Oulun yliopiston elektroninen julkaisutoiminta. Suunnitelma

Transkriptio

1 Oulun yliopiston elektroninen julkaisutoiminta Suunnitelma Toukokuu 1999

2 Sisällysluettelo 1.Toimeksianto Työryhmän ehdotukset Perusratkaisu Toteutus ja työnjako Rinnakkaisen julkaisutuotannon kehittäminen Taloudelliset vaikutukset Tieteellinen julkaisutoiminta Oulun yliopistossa Julkaisutoimikunnan rooli Julkaisutoiminnanohjeistus Yliopistonsarjajulkaisut Julkaisuprosessin kuvaus Julkaisujen jakelu ja kustannukset Väitöskirja-apurahat Elektronisenjulkaisemisenperuskysymyksiä Mitäonelektroninenjulkaiseminen? Elektronisen julkaisemisen tarjoamat mahdollisuudet Elektroniseen julkaisemiseen liittyviä ongelmia Tarvittavaerikoisosaaminen Oulun yliopistossa kirjaston elektronisen julkaisemisen kokeilumalli Käytettävät tiedostomuodot Dokumenttien www-jakelu JULTIKA-julkaisutietokanta Kokemuksia ja suunnitelmia elektronisesta julkaisemisesta Kirjaston ja yliopistopainon osallistuminen elektronisen julkaisemisenprojekteihin Elektronistajulkaisemistakoskevanhaastatteluntulokset Muiden yliopistojen suunnitelmia Lähteitä:...17 Liitteet Liite 1. Työryhmän toimeksianto Liite 2. Kuvaus yliopistoissa tuotettavista dokumenttityypeistä Liite 3. Käsikirjoitusten julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa Liite 4. Painatustyövaiheet Oulun yliopistopainossa Liite 5. Elektroniseen julkaisemiseen liittyvät haastatteluteemat

3 3 1. Toimeksianto Oulun yliopiston rehtori Lauri H.J. Lajunen asetti 13. tammikuuta 1999 (3/020/99) työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella yliopiston elektronista julkaisutoimintaa. Työryhmän tuli selvittää lisäksi yliopistopainon ja kirjaston yhteistyön kiinteyttämistä. Toimeksianto on liitteenä 1. Työryhmän puheenjohtajaksi rehtori Lajunen kutsui vararehtori Irma Sorvalin ja muiksi jäseniksi ylikirjastonhoitajat Vesa Kauton ja Päivi Kytömäen, toimistopäällikkö Ulla-Maija Postin sekä yliopistopainon päällikön Seppo Komminahon. Työryhmä kutsui sihteerikseen kirjastonhoitaja Reino Lipposen. Työryhmän tuli saada toimeksiantonsa valmiiksi mennessä, mihin määräaikaan työryhmä sai pyynnöstään jatkoa saakka. Toimeksiannon rajaus Työryhmä keskittyi elektronisen julkaisemisen suunnittelussaan yliopiston sarjoissa ilmestyviin tieteellisiin julkaisuihin ja erityisesti väitösopinnäytteisiin, jotka muodostavat keskeisimmän osan yliopiston omasta julkaisutuotannosta. Opetusministeriö on jo vuodelta 1995 olevassa muistiossaan (Opetusministeriö 1995) laatinut korkeakouluille suositukset väitöskirjojen julkaisumenettelyn uudistamiseksi siten, että väittely voi tapahtua ilman väitöskirjojen julkaisemista painettuna. Yliopiston kirjasto ja yliopistopaino ovat runsaan kahden vuoden ajan tutkineet ja testanneet tiiviissä yhteistyössä julkaisutoimikunnan sekä yksittäisten väittelijöiden kanssa sähköistä julkaisemista ja jakelua sekä digitaalista painamista. Työryhmä rajasi tehtävästään pois muut opetukseen ja opiskeluun liittyvät julkaisut, hallinnolliset asiakirjat sekä yliopiston tiedottamiseen liittyvät julkaisut.

4 4 2. Työryhmän ehdotukset Työryhmän ehdotukset elektronisen julkaisutoiminnan organisoimiseksi ovat seuraavat: 2.1. Perusratkaisu Työryhmä ehdottaa siirtymistä rinnakkaiseen julkaisutuotantoon. Rinnakkaisjulkaisemisessa julkaisusta on olemassa sekä paperinen että elektroninen versio. Paperinen versio tarvitaan tällä hetkellä viralliseen arkistointiin ja jakeluun (mm. kirjastovaihdot ja tiedekuntaneuvostot). Paperiversiot tuotetaan elektronisesta versiosta digitaalisena tarvepainatuksena. Elektronista versiota käytetään myös julkaisun maksuttomaan ja tulostuskelpoiseen jakeluun Internetissä. Rinnakkainen julkaisutuotanto on kokeiluluontoisesti aloitettu Acta Universitatis Ouluensis (ACTA) -sarjassa jo vuonna 1997 ja vuonna 1999 rinnakkaisen julkaisemisen mahdollisuutta kokeiluna tarjotaan sarjan kaikille julkaisijoille. Työryhmä ehdottaa siirtymistä pysyvään rinnakkaiseen julkaisutuotantoon vuoden 2000 alusta alkaen ACTA-sarjan julkaisuilla Toteutus ja työnjako Rinnakkaisen julkaisutuotannon toteutuksesta vastaavat yhteistyössä julkaisutoimikunta, kirjasto ja yliopistopaino. Samat tahot ovat vastanneet myös nykyisen julkaisujärjestelmän toiminnasta: julkaisutoimikunta ohjeistuksen, kirjasto jakelun ja tallennuksen sekä yliopistopaino tarvepainatuksen ja myynnin osalta. Siirtyminen rinnakkaiseen julkaisutuotantoon ei tuo oleellisia muutoksia nykyiseen työnjakoon. Ainoastaan elektronisten versioiden tallennus ja jakelu tulevat uusina tehtävinä organisoitaviksi. Ohjeistuksella helpotetaan käsikirjoittajan työtä ja lopullisen dokumentin tuottamista. Ehdotus siirtymisestä rinnakkaiseen julkaisutuotantoon edellyttää, että julkaisutoimikunta ja tiedekuntaneuvostot uudistavat väitöskirjoja koskevat suosituksensa ja ohjeensa rinnakkaisen julkaisutuotannon huomioiviksi. Samalla työryhmä suosittaa, että nippuväitöskirjojen ohjeistus uudistetaan verkkojulkaisemista varten. Työryhmä ehdottaa, että kirjasto vastaa elektronisten julkaisujen tallennuksesta, verkkojakelusta, julkaisujen löytyvyydestä ja haettavuudesta sekä vastaa resurssiensa mukaan julkaisujen saattamisesta muotoon, joka tekee mahdolliseksi pitkäaikaistallennuksen. Työryhmä ehdottaa, että väitöskirjojen jakelutarpeet tarkistetaan, jotta yliopistopainon digitaalista tarvepainatusjärjestelmää voidaan täysin hyödyntää.

