KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma"

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja Anna Lisa Lindgren, vahtimestari Helena Hannila, kokoelma assistentti Misha Hyttinen, kesätyöntekijä, aukipitäjä Työharjoittelu: Marja Tuoreniemi, sarvikokoelma Helena Rimal, mineraalikokoelma Misha Hyttinen, kokoelma avustaja Mari Mäenpää, Step up, räätälöity koulutus Mari Mäenpää, kokoelma assistentti Tomi Puumala, työharjoittelija Ari Rantala, työharjoittelija Luontotyöryhmä: Harri Hongell, puheenjohtaja ja Juhani Hannila, jäsen Matkat: amanuenssi Paula Hyttinen. Mineraalikokoelman kehittäminen. Apurahan myöntämistilaisuus. (Renlundin säätiö) Helsinki. Perhoskokoelmiin tutustuminen, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki amanuenssi Paula Hyttinen, Ylikonservaattori Ari Puolakosen tapaaminen, Dioraamojen valmistus. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki kokoelma assistentti Mari Mäenpää, Museokokoelmat sähköiseen muotoon, koulutusta digitoijille. Tutustuminen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Helsinki Kävijämäärät: noin kävijää aikuisryhmiä 16 joissa yht. 223 kävijää eläkeläisryhmiä 4 joissa yht. 117 " opiskelijaryhmiä 19 joissa yht. 214 " koululaisryhmiä 111 joissa yht " päiväkotiryhmiä 16 joissa yht. 208 " muita ryhmiä 1 joissa yht. 7 kävijää opettajia/huoltajia ryhmien mukana 300 ulkomaisia kävijöitä n. 230

3 Kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunta vieraili ja piti kokouksen Kiepissä. Lautakuntaa informoitiin Kiepin toiminnasta ja tuotiin esille pedagogin toimen perustamisen tärkeys Kaupunginhallitus vieraili ja piti kokouksen Kiepissä. Kaupunginhallitusta informoitiin Kiepin toiminnasta ja tuotiin esille pedagogin toimen perustamisen tärkeys Kokkolan kaupungin tarkastuslautakunta tutustui Kiepin toimintaan. 2 HALLINTO Luontokokoelma Kiepin kokoelmaohjesääntö hyväksyttiin Luontokokoelma Kieppi on kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunnan alainen tulosyksikkö. (Päätös kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunta ) Kokoelmanhoitaja vastaa luontokokoelma Kiepin toiminnasta ja kehittämisestä. Kokoelmanhoitajana toimii amanuenssi Paula Hyttinen. Hänen esimiehensä on sivistysjohtaja. Kokoelmanhoitajan tehtävänä on sivistysjohtajan päätöksen mukaan: seurata Kiepin toimialaan kuuluvan luonnontieteellisen museo ja näyttelytoiminnan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia yhdessä luontotyöryhmän kanssa osallistua talousarvion valmisteluun Kiepin osalta sekä seurata ja arvioida talousarvion toteutumista vastata Kiepin näyttely ja tutkimustoiminnasta vastata Kiepin kokoelmien hoidosta vastata Kiepin julkaisuista ja tiedotustoiminnasta vastata ympäristökasvatuksesta ja asiakaspalvelusta sekä yhteistyöstä toimia Kieppiä koskevien asioiden valmistelijana hoitaa muut Kiepin toimintaa koskevat sivistysjohtajan määräämät tehtävät raportoida Kiepin toiminnasta sivistysjohtajalle lautakunnalle tehtävän raportoinnin yhteydessä Kokoelmanhoitaja hyväksyy Kiepin laskut. Hänen estyneenä ollessaan laskut hyväksyy sivistysjohtaja. Luontotyöryhmä: Kokoelman hoitajalla on apunaan asiantuntijatyöryhmä, luontotyöryhmä, jonka jäsenet nimeää kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunta kokoelmanhoitajaa (aik. Veikko Salkiota) ja luontotyöryhmää kuultuaan. Työryhmä on kokoelmanhoitajan apuna luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa.

4 3 TILAT JA NIMI Kiepillä on omat toimitilat museokorttelissa: piha alue, puuosa ja uudisrakennuksen näyttelytila, jossa kokoelmilla on omat erilliset näyttelytilansa. Luontomuseon nimi muutettiin seuraavasti: Kieppi, Veikko Salkion luonnonhistorialliset kokoelmat (Luontomuseon työryhmä 2/2000). Kun mineraalikokoelma ja perhoskokoelma on nyt (v. 2008) liitetty yhdeksi tulosyksiköksi yhdessä luontokokoelma Kiepin kanssa, käytetään yksiköstä nimitystä Kieppi tai selvennykseksi Luontokokoelma Kieppi. Kiepissä on kolme erillistä kokoelmaa: Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma. 4 KOKOELMAT 4.1 VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA KIEPPI Luontokokoelma Kieppi on valtakunnallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma ja sillä on huomattava merkitys niin luonto ja ympäristökasvatuksessa kuin matkailullisestikin. Kokoelma on Veikko Salkion elämäntyönä syntynyt yhtenäinen kokonaisuus. Veikko Salkion tavoitteena oli herättää kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun tuomalla palan luontoa esille kokoelmassaan, se olisi myös tulevien sukupolvien nähtävänä. Kiepin tehtävänä on tallentaa näytteitä ja havaintoja luonnosta, seurata alansa tutkimustoimintaa ja tiedottaa siitä sekä järjestää näyttelyitä. Kieppi tekee yhteistyötä eri toimialojen, koulujen, laitosten sekä alan harrastajien ja tutkijoiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on kokoelman hallinnoiminen ja hoito sekä luonto ja ympäristökasvatus. Lautakunnan päätöksen mukaan Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi säilytetään yhtenäisenä siten, ettei siihen yhdistetä muiden täyttäjien töitä. (Kulttuuri ja vapaa ajan lautakunta ). Kaikki näytteet ja alustat ovat pääosin Veikko Salkion tekemiä. Kokoelma koostuu Veikko Salkion Kokkolan kaupungille lahjoittamasta luonnonhistoriallisesta kokoelmasta sekä hänen siihen tekemistään täydennyksistä. Lisäksi Luontokokoelmaan lahjoitetuista erillisistä luonnontieteellisistä kokoelmista ja näytteistä, jotka Veikko Salkio on siihen liittänyt. (Lahjakirja. 1555/1980). Kaupunki osti Veikko Salkiolta sarvi ja kallokokoelman sekä pyyntivälinekokoelman ( KH ). Veikko Salkion kokoelmat ovat jakaantuneet kolmeen osaan, Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Veikko Salkion kokoelma sekä Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma. Kiepissä sijaitseva Kokkolan kaupungin omistama kokoelma, joka jakaantuu seuraaviin osaalueisiin:

