Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v

Transkriptio

1 Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tutkimustrategia on esitelty laitoksen henkilökunnalle pidetyssä laitoskokouksessa (yt-kokous). 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely 2. Koulutus 3. Tutkimus 4. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. Hallinto 6. Laatutyö 7. Rahoitus 8. Henkilöstösuunnitelma 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely Toiminta-ajatus Fysiikan laitos harjoittaa kokeellisen ja teoreettisen fysiikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimustoiminta on korkeaa kansainvälistä tasoa, ja se perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos palvelee yhteiskuntaa antamalla sen käyttöön tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntevaa työvoimaa. Laitos antaa kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavaa laaja-alaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä fysiikan opetusta. Tutkimusprofiili Laitoksen tutkimustoiminnan perustan muodostavat korkeatasoinen tutkijakunta, monipuolinen ja ajanmukainen tutkimuslaitekanta ja laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimus on keskitetty suunnitelmallisesti kolmelle vahvalle alalle (ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka ja suurenergiafysiikka) riittävien voimavarojen turvaamiseksi ja tuomaan laitokselle selkeän tutkimusprofiilin. Laitoksen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimus on Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö v Kiihdytinlaboratoriolla on lisäksi valtakunnallinen tehtävä vastata kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä. Valtaosa laitoksen materiaalifysiikan tutkimuksesta tapahtuu Nanoscience Centerin monitieteisessä tutkimusympäristössä. Laitos osallistuu tutkimukseen myös Fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP), joka on Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen valtakunnallisia tehtäviä hoitava tutkimuslaitos. Soveltavaan tutkimukseen kuuluvat huokoisten ja virtaavien aineiden tutkimus, jotka liittyvät esimerkiksi biologisiin materiaaleihin ja paperinvalmistukseen, elektronisten komponenttien säteilykestävyyden tutkimus, nanofysiikan soveltava tutkimus sekä lääketieteellisten isotooppien valmistus. Voimavarat Laitoksessa työskentelee noin 160 henkilöä. Virkoja laitoksella on 61 sekä yksi yhteinen virka kemian laitoksen kanssa. Laitoksen vuosibudjetti on n. 12 milj. euroa, josta noin 5 milj. euroa on budjettirahoitusta täydentävää ulkopuolista rahoitusta. Laitos on menestynyt hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa niin kotimaisista kuin kansainvälisistä rahoituslähteistä.

2 Yliopiston rahanjakomalli ei ota oikealla tavalla huomioon paljon laboratoriotutkimusta sisältävien tieteenalojen kustannusrakennetta, minkä takia mallin mukainen rahoitus on jäänyt jälkeen todellisesta rahoitustarpeesta ja yhä suurempi osa laitoksen budjettirahoituksesta perustuu nykyisin harkinnanvaraiseen strategiseen rahoitukseen. Rahoitusmallia tulee kehittää vastaamaan todellista tilannetta niin, että laitoksen kulloinenkin budjettirahoitus olisi nykyistä luotettavammin ennustettavissa laitoksen toiminnan ja tuottavuuden perusteella. Opetus Laitoksessa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon pääaineena fysiikka ja maisterin tutkinnon neljässä pääaineessa, fysiikassa, soveltavassa fysiikassa, teoreettisessa fysiikassa ja elektroniikassa. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös fysiikan opettajien koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä Opettajakoulutuslaitoksen ja Normaalikoulun kanssa. Fysiikkaa pääaineenaan opiskelee n. 500 perustutkinto-opiskelijaa, joista syksyllä aloittavia on vuosittain ja keväällä aloittavia 10-15, ja 75 päätoimista jatko-opiskelijaa. Vuonna 2007 suoritettiin 49 maisterin tutkintoa ja 9 tohtorin tutkintoa. Tutkijakoulutus toteutetaan tutkijakouluissa. Laitos koordinoi valtakunnallista Hiukkas- ja ydinfysiikan tutkijakoulua sekä Nanotieteiden tutkijakoulua ja on mukana kolmessa muussa valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Osa Suomen korkeakoulujen yhteisestä fysiikan alan jatkokoulutuksesta annetaan Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa. Kansainvälisyys Laitoksen tutkimustoimintaa leimaa kansainvälisyys. Julkaistuista tutkimusraporteista kaksi kolmasosaa perustuu kansainvälisiin yhteishankkeisiin, ja kaikki tutkimusraportit julkaistaan kansainvälisissä lehdissä. Laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunnasta neljännes on ulkomaalaisia, jatko-opiskelijoista viidennes. Laitos on mukana lukuisissa EU-hankkeissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Sen ulkomaisiin yhteistyölaitoksiin kuuluvat mm. Brookhaven National Laboratory (USA), Stanfordin yliopisto (USA), CERN (Sveitsi), Chalmers Institute of Technology (Ruotsi), CIBA (Singapore), GANIL (Ranska), Georgia University of Technology (USA), GSI (Saksa), JINR (Venäjä), LBNL (USA), Lund University (Ruotsi), Nordita (Tanska/Ruotsi), Okayama University of Science (Japan), PINP (Venäjä), RIKEN (Japani), Texas A&M University (USA), University of Innsbruck (Itävalta), University of La Plata (Argentiina) ja University of Liverpool (Englanti). Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laitoksen tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja tehtävät ovat moninaiset. Esimerkkeinä ovat Keski-Suomen alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän aloitteesta käynnistetty teollisuusfysiikan ja elektroniikan koulutus sekä monitieteellisen nanotieteiden tutkimus- ja koulutuskeskittymän Nanoscience Centerin luominen Jyväskylään, jotka tuottavat korkean teknologian asiantuntemusta ja asiantuntijoita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Lääketieteellisten isotooppien valmistus palvelee lääketieteen ja sairaanhoidon tarpeita. Säteilyturvallisuuskeskuksen kanssa on solmittu tutkimus- ja koulutusyhteistyösopimus. Laitos on myös maan johtava fysiikan opettajien kouluttaja. Alueellista merkitystä on myös laitoksen vilkkaalla kansainvälisellä toiminnalla runsaine tutkijavierailuineen ja usein järjestettävine konferensseineen.

3 2. Koulutus Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta Fysiikan laitoksen opiskelijarekrytoinnin perusta on koulutuksen korkea taso, valmistuneiden hyvä työllistyminen, laitoksen tunnettavuus hyvänä opiskelupaikkana ja jatkuva yhteys koulujen oppilaisiin ja opettajiin opetusyhteistyön, vierailujen ja tiedottamisen kautta. Laitos osallistuu myös koululaisten fysiikan olympiajoukkueen valmennukseen ja tukee koulujen CERN-verkoston toimintaa. Fysiikan opiskelijoista yli 90 % valitaan suoraan ylioppilaskokeen ja lukion päättötodistuksen perusteella, loput valintakokeen perusteella. Vuonna 2006 siirryttiin ainereaalijärjestelmään. Viimeisen kolmen vuoden aikana pitkän matematiikan suosio lukioissa on vähentynyt ja fysiikan ainereaalin kirjoittaneiden määrä laskenut. Tilannetta pyritään korjaamaan valtakunnallisella tasolla tiedottamalla matematiikan ja fysiikan merkityksestä yhteiskunnassa ja valmistuneiden työllistymisestä. Laitoksen omaa opiskelijarekrytointia tehostetaan tiivistämällä edelleen kouluyhteistyötä ja ulottamalla se aiempaa nuorempiin oppilasryhmiin. Fysiikan opetustarjontaa laajennetaan aloittamalla tähtitieteen perusopetus, jota ovat erityisesti fysiikan opettajiksi opiskelevat paljon toivoneet. Tällä uskotaan olevan myös merkitystä opiskelijarekrytoinnin kannalta, sillä Jyväskylän yliopisto on ollut ainoa fysiikan maistereita kouluttava yliopisto, jossa ei ole järjestetty tähtitieteen opetusta. Fysiikan alalle on kaksi hakua. Kevään haussa voi hakea suoraan fysiikan aineenopettajakoulutukseen. Opettajakoulutuksen suoravalinta on vakiinnuttanut asemansa perinteisten opettajakoulutukseen hakeutumisväylien rinnalla. Kevään 