Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen"

Transkriptio

1

2

3 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2011

4 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Mittatekniikan keskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Matkailun edistämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kuluttajaviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kilpaikuviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Patentti- ja rekisterihallituksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kuluttajatutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Energiamarkkinaviraston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksestä vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Valtiontakuurahaston tilinpäätöksestä vuodelta

5 1 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteydessä toimiva talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö on laatinut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) yhteisen tilinpäätöksen toimintavuodelta Jokainen ELY-keskus on laatinut omasta toiminnastaan kertomusvuodelta toimintakertomuksen ja talousarvion toteumalaskelman. Toimintakertomukset ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Kaikki kertomukset sisältävät johdon katsauksen, jossa pyritään valaisemaan ohjausindikaattoreiden toteutumaa ja ELY-keskusten toiminnan vaikutuksia toimintaympäristössä. Lisäksi ELY-keskusten toimintakertomukset sisältävät arviot toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinasta, henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä, tilinpäätösanalyysit, sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumat sekä yhteenvedot havaituista väärinkäytöksistä. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Vuosi 2011 oli ELY-keskusten toinen toimintavuosi. Vuotta sävytti sen kaksijakoisuus. Alkuvuodesta talouden ennusteet näyttivät jopa vahvoja merkkejä yleisen taloustilanteen kohenemisesta vuoden 2008 globaalista minitaantumasta. Toimintavuoden toinen puolisko synkkeni kuitenkin nopeasti Yhdysvaltojen ja Euroopan velkakriisien vaikutusten ulottuessa Suomeen. Talouden myllerryksestä huolimatta ELY-keskukset selvisivät toimintavuodesta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista varsin kohtuullisesti. Niukkenevista resursseista huolimatta ELY-keskukset pystyivät pääsääntöisesti saavuttamaan niille asetetut tavoitteet. Kertomusvuosi oli ELY-keskusten sisäisen kehittämisen vakiintumisen vuosi, jolloin toiminnot löysivät oikeat uomansa. ELY-keskusten kehittämisessä panostettiin voimakkaasti ennen muuta henkilöstöjohtamiseen, strategiseen ohjaukseen ja ELY-keskusten toimintakulttuurien yhdenmukaistamiseen. Sisäistä kehittämistä ohjasivat ELY-keskuksissa tehdyt CAF-arvioinnit ja niiden tulokset. Arviointien yhteydessä tunnistettiin toiminnan eri osa-alueiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita mm. johtamisjärjestelmän osalta. Toiminnan tehostamiseksi ELYkeskukset ovat osallistuneet muun muassa hallinnollisten tehtävien uudelleen organisointia valmistelleeseen Hallis-hankkeeseen ja hankintojen kehittämishankkeeseen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ELY-keskusten toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistämisen, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kehityksen edistämisen suhteen. (ks. liitteenä oleva liikennevalokooste ELY-keskusten strategisten ohjausindikaattorien toteutumisesta). Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen -painopisteen osalta ELYkeskukset saavuttivat asetetut tavoitteet melko hyvin, olkoonkin, että saavuttamisen osalta keskusten välillä on vaihtelua. Useimmilla alueilla päästiin työllisyyden hoitoon liittyviin tavoitteisiin lukuun ottamatta rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen määrää. Työvoimapalveluita koskevista tulostavoitteista voidaan todeta kaikkien ELY-keskusten saavuttaneen virta yli 3 kk:n työttömyyteen -enimmäistavoitteen. Tämän ns. virtatavoitteen puitteissa vuoden 2011 erityinen painopiste koski alle 25-vuotiaiden kohderyhmää, jonka osalta haastavana pidetty tavoitetaso saavutettiin lähes joka ELY-alueella. Vaikeasti työllistettävien

6 2 enimmäismäärä -tavoite saavutettiin tai lähes saavutettiin kymmenessä ELY-keskuksessa. Esim. Kaakkois-Suomessa tavoitteesta jäämiseen vaikuttivat toimintakertomuksen mukaan suurten teollisuuslaitosten lakkautukset ja ao. päätösten heijastevaikutukset palvelualoille. Yrittäjyyteen ja yrityspalveluihin liittyvät strategiset tulostavoitteet voidaan sanoa saavutetun yhdessätoista ELY-keskuksessa. Loputkin ELY-keskukset ylsivät lähes niille asetettuun uusien yritysten perustamistavoitteeseen. Kansainvälisen t&k&i -rahoituksen tavoitteesta jäätiin valtakunnan tasolla, vaikka ELY-keskuskohtainen tavoite useimmissa tapauksissa saavutettiin. Maaseutuyritykset mukaan lukien yritysten investointihalukkuus oli kohtuullisella tasolla talouden epävarmuustekijöistä huolimatta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kehityksen edistämisen painopisteen suhteen ELY-keskuksille asetettiin strategisia tulostavoitteita koskien teollisuuden ja yhdyskuntien vesistöihin kohdistuvia päästöjä, maatalouden lannoitekuormitusta, luonnonsuojelualueiden lisäämistä ja elintarviketeollisuuden valvontaa. Toimintakertomusten perusteella tavoitteet on valtakunnan tasolla lähes poikkeuksetta saavutettu. Vesistöön kohdistuvien päästöjen - tavoitteissa keskeisin toimenpide on ollut vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiset. Maatalouden fosfori- ja typpitaseet ovat hankalia ELY-keskusten vaikuttavuustavoitteina: keskuksen toiminnan sijaan tasetoteumiin vaikuttavat käytännössä enemmän tuotantokauden sääolosuhteet (so. sateiden määrä) ja satomäärä. Tästä syystä vuosittainen vaihtelu voi eri alueilla olla huomattavaa. Vuonna 2011 ELY-keskukset onnistuivat hyvin elintarvikealan valvontatehtävässä. ELYkeskuksista vain Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta eivät päässeet asetettuun tavoitteeseen. Toimintakertomusten perustella toisena toimintavuonna ELY-keskuksissa panostettiin vuosille laaditun strategian toteuttamiseen pyrkimällä vakiinnuttamaan vastuualueiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä yhteistyötä keskusten asiakas- ja sidosryhmärajapinnassa. Molemmat ao. osa-alueet on nähty ELY-keskuksissa mahdollisuuksina parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toiminnallinen tuloksellisuus Vuoden 2010 tapaan ELY-keskuksille asetettiin tulosneuvotteluissa vuositason vaikuttavuustavoitteiden lisäksi vain yksi ELY-keskuksen toiminnan kehittämistä koskeva tavoite, henkilöstön työtyytyväisyysindeksi. ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyydelle asetettua valtakunnallista tavoitetasoa (3,4) ei saavutettu. Vuoden 2011 toteuma 3,27 on kuitenkin hieman parempi kuin edellisvuonna (3,17). Toimintakertomusten perusteella keskeisimmät tyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ovat koettu jatkuva muutos, talouden kireys sekä erilaisista tietoja toimintakulttuureista aiheutuvat vaikeudet. Edellisten lisäksi uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotolla on ollut merkitystä työtyytyväisyyteen. Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden osalta ELY-keskukset esittivät valtakunnalliseen kustannuslaskentaan perustuvia tietoja henkilötyövuosista ja kustannuksista tehtävittäin. Tulostavoitteita ei vuodelle 2011 ollut asetettu. ELY-keskusten raportoimat tiedot olivat pääosin riittäviä ja ohjeistuksen mukaan laadittuja. Kannattavuuden osalta ELY-keskukset esittivät maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sekä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat. Maksullisen toiminnan osalta tiedot esitettiin kattavasti sekä tavoitteiden että vertailutietojen osalta.

7 3 Yhteisrahoitteinen toiminta sisälsi itse toteutettujen hankkeiden nk. F-projektien tuotot ja kustannukset, pois lukien teknisen tuen projektit. ELY-keskusten ympäristövastuualueilla ei ollut käytössä määriteltyjä projekteja eikä seurantakoodeja, näin ollen YM:n hallinnonalan toimista ei esitetty laskelmia. Yhteisrahoitteisen toiminnan tiedot eivät vielä olleet kaikilta osin luotettavia johtuen pääosin em. ympäristö-vastuualueen yhteisrahoitteisen toiminnan puuttumisesta. Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei ollut asetettu tavoitteita vuodelle Tuotosten ja laadunhallinnan osalta ELY-keskuksilla ei ollut käytössä valtakunnallista laatututkimusta palvelukyvyn ja laadun mittaamiseksi. TE-toimistojen asiakaspalautteen perusteella sekä työnantaja että työnhakijoista noin 65 prosenttia oli saanut positiivisen palvelukokemuksen asioinnista. Molemmissa tapauksissa tulos ylittää asetetun tavoitteen. Toimenpiteet, joihin tiliviraston on ryhdyttävä ja joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi vuodelta 2011 laillisuusmuistutuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksille. Laillisuusmuistutukset koskivat pääosin virheellisille talousarviovuosille kirjattuja menoja, siirtomenojen maksamista toimintamenomomentilta sekä vakituisten virkamiesten palkkojen maksamista virheellisiltä momenteilta. Laillisuusmuistutukset olivat euromääräisesti yhteensä noin euroa. ELY-keskusten tulee ryhtyä toimenpiteisiin em. puutteiden korjaamiseksi. Sisäisen valvonnan osalta puutteita havaittiin tilintarkastuskertomuksissa kirjanpidon, reskontrien sekä talous- ja henkilöstöpalveluprosesseissa, valtuusseurannan järjestämisessä, toiminnallisesta tehokkuudesta esitettävien tietojen laadinnassa sekä hallinnollisessa tietoja käyttöturvallisuudessa. ELY-keskusten tulee ryhtyä toimenpiteisiin em. puutteiden korjaamiseksi. Edellisessä tilinpäätösarvioinnissa esitettyjen kehittämisehdotusten osalta on ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin: - Toiminnallisen tuloksellisuuden osalta esitetään vuoden 2012 tilinpäätöksessä myös taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia tietoja. Suoritteiden määrittely on käynnissä ja Taika-järjestelmän kirjausohjeita on yhtenäistetty. - ELY-keskusten talous- ja henkilöstöhallintoyksikön (aiemmin ELY tilivirastoyksikkö) sisäinen tarkastus on syksystä 2010 lähtien koordinoinut ja ohjannut ELY-keskusten sisäisen valvonnan järjestämistä. Vuonna 2011 sisäisen valvonnan periaatteita laatimaan perustettiin työryhmä. TEM vahvisti työryhmän esityksen periaatteista syyskuussa Ohjaavien ministeriöiden budjetointikäytäntöjä on pyritty selkeyttämään ELY-keskusten yhteisen talous- ja henkilöstöhallintoyksikön sekä Hallis-hankkeen havaintojen pohjalta. Edellisenä toimintavuonna asetettiin Etelä-Savon ELY-keskukselle ilmoitusvelvollisuus tosittamiskäytäntöjen järjestämisestä hyvän kirjanpitotavan edellyttämällä tavalla. Etelä-Savon ELY-keskuksen tulee edelleen jatkaa kehittämistoimenpiteitä, koska toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä vuonna Ministeriö ja ELY-keskusten yhteinen talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö jatkavat yhdessä maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan laskelmien kehittämistä niiden luotettavuuden parantamiseksi.

8 4 Vuoden 2011 tilinpäätöksen ja sitä täydentävien toimintakertomusten perusteella ELYkeskusten raportoinnin laatu parani edellisvuodesta. Toiminnan vaikuttavuudesta tapahtuva raportointi on edelleen kuitenkin ilmeinen kehittämiskohde. TEM:n toimintakertomusohjeessa ELY-keskuksia pyydettiin raportoiman toimintansa vaikuttavuudesta perustuen strategisista ja sitä täydentävistä toiminnallisista tulossopimuksista olemassa oleviin vuosien 2010 ja 2011 tavoite- ja toteumatietoihin. Ohjeen ao. kirjauksella pyrittiin parantamaan analyysin laatua ja luotettavuutta tilanteessa, jossa lukumääräisesti vähäinen strategisten tulossopimusten indikaattorien joukko on todettu validiteetiltaan puutteelliseksi. Toimintakertomuksissa ELY-keskukset sovelsivat ohjetta näiltä osin eri tavoin, mikä vaikeutti tilivirastotasoisen kokonaiskuvan hahmottamista. ELY-keskusten raportoinnin kehittämiseksi TEM, ELY-keskusten talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö ja AHTi ovat käynnistämässä tietojärjestelmäavusteista raportoinnin kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ELY-keskusten erilaisen tulostiedon saatavuutta, toiminnasta tapahtuvan raportin laatua ja luotettavuutta ja keskusten tiedolla johtamisen edellytyksiä. Uudella, osin automatisoidulla toimintamallilla pyritään lisäksi vähentämään raportointiin tarvittavaa työmäärää. ELY-keskusten strategisesta ja yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaavana ministeriönä TEM tulee yhteistyössä muiden ELY-keskuksia ohjaavien tahojen kanssa seuraamaan ja kehittämään edellä mainittuja erityiskysymyksiä sekä muita ELY-keskuskohtaisissa tarkastuskertomuksissa esiin nostettuja kehittämiskohteita. ELY-keskusten kertomusvuotta 2011 koskeva tilinpäätöskannanotto otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodelle 2013 sekä ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistamisessa syksyllä teollisuusneuvos ylitarkastaja Marja-Riitta Pihlman Juha Karila Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Geologian tutkimuskeskus (GTK) on pääosin saavuttanut kertomusvuonna laitokselle asetetut vaikuttavuustavoitteet toimialoillaan. Erityisesti voidaan mainita: - GTK:n monipuolinen toiminta on sekä luonut edellytyksiä raaka-ainehuoltoa ja uusiutuvia energialähteitä koskevalle päätöksenteolle että suoraan ollut hyödyksi näiden toimialojen kehittymiselle. - GTK on asiantuntijana avustanut ministeriötä Suomen mineraalistrategian toteutumisen seurannassa - Tutkimuslaitos on tukenut koko ministeriön hallinnonalaa luonnonvarapolitiikkaa sekä asiantuntemuksella että erilaisiin hankkeisiin osallistumalla.

