Keskisuomalainen Oyj. Ympäristöraportti

Transkriptio

1 Keskisuomalainen Oyj Ympäristöraportti

2 KESKISUOMALAINEN OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI JOHDANTO Keskisuomalainen Oyj on merkittävä suomalainen viestintäyritys, jonka päätoimialueita ovat Etelä-Suomi, Keski-Suomi ja Savo. Konsernin päätoimiala on sanomalehtien ja verkkolehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen sekä jakelu. Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin pörssissä ja konsernin kotipaikkana on Jyväskylä. Tilattavista lehdistä suurimmat ovat Keskisuomalainen ja Savon Sanomat, joiden lisäksi konsernilla on 50 lehteä, neljä sanomalehtipainoa, arkkipaino, sanomalehtijakelua, markkinointiviestintää sekä tutkimustoimintaa. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 157,7 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa vuoden 2014 lopussa oli 1210 kokopäiväistä henkilöä. Ympäristöasiat ovat konsernille tärkeitä ja niistä halutaan tiedottaa avoimesti ja kattavasti kaikille sidosryhmille. Keskisuomalainen Oyj:llä on ulkopuolisen sertifiointiyhtiön varmentama ISO ympäristöjärjestelmä, joka kattoi vuoden 2014 lopussa koko Keskisuomalainen Oyj:n. Konserniin kuuluvalla Lehtisepät Oy:llä on myös ISO 9001 laatu- ja OHSAS työturvallisuusjohtamisjärjestelmät sekä PEFC-merkin käyttöoikeus eli puun alkuperän hallintaketju on sertifioitu. Lehtiseppien Jyväskylän paino on ympäristölupavelvollinen suuren liuotin käyttömäärän vuoksi. Keskisuomalaisen ympäristöjärjestelmä keskittyy tiiviisti painotoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen, mutta tavoitteena on huomioida myös jakelutoiminta, toimistotyö ja kiinteistöt. Maaliskuussa 2013 Keskiuomalainen Oyj osti Suomen Lehtiyhtymä konsernin, jonka vuoksi vuoden vaihteessa konsernissa tapahtui rakennemuutos. Vuoden 2015 aikana ympäristöjärjestelmä tullaan laajentamaan myös koskemaan Suomen Lehtiyhtymä -konsernin yhtiöitä. Kirjapaino Uusimaalla on jo tällä hetkellä Pohjoismainen ympäristömerkki

3 Tämän ympäristöraportin tarkoituksena on toteuttaa käytännössä Keskisuomalainen Oyj:n ympäristöpolitiikan mukaista avointa ja kattavaa ympäristöviestintää konsernissa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. KESKISUOMALAISEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA: Keskisuomalainen Oyj:n ympäristötoiminnoissa kestävän kehityksen perustana on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä, ympäristölainsäädäntö, viran- Sisältö omaisten vaatimukset sekä asiakkaiden ja sidosryhmien toiveet ja odotukset. Konsernissa toteutetaan hallituksen hyväksymää ympäristöjohtamismallia, jonka mukaisesti sitoudumme toimimaan ympäristön pilaantumista ehkäisevästi jatkuvan parantamisen periaatteella. Ympäristön hyväksi toimiminen kuuluu jokaiselle konsernissa työskentelevälle. 2 JOHDANTO 5 KESKISUOMALAINEN OYJ:N YMPÄRISTÖTASE 7 TAVOITTEET VUOSILLE VUOSINA TEHDYT TOIMENPITEET, Tiedostamme liiketoimintaamme, tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvät ympäristönäkökohdat sekä niiden vaikutukset ja riskit koko niiden elinkaaren ajalta. Määrittelemme merkittävimmille ympäristönäkökoh- PROJEKTIT JA AUDITOINNIT dille päämäärät ja tavoitteet sekä luomme mittariston 12 VUOSI LUKUINA tavoitteiden seuraamiseen. 13 TULEVAISUUDEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Pyrimme käyttämään ekotehokkaita toimintatapoja, 14 LIITE 1- INPUT (materiaalit, kulutus) jotka rasittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. 15 LIITE 2- OUTPUT (tuotteet, jätteet, päästöt) Dokumentoimme ympäristöasioihin liittyvät toimenpiteet sertifioituun ympäristöjärjestelmäämme, seuraamme niitä sisäisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Koulutamme henkilökuntaa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä tarvittaessa. Tiedotamme ympäristöperiaatteistamme julkisesti konsernin verkkosivuilla. Konserni raportoi ympäristötoimintansa tuloksista avoimesti ja kattavasti vuosittain julkaistavassa ympäristöraportissaan. Nämä ympäristöperiaatteet on hyväksytty konsernin johtoryhmässä. Vesa-Pekka Kangaskorpi toimitusjohtaja

4 N : J Y EN O E S A O T U S Ö I K T S I KES R Ä P YM IN A L MA - 4 -

5 Energia sähkö lämpö Materiaalit paperit painovärit painolevyt kemikaalit Polttoaine bensa diesel Työmatkustus henkilöauto lentokone juna linja-auto Kuljetus Hankinnat koneet, laitteet Asiakkaiden ja sidosryhmien ympäristöodotukset Vesi KONSERNI SISÄÄN - INPUT LAIT, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET ULOS - OUTPUT Tuotteet Päästöt ilmaan kasvihuonekaasupäästöt pienhiukkaset VOC-päästöt Melu Jätteet paperi pahvi sekajäte energiajäte biojäte vaarallinen jäte Jätevesi

6 KESKISUOMALAINEN OYJ:N YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ TOTEUTTAA JATKUVAN PARANTAMISEN PERIAATETTA STANDARDIN SFS ISO MUKAISESTI. YMPÄRISTÖPOLITIIKKA SUUNNITTELU tavoitteet, toimenpiteet mittarit KATSELMOINTI JA JATKUVA PARANTAMINEN KÄYTÄNNÖN OHJAUS JA TOTEUTUS TARKASTUKSET JA KORJAAVA TOIMINTA Keskisuomalainen Oyj:n merkittäviksi Ympäristöjärjestelmän ISO periaate. ympäristönäkö- Ympäristönäkökohtien kokonaismerkittävyys syntyy edellis- kohdiksi on määritelty: materiaalien käyttö, energian kulutus ten yhteisvaikutuksena. Materiaalien käyttö liittyy erityisesti sekä CO2-päästöt. Nämä ympäristönäkökohdat on määritelty painomateriaaleihin eli paperin ja painovärin käyttöön. Ener- seuraavien periaatteiden avulla: gian käyttö liittyy niin ikään painoprosessiin, mutta energi- määrät (tonnia, kiloa, kilometriä, megawattituntia jne.) an käyttöä on merkittävästi myös konsernin isoissa kiinteis- ympäristövaikutukset, haitallisuus, riskit töissä. Hiilidioksidipäästöjä syntyy kaikessa toiminnassa, yksiköiden vaikuttamismahdollisuudet mutta eritoten seurannan alla ovat konsernin työntekijöiden asiakkaiden ja sidosryhmien mielenkiinto liikkumiseen ja Savon Jakelut Oy:n toimintaan liittyvät ympäristölainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset hiilidioksidipäästöt

7 TAVOITTEET VUOSILLE Ympäristönäkökohtien pohjalta on valittu konsernille tavoit- Nämä asetetut tavoitteet on jaoteltu toiminnoittain: pai- teet vuosille Merkittävimmät ympäristönäkö- notoiminta, kiinteistöt, toimistotyö sekä jakelut, jotta tavoit- kohdat ovat siis materiaalien käyttö, energian kulutus sekä teita voidaan kohdistaa eri toimintoihin ottaen huomioon CO2-päästöt, jotka liittyvät konsernin kaikkiin toimintoihin. toimintojen erityispiirteet. Materiaalien käyttö NÄKÖKOHTA TOIMINTO Painotoiminta Energian kulutus Kiinteistöt CO2 -päästöt Toimistotyö Jakelut Keskisuomalainen Oyj:llä on konsernin johdon katselmukses- minnan osalta tavoitteet keskittyvät jätteiden ja makkelin eli sa päätetty tavoitteet vuosille ja ne ovat näkyvil- paperihukan vähentämiseen sekä energian käytön vähen- lä alla olevissa taulukoissa. Jokaiselle toiminnon alueelle on tämiseen. Myös hankintojen ympäristötietoisuutta pyritään määritelty tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. Painotoi- lisäämään. TAULUKKO 1. PAINOTOIMINTAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET, MITTARIT JA TOIMENPITEET. Toiminto Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Painotoiminta Makkelikilojen vähentäminen suhteessa tuotantomäärään Hukkakilot/ostettu paperimäärä [kg/kg] Hankintojen ohjeistaminen Energian käytön vähentäminen suhteessa tuotantomäärään Energia/ostettu paperimäärä [kwh/kg] Kierrätyksen tehostaminen 0-jäte Kaatopaikkajätteen määrä [kg] Ympäristötietoisuuden lisääminen hankinnoissa Suljettu värinsäätö Tekniikan parantaminen (BAT) Keskisuomalainen Oyj:n kiinteistöihin liittyy ympäristövaikutuk- energian osuuden tarkkailu sekä arvioida palveluntuottajien sia, joiden vähentämiseksi on määritelty tavoitteita ja toimen- ympäristötoiminnan tasoa. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä esi- piteitä sekä niihin liittyviä mittareita. Tavoitteena on kiinteistö- merkiksi parantamalla kiinteistötekniikkaa, lisäämällä LED-va- jen energiatehokkuuden parantaminen, ympäristöystävällisen laistusta sekä tekemällä energiakatselmuksia

8 TAULUKKO 2. KIINTEISTÖIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET, MITTARIT JA TOIMENPITEET. Toiminto Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Kiinteistöt Energiatehokkuuden parantaminen Energiankäyttö [kwh] Kiinteistötekniikan parantaminen/uusiminen Ympäristöystävällisen energian tuotantotavat (osuus) Hankinnat: palvelun tuottajien ympäristötoiminnan arviointi Osuus käytetystä energiasta [%] Kaatopaikkajäte [kg/hlö] Rakennustekninen kuntoarvio LED valaistusten lisääminen Hankintojen ohjeistaminen Alihankkijoiden raportoinnin kehittäminen ja auditointi Energiakatselmus Painotoiminnan ympäristövaikutukset ovat konsernin ympäristövaikutuksissa hallitsevassa osassa. Kuitenkin suurin osa konsernin työntekijöistä työskentelee toimistoympäristössä, jolloin myös toimistotyön ympäristövaikutuksia on pyritty hillitsemään ja vähentämään. Eritoten tavoitteiden kohteena ovat toimistomateriaalien käytön vähentäminen sekä työmatkustuksen vähentäminen. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä keskittämällä tulostuksia isompiin tulostuslaitteisiin sekä kehittämällä etäneuvotteluratkaisuja. TAULUKKO 3. TOIMISTOTYÖHÖN LIITTYVÄT TAVOITTEET, MITTARIT JA TOIMENPITEET. Toiminto Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Toimistotyö Toimistomateriaalien käytön vähentäminen Tulosteiden lukumäärä [kpl] Keskitetty/yhdenmukaistettu tulostus Sähköiset neuvotteluratkaisut Työmatkustuksen vähentäminen Työmatkustus [km] Yhteiskyytijärjestelmä Hankintojen ohjeistaminen Konsernin jakeluita Savon alueella hoitaa Savon Jakelut Oy, joka on konsernin oma jakeluyhtiö. Jakeluiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja jakokirjamateriaalien vähentäminen ovat jakelun osalta ympäristötoiminnan tavoitteina. Tavoitteisiin aiotaan päästä monin eri keinoin, kuten yhdistämällä jakeluita reuna-alueilla, yhteiskuljetuksia kehittämällä, terminaalien optimoinnilla ja sähköisen jakokirjan avulla. TAULUKKO 4. JAKELUIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET, MITTARIT JA TOIMENPITEET. Toiminto Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Jakelut CO 2 -päästöjen vähentäminen Jakelun kilometrit [km] Jakeluiden yhdistäminen reuna-alueilla (pilotteja) Yhteiskuljetusten kehittäminen Jakokirjamateriaalien vähentäminen (jakelun laadun parantaminen) Terminaalien sijoituksen optimointi Hankintojen optimointi (kuljetukset) Sähköinen jakokirja Hankintojen ohjeistaminen - 8 -

9 VUOSINA TEHDYT TOIMENPITEET, PROJEKTIT JA AUDITOINNIT Vuonna 2013 lähetettiin konsernin toimistotyötätekeville henkilöille ympäristökysely, jonka pohjalta vuosina on toteutettu ympäristövaikutuksia pienentäviä projekteja. Ympäristökyselyyn vastasi 40 prosenttia viestin saaneista eli noin 300 henkilöä. Suurimmiksi kehityskohteeksi kysely paljasti henkilökunnan tulostuskäyttäytymisen sekä etäneuvottelun hyödyntämisen. Myös lajitteluun kaivattiin selkeämpiä käytäntöjä ja ohjeita. Tulostuskäyttäytymisessä kyseltiin harkitseeko henkilöstö tulosteiden tarpeellisuutta (38 % henkilöstöstä harkitsee aina), tulostetaanko mustavalkoisena (58 % aina) tai käytetäänkö kaksipuoleista tulostusta (5 % aina kaksipuoleinen). Etäneuvottelua taas vastanneista 43 prosenttia ei ollut käyttänyt koskaan matkustamisen sijaan. Valojen ja tietokoneen sammuttamisesta henkilöstö huolehtii sen sijaan hyvin, sillä yli 80 prosenttia sammuttaa tietokoneen ja melkein 90 prosenttia vastanneista sammuttaa valot työpäivän päätyttyä. Toimistotyöntekijöille suunnattu kysely toimii samalla sisäisenä auditointina, jonka avulla on tarkoitus parantaa toimistotyöhön liittyviä ympäristönäkökohtia. Kyselyn pohjalta vuonna suunniteltiin ja toteutettiin etäneuvottelumahdollisuuksien parantamis- ja koulutusprojekti, jonka tarkoituksena on vähentää työmatkustusta konsernissa. Niin kutsutussa Jabber-projektissa kaikille konsernin työntekijöille on mahdollistettu etäneuvottelun käyttäminen. Tarkoituksena on näin vähentää matkustusta konsernin eri toimipaikkojen välillä ja siirtyä etäviestintään oman työpisteen tai etäneuvotteluhuoneiden kautta. Projektin ansiosta laskujen ja maksettujen kilometrikorvausten mukaan matkustuskilometrit ovat vähentyneet viime vuonna merkittävästi vuoden 2013 tasosta. Kuvassa 1 nähdään matkustuskilometrien muutos vuosina Tilasto sisältää lento- ja junamatkustuksen sekä linja-auton ja työntekijöiden oman auton käytön kilometrit. Kysely on tarkoitus uusia kevään 2015 aikana, jotta muutoksia ja projektien vaikutuksia voitaisiin arvioida. Tarkoitus on myös laajentaa kattamaan kysely koskemaan myös Etelä-Suomessa työskenteleviä henkilöitä, jolloin voidaan arvioida koko konsernin ympäristöasioihin liittyviä koulutustarpeita ja näin toteuttaa tarpeellisia projekteja myös jatkossa. VALOJEN JA TIETOKONEEN SAMMUTTAMISESTA HENKILÖSTÖ HUOLEHTII HYVIN

10 KUVA 1. MATKUSTUSKILOMETRIT LASKUJEN JA KILOMETRIKORVAUSTEN MUKAAN VUOSINA Muutosten todenmukainen vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä toimintaympäristö on muuttunut projektin edetessä. Muun muassa Suomen Lehtiyhtymän osto on todennäköisesti kasvattanut matkustamisen tarvetta Etelä-Suomeen Keski-Suomesta ja Savosta. Kyselyn jälkeen vuoden 2013 aikana toteutettiin myös niin kutsuttu tulostusprojekti, missä henkilökohtaisia tulostimia korvattiin yhteisillä isommilla yksiköillä. Näin tulostusasetukset pystyttiin asettamaan automaattisesti kaksipuoleiseksi sekä mustavalkoiseksi. Laitetoimittajan mukaan energiankulutus tulisi projektin myötä putoamaan jopa 40 prosenttia ja paperin kulutus prosenttia. Toimistopaperin kulutus on laskenut muutaman vuoden ajan ennen vuotta 2014, jolloin paperinkulutus on projektista huolimatta kasvanut yhteensä 18 prosenttia. Kuitenkin kokonaisuudessaan trendi on laskeva (kuva 2). KUVA 2. TOIMISTOPAPERIN KULUTUKSEN MUUTOS VUOSINA KESKISUOMALAINEN OYJ:SSÄ

11 Lehtiseppien Jyväskylän painossa on käynnissä myös niin kutsuttu Retrofit-projekti, jonka tarkoitus on automatisoida painotuotantoa sekä ottaa käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa (engl. Best Available Technology, BAT). Projekti valmistuu vuoden 2015 keväällä. Projektin tavoitteena on hukan pienentäminen sekä painolaadun tasalaatuisuuden parantaminen, mikä myös onnistuessaan vähentäisi painamisen ympäristövaikutuksia. Jo tarjouskilpailuvaiheessa selvitettiin projektin urakoitsijoiden ympäristövastuullisuutta. Vuosien aikana painotuotannossa toteutettiin myös muutamia sisäisiä auditointeja, kuten Lehtiseppien ympäristöauditointi sekä Lehtisepät Oy:n PEFC puun alkuperän hallintajärjestelmän sisäinen auditointi. Auditoinneissa esille nousi muun muassa Jyväskylän painon jätekeräyksen merkintöjen uusimistarve sekä jätehuollon raportin kehittäminen. Lainsäädännön seurannan kehittäminen on myös noussut sisäisissä auditoinneissa esille, joka on korjattu ostamalla palvelu siihen erikoistuneelta yritykseltä. Näin ollen lainsäädännön seuraaminen on helpottunut huomattavasti. Myös jätehuollon raportit on saatu hyvälle tasolle yhteistyössä jätehuoltoa hoitavan yrityksen kanssa. Muiden puutteiden osalta on auditointihetkellä laadittu korjausaikataulu ja vastuuhenkilö. Lehtiseppien painoissa on myös ollut käynnissä tavoitteisiin liittyvä, niin kutsuttu nollajäteprojekti. Sen avulla on pyritty pienentämään loppusijoitukseen joutuvan jätteen määrää ja lopulta vähentämään tämä jätemäärä nollaan. Projektissa lajittelua on tehostettu koulutuksen ja asioiden merkintöjen parantamisen avulla. Pieksämäen painossa loppusijoitukseen menevä jäte on jo saatu hyvin vähenemään. Vuoden 2015 aikana samanlainen projekti tullaan toteuttamaan myös Jyväskylässä sijaitsevassa painossa. Kuvasta 3 nähdään, että Pieksämäen painon jätteistä loppusijoitukseen menee vain noin 0,4 prosenttia. KUVA 3. NOLLAJÄTEPROJEKTIN JÄLKEINEN JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖPROSENTTI PIEKSÄMÄEN PAINOSSA VUONNA Keskisuomalainen Oyj on myös suuri kiinteistöjen omistaja ja käyttäjä, mikä velvoittaa tehostamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta. Uusi energiatehokkuuslaki (1429/2014) velvoittaa suuria yrityksiä tekemään energiakatselmuksia vähintään neljän vuoden välein, minkä takia konsernissa onkin toteutettu energiakatselmus yhtiön Jyväskylän toimipisteessä. Myös muiden toimipaikkojen energiakatselmuksia on joko työn alla tai suunnitelmissa. Jyväskylän toimipisteen energiakatselmuksessa esille nousi parannusehdotuksina muun muassa patteriverkoston perussäätö sekä ilmanvaihtokoneiden muutokset, myös valaistuksen liiketunnistuksen lisäämistä suositeltiin. Kiinteistöpäällikkö arvioi suositukset ja suunnittelee sen pohjalta korjaukset

12 VUOSI lukuina Keskisuomalainen-konsernin tavoitteena on ympäristövaikutusten pienentäminen jatkuvan parantamisen avulla. ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti Keskisuomalainen-konsernissa on asetettu tavoitteita, joihin liittyvät mittarit on koottu alla olevaan taulukkoon (taulukko 5). TAULUKKO 5. TAVOITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT MITTARIT. Toiminto Tavoite Mittarit Yksikkö Painotoiminta Kiinteistöt Toimistotyö Jakelut Makkelikilojen vähentäminen suhteessa tuotantomäärään Energian käytön vähentäminen suhteessa tuotantomäärään 0-jäte Energiatehokkuuden parantaminen Ympäristöystävällisen energian tuotantotavat (osuus) Työmatkustuksen vähentäminen Toimistomateriaalien käytön vähentäminen CO 2 -päästöjen vähentäminen Hukkakilot/ostettu paperimäärä Sähkö/ostettu paperimäärä Kaatopaikkajätteen määrä [kg/kg] 0,06 0,08 [MWh/ kg] 0,41 0,44 [kg] 40,39 29,53 Energiankäyttö [MWh] 4 463, ,70 Uusiutuvan energian käyttö [%] 11 % - Kaatopaikkajäte [kg/hlö] 58,47 44,71 Työmatkustus [km] , ,00 Toimistopaperi [kg/hlö] 11,27 13,41 Jakelun kilometrit [km] , ,00 Vuoden 2014 ostetun sähkön alkuperäjakaumaa ei ole vielä saatavilla

13 TULEVAISUUDEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Keskisuomalainen Oyj haluaa varmistaa koko toimitusketjun ja palveluntarjoajien ympäristövastuullisuuden toteuttamalla toimittaja-auditointeja. Vuonna 2015 tavoitteena on toteuttaa toimittaja-arviointeja esimerkiksi siivouspalveluissa. Luonnollisesti tarkoituksena on myös toteuttaa sisäisiä auditointeja niin Etelä-Suomen toiminnoissa kuin jo aiemmin järjestelmän piirissä olleissa kohteissa. Erityisesti suunniteltuja kohteita ovat jakelut sekä kiinteistöhuollon toimijat. ISO ympäristöjärjestelmä tullaan laajentamaan sertifioituna koskemaan myös Etelä-Suomen Median yhtiöitä (entisen Suomen Lehtiyhtymän yhtiöt). Vuoden 2015 aikana on tarkoitus tehdä sisäisiä auditointeja sekä henkilöstökyselyn avulla selvittää ympäristöjärjestelmään liittyviä koulutustarpeita, jotta sertifiointiprosessi voidaan käynnistää ja näin saattaa kaikki konsernin toiminnot ympäristöjärjestelmän piiriin. Vuosittaisissa johdon katselmuksissa jatketaan ympäristötoiminnan tason arviointia ja asetetaan tavoitteita. Seuraava johdon katselmus on suunniteltu pidettäväksi kesällä Kevään 2015 aikana uusitaan myös vuonna 2013 ensimmäisen kerran toteutettu ympäristöasioihin keskittyvä henkilöstökysely, jolla pyritään löytämään uusia kehityskohteita. Henkilöstöltä on tarkoitus myös pyytää kyselyn yhteydessä omia ideoita konsernin ympäristötyön tueksi. Yritysvastuun laajemman raportoinnin osalta Keskisuomalainen Oyj:ssä seurataan Euroopan Unionin yritysvastuun raportoinnin direktiivimuutoksia ja valmistaudutaan mahdolliseen pakolliseen yritysvastuun raportointiin vuodesta 2017 alkaen. Myös ISO standardi uudistuu elokuussa 2015, minkä jälkeen konsernissa aloitetaan selvittely standardin muutosten vaatimuksista toimintaan

14 INPUT Yksikkö Sähkö MWh 8 779, ,70 Lämpö MWh 4 463, ,70 Painopaperi t , ,60 LIITE 1- INPUT (materiaalit, kulutus) Keskisuomalinen Oyj:n toiminnassa käytetyt materiaalien kulutus, työntekijöiden matkustus sekä kiinteistön toimintoihin liittyvä kulutus vuosina Toimistopaperi kg 7 787, ,50 Painoväri kg , ,00 Painolevyt kpl , ,00 Painolevykemikaalit litra 8 240, ,00 Painon pesukemikaali (LIAV) litra , ,00 Polttoaine (yrityskorteilla ostetut polttoaineet) Jakeluyrittäjien ajokilometrit (reittien mukaan) litra , ,16 km , ,00 Matkustus, juna km , ,00 Matkustus, lento km , ,00 Matkustus, linja-auto km 7 161, ,00 Kilometrikorvaukset (henkilökohtaiset ajoneuvot) Henkilöstömäärä (kokopäiväisiksi muutetut) km , ,00 hlö 690,70 660,35 Kiinteistöjen tunnusluvuista seurataan neljää suurinta kiinteistöä (Kuopio [Leväsentie, Vuorikatu], Pieksämäki, Jyväskylä) Kuopion paino (Leväsentie) on lopetettu vuoden 2014 keväällä

15 OUTPUT Yksikkö Painotuotteet (laskennallinen) Kuljetuspäästöt (oma jakelu), CO 2 t , ,26 kg CO 2 ekv , ,00 LIITE 2- OUTPUT (tuotteet, jätteet, päästöt) Keskisuomalainen Oyj:n toiminnassa syntyneet tuotteet, jätteet sekä valikoidut CO 2 -päästöt vuosina Matkustuspäästöt (julkinen liikenne ja omat autot), CO 2 kg CO 2 ekv , ,70 JÄTEJAKEET: Sanomalehtipaperi t 1 321, ,34 Valkoiset paperiliuskat t 78,86 79,50 Sekalainen keräyspaperi t - 272,56 Biojäte t 6,61 9,05 Energiajate t 15,74 27,90 Hylsyt t 162,78 137,58 Keräyspahvi t 545,39 112,88 Kierrätyslasi t 0,24 1,03 Kierrätysmetalli t 0,83 1,03 Sekajäte t 40,39 29,53 Tietoturva SER t 0,45 - Tietoturvapaperi t 3,79 3,36 Käytetyt Al-painolevyt t 80,12 52,39 Metallijäte t 3,17 2,80 Vaarallinen jäte t 7,93 39,21 Yhteensä jätteet [tonnia] t 2 429, ,25 Huom! Vuoden 2013 jätteistä osa on arvioitu jätteenkeräyksen yhteistyökumppanin vaihtumisen vuoksi. Kokonaisluvusta uupuu seuraavat vaaralliset jätteet: Liuotinjäte: 9000 litraa Levykehitejäte: 6060 litraa

16