2007 haun yhteydessä oli ensi kertaa mahdollista hakea suoraan myös nanotieteiden monitieteiseen koulutusohjelmaan. Valintaperusteita kehitetään siten, että kohderyhmä kattaa aiempaa suuremman osan pitkän matematiikan kirjoittaneista. Jatkossakin valtaosa opiskelijoista valitaan todistusten perusteella. Opiskelijoita rekrytoidaan myös erillisellä haulla ammattikorkeakouluista ja muista yliopistoista suoraan maisteriopintoihin. Jatkokoulutukseen järjestetään haku kaksi kertaa vuodessa. Keskitetty haku on selkeyttänyt jatkoopiskelijoiden valintaa ja helpottanut suuntautumista uudelle fysiikan alalle maisteriopintojen jälkeen. Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrää kasvatetaan suunnitelmallisesti. Peruskoulutus Siirtymäaika uuteen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen päättyi syksyllä Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on yhtenäinen koulutuspohja, jossa keskeistä on fysiikan ajattelutavan omaksuminen, keskeisten käsitteiden ymmärtäminen ja ongelmanratkaisutaito. Fyysikon käytännön valmiuksia on vahvistettu uudella Fyysikon työkalupakki kurssilla ja urasuunnittelua Fyysikko työelämässä kurssilla. Teknologia- ja tutkimuslaitehankkeisiin liittyviä harjoittelumahdollisuuksia lisätään. Uusittua tutkintoa arvioidaan ja kehitetään edelleen. Maisterikoulutus tapahtuu osin erillisissä koulutus- ja maisteriohjelmissa. Laitos on mukana opetusministeriön asetuksella hyväksymissä nanotieteiden ja uusiutuvan energian kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Teollisuusfysiikan koulutuksella tullaan tuottamaan asiantuntijoita Keski-Suomessa toimivalle teollisuudelle, erityisesti tuotekehitystehtäviin, samalla kun kehitetään alan tutkijakoulutusta ja parannetaan teollisuuden ongelmiin soveltuvan

4 perustutkimuksen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Suunnittelukaudella tiivistetään teollisuusfysiikan yhteistyötä erityisesti uusiutuvien energioiden maisteriohjelman kanssa ja lisätään yhteistoimintaa VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMK:n kanssa. Kokeiluluontoinen opetusyhteistyö JAMK:n kanssa aloitetaan syksyllä Opetuksen ja opiskelun jatkuva sisäinen ja ulkoinen arviointi ja säännölliset valmistuneiden sijoittumisselvitykset ovat pohja opetuksen ja koulutuksen kehittämiselle. Arviointien ja selvitysten mukaan laitoksen koulutuksella on erittäin hyvä maine, valmistuneet sijoittuvat työelämään hyvin ja valmistuneiden työnkuva on monipuolinen. Fysiikan laitos toimi vuosina valtakunnallisena koulutuksen laatuyksikkönä ja on mukana myös kauden valintakierroksen kansallisessa vaiheessa. Taulukko 1. Tilastoa peruskoulutuksesta Vuosi (tavoite) Hakijat *): Kevään haku: - kaikki hakijat hakusija, koko yliopisto aloittaneet / aloituspaikat 75/80 84/80 74/80 63/80 80/80 80/80 Syksyn haku: - kaikki hakijat aloittaneet / aloituspaikat 11/20 12/20 12/20 14/20 10/20 20 Opiskelijat Suoritetut ov (kaikki) fysiikka pääaineena fysiikka sivuaineena FM-tutkinnot / Tavoite 41/45 40/45 46/45 38/ Tutkinnon med.laajuus, ov Med. valm. aika (FM, v.) 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,0 Tavoiteajan (5 v. ) läpäisy% *) ei sis. muuntokoulutusohjelmien erillishakuja. Opettajakoulutus Fysiikan laitoksessa opettajankoulutuksesta vastaavat professori ja lehtori. Opettajien fysiikan opetus on integroitu pääosin muuhun fysiikan opetukseen, joten siihen osallistuvat kaikki laitoksen opettajat. Säännöllisesti järjestetään koulufysiikkaa käsittelevä erikoiskurssi, jota luennoivat fysiikan didaktiikkaan erikoistuneet opettajat. Taulukko 2. Fysiikan opettajiksi valmistuneet tavoite/v Tutkinnot/tavoite 12/20 14/20 12/20 12/20 9/ Opettajakoulutukseen voi hakeutua joko suoraan opiskelijavalinnan yhteydessä, fysiikan aineopintojen jälkeen tai maisterin tutkinnon jälkeen. Tavoitteena on kasvattaa opettajaksi opiskelevien määrää ja vahvistaa laitoksen asemaa maan johtavana fysiikan opettajien koulutusyksikkönä.