5 Perinteinen metsästyskulttuuri Riistalinnut Sarvikokoelma Pyyntivälineet Suomalaiset nisäkkäät ja linnut Kallot ja luut, sarvet Täytetyt asetelmat linnuista ja nisäkkäistä Fossiilit ja erikoiset luonnonmuodostumat ja epäsäännöllisyydet Ulkomaiset näytteet (voivat olla mitä hyvänsä edellä mainittuja ryhmiä) Tieteellinen kokoelma Arkistomateriaali, kirjallisuus Linnunmunat Veikko Salkion kokoelma Kokoelma liitettiin talletussopimuksella osaksi Luontokokoelma Kieppiä. Kokoelmaan kuuluu huomattavia fossiilinäytteitä sekä muita luontonäytteitä, luontokirjallisuutta ja arkistomateriaalia sekä pyyntivälineitä. Näytteet on pääosin luetteloitu ja kuvattu. Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma Neuvottelut Rovaniemen kanssa ovat olleet keskeytyneinä vuoden 2009 ja 2010 aikana NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ari Valkola, Kotimetsä, valokuvia, Luento: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Joni Virtanen: Ihmisen tekemä luonto Manmade nature Joni Virtanen, Hengessä video Veikko Salkion Luontokokoelmassa oli syksyn teemana suo ja sen eläimet Jyrki Portin, Metsänväkeä, valokuvia Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen Kiepissä Ari Valkola, Kotimetsä, valokuvia, Ari Valkola on mustasaarelainen Merenkurkun luonnon kuvaaja, joka on kertonut lähimetsien ja ulkosaariston elämästä eri tavoin vuodesta 1971 lähtien. Hänen vuonna 2007 valmistunut näyttelynsä kertoo kotimetsästä. Näyttelyn yhteydessä tietoisku liito oravien uhanalaisuudesta. Kotimetsäni on alue kodin lähellä. Sinne kulkeminen ei vaadi suuria ponnistuksia. Alue rajoittuu Kyrönjokeen etelä ja itäpuolella. Lännessä on vastassa asvaltoitu maantie,

6 kylätie ja laajat peltoaukeat, joilla kulkemista en ole koskaan kokenut mielekkääksi. Pohjoispuolella aukeaa sisäsaaristo lukuisine kesämökkeineen ja saarten takana näkyy aava ulappa, joka aina magneetin lailla on vetänyt minua puoleensa. Näiden rajojen sisäpuolella on kotimetsäni, jos sitä nykypäivänä enää voi metsäksi kutsua. Metsä oli vielä 35 vuotta sitten miltei koskematon ja saatoin retkeillä siellä näkemättä ainoatakaan sahalla kaadettua puuta, kaivurilla kaivettua ojaa. Ei myöskään ollut metsäautoteitä pirstomassa maisemaa. Rannoilla tuskin montakaan kesämökkiä. Oli pelkästään koskematonta neitseellistä metsää. Niin monimuotoista eri kokoisine lampineen, soineen ja rämeineen. Ne elävöittivät metsäalueen. Parinkymmenen viime vuoden aikana on alue saanut kokea kovia. Ennen niin suuri yhtenäinen metsä on pirstottu. Miltei kaikki vanhat puut on kaadettu, myyty ja kuljetettu tehtaille. Tänä päivänä on kotimetsästäni jäljellä pelkästään rippeitä. Eri ikäisiä taimikoita toistensa vieressä. Kilometrien pituiset metsäautotiet ovat mahdollistaneet metsien järjestelmälliset hakkuut. Lammet ovat saaneet laskea kirkkaat vetensä kaivureilla kaivettuja syviä ojia pitkin valtaojiin ja happamat vedet ovat lopuksi päätyneet mereen. Kaikki on tehty metsätalouden nimissä. Suomessahan saa muuttaa metsät kulku kelvottomiksi alueiksi täysin laillisesti. Lintujen ja nisäkkäiden on silti pystyttävä sopeutumaan ja ahtautumaan pieniin jäljellä oleviin metsäalueisiin. Muutettava toisaalle tai opittava asumaan entistä lähempänä toisiaan ja lopuksi tyydyttävä pelkkiin taimikoihin. En tuo kuvissani esille luonnolle tehtyä vääryyttä, hakkuita, ojia tai metsäautoteitä, enkä tylsiä tehokasvatukseen istutettuja mäntytaimikoita. Olen pyrkinyt löytämään jotain mitä ei ole vielä kokonaan menetetty. Lajeja joita tänä päivänä on enää harvakseltaan, kuten salaperäiset petolinnut. Niitä löysin pesimästä melkein kotipihastani, niin kuin rastaita ja sammakoitakin. Pienillä ehjillä metsäalueilla tapasin korppeja, liito oravia ja kurkia. Näin myös syntymää ja sairautta. Luento: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Kaisa Häkkinen: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Esitelmä Luontokokoelma Kiepissä, Pitkänsillankatu 26, Kokkola, keskiviikkona klo Tervetuloa. Luontokokoelma Kiepissä on keskiviikkona mielenkiintoinen esitelmä, jonka aiheena on suomalaisten linnunnimien kehitys. Professori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo, miten suomenkieliset lintujen nimet ovat syntyneet ja kehittyneet aikojen kuluessa. Kirjassaan Linnun nimi (Teos 2004) FT Kaisa Häkkinen valottaa suomalaisten linnunnimien syntyvaiheita ja kehitystä muinaisesta kantasuomesta tämän päivän eriytyneisiin lajinimiin. Varhaisimmat nimet olivat pitkälti onomatopoeettisia, toisin sanoen jäljittelivät lintujen omaa ääntelyä. Tällaisia ovat esim. lakla (hanhi),