9 5 - GTK osallistui aktiivisesti ja merkittävästi TEM:n hallinnonalan Green Mining hankkeeseen (Tekes). - Sektoritutkimuksen yleisen kehittymisen viivästyessä GTK on keskittynyt terävöittämään asemaansa valtion tutkimuslaitoksena ja erityisesti vahvistanut verkostoitumistaan yliopistomaailmassa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. - Alueellisen vaikuttavuuden meneillään olevan malminetsintä- ja kaivosbuumin osalta GTK on tuottanut taustatietoa medialle, valtionhallinnolle, eri organisaatioille sekä kunnallisille toimijoille. Ministeriön hallinnonala (Tukes) sai GTK:lta asiantuntijatukea kaivostoiminnan viranomaistehtävien kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. TEM konsernistrategian tavoitelinjausten mukaiset tavoitteet on arvioitu kokonaisuutena yhteenvedossa. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK:lle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuutena hyvin. Tuottavuuden osalta GTK on jatkanut vuonna 2011 aloitettuja, GTK:n arviointiin perustuvia toimenpiteitä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa GTK toteutti sille kuuluvat toimenpiteet. GTK on kehittänyt johtamisen ja mittaamisen instrumentteja TEM:n konsernitavoitteiden mukaisesti. Taloudellisuuden osalta GTK:n raportointi painottuu tulosalueanalysointiin. Tässä tarkastelussa mineraalivarat ja raaka-ainehuolto tulosalueen osuus hieman väheni ja energiaan liittyvä panostus kasvoi maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen jäädessä asetettuja tavoitteita pienemmäksi. Maksullinen toiminta kasvoi edelleen. Kannattavuustavoitetta ei aivan saavutettu. Kannattavuuden osalta toiminnan riskitaso ei noussut. Yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden kustannusvastaavuudessa näkyi jossain määrin vuodelta 2010 siirtynyt hankintojen ja investointien paine. Tavoite EU-rahoitteisten hankkeiden osuuden kasvattamiseksi onnistui. Suoritteiden määrät ovat olleet tulossopimuksen mukaisia. GTK:n tärkein voimavara on tutkimuslaitoksen osaaminen ja tietotaito. Näitä kokonaisuuksia on vahvistettu sekä laitoksen strategisen osaamisen kehittämisellä että henkilöstön huippuosaamiseen panostamalla. Tutkimuslaitoksen tietotaitoa ja kykyä vastata huomisen haasteisiin on kehitetty tietojärjestelmien ja strategisten investointien avulla. Kertomusvuonna GTK:lla on kehitetty ja ylläpidetty monipuolista keinovalikoimaa henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Laitoksen voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteet henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Tilinpäätös on raportoitu pääosin selkeästi ja siinä on esitetty riittävät tiedot oikean ja riittävän kuvan saamiseksi toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta. Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevaa analysointia on edelleen kehitettävä.

10 6 Toimenpiteet Maksullisen palvelutoiminnan kohdalla on paikallaan tarkastella erityisesti suurten vientihankkeiden osalta paitsi taloudellisuutta myös niiden kykyä palvella GTK:n strategisia tavoitteita. Ministeriö on saanut GTK:lta kertomusvuoden aikana toiminnan seuraamista ja ohjaamista varten pyytämänsä lisätiedot ja selvitykset. VTV:n tilintarkastuskertomuksen mukaan GTK:n toiminnassa on noudatettu talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Ministeriön näkemyksen mukaan GTK on vuonna 2011 toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. GTK on jatkanut laitosta koskevan strategisen arvioinnin toimeenpanoa. Kun tulossopimuksen rakennetta uudistettiin monivuotiseksi, on jatkossa tulossopimuksen vuositarkastelun avulla analysoitava tutkimuslaitoksen strategista kehittymistä. Tutkimuslaitos on kehittänyt tutkimuksen tavoitteiden läpinäkyvää asettamista ja myös laajentanut sidosryhmien kuulemista. Talouden johtamisen välineiden ja raportoinnin kehittämistyötä tulee jatkaa. Tulosohjaukseen liittyvää vuorovaikutusta ja ministeriön informaatio-ohjausta jatketaan tulosohjaajien ja GTK:n johdon säännöllisillä tapaamisilla. Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n toiminta kehittyi pääsääntöisesti vuonna 2011 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. VTT on saavuttanut yhtä lukuun ottamatta kaikki tulossopimuksessa mainitut numeeriset yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteet. Ministeriö on ensisijaisesti arvioinut VTT:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulossopimuksessa esitetyn kolmen strategisen päämäärän näkökulmasta: Uusi liiketoiminta ja hyvinvoinnin kasvu Vuonna 2011 yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi oli asetettu uuden liiketoiminnan syntyminen ja hyvinvoinnin kasvun tukeminen panostamalla maailmanluokan tuloksiin ja teknologisiin läpimurtoihin Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla sekä suuntaamalla strategista tutkimusta teollisten toimialojen uudistumiseen. Tilinpäätöksestä ilmenee, että VTT:n tutkimustoiminnalla on haettu ratkaisuja juuri näihin tavoitteisiin. VTT:n asiakasvaikuttavuuspalautteen perusteella asiakkaiden luottamus VTT:n toimintaan on korkealla tasolla ja arvio asiakkaiden kokemista kaupallisista hyödyistä on noussut merkittävästi edellisen vuoden mittauksesta.

