OULUN ETELÄISEN ALUEEN 2. ASTEEN OPISKELIJOI- DEN INTERNETKÄYTTÄYTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ETELÄISEN ALUEEN 2. ASTEEN OPISKELIJOI- DEN INTERNETKÄYTTÄYTYMINEN"

Transkriptio

1 Lea Asunmaa OULUN ETELÄISEN ALUEEN 2. ASTEEN OPISKELIJOI- DEN INTERNETKÄYTTÄYTYMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous, Haapajärvi Aika Tekijä: Lea Asunmaa Koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma Työn nimi Oulun Eteläisen alueen 2.asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen Työn ohjaaja Sivumäärä Pekka Paajanen Työelämäohjaaja Tomi Jääskeläinen Työn aiheena oli tutkia millaista on Oulun Eteläisen alueen 2.asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen. Tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat käyttävät internetiä hyödyksi ja huviksi. Työn tavoitteet jaoteltiin alaongelmien avulla neljään ryhmään. Niiden avulla tavoitteena oli selvittää, millaisia internetissä tarjottavia palveluita opiskelijat käyttävät, kuinka he viettävät internetissä aikaa, miten he hyödyntävät internetiä opiskelussaan ja millaista heidän asiointinsa on verkkokaupoissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli CENTRIA. CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sivutoiminimi. Se toimii ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys-, ja täydennyskoulutusyksikkönä. CENTRIALLA on neljä alueellista toimipistettä ja ne sijaitsevat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimipisteiden yhteydessä Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin jokaiseen Oulun Eteläisen alueen 2.asteen oppilaitokseen. Yhteyshenkiöinä toimivat koulujen rehtorit, atk-opettajat ja opinto-ohjaajat. Pääpiirteittäin vastaajat näyttivät viihtyvän nuorten keskuudessa suosituilla internetsivustoilla. Internetissä tarjottavia palveluita he eivät juuri hyödyntäneet ja sähköinen asiointi oli kovin vähäistä. Suurin osa vastaajista käytti internetiä opiskelun apuna ainakin jossain määrin. Verkkokaupoista vastaajat olivat ostaneet tuotteita ainakin silloin tällöin. Suosituimmat tuoteryhmät vastaajien keskuudessa olivat vaatteet ja tietokonepelit. Asiasanat Internet, sähköinen asiointi, mediakulttuuri, nuorisokulttuuri.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTH- NIA UNIVERSITY OF AP- PLIED SCIENCES Date Author Lea Asunmaa Degree programme Degree Programme in Business Administration Name of thesis How undergraduates of upper secondary schools and vocational schools use the internet in the southern part of Oulu region. Instructor Pekka Paajanen Pages Supervisor Pekka Paajanen The theme for this research is to analyse how undergraduates of upper secondary schools and vocational schools use the internet. The aim of the study was find out how undergraduates exploit and spend time on the internet. The study also aims to discover those web sites which undergraduates mostly spend time on, how they use e-commerce and what kind of electronic services they use. The research was assigned by CENTRIA. CENTRIA is the unit of research, development and further education of the Central Ostrobothnia Polytechnic. The main function of research and development is to create possibilities for the development of the region s enterprises and communities. Regional CENTRIA units operate as network in Kokkola, Ylivieska, Pietarsaari and Haapajärvi. The research was carried out by an electronic survey. The survey was sent to every upper secondary and vocationa school in the target area. Principals, study advisors and IT teachers acted as contact. Mostly the respondents seemed to favour popular web sites. The undergraduates did not use much electronic services. Internet also acted as a study aid for most of the respondents. Most of them had bought some products in e-commerce. Most popular product groups among the respondents were clothes and computer games. Key words Internet, Electronic services, Media culture, Youth culture

4 TIIVISTELMÄ ASBRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimusongelmat ja niiden rajaaminen CENTRIA 3 2 INTERNET Internetin historia Arpanet World Wide Web Internet toimintaympäristönä 7 3 INTERNETIN PALVELUTARJONTA Sähköinen asiointi Pankkiasiointi Virastoasiointi Sähköinen kaupankäynti Vapaa-ajan palvelut Virtuaaliyhteisöt Blogit ja pikaviestimet Pelit Web MEDIAKULTTUURI Internet mediana Nuorten suhde mediaan 22 5 NUORISOKULTTUURI luvun nuorisokulttuuri Nuoret ja verkkokulttuuri 25 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toteutus Kyselylomakkeen rakenne Tilastollinen analysointi Luotettavuus Tutkimusaineiston kuvaus 30

5 7 TUTKIMUSTULOKSET Internetin käyttäminen Internetin palveluiden käyttäminen Vapaa-ajan viettäminen internetissä Internetin hyödyntäminen opiskelussa Verkkokaupoissa asiointi 53 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto tutkimustuloksista Työn arviointia 60 LÄHTEET 62 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Internet mediana on kiinteä osa suomalaisten arkea. Internetissä hoidetaan asioita ja vietetään aikaa. Internetissä voidaan myös tutustua uusiaan ihmisiin ja tavatonta ei ole sekään, että verkosta löytyy elämänkumppani. Nuoret viettävät paljon aikaa internetissä. Sieltä he imevät vaikutteita, löytävät uudet trendit ja tapaavat kavereitaan. Internet on nuorille myös se paikka, josta ensisijaisesti etsitään tietoa, vertaillaan hintoja, tutustutaan tuotteen ominaisuuksiin ja hoidetaan asioita. Nykyään tämä kaikki onnistuu vaivattomasti internetissä. Lisäksi internetin palvelutarjonta kasvaa koko ajan ja yhä useamman asian voi hoitaa kotoa käsin internetin välityksellä. 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tänä päivänä internet on jokaiselle suomalaiselle ainakin jossain määrin tuttu asia. Yli puolelle meistä se on myös tuttu toimintaympäristönä. Internetiä voidaan hyödyntää niin sähköisessä asioinnissa, työvälineenä kuin viihdekäytössäkin. Internetiä käyttävät työikäisten lisäksi niin nuoret kuin eläkeläisetkin. Tässä tutkimuksessa käsitellään internetiä mediana ja palveluntarjoajana. Tutkimuksessa keskitytään 2. asteen opiskelijoiden internetkäyttämiseen ja siihen, kuinka nykyinen nuorisokulttuuri vaikuttaa internetin käyttämiseen. Tämän päivän nuorilla on taito internetin käyttämiseen ja hyvät mahdollisuudet myös käyttää sitä. Internetiin pääsee koulussa, kirjastossa ja melko monet kotonakin. On mielenkiintoista tutkia, onko internet nuorille vain ajanviettopaikka vai hyödynnetäänkö sitä arkisemmissakin asioissa, kuten opiskelussa. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon 2.asteen opiskelijat viettävät internetissä aikaa päivittäin.

7 2 1.2 Tutkimusongelmat ja niiden rajaaminen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten nuoret käyttävät internetiä Oulun Eteläisen alueella. Nuoret on rajattu tässä tutkimuksessa 2. asteen opiskelijoihin. Tutkimusjoukko rajattiin maantieteellisesti Oulun Eteläisen alueelle, jotta perusjoukko pysyi kohtuullisen kokoisena. Lisäksi tämä alue on tärkeä alue työn toimeksiantajan, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikön, CENTRIA:n kannalta. Oulun Eteläinen on 17 kunnan ja kolmen seutukunnan yhteistyöalue Oulun läänin eteläosassa. Siihen kuuluvat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Rantsila, Reisjärvi ja Ylivieska. Alueella on 12 lukiota, seitsemän ammattiopistoa, kaksi kristillistä opistoa ja yksi käsi- ja taideteollisuusopisto. Työn tavoitteena on saada vastaukset seuraaviin pää- ja alaongelmiin: 1) Millaista on 2. asteen opiskelijoiden internetkäyttäytyminen Oulun Eteläisen alueella? Millaisia internetissä tarjottavia palveluita opiskelijat käyttävät? Kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaa internetissä? Miten opiskelijat hyödyntävät internetiä opiskelussaan? Millaista on opiskelijoiden sähköinen asiointi verkkokaupoissa? Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kysely lähetettiin kaikkien alueen kuntien 2. asteen oppilaitosten yhdyshenkilöille, joita olivat opinto-ohjaajat, rehtorit tai atk-opettajat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, koska perusjoukko oli suuri ja tulokset esitetään osittain tilastoina ja numeroina. Tuloksia analysoitiin keski-arvoin ja jakaumin. Perusjoukon koko oli 4920 henkilöä. Tämä käsittää alueen kaikki 2. asteen opiskelijat.

8 3 Opinnäytetyön tietoperusta koostuu neljästä osa-alueesta. Nämä ovat internet, internetin palvelutarjonta, mediakulttuuri ja nuorisokulttuuri. Internet ja internetin palvelutarjonta ovat keskeisiä käsitteitä tämän kaltaisessa tutkimuksessa. Nykyajan mediakulttuuri ja nuorisokulttuuri vaikuttavat myös paljon siihen, mitkä verkkosivut vetävät nuorisoa puoleensa. 1.3 CENTRIA CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sivutoiminimi. Se toimii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys-, ja täydennyskoulutusyksikkönä. CENTRIA:lla on neljä alueellista toimipistettä ja ne sijaitsevat Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimipisteiden yhteydessä Kokkolassa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Haapajärvellä. CENTRIA:n päätehtävänä on luoda edellytyksiä ammattikorkeakoulun jatkuvalle kehittymiselle ja alueelliselle vaikuttamiselle. Lisäksi CENTRIA:n tavoitteena on huolehtia siitä, että oppiminen ja opetus on ammattikorkeakoulussa ajan tasaista. (CENTRIA.) CENTRIA toteuttaa alueellisia tutkimus- ja kehityshankkeita pääasiassa yritysten kanssa yhteistyössä. Vuosittain CENTRIA on mukana yli sadassa tutkimus- ja kehityshankkeessa. (CENTRIA.)

9 4 2 INTERNET Internet on lukemattomien aliverkkojen muodostama maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko. Suora suomennus sanasta internet on verkkojen välinen. Internetin toiminta perustuu palvelintietokoneisiin, jotka välittävät tietoa yksityisille käyttäjille. HTML-kielellä tehdyt asiakirjat, eli internetsivut voivat sijaita missä tahansa. Kun käyttäjä ottaa yhteyden internetiin, hän ottaa itse asiassa yhteyden palvelintietokoneeseen, joka ottaa yhteyden tarvittaessa taas toisiin palvelimiin. (Suomen internetopas 2008.) Internetin toimintaperiaatetta kuvataan kuviossa 1. KUVIO 1. Internetin toimintaperiaate (Suomen internetopas 2008) Internetin palvelutarjonta on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana huikeasti ja tarjonnut mahdollisuuden globaaliin kommunikointiin, kaupankäyntiin ja yhteistyöhön. Mannilan (2008) mukaan internetissä on tällä hetkellä yli 153 miljoona verkkotunnusta ja kasvu jatkuu koko ajan. Maakohtaisten verkkotunnusten määrä on noussut yli 58 miljoonaan. Maakohtaiset verkkotunnukset ovat kasvaneet viime vuonna kolmanneksen. Suurimmat maakohtaiset verkkotunnukset

10 5 ovat Saksan.de, Kiinan.cn ja Iso-Britannian.uk. Suomen maatunnuksena toimii.fi. (Mannila 2008.) Jokainen internetiin kytketty laite tarvitsee oman IP-osoitteen. Internetin käyttö on jo niin valtaisaa, että on alettu pelätä, että IP-osoitteet voivat loppua kesken. IPosoite koostuu neljästä pisteen erottamasta luvusta välillä Mikäli koneita liitetään verkkoon samaa vauhtia kuin nykyään, voi olla mahdollista, että IPosoitteet loppuvat vuoteen 2011 mennessä. (Pugin, 2008.) 2.1 Internetin historia Internetin juuret ovat amerikkalaisessa kylmän sodan aikaisessa projektissa. Ajatuksena oli rakentaa verkko, jonka tulisi toimia mahdollisen ydinhyökkäyksen aikana ja sen jälkeen. Verkon rakensi sotilaallinen organisaatio Advanced Research Projects Agency (ARPA) ja se sai nimekseen Arpanet. Alun perin verkko koostui ainoastaan neljästä tietokoneesta. Perusajatuksena verkossa oli se, että kaikki siinä olevat koneet olisivat tasavertaisia. Jos yksi kone menisi epäkuntoon, muut pystyisivät edelleen toimimaan ja viestimään, eikä tärkeitä tietoja katoaisi. Arpanetistä tuli nykyaikaisen internetin sydän, joka tästä idusta kasvoi. (Bryant 2000, 19 20; Hedman & Pappinen 1997, ) Arpanet Arpanet oli alun perin sotilaiden, tutkijoiden ja joidenkin viranomaisten verkko USA:ssa, mutta ajan mittaan yhä useampi yliopisto liittyi siihen. Monet näistä yliopistoista olivat tietojenkäsittelyä ja tietokoneverkkoja tutkivia yliopistojen laboratorioita, jotka kehittivät edelleen Arpanetiä luvulla TCP/IP-protokollasta tuli

11 6 Yhdysvaltain puolustusministeriön virallinen standardi ja alkuperäinen Arpanet siirtyi käyttämään sitä. TCP/IP-protokolla on ne säännöt, joita tietokoneet tarvitsevat voidakseen viestiä keskenään verkossa. Arpanetissä syntyivät IPosoitemekanismi, File Transfer Protocol (FTP), pääteyhteydet ja sähköposti. Myös Suomeen rakennettiin korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia yhdistävä FUNETverkko, joka yhdisti siihen kuuluvien organisaatioiden lähiverkot senaikaisilla verkkoyhteyksillä. (Salminen 1998; Suomen internetopas 2008.) ja 1980-luvuilla perustettiin lukuisia muitakin verkkoja, esimerkiksi internetin syntyyn johtaneet BITNET ja sen eurooppalainen sisarverkko EARN. Kun nämä yhdistettiin, syntyi ensimmäinen suuri verkko, joka oli tarkoitettu akateemisille käyttäjille ja opiskelijoille. Tässä verkossa syntyi suuri sähköposti- ja keskustelukulttuuri, joita tukemaan kehitettiin lukuisia ohjelmia luvun loppupuolella suuri joukko yliopistoja ja korkeakouluja liittyi Arpanetiin muodostaen MSFNET:n. MSFNET muodostaa nykyisen internetin rungon ja korvasi täysin Arpanetin, joka lopetettiin virallisesti vuonna (Suomen internetopas 2008.) World Wide Web World Wide Webiä (WWW) alettiin kehittää 80-luvun loppupuolella ja siitä tuli jymymenestys. Vuonna 1991 CERN julkaisi WWW-standardinsa ja samoihin aikoihin julkaistiin myös kilpaileva standardi Gopher, joka saavuttikin ensin suuremman suosion kuin WWW. WWW-standardia kehitettiin ja vuonna 1993 Mosaic-niminen yhtiö julkaisi ensimmäisen helppokäyttöisen selaimen, joka avasi internetin käytön mahdollisuuden suurelle yleisölle. Seuraavana vuonna alihakemistopalveluita tarjoava Yahoo.com aloitti toimintansa mahdollistaen yksityisten henkilöiden yhä suuremman internetin käytön. Näiden palvelutarjoajien avulla internetin suosio kasvoi räjähdysmäisesti ja internetissä surffailusta tuli helppoa.

12 7 Kuka vain oppii surffailemaan internetissä muutamassa minuutissa. (Bryant 2000, ) WWW:n käyttö perustuu Hypertext Markup Languageen (HTML-kieli) eli hypertekstijärjestelmään. Tekstiin on merkitty linkkejä, joita lukija voi seurata napsauttamalla hiirtä niiden päällä ja päästä aina uudelle www-sivulle. Linkkien taakse piiloutuu web-osoite, joka ohjaa tietokoneen käyttäjän haluamalle sivulle. (Bryant 2000,46.) 2.2 Internet toimintaympäristönä Tänä päivänä internet tarjoaa jokaiselle jotakin. Yhä useampi ihminen joutuu sen kanssa kosketuksiin niin työssään kuin vapaa-ajallakin. Suomalaiset, kuten ihmiset monessa muussakin maassa, ovat oppineet internetin käyttöön ja hyödyntävät monipuolisesti internetin teknologiaa. Karvosen (2007) mukaan vuonna 1996 internetin säännöllisiä käyttäjiä oli vain 48 miljoonaa, vaikka World Wide Web oli keksitty kaksi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2006 internetin käyttäjien määrä oli noussut 1,1 miljardiin ihmiseen. Vuoteen 2010 mennessä ennustetaan internetin käyttäjiä olevan jo 1,6 miljardia. (Karvonen 2007.) Internetin käyttö on valtaisaa ja tietomäärät huikeita niin hyvässä kuin pahassa. Internetissä voidaan hoitaa virastoasioita, lukea päivän lehden ja käydä kauppaa. Hyödyllisen tiedon ohessa internetissä leviää vihan ja vallan julistuksia, sähköposteihin tulvii roskapostia ja erilaisia viruksia liikkuu verkossa. Tänä päivänä internetin käyttöön liittyy muitakin negatiivisia puolia. Näitä ovat mm. verkon väärinkäytökset, ongelmat ja sen mahdollistamat rikokset. Media on tuonut esille esimerkiksi nettiriippuvuuden, erilaisissa Chat-palveluissa vaanivat pedofiilit sekä

13 8 ongelmat verkkopankeissa. Tosin vastaavanlaisia ongelmia on ollut olemassa reaalimaailmassakin jo pitkään ja tulee jatkossakin olemaan. Suomessa internetin käyttäminen on yksityisillä kotitalouksissa kasvanut koko ajan. Vuonna 2004 laajakaistayhteys oli 26 prosentilla kotitalouksista ja vuoteen 2007 mennessä laajakaistaliittymiä oli 62 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Internetiä vuonna 2007 käytti 79 prosenttia vuotiaista suomalaisesta vähintään kerran viikossa. (Tilastokeskus, 2007.) Maailmalla eniten internetiä käytetään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kiinan internetkäyttäjien määrän kasvu on ollut hurjaa ja se on kasvussa koko ajan. Vuoden 2007 alussa internetin käyttäjiä oli Kiinassa 137 miljoona ja käyttäjien määrä kasvoi vuodessa 61 prosentilla. Yhdysvalloissa on internetin käyttäjiä toiseksi eniten maailmassa, noin 70 prosenttia väestöstä. Internetin käyttäminen on hyvin erilaista Kiinassa kuin länsimaissa. Länsimaissa internetiä käytetään kotona ja työpaikalla. Se on väline, jota käytetään asioiden hoitamiseen, ostamiseen ja ajankuluna. Kiinassa netinkäyttäminen keskittyy nettikahviloihin. (Kotilainen 2008.) Internetin tulevaisuuden toimintaympäristöä on vaikea ennustaa. Erilaisia kehitysnäkymiä ja vaihtoehtoisia visioita on olemassa niin paljon. Tulevaisuuden neljä kirkkainta internetin kehitysaluetta ovat kuitenkin digitaalinen koti, mobiilinetti, vuorovaikutuksen kanavoituminen sekä turvallisuus ja luotettavuus. Lisäksi kehitystä tapahtuu monilla muillakin alueilla, kuten sähköisessä liiketoiminnassa ja välitysprotokollissa. (Roponen 2006.) Digitaalinen koti tarkoittaa yksittäisten kodin laitteiden verkottumista. Kodinkoneet muuttuvat osittain verkon kautta päivitettäviksi ja hallittaviksi. Tämä tavoite asettaa vaatimuksia verkon jatkuvalle toimivuudelle. Mobiilista internetistä on puhuttu jo kauan, mutta varsinaista läpimurtoa vielä odotetaan. Kyse on siis lan-

14 9 gattomiin verkkoihin perustuvasta mobiilinetistä. Mobiilinetin toimintoja ovat esimerkiksi reaaliaikaiset ääni- ja videopuhelut sekä nettitv, joka on jo osittain toteutunut. (Roponen 2006.) Internetin vuorovaikutus tulevaisuudessa muuttuu koko ajan. Käyttäjien välinen pikaviestintä muuntuu jatkuvasti ja saa uusia sovellusalueita. Nettihäät ja digitaalinen harrastepiiri ovat tulevaisuuden vuorovaikutusta verkossa. Kodin digitalisoituminen antaa vuorovaikutukselle mitä hurjempia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kommentoiva peili, joka antaa kavereille mahdollisuuden kommentoida päivän tukkatyyliä. (Roponen 2006.) Yritykset panostavat yhä enemmän turvallisten verkkoympäristöjen rakentamiseen, palveluiden luotettavuuteen ja toimivuuteen. Yksityiselle käyttäjälle turvallisuuskysymykset aiheuttavat lähinnä hämmennystä, koska tavallisen käyttäjän on vaikea hahmottaa kaikkia uhkia mitä internetissä on. (Roponen 2006.)

15 10 3 INTERNETIN PALVELUTARJONTA Internetin suosion perusta on sen monipuolisuus ja käytön helppous. Tänä päivänä internetissä on tarjolla lähes mitä vain: rajattomasti tietoa, markkinapaikkoja ja sosiaalista viihdykettä. Ihmisten sosiaalinen verkosto ja yhteisöt eivät ole enää paikkaan tai etäisyyteen sidottuja, koska internetin avulla yhteisön voi muodostaa ketkä vain ja missä vain maantieteellisestä sijainnista välittämättä. Jo internetin alkuaikoina verkossa oli mahdollista kommunikoida. Tämän mahdollistivat varhaiset sovellukset kuten sähköposti ja keskustelufoorumit. Ensimmäiset ilmaiset hakukoneet tulivat verkkoon 1990-luvun puolivälissä. Tiedonhakeminen oli hankalaa ja varsinkin suomeksi haettuna tietoa ei juuri löytynyt. (Salminen 1998.) Nykyään tietomäärät ovat valtavat ja tiedonhaku on muuttunut helpoksi erilaisten hakukoneiden avulla. Tietoa löytyy helposti melkein mistä vain aiheesta myös suomen kielellä. Internetissä kommunikointi on helppoa erilaisten pikaviestimien ja chat-kanavien kautta. Tiivistä yhteyttä kavereihin tai samassa elämäntilanteessa oleviin henkilöihin voi pitää niin ikään erilaisten yhteisöjen ja nettipalstojen kautta. Tuotteiden ominaisuuksien selvittäminen ja tuotteiden ostaminen on sekin helppoa internetin välityksellä. Enää ei kuluttajan tarvitse ravata monissa eri liikkeissä tekemässä hintavertailuja, vaan se hoituu kotoa käsin tietokoneen äärellä. Lisäksi kuluttajalle avautuu mahdollisuus ostaa tuotteita haluamastaan kaupasta, liikkeen maantieteellisestä sijainnista välittämättä.

16 Sähköinen asiointi Sähköinen asiointi tarkoittaa kaikenlaisten asioiden hoitamista internetissä. Siihen sisältyy kaikki se, mitä asian hoitaminen vaatii, aina sähköpostin lähettämisestä palveluntarjoajalle sen www-sivuilla asiointiin saakka. Verkkoasioinnin tarkoituksena on pääasiassa ostaa tai myydä jotakin tai hoitaa asioita viranomaisen kanssa. Suurin ongelma sähköisessä asioinnissa on käyttäjän luotettava tunnistaminen. Nykyään tunnistamiseen on kehitetty monia erilaisia keinoja, joilla saavutetaan riittävä luotettavuus. Sähköisen asioinnin etuja ovat asioinnin sujuvuus ja palveluiden saatavuus. (Korpela 2007, 220.) Pankkiasiointi Verkkopankkiasiointi tarkoittaa pankkiasioiden hoitamista verkossa. Verkkopankkiasiointi on saavuttanut suomalaisten keskuudessa suuren suosion asioinnin helppouden ja turvallisuuden takia. Verkkopankkiasiointi muodostaa myös pohjan monelle muullekin asioinnille verkossa, koska verkkopankin tunnuksia voi käyttää monissa julkisissa palveluissa tunnistautumiseen ja useimmissa verkkokaupoissa on maksutapana maksaa suoraan verkkopankin välityksellä tilaamansa tuotteet. (Korpela 2007, 221.) Verkkopankissa voi hoitaa suurimman osan pankkiasioistaan. Siellä voi maksaa laskuja, tarkistaa tilin tapahtumat, avata uusia tilejä, tehdä rahoitusanomuksia ja sijoitustoimeksiantoja. Verkkopankin kautta asiakas pitää helposti ja vaivattomasti yhteyttä omaan pankkiinsa verkkoviestien kautta. Pankit ovat kehittäneet verkkopankkeihinsa myös sivupalveluita, jotka eivät niinkään liity pankkiasioiden hoitoon vaan tuovat lisäarvoa verkkopankin käytölle. Tämmöisiä palveluita esimer-

17 12 kiksi osuuspankilla on oma talous ja verkkopalkkapalvelut. Nämä palvelut auttavat asiakasta seuraamaan omaa taloutta helpommin. (Osuuspankki 2008.) Virastoasiointi Sähköinen virastoasiointi tarkoittaa erilaisten hakemusten täyttämistä ja palauttamista verkossa sekä omien tietojen tarkistamista. Verkkopalveluissa asiakas voi myös seurata hakemusten käsittelyä ja asian etenemistä. Virastojen verkkosivuilla on myös helppo ilmoittaa mahdollisista muutoksista omissa tiedoissa. Sähköisessä virastoasioinnissa tunnistamiskeinona käytetään verkkopankkitunnuksia tai kansalaisvarmenetta. Kansalaisvarmenne on standardimuodossa kerrottu sähköinen henkilöllisyys, joka sisältää etunimen sukunimen ja sähköisen asiointitunnuksen. Sähköinen asiointitunnus luodaan automaattisesti jokaiselle suomalaiselle ja Suomessa vakinaisesti asuville ulkomaalaisille. Sähköinen asiointitunnus muuttuu kansalaisvarmenteeksi, kun hankkii sirullisen henkilökortin tai kansalaisvarmenteella varustetun pankkikortin tai matkapuhelinoperaattorin sim-kortin. (Väestörekisterikeskus 2008.) Kansalaisvarmenteen käyttö on vielä melko vähäistä, mutta sen odotetaan kasvavan sähköisen asioinnin lisääntyessä. Vuonna 2003 voimaan astunut laki määrää, että jokaisen viranomaisen, jolla on tarvittavat valmiudet, on tarjottava normaalien palveluiden rinnalle sähköistä asiointimahdollisuutta. (Laki sähköisesti asioinnista viranomaistoiminnassa13/2003, Korpela 2007.) Vuonna 2007 tehdyn Capgeminin tutkimuksen mukaan Suomi on paljon jäljessä monia Euroopan maita julkisnettipalveluiden kehittymisessä. Tutkimuksessa selvitettiin Euroopan Unionin jäsenmaiden ja siihen pyrkivien maiden virastoasioinnin kehittyneisyyttä. Suomi sijoittui kokonaisvertailussa sijalle seitsemän. Koko-

18 13 naisvertailu sisälsi sekä kansalaisten internetpalvelut että yritysten internetpalvelut. Tulos oli yllättävä, koska neljä viidestä suomalaisesta pääsee internetiin. Suomalaisten yritysten kohdalla noin puolet yrityksistä pystyy täysin hyödyntämään internetiä. Suomen edelle tutkimuksessa sijoittuivat mm. Ruotsi ja Viro, sekä listan kärkipäätä hallitsevat Itävalta ja Slovenia. (It-viikko 2007.) Sähköinen kaupankäynti Verkkokaupat ovat osa yritysten sähköistä liiketoimintaa. Verkkokauppojen tarkoituksena on helpottaa ostosten tekemistä ja tarjota tuotteita maantieteellisesti laajemmille asiakasryhmille. Sähköinen liiketoiminta on kehittynyt valtavasti internetin käytön lisääntyessä luvun puolessa välissä yritykset perustivat omia internetsivuja, jossa niiden tarjoamat tuotteet tai palvelut olivat näkyvillä. Internetin palvelujen kehittyessä myös kaupankäynti kehittyi ja kaupankäynnistä tuli vuorovaikutteista eli tuotteita pystyttiin myymään verkon välityksellä. Tänä päivänä sähköinen liiketoiminta on ennen kaikkea varastonhallinta- ja asiakashallintajärjestelmien yhdistämistä www-palveluun. (TIEKE, tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.) Moni kuluttaja tilaa ja ostaa tuotteita tänä päivänä internetistä. Myös osto-aikeissa oleva kuluttaja suuntaa internetiin tekemään hintavertailuja ja hakemaan tietoja ostokohteena olevasta tuotteesta. Verkkokaupan etuja kuluttajalle ovatkin helppous asioinnissa ja vertailussa, tuotetietojen runsas saatavuus ja vaivaton toimitus. Sen lisäksi kuluttajansuoja suomalaisissa verkkokaupoissa on vahva. Kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa 14 päivän kuluttua tuotteen saapumisesta syytä ilmoittamatta. Kaupat ovat myös lähes aina auki, joten tuotteiden saatavuus on aivan eri luokkaa kuin perinteisissä kaupoissa. (Korpela 2007, 222.)

19 14 Verkkokaupan keskeisiä haittoja kuluttajan näkökulmasta ovat epävarmuus kaupan luotettavuudesta ja tavaran toimittaminen, joka on usein kallista ja joskus hidastakin. Esimerkiksi päivittäistavaroiden kauppaaminen verkossa on jäänyt vähäiseksi juuri siksi, että riittävän nopean kuljetuksen järjestäminen tulee kohtuuttoman kalliiksi kuluttajalle. Joskus myös palauttaminen ei suju niin kuin pitäisi. Nykyään verkkokaupoista on saatavilla tuotteita laidasta laitaan, mutta suosituimpia tuotteita ovat edelleen ne, jotka on helppo toimittaa kuluttajalle. Tämmöisiä tuotteita ovat mm. elektroniset matkaliput, hotellivaraukset, tietokoneohjelmat ja ladattava musiikki ja elokuvat. (Korpela 2007, 222.) Internetissä on myös huutokauppasivustoja, jotka ovat tarkoitettu yksityishenkilöiden väliseen kaupankäyntiin. Näiden kauppojen keskeinen ongelma on luottamus. Kun kyseessä on yksityinen henkilö, luotettavuuden arviointi on vaikeaa. Yksi suosituimmista huutokauppasivustoista on Huuto.net. Sivustolla toimii palautejärjestelmä, jossa toiset käyttäjät voivat antaa palautetta kauppakumppanistaan. Arvioinnin kokonaistulokset ovat kaikkien nähtävissä ja näin ollen auttaa luotettavia myyjiä tekemään enemmän kauppaa. (Huuto.net, 2008.) Yhä useampi suomalaisista kuluttajista tekee ostoksia verkkokaupasta. Vuonna 2007 verkkokaupoista tehtiin ostoksia yhteensä 3,4 miljardilla eurolla. Koko väestöstä verkkokaupoista tilanneiden tai ostaneiden osuus oli 32 % vuonna Lisäksi 2 väestöstä oli tehnyt ostoksia verkkokaupoista joskus aikaisemmin. Eniten ostavat vuotiaat kuluttajat, joista joka toinen teki hankintoja verkkokaupoista. (Tilastokeskus 2007.) Itellan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten ja naisten keskuudessa verkkokauppahankinnoissa on eroavaisuuksia. Miehet vertailevat naisia enemmän tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Miehet valitsevat ostopaikkansa tuotevalikoiman laajuuden, hintojen ja toimitusaikojen ja -kulujen perusteella, kun

20 15 taas naisten verkkokauppaostoksiin vaikuttavat verkkokaupan tarjoukset ja tunnelma. Naisten mielestä myös muiden asiakkaiden kommentit verkkokaupasta ja tuotteista ovat tärkeitä. Naiset kiinnittävät huomiota myös palautusmahdollisuuteen, mikä ei miehille ollut niin tärkeää. Kummankin sukupuolen mielestä ostamisen helppous on tärkeää. (Talouselämä 2008.) Verkkokaupasta ostaminen on kasvanut tasaisesti niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa jo muutaman vuoden ajan. Etenkin lomakausien aikaan verkkokaupoissa käy kuhina, kun etsitään hyviä lomakohteita tai tehdään viime hetken varauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ostaminen verkkokaupoista kasvoi vuodesta % vuoteen Yhdysvalloissa 2 tasainen kasvuvauhti on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Eniten yhdysvaltalaisista verkkokaupoista varataan matkoja, ostetaan pelejä, videokonsoleita, pienelektroniikkaa ja leluja. (Comscore 2007.) 3.2 Vapaa-ajan palvelut Tänä päivänä internet nähdään etenkin nuorten keskuudessa vapaa-ajan viettopaikkana. Erilaisia vapaa-ajan palveluita on verkossa saatavilla laidasta laitaan. Suuressa suosiossa ovat erilaiset verkkoyhteisöt ja blogit. Näissä käyttäjä saa äänensä kuuluville, vaikka asia voi olla ihan toisin reaalimaailmassa. Nuorten keskuudessa myös erilaiset kuvagalleriat ja videopalvelut ovat suosittuja. Kuvagalleriaan voi laittaa omia kuviaan ja toiset kuvagallerian jäsenet voivat kommentoida toisten käyttäjien profiileja. Erilaiset verkko- ja selainpelit ovat myös palveluita, joita varsinkin nuoret internetin käyttäjät suosivat.

21 Virtuaaliyhteisöt Yhteisö muodostuu joukosta ihmisiä, joilla on yhteiset aatteelliset tai taloudelliset päämäärät tai joiden elämänmuoto on samantyylinen. Kaikki ihmiset kuuluvat johonkin yhteisöön. Suku ja kansalaisuus muodostavat yhteisöt, joihin jokainen kuuluu jo syntyessään. Virtuaaliyhteisö on uudempi käsite. Sillä tarkoitetaan yhteisöä, joka muodostuu ihmisten keskustellessa verkon välityksellä niin paljon, että heidän välilleen muodostuu tunneside. Ensimmäisenä verkkoyhteisönä voidaan pitää Arpanet-tutkijoiden keskusteluryhmiä. (Kosonen 2003, 9.) Internetissä on valtavasti erilaisia yhteisöjä. Internetiin on helppo perustaa uusia yhteisöjä ja niihin on helppo liittyä, koska ihmisten ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan paikalla. Verkkoyhteisöihin voi periaatteessa liittyä kuka tahansa, mutta usein samanhenkiset ihmiset hakeutuvat samoihin yhteisöihin. Ihminen, joka ei samaistu yhteisön ajatusmaailmaan ei menesty yhteisössä, koska muut jäsenet eivät koe häntä yhteisön jäseneksi. Verkkoyhteisön ongelmaksi koetaan ns. vapaamatkustajat. Vapaamatkustajat ovat yhteisön jäseniä, jotka eivät anna yhteisölle mitään, mutta nauttivat yhteisön hyödyistä. (Kosonen 2003, ) Internetissä toimivissa yhteisöissä jäsenillä on erilaisia rooleja, kuten reaalimaailmassa toimivan yhteisön jäsenilläkin. Myös henkilön kyvyt, kuten sosiaaliset taidot ja asiantuntemus vaikuttavat roolimuodostumiseen. Jäsenen asiantuntemus vaikuttaa yhteisön arvohierarkiaan ja määrää jäsenen roolin yhteisössä. Ylimpänä verkkoyhteisössä on yhteisön perustaja, joka ohjaa yhteisön toimintaa ja huolehtii siitä, että jäsenet käyttäytyvät asiallisesti. Vähäpätöisempiä jäseniä ovat tarkkailijat, jotka seuraavat keskustelua osallistumatta siihen juuri lainkaan tai ei ollenkaan. Syitä tarkkailijoiden osallistumattomuuteen ovat motivaation ja ajan puute sekä pelko yksityisyyden menettämisestä. (Kosonen 2003, )

22 17 Suomen suurin internetyhteisö on Irc-galleria. Suomalaista vuotiaista nuorista 6 käyttää palvelua päivittäin. Palveluun rekisteröidyt käyttäjät voivat laittaa sivulle valokuviaan ja kommunikoida monin eri tavoin. Muita nuoren suosimia yhteisöjä ovat esimerkiksi Facebook ja MySpace. (Irc-galleria, 2008.) Blogit ja pikaviestimet 1990-luvun loppupuolella internet oli täynnä käyttäjien omia kotisivuja. Näiden tilalle nykyään ovat osittain tulleet verkkoblogit. Verkkoblogi tarkoittaa eräänlaista julkista päiväkirjaa. Aluksi muut käyttäjät pystyivät vain lukemaan päiväkirjaa, mutta myöhemmin lisättiin mahdollisuus kommentoida blogien sisältöä. Blogille on ominaista se, että pääkirjoittaja määrää tahdin ja hänen näkemyksistään suurin osa keskusteluista syntyy. Blogeja voi lukea kuka tahansa, mutta blogin kirjoittaminen vaatii jonkinasteisen rekisteröitymisen kyseiselle blogisivustolle. (Korpela 2007, 286.) Blogien suosio perustuu niiden vapauteen. Niiden perustaminen on helppoa ja niitä ei rajoiteta oikeastaan mitenkään. Kuka vain voi saada äänensä kuuluviin tällä keinolla. Tosin bloggaajalta vaaditaan jonkinasteista rohkeutta laittaa itsensä peliin kertomalla ensimmäisenä mielipiteensä, aroistakin asioista. Lisäksi blogin pitäjältä vaaditaan jonkin asteista sitoutumista verkkopäiväkirjan pitämiseen. (Väätäinen 2008.) Pikaviestimet ovat kehitetty keskusteluun verkossa reaaliaikaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjät voivat keskustella palvelun välityksellä niin, että yhden käyttäjän lähettämä viesti ilmestyy toisten käyttäjien ruudulle heti. Käyttäjien lähettämät viestit ovat yleensä lyhyitä, paljon lyhenteitä sisältäviä tekstejä. Suosituimpia pikaviestimiä ovat erilaiset Chat- ja Irq-keskustelukanavat ja Microsoftin

23 18 ilmaiseksi jakama MSN Messenger. MSN Messenger toimii erillisessä ikkunassa ja sen voi pitää alapalkissa niin, että kun joku ottaa käyttäjään yhteyttä ikkuna avautuu ruudulle automaattisesti. Chat- ja Irq-keskustelukanavat on taas kehitetty erityisesti ryhmäkeskusteluja varten. (Korpela 2007, ) Pelit Internetissä on lukemattomia määriä verkkopelejä, joita varsinkin nuoret internetin käyttäjät pelaavat. Pelit voivat olla selainverkkopelejä, jolloin peli toimii ilman erillisten ohjelmien asentamista tai sitten verkkopelejä, jolloin niiden pelaamiseksi on haettava erillinen ohjelma verkosta. Monia lauta- ja korttipelejä löytyy nykyään internetistä. Näiden etuna on se, että innokkaan pelaajan ei tarvitse kerätä peliporukkaa kokoon, riittää että kirjautuu verkossa pelisivulle. Verkosta löytyy pelikavereita mihin vuorokauden aikaan tahansa ja saatavilla on monentasoisia haasteita, niin pelikentissä kuin pelikavereissakin. Pelaaminen voi olla kevyttä ajanvietettä tai haastavampaa ja aikaa sitovampaa mestaruusluokan turnauksia. (Korpela 207, 242.) Runsaaseen verkkopelaamiseen liittyy myös haittoja. Pelaamisessa jää sosiaaliset kontaktit vähäiseksi tai puuttumaan kokonaan. Paljon pelaavilla sosiaalinen vuorovaikutus keskittyy vaan pelaamiseen liittyviin asioihin. Lisäksi pelaaminen voi aiheuttaa riippuvuutta. 3.3 Web 2.0 Internetin palveluntarjontaan ja kehitykseen on vaikuttanut Web 2.0- konsepti. Se kokoaa uusia ja jo olemassa olevia, hyväksi havaittuja liiketoimintamalleja yhteen.

24 19 Voidaan sanoa, että Web 2.0 on kokonaan uudenlainen tapa ajatella ja kehittää liiketoimintaa internetissä. Se on eräänlainen kooste kaikesta siitä, mitä on jo internetissä tehty ja miten tehtyä voidaan hyödyntää parhaiten uusien nopeampien internetyhteyksien avulla. Tähän koosteeseen on kerätty paljon erilaisia internetin kehityssuuntauksia, jotka eivät välttämättä edes liity toisiinsa mitenkään. (Hintikka 2007,8.) Googlen tuleminen markkinoille antoi alkusysäyksen Web 2.0-konseptille. Sitä ovat seuranneet monet muut yritykset, jotka ovat osanneet kääntää haasteet voitokseen muuttuvilla markkinoilla. Nämä yritykset ovat ottaneet käyttöön uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ottaneet käyttäjiä mukaan sisällöntuotantoon. Yrityksistä on luotu eräänlaisia yhteisöjä. Tämän mahdollistavat entistä nopeammat yhteydet ja suuremmat tallennustilat palvelimilla. Lisäksi tietokonesovellukset ovat muuttuneet www-alustaisiksi ja pääteriippumattomiksi palveluiksi. Käyttäjien on mahdollista ladata verkkoon kuvia ja uutisia, jotka päivittyvät muiden internetin käyttäjien koneille muutamassa minuutissa. (Hintikka 2007, 6 7.) Web 2.0:sta voivat kaikki toimijat internetissä hyötyä. Konseptista voi poimia yksittäisiä piirteitä ja sovelluksia ja sovittaa niitä omaan toimintaansa. Organisaation täytyy käydä läpi ensin omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja vasta sen jälkeen arvioida, mitä Web 2.0:sta kannattaa soveltaa omaan toimintaan. Paras tapa on yhdistellä eri tapoja monipuolisesti, eikä tukeutua yhteen tai kahteen piirteeseen. (Hintikka 2007, ) Web 2.0:sta käytetään myös nimitystä sosiaalinen media. Tällä viitataan juuri vuorovaikutteisuuden nopeuteen. Uudessa vaiheessa internetin käyttäjistä on tullut sisällöntuottajia. Käyttäjät ovat merkittävässä asemassa rikastuttaessaan verkkosivujen sisältöjä ja monipuolistaessaan verkosta saatavia palveluita, kuten kirjaarvioita. (Nuorisotutkimus 2007, 89.)

25 20 4 MEDIAKULTTUURI Media tulee latinan sanasta medium, joka tarkoittaa ilmaisun tapaa ja sosiaalista yhteyttä, jolla ilmaisu on tuotettu. Media tarkoittaa tiedotus-, mainos-, tai muuta välinettä, jolla viestitään. Se voi olla kuvaa, tekstiä tai ääntä. Median muotoja ovat printtimedia, audiovisuaalinen media ja multimedia. Printtimediaan kuuluvat lehdet, kirjat ja muu painettu sana tai kuva. Televisio, elokuva ja radio ovat taas esimerkkejä audiovisuaalisesta mediasta. Multimedia on näiden edellisten yhdistelmä, kuten esimerkiksi äänen, kuvan ja tekstin yhdistävät www-sivut. Puhuttaessa uudesta mediasta tarkoitetaan internetiä. Uuden ja perinteisen median ero on vuorovaikutuksessa. Perinteisessä mediassa viestintä on ollut pääosin yksisuuntaista, kun taas uudessa mediassa viestintä on vuorovaikutteista. (Mustonen 2001, 8.) Media on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Huippunopeiden yhteyksien haltiana media on lisännyt kansainvälistymistä ja yhdistänyt ihmisiä eri maista. Se on muuttanut maailmaa ja ihmisten elämää. Medioiden kautta tiedämme melkein reaaliaikaisesti mitä maapallolla tapahtuu. Myös ihmisten lisääntynyt vapaa-aika on edesauttanut mediakulttuurin syntymistä. Samalla kun elämä on muuttunut helpommaksi, se on muuttunut myös tylsemmäksi. Mediat ovat kehittyneet varsin mainioiksi viihdepaikoiksi, jotka vastaavat ihmisten ajanviettotarpeisiin. Medioilla on tänä päivänä niin merkittävä osa ihmisten elämässä, että voidaan puhua erityisestä mediakulttuurista. (Mustonen 2001, ) Mediakulttuuri tarkoittaa aikamme kulttuuria, jossa medioilla on keskeinen rooli. Mediakulttuuri on jo arkipäivää, ihmiset seurustelevat median kanssa ja sen välityksellä ja ovat median tavoitettavissa lähes joka paikassa, niin kotona, työpaikalla kuin kesämökilläkin. Mediakulttuurista on muodostunut aivan uudenlainen kult-

26 21 tuuriympäristö, jossa perinteiset kulttuuriesteet, kuten poliittisuus ole rajoittamassa ihmisten välistä sosiaalisuutta. (Mäkelä 2008.) 4.1 Internet mediana Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa medioiden parissa. Tyypillisesti media on nähty yksisuuntaisena massavaikuttajana. Internet on mullistanut tämän käsityksen ja tuonut ihan uudenlaisen median ihmisten ulottuville. Toisin kuin muut perinteiset mediat, internet on rikkonut median viestinnän yksisuuntaisuuden. Internetiin on myös sulautunut muita medioita. Internet on sopiva media yksilöllisyyttä korostavana aikakautena. Yksilö ei ole enää vain passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija. Uuden median ominaispiirteitä vuorovaikutteisuuden lisäksi ovat päivitettävyys, globaalisuus, verkottuminen, monisuuntaisuus, samanaikaisuus ja se, että käyttäjät voivat suodattaa tietomääriä henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella. (Mustonen 2001, ) Mediasisältöjen käyttötavat herättävät jatkuvasti keskusteluja, etenkin nuorten osalta. Se ei ole ihme, koska media on kiinteä osa suomalaisen nuoren arkea. Keskustelu koskee erityisesti internetin käyttöä, liittyen internetissä pelattaviin peleihin. Huolenaiheena on pelien vaikutus nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen, sekä kuinka internetissä surffailu vaikuttaa nuorten ajankäyttöön. (Nuorisotutkimus 2007, 93.) Vuoden 2007 alussa internetiä käytti 79 % vuotiaista suomalaisista. Suurin osa käyttäjistä kävi internetissä vähintään kerran viikossa. Alle 40-vuotiaista internetiä käytti lähes jokainen, mutta siitä vanhempien käyttäjien osuus alkoi vähetä. Yli 60-vuotiaista selaili internetiä vain neljä kymmenestä. Sukupuolten välillä ei ollut nuorten keskuudessa eroja, mutta vanhemmissa ikäluokissa miehet olivat

27 22 selvästi aktiivisempia internetin käyttäjiä. Suomalaiset käyttävät internetiä pääasiassa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen, tuotteen tai palvelun tietojen etsimiseen, pankkiasioiden hoitoon sekä matka- ja majoituspalveluiden selaamiseen. Yleistä on myös verkkolehtien lukeminen sekä ravitsemukseen ja terveyteen liittyvä tiedonhaku. (Tilastokeskus 2007.) Taloustutkimuksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan vuotiaista suomalaisista nuorista käyttää internetiä noin kymmenen tuntia viikossa. Suurin osa internetiä käyttävistä nuorista pitää internetiä pääasiallisena mediana tiedon hankinnassa. Myös tylsistyessään nuoret kääntyvät internetin puoleen. (Nuorisotutkimus 2007, 88.) 4.2 Nuorten suhde mediaan Ihminen voi olla suhteessa mediaan vastaanottaja, käyttäjä, tunteiden kokija, merkityksenantaja, tulkitseva, esittäytyvä ja esittävä ilmaisija, keskustelija tai luova tekijä. Nämä roolit eivät sulje pois toisiaan ja ne aktivoituvat tilannekohtaisesti. (Nuorisotutkimus 2007, 96.) Se, miten eri mediat vaikuttavat nuorten kulutustottumuksiin ja elämänarvoihin on ristiriitainen. Nuori asemoituu mediaan sekä vaikutusten kohteena että aktiivisena merkityksenrakentajana. Nuorisotutkimuksen (2007, 96) mukaan nuoret kokivat enemmän itse olevan median vaikutuksen alaisia kuin aktiivisia toimijoita. Tutkimukseen vastanneet nuoret kertoivat mainosten vaikuttavan kulutusvalintoihin sekä television vaikututtavan omiin mielipiteisiin ja tyyliin. Muina vaikuttajina nähtiin koulu, ystävät, perhe ja harrastukset. (Nuorisotutkimus 2007, 96.)

28 23 Media tuo esille vahvoja brändejä, jotka vaikuttavat kaikkiin kuluttajiin, mutta etenkin nuoriin, voimakkaasti. Yleensä vaikutuksen koetaan olevan negatiivinen ja etenkin brändien yliseksuaalisuudesta on oltu huolissaan. Toisaalta aktiiviset nuoret ovat myös avainsana vastabrändien rakentamiselle. Tosin nuorten oma kuva aktiivisena toimijana on hieman erilainen. Tämä käy ilmi Nuorisotutkimuksesta (2007, 96), jossa vastanneet nuoret kertoivat omin sanoin toiminnastaan mediakulttuurissa. Nuorilla oli mahdollisuus vaikuttaa kodin medialaitteiden hankintaan sekä siihen, kuinka kauan sai kotona käyttää tietokonetta tai pelikonsolia. (Nuorisotutkimus 2007, 93.)

29 24 5 NUORISOKULTTUURI Nuorisoa ei oikeastaan yhdistä mikään muu tekijä kuin se, että he edustavat ikäluokaltaan nuoria. Nuoriin kuitenkin suhtaudutaan tietyllä tavalla, joten voidaan puhua nuorisosta omana sosiaalisena ryhmänään. Ryhmässä on paljon erottavia tekijöitä, kuten sukupuoli, etnisyys ja kotitausta sieltä saatavine kulttuuri-, sosiaalisine-, ja taloudellisine pääomineen. Erottavien tekijöiden määrä on siis huomattava verrattuna yhdistävään tekijään, joka on siis se, että henkilö vastaa ikäluokaltaan nuorisoa. Kaikkien nuorten kohdalla nuoruuteen liittyy kuitenkin keskeisiä kehitystehtäviä, joita ovat yksilöityminen ja aikuiseksi kasvaminen. (Lähteenmaa 2000, ) luvun nuorisokulttuuri Kun puhutaan jonkin tietyn aikakauden nuorisokulttuurista, pyritään hahmottamaan aikakauden piirteitä, jotka ovat erityisen relevantteja nuorten kannalta. Puhuttaessa 2000-luvun nuorisokulttuurista erityisen vahvana korostuu nuorten individuaalisuus ja nuorten identiteettityö. Nuorten keskuudessa vallitsee ajatus: olen kuka haluan ja teen mitä haluan. Yksilöllisyys ja erilaisuus eivät ole enää pelkästään hyväksyttäviä vaan jopa vaadittavia ominaisuuksia. (Lähteenmaa 2000, 50.) Nuorisokulttuuriin liittyvien alakulttuurien pirstaloituminen tukee myös tätä yksilöllistä kehityssuuntaa. Enää ei ole voimakkaita aateliikkeitä, vaan nuorten yksilölliset valinnat korostuvat. On mahdollista, että alakulttuurien yhtenäisyyden murtuessa myös niihin liittyvät traditiot ja tavat ovat saaneet uusia merkityksiä.

30 25 Enää esimerkiksi reggae ja teknomusiikki eivät kytkeydy nuorten mielestä huumeiden käyttöön. (Poutiainen 2007.) 5.2 Nuoret ja verkkokulttuuri Vielä 1990-luvulla mielikuva tietokonetta käyttävästä nuoresta oli epäsosiaalinen nörtti. Nykyään nuorten verkonkäyttöä kuvaa sosiaalisuus. Suurin osa verkon viehätyksestä perustuu juuri sen sosiaalisuuteen. Nuoret toimivat verkossa verkkoyhteisöissä, joihin aikuiset eivät välttämättä osaa tulla. Siellä he saavat vapauden auktoriteeteista, koska voivat toimia ilman aikuisen valvovaa silmää. Lisäksi verkkoyhteisöissä suosio ei ole sidottu perinteisiin rooleihin vaan jokainen voi luoda oman digitaalisen minänsä. Näihin asioihin liittyy myös negatiivisia puolia. Nuorilla voi olla osittain vajavainen käsitys oikeasta ja väärästä, moraalista ja siitä missä menee raja, jotta yksityisyys olisi turvattua verkon ulkopuolella. Nuoren luoma verkkoidentiteetti voi myös saada paljon ystäviä internet-yhteisössä ja mikäli oikeassa elämässä sosiaalinen elämä on heikompaa, on suuri mahdollisuus tulla riippuvaiseksi internetin käytöstä. Aikuisen valvovaa silmää usein kaivattaisiin, niin yhteisöissä, kuin muuallakin internetin sosiaalisissa ympäristöissä. (Nuorisotutkimus 2007, 89.) Verkossa sosiaaliset roolit, kuten ikä, asuinpaikka, sukupuoli ja sosioekonominen asema eivät ole niin merkityksellisiä kuin reaalimaailmassa. Verkon käyttäjät hakevat yhteisöistä ja keskustelupalstoilta vertaistukea ja neuvoja uusissa elämäntilanteissa. Verkosta saadut ystävät ovat yhtä tärkeitä kuin koulu- tai työkaverit. Voi olla niinkin, että virtuaalisesti läsnä olevat ystävät ja kuuntelijat ovat jopa tärkeämpiä kuin koulutoverit tai muut maantieteellisesti lähempänä olevat ystävät. (Poutiainen 2007.)

31 26 Internetissä suuri suosio ruokkii itseään, varsinkin nuorten keskuudessa. Ajatustapana on usein: Jos kaikki ovat Irc-galleriassa, niin myös minun täytyy olla siellä. Trendikkään nuoren on syytä olla perillä tärkeimmistä verkkopalveluista, kuten Irc-galleriasta ja MySpacesta. Myös palveluntarjoajat ovat huomanneet suosion merkityksen. Useimmiten nuorille suunnatut palvelut ovat ilmaisia, jotta niihin on helppo houkutella lisää jäseniä. Suosituilla sivustoilla on tarjolla maksullisia palveluita, joilla käyttäjä voi personoida omaa tilaansa. Vaikka lähes kaikki nuoret käyttävät internetiä, käyttömäärät ja -tarkoitukset vaihtelevat suuresti. Erot eivät johdu pelkästään erilaisista kiinnostuksista vaan myös erilaisista mahdollisuuksista. Käyttöä rajoittavat vanhemmat ja tietokoneen sijainti. Kaikilla ei ole omaa konetta kotonaan, jolla on mahdollisuus surffailla. (Nuorisotutkimus 2007, )

32 27 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista on Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoiden internetin käyttäminen. Tutkimuksen avulla haluttiin muun muassa löytää ne sivut, jotka kiinnostavat Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoita. Luvussa 1.2 kerrottiin tutkimukselle asetettu pääongelma ja alaongelmat. Alaongelmat on määritelty siten, että ne kattavat internetin hyödyntämisen opiskeluissa ja sähköisessä asioinnissa sekä internetin viihdekäytön. Asetettujen alaongelmien avulla haluttiin selvittää, kuinka Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijat hyödyntävät internetiä opiskelussaan ja sähköisessä asioinnissaan, millaista opiskelijoiden asioiminen on verkkokaupoissa ja kuinka he viettävät aikaa internetissä. 6.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kenttätutkimuksena. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Menetelmäksi valittiin sähköinen kysely, koska siten oli koko perusjoukko helpoiten tavoitettavissa. Perusjoukko oli suuri, joten kyselyn lähettäminen kirjeitse olisi tullut kalliiksi. Koska tutkimuksen aihe koski internetin käyttämistä, oli luonnollista valita menetelmäksi sähköinen kysely. Sähköinen kysely oli kokonaistutkimus, joka kohdistettiin kaikille Oulun Eteläisen alueen 2. asteen opiskelijoille vuosiluokkaan tai ikään katsomatta. Kysely lähetettiin Oulun Eteläisen alueen 2. asteen oppilaitoksille, joiden yhteystiedot saatiin internetistä. Tarkoituksena oli, että oppilaitosten yhteyshenkilöt olisivat välittä-

33 28 neet kyselyt opiskelijoille. Yhteyshenkilöinä toimivat koulujen rehtorit, opintoohjaajat tai atk-opettajat. Kysely lähetettiin yhteensä 12 lukioon, seitsemään ammattiopistoon, kahteen kristilliseen opistoon sekä yhteen käsi- ja taideteollisuusopistoon. Kohdejoukkoon kuului yhteensä 4920 henkilöä. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 418 kpl. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 8,5. Aluksi näytti siltä, että vastausprosentti jäisi huomattavasti toteutunutta alhaisemmaksi. Tilannetta korjattiin antamalla kyselyyn vastaamiseen lisäaikaa ja muistuttaa koulujen yhteyshenkilöitä kyselystä puhelinsoitoilla. Kaikkia yhteyshenkilöitä ei kuitenkaan tavoitettu eivätkä kaikki järjestäneet aikaa oppilaille vastata tutkimukseen muistutussoiton jälkeenkään. 6.2 Kyselylomakkeen rakenne Sähköinen kyselylomake sisältää 68 kysymystä. Osa kysymyksistä on laadittu siten, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei, esim. käyttääkö jotakin tiettyä internetin palvelua. Vastauksesta riippuen vastaaja joko vastaa lisäkysymyksiin tai siirtyy seuraavaan aihealueeseen. Lomakkeen kahdella ensimmäisellä sivulla esitetään taustakysymyksiä mm. opiskelupaikasta ja internetin käyttämisestä yleensä. Varsinaiset tutkimuskysymykset on muodostettu niin, että kysymykset on jaoteltu alaongelmien mukaan aihealueisiin, jotka ovat jaettu edelleen eri osatekijöihin. Näitä osatekijöitä vastaaja arvioi Likertin asteikolla. Lomakkeessa on lueteltu palveluntarjoajia internetissä ja vastaaja arvioi kuinka paljon hän käyttää ko. sivuja. Yleisin asteikko lomakkeessa on seuraava: 1 = en lainkaan 2 = harvemmin 3 = muutaman kerran kuukaudessa 4 = muutaman kerran viikossa 5 = päivittäin.

34 29 Jokaisen kysymyksen kohdalla on myös avoin tekstikenttä, jonne vastaaja voi lisätä käyttämänsä sivun kyseisestä aihealueesta, mikäli se puuttuu vaihtoehdoista. Lomakkeessa on myös käytetty asteikkoa: 1 = en lainkaan 2= jonkin verran 3= kohtalaisesti 4 = paljon 5 = erittäin paljon. Varsinaisissa tutkimuskysymyksissä on käsitelty internetin palveluntarjoajia, viihdesivuja, internetin hyödyntämistä opiskelussa ja vastaajien asiointia ja ostoja verkkokaupoissa. Lomakkeen lopussa on vielä avoin kysymys, johon vastaaja voi laittaa kolme internetsivua, jossa vierailee eniten. Lisäksi lomakkeen lopussa on kysymyksiä siitä, aikooko vastaaja jatkaa opiskeluja ja mistä koulutusaloista hän on kiinnostunut. Kyselylomake saatteineen on liitteenä Tilastollinen analysointi Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin samaa Webropol-ohjelmaa, jolla kysely toteutettiinkin. Lisäksi käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Sähköisen kyselyn vastaukset analysoitiin esittämällä frekvenssit. Frekvenssit kertovat arvojen lukumäärän eli kuinka moni vastanneista on minkäkin vaihtoehdon valinnut. Keskeisemmät tulokset esitetään taulukkomuodossa selkeyden vuoksi. Frekvenssit on haluttu esittää siksi, että kaikkien vastaajien mielipiteet tulisivat esille.

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Yrityksesi markkinointitoimet ovat nyt hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen työpöydän kautta, myös mobiilisti. Meedion avulla nykyiset ja uudet

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä ISO 9001 -sertifioitu Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä TNS Gallup Oy Huhtikuu 2010 Digital Consumers Online 2010 Consumers Online kertoo tiivistetysti viimeisimmät tiedot suomalaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille -

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Kävijämäärät vahvassa kasvussa Kävijämäärän kasvu 2009-2011 (kävijöitä per kuukausi) 35 423 72 293 141 802 lokakuu 2009 lokakuu 2010 lokakuu 2011 Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa!

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mainoskatko Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mari Männistö & Emma Alftan Toimialapäivä 24.5.2012 Tampere Kuka lukee kirjoja? Kenelle me markkinoimme?

Lisätiedot

Asiakkuusindeksi 2009

Asiakkuusindeksi 2009 1 Asiakkuusindeksi 2009 Selvitettiin suomalaisten yritysten asiakasuskollisuutta: Kuinka paljon eri yritysten kanssa asioidaan Millainen asiointi- ja asiakassuhde suomalaisilla kuluttajilla on yrityksiin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Petri Ilmonen. Internet selkokielellä

Petri Ilmonen. Internet selkokielellä Petri Ilmonen Internet selkokielellä Sisällysluettelo Saatesanat 3 Johdanto 6 Internetin osaamissisällöt 8 1 Perustietoa tietokoneen käytöstä 10 1.1 Tietokoneen käynnistäminen 10 1.2 Käyttäjätunnus ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa

Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Nuoret ja nuorisotyöntekijät facebookissa Tuula Hohenthal, LTO, KM projektitutkija/erikoissuunnittelija Reetta Leppälä, KT, lehtori Centria ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Hanke ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Internet. Tekniikantie 12 Innopoli 02150 ESPOO 9043542717 90466464

Internet. Tekniikantie 12 Innopoli 02150 ESPOO 9043542717 90466464 Rissa & Järvinen Oy IBI Internet Tekniikantie 12 Innopoli 02150 ESPOO 9043542717 90466464 c:- '~ Internet: petterljarvinen@retj.fi XAOO: G=petteri; S=jarvinen; O=pjoy; P=inet; A=mailnet; C=fi WVVVV-sivu

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Webinaari 15.5.2015 Kuinka rakennat Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu WEBINAARI toimivan digitaalisen kivijalan? KIVIJALAN RAKENTAMINEN 1. HYVIN TOIMIVAN VERKKOSIVUSTON

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun

Lisätiedot