KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma"

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2010

2 1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja Anna Lisa Lindgren, vahtimestari Helena Hannila, kokoelma assistentti Misha Hyttinen, kesätyöntekijä, aukipitäjä Työharjoittelu: Marja Tuoreniemi, sarvikokoelma Helena Rimal, mineraalikokoelma Misha Hyttinen, kokoelma avustaja Mari Mäenpää, Step up, räätälöity koulutus Mari Mäenpää, kokoelma assistentti Tomi Puumala, työharjoittelija Ari Rantala, työharjoittelija Luontotyöryhmä: Harri Hongell, puheenjohtaja ja Juhani Hannila, jäsen Matkat: amanuenssi Paula Hyttinen. Mineraalikokoelman kehittäminen. Apurahan myöntämistilaisuus. (Renlundin säätiö) Helsinki. Perhoskokoelmiin tutustuminen, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki amanuenssi Paula Hyttinen, Ylikonservaattori Ari Puolakosen tapaaminen, Dioraamojen valmistus. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki kokoelma assistentti Mari Mäenpää, Museokokoelmat sähköiseen muotoon, koulutusta digitoijille. Tutustuminen Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Helsinki Kävijämäärät: noin kävijää aikuisryhmiä 16 joissa yht. 223 kävijää eläkeläisryhmiä 4 joissa yht. 117 " opiskelijaryhmiä 19 joissa yht. 214 " koululaisryhmiä 111 joissa yht " päiväkotiryhmiä 16 joissa yht. 208 " muita ryhmiä 1 joissa yht. 7 kävijää opettajia/huoltajia ryhmien mukana 300 ulkomaisia kävijöitä n. 230

3 Kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunta vieraili ja piti kokouksen Kiepissä. Lautakuntaa informoitiin Kiepin toiminnasta ja tuotiin esille pedagogin toimen perustamisen tärkeys Kaupunginhallitus vieraili ja piti kokouksen Kiepissä. Kaupunginhallitusta informoitiin Kiepin toiminnasta ja tuotiin esille pedagogin toimen perustamisen tärkeys Kokkolan kaupungin tarkastuslautakunta tutustui Kiepin toimintaan. 2 HALLINTO Luontokokoelma Kiepin kokoelmaohjesääntö hyväksyttiin Luontokokoelma Kieppi on kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunnan alainen tulosyksikkö. (Päätös kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunta ) Kokoelmanhoitaja vastaa luontokokoelma Kiepin toiminnasta ja kehittämisestä. Kokoelmanhoitajana toimii amanuenssi Paula Hyttinen. Hänen esimiehensä on sivistysjohtaja. Kokoelmanhoitajan tehtävänä on sivistysjohtajan päätöksen mukaan: seurata Kiepin toimialaan kuuluvan luonnontieteellisen museo ja näyttelytoiminnan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia yhdessä luontotyöryhmän kanssa osallistua talousarvion valmisteluun Kiepin osalta sekä seurata ja arvioida talousarvion toteutumista vastata Kiepin näyttely ja tutkimustoiminnasta vastata Kiepin kokoelmien hoidosta vastata Kiepin julkaisuista ja tiedotustoiminnasta vastata ympäristökasvatuksesta ja asiakaspalvelusta sekä yhteistyöstä toimia Kieppiä koskevien asioiden valmistelijana hoitaa muut Kiepin toimintaa koskevat sivistysjohtajan määräämät tehtävät raportoida Kiepin toiminnasta sivistysjohtajalle lautakunnalle tehtävän raportoinnin yhteydessä Kokoelmanhoitaja hyväksyy Kiepin laskut. Hänen estyneenä ollessaan laskut hyväksyy sivistysjohtaja. Luontotyöryhmä: Kokoelman hoitajalla on apunaan asiantuntijatyöryhmä, luontotyöryhmä, jonka jäsenet nimeää kulttuuri ja nuorisotoimen lautakunta kokoelmanhoitajaa (aik. Veikko Salkiota) ja luontotyöryhmää kuultuaan. Työryhmä on kokoelmanhoitajan apuna luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa.

4 3 TILAT JA NIMI Kiepillä on omat toimitilat museokorttelissa: piha alue, puuosa ja uudisrakennuksen näyttelytila, jossa kokoelmilla on omat erilliset näyttelytilansa. Luontomuseon nimi muutettiin seuraavasti: Kieppi, Veikko Salkion luonnonhistorialliset kokoelmat (Luontomuseon työryhmä 2/2000). Kun mineraalikokoelma ja perhoskokoelma on nyt (v. 2008) liitetty yhdeksi tulosyksiköksi yhdessä luontokokoelma Kiepin kanssa, käytetään yksiköstä nimitystä Kieppi tai selvennykseksi Luontokokoelma Kieppi. Kiepissä on kolme erillistä kokoelmaa: Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma. 4 KOKOELMAT 4.1 VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA KIEPPI Luontokokoelma Kieppi on valtakunnallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma ja sillä on huomattava merkitys niin luonto ja ympäristökasvatuksessa kuin matkailullisestikin. Kokoelma on Veikko Salkion elämäntyönä syntynyt yhtenäinen kokonaisuus. Veikko Salkion tavoitteena oli herättää kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun tuomalla palan luontoa esille kokoelmassaan, se olisi myös tulevien sukupolvien nähtävänä. Kiepin tehtävänä on tallentaa näytteitä ja havaintoja luonnosta, seurata alansa tutkimustoimintaa ja tiedottaa siitä sekä järjestää näyttelyitä. Kieppi tekee yhteistyötä eri toimialojen, koulujen, laitosten sekä alan harrastajien ja tutkijoiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on kokoelman hallinnoiminen ja hoito sekä luonto ja ympäristökasvatus. Lautakunnan päätöksen mukaan Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi säilytetään yhtenäisenä siten, ettei siihen yhdistetä muiden täyttäjien töitä. (Kulttuuri ja vapaa ajan lautakunta ). Kaikki näytteet ja alustat ovat pääosin Veikko Salkion tekemiä. Kokoelma koostuu Veikko Salkion Kokkolan kaupungille lahjoittamasta luonnonhistoriallisesta kokoelmasta sekä hänen siihen tekemistään täydennyksistä. Lisäksi Luontokokoelmaan lahjoitetuista erillisistä luonnontieteellisistä kokoelmista ja näytteistä, jotka Veikko Salkio on siihen liittänyt. (Lahjakirja. 1555/1980). Kaupunki osti Veikko Salkiolta sarvi ja kallokokoelman sekä pyyntivälinekokoelman ( KH ). Veikko Salkion kokoelmat ovat jakaantuneet kolmeen osaan, Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi, Veikko Salkion kokoelma sekä Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma. Kiepissä sijaitseva Kokkolan kaupungin omistama kokoelma, joka jakaantuu seuraaviin osaalueisiin:

5 Perinteinen metsästyskulttuuri Riistalinnut Sarvikokoelma Pyyntivälineet Suomalaiset nisäkkäät ja linnut Kallot ja luut, sarvet Täytetyt asetelmat linnuista ja nisäkkäistä Fossiilit ja erikoiset luonnonmuodostumat ja epäsäännöllisyydet Ulkomaiset näytteet (voivat olla mitä hyvänsä edellä mainittuja ryhmiä) Tieteellinen kokoelma Arkistomateriaali, kirjallisuus Linnunmunat Veikko Salkion kokoelma Kokoelma liitettiin talletussopimuksella osaksi Luontokokoelma Kieppiä. Kokoelmaan kuuluu huomattavia fossiilinäytteitä sekä muita luontonäytteitä, luontokirjallisuutta ja arkistomateriaalia sekä pyyntivälineitä. Näytteet on pääosin luetteloitu ja kuvattu. Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma Neuvottelut Rovaniemen kanssa ovat olleet keskeytyneinä vuoden 2009 ja 2010 aikana NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ari Valkola, Kotimetsä, valokuvia, Luento: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Joni Virtanen: Ihmisen tekemä luonto Manmade nature Joni Virtanen, Hengessä video Veikko Salkion Luontokokoelmassa oli syksyn teemana suo ja sen eläimet Jyrki Portin, Metsänväkeä, valokuvia Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen Kiepissä Ari Valkola, Kotimetsä, valokuvia, Ari Valkola on mustasaarelainen Merenkurkun luonnon kuvaaja, joka on kertonut lähimetsien ja ulkosaariston elämästä eri tavoin vuodesta 1971 lähtien. Hänen vuonna 2007 valmistunut näyttelynsä kertoo kotimetsästä. Näyttelyn yhteydessä tietoisku liito oravien uhanalaisuudesta. Kotimetsäni on alue kodin lähellä. Sinne kulkeminen ei vaadi suuria ponnistuksia. Alue rajoittuu Kyrönjokeen etelä ja itäpuolella. Lännessä on vastassa asvaltoitu maantie,

6 kylätie ja laajat peltoaukeat, joilla kulkemista en ole koskaan kokenut mielekkääksi. Pohjoispuolella aukeaa sisäsaaristo lukuisine kesämökkeineen ja saarten takana näkyy aava ulappa, joka aina magneetin lailla on vetänyt minua puoleensa. Näiden rajojen sisäpuolella on kotimetsäni, jos sitä nykypäivänä enää voi metsäksi kutsua. Metsä oli vielä 35 vuotta sitten miltei koskematon ja saatoin retkeillä siellä näkemättä ainoatakaan sahalla kaadettua puuta, kaivurilla kaivettua ojaa. Ei myöskään ollut metsäautoteitä pirstomassa maisemaa. Rannoilla tuskin montakaan kesämökkiä. Oli pelkästään koskematonta neitseellistä metsää. Niin monimuotoista eri kokoisine lampineen, soineen ja rämeineen. Ne elävöittivät metsäalueen. Parinkymmenen viime vuoden aikana on alue saanut kokea kovia. Ennen niin suuri yhtenäinen metsä on pirstottu. Miltei kaikki vanhat puut on kaadettu, myyty ja kuljetettu tehtaille. Tänä päivänä on kotimetsästäni jäljellä pelkästään rippeitä. Eri ikäisiä taimikoita toistensa vieressä. Kilometrien pituiset metsäautotiet ovat mahdollistaneet metsien järjestelmälliset hakkuut. Lammet ovat saaneet laskea kirkkaat vetensä kaivureilla kaivettuja syviä ojia pitkin valtaojiin ja happamat vedet ovat lopuksi päätyneet mereen. Kaikki on tehty metsätalouden nimissä. Suomessahan saa muuttaa metsät kulku kelvottomiksi alueiksi täysin laillisesti. Lintujen ja nisäkkäiden on silti pystyttävä sopeutumaan ja ahtautumaan pieniin jäljellä oleviin metsäalueisiin. Muutettava toisaalle tai opittava asumaan entistä lähempänä toisiaan ja lopuksi tyydyttävä pelkkiin taimikoihin. En tuo kuvissani esille luonnolle tehtyä vääryyttä, hakkuita, ojia tai metsäautoteitä, enkä tylsiä tehokasvatukseen istutettuja mäntytaimikoita. Olen pyrkinyt löytämään jotain mitä ei ole vielä kokonaan menetetty. Lajeja joita tänä päivänä on enää harvakseltaan, kuten salaperäiset petolinnut. Niitä löysin pesimästä melkein kotipihastani, niin kuin rastaita ja sammakoitakin. Pienillä ehjillä metsäalueilla tapasin korppeja, liito oravia ja kurkia. Näin myös syntymää ja sairautta. Luento: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Kaisa Häkkinen: Poutahaukkoja ja leppäterttuja. Suomalaisen linnunnimistön rakenne ja kehitys. Esitelmä Luontokokoelma Kiepissä, Pitkänsillankatu 26, Kokkola, keskiviikkona klo Tervetuloa. Luontokokoelma Kiepissä on keskiviikkona mielenkiintoinen esitelmä, jonka aiheena on suomalaisten linnunnimien kehitys. Professori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo, miten suomenkieliset lintujen nimet ovat syntyneet ja kehittyneet aikojen kuluessa. Kirjassaan Linnun nimi (Teos 2004) FT Kaisa Häkkinen valottaa suomalaisten linnunnimien syntyvaiheita ja kehitystä muinaisesta kantasuomesta tämän päivän eriytyneisiin lajinimiin. Varhaisimmat nimet olivat pitkälti onomatopoeettisia, toisin sanoen jäljittelivät lintujen omaa ääntelyä. Tällaisia ovat esim. lakla (hanhi),

7 kuikka ja hyypiä (huuhkaja). Entisajan ihminen tarvitsi nimiä vain niille linnuille, joilla oli merkitystä riistana (esim. metso) tai olivat muuten jokapäiväisiä tuttuja (esim. kaarne = korppi tai kärki = tikka). Vasta lintutieteen kehitys loi tarvetta entistä eriytyneemmille ja tarkemmille nimille luvulla luotiin perusta suomalaiselle lintutieteelle ja nimistölle. Tätä ennen suomalaisia nimiä olivat keränneet sanakirjoja varten papit ja muut virkamiehet. Lintujen nimissä on runsaasti vaihtelua murteittain sekä paikallisia erikoisuuksia. Huumoriakaan ei nimistöstä puutu (esim. ryystäjäpeipponen, pohjasenpappi = järripeippo). Myös monet vakiintumattomat nimiehdotukset saavat hymyilyttämään (jätkyttäjä = papukaija). Joillakin lajeilla nimi ja murrevariaatioita on aikojen kuluessa ollut kymmeniä. Lisäksi sama nimi on saattanut tarkoittaa useampaa lintulajia. Esitys kestää noin 45 minuuttia ja sen jälkeen on aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Lopuksi kierretään katsomassa Veikko Salkion kokoelmaa samalla keskustellen. Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. FT Kaisa Häkkinen on Turun yliopiston suomen kielen professori sekä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin dosentti. Hänen erikoisalojaan ovat suomen kielen historia, erityisesti sanahistoria, etymologia ja suomen kirjakielen kehitys, sekä suomen ja sen sukukielten tutkimuksen historia. Tällä hetkellä keskeisin tutkimuskohde on Mikael Agricolan kieli ja suomen kirjakielen syntyvaiheet. Joni Virtanen: Ihmisen tekemä luonto Manmade nature Turun taideakatemiasta v valmistunut kokkolalainen valokuvataiteilija Joni Virtanen (s.1974) on kuvannut teoksissaan luonnon mysteeriä. Yön salaperäistä valoa ja liikettä näyttelyssä Yö (2001). Taakse jääneiden hiljaista elämää näyttelyssä Jättö (2003). Veikko Vionojan taiteen yhteyttä keskipohjalaiseen luontoon näyttelyssä Hengessä (2009). Näkemiin, kuolema! (2009), kuoleman läsnäolo arkipäivässä. Luontokokoelma Kiepissä on esillä Ihmisen tekemä luonto (2010), joka on saanut innoitteensa luonnon ja taiteen yhteyden pohdinnasta. Joni Virtasen ajatuksia: Veikko Salkion luontokokoelmassa näkyy mestarin kädenjälki. Kiireiselle katsojalle se on vain kokoelma, mutta tuntijalle ja hiljentyjälle paljastuu hienovarainen maailma, jossa Salkion elämäntyö puhuttelee. Lintujen ja nisäkkäiden asennot, ilmeet ja pysähtyneet tilanteet heräävät eloon. Vertaisin itse kokoelmaa veistotaiteen helmiin. Voima ja jännite herättävät katsojassa illuusion tunteen, sivusilmällä näkee jonkin liikahtavan, hengähtävän alkuperäisen olemuksensa henkeä. Salkion työt ovat tallenteita, kuin valokuvia, pysäytettyjä todisteita muodoista, väreistä ja kauneudesta, meille jälkipolville. Kokoelma herättää minussa myös tunneyhtymiä suomalaiseen luonnonkuvauksen historiaan, Von Wrightin veljeksiin ja suomalaisen luontovalokuvauksen osaajiin, joissa kaikissa olennaisena elementtinä on luonnon kauneus ja yksityiskohtien taika, kaikki pienessä hetkessä.

8 Ihmisen tekemä luonto Manmade nature, on syntynyt oman kokemukseni kautta, suomalaisen luontosuhteen ja kauneuden pohdinnasta, sekä taiteen roolista siinä. Täydellisyyden tavoittelu ja tavoittamattomuus, hengen ja hengettömyyden läpinäkyvä raja, uusien ja vanhojen tekniikoiden yhdistäminen ovat olleet innoittajana. Töiden pohjana ovat kuvat maisemista, yksityiskohdat ja luontoaiheiset taustat. Kuvissa esiintyvät eläimet ovat Veikko Salkion luontokokoelmasta. Kuvankäsittelyllä on luotu usean kuvan yhdistelmiä, joista lopullinen "digimaalaus" on syntynyt. Yhden kuvan syntyminen edellyttää monia vaiheita. Tietyn mielikuvan pohjalta kuvataan kuvassa esiintyvä eläin. Kuvatessa käytetään studiovaloja halutun valon luomiseksi. Tämän jälkeen kuvataan kohteelle taustaksi maisema tai jokin yksityiskohta niin, että valo täsmäisi mahdollisimman hyvin kohteensa kanssa. Kuvankäsittelyohjelmalla kuvat yhdistetään ja lopullinen maalauksellinen vaikutelma syntyy "maalaamalla pikseleillä". Kuvan jokainen "siveltimenveto" on tehty käsityönä käyttäen alkuperäisen kuvan väripalettia. Kuvat on vedostettu kankaalle ja pohjustettu levylle. Kuvan pinta on sen jälkeen lakattu. Ihmisellä on tarve kauneuteen. Meillä on erityinen suhde oman alueemme luontoon ja käytämme sitä mielemme ja kehomme hyvinvointiin, hiljentymiseen ja voimamme palauttamiseen. Alkuperäinen, aito luontokokemus on syvä ja sille emme kykene luomaan korviketta. Voimme sitä vastoin luoda välikappaleita ja työkaluja oman muistikuva ja kokemusvarastomme tueksi. Onnistunut ärsyke voi herättää mielemme tuottamaan lähes samaa mielihyvää, jonka koimme luonnon keskellä. Tämä myös ylläpitää mielenkiintoa ja kaipuuta luontoa kohtaan. Taide, oli sitten kyseessä Salkion, Von Wrightin tai kenen tahansa luomus on ylistystä ja kunnioitusta tätä voimaa kohtaan. Mestarillisissa töissä taiteilija ei astu esiin, vaan toimii egottomasti eräänlaisena esittelijänä. Vaikka kuvissani on ihmisen tekemä keinotekoinen luonto, täytetyt eläimet, moderni digitaalitekniikka ja tietyn aitouden ja perinteen kyseenalaistaminen, tunnen että luonto palvelee näin meitä ja me myös vastaavasti luontoa, kerryttämällä kokemusvarastoamme. Joni Virtanen, Hengessä video HENGESSÄ käsittää 83 valokuvaa, jotka on kuvattu kahden vuoden aikana Keski Pohjanmaalla, pääosin Kokkolassa, Vetelissä, Ullavassa ja Kaustisella. Kuvat on otettu ullavalaisen Veikko Vionojan mittavaa työtä kunnioittaen ja Vionojan 100 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Näyttelyn pääasiallinen aihepiiri on keskipohjalainen maalaismaisema, vuodenajat, valon, symmetrian ja hiljaisuuden liitto. Ihmisiä ei juuri ole kuvattu, vaan ihmisen jättämiä jälkiä ja merkkejä omassa ympäristössään. Vionojan maisemaa on tulkittu tässä ajassa ja valokuvaajan silmin pienet luonnon yksityiskohdat, valon herkät muutokset, säätilat ja yksinäisyyden kokeminen ovat läsnä. Avarat maisemat ja matemaattisen tarkat sommitelmat antavat tilaa hengittää ja hiljentyä. Valot ja värit vaihtuvat tummanpuhuvista, lähes valottomista kuvista, kirkkaisiin, auringon värittämiin näkymiin. Kuvissa on minulle rakkaita seutuja ja niillä koettuja hienoja hetkiä, säätilojen ja vuodenaikojen havainnointia, taivaan ja avaruuden ilmiöitä sekä kunnioitusta keskipohjalaista maaseutua kohtaan. Luontokokoelma Kiepissä on samaan aikaan myös näyttelyni Ihmisen tekemä luonto. Molemmilla näyttelyilläni haluan osoittaa kunnioitusta kahden Veikon,

9 Vionojan ja Salkion elämäntöille. Oman kotiseudun, sen luonnon, valojen ja muotojen merkitys on ollut minulle suuri. Sekä Vionojan että Salkion töissä heijastuu vahva näkemys, kyky välittää luonnon moninaista kauneutta sekä hiljentää ja herättää kokemuksia. Kaikki kuvastaa kuitenkin vain pintaa. Syvimmän tunteen ja vision toteuttaminen on lähes mahdotonta. Olemisen ja tiedostamisen ympärillä on suuri tyhjyyden kuori, jonka läpi voimme kurkistaa pieneen osaan äärettömän rikasta rakennetta, josta kokonaisuus muodostuu. Suoran ja puhtaan tunnetilan luominen tai välittäminen on haaste. HENGESSÄ videolla on osa kokonaisuuden kuvista sekä tekemäni musiikki. Videon kesto on 13 minuuttia. (JoniVirtanen) Veikko Salkion Luontokokoelmassa oli syksyn teemana suo ja sen eläimet Kieppiin on valmistunut suodioraama, jossa on esillä Veikko Salkion täyttämät eläimet: kurkipari ja hirvenvasat. Taustana valokuvataiteilija Jyrki Portinin näkymä nevalle. Suomen suoluonnon tilaa käsittelevä luento Luontokokoelma Kiepissä torstaina klo 18. Puhujana luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen Oulusta. Mikä on maamme suoluonnon nykytila uusimpien selvitysten (mm. valtakunnallinen luontotyyppien uhanalaisarvioiti, uudet paikkatietoaineistot) mukaan? Mitkä ovat suoluonnon uhkatekijät? Mitä tulevia suunnitelmia on suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? Lisäksi käsitellään maakunnallisia suo ohjelmia ja valtakunnallisen suo ja turvemaiden strategian alustavia linjauksia. Pohjanmaan suoluonnon tilanteeseen puututaan luonnollisesti muita alueita enemmän. FL Eero Kaakinen on Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö. Aiemmin hän on toiminut Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa luonnonsuojelupäällikkönä. Hän on toiminut myös ympäristöministeriön luonnosuojelun tuottavuushankkeessa määräaikaisena selvitysmiehenä. Jyrki Portin, Metsänväkeä, valokuvia Näyttelyseinällä on esillä Jyrki Portinin Metsänväkeä. Hän kertoo itse näyttelyn taustoistta: Luontokokoelma Kiepin näyttelytilaan olen syksyn ajaksi koonnut valokuvasarjan takavuosina näkemääni metsänväkeä, lintukansaa. Metsissä ja soilla liikkuminen on kuulunut ohjelmaani ihan pikkupojasta alkaen. Kuntoa kohottavan keräilykulttuurin vaalimisen ohella pidän nykyään marjastuksen ja sienestyksen lisäksi, erikoisesti kalastuksesta ja varsinkin lintujen ja muiden elävien tarkkailusta. Tärkeintä on kuitenkin metsässä oleminen itsessään. Metsän sisin, jokin toinen, ei koskaan paljastu. En ole vuosikausiin enää valokuvannut lintuja muiden aiheiden vietyä ajan valokuvataiteen tekemisessä. Jossain vaiheessa kurkikojussa kyyhöttäessäni koin myös voimakkaan tunteen, että olen ihan väärässä paikassa toisen kodissa. Tämä

10 siitä huolimatta, että kurjet eivät pesällään tienneet minusta mitään. Maisemaaiheet saivat korvata täysin lintuteeman. Sarjan vanhin kuva on vuodelta 1977, jolloin lukiopoikana konttailin isäni kanssa valtaojan pohjaa hiiviskellen, valtavaa kurkiparvea lähestyen. Päätä ei voinut kertaakaan kohottaa, koska oli tiedossa kurkien uskomaton näkökyky. Ehdin ottaa muutaman kuvan pellolla ruokailevista linnuista ennen kuin parvi kohosi siivet viuhtoen vastatuuleen. Kurkiin kohdistui upea sivuvalo ja yritin pitää juuri hankkimani 500 millisen vakaana, peukalon toimiessa filminsiirto vivulla mahdollisimman nopeasti. Olen myöhemminkin huomannut että jo luvuilla otettiin edelleen ylittämättömät lintujen lentokuvatkin ilman mitään moottoreita ja automaattitarkennuksia. Salkion Veikko herätti minussa heti ensitapaamisessa aivan erikoislaatuisen kunnioituksen. Vaatimattomaan, metsämiehen hienostuneeseen olemukseen kätkeytyi sellainen tietomäärä luonnosta ja yleensä asioista, että se hämmästytti joka kerta. Erikoisen hienoa oli Veikon vekkuli huumori, joka ilmeni yllättävissäkin tilanteissa. Veikon hienoja taideteoksia tutkiessani huomasin, että hänellä oli samantyylinen tapa hahmottaa näkemäänsä kuin minulla lintuvalokuvia tehdessäni. Nimittäin Veikon töissä esiintyvän jonkin tietyn eläin tai lintulajin ohella, yhtä tärkeää tai oikeastaan tärkeämpää, on kuitenkin kokonaisvaikutelman luominen. Yhtä aikaa teoksen ollessa paitsi valtavan informatiivinen se toimii samalla visuaalisesti monella tasolla. Tunnelma ja metsän olemus voidaan luoda pienilläkin asioilla. Osittain Metsänväkeä on myös historiankirjoitusta metsästä itsestään. Jotkin valokuvien kuvauspaikat ovat nimittäin kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Kun on kulkenut koko ikänsä 'mettäs' on nähnyt sen valtavan muutoksen mihin sen väki on joutunut taipumaan. Eniten on kouraissut ihanien korpipurojen ja soiden kohtelu. On ainakin oppinut sen ettei mihinkään paikkaan kannata kiintyä liikaa. Jyrki Portin 2010 Veikko Salkion elämäntyötä kuvaava perusnäyttely ja työhuone Luontokokoelma Kiepissä avattiin lähtien kokoelman perustajan Veikko Salkion muistonäyttely ja tapahtuma Veikon retket. Istahda hetkeksi erätulille, kuuntele hiljaisuutta. Veikko Salkion työ luonnonsuojelun hyväksi kesti läpi hänen elämänsä. Samoja arvoja halusimme kunnioittaa myös hänen muistonäyttelyssään, joka jatkuu nyt pysyvänä perusnäyttelyn osana. Veikko Salkion työhuoneessa voi tutustua mm. luontonäytteiden tekemiseen. Perusmuodosta rakentuu lintujen ja nisäkkäiden preparaatteja taiteilijan herkkyydellä ja luonnontuntijan näkemyksellä. Lintujen ja nisäkkäiden tunnistaminen Kiepissä Veikko Salkion luontokokoelmassa ovat edustettuina lähes kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät. Lapsille, koululaisille ja ikääntyneille on järjestetty opastettu mahdollisuus tunnistaa lintuja ulkonäön perusteella sekä ääntelystä ja laulusta. Tapahtumassa on ollut käytössä Suomen linnut cd, josta näkyvät myös muuttolintujen muuttoreitit ja ajat sekä

11 pesintä ja esiintymisalueet. Kevät talvella tutustuimme paikkalintuihin, myöhemmin keväällä muuttolintuihin. Syksyllä jatkoimme isoilla muuttajilla. Ryhmät ovat varanneet opastuksia myös nisäkkäiden elämästä sekä luunäytteistä. Ryhmän koko n. 10 henkeä KOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI Veikko Salkion kouluttama eläintentäyttäjä Seija Jakobson on puhdistanut esillä olevia näytteitä. Kiepin kokoelmat on pääosin diaarioitu ja luetteloitu ja tiedot on saatettu digitaaliseen muotoon. Tiedot on luetteloitu Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeiden mukaan. Luetteloinnin tarkistus jatkuu. Veikko Salkion fossiilikokoelman esillä olevat näytteet on tunnistettu ja luetteloitu.nimilaput on uusittu. Kokoelman kehittämistä on jatkettu. Asiantuntijana ovat toimineet Luonnontieteellisen keskusmuseon paleontologit. Värimuunnosten ja erikoisuuksien vitriinin nimilaput on uusittu, samalla nimien tiedot on saatettu ajan tasalle. Pyyntivälinekokoelma on asetettu esille ja näytteet on luetteloitu ja kuvattu. Suodioraaman on valmistunut yhteistyössä valokuvataiteilija Jyrki Portinin kanssa. Kiepissä toimii tiistai iltaisin Nuorten lintukerho Viklo, jonka vetäjänä toimii Keski Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Mukana toiminnassa on myös Kokkolan luontokoulu TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Luontokokoelma tiedottaa tapahtumistaan tiedotustilaisuuksissa, tiedottein ja netissä. Kiepin nettisivuja on täydennetty vuoden aikana. Kieppi on mukana VistKokkola esitteessä ja Infomedian ulkomainoksessa. 4.2 VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA Mineraalikokoelma ja luontokokoelma Kieppi yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi suoraan kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunnan alaisuuteen kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunnan päätöksellä Päätöksen mukaan amanuenssi Paula Hyttinen toimii kokoelmien yhteisenä vastaavana kokoelmanhoitajana ja kokoelmien vahtimestarina toimii Anna Lisa Lindgren NÄYTTELYT Perusnäyttelyn kehittämiseksi on laadittu 3 vuotinen projekti yhteistyössä GTK:n kanssa. Renlundin säätiön myöntämä apuraha vuodelle 2010 on Mineraalikokoelman kehittäminen

12 (Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen on luonut Kokkolassa Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän on järjestänyt näytteet mineraalien koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Hänelle on myös ollut tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalin erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit, kokoelmassa on tällä hetkellä n mineraalia näytteillä, lajeja n Nissinen toivoi, jotta kokoelma pysyisi korkeatasoisena ja arvokkaana, että kaupunki vastaisuudessa kartuttaisi kokoelmaa. ) Kyseessä on 3 vuotinen projekti, jossa 2. vuonna (2010) GTK:n asiantuntijat Risto Vartiainen ja Jukka Konnunaho ovat toteuttaneet vuoden 2009 suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kohdan 1 mukaisesti: Viljo Nissisen mineraalikokoelman esillepanon kehittäminen sisältäen asettelun muutostyöt sekä näytetietojen oikeellisuuden tarkistukset ja korjaukset. Liite 1 Vitriineissä olevat näytteet on käyty yksitellen läpi ja poistettu alakaappeihin (varasto) ne näytteet, jotka oli ehdotettu poistettavaksi. Alakaapeissa olevat näytteet on myös käyty yksitellen läpi. Näistä näytteistä osa on siirretty vitriineihin arviointivaiheen ehdotusten mukaisesti, pienin muutoksin. Näytteet on aseteltu vitriineihin kahdeksaan ryhmään käyttäen Danan luokitusta, jota myös V. Nissinen käytti kokoelmansa luokittelussa. Mineraalikokoelman näytteet on taulukoitu ryhmittäin (alkuaineet, sulfidit jne.) samaan Excel taulukkoon. Hankittuihin kolmeen vitriiniin on sijoitettu erikoisuuksia: säteilevät uraaninäytteet sekä muita erikoisuuksia. Inventoinnissa vapaaksi jääneeseen suureen vitriinin on koottu suomalaisia mineraalinäytteitä. Vitriiniä esitetään täydennettäväksi vuonna Yhdessä GTK:n asiantuntijoiden kanssa on laadittu suunnitelma vuoden 2010 toimenpiteiden pohjalta vuodelle Mineraalikokoelman 3. vuoden (2011) suunnitellut (suoritteet) toimenpiteet GTK:n kehittämisraportin ja vuoden 2010 raportin pohjalta Liite1: 1a) Monivuotinen suunnitelma kokoelman täydentämiseksi suomalaisilla mineraaleilla vuoden 2010 raportin pohjalta tehdyn listan mukaan. Vuoden 2011 hankinnat. Kohdan 1 suunnitelmassa vuodelle 2011 ehdotettujen hankintojen rahoitus (2500 ). 1b) Noin kymmenen kivilajinäytteen hankinta ja esillepanon suunnittelu (myös jo kokoelmassa olevat kivilajinäytteet huomioidaan). Näytteet tulevat esille pöydällä oleviin laatikoihin ja ovat asiakkaiden kosketeltavissa. Kivilajit täydentävät mineraalinäyttelyä. 2) Kookkaan pallokartan hankinta. Kokoelman näytteiden löytöpaikkojen ja laattatektonisten rajapintojen merkkaus pallokarttaan(törmäyssaumat, repeämissaumat, hiertosaumat). 3) Mineraalinäyttelyä ja Viljo Nissisen mineraalikokoelmaa tukevan opetusmateriaalin tuottaminen. Materiaali tarjotaan käyttäjille myös Kiepin verkkosivujen kautta. (Aineisto koostuu tasosta, jotka voivat olla karttoja, valokuvia tai piirroksia. Materiaali laaditaan

13 niin, että sitä voidaan hyödyntää vuonna 2012 mahdollisesti laadittavan maakunnallisen kivioppaan grafiikkana. Asiantuntijapalvelut (suunnittelu ja sisällön tuottaminen) ostetaan GTK:lta. Rahoitus haetaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan. Toteutus jakaantuu vuosille MINERAALIKOKOELMAN TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Mineraalikokoelman näyttelyistä ja tapahtumista järjestetään tiedotustilaisuudet ja lähetetään tiedotteet. Internet sivut Kiepin sivujen alla, samoin tiedotteet VisitKokkolassa ja Infomedian ulkomainoksessa MUU TOIMINTA Kieppiin on perustettu Kokkolan kivikerho yhteistyössä kokkolalaisten kiviharrastajien kanssa. Yhdessä GTK:n kanssa järjestettiin Kiepissä malmikivien tunnistuspäivä. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Malmien etsintä, koru ja jalokivien työstö, kivien käyttökohteet, kivikokoelmat, kiviretket kuuluvat myös tulevaan ohjelmaan. Kivikerho tulee kokoontumaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Luontokokoelma Kiepissä. Ensimmäisen kerhoillan aiheena oli Viljo Nissisen mineraalikokoelma Kiepissä. Marraskuun kerhoillassa malminetsijä Aaro Paananen Toholammilta kertoi malmienetsinnästä ja löydöksistään. Joulukuussa tutustuimme jalokiviin Tauno Heinon opastuksella. 4.3 ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA Kokkolan kaupunki päätti ottaa vastaan Armas Järvelän perhoskokoelman Museotoimenjohtajan päätöksellä perhoskokoelma siirrettiin K.H.Renlundin museosta luontokokoelma Kieppiin, jossa se säilyy erillisenä, yhtenäisenä kokoelmana. (Kaarlo Armas Järvelä ( ) oli syntyisin Kivikankhalta, Kaustisen Varilan kylästä. Hänen mieluisimpia harrastuksiaan oli Suomen perhosten keräily ja tutkimus, joka alkoi systemaattisesti vuonna Järvelä liittyi Suomen Perhostutkijain seuraan (SPS). Järvelän löytämiin perhosiin kuuluu muutamia harvinaisuuksia, joita on Suomessa tavattu vain pari kertaa.) PERHOSKOKOELMAN HOITO, LUETTELOINTI JA ESITTELY Kokoelmaan kuuluu n näytettä. Perhosista on olemassa tiedot, tieteellinen nimi, löytöpaikka, päiväys, löytäjä. Varsinaista luetteloa ei ole. Perhoskokoelman kehittämiseksi on neuvoteltu perhosharrastaja Juhani Kaurasen kanssa. Kokoelmaa varten on hankittu 4 vitriiniä, joissa perhosia tullaan pitämään esillä teemoittain. Yökköset on valmisteltu esille

14 pantavaksi tietoineen, mittareiden tietojen kirjoittaminen on vielä kesken. Kieppiin on ostettu perhoskirjallisuutta. Ensimmäiseksi esiteltiin lähtien Suomen päiväperhoset. Seuraavaksi esille on asetettu Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kiitäjät ja kehrääjät esillä Luontokokoelma Kiepissä alkaen Ns. kiitäjiin ja kehrääjiin kuuluu Suomessa (v.1996) 109 lajia. Luontokokoelma Kiepissä sijaitsevassa Armas Järvelän perhoskokoelmassa lajeja on esillä 106. Puuttuvat lajit ovat: taarnavillakas, kiiltosiilikäs, idänsiilikäs. Kokoelma on arvokas tieteellisen tutkimuksen aineistona ja luontotietouden välittäjänä, näin se toimii osana luonnonsuojelua. Useimmat kiitäjät ja kehrääjät ovat yöaktiivisia. Yöperhosille on tunnusomaista kuuloelin, jolla perhonen voi aistia lepakon tuottamia ultraääniä. Mm. isosiilikkäällä on tymbaalielin, jolla se päästää ratisevan varoitusäänen kyljistään ja lepakko väistää. Siilikkäiden heimossa on myös paljon varoitusvärisiä lajeja ja toukat ovat usein myrkkykarvaisia. Riikinkukkokehrääjä on hyvä esimerkki kehrääjien (ja kiitäjien) feromonien käytöstä: hedelmöittymätön naaras voi houkutella paikalle koiraita pikien matkojen, jopa kilometrien päästä. Feromonit ovat perhosyksilöiden välisen viestinnän kemiallisia aineita. Useilla kehrääjien, nirkkojen ja villakkaiden koirailla on isot kaksoiskampahampaiset tuntosarvet, joiden hajuaisti on erittäin tehokas. Villakkaisiin kuuluvien tupsukkaiden pulleat naaraat ovat lentokyvyttömiä, eivätkä niiden siivet kehity tynkiä suuremmiksi. Täplätupsukkaat houkuttelevat koiraat paikalle kuoriuduttuaan, parittelevat, munivat kotelokoppansa päälle ja kuolevat. Kaikki tämä parin päivän sisällä. Tupsukkaiden toukat ovat nimensä mukaisesti hyvin karvaisia ja niissä on yleensä karvatupsuja. Karvat toimivat puolustuskeinona, sillä ne irtoavat helposti ja ärsyttävät ihoa. Karvat ovat tallella vielä aikuismuodossakin ja perhonen käyttää niitä munien suojaamiseen. Kehrääjien toukka koteloituu kehräämänsä kotelokopan sisään. Kopan toukka valmistaa erittämästään silkkirihmasta oksanhankaan, lehtien sekaan tai usein maahan. Kun suoja on valmis toukka voi alkaa koteloitua sen sisään. Kotelokoppia on vaikea löytää, koska ne ovat hyvin naamioituja. Villakkaiden ryhmään kuuluu suuria tuholaisia kuten esim. havununna ja lehtonunna. Suomen kiitäjät ja kehrääjät ja Perhosten lumo teokset antavat arvokasta tietoa perhosista ja niiden elinympäristöistä.

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2009

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2009 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008

KOKKOLAN KAUPUNKI. Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008 KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI Veikko Salkion luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Armas Järvelän perhoskokoelma TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA KIEPPI VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA

KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA KIEPPI VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA KIEPPI VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA TOIMINTAKERTOMUS 2011 1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi / kokoelmanhoitaja

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO

KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA TOIMINTAKERTOMUS 2012 1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen,

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Pekka Virtanen Kankaretie 9b E 103 00770 Helsinki pekka.virtanen@hotmail.fi

Pekka Virtanen Kankaretie 9b E 103 00770 Helsinki pekka.virtanen@hotmail.fi Pekka Virtanen Alli Paasikiven Säätiöltä samani apurahan turvin olen edennyt sisällöllisten suunnitelmien mukaan hyvin mutta ajallista perspektiiviä olen joutunut venyttämään, koska en ole saanut muualta

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa Geoinformatiikan valtakunnalliset tutkimuspäivät 22.-23.5.2013 Sanna Mäkeläinen sanna.makelainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja

Lindholm Matias Jäsen. Kervinen Pinja Jäsen. Niskanen Sami Nuorten monitoimiohjaaja PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2014 1 Nuorisovaltuusto AIKA klo 15:00-16:30 PAIKKA Huutjärven nuorisotila LÄSNÄ Bertling Nonna Puheenjohtaja Bertling Hannu 1.Varapuheenjohtaja Mäkinen Anni Jäsen Lindholm Matias

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Katson maisemaa ja kuuntelen

Katson maisemaa ja kuuntelen Katson maisemaa ja kuuntelen Hiljan-päivän seminaari 8.10.2015 Helsinki Anne Savola, ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Eilen #meri kohisi, tänään aallot lipuvat liplatellen rantaan @luontoilija Äänet

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Eeva Savolainen, Kymenlaakson amk (31.12.2010 saakka) Olipa kerran Idea v. 2001 KyAMK:n kirjaston

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN Virva Nousiainen-Hiiri TAUSTAA YKN päätti kokouksessa 15.4.2011 perustaa valtakunnallisen hankkeen, joka keskittyy kirjastojen e-aineistoihin ja niiden lainaamiseen

Lisätiedot

Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä

Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi ry Maisema Maisema on aistein havaittu

Lisätiedot