5 Rinnakkaisen julkaisutuotannon kehittäminen Työryhmän mielestä rinnakkaista julkaisutuotantoa tulee kokemusten pohjalta laajentaa asteittain ja resurssien mukaan yliopiston muihin dokumenttityyppeihin. Julkaisututoiminnan nopea muuttuminen ja kehittyminen vaativat alan jatkuvaa seurantaa ja uusiin käytäntöihin perehtymistä. Rinnakkaisen julkaisutuotannon kehittäminen yliopistossa edellyttääkin laaja-alaista, erityisasiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Työryhmä ehdottaa, että julkaisutoimikunnan tehtäväkuvaa ja kokoonpanoa tarkistetaan siten, että se voi toimia kirjaston ja yliopistopainon tukena rinnakkaisen julkaisutuotannon kehittämisessä. Työryhmä ehdottaa, että rinnakkaisen julkaisutoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen palkataan asiantuntija/suunnittelija, joka myös koordinoi yliopiston sisäistä yhteistyötä sekä edistää toimintaan liittyvää osaamista. Asiantuntijan sijoituspaikaksi tulisi määritellä kirjasto asiantuntijan ollessa kuitenkin kirjaston ja yliopistopainon yhteiskäytössä Taloudelliset vaikutukset Siirtyminen rinnakkaiseen julkaisujärjestelmään voi alkuvaiheessa tapahtua käyttäen jo olemassaolevia laite- ja ohjelmistoresursseja. Laitteita ja ohjelmistoja on ylläpidettävä ja päivitettävä, kuten nykyisessäkin julkaisujärjestelmässä. Rinnakkaisen julkaisutuotannon käyttöönotto eli elektronisten julkaisujen jakelu ja tallennus sekä julkaisujärjestelmän kehittäminen edellyttävät henkilöresursseja, kuten yllä on ehdotettu. Työryhmä ei pysty tässä vaiheessa osoittamaan resursseja tähän tarkoitukseen. Pitemmällä aikavälillä rinnakkainen julkaisujärjestelmä mahdollistaa kustannustehokkaan julkaisutoiminnan. Työryhmä ehdottaa, että nykyistä väitöskirja-apurahajärjestelmää tarkistetaan ja uudistetaan ottaen huomioon uusi rinnakkainen julkaisujärjestelmä ja digitaalinen tarvepainatus.

6 6 3. Tieteellinen julkaisutoiminta Oulun yliopistossa Yliopistoissa julkaistaan hyvin monenlaisia dokumentteja. Kuvaus yliopistoissa tuotettavista dokumenttityypeistä on esitetty liitteessä 2. Oulun yliopisto on merkittävä tieteellisten julkaisujen tuottaja. Vuositasolla väitösopinnäytteiden määrä on runsaat sata kappaletta ja yliopiston muissa sarjoissa julkaistavien nimekkeiden määrä samaten yli 100. Vuonna 1997 opinnäytteitä oli yhteensä 1013 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti: väitöskirjat 106, lisensiaatintyöt 77 sekä pro gradut ja diplomityöt 830 kappaletta. Yliopiston tutkijat julkaisevat lisäksi kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla KOTA-tilaston mukaan vuosittain noin 1500 tieteellistä artikkelia tai kongressijulkaisua. Tieteellisessä kommunikoinnissa vallitseva suuntaus artikkelimuotoiseen julkaisemiseen erikoisalojen kansainvälisissä aikakauslehdissä on näkyvissä myös Oulun yliopistossa monilla tieteenaloilla. Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjassa ilmestyy valtaosa Oulun yliopiston väitöskirjoista. Vuonna 1998 väitöskirjoista kymmenkunta julkaistiin tuon sarjan ulkopuolella. ACTA-sarjan ohella yliopiston laitoksilla on omia julkaisusarjoja. Yliopiston hallituksen nimeämällä julkaisutoimikunnalla on keskeinen asema julkaisutoiminnan käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä Julkaisutoimikunnan rooli Julkaisutoimikunnan tehtävänä on johtosääntönsä mukaan edistää yliopiston tieteellistä julkaisutoimintaa ja toimittaa yliopiston julkaisusarjaa Acta Universitatis Ouluensis. Julkaisumahdollisuuksien kehittämisen ohella toimikunta valvoo yliopiston laitossarjojen toimituksellista yhdenmukaisuutta. Julkaisutoimikunta päättää julkaisusarjoihin tarjottujen tutkimusten sarjaan ottamisesta hankittuaan niistä kahden asiantuntijan lausunnot. Julkaisutoimikunnan tehtävänä on valvoa myös julkaisusarjojen painatusta. Yliopiston hallituksen asettamaan julkaisutoimikuntaan kuuluu yksi jäsen kustakin tiedekunnasta sekä kirjaston ja hallintopalveluiden edustajat. Julkaisutoimikunnan toimikausi on kolmivuotinen. Nykyinen toimikunta on asetettu ajaksi Julkaisutoimikunnan sihteeri kuuluu kirjaston henkilökuntaan Julkaisutoiminnan ohjeistus Julkaisutoimikunta ylläpitää kahta ohjeistoa: Ohjeita kirjoittajille sekä Oulun yliopiston laitosten julkaisusarjojen toimitusohjeet. Molempia ohjeistoja ollaan parhaillaan uudistamassa, jotta muun muassa sähköisen julkaisemisen tarpeet voidaan ottaa huomioon.

7 7 Ohjeita kirjoittajille -opas on tarkoitettu ACTA-julkaisusarjaan aiotuille julkaisuille eli myös valtaosalle väitösopinnäytteiden tekijöistä. Ohjeisto säätelee käsikirjoitusvaiheessa huomioitavia asioita, jotka liittyvät kielentarkastukseen, typografiseen muotoiluun sekä viittaus- ja lähdeluettelokäytäntöön. Käsikirjoituksen julkaisemiseen liittyvät ohjeet sarjaanpyyntö, hyväksyminen, painaminen ja jakelu sisältyvät myös tuohon oppaaseen. Oulun yliopiston laitosten julkaisusarjojen toimitusohjeet -opas on tarkoitettu käytettäväksi laitosten julkaisusarjojen suunnittelussa ja toimitustyössä. Tällä puiteohjeella ohjeistetaan laitosten julkaisutoimintaa kirjoittajatason ohjeistuksen ollessa kuitenkin kunkin sarjatoimittajan tehtävänä. Yliopiston viestintäyksikön Loppukiri tohtoriksi -opas antaa ohjeita väitöksestä tiedottamisesta. Opas kertoo myös väitöstilaisuuden käytännön järjestelyistä, väitöskirja-apurahajärjestelmästä sekä yliopistolle luovutettavien väitöskirjakappaleiden jakelusta. Oppaan mukaan väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa ACTA-sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa tai omakustanteena. Opas toteaa edelleen, että väitöskirjojen sähköinen julkaiseminen muuttaa käytänteitä. Tiedekuntien julkaisutoimintaan liittyvät ohjeet keskittyvät tieteellisestä jatkokoulutuksesta yleensä annettuihin ohjeisiin. Väitöksiin liittyvissä tiedekuntaohjeissa käsitellään painatus-/väittelylupa- ja esitarkastusmenettelyjä sekä väitöskirjojen sisäistä jakelua tiedekunnassa. Muilta osin viitataan julkaisutoimikunnan ja viestintäyksikön ohjeistuksiin Yliopiston sarjajulkaisut Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjassa julkaistaan Ohjeita kirjoittajille -oppaan mukaan "alkuperäistutkimuksia, suppeita yleiskatsauksia ja näihin verrattavia kirjoituksia, jotka täyttävät tieteellisille julkaisuille asetettavat vaatimukset. Sarjaan otetaan myös kongressijulkaisuja." Ohjesääntönsä mukaan julkaisutoimikunta voi perustaa tarvittaessa uusia sarjoja. ACTA-sarjan jakautuminen alasarjoihin ja niiden julkaisumäärät vv : Alasarja Julkaisujen määrä Sarja A (Scientiae Rerum Naturalium) Sarja B (Humaniora) Sarja C (Technica) Sarja D (Medica) Sarja E (Scientiae Rerum Socialium) Sarja F (Scripta Academica) Sarja G (Oeconomica) 2 2 Yhteensä julkaisuja

8 8 Viime vuosina alasarjojen keskinäiset osuudet ovat säilyneet ennallaan D-sarjan osuuden kasvaessa kuitenkin koko ajan. Kaikilla tiedekunnilla on lisäksi omia laitosten ja osastojen julkaisusarjoja tutkimuksilleen, raporteilleen ja muille julkaisuilleen. Näiden niin sanottujen laitossarjojen kokonaismäärä on 83 ja niissä julkaistiin vuonna 1998 runsaat sata julkaisua. Erilliset laitokset ovat perustaneet myös omia sarjojaan. Sarjoja on ainakin Kajaanin kehittämiskeskuksella, kirjastolla ja täydennyskoulutuskeskuksella, jotka julkaisivat 8 julkaisua vuonna 1998 näissä sarjoissa. Yliopiston hallintopalvelut-yksiköllä opintotoimisto mukaanlukien on 9 omaa sarjaa julkaisuilleen, joita ilmestyi 6 kappaletta vuonna Oulun yliopistolla on yhteissarjoja muiden yliopistojen ja tieteellisten seurojen kanssa neljä kappaletta ja näissä ilmestyi viisi julkaisua viime vuonna. Lisäksi on eräitä Pohjois-Suomen tieteellisten seurojen sarjajulkaisuja, joissa yliopiston henkilökunnalla on aktiivinen rooli Julkaisuprosessin kuvaus Halutessaan väitösopinnäytteensä julkaistavaksi ACTA-sarjassa väittelijä toimittaa julkaisutoimikunnalle sarjaanpyyntölomakkeen ja sen mukana mm. esitarkastajien lausunnot, tiedekuntaneuvoston painatusluvan sekä allekirjoitetun painatussopimuksen. Käsikirjoituksen yhteydessä väittelijä jättää julkaisutoimikunnalle myös mahdolliset osajulkaisut ja niihin liittyvät kuvat. Sivuntaiton jälkeen käsikirjoitus annetaan ACTA:n osasarjan toimittajalle ulkoasun tarkistamista varten. Taittotyön on tehnyt väittelijä, yliopistopaino tai jokin muu taho. Painatussopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tekijänoikeudet siirtyvät Oulun yliopistolle. Osajulkaisuihin ns. nippuväitöskirjojen yhteydessä väittelijän on pyydettävä lupa ko. julkaisujen kustantajilta ja yhteisjulkaisuihin lupa muilta tekijöiltä. Sarjaan hyväksytylle tutkimukselle julkaisutoimikunnan sihteeri antaa sarjamerkinnän sekä ISBN- ja ISSN-numerot (sarjan ISSN-numeron). Sihteerin tehtyä muut sarjan osan toimitustyöt painotyö tehdään Oulun yliopistopainossa. Painotyö voidaan neuvotella toimikunnan sihteerin kanssa tehtäväksi myös muualla. Yliopistopaino painaa väitösopinnäytteet Xerox DocuTech -digitaalipainokoneella. Tekstitiedostoina toimitettujen käsikirjoitusten taitto voidaan tehdä myös yliopistopainossa julkaisuohjelmalla, jolloin väittelijältä veloitetaan työ tuntilaskutuksena. Väittelijän on tarkistettava oikovedos. Liitteissä 3 ja 4 on yksityiskohtaiset kuvaukset käsikirjoitusten julkaisemisesta ACTAsarjassa sekä painatustyön vaiheista yliopistopainossa Julkaisujen jakelu ja kustannukset Väittelijän on luovutettava yliopiston käyttöön tällä hetkellä vähintäin 121 nidettä väitöskirjaansa. Merkittävä osa (55 kpl) näistä menee kirjastovaihtoihin eli kirjastojen keskinäiseen maksuttomaan julkaisujen vaihtoon. Loppukiri tohtoriksi -oppaan painosmääriä

9 9 koskevat ohjeet perustuvat lähinnä kirjaston, julkaisutoimikunnan, opintotoimiston ja tiedekuntien kanslioiden ilmoittamiin nidetarvemääriin. Väitöskirjojen keskimääräiset julkaisukustannukset ovat mk väitösopinnäytteeltä, kun oletetaan painoksen suuruudeksi 300 kpl, sivumääräksi 100 sivua ja laskutettavan työn osuudeksi mk. Väittelijöillä on usein käytettävissä yliopiston apurarahan lisäksi myös laitosten myöntämiä avustuksia, joista ei kuitenkaan ole tehty tarkempaa selvitystä Väitöskirja-apurahat Yliopistolla on oma apurahajärjestelmä, jolla tuetaan taloudellisesti väitösopinnäytteiden tekijöitä. Yliopisto varaa vuosittain väitöskirjojen painatuksesta, puhtaaksikirjoituksesta sekä kieliasun tarkastuttamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi määrärahan, joka kattaa 50 % väittelijän maksettavaksi jäävistä hyväksytyistä kustannuksista. Apuraha on haettavissa jälkikäteen sen jälkeen kun väittelijä on väitöskirjan teosta aiheutuvat kustannukset maksanut. Kustannusten korvauksiin oikeuttava painosmäärä on korkeintaan 500 kpl ja kustannukset yhteensä enintään markkaa.vuoden 1999 yliopiston sisäisessä määrarahajaossa on varattu markkaa väitöskirja-apurahojen maksatuksiin sekä lisäksi markkaa julkaisutoimikunnalle julkaisujen kansien painatuksiin, esitarkastukseen ja sarjatoimittajien palkkioihin.

10 10 4. Elektronisen julkaisemisen peruskysymyksiä 4.1. Mitä on elektroninen julkaiseminen? Elektroninen julkaiseminen voidaan määritellä prosessiksi, jossa dokumentti on koko elinkaarensa ajan käytettävissä elektronisessa muodossa. Jotkut määrittelevät elektroniseksi julkaisemiseksi myös prosessin, jossa julkaisu on jossakin vaiheessa elektronisessa muodossa, mutta julkaisun pitkäaikaistallenne on ainoastaan paperilla. Työryhmä tarkoittaa tässä raportissaan elektronisella julkaisemisella dokumentin luomista, tallentamista, esittämistä ja jakelua elektronisessa muodossa. Dokumentin asettaminen luettavaksi tietoverkossa on siis oleellinen osa elektronista julkaisuprosessia. Elektroniset julkaisut ovat jo laajalti käytössä tieteellisessä kommunikaatiossa. Esimerkiksi Oulun yliopiston kirjasto tarjoaa asiakkaittensa käyttöön noin elektronista, referee-aikakauslehteä kokotekstein. Näistä valtaosa on välitetty opetusministeriön Kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib-ohjelman) kautta. Monissa suomalaisissa yliopistoissa on toteutettu ja on meneillään elektronisen julkaisemisen kehittämishankkeita Elektronisen julkaisemisen tarjoamat mahdollisuudet Yliopiston verkkojakelu tällä hetkellä lähinnä www-jakelu mahdollistaa julkaisujen saatavuuden, käytettävyyden sekä tunnettavuuden huomattavan lisääntymisen ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla. Nämä seikat tulivat selvästi esille kirjaston ELEKTRAprojektissa. Yliopistopainolla on havaintoja myös painettujen julkaisujen myynnin lisääntymisestä niiden julkaisujen osalta, jotka ovat olleet verkkojakelussa. Elektroninen julkaiseminen yhdistettynä digitaaliseen painamiseen luo edellytykset tarvepohjaiselle painamiselle, jolloin saavutetaan tiedontuottajan, tiedontarvitsijan ja kustantajan kannalta taloudellisesti ja tiedontarpeen tyydyttämisen suhteen optimaalinen tilanne. Elektroninen julkaiseminen ja jakelu mahdollistavat erilaisten hypermediaominaisuuksien lisäämisen julkaisuihin, kuten äänen, animaation ja liikkuvan kuvan. Nämä ominaisuudet ovat mahdollisia vain elektronisissa julkaisuissa. Elektronisessa/rinnakkaisjulkaisemisessa kerran tuotettu aineisto voidaan käyttää tarvittaessa uudelleen eri aiheyhteyksissä ja eri muodoissa hyödyntäen erilaisia jakelukanavia Elektroniseen julkaisemiseen liittyviä ongelmia Dokumenttien elinkaaren turvaaminen on elektronisen julkaisemisen keskeisiä ongelmia. Pitkäaikaistallennuksen turvaaminen edellyttää käytettäviltä teknisiltä ratkaisuilta paljon. Ohjelmistojen ja laitteistojärjestelmien elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin niillä tehtyjen julkaisujen, kuten väitöskirjojen, elinkaari. Edellisestä johtuen keskeinen vaati-

11 11 mus tai päämäärä käytettäville tiedostomuodoille on niiden mahdollisimman suuri laitteisto-, ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäriippumattomuus. Elektronisen julkaisun käytettävyys on varmistettava silloinkin, kun sen tuottamiseen käytetyt järjestelmät on vanhentuneina hylätty. Pitkäaikaissäilytyksessä on organisatorisia ongelmia. Keskeinen ongelma tästä näkökulmasta katsottuna on se, että elektroniselle arkistolle ei ole määritelty laatukriteerejä. Suomessa näihin ongelmiin otettaneen kantaa vapaakappalelain uusimisen yhteydessä. Pitkäaikaistallennukseen ja arkistointiin liittyy myös tietoturva- ja tietosuojaongelmia. Julkaisujen käytön salliminen ja samalla niiden luvattoman muokkauksen ja kopioinnin estäminenonturvattava. Tekijänoikeuskysymykset verkkojulkaisemisen yhteydessä voivat vaatia erityisasiantuntemusta. Yliopiston sarjajulkaisuissa verkkoversioidenkin osalta tekijänoikeudet siirtyvät yliopistolle julkaisijana ja niihin liittyviä kysymyksiä selvittää julkaisutoimikunta tarvittaessa yliopiston tutkimus- ja koulutuspalvelut- yksikön erityisasiantuntijoiden kanssa. Internet on tuonut mukanaan suuria muutoksia yliopistoissa. Yksi näistä on julkaisukynnyksen aleneminen, mikä on aiheuttanut tasoltaan vaihtelevaa julkaisemista. Julkaisujen säilytys on organisoimatta yliopistoissa. Eettiset kysymykset nousevat korostetusti esille verkkojulkaisemisen aikana, koska mm. plagiointi on teknisesti yksinkertaisempaa. Eettisiin kysymyksiin tulee paneutua kaikessa koulutuksessa ja erityisesti tutkijakoulutuksessa. Opetusministeriön alainen Tutkimuseettinen neuvottelukunta antaa tehtävänsä mukaisesti esityksiä alan kysymyksistä Tarvittava erikoisosaaminen Kokemukset muista yliopistoista osoittavat, että elektronisen julkaisujärjestelmän luominen ja ylläpito vaativat paljon työtä ja erityisosaamista. Erityisosaaminen voidaan luokitella esimerkiksi sisällölliseen, tekniseen ja sopimusoikeudelliseen osaamiseen. Elektronisen julkaisemisen sisällöllisessä osaamisessa on huomioitava muun muassa opetuspedagogiikan ja -teknologian asettamat tavoitteet elektroniselle julkaisemiselle, tunnettava sähköisen julkaisutoiminnan standardit, hallittava elektronisen julkaisutuotannon kustannustekijät, yliopiston julkaisutoimintojen kokonaisuus, vuorovaikutus tiedontuottajien kanssa elektronisessa kirjoittamisessa sekä yhteistyö yliopiston sisäisiin yhteisöihin. Elektronisen julkaisemisen teknisessä osaamisessa huomioidaan elektronisen dokumentin tuottaminen sekä siihen liittyvät tukipalvelut, ohjelmistojen kehitystyö sekä tietokantojen ja käyttöliittymien suunnittelu, elektronisten julkaisujen jakeluun, arkistointiin ja hakuun liittyvän teknologian hallinta sekä elektroniseen julkaisemiseen liittyvien tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen ja välittäminen. Tekijänoikeuslainsäädännön kehityksen jatkuva seuranta ja säädösten tulkinnat yliopiston elektronisessa julkaisutoiminnassa kuuluvat oleellisena osana sopimusoikeudelliseen osaamiseen. Näihin liittyvä selvitystyö, neuvonta ja koulutus sekä asiantuntijakontaktien välitys ovat myös osa tätä erityisosaamisaluetta.

12 12 5. Oulun yliopistossa kirjaston elektronisen julkaisemisen kokeilumalli Oulun yliopiston kirjasto on osallistunut opetusministeriön rahoittamiin ELEKTRA- ja EVA-projekteihin, joissa kehitettiin kokeilumalli väitöskirjojen elektroniselle julkaisemiselle. Tämä malli on pohjana työryhmän ehdotuksille rinnakkaisesta julkaisemisesta, mikäli tarvittavat resurssit saadaan käyttöön Käytettävät tiedostomuodot Dokumentin elinkaaren turvaaminen on mallin keskeinen periaate. Dokumentin tulee olla käytettävissä vaikka sen tuottamiseen käytetyt laitteet ja ohjelmistot ovat jo poistuneet käytöstä. Dokumentin tallennukseen käytettävien tiedostomuotojen on oltava laitteisto-, käyttöjärjestelmä- ja sovellusriippumattomia. Dokumenttien talletukseen käytetään SGML (ISO 8879:1986 Standard Generalized Markup Language) -standardia. SGML tyyppimäärittelynä (DTD document type definition) käytetään DocBook DTDtä. Julkaisujen taittoon käytetään Adoben FrameMaker + SGML -ohjelmistoa. Julkaisut talletataan SGML-muodossa JULTIKA-julkaisutietokantaan. Kuvat talletetaan EPS- tai TIFF-formaateissa Dokumenttien www-jakelu Dokumenttien jakelu tapahtuu kirjaston www-palvelimen kautta. Haettavuuden parantamiseksi jokaiselle dokumentille tehdään oma pysyvä www-sivusto, jolloin se on erilaisten hakukoneiden indeksoitavissa. Dokumenttien löytyvyyttä voidaan parantaa lisäämällä dokumenttiin kuvailutietoja, metadataa, jonka hakukoneet voivat tehokkaasti tunnistaa ja löytää. Kuvailutietojen esittämiseen käytetään DC (Dublin Core) -metadataformaattia. Dokumentin identifioimiseksi sille annetaan oma URN (Uniform Resource Name) -tunniste, jonka avulla dokumentti voidaan identifioida pysyvästi. Luonnollisesti elektroniset julkaisut luetteloidaan myös kirjaston kokoelmatietokantaan. Myös julkaisusarjoille tehdään oma sivustonsa, joilla on oleelliset sarjatiedot sekä sarjan julkaisu- ja uutuus- ja myyntiluettelot. Dokumenttien ja sarjojen sivut generoidaan automaattisesti JULTIKAjulkaisutietokannasta. Jakelussa käytetään tiedostomuotoina HTML 4.0- ja PDF-tiedostomuotoja. HTML on erityisesti nopeaan silmäilyyn ja hitaille yhteyksille sopiva. HTML-muotoisen dokumentin lukemiseen ei myöskää tarvita erillisiä lisäohjelmia, tavallinen www-selain on riittävä. Korkeatasoisen tulostamisen mahdollistamiseksi käytetään Adoben PDF (Portable Document Format) -muotoa. Tulevaisuudessa jakelussa tullaan mahdollisesti käyttämään XML-formaattia. DocBook 3.0 DTD mukainen SGML-dokumentti muunnetaan JADE-ohjelmistoa ja DocBook DSSSL-tyylitiedostoja käyttäen HTML-muotoon. Kuvat muunnetaan www-

13 13 jakelua varten joko GIF- tai JPEG-muotoihin. PDF-tiedosto luodaan tulostamalla FrameMaker + SGML -dokumentti PostScript-tiedostoksi, joka muunnetaan Adoben Acrobat Distiller -ohjelmiston avulla PDF-muotoon JULTIKA-julkaisutietokanta JULTIKA-julkaisutietokanta on relaatiotietokanta, joka toimii yliopiston ATK-keskuksen Oracle-palvelimessa ja koostuu noin 20 relaatiotaulusta. Sovellukset on toteuttu Java-kielellä ja ne ovat käytettävissä tavallisten www-selaimien uusimmilla versioilla. Kannasta tuotettavat raportit ja listaukset on toteuttu väliaikaisesti ODBC-rajapinnan ja ASP-tekniikoiden avulla. Jatkossa tullaan käyttämään JAVA-kielisiä servlet-sovelluksia ja tutkitaan Oraclen XML-ominaisuuksien hyödyntämistä. JULTIKAa käytetään tällä hetkellä seuraaviin julkaisuprosessin osa-alueisiin: painetun julkaisun kansien tuottaminen elektronisen julkaisun kansien tuottaminen (Koska elektroninen versio ei ole sarjajulkaisu, on kansissa tältä osin eroavaisuuksia sarjatietojen osalta.) painetun julkaisun takakansien tuottaminen, luettelo vanhoista julkaisuista elektroniseen julkaisun nimiösivujen tuottaminen painettujen sarjojen uutuus-, julkaisu- ja myyntiluettelot elektronisten julkaisujen uutuus-, julkaisu- ja myyntiluettelot myytävien julkaisujen tietojen syöttö GRANUM-virtuaali-kirjakauppaan julkaisujen pitkäaikaistalletus. Kirjaston lisäksi JULTIKA-tietokannan kehittämisessä on käytetty atk-keskuksen ja yliopistopainon asiantuntemusta. Elektronisen julkaisemisen tuotantomallissa huomioidaan käytössä olevat resurssit sekä teknisen kehityksen aiheuttamat muutostarpeet tälle mallille.

14 14 6. Kokemuksia ja suunnitelmia elektronisesta julkaisemisesta 6.1. Kirjaston ja yliopistopainon osallistuminen elektronisen julkaisemisen projekteihin Oulun yliopiston kirjasto on osallistunut vuosien aikana yhteistyöosapuolena opetusministeriön rahoittamiin Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeisiin: ELEKTRA (elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys) sekä EVA (elektronisen verkkonaineiston hankinta ja arkistointi). ELEKTRAn tavoitteet olivat toteuttaa julkaisujen haku- ja välityspalvelu verkkoympäristössä ja evaluoida tuloksia todellisilla käyttäjillä luoda malli korkeakoulujen elektronista kurssimateriaali- ja väitöskirjapalvelua varten selvittää tekijänoikeuskysymyksiä ja kehittää sopimusmallit erityisesti tieteellisten julkaisujen välittämiseen selvittää maksullisuusperiaatteita sekä laskutus- ja suojauskäytäntöjä luoda yhteyksiä kansainvälisiin elektronisen julkaisemisen hankkeisiin. Tavoitteista Oulun yliopiston kirjaston vastuulla oli tuottaa väitöskirja-aineistoa kokeiluympäristöä varten. Hankkeessa selviteltiin eri aineistotyypeille soveltuvia tiedosto- ja kuvaformaatteja. Oulun vastuualueena oli testata rakenteiseen tuottamiseen liittyvän SGML-standardin soveltuvuus tallennettaville dokumenteille ja käyttö väitöskirja-aineistolla. SGML/XML-formaattien ohella Oulussa keskityttiin HTML- ja PDF-formaatteihin ja niiden edellyttämien työkalujen käyttökokeiluun. Yliopiston kirjasto ja yliopistopaino ovat olleet tiiviissä yhteistyössä kokeiltaessa ja testattaessa SGML-pohjaista järjestelmää väitöskirjojen käsikirjoitusten viimeistelyssä ja taitossa. EVAn tavoitteet olivat kehittää elektronisten julkaisujen hankintakanavia sekä aineiston valintakriteerejä kerätä harmaata kirjallisuutta Internetistä, elektronisia monografia-aineistoja suoraan julkaisijoilta ja opinnäytteitä elektronisessa muodossa luoda fyysinen arkisto kerätyille dokumenteille selvittää aineiston bibliografista kuvailua erilaisilla formaateilla selvittää keinoja autenttisuuden varmistamiseksi ja strukturoimiseksi jälleenhakua varten selvittää aineiston pitkäaikaista säilyttämistä seurata elektronisen aineiston vapaakappale- ja tekijänoikeusnormistojen kehitystä. Evan tavoitteisiin liittyen Oulun yliopiston kirjaston osuutena oli luoda malli, jonka avulla elektroniset julkaisut saadaan osaksi kirjaston kokoelmia ja niiden jakelu osaksi kirjaston normaalia toimintaa. Oulussa kokeiltiin väitöskirjojen elektronista arkistointia paikalli-

15 15 sesti omassa atk-ympäristössä ja etenkin niiden pitkäaikaista säilyttämistä. Kokeilulla etsittiin arkistomallia, jota voidaan soveltaa muissa suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Yliopistopaino on kehittänyt kevään 1999 aikana merkittävästi digitaalista julkaisu- ja painojärjestelmäänsä hankkimalla Xeroxin XDOC -laitteiston ja DocuWeb-ohjelmiston käyttöönsä. Järjestelmä mahdollistaa dokumenttien verkkojakelun kuvaformaatissa. Asennus ja henkilökunnan käyttökoulutus tapahtuvat loppukevään ja alkukesän aikana ja palvelun markkinointi aloitetaan loppukesällä. Oulun yliopistopainoon hankittu DocuWeb on ensimmäisiä koko maassa Elektronista julkaisemista koskevan haastattelun tulokset Työryhmä pyrki hankkimaan tausta-aineistoa työskentelylleen haastattelemalla julkaisutoimikunnan jäseniä sekä yhtä väittelijää kustakin tiedekunnasta. Luonnontieteellistä tiedekuntaa lukuunottamatta edustajat haastatteluihin saatiin jokaisesta tiedekunnasta. Haastattelut suoritettiin etukäteen strukturoitujen kysymystenasettelujen pohjalta (liite 5). Haastatteluteemoja taustoitettiin haastateltaville toimittamalla heille etukäteen kuvaus eräistä elektroniseen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä. Haastatelluilta on saatu lupa referoida tuloksia. Haastatellut olivat hyvin valmistautuneita aiheesta käytyihin keskusteluihin. Asennoituminen elektroniseen julkaisemiseen oli myönteistä. Varauksellisesti suhtauduttiin päätteen ruudulta tapahtuvaan pitkähköjen tekstien lukemiseen sekä painettujen väitöskirjavaihtojen voimakkaaseen supistamiseen. Haastateltujen mielestä tulisi sallia useita erilaisia tapoja tuottaa tekstejä elektronisen julkaisun pohjaksi. Rinnakkaisjulkaisemisen ajatus sai varauksettoman kannatuksen haastateltujen keskuudessa. Rinnakkaisjulkaisemisessa paperinen versio täyttää tämänhetkisen lakisääteisen arkistointitarpeen ja digitaalinen painojärjestelmä tuottaa tarpeen mukaan muut paperiversiot. Jakelussa voidaan tarpeen mukaan käyttää verkkojakelua sekä muita tarvittavia medioita. Siirtyminen rinnakkaiseen julkaisujärjestelmään tukee haastateltujen mukaan Oulussakin vallitsevaa kehityssuuntausta, jossa artikkelipohjainen tieteellinen kommunikointi on yleisesti lisääntymässä. Väitöskirjoilla nähtiin olevan huomattava merkitys yliopiston tuotoksina ja joille halutaan turvata mahdollisimman pitkäaikainen säilyvyys. Kaikkia väitöskirjoja tulee kohdella samalla tavalla ja turvata niille yhtäläinen pitkäaikainen tallennus. Nippuväitöskirjat, joiden määrä on koko ajan lisääntymässä, ovat monella tapaa ongelmallisia elektronisessa julkaisemisessa ja edellyttävät jatkoselvityksiä. Alkuperäiset artikkelit tulisi saada kokotekstisinä ja maksuttomina myös verkkojakeluun, ettei nippuväitöskirjan ymmärrettävyys heikenny. Tähän voi liittyä kuitenkin vaikeitakin luvansaantiongelmia. Erään haastatellun mielestä voitaisiin selvittää se, voidaanko ohjeistusta muuttamalla nippuväitöskirjasta saada itsellinen ja ymmärrettävä julkaisu, vaikka alkuperäiset artikkelit eivät olisikaan siinä mukana. Elektronisilla julkaisuilla haastatellut näkivät taattavan laaja kansainvälinen jakelu. Elektroninen julkaiseminen tasaveroistaa periferisillä alueilla asuvien ja toimivien sekä

16 16 kapeilla tutkimusalueilla työskentelevien tutkijoiden asemaa tieteellisessä kommunikoinnissa Muiden yliopistojen suunnitelmia Elektronisen julkaisemisen kehittämishankkeita on käynnissä monissa suomalaissa yliopistoissa. Hankkeet ovat käynnistyneet yleensä kirjastojen toimesta. Alla olevaan tarkempaan kuvaukseen on valittu kolme kokeiluhanketta, joiden lähtökohdat elektronisessa julkaisutoiminnassa ovat täysin erilaiset. Tuotantokäytössä niistä on ainoastaan Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkielmapankki. Jyväskylän yliopiston kirjasto luopui vuodesta 1997 lähtien opinnäytteiden mikrofilmauksesta ja tallettaa nykyään digitaalisena pro gradu-, laudatur- ja lisensiaatintyöt sekä osan väitöskirjoista. Tämän tutkielmapankin julkaisujen jakelu tapahtuu www-jakeluna JPG-kuvaformaatissa. Järjestelmänä on Xeroxin Docuweb. Julkaisujen tekijät antavat sopimuksella kirjastolle luvan asettaa opinnäyte julkiseen käyttöön kirjaston palvelimelle. Hanke on valmis ja tuotantokäytössä. Helsingin yliopiston kirjaston elektroninen julkaisupankki -hankkeen tavoitteena on luoda tekniset palvelut ja sopimukselliset edellytykset yliopiston kaiken julkaisutuotannon siirtämiseksi elektroniseen muotoon ja jakelemiseksi tietoverkkojen avulla. Julkaisupankissa julkaistaan opinnäytetöitä syventävien opintojen tutkielmista väitöskirjoihin sekä laitossarjojen raportteja. Kirjaston ohella osallistujina hankkeessa ovat tiedekunnat, yliopiston hallinto ja tiedotus, atk-osasto sekä yliopistopaino. Aineistot otetaan hankkeessa vastaan kaikissa mahdollisissa muodoissa. Microsoft Word -ohjelmiston käyttäjille on julkaisupankin toimesta luotu perusohjeet. Hankkeessa suositellaan matemaattisia merkkejä käyttäville myös tutustumista (La)TeX-järjestelmään. Hanke on kokeiluvaiheessa. Teknillinen korkeakoulu käyttää hankkeestaan nimeä HUT publ teknillisen korkeakoulun rakenteinen julkaisutuotanto. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan systeemi- ja palvelukokonaisuus teknillisen korkeakoulun julkaisusarjojen rakenteiseen tuottamiseen, elektroniseen arkistointiin ja verkkojakeluun sekä paperimuotoisen julkaisun tuottamiseen tarvittaessa. Perusperiaatteena hankkeessa on hyödyntää julkaisujen loogista asiasisältöä ja rakennetta kuvaamalla sisältö metakielellä (SGML ja XML), tallentamalla julkaisu rakenteiseen tiedonhallintajärjestelmään (tietokantaan) ja hyödyntämällä näin tallennettua informaatiota verkkolevitykseen, paperitulostukseen, uusien yhdistelmädokumenttien kokoamiseen ja rakenteisiin kohdistuvaan tiedonhakuun. Hanke on kokeiluvaiheessa. Vaasan yliopiston kirjasto on pyrkinyt mallintamaan hankkeessaan elektronista kurssikirjastoa. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on saattaa yliopiston omat julkaisut ja opinnäytteet elektroniseen muotoon. Tampereen yliopistossa on tehty ehdotus, että yliopiston väitöskirjat julkaistaisiin pelkästään sähköisessä muodossa.

17 17 Lähteitä: Elektra : elektroninen julkaiseminen ja julkaisujen verkkovälitys / toim. Inkeri Salonharju. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, kirjastotoimen verkkopalvelut, ISBN: Saatavana www:stä (1999) Eva-elektronisen verkkoaineiston hankinta ja arkistointi. Helsingin yliopiston kirjasto. Saatavana www:stä (1999): JULTIKA-julkaisutietokanta. Saatavana www:stä (1999): Kuisma, Riitta, Elektroninen julkaiseminen yliopistossa Missä tietämys ja erityisosaaminen on saatavilla?. Teoksessa: Rakenteinen julkaiseminen yliopistoissa : RAJU-seminaari / toim. Tuija Sonkkila, Ville Varjonen. Espoo : Teknillisen korkeakoulun kirjasto, Suositus väitöskirjojen julkaisukäytännöksi. Helsinki: Opetusministeriö, (Opetusministeriön työryhmien muistioita, ISSN X; 1995:16). ISBN: Rakenteinen julkaiseminen yliopistoissa : RAJU-seminaari / toim. Tuija Sonkkila, Ville Varjonen. Espoo : Teknillisen korkeakoulun kirjasto, (OTA-kirjasto. A, ISSN ; 23). Saatavana www:stä (1999):

18 18 Liite 1. Työryhmän toimeksianto

19 Hallinto ja tiedotus: muistiot raportit suuunnitelmat kertomukset päätökset pöytäkirjat muut hallinnon julkaisut Tutkimus: 19 Liite 2. Kuvaus yliopistoissa tuotettavista dokumenttityypeistä artikkelit monografiat yliopiston omat sarjajulkaisut opinnäytteet Opetus: opintoaineisto opintoppaat opinnäytteet ja harjoitustyöt

20 20 Liite 3. Käsikirjoitusten julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa Tiedekunnan painatuslupa Väitöskirja: Tiedekunnan määräämien ennakkotarkastajien lausunnot Julkaisun tekijä Kielentarkastus Käsikirjoitus muotoiltavaksi yliopistopainoon Julkaisutoimikunta - sarjaanpyyntö - painatussopimuksen tekeminen Muu kuin väitöskirja: Julkaisutoimikunnan nimeämien kahden asiantuntijan lausunnot Muotoiltu käsikirjoitus tarkistettavaksi Actan ko. sarjatoimittajalle Käsikirjoituksen muotoilu Mahdolliset korjaukset ja muutokset Kansi- ja nimiötekstit julkaisutoimikunnan sihteerille Actan sihteerin tekemän kansivedoksen tarkistaminen yliopistopainossa Tiivistelmä uutuusluetteloa varten levykkeellä Sisällysosan ja kannen hyväksyminen painettavaksi Painaminen, kansittaminen ja jakelu

21 21 Liite 4. Painatustyövaiheet Oulun yliopistopainossa TEKIJÄ Vaihtoehtojen kartoitus ja aikataulun suunnittelu Käsikirjoitus julkaisuohjelmalla viimeisteltäväksi ennen painamista Käsikirjoitus painovalmiina (postscript-tiedostoina tai paperilla Yhteys painoon (aikavaraus) Yhteys painoon (aikavaraus) Materiaalin toimittaminen painoon sovitun aikataulun mukaisesti Käsikirjoituksen muokkaus sivuntaitto-ohjelmalla Acta-sarjan mukaiseksi Materiaalin tarkistaminen julkaisutoimikunnan osalta (painolupa) Materiaalin toimittaminen painoon sovitun aikataulun mukaisesti Vedoksen tarkistaminen julkaisutoimikunnan osalta (painolupa) Vedoksen tarkistaminen Mahdolliset korjaukset Mahdolliset korjaukset Painatus Jälkikäsittely Luovutus Laskutus

22 22 Liite 5. Elektroniseen julkaisemiseen liittyvät haastatteluteemat Elektroniseen julkaisemiseen liittyviä haastatteluteemoja: sarjojen toimittajat Pääteemat 1. Nykyisen Oulun yliopistossa tapahtuvan julkaisemisen (Acta-sarja ja laitossarjat) eri funktiot (tehtävät, merkitykset) Acta-sarjojen keskimääräinen painosmäärä noin 300, laitossarjojen vaihtelee välillä kpl. Onko sarjan tehtävänä lähinnä - tutkimustulosten levitys a) yliopiston sisällä b) yliopiston ulkopuolelle - opetusmateriaalin tuottaminen - arkistointi - muut tehtävät 2. Mitä tietoja/saatua palautetta haastatellulla on nykyisten painettujen julkaisujen käytöstä? 3. Miten pitkäaikaista käyttöä voidaan odottaa olevan sen julkaisusarjan osilla jonka julkaisemista haastateltu hoitaa? Otetaanko uusia painoksia, muokataanko tekstiä myöhemmin tai käytetäänkö julkaisun osaa myöhemmin uudelleen? 4. Missä määrin elektroninen julkaiseminen hoitaisi kohdassa 1 mainitut tehtävät, missä kohden hyvin, missä kohden huonosti? 5. Mitä ongelmia näette elektronisen julkaisun tekemisessä? 6. Miten paljon lisätyötä voitaisiin julkaisun kirjoittajalta vaatia elektronisen julkaisun tuottamiseksi tähänastisen painetun julkaisun vaatiman työn lisäksi? 7. Miten hyvin tarvepainanta (elektronisen version pohjalta ja lisäksi)täyttäisi julkaisujen tarvitsijoiden tarpeet? Voitaisiinko siis siirtyä käytäntöön, että vaihtokumppaneille tai ilmaiskappaleiden saajille vain ilmoitettaisiin julkaisun ilmestymisestä ja haluttaessa voitaisiin tuottaa ja lähettää itse julkaisu. 8. Missä määrin itse a) tunnette ja b) käytätte verkossa olevia elektronisia julkaisuja? Mitä julkaisuja olette käyttänyt/ käytätte jatkuvasti? Miten arvelette niiden käytön kehittyvän lähivuosina. 9. Mitä tekijänoikeudellisia ongelmia (plagiointi ym.) näette verkkojulkaisemisessa nykyiseen verrattuna? 10. Muita kommentteja? VK

23 23 Elektroniseen julkaisemiseen liittyviä haastatteluteemoja: väitöskirjojen tekijät Kysymykset koskevat lähinnä Oulun yliopistossa harjoitettavaa julkaisutoimintaa, mutta elektronisen kirjallisuuden käyttöä koskevat kysymykset ovat yleisiä. Haastateltavat: Acta-sarjojen toimittajat (7). Kustakin tiedekunnasta jonkin laitossarjan toimittaja/laitoksen esimies (5). Muutama väitöskirjaa parhaillaan tekevä (esimerkiksi 3), näille esitettäisiin vain osa kysymyksistä tai kysymykset muokattuina. Yhteensä 15 haastateltavaa. Tehtäisiin yksittäishaastatteluja tai ryhmähaastatteluja. Haastateltaville olisi ennen haastattelua jaettava yksinkertainen kuvaus siitä, mitä siirtyminen elektroniseen julkaisemiseen ja sen pohjalta tapahtuvaan painattamiseen merkitsisi. Lyhyesti määritellen elektroninen julkaiseminen tarkoittaa julkaisun tarjoamista käytettäväksi Oulun yliopiston palvelimelta. Pääteemat 1. A. Haastatellun nimi, oppiaine, tulevan väitöskirjan nimi tai aihe. 1. B. Millaiset ovat tiedekuntanne määräykset väitöskirjan julkaisemisesta? Julkaistaanko väitöskirjanne Acta-sarjassa vai missä? Montako kappaletta aiotte panna Snellmanian kirjastoon jaettavaksi kiinnostuneille ja montako otatte omaan käyttöönne ja mikä on näiden kappaleiden jakelu? Tuletteko julkaisemaan väitöskirjan väittelyn jälkeen tarkistettuna? 2. Millaisia tarkoituksia näette painetulla väitöskirjallanne olevan? Miten arvioitte on tulevan julkaisunne tulevaa käyttöä, millaista se tulee olemaan? 3. Miten pitkäaikaista käyttöä voidaan odottaa olevan sen julkaisusarjan osilla, jota kirjoitatte? Otetaanko uusia painoksia, muokataanko tekstiä myöhemmin tai käytetäänkö julkaisun osaa myöhemmin uudelleen? 4. Missä määrin elektroninen julkaiseminen hoitaisi kohdassa 1 mainitut tehtävät, missä kohden hyvin, missä kohden huonosti? 5. Mitä ongelmia näette elektronisen julkaisun tekemisessä? 6. Miten paljon lisätyötä voitaisiin julkaisun kirjoittajalta vaatia elektronisen julkaisun tuottamiseksi tähänastisen painetun julkaisun vaatiman työn lisäksi? 7. Miten hyvin tarvepainanta (elektronisen version pohjalta ja lisäksi) täyttäisi julkaisujen tarvitsijoiden tarpeet? Voitaisiinko siis siirtyä käytäntöön, vain ilmoitettaisiin julkaisun ilmestymisestä ja haluttaessa

24 24 voitaisiin tuottaa ja lähettää itse julkaisu. 8. Missä määrin itse a) tunnette ja b) käytätte verkossa olevia elektronisia julkaisuja? Mitä julkaisuja olette käyttänyt/ käytätte jatkuvasti? Miten arvelette niiden käytön kehittyvän lähivuosina. 9. Mitä tekijänoikeudellisia ongelmia (plagiointi ym.) näette verkkojulkaisemisessa nykyiseen verrattuna? 10. Muita kommentteja? VK