Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v
|
|
- Annikki Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely Toiminta-ajatus Fysiikan laitos suorittaa kolmea perustehtävää: koulutusta, tukimusta ja yhteiskunnallista palvelua. Laitos antaa kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavaa laaja-alaista fysiikan opetusta, harjoittaa kokeellisen ja teoreettisen fysiikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta sekä palvelee yhteiskuntaa antamalla sen käyttöön tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntija-apua sekä kouluttamaansa asiantuntevaa työvoimaa. Fysiikan laitos toteuttaa ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvän Jyväskylän yliopiston yhtä viidestä tutkimuksen painoalasta, Luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne. Toiminnan esittely Koulutus Laitoksessa voi suorittaa filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineena fysiikka ja filosofian maisterin tutkinnon kolmessa pääaineessa, fysiikassa, soveltavassa fysiikassa ja teoreettisessa fysiikassa. Laitoksessa annetaan myös fysiikan opettajien koulutusta, joka toteutetaan yhteistyössä Opettajankoulutuslaitoksen ja Normaalikoulun kanssa. Fysiikassa voi suorittaa jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Jatkokoulutus toteutetaan tohtorikouluissa. Fysiikkaa pääaineenaan opiskelee noin 500 perustutkinto-opiskelijaa, joista ensimmäisen vuoden opiskelijoita on noin 100. Päätoimisia jatko-opiskelijoita on noin 85. Tutkintotavoitteet ovat: filosofian kandidaatteja 45/v, filosofian maistereita 45/v ja filosofian tohtoreita 13/v. Uusien opiskelijoiden valintajärjestelmän muuttuminen vuonna 2015 saattaa jossain määrin vaikuttaa tulevien vuosien perustutkinto-opiskelijoiden määriin. Laitoksella on opetuksen kehittämisryhmä, jossa on myös opiskelijoiden edustus. Opetuksen yleinen suunnittelu ja kehittäminen sekä opetuksen tasosta vastaaminen ovat pedagogisen johtajan tehtäviä. Osoituksena opetuksen hyvästä tasosta ja kehityssuuntautuneisuudesta on 2000-luvulla laitokselle kaksi kertaa myönnetty valtakunnallinen yliopistokoulutuksen laatuyksikköasema.
2 Laitoksen opetuksen tavoitteet ja kehityslinjat esitetään Koulutusstrategiassa. Tutkimus Laitoksen tutkimustoiminnan perustan muodostavat ammattitaitoinen ja motivoitunut tutkijakunta, monipuolinen ja ajanmukainen tutkimuslaitekanta ja laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimus on keskitetty kolmelle pääalalle, jotka ovat hiukkasfysiikka, materiaali- ja nanofysiikka ja ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka. Kullakin pääalalla harjoitetaan sekä kokeellista että teoreettista tutkimusta. Laitoksen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimus on Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö v Kiihdytinlaboratoriolla on myös valtakunnallinen tehtävä vastata kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä. Suuri osa materiaalifysiikan tutkimuksesta tapahtuu tiedekunnan yhteisessä nanotieteiden tutkimusympäristössä Nanoscience Centerissä (NSC) läheisessä yhteistyössä kemian ja biologian nanotieteen tutkijoiden kanssa. Hiukkasfysiikan ja ydinfysiikan tutkimuksesta merkittävä osa tapahtuu yhteishankkeissa Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) kanssa, jonka yksi taustayliopisto Jyväskylän yliopisto on. Soveltava tutkimus pohjautuu laitoksessa harjoitettavaan perustutkimukseen, ja siihen liittyy merkittävä määrä kaupallista palvelututkimusta. Tutkimustoiminnan keskeinen osa on tutkijakoulutus. Enemmistö laitoksen tutkijakunnasta on väitöstutkimustaan tekeviä jatko-opiskelijoita ja juuri valmistuneita tohtoreita. Laitoksen tutkimustoiminta on arvioitu korkeatasoiseksi monissa arvioinneissa (esim. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen kokonaisarviointi 2010 (4,5/5) ja Suomen Akatemian suorittama fysiikan tieteenala-arviointi 2012). Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen sitaatiotyöryhmän selvityksien mukaan laitoksen tutkimuksen kansainvälinen merkittävyys on alansa selvästi parasta Suomessa ja kaikki alatkin huomioituna Suomen ja Pohjoismaiden kärkeä. Laitoksen tutkimustoiminnan tavoitteet ja tulevaisuuden suuntaviivat on esitetty Tutkimusstrategiassa. Voimavarat (tilanne ) Laitoksessa työskentelee noin 185 henkilöä. Tutkimushenkilöstön määrä on 68, tohtorikoulutettavien 85, teknisen henkilökunnan 27 ja hallintohenkilöstön 5. Laitoksen vuosibudjetti on n. 15 milj. euroa, josta n. 6 milj. euroa on perusrahoitusta täydentävää ulkopuolista rahoitusta. Laitos on menestynyt varsin hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa niin kotimaisista kuin kansainvälisistä rahoituslähteistä. Suurimmat ulkopuoliset rahoituslähteet ovat Suomen Akatemia (n. 4 milj. euroa),
3 kansainväliset tutkimusohjelmat (esim. EU:n puiteohjelmat) (0,8 milj. euroa) sekä kaupallinen tilaustutkimus (n. 0,7 milj. euroa). Fysiikan tutkimuslaitoksen HIPin osuus rahoituksesta on n. 0,6 milj. euroa. Yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki erityisesti jatko-opiskelijoille on myös merkittävä rahoituslähde (n. 0,3 milj. euroa). Kansainvälisyys Laitoksen toiminnalle on leimallista kansainvälisyys. Tutkimusjulkaisuista yli 80 % (tilanne v. 2012) on yhteisjulkaisuja ulkomaisten tutkijoiden kanssa, ja käytännössä kaikki tutkimusraportit julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunnasta 25 % on ulkomaalaisia, jatkoopiskelijoista 25 %. Laitos on mukana lukuisissa EU-hankkeissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Laitoksen tutkijoilla on runsaasti kansainvälisiä luottamustehtäviä ja arviointi- ja muita asiantuntijatehtäviä. Laitoksella vierailee vuosittain noin 250 ulkomaista tutkijaa. Kiihdytinlaboratoriossa toteutettaviin tutkimuksiin on avoin kansainvälinen hankehaku. Laitoksen tutkijat järjestävät kansainvälisiä konferensseja ja workshopeja. Laitoksella on kansainvälisiä maisteriohjelmia ja kaksoistutkintosopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laitos tuottaa tieteen ja teknologian asiantuntemusta ja asiantuntijoita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palvelukseen. Laitoksen tutkijoilla on runsaasti yhteistyötä teollisuuden kanssa, jota toteutetaan mm. tilaustutkimuksina ja palvelustutkimuksina ja erilaisina tutkimuksen yhteistyöhankkeina ja innovaatiotoimintana. Suuri osa tästä toiminnasta kohdistuu paikalliseen teollisuuteen, mutta siihen osallistuu myös ulkomaisia yrityksiä. Lääketieteellisten isotooppien valmistus palvelee lääketieteen ja sairaanhoidon tarpeita. Säteilyturvakeskuksen STUKin kanssa on voimassa tutkimusja koulutusyhteistyösopimus. Laitos on maan johtava fysiikan opettajien kouluttaja ja osallistuu koulujen oppimateriaalien kehittämiseen ja tuottamiseen. Yhteistyöhön koulujen kanssa kuuluvat mm. koululaisvierailut ja lukiolaisten kesäharjoittelutoiminta. Laitoksen mittavalla kansainvälisellä toiminnalla, johon kuuluu suuri määrä tutkijavierailuja sekä konferensseja ja kokouksia, on merkitystä alueen elinkeinoelämälle.
4 2. Toimintasuunnitelma kaudelle Koulutus Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta Laitoksen yksi keskeinen menestystekijä on hyvätasoinen ja motivoitunut opiskelijakunta. Sitä vaatii myös laitoksen laaja tutkimustoiminta, jossa opinnäytetöitään tekevillä opiskelijoilla on suuri rooli. Opiskelijarekrytoinnissa vedotaan laitoksen vahvuuksiin, kuten opetuksen ja tutkimuksen korkeaan tasoon, valmistuneiden hyvään työllistymiseen ja laitoksen opiskelijaystävälliseen ilmapiiriin. Laitosta tehdään tunnetuksi koulujen kanssa tapahtuvan yhteistyön (mm. koululaisvierailut, lukiolaiskurssit ja lukiolaisten kesäharjoittelu, CERN-verkoston tukeminen, fysiikan olympiavalmennus) kautta, internetin välityksellä ja uusille ylioppilaille suunnatulla tiedotuksella. Keski-Suomen LUMA-keskuksen merkitys laitoksen markkinoinnissa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa kasvaa. Laitos lisää internetnäkyvyyttään erityisesti koululaisten suuntaan. Yhteydenpito alumneihin, erityisesti laitokselta valmistuneisiin fysiikan opettajiin, on rekrytoinnin kannalta tärkeää. Nykyisin käytössä olevassa opiskelijoiden valintajärjestelmässä valtaosa opiskelijoista valitaan suoraan ylioppilaskokeen ja lukion päättötodistuksen perusteella. Opiskelijavalinta muuttuu syksystä 2014 alkaen, kun uudistettu yhteishakujärjestelmä otetaan käyttöön. Uudistuksen yhteydessä siirrytään fysiikassa käyttämään koko maassa samoja valintaperusteita. Laitos luopuu samalla syksyn hausta. Laitos seuraa uudistuksien vaikutuksia opiskelijavalintaan ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin hyvän ja riittävän opiskelija-aineksen takaamiseksi. Laitoksen opiskelijakiintiö valinnassa on 70. Opiskelijoita voidaan ottaa myös hakujen ulkopuolella edellyttäen, että opiskelupaikkoja on vapaana. Jatkokoulutukseen järjestetään haku kaksi kertaa vuodessa. Valinta perustuu tiedekunnan yhteisiin valintakriteereihin, joissa huomioidaan opintomenestys, tutkimussuunnitelma, rahoitussuunnitelma ja ohjausjärjestely. Koulutus toteutetaan tohtorikouluissa. Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrää kasvatetaan. Valittaessa kansainvälisiä opiskelijoita maisteriohjelmiin ja tutkijakoulutukseen kiinnitetään huomiota opiskelijoiden aikaisempaan opiskelumenestykseen ja siihen, että opiskelijalla on riittävän kattavat lähtötiedot ko. koulutukseen. Kansainvälisten opiskelijoiden haettavana on laitoksen myöntämiä, opiskelumenestykseen sidottuja apurahoja.
5 Peruskoulutus Fysiikan peruskoulutukseen kuuluvat filosofian kandidaatin tutkintoon johtava koulutus ja filosofian maisterin tutkintoon johtava koulutus. Kandidaatintutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, maisterin tutkinto sen jälkeen kahdessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon pääaine on fysiikka. Tutkinto voidaan suorittaa kahdella tavalla, joista toisessa (A-vaihtoehto) on opintojen alkuvaiheessa enemmän tilaa sivuaineopinnoille, kun taas toisessa (B-vaihtoehto) edetään nopeammin aineopintoihin. B-vaihtoehtoon otetaan vuosittain n. 15 opiskelijaa lukiosuoritusten ja haastattelun perusteella. Maisterintutkinnon voi suorittaa kolmessa pääaineessa, fysiikassa, soveltavassa fysiikassa ja teoreettisessa fysiikassa. Fysiikan opettajan maisterin tutkinnon pääaine on fysiikka. Suunnittelukauden aikana maisterintuotanto pyritään nostamaan pysyvästi tavoitetasolle (45/vuosi) lisäämällä opiskelijoiden yksilökohtaista seurantaa ja ohjausta heidän koko opiskeluaikanaan sekä tehostamalla maisterintutkielmien ohjausta. Seurannalla ja ohjauksella pyritään myös kasvattamaan vuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrää. Taulukko 1. Peruskoulutus Vuosi Tavoite Hakijat *): - kaikki hakijat hakusija, koko yliopisto aloittaneet / aloituspaikat 85/80 100/80 100/8 0 85/72 99/72 100/70 Perustutkinto-opiskelijat Pääaineessa suor. fysiikan op LuK-tutkinnot FM-tutkinnot / Tavoite 34/45 35/45 35/45 39/45 37/45 45 Valmistumisajan mediaani (FM, v.) 5,9 6,0 6,5 6,0 6,1 5,5 *) Sisältää vain kevään haun. Syksyn haussa opiskelijoita on aloittanut keskimäärin 10, hakijoita n Syksyn haku toteutettiin viimeisen kerran v Opettajankoulutus Laitos on eniten fysiikan opettajia tuottava laitos Suomessa. Opettajankoulutuksesta vastaavat professori ja lehtori. Opettajien fysiikan opetus on integroitu pääosin muuhun fysiikan opetukseen. Laitos järjestää säännöllisesti koulufysiikkaa käsitteleviä
6 erikoiskursseja, joita luennoivat fysiikan didaktiikkaan erikoistuneet opettajat, sekä demonstraatiokurssin. Myös fysiikan historian kurssi ja tähtitieteen perusteiden kurssi ovat tarkoitettuja erityisesti opettajaksi opiskeleville. Pedagoginen koulutus tapahtuu kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksessa (OKL). OKL osallistuu myös opettajakoulutettavien opinnäytetöiden ohjaamiseen. Opettajankoulutukseen otetaan opiskelijoita pääsääntöisesti fysiikan opintojen alussa järjestettävällä haulla (ns. suoravalinta). Opintoihin voi hakeutua rajoitetusti myös opintojen myöhemmässä vaiheessa. Suunnittelukaudella on tavoitteena vakiinnuttaa opettajaksi opiskelevien määrä tavoitetasolle (15) ja vahvistaa laitoksen asemaa maan johtavana fysiikan opettajien koulutusyksikkönä. Opettajankoulutuksen uutena kehityshankkeena on opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen. Koulutus aloitetaan lukuvuonna Täydennyskoulutuksen tavoitteena on opettajina toimivien ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen ja ammatti-identiteetin vahvistaminen. Se myös vahvistaa laitoksen asemaa maan johtavana fysiikan opettajien kouluttajana ja on merkityksellistä myös opiskelijarekrytoinnin kannalta. Täydennyskoulutuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä tiedekunnan muiden laitosten ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Taulukko 2. Fysiikan opettajiksi valmistuneet Tavoite Tutkinnot (tavoite) 10 (15) 7 (15) 9 (15) 7 (15) 16 (15) 10 Jatkokoulutus Jatkokoulutus toteutetaan hiukkas- ja ydinfysiikan, materiaalifysiikan ja nanotieteen tutkijakouluissa. Yliopisto rahoittaa osaa tutkijakoulutuksesta perusrahoituksen kautta, muu osa rahoituksesta tulee ulkopuolisella rahoituksella toimivista tutkimushankkeista ja säätiöiden ja rahastojen myöntämistä apurahoista. Valtakunnallisten tutkijakoulujen nykyisen toimintakauden päättyessä laitos selvittää yhteistyölaitoksiensa kanssa, millaisessa muodossa yhteistyö tutkijakoulutuksessa toteutetaan jatkossa. Laitoksella voi tehdä tohtorin tutkinnon kaksoistutkintona ulkomaisen yliopiston kanssa silloin, kun Jyväskylän yliopiston ja ko. yliopiston välillä on asiasta sopimus. Sopimuksia pyritään solmimaan aina, kun merkittävä osa ulkomaisen yliopiston jatkoopiskelijan väitöstutkimuksesta ja opiskelusta tapahtuu laitoksella.
7 Jatko-opintojen ohjausta ja edistymisen seurantaa tehostetaan ottamalla yliopiston tekemän yleisohjeen mukaisesti käyttöön seurantaryhmät, jotka tapaavat väitöskirjan tekijän vuosittain. Tavoitteena on tohtorintutkinnon suorittaminen keskimäärin tavoiteajassa 4 vuotta. Taulukko 3. Jatko-opiskelijoiden määrä eri tutkijakouluissa v Tutkijakoulu lkm Hiukkas- ja ydinfysiikka 41 Materiaalifysiikka 34 Nanotieteet 10 Yhteensä 85 Taulukko 4. Jatko-opiskelijoiden rahoitus v lkm % JYFL JY (ent. OKM ja JY/rehtori) SA TEKES 3 4 EU 6 7 Teollisuus 6 7 HIP 3 4 Yksityiset säätiöt Oma rahoitus 2 2 Yhteensä 85 Taulukko 5. Jatkotutkinnot Tavoite FT-tutkinnot (Tavoite) 12 (14) 17 (14) 10 (13) 14 (13) 11 (13) 13 FL-tutkinnot Opetuksen kehittäminen
8 Laitos ottaa lisääntyvästi käyttöön interaktiivisia opetustapoja ja pienryhmissä oppimista. Opetuksessa painotetaan opiskelijoiden opiskelutaitojen ja omaehtoisen oppimisen edistämistä. Henkilökunnan didaktista osaamista kehitetään kannustamalla pedagogisen koulutuksen hankkimiseen. Laitos tekee lukuvuonna kokeiluna käytössä olleesta omaopettajajärjestelmästä pysyvän. Järjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia seurataan, ja järjestelmää kehitetään tarpeen mukaan. Opetuksen kehittämisestä vastaavat laitoksen pedagoginen johtaja ja opetuksen kehittämisryhmä. Kehittämistyö perustuu oppisisältöjen ajanmukaisuuden arviointeihin, opiskelijoilta saatuun palautteeseen ja fysiikan didaktiikan tutkimukseen, josta saadaan tietoa opettajakunnan pedagogisen koulutuksen ja OKL:n kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Opetuksen työelämävastaavuudesta saadaan tietoa vuosittaisen laitokselta valmistuille suunnatun työllistymiskyselyn kautta. Laitoksella on käytössä opetuksen arviointijärjestelmä (sähköinen luentokysely), joka toteutetaan yhdessä opiskelijajärjestön Ynnä kanssa. Järjestelmää kehitetään niin, että se palvelee nykyistä paremmin opetuksen sisällöllistä kehittämistä. Lisäksi yliopistotasolla suoritetaan opetuksen laadun tarkkailua. Vuodesta 2015 alkaen opetusta arvioidaan myös valtakunnallisella palautejärjestelmällä, jonka tuloksia käytetään OKM:n rahanjakomallin eräänä jakoperusteena. Laitoksen henkilökunta kokoontuu 1-2 kertaa lukukaudessa järjestettävään opetuksen aamupäivä -tilaisuuteen keskustelemaan opetusasioista ja opetuksen kehittämisestä 2.2 Tutkimus Laitoksen tutkimustoiminta jatkuu vahvasti perustutkimukseen painottuneena. Tutkimus keskittyy kolmelle pääalalle - hiukkasfysiikkaan, materiaali- ja nanofysiikkaan ja ydin- ja kiihdytinpohjaiseen fysiikkaan. Keskittymisellä turvataan kullekin alalle riittävät voimavarat ja kehittymismahdollisuudet sekä luodaan laitokselle selkeä kolmikärkinen tutkimusprofiili. Tutkimusalat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, joka mahdollistaa laaja-alaisen fysiikan opetuksen järjestämisen niin perus- kuin jatkokoulutuksessa. Soveltava tutkimus pohjautuu perustutkimukseen ja sen tuomaan asiantuntemukseen. Tutkimuksen laadun tärkeimmät kriteerit ovat tutkimustulosten julkaiseminen alan johtavissa kansainvälisissä lehdissä, tutkimusartikkeleiden saamien sitaatioiden määrä, kutsuttujen esitelmien määrä, menestyminen ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa, kansainvälisen tutkimusyhteistyön laajuus sekä tutkijakoulutuksen laatu, jota ilmentää mm. valmistuneiden tohtoreiden sijoittuminen post doc tutkijoiksi ulkomaille ja tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin yritysmaailmaan. Merkkejä tutkimustoiminnan nauttimasta kansainvälisestä arvostuksesta ovat myös kansainväliset asiantuntijatehtävät ja luottamustehtävät kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa.
9 Soveltavan tutkimuksen laatua arvioidaan teollisuuden ja sektoritutkimuslaitosten kanssa suoritettavien hankkeiden määrällä, patentoitujen keksintöjen määrällä, kansainvälisten yhteistyöhankkeiden määrällä sekä kaupallisen toiminnan laajuudella. Ydinfysiikan ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimus Laitoksen kiihdytinlaboratoriossa tehtävän kokeellisen ydinfysiikan tutkimuksen perustan muodostaa stabiilien ionisuihkujen käyttö, jolla alalla kiihdytinlaboratorio on yksi maailman johtavista laboratorioista. Suunnittelukaudella otetaan täysimittaiseen käyttöön uusi K30-syklotroni. Lisääntyvä kiihdytinaika lisää tutkimusaktiviteettia ja mahdollistaa aikaisempaa vaativampien kokeiden suorittamisen. Myös kiihdyttimien kehitystyöhön ja testien suorittamiseen on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. Kiihdytinlaboratorion laajennusosaan sijoitettu IGISOL4-laitteisto, joka hyödyntää sekä vanhaa K130-raskasionikiihdytintä että K30-kiihdytintä, lisää merkittävästi mahdollisuuksia toisaalta aikaisemmin tutkimattomien eksoottisten ydinten tutkimiseen ja toisaalta heikkojen vuorovaikutuksien ydinfysikaalisten ilmiöiden tutkimiseen. Suunnittelukaudella käyttöön otettavat uudet mittalaitteet (SARA, LISA, DPUNS) sekä MARA-massaseparaattorin valmistuminen antavat uusia mahdollisuuksia ytimien protonivakausrajan ja superraskaiden ytimien tutkimukselle. Ydinreaktioiden tutkimukseen käytettäviä laitteistoja ajanmukaistetaan. Laitos osallistuu yhteistyössä Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) kanssa tulevien eurooppalaisten radioaktiivisia ionisuihkuja tuottavien laitteistojen FAIR ja HIE- ISOLDE toteuttamiseen. Laitoksen pääasiallinen vastuu näissä liittyy FAIR-NUSTARkokeeseen. FAIR ja HIE-ISOLDE -hankkeisiin osallistumisen katsotaan hyödyttävän kiihdytinlaboratoriossa tehtävää tutkimusta. Laitos panostaa kiihdytinteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen, erityisesti ionilähdeteknologiaan. Suunnittelukaudella kehitetään ja otetaan käyttöön intensiivisiä ionikoktaileja tuottava ionilähde sekä suunnitellaan uusi ECR-ionilähde K130- kiihdytintä varten suihkuvalikoiman ja suihkujen intensiteetin parantamiseksi. Kaupallisen toiminnan kehityskohteena on lääketieteellisten radioisotooppien valmistaminen K30-syklotronilla. Toimiminen ESA:n elektroniikkakomponenttien testilaboratoriona jatkuu. Laitoksen kaupallinen toiminta vastaa kaiken kaikkiaan noin puolta koko yliopiston kaupallisesta toiminnasta. Pelletron-kiihdyttimellä tapahtuva ionisuihkututkimus keskittyy ohutkalvojen ja erilaisten materiaalien karakterisointiin ja esimerkiksi nanotutkimuksessa käytettävien rakenteiden valmistamiseen. Nanoteknologian yrityspalveluiden parantamiseksi Pelletron-ryhmä ottaa käyttöön ohutkalvojen kasvatuslaitteiston (ALD).
10 Laitekokonaisuus tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaupallisen palvelututkimuksen merkittävään laajentamiseen. Kiihdytinpohjaisen materiaalifysiikan alalle suunnitellaan otettavaksi professori suunnittelukauden aikana. Vuodesta 2006 lähtien laitoksella toiminut teoreettisen ydinfysiikan FiDiPro-hanke jatkuu vuoteen Ohjelman myötä laitokselle on syntynyt aktiivinen ydinrakenteen teorian tutkimusryhmä. Ryhmän yhteistyötä laitoksella harjoitettavan kokeellisen ydinrakenteen tutkimuksen kanssa lisätään, samoin yhteistyötä ydinmalleihin ja heikkoihin vuorovaikutuksiin ja neutriinofysiikkaan liittyviä ydinprosesseja tutkivan ryhmän kanssa. Tavoitteena on, että laitokselle syntyy FiDiPro-hankkeen tuloksena aikaisempaa laajempi teoreettisen ydinfysiikan tutkimusaktiviteetti. Ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimus ja kiihdytinlaboratorion toiminta perustuu hyvin suuressa määrin määräaikaiseen ulkopuoliseen rahoitukseen (huippututkimusyksikkörahoitus, valtakunnallisen tehtävän tuoma rahoitus, EUhankerahoitus, kaupallinen toiminta). Vaikka kiihdytinlaboratorion rahoitus on jatkunut pitkään varsin vakaana, on yksiköllä suuren kokonsa takia oltava asianmukainen selviytymisstrategia ulkopuolisen rahoituksen mahdollisen merkittävän vähenemisen varalta. Kiihdytinlaboratorion pääseminen infrastruktuurien kansalliselle tiekartalle on tärkeää laitekannan ylläpidon ja kehittämisen kannalta. Materiaali- ja nanofysiikan tutkimus Kokeellisen nanotutkimuksen päätutkimusalueita ovat molekyylielektroniikka, plasmoniikka, hiilinanofysiikka, lämmönjohtoilmiöt nanoskaalassa ja nanoskaalan suprajohteet. Matalan lämpötilan fysiikan tutkimus vakiinnutetaan viiden vuoden kokeilujakson päätyttyä perustamalla alalle pysyvä professuuri vuodesta 2013 alkaen. NSC:ssä hyvään vauhtiin päässyttä biologian, fysiikan ja kemian poikkitieteellistä tutkimusta vahvistetaan. Poikkitieteellisen tutkimuksen aiheisiin kuuluvat mm. DNAmolekyyleihin perustuvat nanolaitteet sekä korkean resoluution röntgenspektrometrien kehittäminen kemian ja materiaalifysiikan tutkimusta varten. Nanotutkimuksen laitekanta on monipuolinen, mutta sen kunnossapidosta ja ajanmukaisuudesta tulee huolehtia. Teoreettisen ja laskennallisen nanofysiikan tutkimus kohdistuu erilaisten nanorakenteiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien selvittämiseen. Käytettyihin tutkimusmenetelmiin kuuluvat mm. tiheysfunktionaalimenetelmät, semiklassinen tiukan sidoksen formalismi, molekyylidynamiikka ja Monte Carlo menetelmät. Suunnittelukaudella tutkimus suuntautuu mm. ajasta riippuviin kvanttikuljetusilmiöihin ja monihiukkas- ja tiheysfunktionaalimenetelmien kehittämiseen, metallisten nanorypäiden käyttämiseen katalyysissä, biomolekyylien sidostamisessa, biokuvantamisessa ja lääketieteellisissä hoidoissa sekä matalaulotteisten hiili- ja muiden nanorakenteiden mekaanisten ja sähkömekaanisten ominaisuuksien tutkimiseen. Menestyksekkään tutkimustoiminnan keskeinen edellytys on riittävä laskentakapasiteetti. Sen suhteen tilanne on nyt hyvä, mutta jatkon
11 turvaamiseksi tehdään yhteistyötä kansallisella tasolla mm. Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Tutkimusryhmät tekevät läheistä yhteistyötä kemian ja biologian nanotieteen tutkimusryhmien kanssa. Tavoitteena on saada tähän yhteistyöhön perustuvana Suomen Akatemian huippututkimusyksikköasema suunnittelukauden aikana. Laitoksen tomografialaboratoriossa tehtävä materiaalifysiikan tutkimus painottuu pehmeän aineen fysiikkaan, ja se liittyy monilta osin NSC:ssä tehtävään poikkitieteelliseen tutkimukseen. Biopohjaisten materiaalien tutkimus lisääntyy suunnittelukaudella, samoin biolääketieteellisiin sovellutuksiin liittyvä tutkimus. Muita tutkimusalueita ovat mm. ydinjätteiden loppusijoittamiseen liittyvien materiaalien tutkimus ja kuitu- ja mineraalipohjaisten materiaalien tutkimus. Kuitumaisten kudosten mallintaminen ja mittaukset ovat yksi lähivuosien keskeisistä tutkimuskohteista. Laitekannan kehittämisessä on kaksi merkittävää kohdetta, heliumionimikroskoopin (HIM) ja matalaenergiaisen röntgentomografialaitteiston (SXT) hankkiminen. Hiukkasfysiikan tutkimus Hiukkasfysiikassa on laitoksella sekä kokeellista että teoreettista tutkimusta. Kokeellista tutkimusta tehdään ultrarelativististen raskasionitörmäysten fysiikassa osallistumalla CERNin ALICE-kokeeseen sekä maanalaisen astrohiukkasfysiikan ja neutriinofysiikan alalla. ALICE-kokeessa pääpaino on mittaustulosten fysikaalisessa analyysissä, erityisesti suuren liikemäärän jettien ja kvarkkigluoniplasman vuorovaikutuksien tutkimisessa. Laitoksen tutkijoilla on laitevastuu T0-ilmaisimen ja TRU-systeemin ylläpidosta ja toiminnasta. Kosmista säteilyä mittaava EMMA-koe, joka toteutetaan yhdessä Oulun yliopiston kanssa, aloittaa täysimittaisen kokeellisen toimintansa suunnittelukaudella. Mikäli suunnitteluvaiheessa oleva neutriinokoehanke LAGUNA-LBNO Pyhäsalmen kaivoksessa toteutuu, laitos suuntaa lisää resursseja alan tutkimukseen. Laitoksen osuus valmisteluvaiheessa olevassa kosmologian tutkimukseen liittyvässä EUKLID-kokeessa on laskennalliseen työhön ja fysiikkaanalyysiin osallistuminen. Hiukkasfysiikan teoreettisessa tutkimuksessa on kaksi pääsuuntaa, vahvojen vuorovaikutuksien tutkimus sekä hiukkasfenomenologinen ja hiukkaskosmologian tutkimus. Vahvojen vuorovaikutuksien tutkimus keskittyy ultrarelativististen raskasionitörmäysten fysiikkaan, jossa on saavutettu erittäin näkyvä kansainvälinen asema. Tutkimuksen kohteita ovat mm. ytimien partonijakautumien aikaisempaa tarkempi määrittäminen, kvarkkigluoniplasman alkutilan selvittäminen event-by-eventmenetelmällä ja erilaiset kvarkkiaineen käyttäytymisen hydrodynaamiset tarkastelut. Tutkimus tukee laitoksen kokeellista tutkimusta ALICE-kokeessa. Alalle pyritään saamaan FiDiPro-rahoitus suunnittelukauden aikana. Hiukkasfysiikan fenomenologinen tutkimus sisältää mm. erilaisten standardimallin laajennusten ja neutriinofysiikan tutkimusta. Hiukkaskosmologiassa päätutkimuskohteina ovat pimeä aine ja äärellisen lämpötilan kuljetusteoriat. Fenomenologisen hiukkasfysiikan tutkimuksen profiilia terävöitetään suunnittelukauden aikana.
12 Hiukkasfysiikan tutkimusta on vahvistettu perustamalla kosmologiaan keskittyvä teoreettisen fysiikan professuuri (2012) ja raskasionifysiikan kokeelliseen tutkimukseen keskittyvä fysiikan professuuri (2013). Hiukkasfysiikan tutkimus tapahtuu suuressa määrin yhteistyössä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen hiukkasfysiikan tutkijoiden kanssa osana Fysiikan tutkimuslaitoksen HIP:n tutkimushankkeita. Taulukko 6. Tutkimus Tavoite Väitöskirjat Vertaisarvioidut julkaisut Kutsutut esitelmät Muut esitelmät Ulkomaiset vieraat (ei sis konferensseja) Tutkijoiden vierailut ulkomailla Ulkopuolinen tutkimusrahoitus (M ) 4,6 6,1 5,7 6,9 8,0 7,6 - Suomen Akatemia 1,8 2,4 3,0 3,3 3,9 4,0 - TEKES 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 - EU 0,6 0,5 0,4 0,7 0,8 1,0 - ESR, EAKR - 1,2 0,3 0,1 0,2 0,2 - Maksullinen palvelutoiminta 0,9 0,6 0,6 1,4 1,8 0,9 - Muut (HIP, säätiöt jne.) 1,0 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 Tutkimusinfrastruktuuri Laitoksen tutkimuslaitekanta on monipuolinen, mutta tutkimustoiminta vaatii sen jatkuvaa kehittämistä ja uudistamista ja uusien laitteiden hankkimista. Laitekanta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella, pienempi osa rahoituksesta saadaan yliopiston hiljattain käyttöön ottaman infrastruktuurirahoituksen kautta. Useimpiin hankintoihin liittyvä omarahoitusosuus katetaan laitoksen budjetista viidelle vuodelle jaettuina poistoina. Laitoksen talousarviossa on varauduttu noin k :n vuosittaisiin poistoihin. Laiteinvestoinnit on toteutettava niin, ettei tämä poistomäärä ylity.
13 Laitoksen tutkimusinfrastruktuurien investointisuunnitelma vuosille on on liitteenä. 2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Laitos kouluttaa yhteiskunnan käyttöön fysiikan asiantuntijoita ja fysiikan opettajia. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kuuluu oleellisena osana tieteellisten keksintöjen hyödyntäminen yhdessä teollisuuden kanssa sekä elinkeinoelämälle tehtävä palvelututkimus. Kiihdytinlaboratoriolla on valtakunnallinen tehtävä toimia kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen vastuulaitoksena. Lisäksi sen kiihdyttimiä käytetään lääketieteellisten isotooppien valmistamiseen sekä elektronisten komponenttien säteilykestävyyden testaamiseen ja muuhun materiaalien tutkimukseen. Kiihdytinlaboratorio toimii Euroopan avaruusjärjestön ESA:n testilaboratoriona. Säteilyturvallisuuskeskuksen kanssa on solmittu tutkimus- ja koulutusyhteistyösopimus. Nanotiedekeskuksen (NSC) toimintaideaan kuuluu keskeisenä soveltava tutkimus ja teollisuusyhteistyö. NSC järjestää vuosittain yrityspäivän, jossa keskuksen tutkimustoimintaa, laitteistoja ja asiantuntemusta esitellään teollisuuden edustajille. Kerran vuodessa järjestetään ns. rekrytointipäivä, jossa yritykset voivat esitellä laitoksen opiskelijoille ja henkilökunnalle toimintaansa ja tarjolla olevia työtehtäviä. Nanofysiikan Tekes-rahoitteista teollisuusyhteistyötä pyritään lisäämään. Laitoksen laboratorioissa suoritettava kaupallinen toiminta tukee laitoksen tutkimus- ja opetustoimintaa, ja sen tuotot ovat tärkeitä laitekannan ylläpidon ja kehittämisen kannalta. Laitoksen tutkijat osallistuvat valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksen, tiedehallinnon ja muihin asiantuntijaelimiin. Laitos osallistuu fysiikan kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen. Tähän kuuluu mm. yhteistyö koulujen kanssa, vaikuttaminen valtakunnan tasolla fysiikan opetussuunnitelmiin ja osallistuminen oppikirjojen tekemiseen ja arvioimiseen. Laitos osallistuu yleiseen sivistystyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun esitelmien, kirjoitusten ja julkisessa sanassa esiintymisien muodossa. Yleinen sivistystyö perustuu yksittäisten tutkijoiden aktiivisuuteen. Se on paitsi tiedon jakamista myös laitoksen näkyvyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Laitoksella on myös organisoitua alumnitoimintaa, johon kuuluvat alumnipäivä ja yhteydenpito laitokselta valmistuneisiin esimerkiksi säännöllisten
14 työllistymiskyselyiden muodossa. Alumnipäiviä on järjestetty viiden vuoden välein, mutta suunnittelukaudella siirrytään nopeampaan järjestämistahtiin. Laitoksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta lisätään. Tätä toimintaa koordinoi laitoksen tiedotusvastaava, mutta se kuuluu myös jokaisen tutkimusryhmän tehtäviin. 2.4 Rahoitus Perusrahoituksen määrän voi ennakoida olevan suunnittelukaudella reaaliarvoltaan muuttumaton tai vain lievästi nouseva. Ottaen huomioon palkka-, tila- ja yleiskustannusten kasvun, toiminnan tuottavuuden ylläpitäminen nykyisellä tasolla vaatii siis ulkopuolisen rahoituksen lisääntymistä. Tavoitteena on erityisesti EUrahoituksen ja Tekes-rahoituksen kasvattaminen. Ulkopuoliseen rahoitukseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä takia sen osuuden ei tule ylittää 45 %:ia kokonaisrahoituksesta Taulukko 7. Talousarvio vuosille Tulot Perusrahoitus Ulkopuolinen rahoitus (-yleiskust.) Peritty yleiskustannus Menot Palkat ja palkkiot Poistot Tilat Yleiskustannus Muut menot Yli-/ alijäämä
15 2.5 Henkilöstö Työviihtyvyys Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan pitämällä yllä hyvää työilmapiiriä, antamalla mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja tarjoamalla hyvät työskentelyolosuhteet. Työterveyshuollon tekemien työhyvinvointikyselyjen mukaan laitoksen työilmapiiri ja työssä viihtyminen ovat hyvät, paremmat kuin tiedekunnan ja yliopiston keskimäärin. Laitoksella tehdään työterveyshuollon toimesta säännöllisesti työviihtyvyyttä, työskentelyolosuhteita ja työturvallisuutta koskevia tarkastuksia. Tarkastuksissa ilmenneet epäkohdat korjataan mahdollisuuksien mukaan viivyttelemättä. Ilmastointiin liittyvät puutteet, kuten eräiden työtilojen ajottainen korkea lämpötila, on tarkoitus korjata laitoksen peruskorjauksen yhteydessä. Laitoksella toteutetaan työntekijöiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisessä ns. varhaisen puuttumisen periaatetta. Palkkausjärjestelmä Palkkauksessa ja esimiestoiminnassa noudatetaan tasapuolisuutta ja kannustavuutta. Yliopiston palkkausjärjestelmä (YPJ) ei toimi täysin tarkoitustaan vastaavasti, sillä tiukan taloustilanteen aikana kannustavuus jää usein toteutumatta. Suunnittelukaudella jatko-opiskelijat tultaneen irrottamaan järjestelmän piiristä niin, että heidän palkkaustaan koskevat päätökset tehdään laitoksen tai tiedekunnan toimesta ja yksinkertaistettua portaisuutta käyttäen. Kehityskeskustelut suoritetaan erillään YPJkeskusteluista, ja ne koskevat kaikkia laitoksella toimivia henkilöitä. Poikkeuksellisen hyvät suoritukset palkitaan yliopiston palkitsemisperiaatteiden mukaisesti Työsuhteet Laitoksen henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä soveltavien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla. Laitos toteuttaa voimavarojensa sallimissa rajoissa neliportaista tutkijanuramallia ja käyttää uuden yliopistolain tarjoamia mahdollisuuksia henkilöstörakenteensa kehittämiseen ja uuden henkilöstön joustavaan rekrytoimiseen. Laitos tukee avaintutkijoidensa urakehitystä ja antaa heille lisää vastuuta tutkimuksen johtamisessa ja opetuksessa sekä sitoo heitä laitokseen tulevaisuuden vastuunkantajiksi. Laitos rekrytoi kyvykkäitä tutkijoita ja opettajia myös laitoksen ulkopuolelta toteuttamalla avoimia kansainvälisiä hakuja. Kaikissa työsuhteissa, jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa, tehtäviin kuuluu sekä opetusta että tutkimusta.
16 Laitoksen professorikunnassa tapahtuu suunnittelukaudella sukupolvenvaihdos kuuden professorin siirtyessä eläkkeelle (heistä kaksi on suunnittelukaudella laitoksen ulkopuolisissa tehtävissä). Tähän on varauduttu ottamalla uusia professoreja etupainotteisesti ja siirtämällä heille tutkimuksen johtamisen vastuuta (kaksi ydinfysiikan alalle, yksi hiukkasfysiikan alalle ja yksi materiaalifysiikan alalle). Laitoksen budjettivaroin palkattu henkilöstö on otettu pääsääntöisesti työsuhteisiin toistaiseksi, lukuun ottamatta tutkijauramallin alkuvaiheissa olevia tutkijoita ja opettajia. Budjettivaroin palkatun henkilöstön määrä vähenee hieman suunnittelukaudella, mikäli laitoksen talouskehitys on oletetun kaltainen. Ulkopuolisella rahoituksella palkatun henkilöstön määrää pyritään vastaavasti kasvattamaan. Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen työtekijöiden kohdalla pyritään mahdollisimman pitkiin ja heidän urakehitystään tukeviin työsuhteisiin. Laitoksen henkilöstöasiat esitetään yksityiskohtaisemmin henkilöstösuunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain. Taulukko 8. Henkilöstösuunnitelma Professorit 14,5 15,5 16,5 16,5 17,5 15,5 budjettivaroin palk. 12,5 14,5 15,5 14,5 15,5 13,5 ulkopuolisella rahoit. palk Tutkimusjohtaja budjettivaroin palk Yliopistolehtorit/ tutkijat budjettivaroin palk ulkopuolisella rahoit. palk Tohtoritutkijat budjettivaroin palk ulkopuolisella rahoit
17 palk. Tohtoriopiskelijat budjettivaroin palk ulkopuolisella rahoit. palk Tekninen henkilökunta budjettivaroin palk ulkopuolisella rahoit. palk Hallintohenkilökunta Yhteensä Budjettivaroin palk. 85,5 89,5 88,5 85,5 84,5 83,5 Ulkopuolisella rahoit palk. Yhteensä 185,5 189,5 190,5 189,5 190,5 189,5 2.6 Hallinto Laitoksen hallinnosta vastaa johtaja ja kaksi varajohtajaa sekä laitoksen toimisto. Vastuu laitoksen kaikesta toiminnasta on johtajalla. Varajohtajista toisen vastuualueena on tutkimuslaitteet, tietopalvelut ja tutkimuksen arvioinnin koordinointi, toisen henkilöstön palkkausasiat. Laitoksen johtaja ja varajohtajat ovat tiedekunnan johtoryhmän jäseniä ja johtaja ja toinen varajohtaja tiedekuntaneuvoston jäseniä (tilanne 2013). Tiedekuntaneuvostossa on laitokselta myös muun henkilökunnan edustaja ja opiskelijaedustajia. Johtajan, varajohtajien ja tiedekuntaneuvoston toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Laitoksen toimistoa johtaa amanuenssi. Toimistossa työskentelee lisäksi kolme osastosihteeriä ja yksi toimistosihteeri (osa-aikaeläkkeellä vuodesta 2012 lähtien). Osastosihteerien päävastuualueet ovat talousasiat, matka-asiat ja opetusasiat, mutta kukin heistä osallistuu myös laajemmin toimiston eri tehtäviin. Toimistosihteerin tehtävät ovat yleisiä toimistotehtäviä ja opetukseen liittyviä tehtäviä. Toimistossa on käynnissä sukupolvenvaihdos; vuonna 2011 eläköityi osastosihteeri ja suunnittelukaudella jäävät eläkkeelle amanuenssi ja toimistosihteeri. Laitoshallinnon tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi uuden yliopistolain ja keskushallinnon
18 rakennemuutoksen takia. Sen takia laitos ottaa eläköityvän amanuenssin tilalle kaksi amanuenssia, toisen vuonna 2013 ja toisen eläköitymisen tapahtuessa. Nimityksiä tehtäessä otetaan nykyisen toimistohenkilöstön urakehitys mahdollisuuksien mukaan huomioon. Laitos noudattaa hallinnossaan sen toimintaa parhaiten palvelevia toimintatapoja käyttäen itsenäistä harkintaa. Hallinto on suoraviivaista, ja siitä karsitaan tarpeeton byrokratia. Henkilöstön hallinnollinen painolasti pidetään mahdollisimman pienenä niin, että se voi keskittyä päätehtäviensä opetuksen ja tutkimuksen hoitamiseen. Laitos toimii vastuullisesti osana tiedekuntaa ajaen paitsi omaa myös tiedekunnan parasta. Yliopiston tasolla laitos pyrkii vaikuttamaan siihen, että päätösvaltaa siirretään enemmän laitostasolle ja että yliopiston palvelukeskuksen toiminta niin talous-, henkilöstö- kuin tietohallinnossa tukee aikaisempaa paremmin laitoksien toimintaa. Laitos näkee uhkana hallinnon keskittymisen ja hierarkisoitumisen, joka lisää byrokratiaa ja hidastaa päätöksentekoa. Fysiikan laitoksen laatukäsikirja (versio 2,0) on luettavissa www-osoitteessa: Laatukäsikirja päivitetään. Yhteenveto keskeisistä tavoitteista Laitos huolehtii tutkimustoimintansa korkeasta tasosta ja pyrkii yhä parantamaan sitä. Kaikkia tutkimuksen kärkialoja kehitetään tasapainoisesti, mutta tilaa annetaan myös tutkimustoiminnan suuntaamiselle uusille lupaaville aloille. Laitos jatkaa aktiivista rekrytointitoimintaa uusien korkealuokkaisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkijoiden palkkaamiseksi. Laitos ylläpitää toimintansa nykyisen laajuuden lisäämällä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrää. Talouden suunnittelua ja seurantaa tehostetaan erityisesti hankerahoituksen osalta. Opiskelijamäärät pidetään nykyisellä tasolla lisäämällä tarvittaessa rekrytointitoimia. Opinnäytetöiden ohjausta tehostetaan maisterituotannon parantamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi. Laitos kehittää opetustaan ottamalla käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja huolehtimalla oppisisältöjen ajanmukaisuudesta. Opiskelijoiden yksilötason ohjaamista tehostetaan niin, että saavutetaan parempia oppimistuloksia ja opinnot etenevät tavoitetahdissa. Korkeatasoisten ulkomaalaisten maisteri- ja jatko-
19 opiskelijoiden määrää kasvatetaan. Vakiinnutetaan asema maan suurimpana fysiikan opettajien kouluttajana. Laitos aloittaa säännöllisen opettajien täydennyskoulutuksen. Laitos lisää yhteistyötä etenkin paikallisen teollisuuden kanssa pitäen lähtökohtana laitoksen olemassa olevaa tutkimustoimintaa ja asiantuntemusta. Laitos edistää fysiikan asemaa yhteiskunnassa lisäämällä näkyvyyttään ja tiedottamista tutkimustuloksistaan. Fysiikan laitoksen investointisuunnitelma Tutkimusala Investoinnin nimi ja kuvaus sekä suunniteltu rahoitus Vuosi Kiihdytinlaboratorio Uusi ECR ionilähde HIISI Intensiivisten suihkujen ja koktailisuihkujen kehittäminen K130- syklotronista: moderni ECR ionilähde. Ionilähde suunnitellaan kansainvälisenä yhteistyönä alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on pitää JYFL-ACCLAB edelleen yhtenä maailman johtavista stabiilien suihkujen laboratorioista. Hankkeeseen saattaa osallistua myös ESA, jonka testeihin tarvitaa ko. ionilähteen avulla saatavia energeettisiä suihkukoktaileja. Sisältyi FIRI-laiterahoitushakemukseen Laskennallinen tiede FGCI (Finnish Grid and Cloud Infrastructure) Kansallisella infra-tiekartalla jatkossa oleva hanke josta on myös lähetetty FIRI2013-hakemus. Kokonaisbudjetti JY:n osalta noin 1,5 M vuosille Ensi vaiheen hankintoihin budjetoitu vuodelle k (Akatemia) + 90 k (JY). Hankkeella ylläpidetään ja päivitetään kansallisesti tärkeää keskiraskaan tieteellisen laskennan hajautettua infrastruktuuria ja datan pilvipalvelua. Hankkeen tieteellinen koordinointi on HY:ssä ja tekninen koordinointi CSC:llä. Mukana hankkeessa ovat kaikki suomalaiset yliopistot joissa tehdään laskennallista tutkimusta. JY:n (290 k 2014)
20 Kiihdytinlaboratorio Kok. nanofysiikka sisällä hanke on MLTK:n ja IT-tiedekunnan yhteishanke, jota koordinoi prof. Hannu Häkkinen. Uusi klusterilaitteisto sijoitetaan Agoraan ITtiedekunnan tiloihin ja operointi järjestetään yhteistyönä IT-tiedekunnan ja MLTK:n kesken. Sisältyi FIRI-laiterahoitushakemukseen IGISOL järjestelmän modernisointi IGISOL-säteilytysaseman modernisointi fissiotutkimusta varten ja ionisuihkujen manipulointi- puhdistuslaitteiston kehittäminen. IGISOLlaitteisto kykyä tuottaa hyvin eksoottisia suihkuja voidaan entisestään parantaa kryogeenisellä jäähdytyksellä (cryo cooler) ja laser-ionisaatiolla. Ionisaatioskeemojen etsiminen on helpointa ja turvallisinta off-line oloissa käyttäen siihen sopivaa lähdettä ( 252 Cf fissio-lähde). Lisääntyvän intensiteetin myötä IGISOL-suihkujen nopea massa-puhdistaminen tulee entistä tärkeämmäksi. MR-TOF laitteistoa tullaan käyttämään juuri tähän tarkoitukseen.. Sisältyi FIRI- laiterahoitushakemukseen Uusi yleis-afm AFM on NSC:n tärkeimpiä työkaluja ja sen uusiminen tulee lähivuosina tärkeäksi Kok. nanofysiikka Kok. nanofysiikka ja kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio Puhdastilainfrastruktuurin päivittäminen ajanmukaiseksi NSC puhdastila on voimakkaassa käytössä käytännössä kaikkien kokeellisen materiaalifysiikan ryhmien toimesta, mukaan lukien kiihdytinpohjainen materiaalifysiikka. Lisäksi Akatemian fysiikan tutkimuksen katselmuksessa sen todettiin olevan hyvin tärkeä osa JYn ja samalla Suomen fysiikan infrastruktuuria, vaikkei virallista statusta olekaan. Kuitenkaan olemassa olevan infran ajanmukaistamiseksi ei ole olemassa rahoitusta. Lähiaikoina useat tärkeät, mutta pienemmät instrumentit ovat tulossa tiensä päähän ja tarvitsevat uuden laitteen tilalle. Näihin kuuluvat mm. ellipsometri ohutkalvojen paksuuksien mittaamiseen, maskinkohdistin fotolitografiaan sekä piisaha piikiekkojen leikkaukseen. Helium Ion Microscope (HIM) Nanomittakaavan työstöön (3-5 nm) ja mikroskopiaan (res nm) käytettävä monipuolinen laitekokonaisuus, jolla erittäin monipuoliset ominaisuudet (myös alkuaineanalyysi, tomografia- ja TEM-näytteiden valmistus, työstöön myös Ne-suihku). Sovellusmahdollisuuksia kaikilla materiaalifysiikan ryhmillä, ml. kiihdytinpohjainen materiaalifysiikka. Sovellusmahdollisuuksia myös kemiassa. Sopii hyvin erityisesti biologisiin näytteisiin, koska näytteitä ei tarvitse pinnoittaa metallilla kun varauskompensaatio on mahdollista. MARA-separaattorin instrumentointi MARA-separaattorilla eroteltujen eksoottisten ytimien tutkimuslaitteisto: kaasukammio (gas cell), RF-ioniohjain, kaasunkäsittelylaitteisto, kryogeeninen jäähdytin (cryo cooler). MARA:lla massavalitut fuusiohöyrystystuotteet pysäytetään puhtaalla jalokaasulla paineistettuun kammioon. Kammiosta virtaa kaasua suurella nopeudella pienen aukon kautta RF-jäähdyttimeen. Kaasun mukana kulkeutuvat myös tutkittavat fuusiotuotteet. Jäähdyttimen jälkeen voidaan tehdä ns. isobaarivalinta joko laser-ionisaatiolla tai ohjaamalla tuotteet MR- TOF massa spektrometriin. Tuotteita voidaan tutkia monipuolisesti laser
21 Kok. nanofysiikka Nanotiede/ Pehmeän aineen fysiikka/ Teollisuusfysiikka Kok. nanofysiikka ja kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio ionisaatiolla, mittaamalla suoraan tuotteen massa tai ohjata isobaari- ja massavalitut tuotteet mittausasemalle jossa voidaan tehdä puhdasta spektroskopiaa. Matalien lämpötilojen AFM/STM Scanning probe mikroskopia matalissa lämpötiloissa ei toistaiseksi ole mahdollista JY:ssä ja on välttämätöntä monille uusille kokeille Matalaenergiainen röntgentomografia (SXCT) Nanotomografiaa alle kev:n röntgenenergialla. Yhdistettynä kryogeeniseen näytteidenkäsittelyyn mahdollistaa kokonaisten solujen kuvaamisen lähes natiivissa tilassa. Sopii kaikkiin matalan Z:n materiaaleihin. Voimakkaasti kehittyvä tekniikka, joka on tuottanut erittäin mielenkiintoisia tuloksia esimerkiksi tuman kolmiulotteisesta rakenteesta. Muut sovellusalueet vielä koskematta. Vain kolme toimivaa installaatiota maailmassa. Sopii Tomografialaboratorion ekspertiisiin ja solubiologian paikallisiin ja kansallisiin tarpeisiin. Sisältää merkittävää yhteistyötä Lawrence Berkeley National Laboratoryn kanssa. Heliumin keräys ja kierrätysjärjestelmän ajanmukaistaminen Nesteheliumin hinnat ovat olleet viime aikoina voimakkaassa nousussa, mikä tarkoittaa että fysiikan laitoksen tulee entistä tehokkaammin kerätä talteen ja kierrättää höyrystynyt He. Olemassa oleva infrastruktuuri on pahoin vanhentunut ja tarvitsee jatkuvaa huoltoa, lisäten kustannuksia tarpeettomasti. Hankkimalla uusi kompressori ja siten lisäämällä paineistetun He kierrätyksen kapasiteettia voidaan tilannetta korjata huomattavasti parempaan suuntaan. Kiihdyttimen uusi ohjausjärjestelmä Uusi syklotronien ohjausjärjestelmä korvaamaan ikääntynyt Alcontsysteemi. Vanhan Alcont-systeemin hallitsija Honeywell on ilmoittanut, että Alcontin kaikenlainen tuki loppuu yhtiön keskityttyä uudempiin järjestelmiin. Jotta JYFL:n kiihdyttimien toiminta voidaan taata tulevaisuudessa, ohjausjärjestelmä on päivitettävä/vaihdettava asteittain kokonaan uuteen järjestelmään. Uudet suurtehovahvistimet K130 syklotsonille Suurtehovahvistimet korvaamaan RF-putket K130 syklotronissa. RFtaajuudella toimivien putkivahvistimien markkinat maailmassa pienenevät siirryttäessä usiin digitaalisiin järjestelmiin. Näin ollen on oletettavaa, että RF-putkien valmistus loppuu lähivuosina. RF-putkiin pohjautuva vahvistinjärjestelmä on vaihdettava moderniin puolijohdetekniikkaan perustuviin vahvistimiin kiihdytinlaitteiston toiminnan takaamiseksi. Pelletron-kiihdyttimen modernisointi Uusi suihkulinja sekä mittauskammiossa että ilmaan mikrokapillaarin läpi ammuttujen ionien avulla tehtäviä säteilytyksiä ja tutkimuksia varten monipuolistaa Pelletronin käyttöä myös elektroniikkakomponenttien testauksen suuntaan sekä mahdollistaa entistä paremmin esimerkiksi tyhjiöstä vaurioituvien biologisten näytteiden tutkimuksen. Pelletronkiihdytin on aikoinaan VTT:lle hankittu H- ja He-ionikiihdyttimeksi mutta tutkimukset tänään vaativat korkeasti varattuja raskaita suihkuja. Sekä ionilähdepään että kiihdyttimen jälkeisen ionioptiikan uusimisella kiihdytin saadaan tuntuvasti suorituskykyisemmäksi ja vastaamaan nykyistä pääkäyttöä
22 Kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio Kiihdytinlaboratorio Uudet suihkulinjat radiolääkeisotooppien tuottamiseksi JY on tehnyt esisopimuksen juuri perustetun JyPET Oy:n kanssa 18 F - isotoopin tuottamiseksi SYK:in rakentamaan ja JyPET Oy:n kalustamaan GMP-laboratorioon FDG:n kaupalliseksi tuottamiseksi. Tätä varten on varauduttava rakentamaan uusi suihkulinja ja rikastettu vesikohtio. Myös MAP ja belgialainen lääkeyritys ovat ottaneet yhteyttä alfa-aktiivisen pitkäikäisen radioterapialääkeaineen tuottamisen aloittamisesta. Alkaessaan, myös tämä vaatii erillisen suihkulinjan K30-syklotronille. Mahdollinen EAKR-rahoitus. Tehokas uusi ilmaisin- ja datankeruusysteemi IGISOLille Uusi tehokas säteilynilmaisin- ja tiedonkeruulaitteisto IGISOLin spektroskopiamittauksia varten. Nykyaikaisilla gamma-säteilyilmaisimilla saavutetaan helposti n. 4-6 kertainen havaitsemistehokkuus ja parempi signaali/tausta suhde verrattuna käytössä oleviin ilmaisimiin. Tiedonkeruulaitteiston päivityksessä siirrytään analogiaelektroniikasta täysin digitaalisen signaalinkäsittelyyn. Elektronisuihkuioniloukku IGISOLille Elektronisuihkuioniloukku (EBIS) IGISOL-laiteistoa täydentämään. Penning-loukussa tehtävien mittausten tarkkuus määritellään Lisäämällä ionien varausastetta, niiden syklotronitaajuus f kasvaa, jolloin f/f kasvaa, eli tarkkuus paranee. EBIS-laitteisto on ionien varausastetta voidaan lisätä suhteellisen helposti häiritsevän taustan kasvamatta
Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v
Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2010-2014 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely 2. Koulutus 3. Tutkimus 4. Hallinto 5. Rahoitus 6. Henkilöstösuunnitelma 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan
LisätiedotFysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen
LisätiedotFysiikan laitoksen laitoskokous
Fysiikan laitoksen laitoskokous 13. 3. 2015 Onni0elut Jussille! Asiat Laitoksen strategia ja profiloituminen Talousnäkymät Toimiston uudistukset Taloushallinnon terveisiä Muut asioita Laitoksen strategia
LisätiedotFysiikan laitoksen tutkimusstrategia
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO FYSIIKAN LAITOS 23.8.2007 Fysiikan laitoksen tutkimusstrategia Laitoksen tehtävät Fysiikan laitos harjoittaa kokeellisen ja teoreettisen fysiikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta.
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotFysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v
Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2009-2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tutkimustrategia on esitelty laitoksen henkilökunnalle 5.9.2008 pidetyssä laitoskokouksessa (yt-kokous).
LisätiedotOPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN URAPOLKU -JÄRJESTELMÄ (TENURE TRACK) TURUN YLIOPISTOSSA
OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN URAPOLKU -JÄRJESTELMÄ (TENURE TRACK) TURUN YLIOPISTOSSA ssa on käytössä opetus- ja tutkimushenkilöstön urapolku -järjestelmä (tenure track). Urapolku -järjestelmän tavoitteena
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 19.5.2017 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Apulaisprofessorin (tenure track) tehtävä, fysiikka (kokeellinen nanofysiikka), 1.1.2018 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen,
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotYdin- ja kiihdytin- fysiikan huippuyksikkö www.jyu.fi /kiihdytin www.jyu.fi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö HUIPPUYKSIKÖT tutkimusta aineen ytimessä MITEN ALKUAINEET OVAT SYNTYNEET? KUINKA MONESTA PROTONISTA JA NEUTRONISTA YDIN VOI RAKENTUA? MITEN YTIMEN KOLLEKTIIVISET
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotI KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT
LIITE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN KAMPUKSEN KRIITTISET MENESTYS- JA EDELLYTYSTEKIJÄT JA NIIDEN TOTEUTUS I KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT 1. Kansainvälisten asioiden
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotTUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UUSI NIMIKKEISTÖ Tutkijakoulu: Jyväskylän yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotLaskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus
Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotJulkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017
TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Julkisen sektorin tutkimus
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotKoulutusstrategia
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Koulutusstrategia 2013-2018 Visio Fysiikan laitos kouluttaa fyysikoita, joilla on laajat fysiikan perustiedot ja menetelmätaidot, hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotTöiden organisointi laitoksella
Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotHumanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle
Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotFarmasian laitoksen laatukäsikirja pvm: hyväksynyt:seppo Lapinjoki
Farmasian laitoksen vuosittaisen toiminnan arvioinnin formaatti ja mittarit Muutosaikana käytetään farmaseuttisen tiedekunnan toiminnan arviointi formaattia ja sen käyttämiä indikaattoreita soveltaen.
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotNanotieteestä nanoteknologiaan
AMROY RESEARCH CENTER DEEP SEA ENGINEERING OY Nanotieteestä nanoteknologiaan Pasi Keinänen PhD Candidate, NSC Founder, Nanolab Systems Oy Founder & Chairman, Amroy Europe Oy Founder & Chairman, Deep Sea
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotCEMIS-seminaari 2012
CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotFysiikan laitos. http://www.jyu.fi/fysiikka
http://www.jyu.fi/fysiikka 3 Yliopiston suurimpia laitoksia n. 500 perusopiskelijaa Matem.-luonnontieteellinen tiedekunta n. 2 000 Koko yliopisto n. 12 000 n. 60 vakinaista virkaa + muu henkilökunta Ylistörinteen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU. Maanantai klo , Rehtoraatin kokoushuone, Kärki
Liite 2, avoimen yliopiston johtokunnan kokous 13.12.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU Maanantai 21.11.2016 klo 8.30 9.30, Rehtoraatin kokoushuone,
LisätiedotUusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 10.3.2010 Lukuvuoden 2010 2011 työsuunnitelmat ja tuntiopetus Työsuunnitelmat Laitoksia pyydetään laatimaan työsuunnitelmat lukuvuodeksi 2010 2011. Työsuunnitelmat
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotOULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani
OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotLääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi
Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotLäpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
Lisätiedot