7 kuikka ja hyypiä (huuhkaja). Entisajan ihminen tarvitsi nimiä vain niille linnuille, joilla oli merkitystä riistana (esim. metso) tai olivat muuten jokapäiväisiä tuttuja (esim. kaarne = korppi tai kärki = tikka). Vasta lintutieteen kehitys loi tarvetta entistä eriytyneemmille ja tarkemmille nimille luvulla luotiin perusta suomalaiselle lintutieteelle ja nimistölle. Tätä ennen suomalaisia nimiä olivat keränneet sanakirjoja varten papit ja muut virkamiehet. Lintujen nimissä on runsaasti vaihtelua murteittain sekä paikallisia erikoisuuksia. Huumoriakaan ei nimistöstä puutu (esim. ryystäjäpeipponen, pohjasenpappi = järripeippo). Myös monet vakiintumattomat nimiehdotukset saavat hymyilyttämään (jätkyttäjä = papukaija). Joillakin lajeilla nimi ja murrevariaatioita on aikojen kuluessa ollut kymmeniä. Lisäksi sama nimi on saattanut tarkoittaa useampaa lintulajia. Esitys kestää noin 45 minuuttia ja sen jälkeen on aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Lopuksi kierretään katsomassa Veikko Salkion kokoelmaa samalla keskustellen. Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. FT Kaisa Häkkinen on Turun yliopiston suomen kielen professori sekä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin dosentti. Hänen erikoisalojaan ovat suomen kielen historia, erityisesti sanahistoria, etymologia ja suomen kirjakielen kehitys, sekä suomen ja sen sukukielten tutkimuksen historia. Tällä hetkellä keskeisin tutkimuskohde on Mikael Agricolan kieli ja suomen kirjakielen syntyvaiheet. Joni Virtanen: Ihmisen tekemä luonto Manmade nature Turun taideakatemiasta v valmistunut kokkolalainen valokuvataiteilija Joni Virtanen (s.1974) on kuvannut teoksissaan luonnon mysteeriä. Yön salaperäistä valoa ja liikettä näyttelyssä Yö (2001). Taakse jääneiden hiljaista elämää näyttelyssä Jättö (2003). Veikko Vionojan taiteen yhteyttä keskipohjalaiseen luontoon näyttelyssä Hengessä (2009). Näkemiin, kuolema! (2009), kuoleman läsnäolo arkipäivässä. Luontokokoelma Kiepissä on esillä Ihmisen tekemä luonto (2010), joka on saanut innoitteensa luonnon ja taiteen yhteyden pohdinnasta. Joni Virtasen ajatuksia: Veikko Salkion luontokokoelmassa näkyy mestarin kädenjälki. Kiireiselle katsojalle se on vain kokoelma, mutta tuntijalle ja hiljentyjälle paljastuu hienovarainen maailma, jossa Salkion elämäntyö puhuttelee. Lintujen ja nisäkkäiden asennot, ilmeet ja pysähtyneet tilanteet heräävät eloon. Vertaisin itse kokoelmaa veistotaiteen helmiin. Voima ja jännite herättävät katsojassa illuusion tunteen, sivusilmällä näkee jonkin liikahtavan, hengähtävän alkuperäisen olemuksensa henkeä. Salkion työt ovat tallenteita, kuin valokuvia, pysäytettyjä todisteita muodoista, väreistä ja kauneudesta, meille jälkipolville. Kokoelma herättää minussa myös tunneyhtymiä suomalaiseen luonnonkuvauksen historiaan, Von Wrightin veljeksiin ja suomalaisen luontovalokuvauksen osaajiin, joissa kaikissa olennaisena elementtinä on luonnon kauneus ja yksityiskohtien taika, kaikki pienessä hetkessä.

8 Ihmisen tekemä luonto Manmade nature, on syntynyt oman kokemukseni kautta, suomalaisen luontosuhteen ja kauneuden pohdinnasta, sekä taiteen roolista siinä. Täydellisyyden tavoittelu ja tavoittamattomuus, hengen ja hengettömyyden läpinäkyvä raja, uusien ja vanhojen tekniikoiden yhdistäminen ovat olleet innoittajana. Töiden pohjana ovat kuvat maisemista, yksityiskohdat ja luontoaiheiset taustat. Kuvissa esiintyvät eläimet ovat Veikko Salkion luontokokoelmasta. Kuvankäsittelyllä on luotu usean kuvan yhdistelmiä, joista lopullinen "digimaalaus" on syntynyt. Yhden kuvan syntyminen edellyttää monia vaiheita. Tietyn mielikuvan pohjalta kuvataan kuvassa esiintyvä eläin. Kuvatessa käytetään studiovaloja halutun valon luomiseksi. Tämän jälkeen kuvataan kohteelle taustaksi maisema tai jokin yksityiskohta niin, että valo täsmäisi mahdollisimman hyvin kohteensa kanssa. Kuvankäsittelyohjelmalla kuvat yhdistetään ja lopullinen maalauksellinen vaikutelma syntyy "maalaamalla pikseleillä". Kuvan jokainen "siveltimenveto" on tehty käsityönä käyttäen alkuperäisen kuvan väripalettia. Kuvat on vedostettu kankaalle ja pohjustettu levylle. Kuvan pinta on sen jälkeen lakattu. Ihmisellä on tarve kauneuteen. Meillä on erityinen suhde oman alueemme luontoon ja käytämme sitä mielemme ja kehomme hyvinvointiin, hiljentymiseen ja voimamme palauttamiseen. Alkuperäinen, aito luontokokemus on syvä ja sille emme kykene luomaan korviketta. Voimme sitä vastoin luoda välikappaleita ja työkaluja oman muistikuva ja kokemusvarastomme tueksi. Onnistunut ärsyke voi herättää mielemme tuottamaan lähes samaa mielihyvää, jonka koimme luonnon keskellä. Tämä myös ylläpitää mielenkiintoa ja kaipuuta luontoa kohtaan. Taide, oli sitten kyseessä Salkion, Von Wrightin tai kenen tahansa luomus on ylistystä ja kunnioitusta tätä voimaa kohtaan. Mestarillisissa töissä taiteilija ei astu esiin, vaan toimii egottomasti eräänlaisena esittelijänä. Vaikka kuvissani on ihmisen tekemä keinotekoinen luonto, täytetyt eläimet, moderni digitaalitekniikka ja tietyn aitouden ja perinteen kyseenalaistaminen, tunnen että luonto palvelee näin meitä ja me myös vastaavasti luontoa, kerryttämällä kokemusvarastoamme. Joni Virtanen, Hengessä video HENGESSÄ käsittää 83 valokuvaa, jotka on kuvattu kahden vuoden aikana Keski Pohjanmaalla, pääosin Kokkolassa, Vetelissä, Ullavassa ja Kaustisella. Kuvat on otettu ullavalaisen Veikko Vionojan mittavaa työtä kunnioittaen ja Vionojan 100 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Näyttelyn pääasiallinen aihepiiri on keskipohjalainen maalaismaisema, vuodenajat, valon, symmetrian ja hiljaisuuden liitto. Ihmisiä ei juuri ole kuvattu, vaan ihmisen jättämiä jälkiä ja merkkejä omassa ympäristössään. Vionojan maisemaa on tulkittu tässä ajassa ja valokuvaajan silmin pienet luonnon yksityiskohdat, valon herkät muutokset, säätilat ja yksinäisyyden kokeminen ovat läsnä. Avarat maisemat ja matemaattisen tarkat sommitelmat antavat tilaa hengittää ja hiljentyä. Valot ja värit vaihtuvat tummanpuhuvista, lähes valottomista kuvista, kirkkaisiin, auringon värittämiin näkymiin. Kuvissa on minulle rakkaita seutuja ja niillä koettuja hienoja hetkiä, säätilojen ja vuodenaikojen havainnointia, taivaan ja avaruuden ilmiöitä sekä kunnioitusta keskipohjalaista maaseutua kohtaan. Luontokokoelma Kiepissä on samaan aikaan myös näyttelyni Ihmisen tekemä luonto. Molemmilla näyttelyilläni haluan osoittaa kunnioitusta kahden Veikon,

9 Vionojan ja Salkion elämäntöille. Oman kotiseudun, sen luonnon, valojen ja muotojen merkitys on ollut minulle suuri. Sekä Vionojan että Salkion töissä heijastuu vahva näkemys, kyky välittää luonnon moninaista kauneutta sekä hiljentää ja herättää kokemuksia. Kaikki kuvastaa kuitenkin vain pintaa. Syvimmän tunteen ja vision toteuttaminen on lähes mahdotonta. Olemisen ja tiedostamisen ympärillä on suuri tyhjyyden kuori, jonka läpi voimme kurkistaa pieneen osaan äärettömän rikasta rakennetta, josta kokonaisuus muodostuu. Suoran ja puhtaan tunnetilan luominen tai välittäminen on haaste. HENGESSÄ videolla on osa kokonaisuuden kuvista sekä tekemäni musiikki. Videon kesto on 13 minuuttia. (JoniVirtanen) Veikko Salkion Luontokokoelmassa oli syksyn teemana suo ja sen eläimet Kieppiin on valmistunut suodioraama, jossa on esillä Veikko Salkion täyttämät eläimet: kurkipari ja hirvenvasat. Taustana valokuvataiteilija Jyrki Portinin näkymä nevalle. Suomen suoluonnon tilaa käsittelevä luento Luontokokoelma Kiepissä torstaina klo 18. Puhujana luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen Oulusta. Mikä on maamme suoluonnon nykytila uusimpien selvitysten (mm. valtakunnallinen luontotyyppien uhanalaisarvioiti, uudet paikkatietoaineistot) mukaan? Mitkä ovat suoluonnon uhkatekijät? Mitä tulevia suunnitelmia on suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? Lisäksi käsitellään maakunnallisia suo ohjelmia ja valtakunnallisen suo ja turvemaiden strategian alustavia linjauksia. Pohjanmaan suoluonnon tilanteeseen puututaan luonnollisesti muita alueita enemmän. FL Eero Kaakinen on Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö. Aiemmin hän on toiminut Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa luonnonsuojelupäällikkönä. Hän on toiminut myös ympäristöministeriön luonnosuojelun tuottavuushankkeessa määräaikaisena selvitysmiehenä. Jyrki Portin, Metsänväkeä, valokuvia Näyttelyseinällä on esillä Jyrki Portinin Metsänväkeä. Hän kertoo itse näyttelyn taustoistta: Luontokokoelma Kiepin näyttelytilaan olen syksyn ajaksi koonnut valokuvasarjan takavuosina näkemääni metsänväkeä, lintukansaa. Metsissä ja soilla liikkuminen on kuulunut ohjelmaani ihan pikkupojasta alkaen. Kuntoa kohottavan keräilykulttuurin vaalimisen ohella pidän nykyään marjastuksen ja sienestyksen lisäksi, erikoisesti kalastuksesta ja varsinkin lintujen ja muiden elävien tarkkailusta. Tärkeintä on kuitenkin metsässä oleminen itsessään. Metsän sisin, jokin toinen, ei koskaan paljastu. En ole vuosikausiin enää valokuvannut lintuja muiden aiheiden vietyä ajan valokuvataiteen tekemisessä. Jossain vaiheessa kurkikojussa kyyhöttäessäni koin myös voimakkaan tunteen, että olen ihan väärässä paikassa toisen kodissa. Tämä

10 siitä huolimatta, että kurjet eivät pesällään tienneet minusta mitään. Maisemaaiheet saivat korvata täysin lintuteeman. Sarjan vanhin kuva on vuodelta 1977, jolloin lukiopoikana konttailin isäni kanssa valtaojan pohjaa hiiviskellen, valtavaa kurkiparvea lähestyen. Päätä ei voinut kertaakaan kohottaa, koska oli tiedossa kurkien uskomaton näkökyky. Ehdin ottaa muutaman kuvan pellolla ruokailevista linnuista ennen kuin parvi kohosi siivet viuhtoen vastatuuleen. Kurkiin kohdistui upea sivuvalo ja yritin pitää juuri hankkimani 500 millisen vakaana, peukalon toimiessa filminsiirto vivulla mahdollisimman nopeasti. Olen myöhemminkin huomannut että jo luvuilla otettiin edelleen ylittämättömät lintujen lentokuvatkin ilman mitään moottoreita ja automaattitarkennuksia. Salkion Veikko herätti minussa heti ensitapaamisessa aivan erikoislaatuisen kunnioituksen. Vaatimattomaan, metsämiehen hienostuneeseen olemukseen kätkeytyi sellainen tietomäärä luonnosta ja yleensä asioista, että se hämmästytti joka kerta. Erikoisen hienoa oli Veikon vekkuli huumori, joka ilmeni yllättävissäkin tilanteissa. Veikon hienoja taideteoksia tutkiessani huomasin, että hänellä oli samantyylinen tapa hahmottaa näkemäänsä kuin minulla lintuvalokuvia tehdessäni. Nimittäin Veikon töissä esiintyvän jonkin tietyn eläin tai lintulajin ohella, yhtä tärkeää tai oikeastaan tärkeämpää, on kuitenkin kokonaisvaikutelman luominen. Yhtä aikaa teoksen ollessa paitsi valtavan informatiivinen se toimii samalla visuaalisesti monella tasolla. Tunnelma ja metsän olemus voidaan luoda pienilläkin asioilla. Osittain Metsänväkeä on myös historiankirjoitusta metsästä itsestään. Jotkin valokuvien kuvauspaikat ovat nimittäin kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Kun on kulkenut koko ikänsä 'mettäs' on nähnyt sen valtavan muutoksen mihin sen väki on joutunut taipumaan. Eniten on kouraissut ihanien korpipurojen ja soiden kohtelu. On ainakin oppinut sen ettei mihinkään paikkaan kannata kiintyä liikaa. Jyrki Portin 2010 Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Luontokokoelma Kiepissä avattiin lähtien kokoelman perustajan Veikko Salkion muistonäyttely ja tapahtuma Veikon retket. Istahda hetkeksi erätulille, kuuntele hiljaisuutta. Veikko Salkion työ luonnonsuojelun hyväksi kesti läpi hänen elämänsä. Samoja arvoja halusimme kunnioittaa myös hänen muistonäyttelyssään, joka jatkuu nyt pysyvänä perusnäyttelyn osana. Veikko Salkion työhuoneessa voi tutustua mm. luontonäytteiden tekemiseen. Perusmuodosta rakentuu lintujen ja nisäkkäiden preparaatteja taiteilijan herkkyydellä ja luonnontuntijan näkemyksellä. Lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen Kiepissä Veikko Salkion luontokokoelmassa ovat edustettuina lähes kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät. Lapsille, koululaisille ja ikääntyneille on järjestetty opastettu mahdollisuus tunnistaa lintuja ulkonäön perusteella sekä ääntelystä ja laulusta. Tapahtumassa on ollut käytössä Suomen linnut cd, josta näkyvät myös muuttolintujen muuttoreitit ja ajat sekä

11 pesintä ja esiintymisalueet. Kevät talvella tutustuimme paikkalintuihin, myöhemmin keväällä muuttolintuihin. Syksyllä jatkoimme isoilla muuttajilla. Ryhmät ovat varanneet opastuksia myös nisäkkäiden elämästä sekä luunäytteistä. Ryhmän koko n. 10 henkeä KOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI Veikko Salkion kouluttama eläintentäyttäjä Seija Jakobson on puhdistanut esillä olevia näytteitä. Kiepin kokoelmat on pääosin diaarioitu ja luetteloitu ja tiedot on saatettu digitaaliseen muotoon. Tiedot on luetteloitu Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeiden mukaan. Luetteloinnin tarkistus jatkuu. Veikko Salkion fossiilikokoelman esillä olevat näytteet on tunnistettu ja luetteloitu.nimilaput on uusittu. Kokoelman kehittämistä on jatkettu. Asiantuntijana ovat toimineet Luonnontieteellisen keskusmuseon paleontologit. Värimuunnosten ja erikoisuuksien vitriinin nimilaput on uusittu, samalla nimien tiedot on saatettu ajan tasalle. Pyyntivälinekokoelma on asetettu esille ja näytteet on luetteloitu ja kuvattu. Suodioraaman on valmistunut yhteistyössä valokuvataiteilija Jyrki Portinin kanssa. Kiepissä toimii tiistai iltaisin Nuorten lintukerho Viklo, jonka vetäjänä toimii Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Mukana toiminnassa on myös Kokkolan luontokoulu TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Luontokokoelma tiedottaa tapahtumistaan tiedotustilaisuuksissa, tiedottein ja netissä. Kiepin nettisivuja on täydennetty vuoden aikana. Kieppi on mukana VistKokkola esitteessä ja Infomedian ulkomainoksessa. 4.2 VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA Mineraalikokoelma ja luontokokoelma Kieppi yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi suoraan kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunnan alaisuuteen kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunnan päätöksellä Päätöksen mukaan amanuenssi Paula Hyttinen toimii kokoelmien yhteisenä vastaavana kokoelmanhoitajana ja kokoelmien vahtimestarina toimii Anna Lisa Lindgren NÄYTTELYT Perusnäyttelyn kehittämiseksi on laadittu 3 vuotinen projekti yhteistyössä GTK:n kanssa. Renlundin säätiön myöntämä apuraha vuodelle 2010 on Mineraalikokoelman kehittäminen

12 (Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen on luonut Kokkolassa Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän on järjestänyt näytteet mineraalien koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Hänelle on myös ollut tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalin erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit, kokoelmassa on tällä hetkellä n mineraalia näytteillä, lajeja n Nissinen toivoi, jotta kokoelma pysyisi korkeatasoisena ja arvokkaana, että kaupunki vastaisuudessa kartuttaisi kokoelmaa. ) Kyseessä on 3 vuotinen projekti, jossa 2. vuonna (2010) GTK:n asiantuntijat Risto Vartiainen ja Jukka Konnunaho ovat toteuttaneet vuoden 2009 suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kohdan 1 mukaisesti: Viljo Nissisen mineraalikokoelman esillepanon kehittäminen sisältäen asettelun muutostyöt sekä näytetietojen oikeellisuuden tarkistukset ja korjaukset. Liite 1 Vitriineissä olevat näytteet on käyty yksitellen läpi ja poistettu alakaappeihin (varasto) ne näytteet, jotka oli ehdotettu poistettavaksi. Alakaapeissa olevat näytteet on myös käyty yksitellen läpi. Näistä näytteistä osa on siirretty vitriineihin arviointivaiheen ehdotusten mukaisesti, pienin muutoksin. Näytteet on aseteltu vitriineihin kahdeksaan ryhmään käyttäen Danan luokitusta, jota myös V. Nissinen käytti kokoelmansa luokittelussa. Mineraalikokoelman näytteet on taulukoitu ryhmittäin (alkuaineet, sulfidit jne.) samaan Excel taulukkoon. Hankittuihin kolmeen vitriiniin on sijoitettu erikoisuuksia: säteilevät uraaninäytteet sekä muita erikoisuuksia. Inventoinnissa vapaaksi jääneeseen suureen vitriinin on koottu suomalaisia mineraalinäytteitä. Vitriiniä esitetään täydennettäväksi vuonna Yhdessä GTK:n asiantuntijoiden kanssa on laadittu suunnitelma vuoden 2010 toimenpiteiden pohjalta vuodelle Mineraalikokoelman 3. vuoden (2011) suunnitellut (suoritteet) toimenpiteet GTK:n kehittämisraportin ja vuoden 2010 raportin pohjalta Liite1: 1a) Monivuotinen suunnitelma kokoelman täydentämiseksi suomalaisilla mineraaleilla vuoden 2010 raportin pohjalta tehdyn listan mukaan. Vuoden 2011 hankinnat. Kohdan 1 suunnitelmassa vuodelle 2011 ehdotettujen hankintojen rahoitus (2500 ). 1b) Noin kymmenen kivilajinäytteen hankinta ja esillepanon suunnittelu (myös jo kokoelmassa olevat kivilajinäytteet huomioidaan). Näytteet tulevat esille pöydällä oleviin laatikoihin ja ovat asiakkaiden kosketeltavissa. Kivilajit täydentävät mineraalinäyttelyä. 2) Kookkaan pallokartan hankinta. Kokoelman näytteiden löytöpaikkojen ja laattatektonisten rajapintojen merkkaus pallokarttaan(törmäyssaumat, repeämissaumat, hiertosaumat). 3) Mineraalinäyttelyä ja Viljo Nissisen mineraalikokoelmaa tukevan opetusmateriaalin tuottaminen. Materiaali tarjotaan käyttäjille myös Kiepin verkkosivujen kautta. (Aineisto koostuu tasosta, jotka voivat olla karttoja, valokuvia tai piirroksia. Materiaali laaditaan

13 niin, että sitä voidaan hyödyntää vuonna 2012 mahdollisesti laadittavan maakunnallisen kivioppaan grafiikkana. Asiantuntijapalvelut (suunnittelu ja sisällön tuottaminen) ostetaan GTK:lta. Rahoitus haetaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan. Toteutus jakaantuu vuosille MINERAALIKOKOELMAN TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Mineraalikokoelman näyttelyistä ja tapahtumista järjestetään tiedotustilaisuudet ja lähetetään tiedotteet. Internet sivut Kiepin sivujen alla, samoin tiedotteet VisitKokkolassa ja Infomedian ulkomainoksessa MUU TOIMINTA Kieppiin on perustettu Kokkolan kivikerho yhteistyössä kokkolalaisten kiviharrastajien kanssa. Yhdessä GTK:n kanssa järjestettiin Kiepissä malmikivien tunnistuspäivä. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Malmien etsintä, koru ja jalokivien työstö, kivien käyttökohteet, kivikokoelmat, kiviretket kuuluvat myös tulevaan ohjelmaan. Kivikerho tulee kokoontumaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Luontokokoelma Kiepissä. Ensimmäisen kerhoillan aiheena oli Viljo Nissisen mineraalikokoelma Kiepissä. Marraskuun kerhoillassa malminetsijä Aaro Paananen Toholammilta kertoi malmienetsinnästä ja löydöksistään. Joulukuussa tutustuimme jalokiviin Tauno Heinon opastuksella. 4.3 ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA Kokkolan kaupunki päätti ottaa vastaan Armas Järvelän perhoskokoelman Museotoimenjohtajan päätöksellä perhoskokoelma siirrettiin K.H.Renlundin museosta luontokokoelma Kieppiin, jossa se säilyy erillisenä, yhtenäisenä kokoelmana. (Kaarlo Armas Järvelä ( ) oli syntyisin Kivikankhalta, Kaustisen Varilan kylästä. Hänen mieluisimpia harrastuksiaan oli Suomen perhosten keräily ja tutkimus, joka alkoi systemaattisesti vuonna Järvelä liittyi Suomen Perhostutkijain seuraan (SPS). Järvelän löytämiin perhosiin kuuluu muutamia harvinaisuuksia, joita on Suomessa tavattu vain pari kertaa.) PERHOSKOKOELMAN HOITO, LUETTELOINTI JA ESITTELY Kokoelmaan kuuluu n näytettä. Perhosista on olemassa tiedot, tieteellinen nimi, löytöpaikka, päiväys, löytäjä. Varsinaista luetteloa ei ole. Perhoskokoelman kehittämiseksi on neuvoteltu perhosharrastaja Juhani Kaurasen kanssa. Kokoelmaa varten on hankittu 4 vitriiniä, joissa perhosia tullaan pitämään esillä teemoittain. Yökköset on valmisteltu esille

14 pantavaksi tietoineen, mittareiden tietojen kirjoittaminen on vielä kesken. Kieppiin on ostettu perhoskirjallisuutta. Ensimmäiseksi esiteltiin lähtien Suomen päiväperhoset. Seuraavaksi esille on asetettu Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kiitäjät ja kehrääjät esillä Luontokokoelma Kiepissä alkaen Ns. kiitäjiin ja kehrääjiin kuuluu Suomessa (v.1996) 109 lajia. Luontokokoelma Kiepissä sijaitsevassa Armas Järvelän perhoskokoelmassa lajeja on esillä 106. Puuttuvat lajit ovat: taarnavillakas, kiiltosiilikäs, idänsiilikäs. Kokoelma on arvokas tieteellisen tutkimuksen aineistona ja luontotietouden välittäjänä, näin se toimii osana luonnonsuojelua. Useimmat kiitäjät ja kehrääjät ovat yöaktiivisia. Yöperhosille on tunnusomaista kuuloelin, jolla perhonen voi aistia lepakon tuottamia ultraääniä. Mm. isosiilikkäällä on tymbaalielin, jolla se päästää ratisevan varoitusäänen kyljistään ja lepakko väistää. Siilikkäiden heimossa on myös paljon varoitusvärisiä lajeja ja toukat ovat usein myrkkykarvaisia. Riikinkukkokehrääjä on hyvä esimerkki kehrääjien (ja kiitäjien) feromonien käytöstä: hedelmöittymätön naaras voi houkutella paikalle koiraita pikien matkojen, jopa kilometrien päästä. Feromonit ovat perhosyksilöiden välisen viestinnän kemiallisia aineita. Useilla kehrääjien, nirkkojen ja villakkaiden koirailla on isot kaksoiskampahampaiset tuntosarvet, joiden hajuaisti on erittäin tehokas. Villakkaisiin kuuluvien tupsukkaiden pulleat naaraat ovat lentokyvyttömiä, eivätkä niiden siivet kehity tynkiä suuremmiksi. Täplätupsukkaat houkuttelevat koiraat paikalle kuoriuduttuaan, parittelevat, munivat kotelokoppansa päälle ja kuolevat. Kaikki tämä parin päivän sisällä. Tupsukkaiden toukat ovat nimensä mukaisesti hyvin karvaisia ja niissä on yleensä karvatupsuja. Karvat toimivat puolustuskeinona, sillä ne irtoavat helposti ja ärsyttävät ihoa. Karvat ovat tallella vielä aikuismuodossakin ja perhonen käyttää niitä munien suojaamiseen. Kehrääjien toukka koteloituu kehräämänsä kotelokopan sisään. Kopan toukka valmistaa erittämästään silkkirihmasta oksanhankaan, lehtien sekaan tai usein maahan. Kun suoja on valmis toukka voi alkaa koteloitua sen sisään. Kotelokoppia on vaikea löytää, koska ne ovat hyvin naamioituja. Villakkaiden ryhmään kuuluu suuria tuholaisia kuten esim. havununna ja lehtonunna. Suomen kiitäjät ja kehrääjät ja Perhosten lumo teokset antavat arvokasta tietoa perhosista ja niiden elinympäristöistä.

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat Esityksen sisältö Lajitietokeskus ja tietojen avoimuus ekologisten verkostojenkin suunnittelun pohjana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet 8 -seminaari Tieteidentalo, Helsinki,

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA 2. OSIO Facebook ja Whatsapp fokuksessa Facebook-tehtävän purku ja harjoitteita Whatsapp-ryhmä EduBerry Miten Whatsapp-ryhmää

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Torstai kello Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

Torstai kello Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 10 / 2011 KOKOUSAIKA Torstai 22.12.2011 kello 17.00 19.23 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b.

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2: tiistai 13 17 Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2 a OMENA ESINEENÄ Omenan voi syödä, mutta miten muuten sitä voisi

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Nuorisovaltuusto AIKA klo 15:00-16:30 PAIKKA Huutjärven nuorisotila LÄSNÄ Bertling Nonna Puheenjohtaja Bertling Hannu 1.Varapuheenjohtaja Mäkinen Anni Jäsen Lindholm Matias

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja.

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja. Puumala Ote pöytäkirjasta 3/2015 1 (7) 30 Pirttimäen metsätien rakentaminen PuuDno-2015-255 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Pirttimäen metsätien kartat 2015.pdf

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Uudet leijonat 16.10.2014

Uudet leijonat 16.10.2014 Uudet leijonat 16.10.2014 Me palvelemme We serve Näkövammaiset lapset piirin kohderyhmänä 1.VDG Veikko Teerioja Kuntoutuspiha ja oppimiskeskus -Toteutimme kaksi upeaa hanketta 2012 ja 2013 -Toteutuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016

Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 k -Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston tuella- Taide ja kulttuuri lapsille ja nuorille Kesä- Metakka suunnitelma 2016 1 Metakan kalenteri 2016 Tiistai Keskiviikko Torstai Viikko 26 Musiikki Yhdessä Ekobändi

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Geoinformatiikan valtakunnalliset tutkimuspäivät 22.-23.5.2013 Sanna Mäkeläinen sanna.makelainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE

SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE SUOMEN EKONOMIEN CRM-OHJEET YHDISTYKSILLE 1 SUOMEN EKONOMIEN CRM-KÄYTTÖOHJE YHDISTYKSILLE (ohjeen sisältämät jäsenet ovat testidataa, eivätkä perustu aitoihin jäsenyyksiin) Tervetuloa käyttämään Suomen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta ASIALISTA 7/2008 Sivistyslautakunta 03.11.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 03.11.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaa, maakuntajohtaja 10.1.2017 P-P liitto POPELY PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja

Lisätiedot

Keskiviikko klo Siikalatvan kunta, Piippolan toimisto. Yhtymäkokouksen koollekutsuminen. Luottamushenkilöiden toimikauden jatkuminen

Keskiviikko klo Siikalatvan kunta, Piippolan toimisto. Yhtymäkokouksen koollekutsuminen. Luottamushenkilöiden toimikauden jatkuminen Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 9 /2016 Kokousaika Kokouspaikka Keskiviikko 30.11.2016 klo 14.00 Siikalatvan kunta, Piippolan toimisto Käsiteltävät asiat liite 74 1 75 2 76 3 77 4 78 79 80 81 82 83 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään syyskuuta 2014

Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään syyskuuta 2014 Valon kaupunki tapahtuma 2014 Vuorossaan yhdeksäs Valon kaupunki tapahtuma järjestetään 25.-27. syyskuuta 2014 Tapahtuma tarjoaa kokemuksia, elämyksiä ja iloa valosta mm. valoinstallaatioita, videoteoksia,

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus. Maanantai klo

Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus. Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 11.01.2010 klo 17.00 19.20 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sälekaihtimet. Säädä valoisuutta klassikkomallilla

Sälekaihtimet. Säädä valoisuutta klassikkomallilla Sälekaihtimet Säädä valoisuutta klassikkomallilla Rajattomasti mahdollisuuksia Sälekaihdin on yksi tavallisimmista auringonvalolta suojautumiseen ja pimentämiseen käytetyistä ikkunatuotteista. Ja siihen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot