Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen"

Transkriptio

1

2 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2012

3 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Mittatekniikan keskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Matkailun edistämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston tilinpäätöksistä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Patentti- ja rekisterihallituksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kuluttajatutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Energiamarkkinaviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Valtiontakuurahaston tilinpäätöksestä vuodelta

4 1 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2012 Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYkeskusten) ensimmäisen, ELY-keskusten yhteisen toimintakertomuksen osana tilinpäätöstä vuodelta Kertomus sisältää johdon katsauksen, jossa kerrotaan ohjausindikaattoreiden toteutumaa ja ELY-keskusten toiminnan vaikutuksia toimintaympäristössä. Kirjanpitoyksikköön kuuluvat ELY-keskukset ovat laatineet omasta toiminnastaan kertomusvuodelta yhteiseen asiakirjaan selvityksen ja talousarvion toteumalaskelman. Lisäksi ELY-keskuksen toimintakertomus sisältää alueelliset arviot toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta, henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä, tilinpäätösanalyysit, sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumat sekä yhteenvedot havaituista väärinkäytöksistä. TE-toimistojen vastaavat tiedot on esitetty asiakirjassa. Toimintakertomuksessa käy ilmi, että maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan laskelmat on laadittu Valtiokonttorin määräämällä tavalla. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet ELY-keskuksille on laadittu tavoitteiden saavuttamiseksi sekä alueiden näkemysten huomioon ottamiseksi keskusten toiminnan yleistä suunnittelua, ohjausta ja järjestämistä varten yhteinen strategia-asiakirja. Yhteiseen strategia-asiakirjaan perustuen jokaiselle ELY - keskukselle on tehty erillisen strategiset tulossopimukset, joihin kertomusvuonna on tehty tarkistuksia. Strategisten tulossopimusten lisäksi ELY-keskusten toimintaa ohjasivat toiminnalliset tulossopimukset eri hallinnonalojen tehtävissä. Vuosi 2012 oli ELY-keskusten kolmas toimintavuosi. Toimintavuotta sävytti Euroopan laajuisen syvän talouskriisin jatkuminen. Muutaman vuoden takainen maailmanlaajuinen rahoituskriisi on jättänyt pysyvät jäljet Euroopan talouskehitykseen. Euroopan talouden kasvu ei toimintavuoden aikana odotuksista huolimatta lähtenyt kasvuun. Eurooppalaisten kotitalouksien tulot ovat pienentyneet ja lähes joka neljäs eurooppalainen elää köyhyysrajan alapuolella tai on vaarassa ajautua köyhyyteen työttömyyden kasvaessa. Taloustilanne on erityisen huono monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Erityisesti euroalueen talouksien ongelmat heijastuivat Suomen talouteen. Suomen talouden kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa. Epävarmuus näkyi erityisesti yksityisissä investoinneissa. Suomen talouden kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti työvoiman kysyntään ja tarjontaan kohdistuvaa rakennemuutokset: talouden globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä johtuvat elinkeinoelämän voimakkaat muutokset sekä väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan niukkeneminen. Murrostilanteessa elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kehittäminen, korkeatasoinen infrastruktuuri, työmarkkinoiden hyvä toimivuus ja korkea työn tuottavuus ovat yhä tärkeämpiä kriteerejä väestön hyvinvoinnin turvaamisessa. ELY-keskusten kehittämisessä panostettiin henkilöstöjohtamiseen, strategiseen ohjaukseen ja ELY-keskusten toimintakulttuurien yhdenmukaistamiseen. Yhteistyö ELY-keskusten sidosryhmien kanssa on kehittynyt edelleen. Kertomusvuoden keväällä tehtiin palvelutyytyväisyyspilotti. Kuudella alueella toteutettu palvelutyytyväisyys hankkeessa selvitettiin ELYkeskusten palveluhenkisyyttä, asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan tukemista ja asiantuntijuutta

5 2 palveluissa. Vastaukset olivat kautta linjan positiivisia. Kehittämiskohteiksi asiakkaat nimesivät sähköiset palvelut, lomakkeet, toimintatapojen yhtenäistämisen ja päätösten perustelut. Palvelutyytyväisyyskysely systematisoidaan ja laajennetaan kaikkiin ELY-keskuksiin vuoden 2013 aikana. Muutoin asiakastyytyväisyystutkimukset olivat yksittäisiä hallinnonalakohtaisia palveluja koskevia selvityksiä. Toimintakertomus sisältää ELY-keskusten yhteisten yksiköiden ja erikoistumistehtävien toimintakuvaukset. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ELY-keskukset selvisivät toimintavuodesta 2012 vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmista kohtuullisesti tai melko hyvin. ELY-keskusten toiminnan vaikuttavuus kohdistui 1) alueiden vetovoimaisuuteen, 2) elinkeinoelämän menetystekijöihin sekä 3) väestön hyvinvointiin. Taloudellisen suhdanteen ja toimintaympäristössä tapahtuneet nopeat muutokset asettivat toiminnalle lisähaasteita. Taloudellisesta tilasta ja niukkenevista resursseista huolimatta kykenivät ELY-keskukset osin saavuttamaan niille asetetut tavoitteet. Tilinpäätöksessä ei ole kaikilta osin ollut käytettävissä toteutumistietoja johtuen lopullisten toteumatietojen myöhäisestä saatavuudesta. Strategisten vaikuttavuuden ohjausindikaattorit ovat vaikuttavuustavoitteiltaan useamman vuoden ajanjaksolle asetettuja ja pitkäkestoisten toimien takana. Nämä toimenpiteet kohdistuvat ympäristön tilaan ja maankäytön suunnitteluun. Vaikuttavuus näkyy ympäristön suojeluna ja paremmin suunniteltuna yhdyskuntarakenteena. Lyhyemmän aikavälin toiminnan vaikuttavuus näkyy elinkeinoelämän uusien toimialojen kehittymisenä ja elinkeinoelämän aktivoitumisena, mukaan lukien maaseutuelinkeinot. Tilinpäätöksessä ei ole huomioitu ELY-keskusten EU:n maaseuturahaston osarahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eikä kalatalousrahaston toimia, jotka vaikuttavat kaikkiin strategia-asiakirjan painopisteisiin. Alueiden vetovoimaisuuden keskeisiä onnistumisen elementtejä olivat ELY-keskusten vaikuttaminen maakuntatason suunnitteluun ja ohjelmatyöhön ja infrastruktuurihankkeiden määrätietoinen tukeminen. Elinkeinoelämän menestymistä ELY-keskukset kehittivät monin tavoin muun muassa tukemalla alueellisesti merkittäviä yritysten kehittämis- ja verkostohankkeita sekä vaikuttamalla osaltaan tutkimushankkeiden käynnistymiseen. Elinkeinoelämän menestystekijöiden tuloksellisuuden kehitys on ollut oikean suuntaista vaikka tulostavoitteita ei osin saavutettu yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Uusien yritysten perustamisia ei tapahtunut odotetusti. Yritystukien hakumäärissä tapahtui alenemaa, samoin yrittäjiksi hakeutuvien ja yritysten perustamisien määrä väheni. Teknologia- ja tuotekehitysrahoitusrahoituksen kysyntä ei toteutunut toivotulla tasolla. Alueista kahdeksan onnistui t&k-menoissa suhteutettuna väestön määrään. Myönteistä olivat Satakunnan, Pohjois- Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin hyvät tulokset. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että alueilla vireillä olevia investointi- ja kehittämishankkeita on lykätty tulevaisuuteen. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen tavoitteita ei saavutettu. Kehitykseen vaikuttaa osaltaan toimialojen välinen kilpailu osaavasta työvoimasta. Perusväylänpidon rahoituksen niukkuudesta johtuen ELY-keskusten keskeinen huoli on tieverkon kunnon heikkeneminen ja korjausvelan kasvaminen. Erityisesti muun kuin vilkasliikenteisimmän tieverkon kunto heikkeni. Perusväylänpidosta rahoitettavaksi tarkoitetut pienet, alueellisesti tai paikallisesti liikkumisoloja parantavat investoinnit, toteutettiin pääosin yhteisrahoituksella. Lähinnä kunnat rahoittivat merkittävän määrän investointeja maantieverkolla.

6 3 Väestön hyvinvointiin vaikuttavia tulostavoitteiden vuoden 2012 toteutumatietoja ei ollut kaikin osin saatavilla. Säädökset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuuden tavoite saavutettiin melko hyvin. ELY-keskuksista huomio kiinnittyy Hämeen, Pohjanmaan ja erityisesti Lapin ELY-keskusalueiden heikkoon tavoitteiden saavuttamiseen. Ennakoitua heikomman talouskehityksen takia alueelliset työllisyystavoitteet jäivät saavuttamatta yhdeksän ELY-keskuksen alueella. Vastaavasti työttömyysastetavoite jäi saavuttamatta kymmenellä ELY-keskusalueella. Alueelliset tavoitteet on määritelty hallitusohjelmassa asetetun 72 prosentin työllisyysasteen ja viiden prosentin työttömyysasteen edellyttämälle tasolle. Pohjois- Pohjanmaalla työllisyysaste ylitti asetetun tavoitteen kahdella prosenttiyksiköllä. Alueellisiin tavoitteisiin sisältyy myös alle 25-vuotiaiden työttömien ja ulkomaalaisten työttömien määrän puolittaminen hallituskaudella. Heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen takia puolittamisen edellyttämää tavoitetasoa ei saavutettu vuonna Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat tavoite saavutettiin hyvin kahdeksalla alueella. Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueet jäivät selvästi tavoitteiden saavuttamisessa. Kaiken kaikkiaan EU-rakenne-rahastojen varat muodostivat tärkeän kehittämisresurssin. Liikenneturvallisuutta parannettiin yhteistyöllä (sis. kasvatus, valistus, tiedotus) sekä tienpidon pienillä toimilla. Näitä ovat mm. nopeusrajoitusten alentaminen, kaiteiden kunnostaminen, täristävät tiemerkinnät sekä suojatiesaarekkeet ym. jalankulun/ kouluteiden turvaamistoimet. Joukkoliikenteen osalta valmistauduttiin vuonna 2014 käyttöön otettaviin uusiin joukkoliikenteen järjestämistapoihin ja pyrittiin muodostamaan tätä varten tarkoituksenmukaisia liikennekokonaisuuksia. Kesän tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset laskivat kuitenkin kautta maan. Tämä johtunee tieverkon kunnon heikkenemisestä vähäliikenteisellä tiestöllä. Tyytymättömyys kohdistui etenkin päällysteiden kuntoon. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan mittaristolla. Taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittymistä arvioitiin avainsuoritteiden perusteella, joista ELY-keskusten raportoitiin toimintakertomuksessa nyt ensimmäisen kerran. TE-toimistojen osalta ei suoritekohtaista raportointia esitetty johtuen vuoden 2013 TE-toimistouudistuksesta. Taloudellisuudelle ja tuottavuudelle ei oltu asetettu tavoitteita vuodelle ELY-keskusten avainsuoritteita on 25 kappaletta ja ne on valittu kokonaistyöajan jakauman perusteella. Toiminnan taloudellisuudessa ja tuottavuudessa sekä suoritteiden määrissä on ELY-kohtaisia vaihteluja, koska ELY-keskusten toiminta-alueet ovat toisistaan poikkeavia monin tavoin. Myös käytetty henkilötyöaika ja kustannukset vaihtelevat merkittävästi ELYkeskuksittain. ELY-keskusten tietojen vertailtavuuden lisäämiseksi tulee vastaisuudessakin kiinnittää huomiota Taikan kirjauskäytäntöjen yhtenäistämiseen. Kannattavuuden osalta ELY-keskukset esittivät maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat. Julkisoikeudellisista suoritteista tuottoja kertyi 7,8 milj. euroa (kustannusvastaavuus 76 %), liiketaloudellisista 12,1 milj. euroa (kustannusvastaavuus 96 %) sekä yhteisrahoitteisesta toiminnasta 36,5 milj. euroa (omarahoitusosuus 82 %). Maksullisen toiminnan osalta tiedot esitettiin kattavasti vertailutietojen osalta. Tosin tavoiteprosenttien osalta tiedot eivät olleet oikeita. Ministeriön arvion mukaan em. laskelmat ovat luotettavia.

7 4 Yhteisrahoitteisen toiminnan laskelma sisälsi kokeiluluonteisesti myös jo Y-vastuualueen yhteisrahoitteista toimintaa, jonka kustannuslaskentaa kehitettiin vuonna Koska raportti y-vastuualueen yhteisrahoitteisen toiminnan määrittelystä valmistui vasta vuoden 2012 loppupuolella, ei koko yhteisrahoitteisen toiminnan laskentaa voitu toteuttaa vielä luotettavasti. Tähän on kuitenkin hyvät edellytykset vuoden 2013 osalta. ELY-keskusten laadunhallintaa seurataan palvelukyky ja suoritteiden laadun perusteella. Periaate on hyvä ja antaa parhaimmillaan johdolle sen tarvitsemaa tietoa toiminnasta. Toimintavuoden aikana ei kaikkien ELY-keskusten alueilla tehty palvelutyytyväisyyskyselyjä. Vuoden 2012 aikana toteutettiin palvelutyytyväisyyskyselyn pilotti. Kuusi ELY-keskusta keräsi tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä rahoitus- ja maksatusprosesseihin. Palvelutyytyväisyyskysely on tarkoitus laajentaa kaikkiin ELY-keskuksiin vuoden 2013 aikana. Kysely systemisoidaan ja tehdään rakenteeltaan samanlaiseksi, jolloin se sisältää yhtenäisen osion ja palvelutuotekohtaisen osion. Kysely laajennetaan koskemaan muitakin ELY-keskusten keskeisiä palveluita. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ovat ELY-keskuksissa edenneet. ELYkeskusten VMBaron vastausprosentti on noussut yli 70 prosentin. Samalla tyytyväisyysindeksit ovat kohonneet kaikilta seurannassa olevilta osin. Huolimatta siitä, että kaikki ELYkeskukset eivät aivan saavuttaneet asetettuja tavoitteita, mutta tuloksia ja kehityssuuntaa voidaan pitää hyvänä. Toimenpiteet, joihin kirjanpitoyksikön on ryhdyttävä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiotalouden tarkastusvirasto antoi vuodelta 2012 laillisuusmuistutuksen Etelä-Savon ELYkeskukselle. Laillisuusmuistutus koski talousarviotulojen ja menojen kohdentamista virheellisille tilivuosille momenteilla (Valtion korvaukset kunnille), (Luonnonsuojelualueiden hankintaja korvausmenot), (Avustukset rakennusperinnön hoitoon), (Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen), (Kalakannan hoitovelvoitteet). Kohdennusvirheet olivat yhteensä vähintään euroa. vakinaiseen virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenojen maksamista talousarvion vastaisesti momenteilta (vesivarojen hoidon ja käytön menot) sekä (Eräät ympäristömenot), yhteensä euroa määräraha käyttöä talousarvion vastaisesti momentilla (Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen), yhteensä euroa valtuuden käytön kohdentamista vuodelle 2012 vuoden 2013 sitoumusten osalta momentilla (5,59 milj. euroa) hyvän kirjanpitotavan vastaisia menettelyjä eräiden menojen todentamisessa yritysten kehittämisavustuksen myöntämistä euroa lain 1336/2006 vastaisesti kiinteistön ostamiseen. Em. puutteita voidaan pitää myös sisäisen valvonnan puutteena. Valtiotalouden tarkastusviraston on velvoittanut Etelä-Savon ELY-keskusta ilmoittamaan tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt sisäisessä valvonnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Ilmoitus tulee toimittaa myös työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätösarvioinnissa esitettyjen kehittämisehdotusten osalta on ELYkeskuksissa ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin:

8 5 ELY-keskuksista laadittiin vain yksi yhteinen toimintakertomus. Yhteinen toimintakertomus paransi huomattavasti ELY-keskusten tietojen raportoinnin yhtenäisyyttä ja vertailukelpoisuutta. Toimintakertomuksessa raportoitujen tulostavoitetietojen luotettavuus on lisääntynyt, kun strategisten tulostavoitteiden ylläpito ja päivitys keskitettiin Netraan, valtakunnallisesti yhteisen talous- ja henkilöstöhallintoyksikön tehtäväksi. Kirjausperusteiden osalta täsmennettiin vuoden 2012 tilipuitteisiin talousarviotilikohtaiset kirjausperusteet jo varainhoitovuoden aikana. Kohdentamisesta ohjeistettiin lisäksi ELY-keskusten vuodenvaihdeohjeessa. Tilinpäätöksen johdosta ministeriö esittää seuraavia kehittämiskohteita: Tilinpäätöksessä tulee esittää tulostavoitteiden osalta myös valtakunnalliset tavoiteja toteumatiedot sekä selvittää mahdollisuutta raportoida jatkossa myös toiminnallisista tulostavoitteista. Kirjanpitoyksikkötasoisen tiedon analysointia tulee lisätä erityisesti vaikuttavuuden osalta. Palvelujen laatuun ja tietoturvallisuuden parantamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Talousarvion kohdentamisvirheiden vähentämiseksi on Hallis-hankkeen linjausten mukaisesti syytä edelleen jatkaa taloushallinnon tehtävien hoidon keskittämistä ja ammatillistamista ELY-keskuksissa. Sisäisen valvonnan osalta Etelä-Savon ELY-keskuksen tulee edelleen jatkaa kehittämistoimenpiteitä edellä mainittujen puutteiden korjaamiseksi. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi ELY-keskusten toiminnan uudistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden käynnistänyt kuusi mittavaa kehittämishanketta, joiden avulla ELYkeskuksista rakennetaan entistä toimivampi kokonaisuus. Hankkeet ovat ohjaus- ja suunnittelujärjestelmien yksinkertaistaminen toiminnan ja palveluiden sähköistäminen ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö asiakaspalvelun toimintamalli erikoistumiset ja keskittämiset maksupolitiikan tarkistaminen. ELY-keskusten strategisesta ja yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaavana ministeriönä TEM tulee yhteistyössä muiden ELY-keskuksia ohjaavien tahojen kanssa seuraamaan ja kehittämään edellä mainittuja erityiskysymyksiä sekä muita ELY-keskusten tarkastuskertomuksessa esiin nostettuja kehittämiskohteita. ELY-keskusten kertomusvuotta 2012 koskeva tilinpäätöskannanotto otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodelle 2014 sekä ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistamisessa syksyllä teollisuusneuvos ylitarkastaja Marja-Riitta Pihlman Juha Karila

9 6 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2012 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK on pääosin saavuttanut kertomusvuonna laitokselle asetetut vaikuttavuustavoitteet toimialoillaan. Erityisesti voidaan mainita: - GTK on ansiokkaasti jatkanut raaka-ainehuoltoon ja uusiutuviin energianlähteisiin liittyvää toimintaa, joka on palvellut myös näihin toimialoihin kohdistuvaa päätöksentekoa. - Tutkimuslaitos on asiantuntijana tukenut ministeriön luonnonvarapolitiikkaa ja on aktiivisesti osallistunut useisiin hankkeisiin, joilla pyritään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään mineraalialaan. - GTK on monipuolisesti mukana Tekesin Green Mining hankkeen tutkimusprojekteissa - GTK on jatkanut verkostoitumistaan yliopistomaailmassa ja ottanut aktiivisen roolin kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. - GTK on tuottanut informaatiota ja taustatietoa medialle, valtionhallinnolle, eri organisaatioille sekä kunnallisille toimijoille. - GTK on edelläkävijänä avannut kartta-aineistoja open-data jakeluun. TEM konsernistrategian tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet on arvioitu kokonaisuutena yhteenvedossa. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK:lle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuutena hyvin. Tuottavuuden osalta GTK on jatkanut vuonna 2011 aloitettuja, GTK:n arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa GTK jälleen toteuttanut sille kuuluvat toimenpiteet. GTK on kehittänyt johtamisen ja mittaamisen instrumentteja TEM:n konsernitavoitteiden mukaisesti. Taloudellisuuden osalta GTK:n raportointi painottuu tulosalueanalysointiin. Tässä tarkastelussa tulosalueiden osuuksissa ei ole juurikaan muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Maksullinen toiminta ylitti ministeriön asettaman tavoitteen, myös tämän toiminnan ylijäämä ja kannattavuustavoite ylitettiin. Yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden kustannusvastaavuus parani viime vuodesta, ja ylitti tavoitteen. EU-rahoitusta on onnistuttu kasvattamaan, ja tähän tulee edelleenkin panostaa luonnonvara-asioiden ollessa EU:ssa varsin keskeisessä roolissa. Suoritteiden määrät ovat olleet tulossopimuksen mukaisia. GTK:n tärkein resurssi on tutkimuslaitoksen henkilöstö, sen osaaminen ja tietotaito. Asiantuntijoiden osuus henkilökunnasta ylittää tavoitteen, ja korkean tason osaamista haetaan myös kansainvälisillä rekrytoinneilla. Osaamisen kehittämiseen panostetaan monin eri tavoin, tällä pyritään kompensoimaan myös eläköitymisen aiheuttamaa osaamiskatoa. Panostukset henkilöstön koulutukseen ovat kasvaneet. Tietojärjestelmiä kehittämällä ja muun mu-

10 7 assa sähköiseen aineistopalveluun panostamalla GTK kehittää toimintaansa ja vastaa kehittyviin palvelutarpeisiin. GTK:lla on edelleen jatkanut panostamista henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Työviihtyvyydestä kertoo vähäinen lähtövaihtuvuus. Laitoksen voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteet henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Toimenpiteet Tilinpäätös on varsin selkeä ja siinä on runsaasti tietoa, joka kuvaa toimintaa ja sen tuloksellisuutta. Esitettyjen tietojen perusteella saa hyvän kuvan toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta. Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevaa analysointia on edelleen kehitettävä. Maksullisen palvelutoiminnan kohdalla, etenkin kansainvälisen toiminnan osalta, tulee arvioida millä tavoin tämä tukee laitoksen ydintoimintaa ja osaamisen kehittämistä. Ministeriö on saanut GTK:lta kertomusvuoden aikana toiminnan seuraamista ja ohjaamista varten tarvitsemansa tiedot ja selvitykset. VTV:n tilintarkastuskertomuksen mukaan GTK:n toiminnassa on noudatettu talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Ministeriön näkemyksen mukaan GTK on vuonna 2012 toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. GTK on edelleen jatkanut laitosta koskevan strategisen arvioinnin toimeenpanoa. GTK:n tulossopimuksen rakennetta on uudistettu monivuotiseksi, ja vuositarkastelu seuraa laitoksen strategista kehittymistä. Tutkimuslaitos on kehittänyt tutkimuksen tavoitteiden läpinäkyvää asettamista ja myös laajentanut sidosryhmien kuulemista. Luonnonvarojen käytöstä käydään lisääntyvää keskustelua ja GTK on omalta osaltaan pyrkinyt tarjoamaan relevanttia asiatietoa keskustelun tueksi. Tähän yhteiskunnan tiedontarpeeseen tulee jatkossa panostaa. Talouden johtamisen välineiden ja raportoinnin kehittämistyötä tulee edelleen jatkaa. Kannattavuustavoitteen saavuttamiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. Tulosohjaukseen liittyvää vuorovaikutusta ja ministeriön informaatio-ohjausta jatketaan tulosohjaajien ja GTK:n johdon säännöllisillä tapaamisilla. Erkki Virtanen kansliapäällikkö Riikka Aaltonen kaivosylitarkastaja

11 8 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tilinpäätöksestä vuodelta 2012 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavassa sen keskeisten tehtävien ja sille asetettujen tulostavoitteiden pohjalta. Arviossa on otettu huomioon myös suomalaisen elinkeinoelämän muutoshaasteet sekä vuonna 2012 tehdyt aloitteet valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksesta. Suomalaisen elinkeinoelämän uudistuminen ja uuden liiketoiminnan aikaansaaminen VTT:llä on keskeinen rooli suomalaisen elinkeinoelämän tutkimustarpeisiin vastaamisessa ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä nousee entistä tärkeämmäksi VTT:n kyky ja herkkyys tunnistaa uusia kasvun lähteitä ja keinoja, joilla se voi tukea yritysten uudistumista. Näitä tavoitteita VTT on pyrkinyt edistämään suuntaamalla perusrahoitustaan kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta sellaisille tutkimusaloille, joilla ennakoidaan olevan tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia suomalaisille yrityksille. Kärki- ja innovaatio-ohjelmat näyttäisivät osuvan yritysten tutkimustarpeisiin, sillä VTT on onnistunut houkuttelemaan yritysrahoitusta vähintään asetetun 20 prosentin tavoiterajan. Elinkeinoelämän uudistumisen mahdollisuutena nähdään myös suuret yhteiskunnalliset haasteet, joiden tutkimiseen VTT suuntaa osan perusrahoituksestaan. Nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. VTT:n kärkiohjelmista Open smart spaces Digitaalinen maailma ja sulautettu tietotekniikka sekä Kognitiivinen tietoliikenne näyttäisivät tukevan käynnissä olevaa ICT-alan rakennemuutosta. Näissä ohjelmissa maksullinen toiminnan osuus ylittää selkeästi 20 prosentin tavoitetason osoittaen ohjelmien olevan relevantteja yrityksille. VTT on tällä alalla vakiinnuttanut asemansa merkittävänä asiantuntijana Euroopan tasolla. ICT-osaamisen siirtäminen muille toimialoille on yksi ICT-toimialan uudistamisen kärkitavoitteita, jonka toteuttamisessa VTT:llä on merkittävä edelläkävijän rooli. Kansallisena teknologian ja innovaatioiden kehittämisen lippulaivana VTT:n tulee ensisijaisesti palvella suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämistarpeita. Tilinpäätöstietojen perusteella tuotot kotimaisilta yrityksiltä ovat kuitenkin hiipuneet verrattuna tuottoihin ulkomailta. Samanaikaisesti kasvava osuus rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta. Heikentyneessä yritysten taloustilanteessa VTT:n tulee terävöittää markkinointiaan ja asiakaspalvelutyötä suomalaisten yritysten suuntaan. Sen tulee myös analysoida, ovatko sen valitut tutkimusohjelmat ja toimenpiteet riittäviä ja oikeinsuunnattuja elinkeinoelämän uudistumisen ja Suomessa toimivien yritysten kannalta. Teknologisen osaamisen lisäksi VTT:n tulee jatkuvasti huolehtia siitä, että tutkijoilla on riittävä ja ajankohtaisin tieto asiakkaiden liiketoiminnan kehityksestä. Nämä tiedot eivät suoraan käy ilmi tilinpäätöstiedoista, mutta ovat keskeisiä VTT:n toiminnan relevanssin ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimisessa. Yleisesti ottaen suomalaisen teollisuuden ongelma näyttäisi olevan jalostusarvon hiipuminen. Tämä näkyy muun muassa vaihtosuhteen heikkenemisenä. Yhtenä keskeisenä toimijana VTT:n tulisi osaltaan kiinnittää asiaan huomiota ja olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että teollisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän palveluliiketoiminnan jalostusarvon kehitys saadaan kasvu-uralle.

12 9 Vahvat, verkottuneet innovaatiokeskittymät ja kansainvälistyminen VTT:n vahva kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen ovat kiistatta lisänneet Suomen kansainvälistä kiinnostavuutta innovaatiokeskittymänä. EU:n puiteohjelmat ovat merkittävä kanava tehdä yhteistyötä parhaiden eurooppalaisten tutkijoiden ja yritysten kanssa. VTT on viime vuosina saavuttanut merkittävän aseman myös EU:n tutkimusohjelmien sisältöihin vaikuttamisessa. Euroopan ulkopuolelle suuntautuvaa yhteistyö on laajentunut VTT:n perustamien ulkomaisten yksiköiden kautta. Kaikkiaan tuotot ulkomailta muodostavat lähes viidenneksen VTT:n liikevaihdosta. Kasvavan kansainvälisen toiminnan myötä on tarpeen arvioida toiminnan vaikutuksia ja hyötyjä suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta. Tilinpäätöksestä ei suoraan ilmene, missä määrin suomalaisia yrityksiä on mukana VTT:n kansainvälisissä konsortioissa ja millä tavoin Suomi hyötyy VTT:n ulkomaisissa yksiköissä tehdyissä hankkeista. Tutkimuslaitoskentän uudistamisessa on tuotu esiin tarve kehittää työnjakoa yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. VTT käynnisti 2011 strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa strategista yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa. Tämän työn etenemisestä toivotaan lisäinformaatiota. Kestävä kehitys, hyvinvointi ja työllisyys Teknologian kehittämisen lisäksi VTT tehtävänä on edistää kansalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä sekä palvella yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tietotarpeita. VTT oli tärkeässä roolissa kansallisen biotalousstrategian valmistelun käynnistämisessä syksyllä VTT:n osaamista hyödynnetään edelleen strategian laadinnassa ja toteutuksessa. Johdonmukaisena jatkeena tälle työlle on VTT:n uuden kärkiohjelman Tie biotalouteen käynnistäminen vuonna Käynnissä oleva valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistus tähtää siihen, että julkisin varoin tuettu tutkimus palvelisi nykyistä paremmin yhteiskunnallisen päätöksenteon tietotarpeita. VTT:n toiminnan näkökulmasta on tärkeää varmistua siitä, että sillä on riittävää asiantuntemusta asiakkaiden liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehityksestä ja, että VTT:llä tuotettu tutkimustieto olisi laajasti yhteiskunnan käytettävissä ja hyödynnettävissä. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteiden osalta VTT on onnistunut pääsääntöisesti kaikilla tulosmittareilla mitattuna. Myös tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat mittarit osoittavat hyvää kehitystä. VTT:n tulee kiinnittää huomiota yleiskustannusten nousuun, jotta se ei menetä kilpailukykyään tutkimuspalvelujen tarjoajana. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VTT on panostanut hyvällä tavalla osaamiseen uudistamiseen ja johtamiseen. Tätä on syytä jatkaa ja laajentaa. Työyhteisön hyvinvointia ja työn sujuvuutta on parannettu VTT Workways hankkeella. Myös tutkimushenkilöstön kansainvälistymistä on tuettu erilaisilla kehittämistoimilla. Ulkomaisten tutkijoiden osuus VTT:n henkilöstöstä on noussut 8 prosenttiin. Jatkossa olisi hyvä erottaa VTT:n kotimaan ja ulkomaan yksiköissä toimivan ulkomaisen henkilöstön osuudet. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on kuvattu lähinnä kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta, joiden rahoitus muodostaa puolet koko VTT:n perusrahoituksesta. Yhteiskunnallisen vaikut-

13 10 tavuuden kuvausta tulee syventää siten, että VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien merkitys ja vaikuttavuus suomalaisen elinkeinoelämän uudistamisessa tulisi selkeämmin esiin. Myös toimenpiteiden kohdentuvuuden arviointia eri asiakasryhmissä (isot yritykset, pk-yritykset, julkiset asiakkaat) tulisi kehittää. Toimenpiteet, joihin VTT:n on ryhdyttävä ja joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tekemän tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2012 mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säädöksiä on noudatettu. Monivuotisen tulossopimuksen mukaisesti VTT:n tulee vuoden 2013 aikana tehdä itsearviointi VTT:n monivuotisten yhteiskunnallisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Keskeiset havainnot ja tulokset raportoidaan vuoden 2014 tulossopimusneuvottelussa. Vaikuttavuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota edellä esiin nostettuihin kysymyksiin: missä määrin kärki- ja innovaatio-ohjelmat tukevat tai ovat tukeneet elinkeinoelämän uudistumista ja minkätyyppiset yritykset hyödyntävät ohjelmissa tuotettua tietoa ja ratkaisuja. Kansainvälisen toiminnan osalta VTT:n tulee arvioida EU:n ohjelmien sekä ulkomaille perustettujen yksiköiden kautta tehdyn tutkimuksen hyötyjä Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT tulee myös raportoida miten yhteistyö suomalaisten yliopistojen kanssa on kehittynyt. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriön toimenpiteenä on päivittää VTT:n vuodelta 1996 peräisin oleva maksuasetus syksyllä 2013, mikäli VTT:n hallintomallin uudistaminen ja mahdollinen yhtiöittäminen ei toteudu. Tulosohjaukseen liittyvää vuorovaikutusta ja ministeriön informaatio-ohjausta jatketaan tulosohjaajien säännöllisillä tapaamisilla ja tutustumiskäynneillä VTT:n yksiköissä. Erkki Virtanen kansliapäällikkö Pirjo Kutinlahti neuvotteleva virkamies

14 11 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Mittatekniikan keskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2012 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittatekniikan keskus (MIKES) saavutti vuonna 2012 sille tulossopimuksessa asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet. Tavoitteidensa mukaisesti MIKES lisäsi vaikuttavuuttaan verkottumalla kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut menestyksekkäästi. EMRP-ohjelmassa (eurooppalainen metrologian tutkimusohjelma) meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja pitäneet yllä MIKESin arvostusta korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. Korkeatasoinen tutkimus tukee kansallisen mittajärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. MIKESin tavoitteena on edistää toiminnallaan metrologian ja akkreditoinnin käytön laajentamista viranomaistoiminnassa eri hallinnonaloilla. MIKESin akkreditointi-toiminnon yhteistyö eri hallinnonalojen viranomaisten kanssa onkin lisääntynyt ja siten akkreditoinnin merkitys ja painoarvo ovat vahvistuneet. Kansainvälisten vertailumittausten tulosten perusteella MIKES on säilyttänyt asemansa eurooppalaisten metrologialaitosten joukossa. Toiminnallinen tuloksellisuus MIKES saavutti pääosin toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet. Maksullisen toiminnan (maksuperustelain mukaiset suoritteet) tuotot ylittivät tavoitteen: Tulossuunnitelmassa maksullisen toiminnan tuotot arvioitiin 3,6 milj. euroksi toteuman ollessa 3,9 milj. euroa. Maksullisen toiminnan vuositulos oli euroa, ja sen kustannusvastaavuus ylti 109 prosenttiin, joka oli 7 prosentin parannus edellisvuodesta. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 105 prosenttia (106 prosenttia vuonna 2011) ja markkinasuoritteiden 115 prosenttia (94 prosenttia vuonna 2011). Tulossopimuksessa toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteista saavuttamatta jäi Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymia koskeva tavoite. MIKES aloitti voiman ja vääntömomentin kalibroinnit Kajaanin yksikössä vuonna 2011, eikä vuodelle 2012 asetettuihin tavoitteisiin päästy johtuen siitä, ettei kalibrointilaitteistoa saatu toimintakuntoon suunnitellussa aikataulussa. Kotimaisten tutkimushankkeiden (Tekesin, Suomen Akatemian ja Kainuun ELY-keskuksen rahoittamia) volyymia koskeva tavoite saavutettiin yli kaksinkertaisesti, sillä tavoitta asetettaessa kaikista tulevista hankehauista ei ollut vielä tietoa. Lisäksi MIKESillä oli vain vähän aiempaa kokemusta mainittujen rahoittajien hankehauista, josta johtuen toteutuneen suuruista menestystä hauissa ei osattu odottaa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta MIKES ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan. Henkilötyövuosimäärä kasvoi edellisestä vuodesta, lisäys on kuitenkin toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (1 3 päivää) lisääntyivät, mutta

15 12 kokonaispoissalot laskivat hieman edellisvuodesta. Työtyytyväisyysindeksi parani edellisestä vuodesta, mutta haastavaa tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Metrologian yksikköön ja yhteishankkeisiin on rekrytoitu kansainvälisiä ja tohtoritason tutkijoita, mikä osaltaan kertoo MIKESin kiinnostavuudesta työnantajana. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Tilinpäätös sisältää runsaasti tietoa MIKESin toiminnasta ja antaa ministeriölle riittävät tiedot tulosohjauksen kannalta. Tilinpäätöksessä on vastattu systemaattisesti asetettuihin tulostavoitteisiin ja tietoja on analysoitu. Henkilöstöresurssien käyttö ja vastuualueelle kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty kolmelta vuodelta. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan osalta on esitetty kustannusvastaavuuslaskelmat tavoitteineen sekä vertailutiedot kolmelta vuodelta. Toimenpiteet, joihin MIKESin on ryhdyttävä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi MIKESin toiminta on ollut hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on todennut tilintarkastuskertomuksessaan MIKESin noudattaneen kertomusvuonna talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tämä arviointi on otettu huomioon, kun asetettiin alustavia tulostavoitteita vuodelle Petri Peltonen ylijohtaja Ulla-Maria Wilenius ylitarkastaja

16 13 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2012 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä Tekes on suoriutunut sille annetusta tehtävästään hyvin. Tulossopimuksen seurantaindikaattorien mukaan Tekes saavutti pääosin sovitut tavoitteet ja eräillä alueilla selvästi ylitti ne. Näin tapahtui sitä huolimatta, että resurssit Tekesin toimintaan niukkenivat. Myös ministeriön Tekesistä teettämä kansainvälinen arviointi antaa samanlaisen kuvan Tekesin hyvästä suorituksesta. Tekes luokitellaan kansainvälisesti parhaisiin kuuluviin innovaatioiden edistäjiin. Tekes on toiminnallaan lisännyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä nostanut sen laatua. Tällä toiminnalla Tekes on luonut vahvaa perustaa Suomen talouden kasvulle. Talouden kasvuhaasteisiin vastaaminen edellyttää kuitenkin Tekesiltä jatkuvaa toiminnan ja rahoitusvälineiden kehittämistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tekesin vaikuttavuutta evaluoidaan ensisijaisesti kolmeen strategiseen päämäärään keskittyvillä kokonaisvaltaisilla selvityksillä, joita tehdään vuorovuosittain. Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Vuonna 2012 Tekesin kolmivuotissykleissä toteutettavista päämääräselvityksistä oli vuorossa tuottavuus-tavoite. Tutkimuksessa käytettiin uudenlaisia menetelmiä, jotka tuottavat aiempaa kattavamman kuvan Tekesin innovaatiorahoituksen tuottavuus- ja uudistumisvaikutuksista. Innovaatiorahoitusta saaneiden yritysten tuottavuuskasvu on aiemmin tutkitulla tavalla huomattavasti nopeampaa kuin keskimääräisen ei-tukea saaneiden yritysten. Jos tukea saaneita yrityksiä verrataan identtiseen verrokkiryhmään, tuottavuuskasvussa ei havaita tilastollisesti merkittäviä eroja. Jälkimmäinen tulos on kiintoisa, mutta nykytiedolla vaikeasti tulkittava ja vaatii siksi lisää tutkimusta. Erityisesti on analysoitava sen merkitystä, että Tekesin asiakkaat ovat jo lähtökohdiltaan korkean tuottavuuden yrityksiä ollen yleensä osaamiseltaan eturintamassa. Tutkimuksessa ei huomioitu rahoituksen ulkoisvaikutuksia, mikä on julkisen innovaatiorahoituksen olemassaolon peruste. Myös ulkoisvaikutusten ilmenemisen muodot kaipaavat siksi lisää tutkimusta. Tekesin toiminnan tuottavuusvaikutuksen arviointiin on jatkossa syytä yhdistää sekä yrityskohtainen että ulkoisvaikutusten arviointi, jotta rahoituksen vaikutuksista saadaan nykyistä kattavampi kokonaisnäkemys. Samalla oli kuitenkin myönteistä nähdä, että erityisesti kasvuyritysten edistämisessä saadaan tilastollisestikin tarkasteltuna merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten heikko tuottavuuskehitys suhteessa verrokkeihin on uusi tutkimustulos, jonka syitä on jatkossa syytä analysoida tarkemmin selvän johtopäätöksen saamiseksi. Yritysten uudistumista tutkittiin asiakaskyselyn avulla ja tulokset olivat myönteisiä. Tutkimuksella synnytetyn tiedon hyödyntäminen uutena liiketoimintana on Suomen innovaatiojärjestelmän suurimpia haasteita. Tekes on rahoituksellaan edistänyt tutkimuksen kaupallistamista isoilla vuosittaisilla panostuksilla. Tämän vuoksi myös Tekesin tutkimusrahoituksen vaikuttavuuteen tulisi jatkossa kiinnittää aiempaa kattavampi huomio myös mittareiden avulla. Koska valmiita mittareita ei ole tarjolla, Tekesin olisi käynnistettävä kehittämistyö sopivien mittareiden synnyttämiseksi. Kysymys on tärkeä myös siksi, että valtion tutkimusrahoitukseen on syntymässä mahdollisesti merkittäviäkin uudistuksia. Tekesin tulisi myös tilinpäätöksessään raportoida, miten rahoitus kohdistuu tutkimus- ja yrityshankkeiden välille.

17 14 Tekesin tuki nuorille yrityksille sekä potentiaalisille kasvuyrityksille on ollut laajamittaista. Tekesin koordinoima Kasvuväylä-palvelumalli on kehittynyt ja laajentunut suunnitelmien mukaan. TEM-toimijoiden yhteistyön tiivistäminen on myös edelleen edistynyt palvelumallin piirissä. Vigo-yrityskiihdyttämö-ohjelma on laajennettu kattamaan 10 yrityskiihdyttämöä ja ohjelma on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksella saadut tulokset ovat jatkaneet hyvällä tasolla ja yritysten tuottavuuskehitys on ollut hyvä. Tekes on johdonmukaisesti lisännyt rahoituksensa riskinottoa lisäämällä nuorien kasvuyritysten rahoitusta. Tämä on erittäin myönteinen kehitys ja hallittua riskinottoa tulee lisätä muussakin rahoituksessa. Rahoituksen tulisi kohdistua aiempaa suurempia kehityshyppäyksiä ja radikaaleja innovaatioita tavoitteleviin hankkeisiin. Tekes on aktiivisesti osallistunut ELY-keskusten tulosohjaukseen. Tekesin ja TEM:n välinen yhteistyö on ollut alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämisessä muutoinkin tiivistä ja toimivaa. Tekes on osallistunut OSKE-ohjelman osaamisklustereiden kehittämiseen ja uuden Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman valmisteluun. Lisäksi Tekes on ollut mukana hankkeessa, jossa on kartoitettu yritysten julkisten innovaatiopalvelujen tarjontaa ja kehittämismahdollisuuksia alueilla. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Globaaleihin arvoverkkoihin kytkeytyminen on kasvavasti tärkeä menestymisen edellytys Suomen elinkeinoelämälle. Tämä rakentuu monenlaisen käytännön tekemisen varaan, markkinaläsnäolosta aina tutkimusyhteistyöhön asti. Ministeriö haluaa korostaa EU:n rahoitusmahdollisuuksien ja tutkimusverkostojen aktiivista hyödyntämistä Suomessa. EU:n puitteissa valmistuu vuoden 2013 aikana uusi tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelma Horizon Tekes on Suomessa avainasemassa suomalaisille yrityksille tarjottavien EU-rahoitusmahdollisuuksien kanavoijana ja viestijänä. Uusi rahoitusohjelma on sisällöltään uudenlainen, joten siihen valmistautuminen ja organisoituminen on erityisen tärkeää. Tehtävässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä myös kansallisesti, varsinkin VTT:n kanssa. Tekes on ottanut ensimmäisiä askelia aktiivisessa Team Finland -toiminnassa. Tekesin roolin tulee näkyä yhä vahvemmin Team Finland -toiminnan ytimessä. FinNode ennakointiresurssien siirto Tekesiin käynnistettiin syksyllä Tekes sai joulukuussa mandaatin valmistella uusi Team Finland ennakoinnin/future Watch toimintamalli josta tulee uusi ydintoiminto Team Finland -verkostossa. Tekesin ulkomaan toiminnot ovat tärkeässä roolissa Tekesin ohjelmien ja asiakkaiden onnistuneissa kansainvälistymistoimenpiteissä. Tekesin tulee arvioida ja kehittää asiakastarpeista käsin ulkomaanverkoston kattavuutta ja toimivuutta. Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Tekesin ohjelmat suunnataan ensisijaisesti globaalien liiketoimintamahdollisuuksien perusteella ja ne tukevat vahvasti myös strategisia tavoitteita kuten kestävää kasvua ja hyvinvointia. Ratkaisuja laaja-alaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin kehitetään ohjelmissa kuten Tie kestävään kasvuun, Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa, EVE sähköisten ajoneuvojen järjestelmät sekä vuoden 2012 aikana valmistellussa Huippuostajat -ohjelmassa. Tekes on vienyt tavoitteeseen liittyviä strategisia valintoja käytännön toimintaansa mittareiden valossa hyvin, sillä tavoitteen toteutumista mittaavat, suuntaa-antavat numeeriset tavoitteet on pääosin saavutettu. Tämän tavoitealueen sisällä on samalla kiinnitettävä erityinen huomio edistämistyön välineistöön. Erityisesti ns. vihreän talouden haasteet ovat luonteeltaan systeemisiä, jolloin ongelmana ei usein ole pelkästään kehittämisrahoituksen niukkuus vaan myös asianosaisten puutteellinen yhteistyö. Tästä syystä ministeriö peräänkuuluttaa saman-

18 15 aikaista rahoituksen ja toimintatapojen kehittämistä. Tekesin on tärkeää nähdä itsensä molempien haasteiden edistäjänä. Ilman yhteistyön tiivistämistä kehittämisrahoitukselle ei saada parasta vaikuttavuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus Tekes on saavuttanut toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet lukuun ottamatta Uuden rahoituksen käsittelyaika yrityksille -mittarille asetettua alle 70 päivän tavoitetta. Toteutuma oli 71 päivää, joka on kuitenkin kolme päivää parempi kuin edellisvuonna. Maksupyynnön ja raportin käsittelyajalle asetettu tavoite saavutettiin ja toteuma oli 24 vuorokautta, joka on neljän vuorokauden parannus edellisvuodesta. Käsittelyaikojen lyhentäminen tulee jatkossakin olemaan tärkeä ministeriön Tekesille asettama tavoite. Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (yleisarvio 1-5) sai indeksiarvon 4,1, joka oli selvästi asetettua tavoitetta sekä edellisvuoden toteumaa parempi, minkä ministeriö erityisesti huomioi hyvänä kehityksenä. Toiminnan taloudellisuutta kuvaava rahoitustoiminnan kustannusten prosenttiosuus rahoituksesta nousi edellisestä vuodesta, mutta oli selvästi tavoitteessaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tekes saavutti henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle vuodeksi 2012 asetetut tavoitteet. Henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tulokset olivat pääosin samalla tasolla ja osittain hieman paremmat kuin vuonna Kertomusvuoden aikana, syksyllä 2012, käynnistettiin organisaatiouudistuksen valmistelu koko henkilöstön osallistavalla prosessilla. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulos-vastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Tilinpäätöksessä on systemaattisesti kuvattu ministeriön asettamien tulostavoitteiden toteumat sekä syyt merkittävimpiin poikkeamiin. Tunnusluvut ja vertailutiedot on esitetty kolmelta vuodelta. Vuoden 2012 tunnusluvut painottuvat vielä rahoituksen kohdentumista kuvaaviin panosmittareihin varsinaisen tuloksellisuuden sijaan. Tekes kehittää toimintansa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa jatkuvasti ja vuoden 2013 tulossopimuksessa mittaristoa onkin uusittu jo tukemaan paremmin vaikuttavuustavoitteiden seurantaa. Jatkossa kehitettävää vielä on mm. rahoituksen riskinoton ja tutkimusrahoituksen vaikuttavuuden seurannassa. Rahoituksen kohdentuminen yrityksille ja tutkimuslaitoksille tulee myös esittää tilinpäätöksessä. Toiminnallisen tehokkuuden tietoina on esitetty kustannusten kohdistuminen ydinprosesseille. Tuottavuutta on kuvattu käynnistyvällä projektivolyymilla henkilötyövuotta kohden. Esitetyt sijaissuureet on todettu VTV:n tilintarkastuksessa Tekesin toimintaan nähden riittäviksi. Tekesin maksullinen toiminta on hyvin vähäistä, joten siitä ei ole esitetty kustannusvastaavuuslaskelmaa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta on raportoitu ja esitetty kustannusvastaavuuslaskelma. Tavoitetta sille ei ole asetettu, koska Tekesin osuus yhteishankkeiden rahoituksesta vaihtelee vuosittain. Toimenpiteet, joihin Tekesin on ryhdyttävä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tekesin toiminta on ollut hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on todennut tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2012 Tekesin noudattaneen kertomusvuonna talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä.

19 16 Tekes tilasi vuonna 2012 KPMG Oy:ltä hankevalvontansa arvioinnin. Johtopäätös arvioinnista oli, että Tekesin hankevalvonta täyttää Valtionavustuslain mukaiset vaatimukset. Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin kehittämiskohteita, joilla pyrittiin tuottamaan rahoituksen saajille merkittävää lisäarvoa projektin toteuttamisessa, sekä rahoituksen hakemiseen että myönnetyn rahoituksen seurantaan liittyen. Annetuista kehittämissuosituksista suurin osa on jo otettu käyttöön. Täysimääräisenä suositukset ovat käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Ministeriö on Tekesin tulosohjauksessa korostanut, että hankevalvonnan arvioinnin suositukset otetaan huomioon, ja että Tekes tarkistaa käytäntöjään tarvittavilta osin. Tekesin kansainvälinen arviointi kiinnitti huomiota Tekesin rooliin keskusteltaessa kansallisesti innovaatioista ja taloudellisen kasvun edellytyksistä. Ministeriö yhtyy arvioinnin johtopäätökseen ja haluaa korostaa proaktiivisen viestinnän tärkeyttä. Viime vuosina Tekes ei ole enää esiintynyt medioissa pelkästään positiivisesti. Jatkossa on siksi erityisen tärkeää aiempaakin ponnekkaammin rakentaa asiapohjaista viestintää Tekesin toiminnan vaikutuksista. Uusia viestinnän keinoja kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla. Ministeriö esittää myös harkittavaksi viestintäyhteistyön tiivistämisen muiden innovaatioiden edistäjien, erityisesti VTT:n kanssa. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tekesin kansainvälisen arvioinnin mukaan suomalaisten innovaatiotoimijoiden työnjakoa tulisi selkeyttää. Toimijoiden strategista yhteistyötä tulisi lisätä ja palveluja kehittää aiempaa asiakaslähtöisemmiksi. Lisäksi julkisen rahoituksen riskitasoa ja vaatimustasoa tulisi nostaa ja rahoitusta kohdistaa aiempaa valikoidummin suurempia kehityshyppäyksiä tavoitteleviin hankkeisiin. Arvioinnin tulosten perusteella ministeriö on asettanut Tekesille, Finnveralle ja Finprolle vuoden 2013 tulossopimuksiin yhteiset kasvuyrittäjyystavoitteet sekä kehittämiskohteeksi kansainvälistymispalveluihin yhteisen yritysasiakkaiden toimintamallin. Ministeriö on asettanut tavoitteeksi myös kohdistaa rahoitusta aiempaa riskipitoisempiin, suurempia kehityshyppäyksiä ja radikaaleja innovaatioita tukeviin hankkeisiin. Tämä arviointi otettiin huomioon, kun työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksessä asetettiin alustavia tulostavoitteita Tekesille vuodelle Erkki Virtanen kansliapäällikkö Petri Lehto teollisuusneuvos

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2013... 2

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2013... 2 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2013 Sisällysluettelo Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2011 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2014... 2

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2014... 2 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2014 Sisällysluettelo Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä

Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä Tilinpäätöskannanotto 9 12.6.2013 LVM/606/01/2013 Liikenteen turvallisuusvirasto Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 17.8.2010 10:44 Sivu 1 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot - (siirtomääräraha 3

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää. 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot