KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA TOIMINTAKERTOMUS 2017

2 1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja Mari Mäenpää, museoassistentti ja Mari Mäenpää, museopedagogi Leeni Hämynen, museoassistentti Christo Källström, museovalvoja-opas Miikka Kulla, museoavustaja (kesätyö) Krista Emet, museoavustaja (kesätyö) Jenni Taivassalo, museoavustaja (kesätyö) Misha Hyttinen, tutkija ja Luontotyöryhmä: Harri Hongell, puheenjohtaja ja Juhani Hannila, jäsen. Kieppi on mahdollistanut harjoittelun myös koulujen TET- oppilaille. Kävijämäärät: 2012: 6200 kävijää; 2013: 7539 kävijää; 2014: 7652; 2015: 7519 kävijää; 2016: 7044 kävijää 2017: kävijät ryhmät Aikuiset 2635 Lapset 1825 Ulkomaalaiset 182 Kerhot 46 Esikoulu ja pvkoti Kouluryhmät Opiskelijaryhmät Eläkeläisryhmät Muut ryhmät Yhteensä HALLINTO Luontokokoelma Kiepin kokoelmaohjesääntö hyväksyttiin Luontokokoelma Kieppi on kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan alainen tulosyksikkö. (Päätös kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunta ) Sivistystoimen organisaatiouudistuksessa 2017 kulttuuri- ja nuorisolautakunta yhdistettiin sivistyslautakuntaan. Kokkolan kaupungin uuden hallintosäännön tullessa voimaan (Kaupunginvaltuusto ) myös sivistyskeskuksen toimintasääntö uudistettiin. 2

3 Sivistyskeskuksen uudessa toimintasäännössä Kieppi kuuluu suoraan sivistyslautakunnan alaisuuteen ja sillä on oma hallinto sekä oma talousarvio. (Päätös sivistyslautakunta ) Kokoelmanhoitaja vastaa luontokokoelma Kiepin toiminnasta ja kehittämisestä. Kokoelmanhoitajana toimii amanuenssi Paula Hyttinen. Hänen esimiehensä on sivistysjohtaja. Kokoelmanhoitajan tehtävänä on sivistysjohtajan päätöksen mukaan: seurata Kiepin toimialaan kuuluvan luonnontieteellisen museo- ja näyttelytoiminnan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia yhdessä luontotyöryhmän kanssa osallistua talousarvion valmisteluun Kiepin osalta sekä seurata ja arvioida talousarvion toteutumista vastata Kiepin näyttely- ja tutkimustoiminnasta vastata Kiepin kokoelmien hoidosta vastata Kiepin julkaisuista ja tiedotustoiminnasta vastata ympäristökasvatuksesta ja asiakaspalvelusta sekä yhteistyöstä toimia Kieppiä koskevien asioiden valmistelijana hoitaa muut Kiepin toimintaa koskevat sivistysjohtajan määräämät tehtävät raportoida Kiepin toiminnasta sivistysjohtajalle lautakunnalle tehtävän raportoinnin yhteydessä hyväksyä Kiepin laskut. Hänen estyneenä ollessaan laskut hyväksyy sivistysjohtaja. Luontotyöryhmä: Kokoelmanhoitajalla on apunaan luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa asiantuntijatyöryhmä; luontotyöryhmä. Museopedagogin vastuualueena on Kiepin museopedagogiikka: työpajojen ja näyttelyiden sekä opastusten suunnittelu ja toteutus yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Pedagogi vastaa Kiepin tiedotuksesta ja yhteistyöstä eri asiakasryhmien kanssa. Museoassistentin (ent. vahtimestari) tehtäviin kuuluu Kiepin asiakaspalvelu, opastukset, osallistuminen työpajojen toteutukseen, toimistotehtäviä sekä muut annetut tehtävät. 3 TILAT JA NIMI Kiepillä on omat toimitilat museokorttelissa: piha-alue, puuosa ja uudisrakennuksen näyttelytila, jossa kokoelmilla on omat erilliset näyttelytilansa. Luontokokoelma Kiepin nimi muutettiin (Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan päätös 48) seuraavasti: Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo. Kokoelmien nimet säilyvät ennallaan: Veikko Salkion luontokokoelma, Viljo Nissisen mineraalikokoelma sekä Armas Järvelän perhoskokoelma. Kieliversiot: Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, Karleby naturhistoriska museum Kieppi, Kokkola Museum of Natural History 3

4 Veikko Salkion luontokokoelma Veikko Salkios naturaliesamling Veikko Salkio s Natural History Collection Viljo Nissisen mineraalikokoelma Viljo Nissinens mineralsamling Viljo Nissinen s Mineral Collection Armas Järvelän perhoskokoelma Armas Järveläs fjärilsamling Armas Järvelä s Butterfly Collection 4 KOKOELMAT 4.1 VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA Luontokokoelma Kieppi on valtakunnallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma ja sillä on huomattava merkitys niin luonto- ja ympäristökasvatuksessa kuin matkailullisestikin. Kokoelma on Veikko Salkion ( ) elämäntyönä syntynyt yhtenäinen kokonaisuus. Veikko Salkion tavoitteena oli herättää kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun tuomalla palan luontoa esille kokoelmassaan, se olisi myös tulevien sukupolvien nähtävänä. Kiepin tehtävänä on tallentaa näytteitä ja havaintoja luonnosta, seurata alansa tutkimustoimintaa ja tiedottaa siitä sekä järjestää näyttelyitä. Kieppi tekee yhteistyötä eri toimialojen, koulujen, laitosten sekä alan harrastajien ja tutkijoiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on kokoelman hallinnoiminen ja hoito sekä luonto- ja ympäristökasvatus. Lautakunnan päätöksen mukaan Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi säilytetään yhtenäisenä siten, ettei siihen yhdistetä muiden täyttäjien töitä. (Kulttuuri-ja vapaa-ajan lautakunta ). Kaikki näytteet ja alustat ovat pääosin Veikko Salkion tekemiä. Kokoelma koostuu Veikko Salkion Kokkolan kaupungille lahjoittamasta luonnonhistoriallisesta kokoelmasta sekä hänen siihen tekemistään täydennyksistä, ja lisäksi Luontokokoelmaan lahjoitetuista erillisistä luonnontieteellisistä kokoelmista ja näytteistä, jotka Veikko Salkio on siihen liittänyt. (Lahjakirja 1555/1980). Kaupunki osti Veikko Salkiolta sarvi-ja kallokokoelman sekä pyyntivälinekokoelman (KH ). Veikko Salkion kokoelmat ovat jakaantuneet kolmeen osaan, Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Veikko Salkion kokoelma sekä Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma. Kiepissä sijaitseva Kokkolan kaupungin omistama kokoelma jakaantuu seuraaviin osaalueisiin: Sarvikokoelma 4

5 Pyyntivälineet ja perinteinen metsästyskulttuuri Suomalaiset nisäkkäät ja linnut (pienoisdioraamat) Linnunmunat Kallot ja luut Fossiilit sekä erikoiset luonnonmuodostumat ja epäsäännöllisyydet Ulkomaiset näytteet (voivat olla mitä hyvänsä edellä mainittuja ryhmiä) Tieteellinen kokoelma Arkistomateriaali, kirjallisuus Veikko Salkion kokoelma Kokoelma liitettiin talletussopimuksella osaksi Luontokokoelma Kieppiä. Kokoelmaan kuuluu huomattavia fossiilinäytteitä sekä muita luontonäytteitä, luontokirjallisuutta ja arkistomateriaalia sekä pyyntivälineitä. Näytteet on luetteloitu ja kuvattu. Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma Neuvottelut Rovaniemen kanssa ovat olleet keskeytyneinä vuosien aikana NÄYTTELYT JA TYÖPAJAT JÄLKIÄ AJASSA -työpaja; (lisätiedot toimintakertomus 2016) ILMAKEHÄ -työpaja; Joni Virtanen; SCYSCAPES, valokuvia MUUTTOLINTUJEN MATKASSA -työpaja; Jaana Erkkilä, TAKAISIN JA POIS Kuvia muuttajista, vaeltajista ja pohjoisesta luonnosta Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Jälkiä lumessa Veikko Salkion fossiilikokoelma ILMAKEHÄ -työpaja; Joni Virtanen, SKYSCAPES, valokuvia; (Näyttely ja työpaja ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa) Maan muodostuminen ilmakehä happi hiilidioksidi ilmastonmuutos magneettikenttä ilmakehän ilmiöitä: meteorit, revontulet, halot, valaisevat yöpilvet, sateenkaaret Ilmakehän ilmiöihin voimme lähteä perehtymään työpajassa eri painotuksin ja yhdistelmin. 1. Miten ilmakehä on syntynyt, ilmakehän koostumus (5lk - yläkoulu) 2. Ilmasto eri aikoina, ilmastonmuutos (5lk - yläkoulu) 3. Mitä on valo? Ilmakehän ilmiöt: meteorit, revontulet, halot, valaisevat yöpilvet, sateenkaaret (eskarit, 1-6lk) 4. Väriseikkailu lapsille: Miksi Maan taivas on sininen, miksi kuun taivas on musta? Miksi väri häviää tietyssä kulmassa spektroliitin pinnalta? Miksi joidenkin lintujen höyhenpuku näyttää hohtavalta ja sitten mustalta, kun sitä katsoo eri suunnista? Miten sateenkaaren värit ja revontulet syntyvät? (päiväkoti, eskarit, 1-4lk) 5

6 Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä kuvataiteilija Joni Virtasen kanssa Ilmakehä työpajan ja näyttelyn. Työpajassa tutustumme ilmakehän syntyyn ja rakenteeseen. Mineraalikokoelman näytteiden kautta selvitämme myös hiilen geokemiallista kiertokulkua. Fossiilikokoelmasta löytyy stromatoliitti, joka on muodostunut syanobakteerien ja kalkin kerrostumista. Syanobakteerit alkoivat yhteyttää fotosynteesissä, sivutuotteena syntyi happea. Ilmakehän koostumus on aina vaihdellut, mutta nyt ihmisen toiminta vaikuttaa huomattavasti hiilidioksidin määrän kasvuun ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen. Käytämme aineistoa sivuilta: ja Joni Virtanen on kuvannut vuosien aikana eri ilmakehän ilmiöitä. Hänen kuviensa kautta tutustumme mm. meteoreihin, revontuliin, haloihin, valaiseviin yöpilviin, sateenkaariin. Työpaja voidaan sovittaa eri ikäryhmille sopivaksi. Työpaja antaa tietoa ilmakehästä ja ilmastosta. Kesto: n.1,5h tai sopimuksen mukaan; ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko. Varaukset: ; ; ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Ilmakehän historia / Fotosynteesi / Koostumus / Ilmastonmuutos Maan ikä on n. 4,5 miljardia vuotta. Koska planeettamme oli pieni ja aluksi hyvin kuuma, sen varhainen vety- ja heliumkaasukehä karkasi avaruuteen. Kun maapallo jäähtyi vähitellen, muodostui maan kuori. Kuuman kivimassan purkautuessa tulivuorista maanpinnalle vapautui hiilidioksidia ja vesihöyryä, jotka ammoniakin, metaanin, typen ja vedyn ohella muodostivat alkukaasukehän. Maapallon edelleen jäähtyessä alkukaasukehän vesihöyry tiivistyi vedeksi ja putosi rankkasateina maahan. Todennäköisesti osa merien vesistä on kuitenkin tullut maahan iskeytyneiden jääpitoisten komeettojen mukana. Sitä mukaa kun maapallolle muodostui meriä, hiilidioksidin määrä ilmakehässä pieneni sen sitoutuessa veteen. Merissä kehittyi yhteyttämään kykeneviä eliöitä n. 2,5-3 miljardia vuotta sitten. Nämä syanobakteerit tuottivat happea, joka helposti reagoivana aineena muodosti kemiallisia yhdisteitä eri aineiden, kuten raudan kanssa. Ennen pitkää happea alkoi vapautua myös ilmakehään, jolloin elämälle haitalliset ammoniakki ja metaani muuttuivat typeksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. Osa hapesta muuttui otsoniksi ( otsonikerros), joka suojaa eliöitä Auringon ultraviolettisäteilyltä. Siten elämä pystyi siirtymään maalle n. 400 miljoonaa vuotta sitten. Nykyilmakehän yleisimmät kaasut ovat typpi (78 %) ja happi (21 %). Loput 1 % koostuu monista eri kaasuista kuten hiilidioksidista (0,04 %), argonista ja muista jalokaasuista. Prosenttiosuudet pätevät lähellä maanpintaa. Ilmakehän kaasujen ansiosta planeetallamme vallitsee ns. luonnollinen kasvihuoneilmiö: maanpinnan keskilämpötila (+14 C) on 32 astetta korkeampi kuin se muuten olisi (-18 C). Kasvihuoneilmiö on kuitenkin voimistunut teollistumisen myötä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä ja ihmisen ilmakehään päästämistä kemikaaleista johtuen. Maapallon ilmastoon vaikuttavat monet asiat. Maapallon kiertoradassa esiintyy muutoksia, jotka vaikuttavat maapallolle tulevan auringonsäteilyn jakaantumiseen. Maapallon geologiset muutokset kuten vuoristojen synty ja häviäminen (laattatektoniikka), muuttavat ilmastoa. Nämä lämpötilamuutokset ovat kuitenkin varsin hitaita. Ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen johdosta maapallon pintalämpötila on noussut vajaan asteen 6