5 Fysiikan laitos on järjestänyt yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa Opetusministeriön rahoittamaa opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutusta. Tämä hyvin kysytty ja tuloksellinen koulutus jatkuu vuoteen Lisäksi laitos on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa laaja-alainen maisteritutkinto, joka antaa sekä matemaattisluonnontieteellisten aineiden perusopetuksen opettajan kelpoisuuden että luokanopettajan kelpoisuuden. Opettajakoulutuksen jatkokehittämisen kannalta on ensiarvoista vahvistaa koulutuksen tieteellistä pohjaa. Laitos kehittää määrätietoisesti fysiikan didaktiikan tutkimusta, minkä avulla tullaan edistämään opinnäytteiden tieteellisyyttä. Opettajien jatkokoulutuksen pääpaino tulee olemaan hiljattain maisteriopintonsa päättäneissä opiskelijoissa. Opettajakoulutuksen tieteellisyyden edistämiseksi laitos esittää harkittavaksi, että matematiikan ja luonnontieteiden didaktiikan opetusta kehitettäisiin niin, että se perustuisi jatkossa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteisprofessuuriin tai professuureihin. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajakoulutuksen kannalta olisi hyödyllistä, että luonnontieteiden ja matematiikan aloilla olisi kummallakin oma professuurinsa. Laitos pitää opettajakoulutusta opiskelijarekrytoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeänä toimintana. Jatkokoulutus Jatkokoulutus toteutetaan tutkijakouluissa. Fysiikan laitos on mukana viidessä valtakunnallisessa tutkijakoulutusohjelmassa: Hiukkas- ja ydinfysiikan, Materiaalifysiikan, Nanotieteiden ja Matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakouluissa sekä International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology tutkijakoulussa. Osa Suomen korkeakoulujen yhteisestä fysiikan alan jatkokoulutuksesta annetaan Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa. Taulukko 4. Tutkijakoulut ja jatko-opiskelijat Päätoimiset opiskelijat **) Hiukkas- ja ydinfysiikka* ) 41 rahoitus: OPM: 5 Materiaalifysiikka 25 rahoitus: OPM: 5 Nanotieteet *) 8 rahoitus: OPM: 1 Pulp and Paper Science 2 rahoitus: OPM: -, Opettajankoulutus 1 rahoitus: OPM: 1 Yhteensä 77 rahoitus: OPM:12 * ) koordinaattorivastuu, **) Päätoimisista jatko-opiskelijoista ulkomaalaisia on n. 20 %. Jyväskylän yliopisto vastuulaitoksena fysiikan laitos ja Tukholman KTH:n "School of Engineering Sciences" ovat allekirjoittaneet tohtorikoulutukseen liittyvän yhteistyösopimuksen suorittaa ns. kaksoistutkinto. Sopimus on laatuaan ensimmäinen JY:ssä. Fysiikan opetuksen jatkokoulutus toteutetaan yhteistyössä Opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on fysiikan opetusta koskevan tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen laitoksella, johon tähtää myös yllä tehty esitys didaktiikan alan yhteisprofessuureista. Opettajakoulutuksen jatkoopintojen sisällöllisiä opintovaatimuksia kehitetään ja yhdenmukaistetaan.

6 Tutkimusta ja tutkijakoulutusta on vahvistettu vuonna 2007 palkkaamalla laitokselle budjettirahoituksella useita ulkomaisia post doc tutkijoita. Laitoksen tavoitteena on tehdä laitokselle budjettirahoitukseen perustuva pysyvä kansainvälinen post doc ohjelma. Jatkotutkintoja on suoritettu kolmen viime vuoden aikana keskimäärin 10 vuodessa. Väittelijöiden mediaani-ikä on alle kolmekymmentä vuotta. Laitokselta valmistui juuri kattava selvitys vuosina valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta. Tulokset olivat hyvin myönteiset. Tohtoritutkintotavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä opiskelijoiden rekrytointia muista korkeakouluista ja ulkomailta että lisää voimavaroja jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ja palkkaukseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii päätoimisten jatko-opiskelijoiden määrän nostamista 85:een. Taulukko 5. Suoritetut jatkotutkinnot / vuosi FT-tutkinnot /Tavoite 11/14 8 / 14 8 /13 14/ 13 9/13 15/13 13 FL-tutkinnot Tutkimus Laitoksen tutkimustoiminta on keskitetty kolmelle fysiikan alalle: ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka ja suurenergiafysiikka. Rajoittuminen näihin kolmeen tutkimusalaan on harkittu strateginen ratkaisu, ja se takaa sen, että kukin aloista ylittää niin henkilö- kuin materiaalisten voimavarojen suhteen kriittisen massan. Tutkimusalat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, joka luo edellytykset laaja-alaisen fysiikan opetuksen järjestämiseen niin peruskuin jatkokoulutuksessa. Tutkimuksen oleellinen osa on tutkijakoulutus ja nuorten ulkomaisten tohtorien kouluttaminen Laitos pyrkii ylläpitämään tutkimuksensa korkean tason suunnittelukaudella ja saavuttamaan myös hyvän arviointituloksen vuonna 2009 toteutettavassa yliopiston tutkimuksen kansainvälisessä kokonaisarvioinnissa. Tutkimuksen laadun tärkeimpinä kriteereinä pidetään laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, korkeatasoista tutkijakoulutusta, tutkimustulosten julkaisemista kunkin alan johtavissa kansainvälisissä lehdissä, tutkimusartikkeleiden saamien sitaatioiden määrää, kutsuttujen esitelmien määrää ja menestymistä ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa. Kiihdytinlaboratorion osalta erityisinä kehittämiskohteina ovat vuonna 2008 alkanut FAIR-hanke ja vuonna 2010 käyttöön otettava uuteen syklotroniin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.. Kehittämiskohteena on myös v käyttöön otetun Pelletron-kiihdyttimen käyttö palvelututkimukseen. Kokeellisessa nanotieteessä vahvistetaan matalissa lämpötiloissa tapahtuvien nanomittakaavan ilmiöiden tutkimista uuden professuurin tuoman lisäresurssin avulla. Tavoitteena on myös kehittää röntgentomografiaan ja numeeriseen simulointiin perustuvaa materiaalitutkimusta erityisesti biologian nanoteknologian ja teollisuussovellusten tarpeita silmällä pitäen.

7 Molekyylielektroniikassa lisätään hyvin alkanutta yhteistyötä kemian ja biologian tutkijoiden kanssa. Nanotiedekeskukselle on nimitetty kansainvälinen tieteellinen neuvonantajaryhmä. Vuodesta 2006 lähtien laitoksella on toiminut Suomen Akatemian rahoittama (FiDiProrahoitusohjelma) ydinfysiikan teoriaohjelma. Ohjelman myötä laitokselle on luotu korkeatasoinen ydinrakenteen teorian tutkimusryhmä, joka tukee laitoksella harjoitettavaa kokeellista ydinrakenteen tutkimusta. Tavoitteena on saada Fidipro-professori myös nanotieteisiin. Yliopiston, VTT:n ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyötä kehitetään osana yliopiston rakenteellista kehittämistä. Laitoksen tutkimustoiminta ja tutkimuksen tulevaisuuden tavoitteet esitetty laitoksen Tutkimusstrategiassa, joka on luettavissa www-osoitteesta Taulukkoon 6 on koottu tutkimustoimintaa kuvaavaa tilastotietoa. Taulukko 6. Tilastoa tutkimuksesta Väitöskirjat Julkaisut (referoidut) Konferenssiesitelmät joista kutsuttuja Ulkomaiset vieraat (ei sis konferenssivierailuja) Tutkijoiden vierailut ulkomailla Ulkopuolinen rahoitus (myönnöt, M ) 4,7 4,3 5,2 4,3 5,0 5,0 - Suomen Akatemia 1,7 1,7 2,7 1,6 2,0 2,0 - TEKES 0,5 0,4 0,2 0,4 0,5 0,5 - EU, ESA, INTAS, NORFA 0,7 0,7 1,0 0,8 0,8 0,8 - Maksullinen palvelutoiminta 0,5 0,4 0,5 0,7 0,8 0,8 - Muut 1,3 1,2 0,8 0,1 0,9 0,9 4. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistolaitoksen ns. kolmannen tehtävän mukaisesti laitos tarjoaa oman asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön lisätäkseen yleistä hyvinvointia ja tietämystä luonnon toiminnasta sekä edistääkseen rationaalista ajattelua. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kuuluu oleellisena osana osallistuminen Suomeen rakennettavien strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan, tieteellisten keksintöjen hyödyntämiseen yhdessä teollisuuden kanssa sekä elinkeinoelämälle tehtävään palvelututkimukseen. Kiihdytinlaboratoriolla on kansallinen tehtävä toimia kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen vastuulaitoksena. Lisäksi sen syklotronia käytetään lääketieteellisten isotooppien valmistamiseen ja elektronisten komponenttien säteilykestävyyden testaamiseen. Kiihdytinlaboratorio toimii Euroopan avaruusjärjestön ESA:n testilaboratoriona. Vuonna 2007 käyttöön otettu Pelletron-kiihdytin ja vuonna 2010 toimintansa aloittava uusi syklotroni antavat lisämahdollisuuksia tämänkaltaiselle yhteiskuntaa hyödyttävälle toiminnalle. Säteilyturvallisuuskeskuksen kanssa on solmittu tutkimus- ja koulutusyhteistyösopimus.

8 Nanotiedekeskuksen (NSC) toimintaideaan kuuluu keskeisenä soveltava tutkimus ja teollisuusyhteistyö. NSC:een on nimitetty yrityspalvelupäällikkö ajaksi , jonka tehtävänä on kehittää NSC:n yhteistyötä yritysten kanssa erityisesti seuraavilla alueilla: mittaus- ja analyysipalvelut, teknologiakartoitukset ja t&k-hankkeet. Yrityspalvelupäällikön toiminta rahoitetaan täydentävällä rahoituksella (Innovation Oy). NSC osallistuu vuonna 2007 toimintansa aloittaneen osaamisklusteri "Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit" toimintaan. Vuoden 2006 alusta alkaen NSC:ssä toiminut teollinen neuvonantajaryhmä on laajennettu tämän osaamisklusterin Jyväskylän aluefoorumiksi. Uusi yliopistolaki muuttaa yliopiston taloudellista asemaa vuoden 2010 alusta lukien, ja tähän liittyy yksiköiden aikaisempaa suurempi vastuu oman rahoituksensa hankkimisesta. Laitos tulee tehostamaan yritys- ja yhteiskunnallisia yhteyksiään niin koti- kuin ulkomailla yksityisen rahoituksensa lisäämiseksi. Laitoksen tutkijat osallistuvat valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksen, tiedehallinnon ja muihin asiantuntijaelimiin. Laitos osallistuu aktiivisesti fysiikan kouluopetuksen ja opettajakoulutuksen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tähän kuuluu mm. yhteistyö koulujen kanssa, vaikuttaminen valtakunnan tasolla fysiikan opetussuunnitelmien perusteisiin ja osallistuminen oppikirjojen laatimiseen ja arvioimiseen. Laitos osallistuu yleiseen sivistystyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun esitelmien, kirjoitusten ja julkisessa sanassa esiintymisien muodossa. Yleinen sivistystyö perustuu yksittäisten tutkijoiden aktiivisuuteen. Se on paitsi tiedon jakamista myös suunnitelmallista laitoksen näkyvyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Laitoksella on myös organisoitua alumnitoimintaa, johon kuuluvat alumnipäivä ja yhteydenpito laitokselta valmistuneisiin esimerkiksi säännöllisten työllistymiskyselyiden muodossa. Seuraava alumnipäivä järjestetään syksyllä 2009 yliopiston tiedepäivän yhteydessä. Laitoksen näkyvyyden ja julkisuuskuvan kaikenpuoliseksi kehittämiseksi laitokseen nimetään tiedotusvastaava. 5. Hallinto Fysiikan laitos on perinteisesti hoitanut hallintonsa laitoksen kokoon ja toiminnan monipuolisuuteen nähden vähäisin voimavaroin (amanuenssi, osastosihteeri ja kaksi toimistosihteeriä). Yliopiston eräiden hallintotoimintojen siirtäminen palvelukeskukseen tulee vaikuttamaan myös laitoksen hallintotehtävien määrään. Myös uuteen yliopistolakiin siirtyminen tulee vaikuttamaan laitoksen hoidettaviin hallinnollisiin tehtäviin. Erityisesti yliopiston uuteen taloudelliseen asemaan liittyvä ulkopuolisen rahoituksen aikaisempaa suurempi merkitys laitoksen toiminnalle saattaa tehdä tarpeelliseksi lisähenkilön palkkaamisen hankehallintoa hoitamaan. Asia harkitaan, kunhan muutosten aiheuttama tilanne selkiytyy. Laitoksen hallintotehtävien tehokas hoitaminen vaatii, että yliopiston hallintoa kehitetään joustavampaan ja tutkimusta ja opetusta paremmin palvelevaan suuntaan, jossa annetaan nykyistä enemmän tilaa laitoksen itsenäiselle harkinnalle ja päätöksenteolle. Laitos näkee uhkana liian keskitetyn ja virkamiesjohtoisen hallinnon, jonka on todettu lisäävän erilaisten raportointien, selvitysten ja kirjaamisten taakkaa. Suunnittelukauden erityisenä kehittämiskohteena tulee

9 yliopiston tasolla olla talous- ja henkilöstö- sekä tilastointiin liittyvät tietokannat ja niiden yhteensopivuus. Niiden tulee palvella tehokkaasti laitosten hallintoa ja vähentää opetus- ja tutkimushenkilökunnan hallinnollisia rutiineja ja vapauttaa heidän aikaansa varsinaisten päätehtävien hoitamiseen. Yliopistolain uudistukseen liittyvien hallinnollisten muutosten tulisi palvella näitä päämääriä ja vapauttaa yliopiston tasolla voimavaroja perustehtäviin eli tutkimukseen ja opetukseen. Kokemukset tietohallinnon uudistuksesta ja THK:n toiminnasta eivät ole vastanneet kaikilta osin asetettuja tavoitteita. Työntekijät ovat kokeneet palvelujen hidastuneen, byrokratian kasvaneen, asiakaslähtöisyyden vähentyneen ja lähituen etääntyneen käyttäjistä. Tietohallintopalveluita tulee kehittää yhdessä THK:n kanssa niin, että etusijalla ovat käyttäjien tarpeet ja että palvelut tukevat tutkimusta, hallintoa, opetusta ja opiskelua tehokkaasti, luotettavasti ja joustavasti, kuten käyttäjillä on niiltä oikeus odottaa. Tällä hetkellä suurin ongelma on AD-verkon hitaus ja kömpelyys. Uusien tietokoneiden ja sovellusten käyttöönottoajat ovat pitkiä ja Linux- käyttäjien tuki puutteellista. 6. Laatutyö Fysiikan laitoksen laatukäsikirja (versio 2,0) on luettavissa www-osoitteessa: 7. Rahoitus ja infrastruktuuti Laitoksen rahoituksen suurin epäkohta on budjettirahoituksen huono ennakoitavuus. Yliopiston rahoitusmalli ei fysiikan ja muiden paljon tutkimuslaitteita ja laboratorioita vaativien alojen kohdalla pysty huomioimaan oikein toiminnan tulosten suhdetta toiminnan kustannuksiin. Vuosi vuodelta suurenevaa kuilua on osittain paikattu erilaisilla väliaikaisluonteisilla rahoituserillä, mikä on tuonut budjettirahoitukseen toiminnan suunnittelua vaikeuttavaa epämääräisyyttä. Taulukko 7. Talousarvio vuosille Tulot Budjetti (MLTK:n jako) Budjettisäästö edelliseltä vuodelta Ulkopuolinen rahoitus; ei sis. overheadia Overhead Menot Palkat (budjetti) Muut menot (budjetti) Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet (palkat - ja tutkimuskulut) 4. Tilat ja yleiskustannukset (budjetti +ulk.raha+overhead) Tilat Yleiskustannukset Tulot-menot *) Sisältää uuden kiihdytinhankkeen tilavuokria 330 k /vuosi (arvio).

10 Kiihdytinlaboratorio ja Nanotutkimuskeskus edustavat hyvin toimivia kokeellisen fysiikan kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureita. Molemmat osallistuivat vuoden 2008 aikana suoritettavaan Suomen tutkimusinfrastruktuurien kartoitukseen, minkä toivotaan johtavan näiden laboratorioiden pitkäaikaisen rahoituksen turvaamiseen. Kiihdytinlaboratorion valtakunnallisen tehtävän perusteella Jyväskylän yliopistolle myönnetty rahoitusosuus on pysynyt samana (1,1 M ) jo kymmenen vuotta. Uusien tehtävien ja projektien myötä tämän rahoitusosuuden nostaminen on ajankohtaista. Vuosina kiihdytinlaboratorion tärkein kehityshanke on uuden syklotronin asentaminen ja sen oheen rakennettavan koehallin laajennusosan varustaminen. Tämä laajennus antaa mahdollisuuden entistä laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan sekä tutkimustyön että sovellusten osalta. Siksi kustannusten kattaminen erillisrahoituksena on perusteltua (n. 1,4M kolmen vuoden aikana) 8. Henkilöstösuunnitelma Työviihtyvyys Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan ylläpitämällä hyvää työilmapiiriä, antamalla mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja tarjoamalla hyvät työskentelyolosuhteet. Työterveyshuollon keväällä tekemän tutkimuksen mukaan laitoksen työilmapiiri ja työssä viihtyminen olivat hyvät ja huomattavasti paremmat kuin tiedekunnan ja yliopiston keskimäärin. Henkilöstölle suunnattua tiedotusta on parannettu laitoksen viikkotiedotteella Solitoni, joka julkaistaan myös englannin kielellä. Valtion uusi palkkausjärjestelmä Valtion uusi palkkausjärjestelmän (VPJ) on tuonut henkilöstöasioihin joustavuutta ja kannustavuutta. VPJ:n nykyinen toteutus ja siihen liittyvä hallinnointi yliopistossa ei palvele kaikilta osin näitä päämääriä. Laitoksella pyritään toimimaan palkkausasioissa mahdollisimman positiivisesti ja kannustavasti sekä järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet parhain tavoin hyödyntäen. Virat ja virkajärjestelyt Laitoksen henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä soveltavien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla. Laitos tulee käyttämään uuden yliopistolain ja neliportaiseen tutkijanuraan siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia henkilöstörakenteensa kehittämiseen ja uuden henkilöstön joustavaan rekrytoimiseen. Laitos tukee kannustavasti senioritason avaintutkijoiden urakehitystä ja antaa heille lisää vastuuta tutkimuksen johtamisessa ja opetuksessa sekä sitoa heitä laitokseen tulevaisuuden vastuunkantajiksi. Kaikkien virkojen, jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa, tehtäväkuvaan sisällytetään sekä opetusta että tutkimusta. Tutkimus- ja tehtäväalueet arvioidaan aina virkojen vapauduttua, ja tarvittaessa virat kohdennetaan uudelleen laitoksen tutkimusstrategian mukaisesti.

11 Laitoksella on tutkimuksen ja opetuksen laajuus huomioiden verrattain vähän professorin virkoja. Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana noin puolet nykyisistä professoreista on tulossa eläkeikään. Jatkuvuuden takaamiseksi suunnittelukaudella perustetaan 2-3 uutta professorin virkaa. Virat kohdennetaan teoreettiseen suurenergiafysiikkaan, kiihdytinfysiikkaan ja teknologiaan sekä kokeelliseen hiukkasfysiikkaan. Viimeksi mainittu virka pyritään perustamaan yhteisvirkana Fysiikan tutkimuslaitoksen kanssa. Perusteluna virkojen perustamiseksi näille aloille on suurenergiafysiikan aseman ja profiilin vahvistaminen, laitoksen lisääntynyt toiminta CERNin tutkimushankkeissa (LHC/ALICE) ja kiihdytinfysiikan tutkimustoiminnan monipuolistuminen FAIR-hankkeen ja uuden kiihdyttimen myötä. Taulukko 8. Laitoksen virat Nimike / tehtävä Professorit 13,5 Lehtorit 5 Yliassistentit 9 Assistentit 4 Erikoistutkijat 4 Tekninen henkilökunta 22 - insinöörit ja suunnittelijat 10 - laboratorioteknikot 5 - laboratoriomestarit 7 Hallintohenkilökunta 4 Yhteensä 61,5 Uudet virat Vuosi 2009 Laboratoriomestarin virka. Fysiikan laboratoriomestarin virka (vakanssino: 10396) vapautuu vuoden 2009 lopussa. Virka esitetään täytettävän vuoden 2009 aikana, jotta virassa olevan henkilön tieto-taito siirtyy uudelle viran haltijalle. Viran haltijan vastuualueena on tutkimuslaitteiden LVI-kehitys- ja huoltotyöt. Vuodet Erikoissuunnittelijan virka. Erikoissuunnittelijan tehtävänä on avustaa tutkijoita ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU-rahoituksen hankkimisessa ja osallistua hankkeiden koordinointiin, jotta tutkijoiden aikaa vapautuisi varsinaisen tutkimuksen suorittamiseen ja johtamiseen. Rahoitus: Ulkopuolinen rahoitus (projektien overhead-tuotot). Laitokselta vapautunee vuonna yksi lehtorin ja yksi laboratorioinsinöörin virka. Lehtorin virka kohdistetaan perus- ja jatkokoulutukseen ja laboratorioinsinöörin virka erilaisiin suunnittelutehtäviin (autocad). Uudet professorin virat (2-3). Virat kohdennetaan vahvistamaan teoreettisen fysiikan tutkimusta ja opetusta suurenergiafysiikan alalla, kiihdytinfysiikan ja teknologian kokeellista tutkimusta ja kokeellisen hiukkasfysiikan tutkimusta. Rahoitus: Budjettirahoitus, mahdollinen vapautuvien virkojen uudelleen kohdentaminen ja yhteisrahoitus Fysiikan tutkimuslaitoksen kanssa.

12 Kaksi uutta yliassistentin tai lehtorin virkaa v Virat tarvitaan fysiikan perus- ja jatkokoulutukseen mukaan luettuna kansainvälisten maisteriohjelmien toteuttaminen. Lisäresursointia tarvitaan kaikilla fysiikan opetuksen ja tutkimuksen vahvuusalueille erityisesti seuraaville aloille: suurenergiafysiikka, statistinen ja pehmeän aineen fysiikka, teoreettiseen ydinrakennefysiikka, kiihdytinpohjainen materiaalifysiikka ja ALICE-ohjelma. Myös uudet suuret laitehankinnat tarvitsevat henkilöresursointia, jotta ne saadaan tehokkaaseen käyttöön. Rahoitus: Budjetti- ja ulkopuolinen rahoitus. Muut määräaikaiset virat/virkasuhteet Laitos kehittää post doc toimintaa julistamalla vuosittain kolme kaksivuotista post doc virkaa kansainväliseen hakuun. Rahoitus: Budjettirahoitus, mahdollinen vapautuvien virkojen uudelleen kohdentaminen.