Hevostallikartoitus ja valvontaisku Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueella. Mari Saartoala, Varpu Kuvaja ja Heli Jutila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hevostallikartoitus ja valvontaisku Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueella. Mari Saartoala, Varpu Kuvaja ja Heli Jutila"

Transkriptio

1 Hevostallikartoitus ja valvontaisku Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueella Mari Saartoala, Varpu Kuvaja ja Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita Hämeenlinnan kaupunki

2 Saartoala Mari, Kuvaja Varpu ja Jutila Heli 2008: Hevostallikartoitus ja valvontaisku Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen alueella. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 17. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. 10 s. + 3 liitettä. ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 4 3. TALLITIETOJEN KERÄÄMINEN 4 4. TARKASTUKSET TALLEILLA 5 5. HEVOSTALLIOHJE 8 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 8 7. JATKOTOIMENPITEET 9 8. KIRJALLISUUS 10 Liitteet 1. Tallien sijainti 2. Tarkastusmuistio 3. Hevostalliohje 2

4 TIIVISTELMÄ Hevostalliprojektin tavoitteena oli selvittää, miten ympäristöasiat on hoidettu seudun hevostalleilla. Talleille myös tehtiin ohje, jossa opastetaan tallin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä ympäristöasioita. Tallirekisteriin koottiin tietoja 57 seudun tallista (Hattula 14, Hauho 11, Hämeenlinna 12, Kalvola 3 ja Renko 15 tallia). Kaikille rekisteriin kirjatuille talleille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin kartoituksesta. Tarkastuskohteita oli Rengossa 2, Hattulassa 5, Hämeenlinnassa 2 ja Hauholla 1 kappale, yhteensä 11 kappaletta. Suurin osa tarkastuskohteista oli ammattitalleja (9 kpl), joissa hevosmäärät vaihtelivat 6 75 välillä, tallipaikkojen vaihdellessa Ammattitalleilla laitumien koko vaihteli 0,5 27 hehtaariin keskiarvon ollessa 5,2 ha. Neljä tarkastettua tallia sijoittui pohjavesialueelle (2 kpl I luokan ja 2 kpl II luokan pohjavesialueelle), kuusi pintaveden tuntumaan (kolme järvien rantaan ja kolme puron varteen) ja neljä valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Viideltä tallilta, joista kaksi oli pohjavesialueella ja yksi pohjavesialueen rajalla, puuttui lantala, tai se oli muuten määräysten vastainen. Suurimmalla osalla talleja, joissa ei ollut lantalaa, oli käytössä siirtolava ja lannanluovutussopimus, mutta nitraattiasetuksen edellyttämää valvontailmoitusta ei ollut tehnyt mikään talli. Kahdella tarkastetulla tallilla ei ollut sen paremmin lantalaa kuin siirtolavaakaan käytössä. Talleille, joissa ei ollut lantalaa, lähetettiin kirje asian saattamiseksi määräysten mukaiseksi. Tarhoista lantaa kerättiin yleensä viikoittain. Hevostallien valvontaisku toi esille tallien suurehkon määrän seudulla. Koska ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 11a kohdan mukaista 60 hevosen tallikokoa ei alueella ylitä mikään talli, talleja ei ole yleensä ympäristöluvitettu. Ympäristölupaa voidaan edellyttää vähäisempäänkin toimintaan, jos toiminta sijoittuu vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle (YmpsAs 1 :n 2 mom). Kartoituksen suurimpien pohjavesialueelle tai pintaveden tuntumaan sijoittuvien tallien osalta tulisi miettiä tarvetta ympäristöluvittaa kohteet. Luotua tallirekisteriä tulee ylläpitää osana tarkastajaohjelmaa ja Excel-taulukkona. Tallien ympäristövalvontaa kannattaa toteuttaa projektinomaisesti aina muutaman vuoden välein normaalin valituspohjaisen valvonnan lisäksi. Luontevia yhteistyötahoja tallien ympäristöasioiden valvonnassa ovat rakennusvalvonta, eläinlääkärit ja kuluttajapalveluista vastaava terveystarkastaja. Ympäristönsuojelumääräyksissä on mahdollista antaa talleja koskevia määräyksiä. 3

5 1. JOHDANTO Viime vuosina Hämeenlinnan seudulla on rakennettu useita uusia hevostalleja ja peruskorjattu vanhoja. Sekä suurten, yritystoimintaa harjoittavien tallien että pienten parin, kolmen hevosen harrastustallien määrä lisääntyy. Tallin rakentamista ja ylläpitämistä koskevia säädöksiä ja valtakunnallisia ohjeita on annettu mm. eläinsuojelusta, lannan varastoinnista ja käsittelystä, jätevesien puhdistamisesta ja eläinten hautaamisesta. 2. TAVOITE Projektin tavoitteena oli selvittää, miten ympäristöasiat on hoidettu seudun hevostalleilla sekä minkälainen on neuvonnan ja valvonnan tarve. Tallikäynneillä oli tarkoitus selvittää erityisesti lantalan tilannetta. Samalla kuitenkin huomioitiin muitakin ympäristöasioita. Ongelmatilanteissa oli tarkoitus neuvoa tallin omistajaa ja antaa ohjeita korjaamiseen. Toisena tavoitteena oli tehdä talleille ohje, jossa opastetaan tallin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä ympäristöasioita. 3. TALLITIETOJEN KERÄÄMINEN Aluksi kerättiin tallien yhteystietoja. Tallien tietoja saatiin mm. ympäristötoimen tietokannoista, läänineläinlääkäriltä, maaseutusihteeriltä, internetistä sekä kirjoittamalla tallien osoitteita ylös ajellessa ympäri maaseutua. Tallinpitäjät olivat yhteistyöhaluisia ja heiltä saatiin paljon naapuritallien osoitteita. Jo projektiin ryhdyttäessä tiedettiin, että näin lyhyessä ajassa on vaikea saada tietoon kaikkia ympäristötoimen toimialueella olevia hevostalleja. Suurin osa rekisterin talleista on ammattitalleja, joiden osalta uskotaan, että rekisteri on melkein täydellinen. Pienien tallien osalta tietojen kerääminen on vaikeampaa, koska niiden tilanne muuttuu jatkuvasti eikä alle kuuden hevosen pitoon liity ilmoitusvelvollisuutta asemakaava-alueen ulkopuolella. 4

6 Rekisteriin saatiin yhteensä 57 tallia. Hattulassa on 14, Hauholla 11, Hämeenlinnassa 12, Kalvolassa 3 ja Rengossa 15 tallia. Rengon talleista suurin osa on pieniä, yhden tai kahden hevosen talleja, joista saatiin tieto paikallisten hevosihmisten kautta. Tiedossa olevat Hattulan ja Hämeenlinnan tallit ovat suurimmaksi osaksi isompia talleja, joko vuokratalleja tai ratsastuskouluja. Rekisterin tallit sijoittuvat liitteen 1 mukaisesti kartalle. Toiminta-alueella on runsaasti ratsastustalleja ja vuokratalleja, mutta vain muutama pelkästään kasvatukseen keskittyvää talli. Talleja voi harvoin laittaa vain yhteen kategoriaan, koska monilla talleilla on sekä omia hevosia, vuokrahevosia että tuntitoimintaa. Hevoset voivat olla ravureita tai ratsuja tai niillä teetetään varsoja. Osa hevosista toimii useammassa roolissa. Vain yhdellä rekisterin tilalla oli ympäristölupa ja silläkin ensisijaisesti johtuen lypsylehmien suuresta määrästä. 4. TARKASTUKSET TALLEILLA Kaikille ympäristötoimen rekisterissä oleville talleille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin kartoituksesta ja tarkastuksista. Parin viikon päästä tiedusteltiin sopivaa aikaa tarkastuskäynnille. Tarkastettavat tallit valittiin pohjavesialueilta tai vesistön läheisyydestä. Selvityksessä kierrettiin erikokoisia talleja koko toiminta-alueelta. Muutama talli myös soitti itse ja varasi tarkistusajan aiheesta lehteen tehdyn jutun pohjalta. Mikään talleista ei kieltäytynyt vierailusta. Vierailukohteita oli Rengossa 2, Hattulassa 5, Hämeenlinnassa 2 ja Hauholla 1 kappale, yhteensä 11 kappaletta. Tarkastusta varten suunniteltiin sopiva lomake (Liite 2) erilaisten olemassa olevien lomakkeiden pohjalta. Tarkastuskäynneillä selvitettiin lantalan koko ja kunto. Huomiota kiinnitettiin tarhojen, laitumien ja kenttien salaojitukseen sekä kuinka usein niiltä poistetaan lanta. Tallien jätevesien ja jätteiden käsittelyä myös tarkkailtiin. Suurin osa vierailukohteista oli ammattitalleja (9 kpl), joissa hevosmäärät vaihtelivat 6 75 välillä, tallipaikkojen vaihdellessa (Taulukko 1). Hevosten tallipaikkoja suurempi määrä selittyy sillä, että kesällä hevosia voidaan pitää laitumella ilman 5

7 tallipaikkaa. Ammattitalleilla laitumien koko vaihteli 0,5 27 hehtaariin keskiarvon ollessa 5,2 ha. Taulukko 1. Tallien ominaisuuksia. 1 = pientä huomautettavaa toimintaperiaate hevosmäärä pohjavesialue/ lantala Kunta /tallipaikat vesistö ammattimainen 6/10 1-luokan puuttuu Hattula alueen rajalla ammattimainen 20/11 ei / järvi ok Hattula ammattimainen 75/34 2-luokka ok 1 Hauho /järviä ammattimainen 20 1-luokka ok Hattula ammattimainen 12/11 ei/vanajavesi ok Hattula ammattimainen 13/12 (+ pihatto ei ok Renko 2 hevoselle) harrastus 3/3 1-luokka / puuttuu Hattula ojan varrella lemmikki 2/3 poneja ei ei tarvita Hämeenlinna ammattimainen 22/18 ei puuttuu Hämeenlinna ammattimainen 17/12 2-luokka / puuttuu, Hämeenlinna (+pihatto 5 vesistö muuttaa ponille) ammattimainen 12/14, rakenteilla 24/24 ei liian pieni Renko Neljä tarkastettua tallia sijoittui pohjavesialueelle (2 kpl I luokan ja 2 kpl II luokan pohjavesialueelle), kuusi pintaveden tuntumaan (kolme järvien rantaan ja kolme puron tai joen varteen) ja neljä valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Muutamien tallien laitumista osa oli luonnonlaidunta. Suurimpien pohjavesialueelle sijoittuvien tallien osalta tulisi miettiä tarvetta ympäristöluvittaa kohteet. Kolme 6

8 kohdetta sijoittuu sekä pohjavesialueelle että pintaveden tuntumaan. Näistä yksi on varsin suuri ja myös pintavesivaikutuksien minimoiminen puoltaa luvitusta. Osa talleista ilmoitti lantalan puuttumisesta jo ennen vierailua tallilla. Viideltä tallilta, joista kaksi oli pohjavesialueella ja yksi pohjavesialueen rajalla, puuttui lantala, tai se oli muuten määräysten vastainen. Neljällä tallilla oli riittävän kokoinen lantala ja yhdessä tilanne oli hieman epäselvä. Yhdellä tallilla lantala oli liian pieni, mutta tällä tallilla oli käytössä myös siirtolava. Pienimmältä kahden ponin lemmikkikohteelta laki ei vaadi lantalaa, mutta tälläkin kohteella lanta käsitellään asianmukaisesti pussittaen se edelleen hyötykäyttöön. Suurimmalla osalla talleja, joissa ei ollut lantalaa, oli käytössä siirtolava. Siirtolavat tyhjennettiin 2 4 viikon välein ja useimmilla niitä käyttävillä oli lannanluovutussopimus, mutta nitraattiasetuksen edellyttämää valvontailmoitusta ei ollut tehnyt mikään talli. Kahdella tarkastetulla hattulalaisella tallilla ei ollut sen paremmin lantalaa kuin siirtolavaakaan käytössä. Näillä kohteilla lanta levitettiin omalle pellolle, mutta välivarastointi oli puutteellisesti järjestetty. Yhden 12 hevosen tallin lanta joutuu toistaiseksi kaatopaikalle, vaikka omistajalla olisi kiinnostusta kompostointiin. Tarhoista lantaa kerättiin yleensä viikoittain, mutta joillakin talleilla jopa päivittäin. Yhden tallin tarhoissa keruu tapahtui vain kerran vuodessa keväällä. Valumavesien käsittelyrakenteita ei selvityksessä huomattu tiloilla kysellä, mutta on todennäköistä, että niitä on toistaiseksi varsin vähän. Talleille, joissa ei ollut lantalaa, lähetettiin kirje, jonka mukaan liitettiin lantalanrakentamisohje (MMM-RMO C4) ja lannan luovutusilmoitus. Kaikille tarkastetuille talleille lähetettiin myös tarkastuslomake. 7

9 5. HEVOSTALLIOHJE Teimme talleille ohjeen ympäristöasioista (Liite 2). Apuna käytettiin tallikäynneillä ilmitulleita asioita, ongelmia ja kysymyksiä. Ohje lähetettiin elokuussa 2008 ympäristötoimen rekisterissä oleville talleille. Ohjeen sisältää: - mitä asioita tulee huomioida uuden tallin perustamisessa - tarvittavat luvat ja ilmoitukset - eläinsuojelumääräykset - vesien- ja pohjaveden suojelun vaikutus tarhojen, laitumien ja kenttien rakentamiseen - tallin lantahuolto - jätehuolto - jätevesien käsittely - kuolleen eläimen hautaaminen tai hävittäminen - maiseman- ja luonnonsuojelunäkökohtia 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Hevostallien valvontaisku toi esille tallien suurehkon määrän seudulla. Koska ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 11a kohdan mukaista 60 hevosen tallikokoa ei alueella ylitä mikään talli, niiden valvonta on ollut satunnaista ja perustunut lähinnä asiakasvalituksiin. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin mukaan, jos toiminta sijoittuu vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, ympäristölupaa voidaan edellyttää vähäisempäänkin toimintaan. Lisäksi ympäristölupamenettely voi käynnistyä myös Naapuruussuhdelain nojalla. Suurimpien pohjavesialueelle sijoittuvien tallien osalta tulisikin miettiä tarvetta ympäristöluvittaa kohteet. Muilla kohteilla valvontaa voidaan toteuttaa projektinomaisesti ja vaatimuksista tiedottaen sekä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tärkeää olisi saada lantalat ja lannan käsittely asianmukaiseen kuntoon. Tähän liittyen talleille tiedotetaan tarpeesta tehdä 8

10 valvontailmoitus, jos siirtolavalla varastoidaan lantaa ja luovutetaan se edelleen hyödynnettäväksi. Ympäristöasioiden perusteella vieraillut tallit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: Ympäristöstään välittävät Näillä talleilla oli ympäristöasiat otettu huomioon, ja ne myös hoidettiin hyvin ja perusteellisesti. Näillä talleilla lakien vaatimukset tunnettiin ja oli tehty enemmän kuin lain minimivaatimukset edellyttivät. Siistit, mutta vanhanaikaiset Näillä talleilla ympäristön yleiskuva oli siisti ja hyvin hoidettu, mutta puutteita oli mm. lannan varastoinnissa. Lainsäädännön vaatimuksia ei siis kaikilta osin täytetty. Välinpitämättömät Näillä talleilla ympäristöön suhtauduttiin piittaamattomasti eikä lainsäädäntöä välitetty noudattaa. Esimerkkeinä mainittakoon pohjavesialueella ilman lantalaa sijaitsevat tallit, missä kehotuksista huolimatta lannan varastointia ei ollut hoidettu asianmukaisesti. 7. JATKOTOIMENPITEET Tässä projektissa luotua tallirekisteriä tulisi ylläpitää osana tarkastajaohjelmaa, jossa tallit voisivat olla omana kohdenumerona. Myös yhteenvetomaista excel-taulukkoa kannattaa ylläpitää, sillä siitä näkyy yhdellä silmäyksellä monia valvonnan kannalta keskeisiä seikkoja. Nyt ne on tallennettu kohderyhmään nitraattiasetuksen valvonta. Osa kohteista löytyy myös terveydensuojelun puolelta kuluttajapalveluista, sillä ratsastuspalvelujen osalta valvontaa suorittaa terveystarkastaja. Selvityksen perusteella neuvonnan tarve tallien ympäristöasioissa on suurinta tallin rakentamisen tai laajentamisen yhteydessä. Neuvonta voidaan toteuttaa luontevasti 9

11 yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Myös tässä projektissa valmistuneen hevostalliohjeen jakelusta neuvotellaan rakennusvalvonnan kanssa. Ympäristötarkastajat voivat panostaa entistä enemmän neuvontaan rakennuslupavaiheessa. Lisäksi tallien ympäristövalvontaa kannattaa toteuttaa projektinomaisesti aina muutaman vuoden välein normaalin valituspohjaisen valvonnan lisäksi. Luontevia yhteistyötahoja viemässä tietoa tiloille ovat eläinlääkärit ja kuluttajapalveluista vastaava terveystarkastaja. Varsinkin harrastetalleilla, joissa on vain muutama hevonen, näyttää usein olevan puutteellisesti hoidettu lannan varastointi ja käsittely. Projektiluonteisesti olisi hyvä järjestää tulevina vuosina neuvontakäyntejä myös näille talleille. Ympäristönsuojelumääräyksissä on mahdollista antaa talleja koskevia määräyksiä. Määräyksiä voitaneen antaa esimerkiksi haju- ym. haittojen syntymisen estämiseksi tarvittavasta pinta-alasta, kun talli sijoitetaan asemakaava-alueelle tai muualle asutuksen läheisyyteen. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen sivuilla olevaa lomaketta karjan kuivalannan varastoimisesta lantapatterissa korjataan ja täydennetään, niin että se koskee myös hevosen lantaa ja sitä käyttäen voidaan jättää myös lannan luovuttamista koskeva valvontailmoitus, joka olikin huomioitu monien muiden kuntien vastaavissa lomakkeissa. 8. KIRJALLISUUS Nitraattiasetus (931/2000). (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=6313) Ympäristöministeriö 2003: Hevostallien ympäristönsuojeluohje. Ympäristöministeriön moniste 121. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=6313) kts. lisää talliohjeesta 10