7 1880-luvulta 2010-luvulle tultaessa, Suomen keskilämpötila on noussut jopa n. 2,3 C. Maapallon pintalämpötila tulee nousemaan +2,6 4,8 C lähimmän sadan vuoden aikana päästöjen määrästä riippuen MUUTTOLINTUJEN MATKASSA -työpaja; Jaana Erkkilä, TAKAISIN JA POIS Kuvia muuttajista, vaeltajista ja pohjoisesta luonnosta (Näyttely ja työpaja ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa) Lintujen muutto on tapahtuma, jonka huomaa varmasti. Muuton ja pesinnän ajoitus on tarkkaa, sillä poikasten tulisi kuoriutua silloin, kuin ravintoa on eniten saatavilla. Muuttovireeseen vaikuttaa etenkin muutokset valon määrässä, mutta myös kasvillisuuden kehitys ja lämpötilan vaihtelu. Ilmastonmuutos tuottaa linnuille ongelmia; jos kevät on aikaisessa, linnut tulevat myöhässä. Kun miljoonat muuttolinnut ovat vasta matkalla Suomeen, jättävät haahka-, telkkä- ja isokoskelokoiraat jo kotivesistönsä. Kun naaraat, koiraat ja nuoret muuttavat eri aikoina, ravintokilpailu (levähdyspaikoilla) saman lajin yksilöiden välillä vähenee. Lintujen muuttoon voimme lähteä perehtymään työpajassa eri painotuksin ja yhdistelmin Veikko Salkion kokoelman ja Jaana Erkkilän näyttelyn kautta. 1. Miksi linnut muuttavat? Minne ne muuttavat? (päiväkoti, eskarit, 1-6 lk) 2. Miten tarina jatkuu? Jaana on kirjoittanut tarinalle alun. Miten haluat sen jatkuvan? (päiväkoti, eskarit, 1-6 lk, yläkoulu) 3. Mitä keinoja linnuilla on selviytyä muuttomatkoistaan? (5 lk - yläkoulu) Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä kuvataiteilija, professori Jaana Erkkilän kanssa Muuttolintujen matkassa -työpajan ja näyttelyn Takaisin ja pois. Työpajassa tutustumme eri lintuihin ja siihen mitä voimme päätellä niiden rakenteesta, nokasta ja rintalastoista. Mitä ne syövät, minne ne muuttavat, ovatko ne nopeita vai hitaita lentäjiä? Mitä keinoja linnuilla on suunnistuksessa? Mitä vaaroja ne kohtaavat? Mikä auttaa niitä selviytymään? Kiepin perustaja Veikko Salkio kirjoittaa Petsamon luontoa muistellessaan: Valtaosa muuttolinnuista oli jo saanut kyllikseen Pohjolan yöttömyydestä ja suunnistanut etelään, mm. punakuiri, kapustarinta, lapinsirri, kiljuhanhi, lapinsirkku, sinirinta ja lapinkirvinen Tulevaisuuden pilvilinnatkin mielessä vilahtivat. Olin jo aiemmin päättänyt, että kauniiksi ja karuksi luonnehditusta Petsamosta en palaisi etelään koskaan Veikko Salkio joutui lähtemään Petsamosta kuten muutkin evakkoon joutuneet. Maailmanpolitiikka ja luonnonolosuhteet ovat pistäneet ihmisiä liikekannalle kautta aikojen. Monet eläimet vaeltavat ruoan perässä ihmisten sitä useinkaan huomaamatta. Lintujen syysja kevätmuutto ovat kuitenkin ilmiöitä, joita ei voi olla huomaamatta. Meillä täällä pohjoisilla leveysasteilla on onni saada seurata vuodenaikojen vaihtelua ja sen mukanaan tuomaa lintujen liikehdintää. Jaana Erkkilä

8 Työpaja voidaan sovittaa eri ikäryhmille sopivaksi. Työpaja antaa tietoa linnuista ja niiden muutosta sekä kehittää luovuutta tarinankerronnan ja kuvataiteen keinoin. Lintujen muutossa voi nähdä myös yhteyden ajankohtaiseen ihmisten muuttoon. Kesto n.1,5h tai sopimuksen mukaan; ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko. Varaukset: ; ; ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Jälkiä lumessa (opastus päiväkoti- ja eskariryhmille sekä 1-2 luokkalaisille) Talven pakkasta voi lähteä karkuun, mutta tänne jäävät eläimet saavat suojaa lumesta. Toiset lepäävät kuukausia, toiset etsivät ruokaa herkeämättä päivittäin lyhyen valoisan ajan. Pehmeästä lumesta löytyy jälkijonoja, joista voimme tutkia yksittäisiä jälkiä ja kulkutapoja. Tervetuloa tutustumaan eläimiin, jotka liikkuvat aktiivisesti myös talvella. Ryhmä saa samalla myös ohjeet talviseurantaan osallistumiseen. Kiepissä torstai-iltaisin toiminut Lintukerho Viklo, jonka vetäjänä toimii Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, ei ole kokoontunut vuonna KOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI; LAHJOITUKSET Veikko Salkion kouluttama eläintentäyttäjä Seija Jakobson on toiminut preparaattorina tarvittaessa. Kiepin kokoelmat ovat pääosin diaarioitu ja luetteloitu ja tiedot on saatettu digitaaliseen muotoon. Tiedot on luetteloitu Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeiden mukaan ja ne on tallennettu Kotka-tiedonhallintajärjestelmään. Luetteloinnin tarkistus jatkuu. Kiepillä, Kokkolan luonnontieteellisellä museolla, on kolme merkittävää kokoelmaa. Kokoelmien tietojen digitoimisen tavoitteena on kokoelmien tiedonhallinta sekä tietojen ja kuvien saatavuus GBIF:ssä (Global Biodiversity Information Facility) sekä Kotkassa (Kotkakokoelmienhallintajärjestelmä / Luomus). Linnut (kaikki) 538 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan ja GBIF:n. Nisäkkäät (kaikki) 129 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan ja GBIF:n. Veikko Salkion fossiilikokoelman (kaikki) 259 näytettä: esillä olevat näytteet on tunnistettu ja luetteloitu. Kokoelman esille pano on saatu valmiiksi v. 2014, osa varastoitu. Lintujen munat 1216 näytettä: luetteloitu vuosina (v. 2016: 284 munaa). Munat on tarkistanut Harri Hongell, jonka jälkeen ne on liitetty osaksi opetuskokoelmia. Esille pano on saatu valmiiksi v. 2015, osa varastoitu. Hirvieläinten sarvet ja kallot (kaikki) 432 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan. Esille pano on saatu valmiiksi v. 2016, näytteet on kuvattu, osa varastoitu. Onttosarvisten osalta työ jatkuu. 8

9 Veikko Salkion deponointikokoelman sarvet ja kallot (kaikki) 319 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan. Näytteet on kuvattu, osa varastoitu (kts.ed.kohta). Suomalaisten nisäkkäiden kallot ja lintujen rintalastat (kaikki) 97 näytettä: luettelointi tarkistettu. Esille pano on uudistettu v Lintujen luiden ja syönnösten osalta työ jatkuu. Mineraalit 1472 näytettä: luettelointi on saatettu loppuun ja nimilaput uusittu. Vuonna 2017 emeritusprofessori Lauri Pesonen lahjoitti Kieppiin törmäyskivinäytteitä 38 kappaletta, ja ne liitettiin osaksi opetuskokoelmaa (v lahjoitettujen näytteiden tilalle, osittain samoja). Perhoset näytettä: näytteiden määrä tarkistettu v. 2017, yksittäiset perhoset luetteloimatta. Perhoslajit kirjoitettu ryhmittäin; päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät, mittarit, yökköset. Ulkomaalaisten ja mikrojen läpikäyminen on aloitettu TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Kieppi tiedottaa tapahtumistaan tiedotustilaisuuksissa, tiedottein ja netissä Kiepin omilla verkkosivuilla, Facebookissa ja Museot.fi-sivuilla. Kieppi on mukana VisitKokkola -esitteessä. Kokoelmaluetteloa (v.2012) ja esitettä (v.2013) jaetaan kouluryhmille ja yhteistyökumppaneille ja asiakkaille ilmaiseksi (suomi, ruotsi, englanti) MUU TOIMINTA Kiepin ystävät ry Kiepin ystävät ry:n perustamiskokous pidettiin tiistaina klo Kiepissä. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti ja muilla tavoin Kiepin Kokkolan luonnontieteellisen museon toimintaa sekä tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä, luontotietoisuuden lisääntymistä ja edistää luonnonsuojelua. Yhdistys järjestää työpajoja ja tapahtumia sekä muita tilaisuuksia ja kursseja. Yhdistys toimii yhteistyössä Kiepin kanssa. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Hallitus 2017 Terho Taarna, puheenjohtaja Seija Jakobsson, varapuheenjohtaja Pertti Hyttinen, sihteeri Kaija Jestoi, taloudenhoitaja Jyrki Portin, jäsen Opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittisen ohjelman luonnoksessa (2017) todetaan: Vapaaehtoistoiminnan merkitys ammatillisissa museoissa kasvaa. Museot kehittävät aktiivisesti vapaaehtois- tai ystävätoiminnasta kiinnostuneille mielekkäitä osallistumisen väyliä, jotka huomioivat erilaisten yksilöiden ja yhteisöjen tiedot, taidot ja kiinnostuksen kohteet mahdollisimman hyvin. 9

10 Suunnitellaan Kiepin ystävät ry:n kanssa tehtävää yhteistyötä, ensimmäisenä hankkeena Veikko Salkion elämäkerran toteuttaminen vuosien aikana. Kiepin ystävät ry hankkii rahoitusta kirjaa varten. Veikko Salkion jälkeensä jättämän materiaalin järjestely ja arkistointi Kiepin perustaja Veikko Salkio jätti jälkeensä paljon sekalaista kirjallista materiaalia. Materiaaliin kuuluu Kiepin asiakirjoja (1982 ), kaupungin pöytäkirjoja (KH, KV, luontotyöryhmä jne.), lehtileikkeitä, kirjallisuutta, aikakauslehtiä, valokuvia, video- ja äänitallenteita, Veikon muistiinpanoja, kirjeenvaihtoa sekä muuta sekalaista materiaalia. Vuonna 2017 aloitettiin Kiepissä sijaitsevan materiaalin järjestely ja digitoiminen. Työtä jatketaan vuonna Vuosien aikana tavoitteena on toteuttaa kirja Kiepin perustajan Veikko Salkion elämäntyöstä luonnon hyväksi yhteistyössä Kiepin ystävät ry:n kanssa Lintujen rengastusinfo Kieppi järjestää yhteistyössä Kiepin ystävien kanssa lintujen rengastusinfon torstaina klo Aiheesta esitelmöi Terho Taarna, joka toimii aktiivisesti myös Keski- Pohjanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Rengastuksen idea on merkitä lintu yksilöllisesti. Linnun jalkaan kiinnitetään alumiinista (tai vesilinnuilla teräksestä) valmistettu kevyt rengas, jossa on kirjainkoodi ja yksilöllinen sarjanumero sekä renkaan palautustiedot. Rengastuksen avulla saadaan tietoa lintujen muuttoreiteistä ja muista liikkeistä sekä eliniästä, pesimäbiologiasta ja lintukantojen vaihteluista. Rengastus antaa siis taustatietoa suojeluun. Veikko Salkion luontopäivät Pummangista Kokkolaan - Luonnonsuojelua Suomessa lauantaina klo Kokkola-salissa Kauppatori 5, jatkot Kiepissä klo Ohjelma: Tervehdys / Terho Taarna, Kiepin ystävät ry:n puheenjohtaja Veikko ja hirven sarvet / Veikko Salkio kertoo videolla kokoelmastaan Muisteluita Veikosta ja ajankohtaista Keski-Pohjanmaan luonnonsuojelusta / Harri Hongell, biologi, lintuharrastaja Suomen luonnonsuojelun alkuvaiheet ja nykytila / Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Keski-Pohjanmaan lintupaikat, viime vuosien muutoksia lintulajistossa / Juhani Hannila, Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Kuvaaja osana luontoa / Jani Ylikangas, luontokuvaaja Siirtyminen Kieppiin, jossa tarjoilua ja Kiepin esittely. Tervetuloa! (Luontopäivät on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa) 10

11 4.2 VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA Mineraalikokoelma ja luontokokoelma Kieppi yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi suoraan kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunnan alaisuuteen kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunnan päätöksellä Päätöksen mukaan amanuenssi Paula Hyttinen toimii kokoelmien yhteisenä vastaavana kokoelmanhoitajana. (Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen ( ) on luonut Kokkolassa Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän on järjestänyt näytteet mineraalien koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Hänelle on myös ollut tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalin erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit, kokoelmassa on tällä hetkellä n mineraalia näytteillä.) NÄYTTELYT JA TYÖPAJAT Kultaa ja kimallusta (opastus päiväkoti- ja eskariryhmille sekä 1-2 luokkalaisille) Mineraaleja on tuhansia erilaisia, mutta miten niitä voidaan tunnistaa? Tervetuloa tutkimaan, miten grafiitti on pehmeää ja sotkee sormet, miten vuolukiven pinta on saippuaisen tuntuinen ja kuinka muskoviitti lohkeaa levyinä. Mikä mineraali kimaltaa kirkkaimmin? Opastuksia järjestettiin myös Kiepin aiemmin suunniteltuihin työpajoihin kuten Mineraalit ja aineiden kiertokulku sekä Meteoriit ja Maa. Pyynnöstä järjestettiin myös Alkuaineet - opastus. Lisäksi jalokivien esittely ja tutkiminen osana Ilmakehä -työpajan valoihin ja väreihin liittyvää opastusta MINERAALIKOKOELMAN KEHITTÄMINEN Asiantuntijapalvelut (suunnittelu ja sisällön tuottaminen) ostetaan GTK:lta. Rahoitus haetaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan. Vuodelle 2017 haettiin rahoitusta kivikerhon toimintaan. Mineraalikokoelman näytteiden nimilappujen tiedot on tarkistettu ja uudet nimilaput käännöksineen on saatu esille erikoisvitriinejä lukuun ottamatta. Uusissa nimilapuissa on tiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, lisäksi mineraalien kemiallinen kaava on esillä, samoin näytteen löytömaa ja mahdollinen löytöpaikka / kaivos. Nimilappuihin lisätään vielä tieto näytteen mahdollisesta myrkyllisyydestä tai radioaktiivisuudesta (mikäli se puuttuu) MINERAALIKOKOELMAN TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Mineraalikokoelman näyttelyistä ja tapahtumista järjestetään tiedotustilaisuudet ja lähetetään tiedotteet kouluille ja muille yhteistyökumppaneille, kuten kohdassa Lisäksi asiakkaille on jaossa GTK:n materiaaleja, kuten Retkeilijän kiviopas ja Tips för stenintresserade. 11

12 4.2.4 MUU TOIMINTA Kiepissä toimiva Kokkolan kivikerho perustettiin yhteistyössä kokkolalaisten kiviharrastajien kanssa. Kivikerho kokoontuu n. kerran kuukaudessa torstaisin klo 17. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Malmien etsintä, koru- ja jalokivien työstö, kivien käyttökohteet, kivikokoelmat, kiviretket kuuluvat myös ohjelmaan. Vuoden 2017 keväälle suunniteltu Mineraalien ja kivilajien tunnistuskurssi peruuntui, sillä rahoitusta ei saatu järjestymään. Kurssille oli haettu apurahaa K.H. Renlundin säätiöltä Olavi Kontoniemi: Kivien tunnistusilta Harrastajat: Malmikivien etsintä, korukivet, mielenkiintoiset kivimuodostelmat Harri Natunen: Terrafamen tuoreimmat kuulumiset Kivien tunnistusilta Kiepissä Kivessä näkyy kaunista hohdetta. Mitähän se sisältää? Geologi Olavi Kontoniemi on Kiepissä tunnistamassa kivinäytteitä torstaina klo Tule näyttämään mieltäsi askarruttavia kiviä, asiantuntija kertoo mistä mineraaleista kivilaji koostuu. Samalla voit seurata myös muiden kivien tunnistusta sekä tutustua Viljo Nissisen mineraalikokoelmaan. Mineraalin tunnistaminen tehdään erilaisten fysikaalisten ominaisuuksien perusteella mm. kovuus, kiilto ja ominaispaino. Jos näyte vaatii erikoistutkimusta, se lähetetään Kansannäytetoimistoon Kuopioon. Laboratoriossa voidaan määrittää tarkasti mineraalin kiderakenne ja kemiallinen koostumus. Mielenkiintoisimpien näytteiden löytöpaikka käydään tarkistamassa paikan päällä. Lisätietoja: Kiviharrastuksen moninaisuus Kivien etsintä ja keräily on mainio harrastus, joka soveltuu kaikille ja jota voi harrastaa muun retkeilyn yhteydessä. Kiviharrastuksen aloittamiseen ei tarvita kalliita välineitä, mutta malmivasarasta ja suojalaseista on hyötyä. Kiviä voi harrastaa monella tapaa. Erja on kiinnostunut kivenhiomisesta korukäyttöön. Erja liikkuu luonnossa etsien erimuotoisia ja erivärisiä kiviä. Hiomiseen riittää, että näyte on tarpeeksi kova. Timo on kiinnostunut malmikivistä. Hän suunnittelee retkensä etukäteen kallioperäkarttojen avulla ja maastossa myös metallinilmaisin on tärkeä apuväline. Mari on retkeillyt paikoissa, joissa on mielenkiintoisia geologisia muodostumia. Hän ei kerää näytteitä, vaan pohdiskelee, miten erilaiset muodostumat ovat syntyneet. Tervetuloa kuuntelemaan kiviharrastuksen moninaisuudesta Kieppiin torstaina klo 17. Voit myös kertoa omista kiviretkistäsi ja esitellä löytöjäsi. 12

13 Terrafamen tuoreimmat kuulumiset Terrafame Oy on suomalainen metalliyhtiö, joka tuottaa nikkeliä, sinkkiä ja kobolttia Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksellaan ja tehtaallaan. Sotkamon varannot ovat yksi Euroopan suurimmista tunnetuista nikkeli- ja sinkkiesiintymistä. Jalostuksessa käytetään bioliuotusmenetelmää, jossa metallit erotetaan malmista bakteerien avulla ja saostetaan vaiheittain sulfideiksi. Kaivos ja tehdas aloitti toimintansa vuonna 2008, mutta toiminnan aloittanut Talvivaara Oy joutui kuitenkin konkurssiin vuonna Vuoden 2015 kesällä valtio otti tuotantoyhtiön haltuunsa ja muutti kaivoksen nimeksi Terrafame. Viime talvena osaomistajaksi tuli monikansallinen Trafigura, joka ostaa Terrafamen tuottaman nikkelikobolttisulfidin kokonaan ja sinkkisulfidista 80 prosenttia seuraavan seitsemän vuoden ajan. Terrafamen tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä, turvallinen ja kannattava kaivostoiminta. Torstaina Kiepissä Terrafamen tämän hetkisistä kuulumisista kertoo yhtiön teknologiajohtaja Harri Natunen. Tervetuloa! 4.3 ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA Kokkolan kaupunki päätti ottaa vastaan Armas Järvelän perhoskokoelman Museotoimenjohtajan päätöksellä perhoskokoelma siirrettiin K.H.Renlundin museosta luontokokoelma Kieppiin, jossa se säilyy erillisenä, yhtenäisenä kokoelmana. (Kaarlo Armas Järvelä ( ) oli syntyisin Kivikankhalta, Kaustisen Varilan kylästä. Hänen mieluisimpia harrastuksiaan oli Suomen perhosten keräily ja tutkimus, joka alkoi systemaattisesti vuonna Järvelä liittyi Suomen Perhostutkijain seuraan (SPS). Järvelän löytämiin perhosiin kuuluu muutamia harvinaisuuksia, joita on Suomessa tavattu vain pari kertaa.) PERHOSKOKOELMAN HOITO, LUETTELOINTI JA ESITTELY Kokoelmaan kuuluu n näytettä. Perhosista on olemassa tiedot, tieteellinen nimi, löytöpaikka, päiväys, löytäjä. Varsinaista luetteloa ei ole. Kokoelmaa varten on hankittu 4 vitriiniä, joissa perhosia tullaan pitämään esillä teemoittain. Päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät, yökköset (1/2 koko määrästä) sekä mittarit (3/4 koko määrästä) ovat olleet jo esillä. Ulkomaalaisia päiväperhosia sekä pikkuperhosia mikroja on valmisteltu vuoden 2018 aikana esille pantavaksi. Kieppiin on ostettu perhoskirjallisuutta. Perhoskokoelman näytemäärä laskettiin v aikana. Myös lajimäärä laskettiin ryhmistä, joissa se oli helposti tunnistettavissa. Näyte Lajimäärä Yksilömäärä PÄIVÄPERHOSET KIITÄJÄT JA KEHRÄÄJÄT YÖKKÖSET MITTARIT

14 ULKOMAALAISET 729 MIKROT > MUITA HYÖNTEISIÄ JA KOTELOITA 1518 SEKALAISET; ERI RYHMISTÄ 5872 Yht. > Päiväperhoset Kiepissä alkaen Suomessa tavatuista 119 päiväperhosesta esiintyy maassamme vakituisesti 97 (v. 2009). Nämä kaikki ovat edustettuina Armas Järvelän perhoskokoelmassa. Päiväperhosista 22 lajia esiintyy Suomessa vain tilapäisesti, näistä kokoelmassa on edustettuina 15 lajia, mm. viime vuosina runsaina esiintyneet ohdakeperhonen ja amiraali. Kokoelmaan kuuluu myös nyt jo rauhoitettuja, hävinneitä tai uhanalaisia lajeja. Perhonen on hyönteinen, jolla on kolmeosainen ruumis, jonka keskiruumiissa on kolme jaoketta, joissa on 3 paria raajoja, kahdessa takimmaisessa jaokkeessa on pari siipiä. Perhosen iho (kutikula) on vedenpitävä ja sen ilma-aukot sulkeutuvat. Perhosen muodonvaihdos: muna, toukka, kotelo, aikuinen. Toukkavaihe on tärkeä perhoselle: se syö mahdollisimman paljon, jotta se kotelovaiheessa voi muodostua täydelliseksi aikuiseksi. Toukat ovat tärkeitä myös muuttolinnuillemme, varsinkin varpuslinnut syöttävät ravitsevia toukkia poikasilleen. Useimmat päiväperhosista, jotka koteloituvat maanpinnan yläpuolelle eivät talvehdi kotelona, vaan esim. toukkana ja munana. Toukka voi kestää pakkasta kovimmillaan n. -40 astetta. Aikuisina talvehtivat esim. nokkosperhonen, sitruunaperhonen ja neitoperhonen. Monet aikuiset päiväperhoset esim. kaaliperhoset ovat pahanmakuisia, ja saavat siksi olla rauhassa saalistajilta. Päiväperhosten esittely ja tutkiminen osana Ilmakehä -työpajan valoihin ja väreihin liittyvää opastusta. Päiväperhoset-työpaja ( ) Kesä on perhosten aikaa, mutta lämpimillä ilmoilla sitruunaperhosia ja nokkosperhosia voi nähdä lentämässä jo huhtikuussa. Nämä ovat aikuisena talvehtineita yksilöitä. Tervetuloa tutustumaan Suomen päiväperhosiin ja niiden elinympäristöihin. Työpajassa tutkimme perhosten rakennetta ja elinkaarta esimerkkien avulla. Lopuksi huovutamme oman perhosen (munan, toukan, kotelon tai aikuisen) villasta. Työpajaan voidaan liittää myös Jukka Mansikkamäen sudenkorennoista kertova multimediaesitys Korentolammella. Mitä yhteistä on perhosilla ja sudenkorennoilla? Miten ne eroavat toisistaan? Varaukset: ; ; kieppi@kokkola.fi Ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa! 14