Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I Heini Iinatti

Transkriptio

1 Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I Heini Iinatti

2 Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla Hevostallin ympäristöasiat Hevostalouden ympäristövaikutukset Viihtyisä ja turvallinen talliympäristö hevosille, asiakkaille ja yrittäjälle Ympäristövaatimukset ja niiden soveltaminen käytännössä Mitä ympäristölainsäädäntö tallillani käytännössä tarkoittaa? Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Nitraattiasetus Jäte- ja kemikaalilaki Hevosyrityksen ympäristöasioiden hallinta työkaluja omalle tallille

3 Hevostalous ympäristössä Hevosala on edelleen kasvussa Talleja (isoja ja pieniä) rakennetaan ja vanhoja rakennuksia peruskorjataan hevosten käyttöön Hevoset sijoittuvat yhä enenevässä määrin sinne missä ihmisetkin ovat mahdollisia haitan kärsijöitä Syntyy suuria hevoskeskittymiä edellytykset ongelmien syntyyn kasvavat Hevonen tarvitsee paljon tilaa ympärilleen! Ympäristönsuojelun osalta ohjeisto on jatkuvasti kiristynyt ja tullee kiristymään

4 Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä

5 Toimimaton lantahuolto on hevostalouden merkittävin ympäristöriski

6 Kuivikelanta ympäristötekijänä Suomen n hevosta tuottavat vuosittain noin tonnia kuivikelantaa Lanta sisältää suuren määrän ravinteita Yhden hevosen vuosituotos sisältää fosforia noin 8-16 kg, typpeä kg ja kaliumia kg Koko hevosmäärän osalta tämä tarkoittaa noin 860 tn fosforia ja 5000 tn typpeä vuosittain Lisäksi ravinteiden määrää kuivikelannassa lisää kuivikkeista tuleva osuus Ravinteet, jotka jäävät hyödyntämättä, ovat alttiita huuhtoutumaan

7 Hevonen kuluttaa tehokkaasti ympäristöä

8 Tarhat, ulkoilualueet Hevonen on painava eläin, joka kuluttaa maastoa, erityisesti portin alue ja ruokintapaikat kuluvat Tarha-alueet ovat huomattavia fosforin kuormituslähteitä Ulkoilualueilta ravinteet siirtyvät vesiuomiin erityisesti pintavaluntana sade- ja sulamisvesien mukana Kuormitus on korkeimmillaan kevään sulamisvesien valumissa Fosforista noin 80% on liuenneessa muodossa Tarhojen siivoamisella pystytään puolittamaan kuormitus

9 Jokainen hevostalli välittää ympäristölleen kuvaa koko hevosalasta

10 Vesistökuormitus (pinta- ja pohjavedet) rehevöityminen Valumat lantaloista, tarhoista, laitumilta, urheilualueilta Tallien jätevedet Jätehuolto Lanta Ylijäävä rehu Paalimuovi, rehusäkit, pakkaukset Ongelmajätteet (lääkkeet, kalustonhuolto) Muut jätteet, mm. metalli Haju, Pöly, Kärpäset Eroosio Hevostalouden ympäristövaikutukset 1/2

11 Visuaaliset / maisema haitat Suuret rakennukset Mutaiset tarhat Epäsiisti varastointi Heikkokuntoiset rakenteet Liikkuminen Liikenneturvallisuus, lanta, eroosio Välilliset haitat Hevostalouden ympäristövaikutukset 2/2 Kuljetukset, rehuntuotannon vaikutukset, rakentaminen Energian kulutus, veden kulutus, muiden materiaalien kulutus

12 Säästetään ympäristöä oma toimintaympäristö Parannetaan hevosten hyvinvointia Parannetaan oman yrityksen imagoa Naapurisopu säilyy toiminta säilyy Parannetaan alan julkisuuskuvaa Säästetään rahaa Laki määrää Miksi parempaa ympäristöasioiden hoitoa?