12 LIITE 1. Hevostallien sijainti Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7723/08 Heli Jutila

13 TARKASTUSMUISTIO LIITE 2 Kiinteistötiedot: Kiinteistönumero Pinta-ala Pohjavesialue Toiminnan laatu: Ravihevosia/ratsuja? Ammattimaista / harrastustoimintaa? Vuokratalli? Omia hevosia? Hevostiedot: Tallipaikkoja: Tallin ja lantalan rakennusvuodet Hevosia: Poneja: Hevosten ulkoilualueet Tarhat Tarhojen kunto Onko tarhat salaojitettu, toimiiko salaojitus? Mihin valumavedet johdetaan? Etäisyys vesistöstä / valtaojista, suojavyöhykkeet? Poistetaanko lanta tarhoista säännöllisesti? Kentät, maneesi Kunto Onko kentät salaojitettu, toimiiko salaojitus? Mihin valumavedet johdetaan? Poistetaanko lanta kentiltä ja maneesista säännöllisesti? 12

14 Laitumet Kunto Etäisyys vesistöstä / valtaojista, suojavyöhykkeet? Muut ulkoilualueet ja reitit? Lantala Millainen lantala? koko pohjan tiiviys reunat kate sijainti toimivuus (ylitäyttyminen?)? kpl m3/kpl laidunnus kk Lantalan tarve Hevosia Poneja Yhteensä 0 Minne lanta toimitetaan? Omille pelloille/ luovutetaan? Paljonko pelto pinta-alaa on käytettävissä levitystä varten? Onko kirjallinen sopimus säännöllisestä toimituksesta? Jätehuolto Hyödynnettävät jätteet: määrä toimituspaikka lajittelu, on/ei 13

15 Ongelmajätteet Loisteputket Paristot, akut Lääke- ja kemikaalijätteet Muut? Käytöstä poistetut Tarvikkeet Koneet, laitteet Lämmitys: Mikä lämmitysmuoto on käytössä? Onko sisälämpötilat säädetty sopiviksi? (vrt. ilmastointi) Muut ympäristönäkökohdat 14

16 HEVOSTALLI- OHJE

17 1. Uutta tallia suunniteltaessa Hevostalli kenttineen ja tarhoineen, vaatii tilaa ympärilleen. Esimerkiksi tallin etäisyydeksi muusta asutuksesta suositellaan vähintään 50 metriä. Uutta tallialuetta suunniteltaessa kannattaa huomioida mahdolliset laajennukset tulevaisuudessa. Suunnittelussa tulisi myös pyrkiä sijoittamaan järkevästi lantala, varastotilat mm. kuivikkeille, heinälle ja muille rehuille sekä ulkotarhat ja laidunalueet. Toiminnan laajuudesta ja tyypistä riippuen kokonaisuuteen voivat kuulua ratsastuskenttä, maneesi, ratsastusreitit, harjoitusravirata sekä pysäköintialueet hevosajoneuvoille ja henkilöautoille. Tallihanketta suunnittelevan on tärkeä olla yhteydessä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ennen rakennusluvan hakemista. Näin rakentamista ohjaava lainsäädäntö, kuntakohtaiset määräykset ym. seikat voidaan ottaa huomioon riittävän ajoissa. 1.1 Luvat ja ilmoitukset Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuslupa tarvitaan myös silloin, kun rakennukseen tehdään olennaisia muutoksia tai rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan. Pienempiin muutoksiin tarvitaan toimenpidelupa. Eläinsuoja tarvitsee ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Hakemus ympäristöluvasta tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölupa voidaan edellyttää myös luparajan alittavalta eläinmäärältä, jos talli sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai jos toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueella on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus voidaan vaatia tehtäväksi myös alueella, missä se jo olevan asutuksen takia katsotaan tarpeelliseksi. Lisätietoja ilmoituksen teosta saa kunnan terveystarkastajalta. Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä tai muu hevosten pito. Ratsastuspalveluja koskee laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista. Lain mukaan toiminnanharjoittaja on vastuussa palveluiden turvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja, joka sisältää tiedot ratsastuspalvelun turvallisuuden varmistamisesta. Turvallisuusasiakirja säilytetään tallilla ja esitetään pyydettäessä terveydensuojeluviranomaiselle, malli löytyy Kuluttajaviraston ohjeesta 1

18 ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Ohjetta sovelletaan myös karsinapaikkojen vuokraukseen rakennusten ja rakenteiden sekä vuokraajien ohjeistuksen osalta. 2 Eläinsuojelumääräykset Tallien eläinsuojelumääräykset löytyvät muun muassa maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään Talli Tallin käytävien on oltava niin leveitä, että eläin pääsee esteettä liikkumaan. Eläimen liukastumisen tai muun vahingoittumisen vaara pitää estää oikeanlaisilla materiaaleilla. Jos karsinoiden ovet ovat kiinteät eikä hevosen pää ylety käytävälle, karsinoiden välisen käytävän tulee olla ratsutallissa vähintään 2,5 metriä ja ravitallissa 3,5 metriä. Tallin oviaukon leveyden tulisi olla vähintään 1,5 metriä ja karsinan oviaukon leveyden vähintään 1,2 metriä. Tallin sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5 kuitenkin aina vähintään 2,2 metriä. Käytännössä suositellaan tallin korkeudeksi 3 metriä. Yksittäiskarsinan minimitilavuus Hevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m 2 ) Enintään 1,08 4,0 Yli 1,08 mutta enintään 1,30 5,0 Yli 1,30 mutta enintään 1,40 6,0 Yli 1,40 mutta enintään 1,48 7,0 Yli 1,48 mutta enintään 1,60 8,0 Yli 1,60 9,0 Eläinsuojassa on oltava ikkuna ja se on sijoitettava niin, ettei hevonen voi sitä rikkoa. Suositeltavaa olisi, että ikkunoiden pinta-ala on vähintään 1/20 tallin pinta-alasta. Tallin suositeltava suhteellinen kosteus on %. Erityisen huono yhdistelmä on kostea ja lämmin talli-ilma. Tallissa on paloturvallisuuden vuoksi oltava vähintään kaksi erillistä uloskäyntiä. 2