11 7 Vahvat, verkottuneet innovaatiokeskittymät ja kansainvälistyminen Tulostavoitteeksi oli asetettu vahvojen ja verkottuneiden innovaatiokeskittymien ja innovaatioympäristöjen kansainvälistyminen sekä yritysten kytkeytyminen ylikansallisiin innovaatioja arvoketjuihin. VTT:n toiminta on palvellut hyvin näitä tavoitteita. Erityisesti EU:n tutkimustoimintaan kytkeytymisessä VTT on noussut eurooppalaisestikin katsoen merkittäväksi toimijaksi. Tutkimushankkeiden toteuttamisen lisäksi VTT on osallistunut EU:n tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikan kehittämisverkostoihin. Tämä edesauttaa samalla suomalaisen teollisuuden tutkimustarpeiden esiintuomisen tulevien ohjelmien sisältöjen valmistelussa ja vaikuttamisessa. VTT on kehittänyt toimintamallia, jolla aktivoidaan kasvuhakuisia pk-yritysten osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin. Synergian lisäämiseksi ministeriö toivoo, että VTT lisää yhteistyötään muiden ministeriön hallinnonalaan kuuluvien pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistävien toimijoiden kanssa. VTT on ollut myös merkittävä toimija SHOKien tutkimusohjelmien valmistelussa ja toteuttamisessa. SHOK-ohjelmien kautta VTT osallistuu kansallisesti merkittävien toimialojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Kestävä kehitys, hyvinvointi ja työllisyys VTT on edistänyt toiminnallaan kestävää kehitystä, hyvinvointia ja työllisyyttä suuntaamalla tutkimustoimintaa uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiajärjestelmien ja teknologioiden sekä terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä osallistumalla EU 2020 strategian ja lippulaivaohjelmien toimeenpanoon. Energiatutkimus on VTT:n toiminnan keskiössä ja siihen on suunnattu merkittäviä tutkimuspanostuksia. Liiketoiminnan kasvua haetaan tutkimusinfrastruktuurin lisäinvestoinneilla, joista toinen liittyy uudistuvan energian koetoimintaan ja toinen ydinturvallisuustutkimukseen. VTT:n energiatutkimuksen yhteiskunnallista ja elinkeinoelämän relevanssia kuvaa se, että VTT:n ulkopuolisista tuloista merkittävin osuus kohdistuu juuri tälle tutkimusalueelle. Vuonna 2011 tehdyn arvioinnin perusteella VTT terveys- ja hyvinvointitutkimus on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Arvioinnin suositusten mukaisesti VTT:n terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tunnettuutta tulee lisätä. VTT:n alueellinen vaikuttavuus syntyy kysyntään perustuvan projektitoiminnan kautta. Kansallisen yhteistyön vahvistamiseksi VTT on laatinut kumppanuusstrategian keskeisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ministeriö katsoo, että yliopisto- ja tutkimuslaitoskumppanuudet edistävät suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kiinnostavuutta ja vetovoimaisuutta kotimaisten ja kansainvälisten t&k-investointien kohteena. VTT:n toteuttama julkaisutoiminnan uudistus parantaa VTT:n tutkimustulosten yhteiskunnallista näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä laaja-alaisesti. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallista tuloksellisuutta kuvaavat numeeriset tulostavoitteet on pääosin saavutettu, osin jopa ylitetty. Ministeriö kiinnittää huomiota siihen, että kansainväliset yksityiset tuotot ovat kasvaneet selvästi kotimaisia yksityisiä tuottoja nopeammin. Toiminnan kansainvälistyessä ja kansainvälisten yksityisten tuottojen kasvaessa tulee kansallinen intressi pyrkiä ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Tulosmittareista keksintöilmoitusten määrä on laskenut tasaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. VTT tulee arvioida tähän kehitykseen johtaneita syitä ja raportoida niistä ministeriölle kuluvan vuoden aikana.

12 8 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VTT:n henkilöstön hyvinvoinnin avainluvut osoittavat, että organisaation sisäiseen johtamiseen ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Merkittävää parannusta on tapahtunut työn ja vapaa-ajan tasapainossa. Kertomusvuoden aikana erityistä huomiota on kiinnitetty myös eläköitymisesta aiheutuvan osaamispoistuman riskien vähentämiseen. Kansainvälisen henkilöstön osuuden lisääminen on keskeinen henkilöstöä koskeva tulostavoite. Tavoitetason saavuttaminen vaatii aikaa ja erityistoimenpiteitä. Tavoitetta tukee VTT Graduate School, jolla pyritään lisäämään VTT:n ja samalla Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. VTT sijoittuu työnantajana edelleen kärkisijoille ja sen tunnettuus kansallisesti on hyvä. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuvaaminen on kehittynyt oleellisesti edellisvuodesta. Innovaatio- ja kärkiohjelmien kuvauksesta ilmenee riittävällä yksityiskohtaisuudella toiminnan luonne ja merkitys. VTT:n oman tutkimusosaamisen hyötyjen kuvaaminen on tilinpäätöstyyppisessä kertomuksessa haasteellista. Asiakasvaikuttavuuskysely on hyväksi arvioitu keino tuottaa ajankohtaista tietoa VTT:n tutkimuksen relevanssista ja vaikuttavuudesta sen keskeisten asiakkaiden näkökulmasta. Kyselyä tulee kehittää edelleen siten, että se tuottaa tietoa myös VTT:lle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumisesta. Toimenpiteet, joihin VTT:n on ryhdyttävä ja joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tekemän tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2011 mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säädöksiä on noudatettu. Vaikka tietoja voidaan tarkastuksen mukaan pitää oikeina ja riittävinä, pyydetään tarkastuksessa VTT:tä kehittämään tuottavuuden kuvaustaan perustuen yleisesti käytettyihin mittareihin sekä kiinnittämään huomiota laskunkierron sujuvuuteen ja maksusaamisten valvontaan ja perintään. Ministeriö katsoo kehittämistoimenpiteet tarpeellisiksi ja seuraa jatkossa niiden kehittymistä. VTT informoi ministeriötä kahden ison tutkimusinfrastruktuuri-investoinnin etenemisestä vuoden 2012 aikana. Lisäksi sen tulee täsmentää ja toimittaa kuvaus riskienhallinnan periaatteista ministeriölle vuoden 2012 aikana. Ministeriön toimenpiteenä VTT:n vuodelta 1996 peräisin oleva maksuasetus päivitetään vuoden 2012 aikana siten, että uusi asetus tulisi voimaan alkaen. Tulosohjaukseen liittyvää vuorovaikutusta ja ministeriön informaatio-ohjausta jatketaan tulosohjaajien säännöllisillä tapaamisilla ja tutustumiskäynneillä VTT:n yksiköissä. Erkki Virtanen kansliapäällikkö Pirjo Kutinlahti neuvotteleva virkamies

13 9 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Mittatekniikan keskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittatekniikan keskus (MIKES) on tavoitteensa mukaisesti lisännyt vaikuttavuuttaan omalla toimialallaan verkottumalla kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti. MIKES saavutti yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle asetetut tavoitteet. Tieteellistä metrologiaa koskeva yhteistyö Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisössä on jatkunut menestyksekkäästi. EMRP-ohjelmassa meneillään olevat projektit ovat vahvistaneet tätä yhteistyötä ja pitäneet yllä MIKESin arvostusta korkeatasoisena tutkimuslaitoksena. Lisäksi MIKES on menestynyt hyvin metrologian avainvertailuissa. Kajaanin yksikön voiman ja vääntömomentin sekä virtausten mittanormaalilaboratorion varsinainen toiminta käynnistyi kertomusvuonna. MIKES-metrologia on mukana Kajaanissa CE- MIS-konsortiossa ja soveltavan mittaustieteen ryhmässä. Akkreditoinnit ja muut pätevyyden arvioinnit toteutettiin suunnitelmien ja kysynnän mukaisesti. Keskustelut akkreditoinnin hyväksikäytöstä laajalti ja hallinnonalarajat ylittäen on käynnistetty useiden ministeriöiden kanssa. Toiminnallinen tuloksellisuus MIKES saavutti pääosin toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet. Omatoimisen tulojenhankinnan tavoite ylitettiin, mikä tasapainotti MIKESin taloutta. Kokonaisuutena maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus ylti 102 prosenttiin ja tulos parani 2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 106 prosenttia. Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden haasteellisesta 115 prosentin kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin 21 prosenttiyksikköä, mutta tulos kuitenkin parani eurolla edellisestä vuodesta. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta MIKES ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan. Henkilötyövuosimäärä kasvoi edellisestä vuodesta, lisäys on kuitenkin toteutettu ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (1 3 päivää) lisääntyivät, mutta kokonaispoissalot laskivat hieman edellisvuodesta. Työtyytyväisyysindeksi parani edellisestä vuodesta, mutta haastavaa tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Metrologian yksikköön ja yhteishankkeisiin on rekrytoitu kansainvälisiä ja tohtoritason tutkijoita, mikä osaltaan kertoo MIKESin kiinnostavuudesta työnantajana. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Tilinpäätös sisältää runsaasti tietoa MIKESin toiminnasta ja antaa ministeriölle riittävät tiedot tulosohjauksen kannalta. Tilinpäätöksessä on vastattu systemaattisesti asetettuihin tulosta-

14 10 voitteisiin ja tietoja on analysoitu. Henkilöstöresurssien käyttö ja vastuualueelle kohdistettujen kustannusten jakautuminen on esitetty kolmelta vuodelta. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan osalta on esitetty kustannusvastaavuuslaskelmat tavoitteineen sekä vertailutiedot kolmelta vuodelta. Toimenpiteet, joihin MIKESin on ryhdyttävä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi MIKESin toiminta on ollut hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on todennut tilintarkastuskertomuksessaan MIKESin noudattaneen kertomusvuonna talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Ministeriö ja MIKES tekivät ensimmäistä kertaa monivuotisen, vuosia koskevan, tulossopimuksen. Sopimuksen rakennetta yksinkertaistettiin ja tavoitteisiin lisättiin numeraalisia mittareita. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tämä arviointi on otettu huomioon, kun asetettiin alustavia tulostavoitteita vuodelle Petri Peltonen ylijohtaja Mia Jacobsson ylitarkastaja Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Tekesin toiminnasta raportointi ja toiminnan arviointi ovat haasteellisia, koska toiminta on varsin monipuolista ja laajaa. Tässä tilinpäätöskannanotossa on keskitytty keskeisiin onnistumisiin ja poikkeamiin. Ministeriön mielestä Tekes on hoitanut tehtävänsä ansiokkaasti, vaikka vuoden aikana muunkinlaisia mielipiteitä on esiintynyt. Tulossopimuksen seurantaindikaattorien mukaan Tekes saavutti pääosin sovitut tavoitteet. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tekesin vaikuttavuutta evaluoidaan ensisijaisesti kolmeen strategiseen päämäärään keskittyvillä kokonaisvaltaisilla selvityksillä, joita tehdään vuorovuosittain. Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Numeerisilla tavoitteilla mitaten Tekes on saavuttanut tuottavuutta ja elinkeinoelämän uudistumista kuvaavat lukumääräiset tavoitteensa. Tilinpäätöksen kuvauksen perusteella Tekesin toiminta on keskittynyt tulostavoitteen saavuttamisen kannalta oikein. Keskeinen haaste on miten osoitetaan yhteys Tekesin toiminnan ja elinkeinoelämän toteutuneen kehityksen välillä.

15 11 Yleisesti ottaen kansantalouden t&k&i-toiminnan volyymi korreloi taloudellisen kasvun kanssa. Välillisesti tuottavuustavoitteen toteutumista voi arvioida sillä, miten Tekes onnistuu vipuamaan yksityistä t&k&i-toimintaa omien julkisten panostustensa kautta. Tutkimustulokset tukevat tältä osin Tekesin onnistumista tavoitteessaan. Tekes on ollut mukana tukemassa kasvuyrityksiä laaja-alaisesti niiden toiminnan alkuvaiheessa. Tekesin koordinoimassa Kasvuväylä-palvelumallissa TEM-toimijoiden yhteistyön tiivistäminen on edistynyt hyvin ja palvelumallin kehittäminen jatkuu. Vigoyrityskiihdyttämöohjelma toimii hyvin. Ohjelman toimintaprosessit ovat kehittyneet ja koordinoinnin resursointi on nyt riittävällä tasolla. Toimintaperiaatteita ja tapoja on edelleen kehitetty. Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksella on saatu hyviä tuloksia: yritysten henkilöstömäärät ja liikevaihto ovat kasvaneet kiitettävästi. Tekes on aktiivisesti ja hyvällä otteella osallistunut ELY-keskusten tulosohjaukseen. Syksyllä toteutettiin Tekesin, TEM:n ja ELY-keskusten yhteistyönä laaja Alueiden innovaatiostrategioiden synkronointi hanke. Tekes on ollut mukana myös OSKE-ohjelman osaamisklusterien toiminnan kehittämisessä ja OSKEn jälkeisen uuden innovaatio-ohjelman valmistelussa. Vientiin ja kansainvälistymiseen suuntautuneiden yritysten määrä on EK:n tuoreen kyselyn mukaan kasvanut :aan, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Näyttäisi siis siltä, että Tekesin tavoitteet ovat tältä osin ainakin alustavasti toteutuneet. Teollinen toiminta on tutkimusten mukaan saavuttanut kansainvälisen tuottavuuseturintaman. Palveluliiketoiminnan lisääntyminen osana teollista toimintaa on tässä eräs tärkeä tekijä. Haasteena on lisätä korkean tuottavuuden yritystoimintaa laajemmin elinkeinoelämään, myös palveluyrityksiin. Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Vuonna 2011 kolmivuotisarvioinneista oli vuorossa innovaatiotoiminnan kyvykkyydet tavoite. Selvityksen perusteella Tekes on pystynyt päivittämään keinovalikoimaansa hyvin, vastaamaan toimintaympäristön jatkuvaan ja nopeaankin muutokseen ja edistämään toimenpiteillään myös innovaatiokyvykkyyksien rakentamista. Arviointiraportin tekijät kiteyttivät johtopäätöksensä muutamiksi suosituksiksi. Tulevaisuutta ajatellen erityistä tarvetta on niin sanotulle orkestroinnille, jotta edellytykset yritysten kasvulle parantuisivat. Tekesin tulisi myös analysoida, mitkä tukimuodot ovat tehokkaita missäkin tilanteessa. Tarvetta on sekä pitkäaikaisille ohjelmille että aloittaville ja pk-yrityksille tarkoitetuille käyttäjäystävällisille ja joustaville instrumenteille, kuten Tekes on jo itsekin uudessa strategiassaan todennut. Innovaatiotoiminnan kyvykkyyden mittareissa päästiin melkein asetettuihin tavoitteisiin. Toteutumat laskivat hieman edellisvuodesta, silti ne ylittivät tavoitteet lukuun ottamatta Projektien keskimääräinen haastavuus mittarin tavoitetta. Tekes on osallistunut aktiivisesti FinNode-toimintaan ja antanut työpanoksen asemamaissa tehtyyn innovation watch työhön ja näiden signaalien kommentointiin. Tekesin ulkomaanverkoston miehityksen keventäminen on ollut ongelma näiden tehtävien laadukkaalle hoidolle, mutta Tekes on nyt allokoinut selkeämmin aikaa FinNode-töihin. Kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat monipuolisesti mukana Tekesin ohjelmissa ja muissa hankkeissa. Taloudellisesti vaikeina aikoina yritysten varovainen suhtautuminen kansainväliseen innovaatioyhteistyöhön on ymmärrettävää mutta pitkän aikavälin menestyksen kannalta huolestuttavaa. Silti yritysten kansainvälisten projektien määrä laski huolestuttavas-

16 12 ti. Kun vuonna 2010 kansainvälisiä hankkeita oli kaikkiaan reilut 60 prosenttia, vuonna 2011 luku oli laskenut vain noin 40 prosenttiin. Erityisesti yritysten osuus oli laskenut; vain alle kolmasosalla yrityksistä oli kansainvälisiä projekteja. Tekesin tuleekin entistä enemmän painottaa hankkeissa ja ohjelmissa kansainvälistä t&k&i-yhteistyötä ja verkostoja. Tekes on lisännyt toimenpiteitään kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Tämä näkyy vahvasti Tekesin strategiassa sekä useissa uusissa ja vasta valmistelussa olevissa ohjelmissa, jotka toiminnallistavat strategiaa Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Tekes on vienyt tavoitteeseen liittyviä strategisia valintoja käytännön toimintaansa osin hyvin, mutta työ on vielä kesken. Tavoitteen toteutumista mittaavat, suuntaa-antavat numeeriset tavoitteet on pääosin saavutettu. Laskentatavasta riippuen energia- ja ympäristöteemojen rahoituksen tavoitteen voidaan nähdä joko toteutuneen tai hieman alittuneen. Tekesin yhteiskunnallista vaikuttavuutta on vuonna 2011 toteutetun vaikuttavuustutkimuksen tulosten perusteella vaikeaa todentaa erityisesti siksi, ettävaikuttavuus ilmenee vasta vuoden aikajänteellä. Muidenkin maiden innovaatioiden rahoittajaorganisaatioiden kohdalla on tehty vastaavia havaintoja. Tästä huolimatta yhteiskunnallinen vaikuttavuus on pidettävä keskeisenä Tekesin toimintaa ohjaavana tavoitteena laaja-alaisten yhteiskunnallisten muutosten aikaansaannin vuoksi. Toiminnallinen tuloksellisuus Tekes on saavuttanut toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet lukuun ottamatta Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille mittarille asetettua alle 25 vuorokauden tavoitetta. Toteutumana oli 28 vuorokautta, joka on kuitenkin kaksi vuorokautta parempi kuin edellisvuonna. Käsittelyaikojen lyhentäminen tulee jatkossakin olemaan tärkeä ministeriön Tekesille asettama tavoite. Toiminnan taloudellisuutta kuvaava rahoitustoiminnan kustannusten prosenttiosuus rahoituksesta nousi hieman edellisestä vuodesta, mutta oli selvästi tavoitteessaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tekes on saavuttanut kahta tavoitetta lukuun ottamatta henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lyhytaikaisten (1 3 päivää) sairauspoissaolotapausten alle 80 prosentin osuus kaikista sairaustapauksista- tavoitteeseen ei aivan päästy eikä haastavaan 10 päivän tavoitteeseen ylletty koulutuspäivät/henkilötyövuodet -mittarissa. Organisaatiotyytyväisyys- ja sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat kehittyneet myönteisesti. Kertomusvuoden aikana uudistettiin myös merkittävästi osaamisen johtamisen prosessia. Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulos-vastuun kannalta sekä kehittämistarpeet Tilinpäätös sisältää runsaasti tietoa Tekesin toiminnasta ja antaa ministeriölle riittävät tiedot tulosohjauksen kannalta. Tilinpäätöksessä on vastattu systemaattisesti asetettuihin tulostavoitteisiin ja tietoja on analysoitu. Tavoitteet ja tulokset on esitetty selkeästi ja johdonmukaisesti. Vertailutiedot on esitetty kolmelta vuodelta ja muutosten, poikkeamien tai ylitysten syistä on kerrottu selkeästi. Toiminnallisen tehokkuuden tietoina on esitetty kustannusten kohdistuminen ydinprosesseille. Kustannusjakaumat on laskettu toimintolaskennan ja sen taustalla olevan kattavan työajan kohdentamisen avulla.

17 13 Tekesin maksullinen toiminta on hyvin vähäistä, joten siitä ei ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmaa eikä sille ole asetettu tavoitetta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta on raportoitu ja esitetty kustannusvastaavuuslaskelma. Tosin sille ei ole asetettu tavoitetta, koska Tekesin osuus yhteishankkeiden rahoituksesta vaihtelee vuosittain. Toimenpiteet, joihin Tekesin on ryhdyttävä ja joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tekesin toiminta on ollut hallinnonalan strategisten tavoitteiden mukaista. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on todennut tilintarkastuskertomuksessaan Tekesin noudattaneen kertomusvuonna talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Vuotta 2010 koskevassa tilinpäätöskannanotossa on todettu seuraavasti: Sekä ministeriön että Tekesin tulee kehittää toimintansa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä parantamalla keskinäistä ja sisäistä tiedonkulkua. Ministeriö toivoo saavansa enemmän ja aikaisemmin tietoa siitä, mitä Tekesissä ja mahdollisesti muissa samaa asiaa edistävistä organisaatioissa suunnitellaan ja jos jotain suunnitellaan, tehdäänkö yhteistyötä, vai onko vaarana, että tehdään päällekkäistä työtä. Ministeriö näkee myönteisenä sen, että keskinäinen ja sisäinen tiedonkulku ovat parantuneet edellisestä vuodesta, mutta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee edelleen kehittää. Tekesin tulee edelleen kehittää ulkoista viestintäänsä, erityisesti toiminnan tuloksista kertomista. Vaikka Tekes viestii aktiivisesti, viesti ei tunnu aina saavuttavan haluttua kohdejoukkoa. Tältä osin ministeriö esittää tyytyväisyytensä siihen, että Tekes on ryhtynyt aktiivisesti etsimään uusia tapoja viestinnässään. Edellisessä tilinpäätöskannanotossa on vaadittu, että Tekesin on vuoden 2011 aikana tehostettava prosessejaan, niin että maksatusajat saavuttavat asetetun tavoitteen. Pk-yritysten maksatuskäsittely on tehostunut, mutta ylittää edelleen tavoitearvon. Suunta on kuitenkin oikea, ja tavoitetaso saavutettiin jo vuoden viimeisellä kvartaalilla, mutta alkuvuoden pitkät maksatusajat johtivat siihen, että koko vuoden keskiarvo ei yltänyt tavoitteeseen. Vuoden 2012 alussa tavoite on jo saavutettu. Tavoitetasoa täytyy edelleen lyhentää, mutta kuten kehitys on osoittanut, yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla prosesseja tuloksia syntyy. Edellisessä tilinpäätöskannanotossa ministeriö vaati lisäksi, että rahoitushakemusten käsittelyaikoja on lyhennettävä huomattavasti. Vuonna 2011 yritysten rahoitushakemusten käsittelyajat laskivat hieman, 74 vuorokauteen, ja saavuttivat tavoitteen. Tavoitetasoa täytyy kuitenkin kiristää edelleen. Tekes julkisti uuden strategiansa maaliskuussa. Ministeriö odottaa hyvää palautetta saaneen strategian tuloksellista toimeenpanoa. Tässä onnistuminen on Tekesin toiminnan uudistumisen kannalta keskeistä. VTV:n tarkastuskertomus valtionavustuksista sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa kohdistui muiden rahoittajien ohella myös Tekesiin. Tekes ja ministeriö olivat eri mieltä kuin VTV useista tarkastuskertomuksen havainnoista ja korostavat sitä, että rahoituksessa kunnioitetaan sekä kansallista lainsäädäntöä että Euroopan unionin valtiontukimääräyksiä. On tärkeää, että VTV:n huomautukset ovat myös johtaneet toiminnan uudistamiseen, esimerkiksi työnjaon täsmentämiseen Tekesin ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä.

18 14 Vuoden loppupuolella käynnistyi ministeriön tilaama Tekesin kokonaisarviointi, jonka tulokset valmistuvat keväällä Arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksia tullaan hyödyntämään Tekesin tulosohjauksessa. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Tekesin kokonaisarvioinnin johtopäätösten ja suositusten pohjalta ministeriö tarkastelee uudelleen ohjaus- ja raportointijärjestelmän toimivuutta sekä käynnistää tarvittavat muutokset. Tämä arviointi on otettu huomioon, kun asetettiin alustavia tulostavoitteita vuodelle Erkki Virtanen kansliapäällikkö Petri Lehto teollisuusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Matkailun edistämiskeskuksen tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä annettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulossopimuksessa asetettujen mittareiden valossa on ollut erittäin hyvä vuonna Vaikuttavuuden tavoitetasot on asetettu Suomen matkailustrategia 2020 kasvutavoitteiden mukaisesti ja tavoitetasot on ylitetty kaikkien muiden kuin kansainvälisten kongressien tuottojen osalta. Finland Convention Bureau liitettiin osaksi MEKiä vuoden 2011 alussa, joten voidaan olettaa, että MEKin mahdollisuudet vaikuttaa kongressituottojen kehitykseen paranevat tulevaisuudessa. Vuodelle 2011 asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet ovat olleet realistisia ja vaativia, MEKin toimintaa voidaan siis pitää onnistuneena. Euroopan talouden epävarmuuden tilan jatkuessa tulee tulostavoitteet asettaa jatkossa kuitenkin maltillisesti. Toiminnallisen tuloksellisuuden osalta sovitut toimenpiteet on suoritettu. Seurannan mukaan joulukampanjasivuston kävijämäärätavoitteesta on jääty hieman, mutta sosiaalisessa mediassa tavoitteet on ylitetty. Imagokampanjoiden kontaktimäärät ja huomioarvot ovat hyvällä tasolla. Määrärahojen jakaantuminen tehtävittäin -tavoitteet on lähes saavutettu. Edellisen vuoden tapaan, markkinatiedon hankkiminen ja välittäminen on jäänyt tavoitteesta, mutta tuotekehitys ja tuotteistaminen on ylittänyt tavoitteen. Maksullisen toiminnan alijäämä on kasvanut edellisestä vuodesta merkittävästi. Myös yhteisrahoitteinen toiminta on vahvasti alijäämäistä. Ulkoinen asiakastyytyväisyys voi osittain korreloida alijäämien kanssa. Vuoden 2011 asiakastyytyväisyys tavoitteet oli asetettu suhteettoman korkealla verrattuna vuoden 2010 toteutumaan ja sitä edeltäneeseen laskevaan kehitykseen. Asiakastyytyväisyyden negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa MEKin toiminnan muutokset ja budjetin pieneneminen. Todettakoon, että vuoden 2011 asiakastyytyväisyyden toteutumat ovat tutkimustoimintaa lukuun ottamatta parantuneet edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyyden kehittämiseen tulee kuitenkin panostaa.

19 15 Käytettyjen tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä kehittämistarpeet MEKin tilinpäätös antaa riittävät tiedot MEKin tulossopimukseen kirjattujen tavoitteiden saavuttamisesta. Tulosten seuranta MEKissä on asianmukaista ja riittävää. MEKin toiminnan painopisteen muututtua matkailumaakuvan markkinointiin tarvitaan uusia, vaikuttavuutta paremmin mittaavia mittareita. Vuoden 2012 aikana valmistuu konsulttiselvitys uusista mittareista. Tavoiteasetantaa voisi mahdollisesti kehittää myös siten, että soveltuvilta osin toteutumista verrattaisiin Suomen matkailun kilpailijamaihin. Toimenpiteet, joihin Matkailun edistämiskeskuksen on ryhdyttävä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtion talouden tarkastusviraston tilinpäätöskertomuksen mukaan tilinpäätökseen sisältyvän sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman valmisteluun ja dokumentointiin tulee kiinnittää huomiota. Tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa on kiinnitetty huomiota erityisesti tilinpäätöksen liitetietoihin seuraavasti: Tarkastuksessa havaittiin, että liitteen 7 (Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot) tiedot eivät ole kaikilta osin VM:n määräyksen mukaiset. Määräyksen mukaan selvityksessä poistot tulee ilmoittaa vain niistä käyttöomaisuuteen kuuluvista hyödykkeistä ja pitkäaikaisista menoista, joiden hankinta-menoja ei ole ennen varainhoitovuoden alkua vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluiksi. Liitteessä on ilmoitettu hankintamenoja ja aikaisempien vuosien poistoja myös ennen varainhoitovuoden alkua kokonaan poistetuista hyödykkeistä. Tilikaudelle kirjatut poistot ja kirjanpitoarvo ovat oikein. Lisäksi todetaan, että tilinpäätöksessä esitetyt henkilövuositiedot eivät kaikilta osin ole yhteneviä työajanseurannan tietojen kanssa. Myös tuloksellisuuden laskentatoimen laskentaperusteiden ja menetelmien asianmukaiseen kuvaukseen ja dokumentointiin tulee kiinnittää huomiota. Vuosiyhteenvedossa todetaan, että MEKin maksullisen toiminnan hinnoittelu ei ole valtion maksuperustelain (150/1992) mukaista. Myöskään kustannusvastaavuuslaskelman rakenne ei ole kaikilta osin Valtiokonttorin antaman määräyksen (Dnro VK 592/03/2010) mukainen. Lisäksi kustannusvastaavuuslaskelmien laskentaperusteiden dokumentointiin on syytä kiinnittää huomiota. MEK on kehittänyt myönteisesti tilipuitteitaan tilikaudella. Tarkastuksessa tuli vielä kuitenkin esiin, että kirjanpitoyksikön liikekirjanpidon tilikartta ei ole kaikilta osin Valtiokonttorin kirjanpidon tileistä antaman määräyksen (Drno 56/03/2010) mukainen eikä tilejä myöskään käytetä määräyksen mukaisesti. MEKin tulee huolehtia siitä, että sen käytössä oleva tilikartta on Valtiokonttorin kirjanpidon tileistä antaman määräyksen mukainen ja kirjaukset tehdään edellä mainitun määräyksen ja Valtion kirjanpidon käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2011 MEK siirtyi Rondo 8- järjestelmän käyttäjäksi, joten Rondon menetelmäkuvaus tulee jälleen päivittää. Kirjanpitoyksikön tulee päivittää arkistonmuodostussuunnitelmansa ja yhdessä palvelukeskuksen kanssa sähköisen arkistoinnin suunnitelma.

20 16 Tarkastuksessa on perehdytty tilinpäätöksen arviointi- ja vahvistuslausuman valmisteluun ja todettu, että, lausuman valmistelu ei perustu todelliseen, järjestelmälliseen ja riittävän kattavaan sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan riskienhallinnan tilan arviointiin. Myös lausuman rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota, sillä lausumaan kuuluvia sisäisen valvonnan puutteita ja kehittämiskohteita on esitetty arviontien tulokset -otsakkeen alla, jossa tulisi esittää organisaatiosta ja sen toiminnasta tehtyjen tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointien keskeisimmät tulokset. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman valmisteluun ja sen kattavuuteen sekä asianmukaiseen dokumentointiin on vielä syytä kiinnittää huomiota. Näiden huomautusten osalta toimintaa ja siihen liittyneitä korjaustoimenpiteitä käydään läpi MEKin ja ministeriön välisissä tulosohjausneuvotteluissa syksyllä Vuoden 2010 vuosiyhteenvedossa esitetyt huomautukset on pääsääntöisesti korjattu tai niihin on muutoin puututtu. Toimenpiteet, joihin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevat arviot ja palautteet otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodella MEKin toimintaa paremmin mittaavia indikaattoreita otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Ministeriö on yllä esitetyssä tilinpäätöskannanotossaan todennut, että MEK on onnistunut saavuttamaan valtaosan asetetuista tavoitteista ja että tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa esitettyihin epäkohtiin tulee kiinnittää huomiota. Ministeriö hyväksyy MEKin tuloksen tässä muodossaan. Petri Peltonen osastopäällikkö, ylijohtaja Pauli Santala tulosohjaaja Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Kuluttajaviraston tilinpäätöksestä vuodelta 2011 Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Kuluttajavirasto on keskeinen kuluttajapolitiikan toteuttaja Suomessa. Viraston toiminta jatkui vuonna 2011 päättyneen nelivuotisen kuluttajapoliittisen ohjelman painopisteillä huomioon ottaen myös ministeriön konsernistrategia. Kuluttajapoliittisen ohjelman kaudella valvonnan painopistealueina olivat viestintäpalvelut, rahoituspalvelut, lasten erityinen suojelun tarve ja ympäristöväittämien käyttö markkinoinnissa. Tavoitteet toteutuivat painopistealueiden priorisoidussa toiminnassa. Valvontahankkeita virasto toteutti yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Erityisesti voidaan mainita viraston toiminta uusien säännösten vakiinnuttamiseksi pikavippiyritysten toiminnassa. Kuluttajahallinnon palveluiden kysyntä on kasvanut niin Suomessa kuin myös muissa EU- ja OECD- maissa. Kuluttajaviraston verkkopalveluiden käyttö kasvoi yli 14 prosentilla ja ylitti asetetut tavoitteet. Verkkopalvelun hyödyllisyysindeksi oli 3,7 asteikolla 1 5. Kuluttajahallinnon yhteisen tietopankin kilpailutuksen toteutushanke viivästyi virastosta johtumat-

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajavirasto KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2012 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 Työ ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 TEM 3646/040/2008 1. Yleistä 1.1. Toimintaajatus, visio ja arvot Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2014... 2

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2014... 2 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2014 Sisällysluettelo Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä

Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä Tilinpäätöskannanotto 9 12.6.2013 LVM/606/01/2013 Liikenteen turvallisuusvirasto Tilinpäätöskannanotto Liikenteen turvallisuusviraston vuoden 2012 tilinpäätöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö antaa

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2011

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2011 Sopimus 04.11. TEM/2557/00.03.01.02/ Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 1. Yleistä 1.1. Visio ja toiminta-ajatus Kuluttajavirastossa on aloitettu toukokuussa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012

Sopimus. Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012 Sopimus 21.12.2011 TEM/2567/00.03.01.02/2011 Kuluttajaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen tulossopimus vuodelle 2012 1. Yleistä 1.1. Visio ja toiminta-ajatus Kuluttajaviraston tehtävänä on

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 Opetusministeriö Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2013... 2

Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tilinpäätöksestä vuodelta 2013... 2 Työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksiköiden sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöksistä vuodelta 2013 Sisällysluettelo Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää. 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. Kuluttajaviraston talousarvioehdotus vuodelle VAIHTOEHTO 1: 01. (32.40.01) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje Valtiokonttori Ohje 1 (18) Hallinnon ohjaus 30.11.2010 Dnro VK 510/03/2010 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Toimintakertomuksen laatiminen Valtion talousarviosta annetun

Lisätiedot