13 Hyvällä ympäristöasioiden hoidolla säästetään sekä ympäristöä että rahaa sekä parannetaan yrityksen ja toimialan julkisuuskuvaa

14 Toiminnan laadun takaamiseksi ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemiseksi tilaa on oltava riittävästi

15 Ympäristölainsäädäntö Ympäristölainsäädäntö on oikeusjärjestyksen laajimpia asiakokonaisuuksia. Maa-aineslaki Metsälaki YVA-laki Vesilaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Jätelaki Luonnonsuojelulaki Ympäristönsuojelulaki EU-jäsenyyden myötä Suomen ympäristölainsäädäntö on harmonisoitu vastaamaan EY-lainsäädäntöä. Erityisesti ympäristönsuojelussa ja luonnonsuojelussa suuri osa lainsäädännön muutoksista pohjautuu EY-lainsäädäntöön.

16 Ympäristölainsäädännön periaatteet Kestävän kehityksen periaate Läpäisyperiaate Kestävän käytön periaate Ennalta varautumisen periaate Aiheuttamisperiaate Ennalta ehkäisyn periaate Parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaate (bat) Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate

17 Ympäristölainsäädäntö 1 / Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000). ympäristönsuojelun yleislaki ympäristön pilaantumisen ehkäisyä koskevat yleiset velvoitteet Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojelumääräykset: paikallisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ympäristönsuojelulaki 85 : tarkastuksen nojalla yksittäinen määräys, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi.

18 Ympäristölainsäädäntö 2 / 4 Asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) eli ns. nitraattiasetuksen lannan varastointia ja levitystä koskevia määräyksiä ja suosituksia ns. hyvän maatalouskäytännön ohjeet. Asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) koskee myös hevostalleja ja siellä syntyviä jätevesiä. Jätelaki (1072/1993) ja jäteasetus (1390/1993) (UUSI JÄTELAKI yleiset velvollisuudet jätehuollon järjestämiseksi Kunnalliset jätehuoltomääräykset: paikalliset ohjeet siitä miten jätteet lajitellaan, mihin ne toimitetaan jne.

19 Ympäristölainsäädäntö 3 / 4 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus, rakennuslupatarve Terveydensuojelulaki (763/1994) ilmoitusvelvollisuus, joka koskee ei-ympäristöluvanvaraisia talleja asemakaava-alueella ja asutuksen välittömässä läheisyydessä EU:n asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä eli ns. sivutuoteasetus (EY 1774/2002) säännöt eläimistä saatavien sivutuotteiden keräämiselle, kuljetukselle, varastoinnille, esikäsittelemiselle, käsittelylle, käytölle ja hävittämiselle. lanta ja kuolleet eläimet

20 Ympäristölainsäädäntö 4 / 4 Muita talliympäristöä ja sen käyttöä koskevia määräyksiä sisältäviä lakeja ovat mm. lannoitelaki (232/1993), eläinsuojelulaki (247/1996) ja asetus (396/1996), ulkoilulaki 1973/606 ja jokamiehen oikeudet, kemikaalilaki (744/1989) ja asetus (675/1993)

21 Maankäyttö- ja rakennuslaki Ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL ja YSL Alueiden käytön suunnittelu: rinnakkainen YSL 42.2 : toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti YSL 6 : sijoituspaikan valinta: toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset Rakentaminen: päällekkäinen edellyttää sekä YSL:n että MRL:n mukaista luvitusta

22 Hevostilan sijoittaminen Kaavoitus Rakennuslupa Ympäristölupa Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti Sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset Pohjavesialueet, muut ympäristön kannalta herkät alueet

23 Kaavoitus ja hevostalous Kaavalla voidaan suojata olemassa oleva tai alueelle tuleva hevostaloustoiminta Kaavassa voidaan osoittaa esim. alueita, joille hevosreittejä on suunnitteilla Kunnan osoittaessa kaavassa alueen hevostaloudelle on kunta samalla, ainakin epäsuorasti, tunnistanut tarkoituksen hyväksyttäväksi ja tarpeelliseksi -> saattaa helpottaa esim. tukien saantia hankkeelle Kaavoituksella voidaan ohjata saman palvelun tuottajat samalle alueelle, syntyy keskittymä (esim. hevostalous) Seuraa, ole selvillä, vaikuta!

24 Hevoset vaativat tilaa Mikä on hyvä hevoselle? luonnolliset tarpeet ja lajikäyttäytyminen turvallinen ja rauhallinen elinympäristö riittävästi tilaa ulkoiluun ja liikkumiseen Toimintaympäristön laatu ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy asianmukainen ja toimiva tallirakennus piha-alueineen, lantala ja varastotilat kuivikkeille, rehuille, tarvikkeille. Toiminnan laatu ja laajuus ratsastuskenttä, maneesi, harjoitusravirata, hiittisuora, reitit pysäköintialueet, sosiaalitilat, kuten WC:t, suihkut ja kerhotilat. Toiminnan laajennus- tai lisärakennustarpeet

25 Arvioita tilantarpeesta Harrastustoiminta (2-6 hevosta) tallirakennus, lantala, varastotilat m 2 ulkotarhat, laitumet ratsastuskenttä lähireitit ajoon/ratsastukseen (hiittisuora) 500 m 2 / hevonen, 0,25-2 ha / hevonen 20*40/60 m 5-10 km 800 m Suosituksena yksittäisen harrastetallitontin koko 1/2-3 ha Yritystoiminta (yli 6 hevosta) tallirakennus, lantala, varastotilat m 2 ulkotarhat, laitumet 500 m 2 / hevonen, 0,25-2 ha / hevonen ratsastuskenttä, maneesi 40 * 70 m 60 * 100 m harjoitusravirata (1000 m) 7,5 ha lähireitit ajoon/ratsastukseen 5-10 km sosiaalitilat, WC:t, pysäköinti hlöautoa, hevoskuljetuskalusto

26 Hevosurheilualue Hevosurheilualue (noin 100 hevosta, 10 tallia) vaatii minimissään ha tilaa. Laidunmahdollisuudet ja maastoreitistöt lisäävät tilan tarvetta merkittävästi. Esim. Suomesta: Äimärautio, Oulu: 100 ha (osin vesialuetta), toiminnot : kilpailuravirata (sis. katsomot, valjaskatokset, P-paikat yms.), lämmittelyrata, 13 tallia, ulkotarhat, viheralueet, maastoreitti noin 5 km, 175 hevosta, Killeri, Jyväskylä: 124 ha, 150 hevosta, toiminnot kilpailuravirata (sis. katsomot, valjaskatokset, P-paikat yms.), lämmittelyrata, 12 tallia, ulkotarhat, viheralueet, maastoharjoitusradat (alueella myös muita urheiluhalleja, agility, golf, palloilu), Vaasa (suunnitelma): ha ydinalue + reitistöalueet, hevosta, Laajempien hevosurheilualueiden tallitontin kooksi on arvioitu m 2 /hevonen Tonteille ei sijoiteta omia ratsastuskenttiä tai muita harjoittelualueita

27 Luvat ja ilmoitukset Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen ja muuttaminen vaatii rakennusluvan tai toimenpideluvan. Ilmoitus aluehallintovirastolle, läänineläinlääkärille, kun hevosia on vähintään kuusi. Asemakaava-alueella hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. Ympäristölupa tarvitaan, jos talli on vähintään 60 hevoselle tai ponille.

28 Ympäristönsuojelulaki ja -asetus Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000) keskeisin ohjauskeino ympäristönsuojelun yleislaki ympäristön pilaantumisen ehkäisyä koskevat yleiset velvoitteet ympäristölupamenettely tavoitteena on: 1. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, 2. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, 3. ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia, 4. tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena, 5. parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon, 6. edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, 7. torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä.

29 Ympäristölupa Ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille pohjavesialueella kohtuuton haitta naapureille toimintakokonaisuus?? Ympäristölupa haetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista. Lupa aluehallintoviranomaiselta, jos täysikasvuisia hevosia > 200 tilalla paljon muita eläimiä Ympäristöluvan hakemista edellyttää myös toiminnan olennainen muuttaminen

30

31 Ympäristönsuojelulaki 85 tarkastuksen nojalla yksittäinen määräys, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelumääräykset Ysl 19 paikallisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kunnanvaltuusto

32 Nitraattiasetus (931/2000) valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Nitraattiasetus sisältää lannan varastointia ja levitystä koskevia määräyksiä ja suosituksia sekä ns. hyvän maatalouskäytännön ohjeet Nitraattiasetus koskee kaikkia eläinsuojia ja kaikkea pelto- ja puutarhaviljelyä Asetuksen noudattamisen valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnan ympäristöviranomaiselle ja toissijaisesti alueelliselle ympäristökeskukselle