Palvelupaletti -hanke

Transkriptio

1 Palvelupaletti -hanke Aihe Projektiryhmän kokous 7/2012 Paikka ja aika Kauhava, kaupungintalo, alakerran kokoustila. Maanantai , klo Läsnä Marja-Liisa Somppi, puheenjohtaja x Jussi Pahkajärvi, varapuheenjohtaja - Reijo Kärnä x Seija Teittinen - Päivi Lappinen, varajäsen x Marita Neiro x Eija Ala-Toppari-Peltola x Marita Mattila, projektipäällikkö, sihteeri x 1 Kokouksen avaus. Puheenjohtaja Marja-Liisa Somppi avasi kokouksen. Todettiin, että Päivi Lappinen osallistuu kokoukseen Seija Teittisen varajäsenenä. Kohdassa Muut asiat päätettiin ottaa käsiteltäväksi vs. vanhuspalvelujen johtaja Marita Neiron selvitys Valviran valvontaohjelmat-seminaarista, jossa esimerkkinä esiteltiin Vaasan vanhustenhuollon palvelurakenneuudistusta. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 Palvelupaletti-hankkeen ajankohtaiskatsaus kaupunginhallitukselle Kauhavan kaupunginhallitus kutsui projektipäällikön kaupunginhallituksen kokoukseen antamaan Palvelupalettihanketta koskeva ajankohtaiskatsaus ja selvittämään millä tavoin peruspalvelujen palvelurakenne järjestäen saavutetaan nykymuotoista rakennetta ja toimintatapaa kustannustehokkaampi vaihtoehto. Kaupunginhallitukselle esiteltiin alkuvuoden aikana tehty toiminta, joka esiteltiin myös ohjausryhmälle pidetyssä kokouksessa. Kaupunginhallituksen päätös , pykälä 210, Palvelupalettihanketta koskeva ajankohtaiskatsaus: "Jatkotoimina odotetaan konkreettisia säästö- ja kehittämisehdotuksia, jotka mahdollistavat mahdollisimman hyvin perusturvapalvelujen kustannustehokkuuden ja yksityistämisen. Palvelusetelin käyttöönottoa edistetään ja tässä työssä hyödynnetään mm. Etelä-Pohjanmaan yrittäjien

2 palvelusetelityöpajaa ja sen tuloksia." Kauhavan kaupunginhallituksen pykälä kokonaisuudessaan, liite 1. Merkitään tiedoksi ja projektin toiminnassa huomioon otettavaksi Kauhavan kaupunginhallituksen kokouksessaan tekemä päätös. Merkittiin tiedoksi Kauhavan kaupunginhallituksen päätös ja huomioidaan se hankkeen toiminnassa. Kaupunginhallituksen päätös annetaan tiedoksi myös Palvelupaletti-hankkeen ohjausryhmälle. 4 Varhaiskasvatus Keskustelu varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikankaan kanssa Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alueella on: - päiväkoteja 9 - ryhmäperhepäiväkoteja 5 - perhepäivähoitajia 85 Työntekijöitä on kaikkiaan noin Lapsia päivähoidon piirissä on noin 650. Kauhavalla valmistellaan noin 100 paikkaisen päiväkodin rakentamista. Kotihoidontuen piirissä maaliskuussa 2012 Kauhavalla oli 394 lasta, Lappajärvellä 67 lasta ja Evijärvellä 63 lasta. Kauhavan kaupunki maksaa lasten päivähoitoon liittyvää yksityisen hoidon kuntalisää kokeiluluonteisesti vuonna Hoitomuodon ja iän perusteella maksettava tuki on e/kk. Yksityisen hoidon kuntalisää maksetaan noin 20 lapsesta. Kauhavalla valmistellaan noin 100 paikkaisen päiväkodin rakentamista. Hoitopaikkaan on subjektiivinen oikeus. Kuntayhtymän alueella kaikille löytyy hoitopaikka. Erityisesti hoitopaikkaa toivotaan päiväkodista. Varhaiskasvatusjohtaja kertoo, että perhekeskustyyppiselle toiminnalle (avoin varhaiskasvatus) Kauhavan alueella olisi tarvetta. Aikaisemmin tällaista toimintaa on Kauhavalla ollut ja siinä yhteydessä on toiminut osapäiväryhmä. Toiminta on ollut suosittua. Perhepäivähoitajien työaikamuutos on lisännyt huomattavasti lasten varahoitojärjestelyjä. Useat perhepäivähoitajat eläköityvät lähivuosina. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta. Muutoksella tavoitellaan mm. kasvatuksen kokonaisvaltaisuuden lisäämistä, varhaiskasvatuksen ja opetustyön yhteistyön parantamista ja monipuolistumista, koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelun helpottamista ja tilankäyttö, taloudellisuutta, monipuolisia perhepalveluja, tiedonsiirron helpottamista ja varhaista puuttumista. Alueellamme asiaa valmistelemaan on nimetty työryhmä: sivistyslautakunnan pj. Marja-Terttu Hautanen-Jokela (pj.), sivistystoimen hallintopäällikkö Raimo Peltola (sihteeri), sivistysjohtaja Eija Karhu, sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola, varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas, Kaksineuvoisen luottamushenkilöinä Sari Jussila ja Jani Takamaa, kaupungin luottamushenkilöinä Ville Virrankoski ja Marketta

