimakkaimmin palvelustrategioissa tuli esille, että tulevaisuudessa pitää pystyä vastaamaan ikääntyneiden ja suurten ikäluokkien lisääntyvään palvelutarpeeseen. Oleellista on myös taata lapsille ja nuorille laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Strategioiden mukaan voimavaroja suunnataan muun muassa ennaltaehkäisevään toimintaan, avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön. Omaishoitajien tueksi kaivataan päivähoitomahdollisuutta, joka tarjoaisi myös hoidettavalle mahdollisuuden irtautua usein kiellontäyteisistä arkirutiineista. Lisäksi tuli esille, että Kelan kuntoutustarjontaan kaivattaisiin mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle, joiden puuttuminen nähdään merkittävänä aukkokohtana. Lähteet: Hämeenlinnan palvelu ja hankintastrategia, Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia , Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia, Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia , Lahden kaupungin strategia 2025, Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 8

10 2.2 KAAKKOIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Kaakkois Suomessa ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Etelä Karjalassa on meneillään hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke. Lisäksi Kaakkois Suomen sote alan hankkeissa kehitetään muun muassa vanhuksille ja muistihäiriöisille suunnattuja palveluita. Hoiva alaa sivuvana maaseudun hankkeena Kaakkois Suomessa on vuoden 2010 aikana toteutettu Maahyve hanke. Hankkeessa on muun muassa kartoitettu kylissä toimivien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tila ja henkilöstöresursseja sekä mahdollisuuksia vastata hyvinvoinnin ja palveluiden tarpeisiin. Jatkona Maahyve hankkeelle on suunnitteilla maaseudun hyvinvointia edistävä MontEri hanke, jonka tarkoitus on edistää ja kehittää julkisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä luoda uusia maaseudun asukkaiden hyvinvointia edistäviä toimintoja ja tapahtumia. Kylätalo kyläsihteeri hankkeessa selvitetään yhteistyössä alueen kuntien ja asukkaiden kanssa, onko kylissä jatkossa tarvetta monipalvelupisteille, joihin olisi koottu julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palvelut ja miten niiden rahoitus hoidettaisiin. Lisäksi hankkeessa edistetään sopimuksellisuutta julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Luettelo Kaakkois Suomessa meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Maaseutuelinkeinot perustuvat tyypillisesti tilojen ja alueen omien resurssien hyödyntämiseen. Etelä Karjalassa on tavoitteena, että sinne muodostuu yksityisten hoivapalvelujen verkosto ja maaseudun asukkaat verkostoituvat tuottamaan yksityisiä hoivapalveluja. Kaakkois Suomen palvelustrategioissa korostetaan, että tulevaisuudessa yksityiset palvelut ovat julkisten palvelujen täydentäjiä ja kolmannen sektorin rooli on myös täydentävä, yksityistä sektoria kevyemmin. Tavoitteena on, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta on tehokkaasti yhteen sovitettu. Alueella on tavoitteena käynnistää sosiaalista yrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Strategioissa ehdotetaan, että yksilölle tarjotaan palveluvaihtoehtoja niin, että hänellä on halutessaan mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja. Palveluseteli antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita, mistä palvelunsa hankkivat. Samalla kilpailu lisääntyy ja pakottaa palveluntuottajat panostamaan asiakkaan saaman palvelun laatuun. Strategisena linjauksena mainitaan hyvinvointiyrittäjyyden vahvistaminen ja yritysten määrä kasvattaminen. Tavoitteena on, että hyvinvointialan yrittäjyyden asenteellisia ja taloudellisia esteitä poistetaan ja kunnat saadaan tukemaan alan yrittäjyyden koulutusta, investointeja sekä osallistumaan riskien hallintaan. Lisäksi pyritään turvaamaan hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytyksiä ja edistämään yhteistyötä. Ikärakenteen muutoksen seurauksena hoivapalveluiden ja hoitopaikkojen tarve kasvaa jatkuvasti ja on suurinta 2010 luvun lopulla ja 2020 luvun alussa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä pidetään tärkeinä sekä jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta että hoivapalveluiden tarvetta viivästävänä tekijänä. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarpeen arvioidaan kasvavan. Periaatteena mainitaan, että lasten sijaishuollon painopiste siirtyy laitoshoidosta perhehoitoon. Erityisenä yhteistyön haasteena strategioissa pidetään ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä. Toiminnassa painotetaan ennakoivaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintatapaa, jolla mahdollistetaan itsenäisen tai tuetun kotona asumisen edellytyksiä. Virikkeisen, turvallisen asuin ja elinympäristön ja harrastusmahdollisuuksien korostetaan tuke TTS:n julkaisuja 408 (2011) 9

11 van ikääntyneen oman elämän hallintaa. Kaikkiin palveluihin tulee sisällyttää ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään arkeen sekä osallisuuteen. Lähteet: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma , Etelä Karjalan hyvinvointistrategia 2010, Lappeenranta 2012 strategia, Onnistunut ikääntyminen Imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen 2015, Kymenlaakson hyvinvointistrategia , Kotkan vanhustenhuollon strategia , Kouvolan lasten ja nuorison hyvinvointisuunnitelma PIRKANMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Pirkanmaalla on meneillään Sastamalan Seudun Yrityspalvelun Oy:n hanke Yrittäjyyttä hoivasta Green Care. Hankkeen tarkoituksessa on luoda koko Joutsenten reitin toimialueen kattava hoiva alan yritysverkosto, joka tukee alalla jo toimivia yrityksiä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat niin maatiloilla kuin ilman maatilaa toimivat hoivayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat. Lisäksi Pirkanmaalla on meneillään muun muassa kaksi KASTE ohjelman hanketta. Näistä toisen, Pirkanmaan intensiivimalli nuorten avohuoltoon, tavoitteena on kehittää alueelle soveltuvaa mallia, jolla nuoria ja heidän perheitään voidaan auttaa intensiivistä tukea tarjoamalla nuoren omissa kasvu ja kehitysympäristöissä. Kehittämisen painopisteenä pidetään pieniin tai maaseutumaisiin kuntiin soveltuvan intensiivimallin kehittämistä ja mallin pilotointia. Toisen KASTE ohjelman hankkeen, PIRKAN Perhepalvelut, tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Luettelo Pirkanmaalla meneillään olevista sosiaali ja terveysalan hankkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Pirkanmaan strategioissa painotettiin muun muassa maaseudun yritysten potentiaalin hyödyntämistä palvelualoilla ja matkailussa muun muassa tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle tekemällä tilaa palvelu ja hyvinvointiyrittäjyydelle palvelutuotannossa sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu ennakoidaan aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä. Tavoitteena on, että palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa. Palvelustrategioissa mainitaan, että palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on löytää tekijät ja palvelut, joilla ikäihmisten toimintakykyä ja sen säilymistä voidaan tukea entistä paremmin ja siirtää samalla hoidollisten palvelutarpeiden syntymistä mahdollisimman pitkälle. Mahdollisuuksina mainitaan ulkopuolisten palveluntuottajien palvelukeskustoiminta ja palvelun kehittäminen kohti päivätoimintaa. Läheisyyteen ja rauhallisuuteen kuuluu kiinteästi hitaan matkailun verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä luonnon helmassa pikaisesti, tai viipyä siellä pitempään. Verkostoa hyödyntävät myös moninaiset, muun muassa Green Care käsitteen mukaiset sosiaaliset palvelut. Sosiaali ja terveyspalveluissa rauhallisuus ja hitaus tarkoittavat muun muassa yksityisiä päiväkoteja ja hoitokoteja, sosiaalista ja psyykkistä kuntoutusta ja välityömarkkinoita paluussa normaaliin elämään. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 10

12 Samalla kun luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla, vähennetään byrokratiaa ja luodaan työpaikkoja. Erityisen hyvin tätä voidaan toteuttaa terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Sopimuksellisuus voi toteutua paitsi kunnan, myös maanomistajan ja palvelun tuottajan kesken. Pirkanmaan sijoittumisen Etelä Suomen väestökeskittymien kannalta erinomaisesti saavutettavalle alueelle katsotaan antavan virkistyksen lisäksi mahdollisuuksia sosiaaliselle yrittäjyydelle ja hoivapalveluyrittäjyydelle. Esimerkiksi Green Care maatilat tuottavat maataloustuotteita, mutta toimivat samalla hoitolaitoksina. Virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Lähteet: Pirkanmaan maakuntaohjelma , Valkeakosken vanhuspalveluohjelma , Sastamalan strategia, Tampereen lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelustrategiat, Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja 2015, Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma UUSIMAA Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Uudellamaalla ei ole meneillään varsinaisia Green Care hankkeita. Uudellamaalla on meneillään kaksi hoiva alan yrittäjyyttä aktivoivaa ja kehittävää hanketta. Näistä toinen on Itä Uudenmaan ja toinen Hyvinkää Riihimäen talousalueella. Luettelo Uudenmaan alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishakkeista on liitteenä Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Uudellamaalla palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä. Tavoitteena on, että sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja. Näin yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät eri palvelutarjoajien välillä. Kehitettävinä toimenpidekokonaisuuksina mainitaan ennalta ehkäisevä toiminta ja terveys ja sosiaalipalvelujen tuottaminen sekä yhteistyön lisääminen. Toimintojen suunnittelussa painotetaan sosiaalisen ympäristön merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja vahvan yhteisöllisyyden tarvetta. Lisäksi hyvinvointialan osaamis ja laatuvaatimusten oletetaan kasvavan ja korostuvan. Lähteet: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia 2009, Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025, Kuuma palvelustrategia 2015, Uudenmaan hyvinvointistrategia 2008, Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035, Länsi Uudenmaan klusteriselvitys: Hyvinvointi ja hoivapalvelut. 2.5 VARSINAIS-SUOMI Sosiaali- ja terveysalan hankkeet Varsinais Suomessa ei ole meneillään Green Care hankkeita. Sosiaali ja terveysalan hankkeina Varsinais Suomessa on meneillään muun muassa hoiva alan yrittäjyyttä aktivoiva ja kehittävä hanke, jossa myös kehitetään esteettömän asumisen informaatiokeskusta. Luettelo Varsinais Suomen alueellista sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeista on liitteenä 7. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 11

13 2.5.2 Mahdollisuudet Green Care toiminnan kannalta Palvelustrategioissa esitettiin, että tavoitteena tulee olla kuntalaisten oman valinnanvapauden ja mahdollisuuksien kasvattaminen ja oman vastuun lisääminen. Palvelutuottajan valinta jää tällöin käyttäjälle. Keinoina tulee olla laaja alaisemmat mahdollisuudet käyttää palvelusetelityyppisiä ratkaisuja palveluja järjestettäessä. Osa palveluista hankitaan hyvään kumppanuuteen perustuen yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Strategioiden mukaan hoivapalvelujen ja hoivapolitiikan tavoitteena on muun muassa ylläpitää vanhojen ihmisten toimintakykyä, auttaa selviytymään arjen perusasioista sekä auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja osallistumista yhteiskunnan toimintoihin. Hyvinvoinnin kulmakivinä mainitaan työ ja toimintakyvyn ylläpito sekä omatoimisuus. Kehittämistoimenpiteiden painopisteenä pidettiin lapsuus ja nuoruusvaihetta, jolloin voidaan luoda riittävä pohja elämänaikaiselle terveydelle ja toimintakyvylle. Ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin palvelutuotannossa ennakoidaan vahvistuvan ja sille aletaan antaa enemmän painoarvoa vanhusten hoivapalveluja ohjaavissa hyvinvointipoliittisissa linjauksissa. Esimerkiksi Loimaan seudulla arvioidaan kannattavan panostaa maaseutuympäristön hyödyntämiseen osana hyvää hoivaa, sillä ympäröivä luonto toimii sekä virikkeenä että rauhoittajana. Uudenlaisia toimintamalleja hoiva alalle etsitään alle ja kokeillaan, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta, jossa tuotetaan hoivapalveluja eri asiakasryhmille maatilaympäristössä. Loimaan seudulla järjestetyssä tulevaisuusverstaassa tuli esille, että maaseutu antaa henkistä virtaa vanhusväestölle. Maatiloilla toimivien päiväkotien ja hoivapalveluiden arvioidaan houkuttelevan päivävierailijoita ja muita asiakkaita aina Turusta ja muista lähikaupungeista saakka. Hyväkuntoiset vanhukset eivät hae vain peruspalveluita vaan laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä. Elämykset voivat olla arkisia, hyvästä vuorovaikutuksesta kumpuavia mielekkyyden hetkiä, mutta myös esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää. Varsinais Suomessa hoiva ja hyvinvointipalvelut ja niihin liittyvä yrittäjyys ovat voimakkaassa kasvussa, sillä näillä palveluilla ennustetaan olevan yhä suurempi kysyntä väestön ikääntyessä. Samalla oletetaan, että yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän, kuin perinteisestä laitoshoidosta. Maaseudulta oletetaan löytyvän näille palveluiden tuottajille sopivat puitteet. Maaseudun palvelutarpeet ja palveluiden tuottajat muuttuvat muun yhteiskunnan mukana. Erityisesti hoiva alalla ja kiinteistönhoidossa palveluiden tarpeiden ja erilaisten tuottamistapojen oletetaan lisääntyvän. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja asukkaiden ja yritysten tarpeita vastaaviksi ja kuntien palvelutarjontaa täydentäviksi. Lähteet: Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma 2025, Turun kaupungin palvelustrategia, Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille , Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta 2009, Turun kaupungin palvelustrategia 2007, Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus, Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma TTS:n julkaisuja 408 (2011) 12

14 3 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Palvelutarpeet Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Väestörakenteen vanhenemiseen liittyen mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa myös merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Vaikka lasten ja nuorten määrä vähenee, niin monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tulevaisuudessa lapsille ja nuorille on taattava laadukkaat ja riittävät psykososiaaliset palvelut. Palvelustrategiat puuttuvat monilta kunnilta. Kuntien tulee määritellä jatkossa, miten paljon ne tuottavat palveluja itse ja miten paljon ne ostavat niitä muilta. 3.2 Mahdollisuudet Green Care -toiminnan kannalta Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden erilaistumisen vuoksi tavoitteena on: tarjota yksilöllisiä, laadukkaita ja asiakkaan näkökulmasta sujuvia sekä erilaiset tarpeet huomioon ottavia palveluja tarjota palveluvaihtoehtoja niin, että asiakkaalla on mahdollisuus valita myös yksityisiä palveluja edistää valinnanvapautta palveluseteli ja yksityisen hoidon tukijärjestelmillä Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämisessä mainitaan muun muassa seuraavia Green Care toiminnalle mahdollisuuksia tuottavia asioita: palveluiden järjestämisessä pohditaan ja linjataan erilaisia toimintamalleja ja yksityisten palveluiden käyttöä sosiaali ja terveysalan yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat muodostavat palveluketjuja kasvavat ja yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät toteuttamistapojen laajentamista ja vaihtoehtojen lisäämistä palvelutarjontaa kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa luodaan uudenlaisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla etsitään ja kokeillaan uudenlaisia toimintamalleja, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan rooli palvelutuotannossa vahvistuu voimavaroja suunnataan mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön Kelan kuntoutustarjontaan kaivataan mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitäviä kursseja yli 65 vuotialle virkistys ja hoivapalvelut tukevat ja täydentävät toisiaan, mutta toimivat myös erillään TTS:n julkaisuja 408 (2011) 13

15 Mahdollisuutena Green Care toiminnan kannalta nähdään myös maksukykyiset asiakkaat: yksilöllisemmästä palvelusta ja viihtyisämmästä ympäristöstä ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin perinteisestä laitoshoidosta hyväkuntoiset vanhukset hakevat laadukkaiden palveluiden kautta saatavia elämyksiä, esimerkiksi luonnonmukaisten ympäristöjen ja maisemien tai hoivayksiköihin sijoitettujen eläinten tarjoamaa läheisyyttä ja mielihyvää TTS:n julkaisuja 408 (2011) 14

16 KIRJALLISUUS ANON Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2009 _2013.pdf Pietarinen, H.(toim.) Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma Yrittäjyyden teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/ tiedostona Häme: Hämeenlinnan kaupunki. Palvelu ja hankintastrategia. Luonnos Homan Helenius, P. & Hutka Ojanen, H Forssan seudun hyvinvointiklusterin strategia Raportti strategiatyöskentelyn ja kartoitustutkimuksen tuloksista. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän strategia. Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä. Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän strategia Lahden kaupungin strategia /Lahden%20kaupungin%20strategia% pdf Ristola, A., Kuusinen James, K. & Veistilä, M Selvitys sosiaalitoimen palvelurakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta Päijät Hämeessä. Terveydenhuoltopiirihanke. Sosiaalitoimen osuus. Kaakkois Suomi: Etelä Karjalan maakuntasuunnitelma Hiltunen Toura, M Etelä Karjalan hyvinvointistrategia Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja B Lappeenrannan kaupunki. Lappeenranta 2012 strategia. Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2009:5.http://www.lappeenranta.fi/strategiat Onnistunut ikääntyminen imatralla ikääntyneiden palvelut vuoteen PDF Dufva, H. & Airola, A. (toim.) Kymenlaakson hyvinvointistrategia Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 37. %20ja%20tietopalvelut/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/B sarja/b37%20esittely TTS:n julkaisuja 408 (2011) 15

17 Kotkan vanhustenhuollon strategia Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma _hyvinvointisuunnitelma_2010_ _2012.pdf Pirkanmaa: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntaohjelma Julkaisu A pdf Valkeakosken vanhuspalveluohjelma pdf Sastamalan strategia Ikäihmisten palvelujen strategia tegia.pdf Palvelustrategia. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ikaalisten ilta Ikäihmisten palvelujen kehittäminen vuosina 2010 ja /Ikaalistenilta2005koko pdf Lähellä rauhallinen maaseutu. Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisohjelma /Lähellä%20rauhallinen%20maaseutu%20Lempäälän%20ja%20Vesilahden%20ma aseudun%20kehittämisohjelma% pdf Uusimaa: Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia ustrategia+lopullinen+soslk nettiin.pdf?mod=ajperes Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun väestö ja palvelutarveselvitys 2015 ja Kunta ja palvelurakenneuudistushanke Kuuma palvelustrategia palvelustrategia_2015.pdf Uudenmaan liitto Uudenmaan hyvinvointistrategia. Uudenmaan liiton julkaisuja B df Itä Uudenmaan liitto 2005 Itä Uudenmaan maakuntasuunnitelma Julkaisu 85. TTS:n julkaisuja 408 (2011) 16

18 Länsi Uudenmaan klusteriselvitys. Hyvinvointi ja hoivapalvelut. %20ja%20hoivapalvelut% pdf Varsinais Suomi: Varsinais Suomen liitto Varsinais Suomen maakuntasuunnitelma asuunnitelma% pdf Turun kaupungin palvelustrategia. FC09 4C05 8BB9 2B40B649FB42%7D Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais suomen sairaanhoitopiirin strategia Heikkilä, K. & Kirveennummi, A Vanhusten hoiva ja huolenpito tulevaisuudessa. Näkökulmia Loimaan seudulla järjestetyn tulevaisuusverstaan pohjalta. Tutu e julkaisuja 4/ pdf Varsinais Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus. keskus.fi/public/download.aspx?id=4584&guid=%7b9aba567b C13F 4893 A8D4 51E829E4F438%7D Varsinais Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma keskus.fi/public/download.aspx?id=4765&guid=%7bcb79b490 D2C3 4B50 ABF9 2E CA%7D TTS:n julkaisuja 408 (2011) 17

19 LIITE 1. YHTEYDENOTOT Liite 1 Puhelinkeskustelut / sähköpostit , Pohjois Kymen Kasvu ry:n hankkeet ja , Lehti hanke , Lakes, Lahden seudun KOKO , Kylä välittää hanke , KymiCare, Kymenlaakson amk , Toimela , Lempäälä ja Vesilahti / maaseudun kehittämisohjelma Tapaamiset , Pikassos, Kanta Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus , ProAgria Häme maa ja kotitalousnaiset, Hoivayrittäjävalmennus hanke , Socom, Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus , Ahlmanin ammattiopisto, Tampere , Verso, Päijät Hämeen ja Itä Uusimaan sosiaalialan osaamiskeskus , Yrittäjyyttä hoivasta Green Care hanke, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy , HAI Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi Itä Uudellamaalla hanke, Posintra Oy , Green Care Finland yhdistys, puheenjohtaja , MTK Varsinais Suomi ja ProAgria Farma

20 LIITE 2. KUNTALUETTELO Liite 2 Häme Kaakkois Suomi Pirkanmaa Uusimaa Varsinais Suomi Asikkala Hamina Akaa Askola Aura Forssa Iitti Hämeenkyrö Espoo Kaarina Hartola Imatra Ikaalinen Hanko Kemiönsaari Hattula Kotka Juupajoki Helsinki Koski Tl Hausjärvi Kouvola Kangasala Hyvinkää Kustavi Heinola Lappeenranta Kihniö Inkoo Laitila Hollola Lemi Lempäälä Järvenpää Lieto Humppila Luumäki Mänttä Vilppula Karjalohja Loimaa Hämeenkoski Miehikkälä Nokia Karkkila Länsi Turunmaa Hämeenlinna Parikkala Orivesi Kauniainen Marttila Janakkala Pyhtää Parkano Kerava Masku Jokioinen Rautjärvi Pirkkala Kirkkonummi Mynämäki Kärkölä Ruokolahti Punkalaidun Lapinjärvi Naantali Lahti Savitaipale Pälkäne Lohja Nousiainen Loppi Suomenniemi Ruovesi Loviisa Oripää Nastola Taipalsaari Sastamala Myrskylä Paimio Orimattila Virolahti Tampere Mäntsälä Pyhäranta Padasjoki Urjala Nummi pusula Pöytyä Riihimäki Valkeakoski Nurmijärvi Raisio Sysmä Vesilahti Pornainen Rusko Tammela Virrat Porvoo Salo Ypäjä Ylöjärvi Pukkila Sauvo Raasepori Somero Sipoo Taivassalo Siuntio Tarvasjoki Tuusula Turku Vantaa Uusikaupunki Vihti Vehmaa

21 LIITE 3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISHANKKEET HÄME Liite 3 Hoivayrittäjävalmennus ProAgria Hämeen maa ja kotitalousnaisten koulutushanke hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyttä suunnitteleville, aloittaville ja toimintaansa kehittäville hoiva ja hyvinvointialan maaseudun yrittäjille madalletaan kynnystä ryhtyä uudeksi hoiva alan palveluntuottajaksi kehitetään olemassa olevien yritysten liiketoimintaosaamista kannustetaan hoivayrittäjiä näkemään uusia palvelukehityksen mahdollisuuksia yritystoiminnan elämänkaaren eri vaiheissa rohkaistaan yrittäjiä kehittämään innovaatioita ja soveltamaan niitä käytäntöön opitaan tunnistamaan toimintaympäristön erityispiirteet niin hoivan ja hyvinvoinnin kuin myös maaseudun näkökulmasta tiedotetaan aktiivisesti hankkeen toiminnasta ja tuloksista, jotta yleinen tietämys hoivayrittäjyydestä lisääntyisi, varsinkin maaseudulla Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Elina Laiho, p Elämänkaareen perustuvan monituottajatoimintamallin kehittäminen/laadukkaat hankintaprosessit yritysten ja järjestöjen toimialayhteistyöllä luodaan ja vahvistetaan sellainen palvelujen yhteiskehittelyn infrastruktuuri, jonka avulla ja tukemana hyvinvointipalvelut tuotetaan alueella seuraavin periaattein: asiakaslähtöisesti, monituottajatoimintamallin ja elämänkaaren mukaisesti laadukkaiden ja yhtenäisin perustein toimivien hankintaprosessien kautta (asukkaiden palvelutarpeiden ennakoinnista asiakastyytyväisyyteen) uusia palvelutuotteita ja palveluinnovaatioita tuottaen tulevaisuutta ennakoiden ja tulevaisuuteen valmistuen (työvoima, osaamistarpeet) Työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointihankkeen HYVÄ Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittinen kehittäminen, alueellinen kehittämishanke hankkeen toteuttavat yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, elinkeinoyhtiö Kehittämiskeskus Oy Häme sekä Sosiaalikehitys Oy lisäksi hankkeeseen osallistuvat alueen ELY virasto/ TE toimisto, yrittäjät sekä 3. sektorin toimijoita. kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu/ Hämeenlinnan kaupunki, p. (03)

22 Liite 3 Kanta-Hämeen Polkka Ikäihmisten palvelujen kehittämishanke osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto, jossa ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä edistetään ja ongelmia ehkäistään t sosiaali ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) Ikäkaste Äldre Kaste hankekonsortion osahanke hankkeessa ovat mukana Kanta Hämeen kunnista Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hausjärvi, Loppi, Riihimäki ja Hämeenlinna projektipäällikkö Anne Tuominen, , projektisuunnittelija Minna Heikkilä, , perhehoitokoordinaattori (Tavattu Hyvä Ikä messuilla, Tampereella) Pääsky Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus, hoito ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan moniammatillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen ammattilaisten tieto taidon lisääminen muistihoitajaverkoston kehittäminen pysyvän dementiahoidon kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta t Väli Suomen Ikäkaste Äldre kaste hankkeen osahanke ja se kuuluu Sosiaali ja terveysministeriön alaiseen sosiaali ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). hanketta hallinnoi Lahden kaupunki ja sen kumppanina toimii Päijät Hämeen ja Itä Uudenmaan osaamiskeskus Verso. hanke sijoittuu Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aavan (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä), peruspalvelukeskus Oivan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien alueelle hankkeen toteuttaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä, yhteyshenkilöt: Sirkka Liisa Pylväs ja Anu Olkkonen Nikula projektikoordinaattori Tiina Rantanen, gsm , projektivastaava Sirkku Lavonius, gsm ,

23 Koheesio- ja kilpailukykyohjelman hyvinvointiverkosto (KOKO) Liite 3 Koheesio ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista edistää hyvinvointitoimialan kokonaisvaltaista, strategista kehittämistä parantaa alueiden valmiuksia vastata toimintaympäristön muutokseen kehittää alueiden välistä yhteistyötä tehostaa julkisia hyvinvointipalveluita edistää yrittäjyyttä tukee työ ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden toteutumista alueilla t KOKO ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointiverkosto, joka tarjoaa kansallisen toimintafoorumin hyvinvointialan toimijoille, kehittäjille ja yrittäjille hyvinvoinnin teemaverkoston koordinointia hallinnoi Kehittämiskeskus Oy Häme, käytännön työ toteutetaan yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa Outi Myllymaa, Anu Saarinen, KOKO, Hämeenlinnan seutu Hämeenlinna seudun KOKO hankkeen painopisteenä on hyvinvointitoimialaa tukevien palvelu ja infrakonseptien kehittäminen kärkihankkeena on Virvelinrannan hyvinvointikeskuksen jatkokehitys Virvelinrannan innovaatio ja resurssikeskushankeen päätavoitteena on saada vaikeimmin vammaisten ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden palvelut keskitetysti yhteiseen tarkoituksenmukaiseen toimintaympäristöön hankkeessa saadaan kehitysvammaisten päivätoiminta sijoitettua toimintaympäristöön, jossa osaaminen vahvistuu laajassa kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa tarkoituksena on samalla muodostaa kansallisesti merkittävä toimijaverkosto Yhteyshenkilö ohjelmajohtaja Mikko Koivulehto, KOKO, Lahden alue Lahden alueen KOKO ohjelma keskittyy ohjelmakaudella yritystoiminnan uudistumista ja kasvua tukevan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön vahvistamiseen sekä kasvavan ja elinvoimaisen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämiseen hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen toimenpidekokonaisuuden päämääränä on edistää julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kasvua, uusien ennaltaehkäisevien ja omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista tukevien palvelumarkkinoiden ja

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Palveluratkaisu-toimintamalli

Palveluratkaisu-toimintamalli Palveluratkaisu-toimintamalli Carina Lusikka, johtava sosiaalityöntekijä Marketta Salminen, kehittämispäällikkö Johtamisen opintopiiri 22.11.2017 VamO-hanke 1 Eteva 2016 pähkinänkuoressa Suurin vammaisalan

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen Päätös 1 (7) Kotipalvelu Mehiläinen Oy Pohjoinen Hesperiankatu 17 C 00260 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kotipalvelu

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa? Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään

Lisätiedot

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy 1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan ja käräjäoikeuksiin 1900luvulla Arkistopiirin nykyisiin käräjäoikeuksiin kuuluvat kunnat ja muut kunnat, joiden arkistoa on HMA:ssa. Luettelossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Psykologi oikeudessa todistajana tai asiantuntijana:

Psykologi oikeudessa todistajana tai asiantuntijana: Psykologi oikeudessa todistajana tai asiantuntijana: psykologin näkökulma 17.11.2017 Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen Turku Tuomioistuimet suomessa Yleiset tuomioistuimet Käräjäoikeus (27kpl),

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

KUNTASEMINAARI palvelujohtaja Jaana Hokkanen

KUNTASEMINAARI palvelujohtaja Jaana Hokkanen KUNTASEMINAARI 1.10.2013 palvelujohtaja Jaana Hokkanen 1 TYÖTTÖMYYSLUKUJA KUNNITTAIN 8/2013 2 Rakennetyöttömien ikäjakauma 2. neljännes 2013 Nuoret alle 25 25-49v Yli 50v Yli 55v 016 ASIKKALA 12 69 103

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä Kesäkuu 2017 TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty 25.7.2017 / Hämeen ELY-keskus, Sari Teimola Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Green Care Lab. - luontolähtöisten palveluiden testaus ja kehittäminen. Hollola Anne Korhonen, TTS

Green Care Lab. - luontolähtöisten palveluiden testaus ja kehittäminen. Hollola Anne Korhonen, TTS Green Care Lab - luontolähtöisten palveluiden testaus ja kehittäminen Hollola 17.3.2017 Anne Korhonen, TTS Toiminta-alue ja aikataulu Hankealue: Etelä-Suomi (Häme, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) Hankkeen

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA

HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA HÄMEEN TYÖLLISYYSTILANTEESTA HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 31.3.2016 Sanna Paakkunainen / Hämeen ELY-keskus Häme 2015 ka. 25 203 (osuus 7,2 %) Häme 2014 ka. 23 796 2 Häme 2015 ka.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 1/2012 (665) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Irene Roos, TTS Kiinnostus Green Careen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Tilastoja sote-alan markkinoista

Tilastoja sote-alan markkinoista Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Varjo-tiedote 3/2012 13.3.2012 Hilkka Miettinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Varjo-tiedote 3/2012 13.3.2012 Hilkka Miettinen Apteekeista jo 94 % on valmiina eresepti-toimituksiin 1(3) Sähköisiä lääkemääräyksiä toimitetaan jo tasaisesti ympäri Suomen. Ennusteena on, että tusinan verran apteekkeja liittyy takarajan eli maaliskuun

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot