SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

Transkriptio

1 SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

2 2 Sisällysluettelo 1 LAPSET JA NUORET Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite päivähoitomaksujen veloitusperusteen muuttamisesta ( dnro 209/2013) IKÄIHMISET Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien 65+ kortin toteuttamista eläkeläisten liikuntaan ( Dnro 390/2008, uusi dnro 110/2012) Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi ( dnro 26/2013) Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite poikkisektorillisen työryhmän perustamisesta ikäihmisten hyväksi ( dnro 104/2015) HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa ( dnro 647/2013) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite aloitekäytännön kehittämiseksi ( dnro 648/2013) LIIKENNE Vihreiden valtuustoryhmän aloite liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laatimisesta Kaarinan keskusta-alueelle ( dnro 435/2012) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite pysäkkikatosten aikaansaamiseksi Rungontielle ( dnro 480/2012) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Ripsikujan ja Kaarinatien risteävän kevyen liikenteen väylän turvallisuuden parantamisesta ( dnro 539/20120) Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien aloite Kaarinatien turvallisuustarkastelun laatimiseksi ( dnro 587/2012) Sos.dem. valtuustoryhmän aloite Littoisten alueen liikenneturvallisuuden kehittämisestä ( dnro 212/2013) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite korotetun suojatien rakentamiseksi Rekolantielle ( dnro 558/2013) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi Hepojoentiellä ( dnro 304/2014) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikenneturvallisuuden parantamisesta Toivonlinnantiellä ( dnro 491/2014) Eri valtuutettujen aloite Linnanrauniontie pyörä- ja kävelytien jatkamisesta Kuusiston kirkolle asti ( dnro 98/2015) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kotimäen asuinalueen pihakatujen kunnostamiseksi ( dnro 100/2015)... 19

3 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kohmontien avaamiseksi linja-autoliikenteen saamiseksi palvelemaan Littoisten, Kultanummen ja Auranlaakson asukkaita ( dnro 101/2015) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite seudullisen joukkoliikenteen K1 linjan reittiin ja joukkoliikennekadun avaamiseksi Kohmosta Auranlaaksoon ( dnro 103/2015) Perussuomalaisten aloite Saaristotien liikenneturvallisuuden parantamiseksi ( dnro 391/2015) Perussuomalaisten aloite Rungon kentän olosuhteiden parantamiseksi ( dnro 392/2015) MUUT Sos.dem. valtuustoryhmän aloite virkistysalueiden tulevaisuudesta ( Dnro 305/2007, uusi DA 119/2012) Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa ( Dnro 388/2008, uusi DA 434/2011) Sos.dem. valtuustoryhmän aloite selvityksen tekemisestä kaupungin tiloista ja niiden käyttöasteen seurannasta ( dnro 210/2013) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Kaarinan torin esiintymislavan kattamisesta ( dnro 312/2013) Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite hyvinvointipalveluiden palvelutasoraportista ( dnro 314/2013) Kokoomuksen valtuustoaloite yksityisen lääkäripalvelun käynnistämiseksi Kaarinan terveyskeskuksen tiloissa ( dnro 449/2013) Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite virastotalon rakennusaikataulun kiirehtimisestä ( dnro 353/2013) Sos.dem. valtuustoryhmän aloite vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä Kaarinaan ( dnro 303/2014) Eri valtuustoryhmien valtuutettujen aloite ympäristötoimialan jakamisesta tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi ( dnro 305/2014) Keskiryhmien valtuustoaloite Kaarinan nostamisesta johtavaksi aurinkoenergian käyttäjäksi ( dnro 422/2014) Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite EU:n avustuksiin perehtyneen henkilön palkkaamiseksi Kaarinan Kehityksen kautta ( dnro 492/2014) Eri valtuutettujen valtuustoaloite Kaarinan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajan tehtävien siirtämisestä tilakeskuksen päällikölle ( dnro 538/2014) Valtuutettu Janne Aso esitti eri valtuutettujen valtuustoaloitteen aktiivi/ohjelmapuiston toteuttamisen kokonaissuunnitelmaa kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ( dnro 102/2015)... 33

4 4 1 LAPSET JA NUORET 1.1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite päivähoitomaksujen veloitusperusteen muuttamisesta ( dnro 209/2013) Kaarinan kaupunki veloittaa nykyisellään päivähoitomaksuissa täyden tuloihin perustuvan hinnan huolimatta toteutuneesta hoitoajasta. Vasta 11 päivän kuukausittaisen poissaolon jälkeen on mahdollisuus saada maksuissa huojennusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että edes koulujen lomaviikkojen aikana kotona hoidettavista lapsista ei ole mahdollista saada alennettua kuukausimaksua. Esimerkkinä kaksilapsinen perhe, jonka tulojen vuoksi veloitetaan täysi maksu ohessa. Päivähoitomaksu on kuukaudessa kahdelta lapselta 502 euroa. Hiihtolomaviikko on vuosittain viikko 8 helmikuussa. Tämä on myös yleinen talvilomaviikko lapsiperheille. Kun päivähoitomaksun jakaa helmikuun hoitopäivien mukaan (esimerkissä vuosi 2013) tulee yhden päivän hinnaksi 12,55 per lapsi, eli 25,1 kaksilapsiselle perheelle. Tällöin kotona hoidettavista lapsista joutuu edelleen maksamaan Kaarinan kaupungille 125,5 vaikka kyseisenä ajankohtana lastenhoitopalvelua ei käytä hyödykseen. Vastaava laskelma joulukuulle; 17 arkipäivää, jolloin päiväperusteinen hinta on 29,5 kahdelta lapselta. Pitämällä välipäivät ja itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai vapaata, jää hoitopäiviä vain 13 kappaletta. Maksu kotona vietetyistä hoitopäivistä on 118,1. Syysloma on lokakuussa ja tuolloin laskennallisia hoitopäiviä on 23. Viettämällä syysloman kotona säästö olisi 109 euroa. Esitämme Kaarinan siirtyvän kohti päiväperusteista päivähoitomaksua. Koska kaupungin on vaikea reagoida lyhyellä aikavälillä tapahtuviin poisjäänteihin tulisi lapsen kotiin jäämisestä tulla ilmoitus 6 viikkoa ennen poissaoloa saadakseen hyvityksen. Tällöin päivähoidon esimiehillä jää aikaa luoda työvuorolistansa huomioiden hoidossa olevien lasten määrän sekä mahdollisesti keskittää loma-aikoja kuten nykyään tehdään ala- ja yläkouluissa. Nykyiselläänkin päiväkodista tulee kysely vanhemmille lasten lomista ennen syys-, joulu- ja hiihtolomia, mutta se ei kuitenkaan johda toimenpiteisiin. Jyväskylässä on jo siirrytty tuntiperusteiseen veloitukseen, jolloin vanhemmat maksavat varatuista päivähoitotunneista. Palaute on ollut pääosin positiivista. Esitän Kaarinan kaupungin siirtyvän päiväkohtaiseen maksuperusteeseen seuraavan päivähoitokauden alkaessa elokuussa 2013 ja tuntiperusteiseen siirtymisestä elokuusta Asteittain siirtyminen antaa mahdollisuuden luoda järkevän poissaoloilmoitusjärjestelmän rauhassa. Aloite osoitettiin sivistyspalveluihin valmisteluun. Aloitteen käsittelyajaksi sovittiin puoli vuotta. Varhaiskasvatuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistaminen on tuomassa valtakunnallisesti käyttöön myös tuntiperusteiset päivähoitomaksut, mutta tämän hetken tiedon mukaan vasta vuonna Varhaiskasvatuksessa asiaan ollaan valmistautumassa vuonna 2014 siten, että selvitystyö tuntiperusteisen laskutuksen

5 5 toteuttamisesta ja läsnäoloaikojen sähköisestä kirjaamisesta aloitetaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Myös Turun seudun opetustoimen foorumin alaisessa varhaiskasvatusryhmässä on perustettu työryhmä miettimään tuntilaskutusasiaa koko Turun seudulla. Kaarinassa on muiden Turun seudun kuntien tapaan käytössään seudullinen maksutaksa. Sähköisen kirjautumisen väline Päiväkoti Mukana ohjelma on ollut kokeiluluontoisesti käytössä kolme kuukautta marraskuun alusta 2014 tammikuun loppuun Tienniityn päiväkodissa. Ohjelmassa on kokeilun aikana havaittu puutteita eikä lopullista päätöstä sähköisen kirjautumisen käyttöönotosta ole vielä tehty. Tuntilaskutuksen edellytyksenä on, että käytössä on sähköinen ohjelma, joka laskee lasten läsnäolotunnit. Valtakunnallisesti tuntilaskutus tulee maksuperusteisiin todennäköisesti vuoden 2017 aikana.

6 6 2 IKÄIHMISET 2.1 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien 65+ kortin toteuttamista eläkeläisten liikuntaan ( Dnro 390/2008, uusi dnro 110/2012) Me allekirjoittaneet Kaarinan Sos.dem. valtuustoryhmän jäsenet esitämme, että Kaarinan kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin jotta 65+ kortti olisi pian mahdollinen. Eläkeläisten liikunnan lisäämiseksi pian eläkkeelle jäämisen jälkeen olisi suotavaa, että liikuntaa mahdollistava kortti olisi jo mahdollista saada 65+. Eläkkeelle jääminen on jo riski joidenkin kohdalla syrjäytyä muista, kun ei ole työyhteisöä tukena arjessa. Liikunta lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Uusien ystävien löytäminen hyvän liikunnallisen harrastuksen parissa luo mielekkyyttä oman kuntonsa kohentamiseen. Tutkimuksissa on todettu, että ikääntyvien liikunnalla on myönteinen vaikutus toimintakykyyn ja sen edistämiseen ja sen kautta kansanterveyteen. Laajenevan kaupungin valmisteleva johtoryhmä osoitti aloitteen liikuntatoimen johtajalle valmisteltavaksi. Kevään 2009 aikana erityisliikunnan suunnittelija selvittää koko Kaarinan 60+ liikunnallisen tarjonnan. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Hyvinvoinnin edistämispalveluissa tehdään päätökset, mihin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin ryhdytään ja että tässä yhteydessä päätetään myös 65+ kortin mahdollisesta käyttöönotosta, sen sisällöstä ja taloudellisista vaikutuksista. Aloitteen valmistelua jatketaan. Aloite on edelleen valmistelussa, asia etenemistä hidasti erityisliikunnan suunnittelijan vuorotteluvapaa. Tavoite on valmistella asia lautakunnalle kevään 2010 aikana. Aloite on käsitelty kansalaistoiminnan lautakunnassa ja Lautakunta päätti palauttaa aloitteen valmisteltavaksi terveyden edistämispalveluille kokonaisselvityksen tekemiseksi. Tilanne korttiasiaa on käsitelty Turun liikunnan seutuhankkeessa. Yllä mainittua kansalaistoiminnan lautakunnan esittämää kokonaisselvitystä on tehty. Tilanne Käsitellään Turun Seudun liikuntahankkeen yhtenä yhteisenä asiana, koska päätös on seudullinen.

7 7 Asia tulee KAL:n käsittelyyn / Seudullisesti päätöksen ovat tehneet Raisio ja Paimio. Kaupunginvaltuusto päätti ( ), että 65+ -korttiasia palautetaan uudelleen valmisteluun ja että asiaan palataan vuoden 2016 budjetin yhteydessä sekä valmistellaan yhden kortin periaatetta. Aloitetta ei todeta loppuun käsitellyksi. 2.2 Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi ( dnro 26/2013) "Hallitukselta on pyydetty rahoitusta omaishoitajien vapaapäiviin, vastaus oli kielteinen. Kuntien taloudellinen tilanne peruspalveluiden osalta on vakava - rahoitusta ei tahdo löytyä. Lähtökohtaisesti vanhusten hoitoon ei varoja tunnu löytyvän. Kuntien tulee valmistautua "uuteen" vanhuspalvelulakiin, joka astui voimaan Siinä ikääntyvän väestön toimintakykyä koetetaan tukea, sekä auttaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lain tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja kaventaa hyvinvoinnin eroja, sekä tukea itsenäistä suoriutumista ennakoivalla puuttumisella toimintakyvyn heikkenemiseen. Lisäksi lailla turvataan palvelutarpeen arviointi ja pyritään turvaamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Varttuneempien hoitamiseen ja kustannusten säästämiseen voitaisiin pyrkiä edullisesti myös vapaaehtoisen palvelu toiminnan avulla. Mielestämme palvelut tulisi tuottaa lähellä asiakasta ja ennaltaehkäisevästi. Edellä mainituilla perusteilla me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme kaupungin hallitusta ryhtymään toimiin, jotta saataisiin selvitettyä vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuus, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan rinnalla. Esimerkkinä voisimme mainita juuri työelämästä irtautuneet aktiiviset henkilöt, jotka etsivät tekemistä ja haluaisivat auttaa. Tämä olisi edullinen ja välttämätön apu, jotta vanhuuslain edellytykset voidaan kunnassamme jalkauttaa ja kaikki voimavarat hyödyntää". Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Aloitteen valmisteluajaksi sovittiin vuoden 2013 loppuun mennessä.

8 8 Aloitteen käsittely on jäänyt odottamaan Paletin vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttamista. Aloitteessa tarkoitettua toimintaa kehitetään Paletin toiminnan yhteydessä. Aloitteen käsittely tapahtuu kansalaistoiminnan lautakunnassa. 2.3 Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloite poikkisektorillisen työryhmän perustamisesta ikäihmisten hyväksi ( dnro 104/2015) Kaarinan Sos.dem valtuustoryhmä esittää, että Kaarinaan perustetaan poikkisektorinen työryhmä, osana terveyden edistämistä, koordinoimaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi. Terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmia. Ikääntyvä Suomi- tavoitteena toimintakykyinen vanhusväestö Vanhuuseläkkeellä oli viime vuodenvaihteessa henkilöä. Yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä (Tilanne 2012: , väestöennuste 2040: ). Terveyserot ovat kasvamassa iäkkäiden keskuudessa. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti, mikä vaarantaa itsenäisen asumisen kotona sekä iäkkäiden omaishoitajien hyvinvoinnin. Säännöllisen tasapaino- ja voimaharjoittelun on todettu olevan tehokkain yksittäinen keino kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä. Vuonna 2010 kaikkien kaatumisvammojen akuuttivaiheen kustannukset olivat 45 miljoonaa euroa ja kustannusten ennustetaan kasvavan jyrkästi. Fyysinen aktiivisuus tukee kustannustehokkaasti ikäihmisten terveyttä, toiminta- ja liikkumiskykyä sekä mielen hyvinvointia ja muistia. Lisäksi se torjuu yksinäisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jos koko iäkkään väestön toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa, vähenisivät hoito- ja hoivakulut peräti puolella. Heikkenevä kuntatalous, pidemmät työurat ja iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen luovat tarvetta ennaltaehkäiseville toimenpiteille. Kaarinan tilanne Vuonna 2013 Kaarinassa oli 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä 2258 (SOTKAnet). Tästä ikäluokasta joka toisen arvioidaan olevan liikkumiskyvyltään heikentynyt. Eri sektoreiden yhteistyö lisää iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia kustannustehokkaasti Voimaa vanhuuteen -ohjelma on tehnyt tuloksekasta kehittämistyötä valtion periaatepäätöksen (2002, 2008) mukaisesti 38 kunnassa kymmenen vuoden ajan toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) parissa. Ohjelmassa on perustettu kuntiin poikkisektorisia yhteistyöryhmiä, kehitetty ja otettu käyttöön hyviä toimintamalleja voima- ja tasapainoharjoitteluun, liikuntaneuvontaan sekä ulkoiluun. Voimaa vanhuuteen - ohjelmassa on lisäksi vahvistettu eri ammattiryhmien ja vertaisohjaajien terveysliikunnan

9 9 osaamista. Viidessä vuodessa on onnistuttu kaksinkertaistamaan kohderyhmälle tarjottujen liikuntatoimintojen määrä ja osallistujien luvut. Paikalliset poikkisektoriset yhteistyöryhmät koostuvat kunnan sosiaali- ja terveys- sekä liikuntatoimesta, järjestöjen edustajista, ikäihmisistä, vertaisohjaajista ja muista keskeisistä toimijoista. Työhön tuo vahvistusta koko maassa 1000 kouluttajaa ja viestinviejinä toimii 22 valtakunnallista järjestökumppania. Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelma (OKM 2011 :30) liian vähän liikkuville ikäihmisille ponnistaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Toimenpideohjelma laajenee uusiin kohderyhmiin 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä oleviin ikäihmisiin. Toimenpideohjelma levittää verkostomaisella työtavalla kuntiin parhaaseen tietoon ja hyviksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja - toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Voimaa Vanhuuteen- ja Toimenpideohjelman ohjausryhmässä on valtakunnallisten järjestöjen, asiantuntijaorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja rahoittajien edustajia edistämässä liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Ohjelmia koordinoi Ikäinstituutti ja sitä toteutetaan Muutosta liikkeellä! asiakirjan linjausten mukaisesti (STM 2013:10). Me allekirjoittaneet esitämmekin, että perustetaan poikkisektorinen työryhmä, osana terveyden edistämistä, koordinoimaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi. Terveyttä edistävä liikunta kirjataan osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa ja toimintasuunnitelmia. Ydinryhmässä tulisi olla edustus sosiaali-ja terveystoimesta, liikuntatoimesta ja ikäihmisten parissa työskentelevistä järjestöistä. Lisäksi on tärkeää kuulla ikäihmisiä, vanhusneuvostoa, opetus- ja kulttuuri- sekä ympäristötoimea, teknistä toimea, yksityisiä palveluntuottajia, seurakuntaa ja muita keskeisiä tahoja. Aloite lähetetty hyvinvointipalvelujen toimialalle valmisteluun.

10 10 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1 Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa ( dnro 647/2013) Kaarinan kaupunki on viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut ruotsinkielisten kaupunkilaisten osalta. Kaarinalaisten ruotsinkielisten määrä on valtakunnallisessa vertailussa kasvanut poikkeuksellisen paljon, kolmesta neljään prosenttiin välisenä aikana. Suomesta on vaikea löytää montaa muuta yksikielisesti suomenkielistä kuntaa joissa ruotsinkielisten määrä olisi kasvanut yhtä paljon. Ruotsinkielisten kaarinalaisten määrä koko kaupungin väestöstä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut noin 74 %, kun kaarinalaisten määrä kokonaisuudessaan on kasvanut 29 %. Kaupunki tuottaa jo nyt paljon palveluja ruotsin kielellä, ja kaupungissa on tehty hyvää ja suunnitelmallista työtä tarpeiden kartoittamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kielilain mukaan kunta voi vapaa-ehtoisesti hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Tämä mahdollisuus on kirjattu kielilain (423/2003) 5 :ään jossa säädetään; Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tästä on esimerkkinä Lohja, jossa näin on toimittu. Virallisesti kunta on kaksikielinen kun 8 % tai 3000 asukasta puhuvat toista kotimaista kieltä äidinkielenään. Vuonna 2012 ruotsia puhui kaarinalaisista äidinkielenään 1261 henkilöä, joka on noin 4% kaikista kaarinalaisista. Kunta on siis noin puolessavälissä irrallista kaksikielisyyttä silmälläpitäen. Kaksikielinen kunta saa myös tällä hetkellä valtionosuuksiin lisää kaksikielisyyden perusteella. Kaarinan osalta lisää tulisi vuonna 2013 nykyisillä valtionosuuksien laskentamalleilla reilu miljoona euroa vuodessa. Mielestämme Kaarinan kaupungilla on kaikki edellytykset toimia ja kehittyä niin, että kaupunki voi olla virallisesti kaksikielinen. Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön Kaarinan kaupungin edellytyksistä hakea kaksikielisen kunnan asemaa. S:t Karins stad har under de senaste decennierna kraftigt vuxit när det gäller de svenskspråkigas andel i staden. De svenskspråkiga invånarnas andel har i nationell jämförelse ökat exceptionellt mycket, från tre till fyra procentenheter mellan år 1990 och Det är svårt att hitta andra enspråkigt finska kommuner där de svenskspråkigas andel skulle ha ökat lika mycket. De svenskspråkiga i S:t Karins har under de senaste tjugo åren ökat med ca 74 %, medan S:t Karins-borna som helhet ökat med 29 %. Staden producerar redan nu mycket service på svenska och har gjort ett mycket gott och långsiktigt arbete för att kartlägga behoven och utveckla servicen. Enligt språklagen kan en kommun frivilligt söka om att få status som tvåspråkig. Denna möjlighet finns inskriven i språklagens (423/2003) 5 där det står; Om fullmäktige i en kommun begär det, kan statsrådet genom förordning bestämma att kommunen är tvåspråkig under följande tioårsperiod även om den annars skulle vara enspråkig. Ett exempel på detta är Lojo. Officiellt är en kommun tvåspråkig när 8 % eller 3000 invånare talar det andra inhemska språket som sitt modersmål. År 2012 var 1261 personer, ca 4 %,

11 11 registrerade som svenskspråkiga i S:t Karins. Staden är således ungefär halvvägs i förhållande till kriteriet för automatiskt officiell tvåspråkighet. En tvåspråkig kommun får för tillfället tvåspråkighetstillägg på statsandelarna. År 2013 skulle S:t Karins stad med nuvarande beräkningsmodell få ca en miljon euro per år. Vi anser, att S:t Karins stad har alla förutsättningar att verka och utvecklas så, att staden på sikt kan bli officiellt tvåspråkig. Vi föreslår, att staden inleder ett utredningsarbete i syfte att klarlägga S:t Karins förutsättningar för att söka om status som tvåspråkig kommun. Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin puoli vuotta. Hallintojohtaja on vieraillut Lohjan kaupungissa ja kartoittanut kaupungin näkemyksiä ja kokemuksia vapaaehtoisesta kaksikielisyydestä. 3.2 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite aloitekäytännön kehittämiseksi ( dnro 648/2013) Kaarinan kaupunginvaltuustossa on tänä vuonna jätetty 27 aloitetta ja kaiken kaikkiaan avoimia valtuustoaloitteita on 56 kappaletta. Osa valtuustoaloitteista on laaja-alaisia sekä periaatteellisia, mutta valitettavan moni koskee hyvin yksityiskohtaista asiaa, joka hoituisi kuntoon usein huomattavasti kevyemmälläkin tavalla. Esimerkiksi alikulkutunnelin kunnostus, suojatien rakentaminen yms. eivät ole valtuuston toimivallan alaisia päätöksiä vaan usein päätökset tehdään lautakunnassa tai viranhaltijan toimesta. Kaarinassa ei ole selvitetty valtuustoaloitteelle hintalappua, mutta Espoossa kaupungin taloushallinto oli arvioinut yhden valtuustoaloitteen vaatima valmistelu ja käsittely nielevät helposti vähintään tuhansia, pahimmillaan kymmeniäkin tuhansia euroja. Laskelma on tosin summittainen, mutta se osoittaa, että yhden aloitteen vaatiman työn hinta nousee helposti vähintään euroon: - valmistelijan palkkoihin menee selvitys- ja valmistelutyön aikana helposti ainakin tuhat euroa, usein enemmänkin. - aloitteet kiertävät valmistelun jälkeen lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tällä kierroksella aloitteen hintaan tulee luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksista lähes euroa.

12 12 - toinen, euron kuluerä kertyy käsittelyyn virkansa puolesta osallistuvien virkamiesten palkkioista ja kulukorvauksista. Ja hinta tietysti nousee entisestään jos aloite palautetaan uuteen valmisteluun. Kaarinassa valtuuston työjärjestys sekä johtoryhmän linjaus käsittelevät aloitteita. Työjärjestyksen mukaan aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi ja johtoryhmä määrittelee tavoiteaikataulun päättäessään aloitetta valmistelevasta tahosta. Esitys: Valtuuston työjärjestystä ja muita tarvittavia johtosääntöjä sekä johtoryhmän linjausta muutetaan siten, että kaupunginhallitukselle annetaan päätösvalta siitä, mitkä kaikki aloitteet voidaan käsitellä ja todeta loppuun käsitellyksi joko toimivaltaisessa lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, ja mitkä aloitteet palaavat valtuustoon asti todettavaksi loppuun käsitellyksi. Valtuustolle toimitetaan edelleen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä listaus aloitteista, joita ei ole todettu loppuun käsitellyiksi, ja listaus niistä aloitteista, jotka on todettu loppuun käsitellyiksi joko lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa. Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin kolme kuukautta. Luonnos uudesta valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittelyjärjestyksestä on valmistunut. Luonnosta on esitelty johtoryhmälle Asia tuodaan päätöksentekoon kuluvan kevään 2015 aikana.

13 13 4 LIIKENNE 4.1 Vihreiden valtuustoryhmän aloite liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laatimisesta Kaarinan keskusta-alueelle ( dnro 435/2012) Kaarinan keskusta alueelle on laadittu ideasuunnitelma, jonka pohjalta alueen kaavoitusta on toteutettu ja toteutetaan tulevaisuudessa. Kuitenkaan alueen liikennejärjestelyjen ja pysäköinnin suunnittelua ei ole toteutettu vastaavalla tavalla tulevaisuutta miettien. Jotta Kaarinan keskusta alue säilyy vireänä ja vetovoimaisena, on pikaisesti laadittava yhtenäinen suunnitelma siitä, miten tulevaisuudessa liikenne ja pysäköinti järjestetään keskusta-alueella. Liikennesuunnittelussa tulee huomioida kaupungin keskustan lävitse kulkevat palvelulinjat ja julkisen liikenteen linja-autoreitit, kevyen liikenteen reitit, suojatiejärjestelyt, risteysjärjestelyt, mahdolliset kiertoliittymät sekä uudet mahdolliset liittymät ja tielinjaukset. Optiona tulee huomioida myös mahdollinen tuleva raideliikenne Turun keskustaan raitiotieyhteydellä noudattaen seudullisia tavoitteita. Pysäköintisuunnitelmassa tulee tutkia, miten tulevaisuudessa järjestetään keskusta-alueen liikkeiden, kauppojen, torin ja julkisten palvelujen asiakas-, työpaikka- ja asukaspysäköinnit. Suunnitelma takaa keskustan elinvoimaisuuden ja mahdollistaa erilaisten asukkaiden ja toimintojen sijoittumisen. Kaarinan vihreä valtuusto ryhmä esittää, että Kaarinan keskusta-alueelle laaditaan liikenne- ja pysäköintisuunnitelma, jonka pohjalta aluetta kehitetään pidemmällä aikavälillä. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Aloite sovittiin valmisteltavaksi niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tilanne Keskusta-alueen liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laadinta on käynnissä ja työ valmistuu kevään 2013 aikana. Valtuustoaloitteen valmistelua jatketaan edelleen (kv ) Keskusta-alueen liikenne- ja pysäköintisuunnitelman valmistui kesällä Suunnitelma on hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa ja valtuustossa Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.

14 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite pysäkkikatosten aikaansaamiseksi Rungontielle ( dnro 480/2012) "Piikkiöstä kulkee päivittäin kasvava joukko pendelöintimatkustajia Kaarinan keskustaan tai eteenpäin. Kuvaamme tässä tilannetta Rungontiellä, osuudella Hadvalantie - Rungontien tienhaarasta Rungontie tien tienhaaraan. Päivittäismatkustajien määrä on selvästi kasvanut rakenteilla olevien uusien asuntoalueiden, Teppalan ja Tuomolan valmistumisen myötä. Esimerkiksi Kaarinan lukiota käyvien opiskelijoiden määrä on merkittävä. Osuuden alku- ja päätepisteessä on menosuunnalla Kaarinaa kohti pysäkkikatokset, vastakkaisella puolella ei. Järjestelmän perusteluna on, että menosuuntaan matkustavat saattavat joutua odottamaan auton tuloa pidemmän aikaa. Pohjoisviima puree ja sade piiskaa odottavaa matkustajaa. Sitä vastoin vastakkaiselle puolelle jäävät, kotiin saapuvat matkustajat jatkavat matkaa välittömästi auton pysähdyttyä eikä katos silloin ole niin tarpeellinen. Mainitulla osuudella on kolme pysäkkiä, joissa katosta ei ole kummallakaan puolella tietä. Nämä ovat Rungontie - Kärmäntien risteys, Rungontie - Littoistentien risteys ja Rungontie - Vanha Viipurintien risteys, joista kaikista on yhteys asuntoalueille. Vastaavia ilman katosta olevia pysäkkejä on myös 110-tiellä. Pysäkkien rakentaminen 110-tien varrelle on tietääksemme Tielaitoksen vastuulla. Esitämme, että mainituille Rungontien kolmelle pysäkille pystytetään pysäkkikatokset menosuunnalla Piikkiö - Kaarinan kaupungin keskusta ja selvitetään asianomaisten viranomaisten kanssa pysäkkikatosten aikaansaaminen 110-tielle. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteltavaksi. Aloitteen käsittelyajaksi sovittiin maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Tilanne Aloite käsitellään teknisessä lautakunnassa maaliskuussa Tekninen lautakunta antoi kokouksessaan asiasta seuraavan päätöksen: 1. asiasta pyydetään Ely-keskuksen lausunto ja, että 2. tekninen lautakunta ottaa kantaa pysäkkikatosten ja polkupyörätelineiden hankkimiseen vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä ja, että Vuoden 2014 investointeihin on varattu euron määräraha pysäkkikatosten hankkimiseksi. Rahaa ei ole kuitenkaan vielä tarkemmin kohdennettu.

15 15 Vuoden 2014 investointeihin varattu euron määräraha pysäkkikatosten hankkimiseksi on käytetty Fölin käynnistämiseen liittyneisiin pysäkkimuutoksiin. Myös vuoden 2015 investointeihin on varattu euron määräraha pysäkkikatosten hankkimiseksi. Rahaa ei ole vielä tarkemmin kohdennettu. 4.3 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Ripsikujan ja Kaarinatien risteävän kevyen liikenteen väylän turvallisuuden parantamisesta ( dnro 539/20120) "Littoisissa Kaarinatien Otto Korhosenkadun/Uuden Littoistentie kohdalla alittava kevyen liikenteen väylä on jo vuosia ollut erityisen altis onnettomuuksille. Värttinältä johtavan Ripsikujan jatkeena oleva alikulkutunneli sekä sitä risteävä, mopediliikenteelle sallittu Kaarinatien suuntainen kevyen liikenteen väylä muodostavat erityisen riskialttiin risteyksen, jossa on vakavasti loukkaantunut niin jalankulkijoita, pyöräilijöitä kuin mopedinkuljettajiakin. Littoisten Kokoomus esittää, että Kaarinan kaupunki yhdessä tiepiirin kanssa ryhtyy toimenpiteisiin kyseisen, sekä myös muiden vastaavien Kaarinatien varrella olevien tapaturma-alttiiden kevyen liikenteen väylien risteysten turvallisuuden parantamiseksi." Aloite osoitettiin tekniselle lautakunnalle valmisteluun. Aloitteen valmisteluajaksi sovittiin puoli vuotta. Tilanne Aloite on lähetetty Ely-keskukselle heidän kannanottoaan varten. Aloite on lähetetty Ely-keskukselle heidän kannanottoaan varten. Aloite on lähetetty Ely-keskukselle heidän kannanottoaan varten.

16 Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien aloite Kaarinatien turvallisuustarkastelun laatimiseksi ( dnro 587/2012) Kaarinantien ja Saaristotien liikenteen aiheuttamia on ongelmia on koitettu parsia paremmaksi laastariratkaisuilla, joiksi voi kuvata Empon liikennevaloja ja Kaarinan- tielle tulevia liikennevaloja. Ongelmat jatkuvat kunnes nk. Läntinen ohikulkutie on toteutettu, taikka Saaristotien ja Kaarinantien laaja-alainen perusparannus on tehty vastaamaan liikennemääriä. Kaarinantien ongelmat ovat asioita, jotka koskettavat montaa perhettä ja montaa muuta tien varrella asuvaa, sekä tien käyttäjää. Ongelmat juontavat tien rakentamisen seuraavaan historiaan: kun tietä alettiin rakentamaan, niin liikennemääräksi arvioitiin max 5000 autoa vuorokaudessa. Nyt autoja kuitenkin liikkuu päivässä {lähteestä riippuen) ja Kaarinantie on ilmeisesti Suomen eniten liikennöity 4-numeroinen tie. Tien varressa asuvat ovat mitanneet liikennemelua pihojen ulkoalueilla, jopa pahimmillaan 109 db. Melu on myös monille muille tien varrella asuville iso ongelma. Meluvallit ovat tietysti kalliita ja niiden saaminen vie paljon aikaa. Nopealla aikataululla ison helpotuksen toisi jo automaattinen nopeusvalvonta. Kun keskimääräiset nopeudet tippuisivat siihen 60km/h luokkaan, joka on tien nopeusrajoitus, niin melu- tasekin laskisi jo huimasti. Tällä saattaisi olla myös iso merkitys tien turvallisuuteen, sillä varsinkin ruuhka- aikaan on lähes mahdotonta päästä sivutieltä kääntymään vasemmalle, koska autoja tulee taukoamatta molemmista suunnista. Sitten kun on pieni väli, niin ihmiset ajavat "väkisin" väliin. Valitettavasti kun jonojen välissä on hiukan väliä, niin yleensä kummastakin suunnasta tullaan huomattavaa ylinopeutta. Ehdotamme laadittavaksi Kaarinantien turvallisuustarkastelun, jossa selvitetään toteutettavien liikennevalojärjestelyiden lisäksi nopeat toimenpiteet liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Selvityksessä tulisi selvittää yhtenä vaihtoehtona, myös nopeusrajoituksen laskeminen turvallisuussyistä ja sen vaikutukset moottoritien ja Auranlaakson välillä koko matkalta 50km/h (tällä hetkellä 50km/h loppuu moottoritien liittymässä ja siitä Auranlaaksoon on 60km/h). Tuon tieosuuden pituus on 5,4 km ja sen ajamiseen kuluu 50 km/h nopeudella aikaa vain minuutin kauemmin (60 km/h nopeudella aikaa menee 5 min 24 s, 50 km/h nopeudella aikaa menee 6 min 29 s). Minuutin kauemmin kestävän matkan ei luulisi olevan ongelma edes raskaalle liikenteelle, jota tiellä on paljon. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi arvioitiin puoli vuotta. Tilanne Aloite koskee valtion omistuksessa olevaa tietä, josta syystä aloite on lähetetty Elykeskukselle heidän kannanottoaan varten.

17 17 Aloite on lähetetty Ely-keskukselle heidän kannanottoaan varten. Aloite on lähetetty Ely-keskukselle heidän kannanottoaan varten. 4.5 Sos.dem. valtuustoryhmän aloite Littoisten alueen liikenneturvallisuuden kehittämisestä ( dnro 212/2013) Kaarinan Sos.dem.Valtuustoryhmä esittää Kaarinan kaupunginhallitukselle, että KHA tutkiii ja selvittää liikenneturvallisuuden edistämistä ja sujuvaa liikennettä esimerkiksi lisäkaistoja Littoistentie / Ylä-Untolantie/ Kiskokujan risteykseen. Suojatie kaipaa myös lisää turvallisuutta lisääviä toimia. Kaarinan merkittävän yrityksen Teleste Oy:n ja yksityisen päiväkodin liikennöinti tapahtuu pääasiassa Littoistentieltä. Samalla saadaan omakotialueen läpi kulkeva liikennettä Otto Korhosenkadun suunnalta rauhoitettua. Kaarinantien ja Otto Korhosenkadun risteyksen kaista- ym. järjestelyjen muutokset saattavat vielä lisätä omakotialueen läpikulkevaa liikennettä ja osaltaan lisätä läpiajoa, siksi on tärkeää kehittää Littoistentien liikenneturvallisuutta. Samanaikaisesti Kaarinan alueella Littoistentien muiden ongelmakohteiden turvallisuutta tulee myös tutkia ja ryhtyä tarvittaviin parantaviin toimiin, esimerkiksi Kotimäen/Ristikallion koulun, sekä Littoisten päiväkotiin menevän teiden risteykset. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Käsittelyajaksi sovittiin puoli vuotta. Ely -keskus parantaa Littoistentie / Ylä-Untolantie/ Kiskokujan risteyksen suojatiejärjestelyjä vuoden 2014 aikana. Ely-keskus on asentanut Kiskokujan suojatien yhteyteen varoitusvalot. Muilta osin aloitteen valmistelu on kesken. 4.6 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite korotetun suojatien rakentamiseksi Rekolantielle ( dnro 558/2013)

18 18 Kaarinan perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteena, että Kurjenkankareen leikkikentän kohdalla oleva suojatie korotetaan leikkikenttää käyttävien lasten turvallisuuden parantamiseksi. Rekolantien nopeusrajoitus on 40 km/h, mutta puiston kohdalla nopeudet nousevat herkästi sallittua korkeammiksi. Puiston lähellä sijaitsee päiväkoti, joten liikennettä hidastava korotus voisi rauhoittaa nopeuksia päiväkodinkin kohdalla. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Aloite käsitellään teknisen lautakunnan kokouksessa huhtikuussa Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi Hepojoentiellä ( dnro 304/2014) Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupunki ryhtyy neuvottelemaan Ely-keskuksen kanssa nopeusrajoituksen alentamisesta 80 km/h 60 km/h Hepojoentiellä välillä Kujanpääntien risteys ja Kottarmäentien risteys. Tieosuus on mutkainen ja sillä on useita liittymiä sekä onnettomuuksien läheltä piti tilanteita on sattunut useasti. Vastaavanlaisella Luodontiellä on tien ylin nopeusrajoitus ollut pitkään 60 km/h, mutta Hepojoentien rajoitusta ei ole pohdittu vastaavasti. Aloite osoitettiin valmisteluun ympäristöpalveluihin tekniselle johtajalle Jyrki Lapille. Valmisteluajaksi sovittiin lokakuun alkuun mennessä. Aloite koskee valtion omistuksessa olevaa tietä, josta syystä aloite on lähetetty Elykeskukselle heidän kannanottoaan varten.

19 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikenneturvallisuuden parantamisesta Toivonlinnantiellä ( dnro 491/2014) Perussuomalaisten valtuustoryhmä on saanut yhteydenottoja Toivonlinnantien varren asukkailta liikenneturvallisuusongelmista. Toivonlinnantien kevytväylän päättyessä Niemenkulmantien risteykseen alkaa nk. Merivuoren suora, jolla ajonopeudet ovat nousseet huomattavasti ylinopeusrajoitusten (60 km/h). Asukkaat ovat havainnoineet, että kyseistä suoraa on käytetty moottoripyörien ajonopeuksien testaamiseen siviilihenkilöiden toimesta, jotka ovat omatoimisesti tutkalaitteilla mitanneet moottoripyörien saavutettavissa olevia huippunopeuksia. Asukkaat ovat yrittäneet saada tilanteeseen apua poliisilta, mutta heilläkään ei tunnu olevan resursseja tilanteen valvomiseksi. Esitämme, että kaupunki ryhtyy yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa mainitun tieosuuden liikenneturvallisuuden parantamiseen. Vaihtoehtoina voi olla ajonopeuksien alentaminen, taikka muilla keinoilla hallita ajonopeuksia. Paras ratkaisu kuitenkin olisi kevytväylän jatkaminen ensimmäisessä vaiheessa Linnunpääntien risteykseen saakka, jota esitämme samalla tutkittavaksi. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin vuoden 2014 loppuun asti. Aloite koskee valtion omistuksessa olevaa tietä, josta syystä aloite on lähetetty Elykeskukselle heidän kannanottoaan varten. 4.9 Eri valtuutettujen aloite Linnanrauniontie pyörä- ja kävelytien jatkamisesta Kuusiston kirkolle asti ( dnro 98/2015) Tällä hetkellä pyörätie alkaa Linnanrauniontien alusta jatkuen vain kaupungin kaavoittamalle, uudelle, omakotitaloalueelle. Kuusiston kirkossa järjestetään messuja, konsertteja ja lasten kirkkohetkiä, sekä hautausmaalla käy omaisia hoitamassa hautoja ja muistelemassa vainajia. Usein siellä näkee ikäihmisiä mm. pyöräkeikoilla tulossa keskustasta hautausmaalle. Kysymys on kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta, koska Linnanrauniontiellä liikenne on vilkasta ja tie on kapea. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluiden toimialalle valmisteluun. Aloitteen valmistelu on kesken 4.10 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kotimäen asuinalueen pihakatujen kunnostamiseksi ( dnro 100/2015)

20 20 Kotimäen asuinalueen ajoväylät kiinteistöille on aikanaan rakennettu ns. pihakaduiksi. Asuinalueen pääkulkuväylät Silkkikatu ja varsinkin Sillakuja ovat päässeet pahasti rappeutumaan vuosien aikana. Pohjarakenteet ovat osin pettäneet mm. Sillakujan osuudella. Ajoväylän asfaltti on ollut erittäin heikossa kunnossa jo useiden vuosien ajan. Alueen asukkaat ovat olleet yhteydessä kaupunkiin kulkuväylien heikosta kunnosta, mutta korjaustoimenpiteitä ei ole saatu aikaiseksi. Me allekirjoittaneet toivomme, että kaupunginhallitus ryhtyy jo tänä vuonna toimenpiteisiin tarvittavien peruskorjausten aikaansaamiseksi Kotimäen alueen liikenneväylillä. Kustannukset ovat varmasti kohtuulliset. Katuverkoston kunnon selvittämisen jälkeen huomioidaan talousarviossa 2016 Kotimäen alueen liikenneväylien korjaus ja ajo-pintojen asfaltointi. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluiden toimialalle valmisteluun Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Kohmontien avaamiseksi linjaautoliikenteen saamiseksi palvelemaan Littoisten, Kultanummen ja Auranlaakson asukkaita ( dnro 101/2015) Nykyisen uuden K1 linjan myötä on liikkuminen julkisella kulkuneuvolla Littoisten alueelta Kaarinan keskustan suuntaan parantunut huomattavasti. Uudessa reitityksessä ei ole kumminkaan huomioitu kuntalaisten tarvetta liikkua myös opiskelun ja työn vuoksi Turun kaupungin alueelle. Useat Littoisten seudun asukkaat ovat uudistuksen myötä joutuneet pidentämään työmatkaansa tai opiskelu paikkaansa käyttämäänsä matka-aikaa kohtuuttomasti. Esimerkiksi: autoton perhe vie lapsensa hoitoon aamulla kello aikoihin Muurikinkadulla sijaitsevaan päiväkotiin, niin ei ole Turkuun suuntautuvaa linjaautoa ole saatavilla, kuin Uuden-Littoisten tien kautta kulkeva 600 -numeron linja, joka on lähimmillään vajaan 2 kilometrin kävelyn päässä. Aikaa sinne siirtymiseen päiväkodilta jos kaikki on mennyt ilman viivytyksiä hoitopaikassa vajaa kymmenen minuuttia, joka vaatii jo juoksuaskelia. Sama asia koskee myös työssä käyviä, jotka haluaisivat käyttää mieluummin julkista liikennettä. Tätä nykyään on varattava esimerkiksi Kultanummen alueelta minuuttia ekstra-aikaa siirtymiseen ja kävellä joko Varissuolle tai Kohmoon sieltä liikennöivien bussien kyytiin. Tämän lisäksi myös moni vanhemman väestön edustaja on todennut linja-autoreitin siirtymisen Kaarinantielle tuoneen heille kohtuuttoman paljon ylimääräisiä taksipalvelujen ostoja pystyäkseen hoitamaan päivittäiset kauppareissunsa tai terveyteen liittyviä käyntejä terveyskeskuksiin tai sairaaloihin. Littoisten ja Kultanummen asukkailta tulleiden lukuisten yhteydenottojen perusteella esitämme edellä mainittujen epäkohtien korjaamista avaamalla linja-autoliikenteelle joukkoliikennekatuyhteydellä reitin Turusta Kohmontien kautta palvelemaan Littoisten, Kultanummen ja Auranlaakson asukkaita.

21 21 Samalla ehdotamme vaihtoehtoisia reittejä, jotka palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia ikäryhmiä kyseisillä alueilla. Reitti vaihtoehto 1 (suurin kattavuus) Kohmontie-Kaarinantie-Uusi-Littoistentie-Vanha-Littoisten-Reivikatu- Hämeentie-Kaarinantie-Kohmontie Reitti vaihtoehto 2 (Kultanummi-Auranlaakso asukkaat) Kohmontie-Kaarinantie-Menninkäisenkatu-Vanha-Littoistentie-Reivikatu- Hämeentie-Kaarinantie-Kohmontie Reitti vaihtoehto 3 (Kultanummen asukkaat) Kohmontie-Kaarinantie-Muurikinkatu-Vanha-Littoistentie- Menninkäisenkatu-Kaarinantie-Kohmontie Aloite osoitettiin ympäristöpalveluiden toimialalle valmisteluun Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite seudullisen joukkoliikenteen K1 linjan reittiin ja joukkoliikennekadun avaamiseksi Kohmosta Auranlaaksoon ( dnro 103/2015) Runsaasti keskustelua aiheuttaneen seudullisen joukkoliikenteen alkuperäinen tarkoitus on ollut Kaarinassakin siirtyä kaupunkimaisempaan joukkoliikenteeseen, mikä tarkoittaa entisten kiertoajelureittien sijaan tehokkaampia, linjavaihdoin toimivia yhteyksiä. Fölin myötä heikentyneet Kultanummen yhteydet ovat saaneet paljon kritiikkiä osakseen. Eikä suotta, sillä totuus on että nyt liikennöivät linjat eivät tue asukkaiden liikkumista siten kuin niiden osalta oli alunperin ajateltu. K1-linjan tarkoitus oli osaltaan toimia syöttölinjana Turkuun suuntautuville runkolinjoille. Tämä tavoite on toteutunut perin kehnosti. Pienin muutoksin voidaan tilannetta kuitenkin huomattavasti parantaa niin Kultanummen kuin muidenkin K1-linjan reitin varren alueiden osalta. Kokoomuksen kunnallisjärjestö ehdottaa seuraavia parannuksia: 1. Synkronoidaan linjan K1 aikataulu linjan 6 kanssa Hämeentien pysäkkiä koskien, ja poistetaan samalla tarpeeton usean minuutin seisokki Ravattulan Citymarketin pysäkillä. Näin K1 saadaan kulkemaan saumattomasti Hämeentielle, josta voi jatkaa nopealla linjalla no 6 Turun keskustaan. 2. Muutetaan linjan K1 reittiä koukkaamaan Varissuon kautta, jolloin sitä voidaan tehokkaasti käyttää syöttöyhteytenä lukuisille Varissuolta liikennöiville busseille, niin Kultanummelta kuin Verkakaarenkin suunnalta.

22 22 3. Lisätään linjan K1 liikennöintiä aamuiseen työ- ja koulumatkaliikenteen tarpeisiin. Näillä varsin pienillä muutoksilla voidaan olennaisesti parantaa pohjoiskaarinalaisten joukkoliikenteen käyttöä. Samalla kaupungin virkamiesten ja seudullisissa lautakunnissa vaikuttavien luottamushenkilöiden tulee huolehtia joukkoliikenteen jatkokehityksen turvaamisesta kuntarajojemme tuolla puolen. Näitä kohteita ovat: 1. Joukkoliikennekadun avaaminen Kohmosta Auranlaaksoon. 2. Linjan 600 reitin nopeuttaminen Unkarinkadun kautta, Vaalan kierrokseen poisjättöön liittyvistä vastalauseista huolimatta asukkaan Vaalaa palvelee suuri joukko muitakin linjoja, Linja 600 on usean tuhannen asukkaan Littoisten ainoa bussiyhteys. 3. Tai vaihtoehtoisesti: neuvottelut jonkin Varissuon linjan jatkamisesta Littoisiin nykyisen 600-linjan sijaan. Aloite osoitettiin ympäristöpalvelujen toimialalle valmisteluun Perussuomalaisten aloite Saaristotien liikenneturvallisuuden parantamiseksi ( dnro 391/2015) Saaristotiellä, Kuusiston kohdalla, nouseva ahde, jossa on kävely/pyörätie aivan runsasliikenteisen autotien vieressä, pitäisi korjata turvallisemmaksi. Haluamme jonkunlaisen turva/koroke-esteen kävelijöiden/pyöräilijöiden, sekä autoilijoiden välille. Saaristotien liikenne lisääntyy jatkuvasti ja sillä ajaa myös suuri määrä raskasliikennettä. Samanaikaisesti pyörätiellä pyöräilevät pienet koululaiset, sekä aikuiset kuntalaiset. Autojen vauhti Kuusiston ahteen kohdalla ja sen alamäessä on todella suuri. Pelkkä rekan ilmavirta pystyy kaatamaan esim. pienen pyöräilijän. Ko. pyöräosuudella ajaa myös skootterit kävelijöiden joukossa, joten ohituksia lähelle pyörätien reunaa tulee jatkuvasti. Samanaikaisesti siitä saattaa mennä perävaunullinen rekka alas mäkeä. Horjahdus pieneltä pyöräilijältä ajotien puolelle saisi järkyttävät seuraukset. Toivomme Kaarinan kaupungin ryhtyvän toimenpiteisiin, että pyörätien ja autotien väliin saataisiin riittävän korkea koroke, joka suojaisi kävelijät ja pyöräilijät mahdollisilta onnettomuuksilta autotien puolelle. Aloite lähetettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun Perussuomalaisten aloite Rungon kentän olosuhteiden parantamiseksi ( dnro 392/2015) Kuluneen kesän aikana nousi esille Kaarina-lehdestä Rungon kentän käyttöä hankaloittava tilanne. Kentältä puuttuvat tarvittavat wc-järjestelyt, joiden johdosta kentän

23 23 käyttäjät ovat hädän tullen joutuneet asioimaan kentän lähistön puskissa ja siitä on seurannut haittaa läheiselle asutukselle. Esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin wc-järjestelyiden saattamiseksi asianmukaiselle tasolle. Aloite lähetettiin Hyvinvointipalveluiden toimialalle valmisteluun.

24 24 5 MUUT 5.1 Sos.dem. valtuustoryhmän aloite virkistysalueiden tulevaisuudesta ( Dnro 305/2007, uusi DA 119/2012) Kaarinan kaupungin omistuksessa on kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja virkistysalueita mm. Vuolahden ja Kuuslahden leirialueet. Näiden lisäksi on myös Hovirannan, Voivalan ja Littoisten hiekkarannan uimarannat. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä edellyttää, että alueiden käytöstä laaditaan kehittämissuunnitelmat, joissa huomioidaan tarvittavat investoinnit, kunnossapitokustannukset sekä käyttö ja siitä johtuvat valvontakustannukset. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista selkeyttää myös mahdolliset organisatoriset heikkoudet. Lähtökohtana tulee olla alueiden säilyminen kuntalaisille viihtyisinä ja asianmukaisina virkistysalueina, jotta voimme edelleen puhua merellisestä Kaarinasta. Kaupunginviraston johtoryhmä antoi aloitteen tekniselle johtajalle ja sivistysjohtajalle valmisteltavaksi. Tilanne Kansalaistoiminnan lautakunta on osaltaan ottanut asiaan kantaa mm. talousarvion käsittelyn yhteydessä kokouksissaan , ja lisäksi käsiteltäessä valtuustoaloitetta leirikoulutoiminnasta Kaarinassa, kaupunginhallituksen pyydettyä kansalaistoiminnan lautakunnan ja teknisen lautakunnan esityksen Vuolahden ja kaupungin muiden leirikeskusten mahdollisesta kehittämissuunnitelmasta. Antamassaan selvityksessä lautakunta esittää Harvaluotoa ja Vuolahtea kehitettäväksi ja luovuttavaksi Kuuslahdesta, joka ei sovellu nuorisopalvelujen eikä liikuntapalvelujen käyttöön. Tilanne Käsitellään Kansalaistoiminnan lautakunnassa keväällä Kansalaistoiminnan lautakunta päätti kokouksessaan irtisanoa Kuuslahden virkistysalueen vuokrasopimuksen alkaen ja esittää tekniselle lautakunnalle, että tämä varaisi Harvaluodon virkistysalueen ja Vuolahden leirialueen kehittämissuunnitelman tekoa varten suunnittelumäärärahan vuodelle 2014.

25 25 Hovirinnan ja Raadelman uimarantojen ja Littoisten hiekkarannan kehittämissuunnitelmat käynnistetään loppuvuodesta Käytännön kehittämistoimet toteutetaan näillä rannoilla vuosien 2016 ja 2018 välisenä aikana. Voivalan uimarannasta on tehty teknisen lautakunnan hyväksymä suunnitelma. Voivalan uimaranta peruskorjataan vuoden 2015 aikana. 5.2 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa ( Dnro 388/2008, uusi DA 434/2011) Laki sosiaalisesta luototuksesta on tullut voimaa vuonna Se on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, joka on vapaaehtoista toimintaa kunnille. Sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja se on tarkoitettu pienituloisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa maksuhäiriömerkinnän tai vakuuksien puuttumisen vuoksi, mutta joilla kuitenkin on kyky suoriutua takaisinmaksusta. Kunnat itse voivat määrittää lain puitteissa sosiaalisen luoton perusteet ja laajuuden; luoton maksimisuuruuden ja takaisinmaksuajan jne. Usein sosiaalinen luototus on organisoitu velkaneuvonnan yhteyteen. Luoton maksimimäärät ovat keskimäärin 5 10 tuhatta euroa sosiaalista luottoa antavissa kunnissa. Luottoa voidaan myöntää esimerkiksi talouden hallintaan saattamiseen, kodin hankintoihin, kuntoutumiseen tai asumisen turvaamiseen. Lähin kunta, jossa sosiaalista luototusta annetaan on Eura, joka oli myös jo mukana 8 kunnan kokeiluvaiheessa. Tällä hetkellä sosiaalinen luototus on käytössä ainakin n. 10:ssä kunnassa. Tämä on valitettavan vähän, sillä laki on erittäin hyvä ja tarpeellinen ja kunnissa joissa se on käytössä ollaan järjestelmään hyvin tyytyväisiä. Kaarinan Sos.dem. valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin sosiaalisen luototuksen käyttöönottamiseksi Kaarinassa. Laajenevan kaupungin valmisteleva johtoryhmä osoitti aloitteen sosiaalijohtajalle valmisteltavaksi. Tilanne Lausunto on käsitelty perusturvalautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun ja että asiaa arvioidaan seuraavan kerran vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä Tilanne Kaupunginvaltuusto totesi kokouksessaan, että aloitteen valmistelu jatkuu seudullisena.