3 Kangas ja lisäksi Evijärvi ja Lappajärvi ovat nimenneet omat edustajansa toimikuntaan. Toimikunnan selvitystyön on määrä olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Toteutuessaan päivähoidon siirtäminen sosiaalitoimen alaisuudesta sivistystoimen hallinnonalaan tulee olemaan hallinnollisesti suuri muutos, jonka sopivasta ajankohdasta työryhmä antanee lausuntonsa. Kauhavalla on maksettu yksityisen hoidon kuntalisää, päätös on määräaikainen ja koskee vain vuotta Varhaiskasvatuksen palvelusetelille tulisi laskea arvo. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä päätöksiä varhaiskasvatuksen palvelusetelin mahdollisesta käyttöön ottamisesta. Kuntalaiset ovat olleet yhteyksissä Palvelupaletti-hankkeeseen ja tiedustelleet otetaanko alueella käyttöön varhaiskasvatuksen palveluseteli. Koska palvelusetelin käyttöön otto ei tällä hetkellä ole mahdollista, tulisi yksityisen hoidon kuntalisän maksamista toistaiseksi jatkaa. Järvi-Pohjanmaalla perhepäivähoidon seudullisesta palvelusetelistä on tehty päätös tänä keväänä, Seinäjoella palveluseteli on otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa ja Lapualla varhaiskasvatuksen palveluseteli otettaneen käyttöön vuoden vaihteessa. Perhekeskustyyppiseen avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan ei tällä hetkellä ole resursseja. Yhteisöillä ja järjestöillä on tämän tyyppistä toimintaa, esimerkiksi perhekerhoja ja perhekahviloita on. Toimintaa kannustetaan jatkamaan. Päivähoito tulee siirtymään sosiaalitoimen alaisuudesta sivistystoimen alaisuuteen. Asiaa käsitelleen työryhmän lausunto ei ole vielä valmistunut. Epävirallisten tietojen mukaan työryhmän mielestä siirto tulisi tapahtua koulujen lukuvuoden alkaessa 1.8., joko vuonna 2013 tai Projektiryhmä päätti, että varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa laskemaan kootaan tiimi, johon hanketyöntekijän lisäksi kutsutaan Kaksineuvoisen talousjohtaja Seija Peitso ja varhaiskasvatusjohtaja Mirja Kivikangas. Lisäksi esitetään, että varhaiskasvatusjohtaja nimeää tiimiin yhden perhepäivähoidon ohjaajan. Yksityisen hoidon kuntalisästä on kokemusta vasta vuoden 2012 ajalta. Yksityisen hoidon kuntalisä ja sen vaikuttavuus on myös huomioitava jatkossa, kun vertaillaan päivähoidon järjestämistapoja. Yksityisen hoidon kuntalisällä on tärkeä merkitys esimerkiksi tilanteessa, jossa perheet palkkaavat hoitajan suoraan kotiin. Yksityisen hoidon kuntalisän jatkamista tulisi edelleen jatkaa. Yhteisöjen ja järjestöjen ylläpitämiä perhekerhoja ja perhekahviloita pidetään tärkeinä ja toivotaan toimintojen edelleen jatkuvan. 5 Lastensuojelun haasteellinen työsarka

4 Keskustelu johtavan sosiaalityöntekijä Terhi Järven kanssa Kuntayhtymän alueella Evijärven lastensuojelun menokehitys on maakunnan keskitason yläpuolella ja valtakunnallisestikin korkea. Kuntayhtymän aikana sijoituksia ei juurikaan ole tehty, mutta olemassa olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia. Evijärvellä leimallista on, että perheissä on monenlaisia ongelmia myös sukupolven ketjussa. Kuntayhtymän aikana Evijärvellä on ollut käytettävissä lastensuojelun tukitoimia enemmän kuin aikaisemmin. Koko kuntayhtymän alueella perhetyötä tehdään ennaltaehkäisevänä työnä. Lapsiperheiden kotipalvelua on saatavissa koko kuntayhtymän alueella. Lisäksi on Neuvokas-työtä, josta ollaan myös maakunnassa kiinnostuneita. Neuvokas on tiivistä yhteistyötä neuvolan terveydenhoitajien, ja vuodesta 2011 alusta myös päivähoidon kanssa. Heiltä tulee lähete sosiaalityöhön, tehdään yhteinen kotikäynti perheeseen, sovitaan tavoitteet, tehdään kirjalliset suunnitelmat. Kokonaisuus on hyvin suunnitelmallista. Neuvokas-toiminta on onnistunutta. Kuntayhtymä suhtautuu myönteisesti työntekijöitten kouluttautumiseen. Täydennyskoulutus on tärkeää, sillä viikoittain on kirjeenvaihtoa eri oikeusasteiden kanssa, laaditaan erilaisia vastineita ja lausuntapyyntöjä. Lapsiperheiden kotipalvelussa on laskettu arvo palvelusetelille. Palveluseteliä ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön. Sosiaalitoimessa tehdään kuitenkin palveluohjausta eli lapsiperheille välitetään tietoa saatavana olevista palveluista, joita perheet voivat mahdollisuuksiensa mukaan itse hankkia. Selvitetään mahdollisuuksia lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin käyttöön ottamiseksi. Projektiryhmän jäsen, sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola täsmensi, että lapsiperheiden kotipalvelua on tehnyt yksi perhetyöntekijä osana tehtäväkuvaansa. Hänen osa-aikaista työtään ei voi käyttää sellaisena pohjana, josta voitaisiin tehdä laskelmia palvelusetelin hinnan määrittämiseksi, vaikka Kaksineuvoisen palvelusetelikoulutushankkeessa laskelmia esimerkinomaisesti tehtiinkin. Perhetyöhön palveluseteli ei sen sijaan sovi lainkaan. Sosiaalipalvelujen johtaja esitti, että sosiaalitoimi kehittää perhetyötä kokonaisuudessaan omana toimintanaan. Projektiryhmä hyväksyi esityksen yksimielisesti. 6 Vapaa-aikatoimi luo hyvinvointia Keskustelu Kauhavan vapaa-aikatoimen henkilöstön kanssa 9.5., etsivän nuorisotyöntekijä Satu Skinnari-Luoman kanssa 18.4., Evijärven liikuntatoimen työntekijän Antti Saaren kanssa ja Lappajärven monipalveluauton esittely 4.4. Työntekijäresurssit: Kauhava: vapaa-aikapäällikkö, vs. kulttuurityön ohjaaja, vs.

5 museointendentti, 2 liikunnan ohjaaja, nuoriso-ohjaaja, taidetalon työntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä. Evijärvi: liikunta- ja urheilualueitten hoitaja. Lappajärvi: osa-aikainen kulttuurisihteeri, osa-aikainen liikuntasihteeri. Evijärvi ja Lappajärvi ovat mukana Järvi-Pohjanmaan nuorisopalvelun hallinnoimissa etsivä nuorisotyö- ja nuorisotiedotus -hankkeissa. Alueella työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Vapaa-aikasektorin toiminta tukee hyvinvointia. Kokonaisuuden kannalta ongelmana kuitenkin on, että ne, jotka ovat aktiivisia vapaa-aikapuolen palvelujen käyttäjinä, ovat aktiivisia muutenkin. Osallistaminen ja osallistumiseen kannustaminen on tärkeää kaikille ikäryhmille. Nuorille nuorisotilojen olemassa olo on tärkeää, tilakysymys on pääosin kunnossa jokaisella paikkakunnalla, toiminta järjestetään kuntien / kaupungin omana työnä tai ostopalveluna. Etsivän nuorisotyöntekijän näkyminen koululla ja nuorisotiloissa antaa mahdollisuuden vapaamuotoiseen keskusteluun. Kun organisaatioon saadaan koulupsykologi, hänen ajoittainen jalkautuminen nuorisotiloihin on myös tärkeää. Evijärven vapaa-aikatoimessa on yksi työntekijä, hänen työnkuvansa on varsin laaja. Kuntalaisten liikkumisen kannalta kuntosali Klubi 97:n toiminta on paikkakunnalla erittäin merkityksellistä. Kuntosalille myydään pääsääntöisesti perhelippuja vuodeksi kerrallaan. Vuosilipun ostaneet saavat avaimen, jolla tiloihin pääsee harrastamaan koska tahansa. Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetään muun muassa ikäihmisten liikuntatuokioita kertalippuhinnalla. Lappajärven monipalveluauto on mielenkiintoinen kokeilu ja toteutuu, mikäli hankkeeseen saadaan valtionosuus, joka olisi puolet euron auton hinnasta. Autoon sijoitetaan kylmätilaa alla oleviin tavaratiloihin, jolloin autolla voitaisiin kuljettaa kaupasta etukäteen tilatut kauppatavarat kirjastoautopysäkeille. Lappajärven asukkaista n. 60 prosentti asuu Nissin ulkopuolella. Kirjastopalvelujen ja kauppa-asioitten lisäksi monipalveluauton toiminta palvelisi haja-asutusalueitten asukkaita myös muilla tavoilla, joita toiminnan yhteyteen voitaisiin sovittaa. Vapaa-aikatoimessa eri yhdistysten toiminnalla on tärkeä merkitys. Yhdistysten rooli on sitä suurempi, mitä vähemmän kunnalla tai kaupungilla on työntekijöitä vapaa-aikatoimessa. Yhteistyöverkoston luominen kunnan ja 3. sektorin välille on erittäin tärkeää. Selvitetään mitä mahdollisuuksia kunnilla / kaupungilla olisi toimita yhteistyöroolissaan myös kouluttajana tai muulla tavoin kannustaa terveysliikunnan pariin. Evijärven Kuntoklubin toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten kuntalaisia on saatu aktivoitua liikunnan pariin. Seurakuntien, potilasjärjestöjen sekä erilaisten muiden 3. sektorin toimijoitten toiminta kuntalaisten vapaa-ajanpalveluiden järjestäjänä ja liikuttajana on erittäin merkittävää toimintaa, jonka toivotaan jatkuvan

6 edelleen ja yhteistyötä kuntien ja kaupungin vapaa-aikatoimien kanssa tulisi edelleen kehittää. 4H-yhdiststen oma toiminta sekä kuntien ja kaupungin ostopalveluna toteutettu toiminta on paikkakuntien nuorten kannalta erittäin tärkeää. Lappajärven monipalveluauton toiminnasta odotetaan kokemuksia mielenkiinnolla. Nuorisotilojen toiminnassa parasta on se, että nuoret pääsevät itse vaikuttamaan tilojen sisustukseen ja toimintaan, jolloin tilat ja toiminta koetaan omiksi. Huolestuttavaa on päihteiden ja huumeiden käyttö Kaksineuvoisen alueen nuorten keskuudessa. Erityisesti ongelma koskettaa vuotiaita nuoria. Toimeentulotukiasiakkaista suuri osa kuuluu juuri tähän ikäryhmään. Nuorille tulisi löytää tekemistä ja toimintaa. Erityisnuorisotyön tekemiseen tulisi satsata ja löytää resursseja. Kaksineuvoisen sosiaalitoimi on yhteistyössä Seamkin kanssa käynnistämässä tutkimusta, jonka kohderyhmänä on juuri tämä ikäryhmä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, mitä nuoret itse ajattelevat elämästään ja tulevaisuudestaan. 7 Kylpylän käytön kompensointi Alueen kunnissa ei ole kunnallista uimahallia, mutta Kauhavalla ja Lappajärvellä sijaitsee yksityiset kylpylät, joissa myös kuntalaisilla on mahdollisuus käydä uimassa. Kylpylän lippuhinnat ovat kuitenkin korkeammat kuin kunnallisten uimahallien liput, siksi kuntalaisilta on, ainakin Kauhavalla, tullut toiveita kunnallisesta uimahallista. Kunnallista uimahallia ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää rakentaa, koska palvelua on tarjolla, sen sijaan kunnat voisivat toimillaan kannustaa ja tukea kuntalaisia käyttämään kylpylän uimahallipalveluita. Toimintamalli antaa mahdollisuuden entistä monipuolisempaan liikuntaan ja uimahallin käyttö olisi kustannuksiltaan kunnallisten uimahallien lippuhinnan tasoa. Kauhavalla kuntapäättäjät ovat jo aikaisemmin pohtineet kylpylälippujen hinnan kompensoimista. Käytännössä kuntalaiset voisivat käydä kylpylässä kuntalaishinnalla, joka olisi kylpylän normaalihintaa halvempi ja kunta maksaisi yritykselle lippuhinnassa olevan erotuksen. Kylpylä laskuttaisi käyntien kustannukset esimerkiksi kuukausittain. Kuntalaiset saisivat alennuksen lippuhinnasta kirjastokortilla. Härmän kuntokeskuksessa ajatukseen suhtaudutaan myönteisesti. Samoin Lappajärven Kivitipussa nähdään asia hyvänä ja käyttökelpoisena. Kivitipussa jo nyt eläkeläiset pääsevät normaalihintaa edullisemmin uimaan. Kivitipussa on perustamisvaiheessa oleva allasosaston peruskorjaus ja laajentaminen. Kivitipun tarkoituksena on anoa hankkeeseen myös liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettuja varoja, joten heille tämän tyyppinen yhteistyö olisi erittäin positiivista. Kauhavan ja Lappajärven vapaa-aikatoimelle tiedotetaan käydyistä keskusteluista Härmän kuntokeskuksen ja Kylpylä Kivitipun kanssa kylpylälippujen hinnan kompensoimiseksi. Kuntalaisuus todennetaan kirjastokortilla ja kylpylä laskuttaisi kuntaa kerran kuukaudessa.

7 Kuntien vapaa-aikatoimet päättävät ottavatko he toimintamallin käyttöönsä ja käyvät itse neuvottelut hintoihin ja muihin käytännön asioihin liittyvistä seikoista. Merkitään tiedoksi selvitys mahdollisesta kylpylälippujen kompensoimisesta. Tiedoksi merkitään myös Lappajärven ja Kauhavan vapaa-aikatoimille tehty yhteydenotto ja mahdollinen toteuttaminen heidän harkintansa mukaan. Asiasta tehty selvitys annetaan tiedoksi myös Evijärven kunnan vapaa-aikatoimelle mahdollisesti toteutettavaksi harkintansa mukaan. Keskusteltiin olisiko eläkeläisten kuntosalin käytössä mahdollisuus vastaavan kaltaisen mallin hyödyntämiseen. 8 Ikäneuvola aloittanut toimintansa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Ikäneuvola on aloittanut toimintansa syyskuun alussa kolmen työntekijän voimin. Kaksineuvoisessa on hiottu toimintaa alueelle sopivaan muotoon. Ikäneuvola on ikäihmisille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, jossa tehdään konkreettisesti palvelutyötä ja ennaltaehkäisevää työtä. Ikäneuvolasta saa muun muassa tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista. Ikäneuvola tekee yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Projektipäällikkö on hoitotyön johtajan ja kuntayhtymän johtajan kanssa käydyssä keskustelussa muistuttanut, että ikäneuvolan toimintamallia luotaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota matalan kynnyksen toimintaan ja helppoon lähestyttävyyteen. Merkitään tiedoksi ikäneuvolan toiminnan käynnistyminen. Merkittiin tiedoksi ikäneuvolan toiminnan käynnistyminen. Terveys- ja hoitosuunnitelmia tehdään ikäneuvolassakin, samoin toimintaan sisältyy hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Ikäneuvolaan voi mennä ilman ajanvarausta, jatkokäynteihin annetaan käyntiaika. Toiminnan uskotaan vähentävän lääkärissä käyntejä. Ikäneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat Pirjo Mäkynen, Pamela Rintala ja geronomi Katariina Joutsen. Ensi vuodelle suunnitelmissa on muistihoitajan toimen täyttäminen. 9 Syyskaudelle suunniteltua toimintaa Palvelupaletti-hanke on päättänyt järjestää alueella toimiville hankkeille yhteisen tilaisuuden, jossa hankkeet voisivat luoda yhteistyöverkostoaan. Toiminnasta toivotaan jatkuvaaja siksi tilaisuuden järjestely on tehty yhteistyössä Kauhavan Kehityskeskuksen kanssa. Ensimmäinen Hankekahvit-tilaisuus on Ravintola Tuppiroskassa keskiviikkona 5.9. klo 14. Tilaisuuteen on lähetetty kutsu yli kolmellekymmenelle alueella toimivalle hankkeelle. Projektipäällikkö on valmistellut kaikille avointa Tietoa palvelusetelistätilaisuutta. Tilaisuus on klo 18 Yrittäjäopiston tiloissa, pienessä auditoriossa. Tilaisuuden alustava ohjelma liitteenä.

8 Liite 2. Aisapari-viikko ja Kauhava-viikko järjestetään samaan aikaan Palvelupaletti-hanketta on pyydetty yhteistyöhön. Viikolla mukana oleminen tuo hankkeelle näkyvyyttä ja on esimerkkinä yhteistyöstä ja verkottumisesta, jota hankkeessa tuodaan esiin. Alustavasti on sovittu, että viikolla esitellään Ikäneuvolan toimintaa ja yhteistyössä jonkin kylän kanssa järjestetään palvelupäivä. Lisäksi klo 13 Härmän kuntokeskuksessa järjestetään "Osaaminen palveluiksi osuuskunnassa" -tilaisuus, jossa tuodaan esiin osuuskunnallista yrittäjyyttä. Osuustoiminnasta tilaisuudessa luennoi projektipäällikkö Tytti Klén Ruralia-instituutista. Käytännön osuustoimintayrittäjyydestä kertovat Osuuskunta Työkarhujen ja Artesaaniosuuskunta Pohjanmaan edustajat. Merkitään tulevat tapahtumat tiedoksi. Merkittiin tulevat tapahtumat tiedoksi. 9 Tiedotusasiat Projektipäällikkö on osallistunut seuraaviin tilaisuuksiin: - Kauhavan talousseminaari Green Care - meillä ja maailmalla, Sedu Aikuiskoulutus, Maaseutu, Ilmajoki. - Alavudella toimiva Palveluita kotiin -hankkeen projektipäällikkö Anu Palomäki oli hankkeen vieraana Aisapari-viikon ja Kauhava-viikon neuvottelutilaisuus Alueellinen hankkeiden tapaaminen, , Lehtimäki. - "Lähiyhteisö lasten, nuorten ja perheiden tukena"-työpaja, ELLA, Etelä- Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeen järjestämä tilaisuus, , Kauhava. Kauhavan kaupunginhallitus on kokouksessaan täydentänyt Palvelustrategiatyöpajan työryhmää. Työryhmään on nimetty Kauhavalta Esa Jokiaho, Jari Syväjärvi, Hannu Mars, Jarkko Korkiakanas, Harri Mattila ja Helena Mantere. Työryhmään nimettiin lisäksi Marita Mattila, Petri Hietamäki ja Harri Ojanperä. Työpaja toteutetaan yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Kauhavan kaupunginhallitus suhtautui kokouksessaan myönteisesti Palvelupaletti-hankkeen jatkohakemuksen ja lähtee mukaan edellyttäen, että myös Evijärven ja Lappajärven kunnat hyväksyvät sen. Merkitään tiedoksi. Merkittiin em. asiat tiedoksi.

9 10 Muut asiat - Vs. vanhuspalvelujen johtaja Marita Neiro ja sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola ovat olleet Valviran valvontaohjelmat -seminaarissa. Yhden alustuksen aiheena oli "Vanhusten huollon rakenteet, mitä tapahtuu kun Valviran mitoitukset ja ohjeet huomioidaan palvelurakenteen suunnittelussa ja kehittämisessä." Koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva esitteli Vaasan vanhustenhuollon palvelurakenneuudistusta. Vaasan kaupunki ja Aalto-yliopistossa toimiva Sosiaali- ja terveydenhuolloin tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) käynnistivät keväällä 2011 kaksiosaisen tutkimushankkeen, jolla haetaan ratkaisua Vaasan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja palvelurakenteen ongelmiin. Tutkimuksen ensimmäinen osa käsittää nykyisten palvelurakennusten inventoinnin ja Vaasan vanhusväestön määrän ja kasvun inventoinnin. Tutkimuksen toisessa osassa haetaan ratkaisumalleja vanhusväestön kasvulle. Siinä kuvataan uusi palvelukonsepti ja tehdään konseptin sovellutuksia kaupungin erilaisille alueille: urbaani keskustamiljöö, taajamakeskittymä, pienimittakaavainen rakennusalue. Tutkimus valmistuu vuoden 2012 lopulla. Sihteeri selvittää paljonko vastaavan asian toteuttaminen maksaisi Kaksineuvoisen alueella ja miten se olisi käytännössä toteutettavissa. - Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään kello Jos jatkorahoitus selviää, pidetään ajankohtana ohjausryhmän kokous, muussa tapauksessa projektiryhmän kokous. 11 Kokouksen päättäminen Allekirjoitukset Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Marja-Liisa Somppi puheenjohtaja Marita Mattila sihteeri