KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 1. HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja Anna-Lisa Lindgren, vahtimestari Helena Hannila, kokoelma-assistentti Mari Peltonen, kokoelma-avustaja, aukipitäjä Mari Mäenpää, kokoelma-avustaja Työharjoittelu: Misha Hyttinen, työharjoittelija Vincent Gleviczky, (maahanmuuttajakoulutus) Pauli Paananen, työharjoittelija Ari Rantala, työharjoittelija TET-harjoittelu: Sofia Suomela, oppilas, Länsipuiston koulu Luontotyöryhmä: Harri Hongell, puheenjohtaja ja Juhani Hannila, jäsen, sihteerinä lähtien Helena Hannila. Matkat: amanuenssi Paula Hyttinen. Mineraalikokoelman kehittäminen. Apurahan myöntämistilaisuus. (Renlundin säätiö) Helsinki amanuenssi Paula Hyttinen, Valtakunnalliset luonnontieteelliset museopäivät. Kasvimuseo. Helsinki amanuenssi Paula Hyttinen, Fossiilien tunnistaminen ja tutustuminen Eläinmuseon perusnäyttelyihin. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki vahtimestari Anna-Lisa Lindgren, Fossiilien tunnistaminen. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. Kävijämäärät: noin kävijää aikuisryhmiä 20 joissa yht. 296 kävijää eläkeläisryhmiä 19 joissa yht. 465 " opiskelijaryhmiä 18 joissa yht. 138 " koululaisryhmiä 60 joissa yht " päiväkotiryhmiä 22 joissa yht. 245 " opettajia/huoltajia ryhmien mukana 220 ulkomaisia kävijöitä n HALLINTO Luontokokoelma Kiepin kokoelmaohjesääntö hyväksyttiin Luontokokoelma Kieppi on kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan alainen tulosyksikkö. (Päätös kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunta )

3 Kokoelmanhoitaja vastaa luontokokoelma Kiepin toiminnasta ja kehittämisestä. Kokoelmanhoitajana toimii amanuenssi Paula Hyttinen. Hänen esimiehensä on sivistysjohtaja. Kokoelmanhoitajan tehtävänä on sivistysjohtajan päätöksen mukaan: seurata Kiepin toimialaan kuuluvan luonnontieteellisen museo- ja näyttelytoiminnan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia yhdessä luontotyöryhmän kanssa osallistua talousarvion valmisteluun Kiepin osalta sekä seurata ja arvioida talousarvion toteutumista vastata Kiepin näyttely- ja tutkimustoiminnasta vastata Kiepin kokoelmien hoidosta vastata Kiepin julkaisuista ja tiedotustoiminnasta vastata ympäristökasvatuksesta ja asiakaspalvelusta sekä yhteistyöstä toimia Kieppiä koskevien asioiden valmistelijana hoitaa muut Kiepin toimintaa koskevat sivistysjohtajan määräämät tehtävät raportoida Kiepin toiminnasta sivistysjohtajalle lautakunnalle tehtävän raportoinnin yhteydessä Kokoelmanhoitaja hyväksyy Kiepin laskut. Hänen estyneenä ollessaan laskut hyväksyy sivistysjohtaja. Luontotyöryhmä: Kokoelman hoitajalla on apunaan asiantuntijatyöryhmä, luontotyöryhmä, jonka jäsenet nimeää kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta kokoelmanhoitajaa (aik. Veikko Salkiota) ja luontotyöryhmää kuultuaan. Työryhmä on kokoelmanhoitajan apuna luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa. 3. TILAT JA NIMI Kiepillä on omat toimitilat museokorttelissa: piha-alue, puuosa ja uudisrakennuksen näyttelytila, jossa kokoelmilla on omat erilliset näyttelytilansa Luontomuseon nimi muutettiin seuraavasti: Kieppi, Veikko Salkion luonnonhistorialliset kokoelmat (Luontomuseon työryhmä 2/2000). Kun mineraalikokoelma ja perhoskokoelma on nyt (v. 2008) liitetty yhdeksi tulosyksiköksi yhdessä luontokokoelma Kiepin kanssa, käytetään yksiköstä nimitystä Kieppi tai selvennykseksi Luontokokoelma Kieppi. Kiepissä on kolme erillistä kokoelmaa: Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma. 4. KOKOELMAT 4.1. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Luontokokoelma Kieppi on valtakunnallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma ja sillä on huomattava merkitys niin luonto- ja ympäristökasvatuksessa kuin matkailullisestikin. Kokoelma on Veikko Salkion elämäntyönä syntynyt yhtenäinen kokonaisuus.

4 Veikko Salkion tavoitteena oli herättää kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun tuomalla palan luontoa esille kokoelmassaan, se olisi myös tulevien sukupolvien nähtävänä. Kiepin tehtävänä on tallentaa näytteitä ja havaintoja luonnosta, seurata alansa tutkimustoimintaa ja tiedottaa siitä sekä järjestää näyttelyitä. Kieppi tekee yhteistyötä eri toimialojen, koulujen, laitosten sekä alan harrastajien ja tutkijoiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on kokoelman hallinnoiminen ja hoito sekä luonto- ja ympäristökasvatus. Lautakunnan päätöksen mukaan Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi säilytetään yhtenäisenä siten, ettei siihen yhdistetä muiden täyttäjien töitä. (Kulttuuri-ja vapaa-ajan lautakunta ). Kaikki näytteet ja alustat ovat pääosin Veikko Salkion tekemiä. Kokoelma koostuu Veikko Salkion Kokkolan kaupungille lahjoittamasta luonnonhistoriallisesta kokoelmasta sekä hänen siihen tekemistään täydennyksistä. Lisäksi Luontokokoelmaan lahjoitetuista erillisistä luonnontieteellisistä kokoelmista ja näytteistä, jotka Veikko Salkio on siihen liittänyt. (Lahjakirja. 1555/1980). Kaupunki osti Veikko Salkiolta sarvi-ja kallokokoelman sekä pyyntivälinekokoelman ( KH ). Veikko Salkion kokoelmat ovat jakaantuneet kolmeen osaan, Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Veikko Salkion kokoelma sekä Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma. 1. Kiepissä sijaitseva Kokkolan kaupungin omistama kokoelma, joka jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: Perinteinen metsästyskulttuuri Riistalinnut Sarvikokoelma Pyyntivälineet Suomalaiset nisäkkäät ja linnut Kallot ja luut, sarvet Täytetyt asetelmat linnuista ja nisäkkäistä Fossiilit ja erikoiset luonnonmuodostumat ja epäsäännöllisyydet Ulkomaiset näytteet (voivat olla mitä hyvänsä edellä mainittuja ryhmiä) Tieteellinen kokoelma Arkistomateriaali, kirjallisuus Linnunmunat 2. Veikko Salkion kokoelma Kokoelma liitettiin talletussopimuksella osaksi Luontokokoelma Kieppiä. Kokoelmaan kuuluu huomattavia fossiilinäytteitä sekä muita luontonäytteitä, luontokirjallisuutta ja arkistomateriaalia sekä pyyntivälineitä. Näytteet on pääosin luetteloitu ja kuvattu. 3. Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma.

5 Neuvottelut Rovaniemen kanssa ovat olleet keskeytyneinä vuoden 2009 aikana. Neuvotteluja kokoelman yhtenäistämiseksi jatketaan vuonna Näyttelyt ja tapahtumat Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Luontokokoelma Kiepissä avattiin lähtien kokoelman perustajan Veikko Salkion muistonäyttely ja tapahtuma Veikon retket. Istahda hetkeksi erätulille, kuuntele hiljaisuutta. Veikko Salkion työ luonnonsuojelun hyväksi kesti läpi hänen elämänsä. Samoja arvoja halusimme kunnioittaa myös hänen muistonäyttelyssään, joka jatkuu nyt pysyvänä perusnäyttelyn osana. Veikko Salkion työhuoneessa voi tutustua mm. luontonäytteiden tekemiseen. Perusmuodosta rakentuu lintujen ja nisäkkäiden preparaatteja taiteilijan herkkyydellä ja luonnontuntijan näkemyksellä. Lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen Kiepissä Veikko Salkion luontokokoelmassa ovat edustettuina lähes kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät. Lapsille, koululaisille ja ikääntyneille on järjestetty opastettu mahdollisuus tunnistaa lintuja ulkonäön perusteella sekä ääntelystä ja laulusta. Tapahtumassa on ollut käytössä Suomen linnut-cd, josta näkyvät myös muuttolintujen muuttoreitit ja ajat sekä pesintä ja esiintymisalueet. Kevät-talvella tutustuimme paikkalintuihin, myöhemmin keväällä muuttolintuihin. Syksyllä jatkoimme isoilla muuttajilla. Ryhmät ovat varanneet opastuksia myös nisäkkäiden elämästä sekä luunäytteistä. Ryhmän koko n. 10 henkeä. Veikko Salkion luontopäivät Kiepissä Veikko Salkion luontopäivät kunnioittaa Veikko Salkion ( ) merkittävää elämäntyötä luonnonsuojelun parissa. Luontopäivät järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Päivien järjestelyistä vastaavat Luontokokoelma Kieppi, Keskipohjanmaan kesäyliopisto ja Keskipohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Kiepin luontotyöryhmän jäsen, biologi Juhani Hannila esitteli eliölajien kannanmuutoksia Keski-Pohjanmaalla, alueella, jossa kohtaavat sekä useat pohjoiset että eteläiset lajit. Ilmastonmuutoksen ja sen mukanaan tuoman luonnon rehevöitymisen myötä ovat eräät lajit taantuneet ja jopa hävinneet, toiset taas ilmaantuneet uudistulokkaina ja vakiintuneet tänne. Linnuilla hävinneitä tai voimakkaasti taantuneita lajeja edustavat mm. kultasirkku, pohjansirkku, riekko ja metso. Uudistulokkaita ovat puolestaan kyhmyjoutsen, valkoposki- ja kanadanhanhi sekä pikkuvarpunen, joka on parhaillaan syrjäyttämässä aikaisemmin paljon parjattua kotoista varpusta. Yleistynyt talviruokinta on lisännyt voimakkaasti mm. keltasirkkuja, viherpeippoja ja sinitiaisia. (Harri Hongell 2009) Biologi Ralf Wistbacka kertoi uhanalaisesta liito-oravasta. Liito-oravametsä oli ennen suomalaista perusmetsää, joka nyt korvataan yhden puulajin plantaasimaisilla puuviljelmillä. Nämä uudet kuusi- tai mäntyviljelmät eivät varttuessaankaan vastaa lajin elinvaatimuksia. Jäljellä olevat luonnonmukaiset metsät ovat korvaamattomia liito-oravalle ja muulle metsälajistolle. Tällaiset metsät ovat monessa paikassa

6 häviämässä kovaa vauhtia. Esimerkiksi Luodon kunnassa ne voivat olla menetettyjä jo vuoteen 2016 mennessä mikäli 2000-luvulla vallinnut hakkuutahti säilyy. Luonnonmukaisten metsien pirstoutumisesta ja häviämisestä johtuen liito-orava on Suomessa uhanalainen laji ja se lasketaan vaarantuneeksi (Vu). Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat on luonnonsuojelulain 49 mukaan suojeltu. Lainmukaisesta suojelusta on etenkin metsämaastossa ollut hyvin vähän hyötyä liito-oravalle. (Ralf Wistbacka 2009) Lopuksi Veikko Salkion ystävä, lavastemaalari Tapani Kurttila keskusteli yleisön kanssa Veikko Salkion luontonäytteistä, mukana myös luontoasiantuntijoita. Luonnon muotojen tarkkailu innosti Veikko Salkiota. Tästä hänellä oli hyötyä, kun hän suunnitteli ja toteutti luonnon pienoisdioraamoja. Hän preparoi linnut ja nisäkkäät mahdollisimman luonteviin ja lajille tyypillisiin asentoihin ja ympäristöihin. Punarintauros vartioi kun naaras hautoo sammalten suojassa pesässään. Kärppä hyppää ketterästi metsämyyrän niskaan. Hillerin vartalo on jännittynyt pitkäksi hännän päätä myöten. Se nuuhkii pudonneitten lehtien suojassa palloksi vetäytynyttä siiliä Kokoelman hoito ja luettelointi Veikko Salkion kouluttama eläintentäyttäjä Seija Jakobson on tarkistanut (tuholaiset) esillä olevia näytteitä. Kiepin kokoelmat on pääosin diaarioitu ja luetteloitu ja tiedot on saatettu digitaaliseen muotoon. Tiedot on luetteloitu Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeiden mukaan. Luetteloinnin tarkistus jatkuu. Veikko Salkion fossiilikokoelman esillä olevat näytteet on tunnistettu ja luetteloitu. Asiantuntijana on toiminut paleontologi Anneli Uutela Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Yhteistyötä näyttelyn uudistamiseksi ja tietojen saamiseksi esille jatketaan. Lintujen ja nisäkkäiden nimilaput on uusittu, samalla nimien tiedot on saatettu ajan tasalle. Asiantuntijana on toiminut biologi Terho Taarna. Pyyntivälinekokoelman esille panoa kehitetään ja näytteitä luetteloidaan. Suodioraaman valmistamisesta on tehty suunnitelma yhteistyössä valokuvataiteilija Jyrki Portinin kanssa. Salin päätyyn on rakennettu näyttelyseinä, jossa voidaan esitellä mm. luontokuvia, informaatiota luonnosta sekä muita kokoelmiin liittyviä näyttelyitä. Kiepissä toimii tiistai-iltaisin Nuorten lintukerho Viklo, jonka vetäjänä toimii Keski- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Mukana toiminnassa on myös Kokkolan luontokoulu Tiedottaminen ja markkinointi Luontokokoelma tiedottaa tapahtumistaan tiedotustilaisuuksissa, tiedottein ja netissä. Kiepin nettisivuja on täydennetty vuoden aikana. Kieppi on mukana VistKokkola esitteessä ja Infomedian ulkomainoksessa Viljo Nissisen mineraalikokoelma

7 Mineraalikokoelma ja luontokokoelma Kieppi yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi suoraan kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunnan alaisuuteen kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunnan päätöksellä Päätöksen mukaan amanuenssi Paula Hyttinen toimii kokoelmien yhteisenä vastaavana kokoelmanhoitajana ja kokoelmien vahtimestarina toimii Anna-Lisa Lindgren Näyttelyt Perusnäyttelyn kehittämiseksi on laadittu 3-vuotinen projekti yhteistyössä GTK:n kanssa. Renlundin säätiön myöntämä apuraha vuodelle 2009 on Mineraalikokoelman kehittäminen (Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen on luonut Kokkolassa Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän on järjestänyt näytteet mineraalien koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Hänelle on myös ollut tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalin erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit, kokoelmassa on tällä hetkellä n mineraalia näytteillä, lajeja n Nissinen toivoi, jotta kokoelma pysyisi korkeatasoisena ja arvokkaana, että kaupunki vastaisuudessa kartuttaisi kokoelmaa. ) Mineraalikokoelman kehittäminen on 3-vuotinen projekti, jossa 1. vuonna (2009) GTK:n asiantuntijat ovat perehtyneet kokoelmaan ja tehneet raporttimuotoisen esityksen kokoelman kehittämisestä yleisöystävällisemmäksi sekä malmiaiheisen oheismateriaalin tuottamiseksi. He ovat käyneet läpi mineraalinäytteet, tarkistaneet luettelotiedot ja tehneet muutosesitykset. Lisäksi 1. vuonna GTK on tuottanut informaatiotaulut ja hankkinut näytteet malmiinfopisteeseen, jossa asiakkaat voivat tunnistaa yleisimpiä mineraaleja. Infopisteeseen on hankittu vitriinit, pöytä ja tuolit. Näyttely rakennetaan valmiiksi Kiepin toimesta vuoden 2010 alussa. Tietoa mineraaleista, niiden synnystä, kiderakenteista ja luokittelusta sekä Nissisen kokoelmasta esitetään viidessä GTK:n laatimassa kuvataulussa, jotka asetetaan näytteille kokoelmaan heti vuoden 2010 alussa. Yhdessä GTK:n asiantuntijoiden kanssa on laadittu suunnitelma vuoden 2009 toimenpiteiden pohjalta vuodelle Mineraalikokoelman 2. vuoden (2010) suunnitellut (suoritteet) toimenpiteet GTK:n kehittämisraportin pohjalta: 1) Viljo Nissisen mineraalikokoelman esillepanon kehittäminen sisältäen asettelun muutostyöt sekä näytetietojen oikeellisuuden tarkistukset ja korjaukset. 2) Hankesuunnitelmassa määriteltyjen näyttelyn lisärakenteiden suunnittelu ja osittainen toteuttaminen sekä kivilajinäytteiden hankinta (n.10 kpl). 3) Näyttelyä tukevan maakunnallisen opetusmateriaalin tuottaminen. Aineisto koostuu tasosta (karttoja, valokuvia, piirroksia), jotka tarjotaan käyttäjille

8 museon verkkosivujen kautta. Materiaali laaditaan niin, että se soveltuu sellaisenaan vuonna 2011 laadittavan maakunnallisen kivioppaan grafiikaksi. 4) Kivipuiston toteuttaminen hankesuunnitelmassa kuvatun kiviaitaidean pohjalta niin, että esillä on aidan kansikivinä noin kivilajia jaettuna teemoittain kolmeen ryhmään. 3. vuoden (2011) toimenpidelistalla tulevat olemaan maakunnan malmi- ja mineraaliesiintymiä esittelevä opaskirja ja koulutustapahtumat. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa erillisnäyttely teemalla mineraalit ja ihminen. Asiantuntijapalvelut (suunnittelu ja sisällön tuottaminen) ostetaan GTK:lta. Rahoitus haetaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan. Toteutus jakaantuu vuosille Mineraalikokoelman tiedottaminen ja markkinointi Mineraalikokoelman näyttelyistä ja tapahtumista järjestetään tiedotustilaisuudet ja lähetetään tiedotteet. Internet-sivut Kiepin sivujen alla, samoin tiedotteet VisitKokkolassa ja Infomedian ulkomainoksessa Armas Järvelän perhoskokoelma Kokkolan kaupunki päätti ottaa vastaan Armas Järvelän perhoskokoelman Museotoimenjohtajan päätöksellä perhoskokoelma siirrettiin K.H.Renlundin museosta luontokokoelma Kieppiin, jossa se säilyy erillisenä, yhtenäisenä kokoelmana. (Kaarlo Armas Järvelä ( ) oli syntyisin Kivikankhalta, Kaustisen Varilan kylästä. Hänen mieluisimpia harrastuksiaan oli Suomen perhosten keräily ja tutkimus, joka alkoi systemaattisesti vuonna Järvelä liittyi Suomen Perhostutkijain seuraan (SPS). Järvelän löytämiin perhosiin kuuluu muutamia harvinaisuuksia, joita on Suomessa tavattu vain pari kertaa.) Perhoskokoelman hoito, luettelointi ja esittely Kokoelmaan kuuluu n näytettä. Perhosista on olemassa tiedot, tieteellinen nimi, löytöpaikka, päiväys, löytäjä. Varsinaista luetteloa ei ole. Perhoskokoelman kehittämiseksi on neuvoteltu perhosharrastaja Juhani Kaurasen kanssa. Kokoelmaa varten on hankittu 4 vitriiniä, joissa perhosia tullaan pitämään esillä teemoittain lähtien esillä ovat olleet Suomen päiväperhoset. Yhteistyössä Keski- Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa järjestettiin yleisöluennot ikääntyvien yliopistolaisille sekä muulle yleisölle. Juhani Kauranen kertoi perhosharrastuksesta sekä yleisesti Suomen päiväperhosista. Kokoelmaan on järjestetty opastettuja tilaisuuksia. Käytössä on ollut myös Suomen Päiväperhoset cd. Kieppiin on ostettu perhoskirjallisuutta. Kiitäjät ja kehrääjät on valmisteltu esille pantavaksi tietoineen, samoin yökköset. Mittareiden tietojen kirjoittaminen on vielä kesken.