19 2.2 Pihatto Makuuhallin koko lasketaan yksittäiskarsinan koosta kutakin hevosta kohden. Hevosen ikä Yksittäiskarsinan pinta-alasta Täysikasvuinen 80 % kk nuori 60 % < 12 kk varsa 40 % Jos hevoset ruokitaan pihaton makuuhallissa tai ryhmäkarsinassa, suositellaan täysikasvuisille hevosille varattavaksi tilaa m 2 hevosta kohti. Jokaista alkavaa kymmenen hevosen ryhmää kohti täytyy olla lämmitetty karsina sairaustapauksia varten. Yleensä suositellaan, että sulana pysyviä juomalaitteita tulee olla yksi kymmenelle hevoselle. Pihaton makuuhallissa tulee olla kaksi uloskäyntiä (ovien leveys 3,5 metriä) ja uloskäynnit rakennettu siten, että sisälle ei tuule. Makuuhallissa on oltava ilmanvaihto, ja kosteutta sekä vetoa on vältettävä. Hyvä rakennusmateriaali on puu, peltihalli ei ole suositeltava. Makuuhallin pohja, joka toimii myös lantavarastona, on tehtävä tiivispohjaiseksi (betoni, asfaltti). Rakentamisessa on noudatettava lantalalle asetettuja määräyksiä. Makuuhallin sisätilan korkeuden tulee olla vähintään 3,2 metriä, koska kuivikepatja nousee talven aikana jopa metrin. Mitoituksessa tulee myös huomioida, että lannan voi poistaa esimerkiksi tavallisella maataloustraktorilla ja etukauhalla kerran vuodessa. Pihatossa on oltava ainakin yhdellä sivulla noin metrin korkuinen betoninen puskuseinä lannan tyhjennystä varten. Hyvin kuivitettu ja hoidettu makuualusta pysyy lämpimänä ja kuivana koko talven. 2.3 Tarhat ja laitumet Tarhan ja laitumen maaston, kasvillisuuden sekä maapohjan on oltava hevoselle sopivia ja ympäristön on oltava riittävän rauhallinen ja meluton. Tarvittaessa ulkotarhassa ja laitumella on oltava hevoselle suojaa epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Aidan tulee olla turvallista ja sopivaa materiaalia. Piikkilankaa ei saa käyttää aitana. Laitumella tai tarhassa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia ja aitojen on oltava helposti hevosen havaittavissa. 3

20 3 Ympäristönsuojeluohjeet Uuden tallin perustamista tai vanhan laajentamista tulee välttää tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Erityisen huonosti eläinsuojan ja ulkotarhojen sijoituspaikaksi soveltuvat pohjavesialueiden sisimmät osat ns. pohjaveden muodostumisalueet, koska niillä pohjavesivaraston yläpuolella ei ole pohjavettä suojaavia tiiviitä maakerroksia, sekä vedenottamoiden esimerkiksi kaivojen lähistöt, koska niillä pohjaveden mahdollinen pilaantuminen aiheuttaa terveyshaittaa. Tietoa pohjavesialueista saa ympäristöviranomaisilta. 3.1 Tarhat ja laitumet ja kentät Pintavaluntana ja salaojavesien mukana hevostarhoista voi valua huomattava määrä ravinteita, joiden päätyminen vesitöihin tulee estää. MTT:n tekemien tutkimusten mukaan keväisissä hevostarhojen valuntavesissä on 5-6 mg/l fosforia ja pahimmillaan jopa 20 mg/l. Vuotuinen keskiarvo on 3,5 mg/l. Vesistön läheisyydessä sijaitsevilla talleilla tarha-alueen hulevedet olisi hyvä johtaa lasketusallas-kosteikkoon käsiteltäväksi. Allas on mitoitettava riittävän suureksi eli 5 % tarha-alasta. On varauduttava siihen, että tarhan salaojat eivät toimi varhain keväällä ja valunta tapahtuu pintavaluntana. Laskeutusaltaaseen olisi hyvä saada kemiallinen käsittely. Alumiini- tai rautasulfaatilla voidaan saostaa liukoista fosforia, jota on runsaasti tarhaalueiden vesissä. Lasketusallas-kosteikon kasvillisuus edistää ravinteiden sitoutumista. Allasta pitää hoitaa säännöllisesti. Tarhan pohjarakenne on valittava maaperän, maaston muotojen ja ulkoilualueen koon mukaan. Sade- ja sulamisvedet eivät saa jäädä tarhaan, ja pohjan tulee kestää kaikilla säätyypeillä. Tarhat ja kentät tulisi puhdistaa säännöllisesti ja riittävän usein. Salaojittaminen on suositeltavaa, jos alueen hevospaine on suuri ja maasto on upottavaa tai melko pehmeää. Kantavalla maapohjalla riittää kevyempi pohjustus. Ulkotarhojen pintamaa tulee uusia ajoittain. Tarhan vähimmäiskoon tulisi olla m x m eli m 2. Tarhat tulee pintavesien suojelun suhteen perustaa vähintään 20 metrin etäisyydelle valtaojasta ja 100 metrin etäisyydellä purosta ym. vesistöstä. Suojaetäisyyden tulee kuitenkin olla olosuhteista riippuen vähintään metriä. Vesistöön viettävät rinteet tulee jättää tarhan ulkopuolelle, ellei rantaan ole mahdollistaa jättää riittävää suojavyöhykettä. 4

21 3.2. Tallin lantahuolto Lantalan tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu 12 kuukauden aikana kertyvä lantamäärä. Jos hevoset laiduntavat koko kesäkauden, lantalan mitoituksesta voidaan vähentää 4 kuukauden aikana syntyvä lantamäärä. Laskennallinen vuotuinen lantamäärä on hevosella 12 m 3, ja ponilla 8 m 3. Tallin yhteyteen ei tarvitse rakentaa lantalaa tai sen koko voi olla normien mukaista pienempi, mikäli 1. lantaa kertyy vähemmän kuin 20 m 3 vuodessa 2. lantaa luovutetaan hyödyntäjälle, jolla on ympäristölupa toiminnalleen 3. lantaa luovutetaan tiivispohjaiseen lantavarastoon 4. lantaa myydään tallilta pakattuna. Näissä poikkeustapauksissa tallinpitäjän on tehtävä nitraattiasetukseen pohjautuen valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontailmoitukseen on liitettävä pitkäaikainen, mielellään toistaiseksi voimassa oleva lannanluovutussopimus, jossa on vähintään 6 kuukauden irtisanomisaika, sekä selvitys lannan vastaanottajan varastotilojen riittävyydestä. Luovutusta odottava lanta tulee varastoida tiivispohjaisella siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla katoksessa tai peitteellä katettuna. Lantalan rakenne Lanta on varastoitava tiivispohjaiseen rakennelmaan, joka on tehty betonista, asfalttibetonista tai valuasfaltista. Rakenteiden tulee estää valumavesien ja lannan pääsy pinta- ja pohjavesiin. Edessä on oltava ajoluiska (kynnys) ja kuormauslaatta, jotka estävät lannan leviämisen. Lantalan seinämäkorkeuden tulee olla vähintään 0,5 metriä. Ohjeellinen varastointitilavuus saadaan kertomalla lantalan pohjapinta-ala seinämäkorkeudella, johon on lisätty 1 metri. Avolantalan osalta on otettava huomioon suoraan lantalaan satava vesi ja lumi. Vuoden aikana kertyväksi nestemääräksi voidaan arvioida 0,1 m 3 /m 2. Avolantala on sijoitettava niin, ettei rakennuksen katolta valu vettä lantalaan, vähintään 1,2 metrin päähän seinästä. Lantalan kattaminen on suositeltavaa, koska se saattaa tulla myöhempien EU- määräysten mukaan pakolliseksi. Ohjeita lantalan rakentamiseen löytyy maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksistä ja ohjeista (MMM-RMO C4). Lannan levitys Nitraattiasetus kieltää lannan levityksen välisenä aikana. Jos maa on sula ja kuiva, lantaa voidaan levittää asti ja lannan levitys voidaan aloittaa aikaisintaan keväällä 1.4. Levityksen jälkeen pelto on välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluttua, mullattava tai kynnettävä. 5

22 Lannan patterointi Lantapatterissa varastointia suositellaan vain poikkeustapauksissa. Patteroinnista on vuosittain tehtävä ilmoitus kunnon ympäristöviranomaiselle. Lantapatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä tai valtaojaa, viittä metriä lähemmäksi ojia eikä 100 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa. Lantapatteri tulee peittää aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Patteroinnista löytyy lisäohjeita nitraattiasetuksesta. Lannan polttaminen Pienimuotoinenkin lannan hävittäminen polttamalla on pääsääntöisesti kiellettyä. Jos hevosenlantaa halutaan polttaa polttolaitoksessa, tarvitaan ympäristölupa. Suomessa jätteenpolttoasetusta sovelletaan myös lantaan. Asetuksen tiukat vaatimukset jätteenpolton päästöille ja päästöjen tarkkailulle ovat saavutettavissa vain kalliiden investointien kautta, mikä tekee käytännössä pienten polttolaitosten toiminnan kannattamattomaksi. 6

23 3.2 Tallin jätehuolto Tallilla syntyvät jätteet ovat pääsääntöisesti erilaisia paperi- ja muovipakkauksia, kuten rehupaalien muovit ja paperiset rehusäkit. Ongelmajätteitä ovat esimerkiksi erilaiset kemikaalit, jäteöljyt, lääkkeet sekä loisteputket, ne on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ja ne on toimitettava kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Sekajäte kerätään jäteastiaan, jonka tyhjentämisestä sovitaan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Biojäte on suositeltavaa kerätä erikseen ja kompostoida. Keräyspaperi, -pahvi, metalli ja lasi on hyvä toimittaa hyötyjätteiden aluekeräyspisteisiin. Kunnalla on jätehuoltomääräyksissä, jotka koskevat myös hevostalleja. Jos biojätettä syntyy yli 20 kiloa viikossa tai hyötyjätteitä syntyy säännöllisesti, esimerkiksi pakkauksista, niille on hankittava erilliset keräysastiat ja sovittava tyhjentämisestä jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta on määrätty kunnan nettisivuilla. Linkki: Tulipesässä saa polttaa lämmityksen yhteydessä puun tai turpeen seassa puhdasta puuta, pieniä määriä kuivaa paperia, pahvia ja kartonkia. Haja-asutusalueella saa polttaa avotulella olkia, hakkuutähteitä tms., jos siitä ei ole haittaa naapureille tai ympäristölle. 3.3 Jätevedet Jätevesiä syntyy tallitilojen pesusta ja hevosten pesupaikasta, sekä henkilökunnan pesu- ja käymälävesistä. Jos talli sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, liittyminen sen verkostoon on pakollista. Jos se taas sijaitsee toiminta-alueen läheisyydessä, liittyminen on suositeltavaa. Kaikilla kiinteistöillä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, on oltava selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä käyttö- ja huolto-ohjeineen talousjätevesiasetuksen mukaisesti. Ympäristötoimella on erillinen lomake selvitystä varten. Linkki: Vähäiset jätevedet, ns. kantovedet, saa johtaa puhdistamatta maahan esimerkiksi saostustai imeytyskaivon kautta. Suuremmat jätevesimäärät on käsiteltävä pienpuhdistamossa, maaperäkäsittelyssä tai johdettava umpikaivoon. Umpikaivon kunnosta on pidettävä huolta ja liete on toimitettava ympäristöluvan saaneeseen paikkaan, esimerkiksi jätevedenpuhdistamolle. Vuosikymmeniä vanhat järjestelmät harvoin täyttävät talousjätevesiasetuksen vaatimuksia, joten ne on korjattava viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Sopivan käsittelyn valinta riippuu mm. tontin sijainnista ja maaperästä. Valinta on syytä antaa tehtäväksi asiantuntijalle, joka laatii suunnitelman jätevesijärjestelmästä. Suunnitelma esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle, jolle tehdään ennen rakentamista rakennus- tai toimenpidelupahakemus. 7

24 Jos asiakaskäymälä on kompostikäymälä, käymälän jätteitä ei tule sekoittaa hevosten lannan joukkoon, vaan ne tulee pitää erillään bakteerien ja virusten leviämisen hallitsemiseksi. Käymäläjäte tulee käsitellä Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan ja kompostoiden sitä 1-2 vuotta ennen omaan peltoon levittämistä. 3.4 Kuolleen hevosen hävittäminen Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa annetaan eläinten hautaamiselle seuraavia vaatimuksia. Eläintä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota kynnetään tai kaivetaan pian hautaamisen jälkeen. Kuollut eläin on haudattava vähintään metrin syvyyteen ja peitettävä heti niin etteivät ketut, rotat tai muut eläimet pääse siihen käsiksi. Taudin aiheuttajien tuhoamiseksi kuollut eläin on tarvittaessa hautaamisen yhteydessä kalkittava. Eläintä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Hevosen voi myös toimittaa Honkajoelle polttolaitokseen. Kiertokapula ottaa kuolleen hevosen vastaan ainoastaan Karanojalla Hämeenlinnassa. Hevosen tuhkaaminen on mahdollista ainoastaan Mäntsälässä Lemmikkilehdossa. Muiden eläinten kohdalla ota yhteyttä kunnan eläinlääkäriin. Linkit: 8

25 3.5 Luonnon- ja maisemansuojelunäkökohtia Hevosten laiduntaminen luonnonlaitumilla on luonnon monimuotoisuutta edistävä tekijä, kun se toteutetaan niin, että laitumet eivät rehevöidy. Hevoset, ja varsinkin joutilaat hevoset, sopivat hyvin perinnebiotooppien hoitajiksi. Hevoset laiduntavat mieluiten kuivahkoilla, kovapohjaisilla niityillä, mutta toisaalta ne menevät myös veteen syömään järviruokoa. Heinien ja ruohojen lisäksi hevosille kelpaavat jossain määrin myös puiden lehdet ja kuoret. Hevoset, naudat ja lampaat pärjäävät myös yhteislaidunnuksessa. Perinnebiotooppien hoitoon on saatavissa ei-tuotannollisten investointien tukea ja perinnebiotooppien hoidon erityistukea. Hevostila yleensä kaunistaa ympäristöään. Varsinkin arvokkailla maisema-alueilla kannattaa tallin pitäjän pohtia myös maisemanäkymiä ja esteettisyyttä tallin ja laitumien hoidossa. Se on osa kulttuuriympäristön hoitoa. 9

26 Tietolähteitä Hevosyrittäjä: Hevostilan ympäristön hallinta (http://www.hevosyrittaja.fi/ep/tiedostot/yh.pdf) Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Jätevedet Jätevesijärjestelmä: Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2004) Suomen ympäristökeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö 2003: Perinnebiotooppien hoitokortti. Laidunnus. Laurea-ammattikorkeakoulu 2004: Hevoskehä-materiaali. Hevosten Maaseutu 2-hanke. Lääninhallitus: Ilmoitus eläintenpidosta lomakkeet Maa- ja metsätalousministeriö: Eläinsuojelusäädökset Maa- ja metsätalousministeriö: Kuolleen eläimen hävittäminen (1374/2004) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Maa- ja metsätalousministeriö: Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen (http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavhevonen.html) Nitraattiasetus (931/2000) (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=6313) Rakennusvalvonta Hämeenlinnan kaupungin internetsivuilla Valvonta- ja kuormitustietolomakkeet VAHTI: Säädösten mukainen lantala varastoinnin vaihtoehdot? 10

27 Ympäristöministeriö 1998: Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. Ympäristöministeriö 2003: Hevostallien ympäristönsuojeluohje. Ympäristöministeriön moniste 121. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=6313) Ympäristöministeriö 2008: Hevostallityöryhmän raportti. Ympäristölupa: Yhteystiedot: Heli Jutila (vesiensuojelu, nitraattiasetus) Ympäristötarkastaja puh Pirjo Suominen (tuoteturvallisuus) Terveystarkastaja puh Niina Räsänen (ilmoitus eläimistä asemakaava-alueella) Elintarvikehygieenikko puh Reijo Hemilä (nitraattiasetus, jätevedet) Ympäristötarkastaja puh Sirpa Viholainen (jätehuolto) Ympäristötarkastaja puh Raisa Rihkavuori (ympäristöluvat) Vs. ympäristötarkastaja puh Kuvat Mari Saartoala ja Varpu Kuvaja Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ympäristönsuojeluharjoittelijat Mari Saartoala ja Varpu Kuvaja sekä Heli Jutila Käyntiosoite Linnankatu 6 C-porras PL 63, Hämeenlinna Teletiedot Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03) Sähköiset tiedot 11

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE Raahen seutukunta Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 1. LUVAT JA ILMOITUKSET Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja tapauskohtaisesti

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 23.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa 3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 20.10.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa...3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Ekologinen talli. VirtuaaliKYLÄ

Ekologinen talli. VirtuaaliKYLÄ Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi 2011. Hevostilojen ympäristönsuojeluohje Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi 2011. Hevostilojen ympäristönsuojeluohje Jyväskylässä Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi 2011 Hevostilojen ympäristönsuojeluohje Jyväskylässä Tämän oppaan tarkoituksena on palvella hevostilojen tietolähteenä ympäristönsuojelu- ja muissa lupa-asioissa. Kun

Lisätiedot

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan kaukovarastoinnista patterissa (kohta D) myös, jos patteri

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJE HEVOSTALLEILLE

YMPÄRISTÖOHJE HEVOSTALLEILLE YMPÄRISTÖOHJE HEVOSTALLEILLE Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula Keski-Uudenmaan ympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 LAINSÄÄDÄNNÖLLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 LUPA- JA ILMOITUSVELVOLLISUUDET... 4

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008 Hevostallityöryhmä Ympäristönsuojelupäivät, Lammi Katri Nuuja, YM 1 Hevostallityöryhmän tehtävät Erityisesti pienten hevostallien maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen ja ympäristönsuojelun kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010

ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010 Hevostallien ympärist ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010 YSL 4 yleiset periaatteet 1. Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate 2. Varovaisuus- ja huolellisuusperiaate

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma

Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Eläinsuojan ympäristölupa Valvonnan näkökulma Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 5.5.2014 Jyväskylä Harri Liukkonen, Keski-Suomen ELY-keskus Milloin tarvitaan Ympäristön pilaantumisen vaaraa

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 26 30.03.2010 TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA JA PATTERIVARASTOINNISSA 157/8/86/2007 VALVJAOS

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi 1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Liite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset... 2652

Liite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset... 2652 2650 N:o 1022 LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO sivu Liite 1. Eläinjätteen keräämistä ja kuljetusta koskevat vaatimukset... 2651 1. Kuljetusvälineet... 2651 2. Kuljetusasiakirjat... 2651 3. Kuljetusmerkinnät...

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle? Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla Hevostallin ympäristöasiat Hevostalouden ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö n m o n i s t e. Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003 HELSINKI 2003

Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö n m o n i s t e. Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003 HELSINKI 2003 Y m p ä r i s t ö m i n i s t e r i ö n m o n i s t e 121 Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003 HELSINKI 2003........................... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 26 30.03.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 34 14.06.2010 TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA

Lisätiedot

Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa. Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki

Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa. Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki Viljelijöille vaikeat asiat ympäristöluvissa Airi Kulmala/MTK Stop turhalle byrokratialle 4.9.2014 Seinäjoki Eläinsuojien ympäristöluvat - taustaa Vuonna 2013 noin 20 000 tilalla kotieläimiä, eläinsuojan

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 HAKIJA Haaja-Maito Oy Niemeläntie 338 69100 Kannus KIINTEISTÖ Alavainio 217-403-3-25

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Esityksen sisältö Ympäristövaikutukset Hevostaloudesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja ratkaisuja

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

131 12.11.2013. Oikaisuvaatimus suunnittelutarveratkaisusta ja poikkeamispäätöksestä nro 2013-108 / Ein Ave

131 12.11.2013. Oikaisuvaatimus suunnittelutarveratkaisusta ja poikkeamispäätöksestä nro 2013-108 / Ein Ave Rakennus- ja ympäristövaliokunta/byggnads - och miljöutskottet 131 12.11.2013 Oikaisuvaatimus suunnittelutarveratkaisusta ja poikkeamispäätöksestä nro 2013-108 / Ein Ave RAKYMP 131 Rakennus- ja ympäristövaliokunta/byggnads-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

Hevostallin ympäristöopas 2009 www.nurmijarvi.fi

Hevostallin ympäristöopas 2009 www.nurmijarvi.fi Hevostalllliin ympäriistöopas 2009 www.nurmijarvi.fi 2 ISBN 978-952-99837-5-9 Yhteistyökumppanit : Nurmijärven kunta, Uudenmaan ympäristökeskus, Palomäen tila, Tuikun Talli, Vuonotalli Solsik- ke, Juhana

Lisätiedot

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Rakennus- ja ympäristölautakunta 319 17.10.2012 Päätös / Ympäristölupa / Maitofarmi Mamis Ay - Eläinsuoja / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 575/11/01/00/2010 RYL 319 Asiakirjat Asiakirjat ovat

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HEVOSTILOILLA Hevostallin ympäristö on osa maisemaa, estetiikkaa ja yritysimagoa

RAKENTAMINEN HEVOSTILOILLA Hevostallin ympäristö on osa maisemaa, estetiikkaa ja yritysimagoa RAKENTAMINEN HEVOSTILOILLA Hevostallin ympäristö on osa maisemaa, estetiikkaa ja yritysimagoa Kaisa Hirvaskoski-Leinonen 04.02.2010 HEVOSEN PIDON LUVANVARAISUUS Ympäristölupa vaaditaan yli 60 hevoselle

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

3. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Sipoon ympäristönsuojeluyksikön tarkastuksella 12.6.2014.

3. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Sipoon ympäristönsuojeluyksikön tarkastuksella 12.6.2014. Ympäristönsuojelulain nojalla annettava määräys ja juoksevan uhkasakon asettaminen määräyksen tehostamiseksi / Föreläggande enligt miljöskyddslagen och utsättande av löpande vite för att förstärka föreläggandet

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys

Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Eläinten rekisteröinti ja ruhojen hävitys Minna Norismaa Yritysneuvoja, maatilat ProAgria Pohjois-Karjala Lähde: Evira (diat joissa ei erillistä mainintaa) Nautaeläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tallimääräykset 2014. Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Tallimääräykset 2014. Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Tallimääräykset 2014 Lahti 15.4.2014 Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Vuokko Puurula 15.4.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 22 12.02.2015. 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 22 Asianro 8573/11.01.00/2014 Lausunto aluehallintovirastolle eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta, Lohilahti 7:99, Riistavesi Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueellinen

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 AVOTULEN TEKOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.7.2011 ALKAEN Uudessa pelastuslaissa (379/2011) tarkennetaan joiltain osin avotulen

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot