www. mek.fi Matkailu vuonna faktaa ja fiktiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www. mek.fi Matkailu vuonna 2020 - faktaa ja fiktiota"

Transkriptio

1 www. mek.fi Matkailu vuonna faktaa ja fiktiota 1. painos 2004

2 Matkailu vuonna 2020 Saatteeksi MEK totesi vuoden 2002 loppupuolella, että matkailualalla, MEK mukaan lukien, kiinnitetään kovin vähän jos lainkaan huomiota pitemmän aikavälin kehitysnäkymiin. Yritysten suunnittelujänne on suurimpia toimijoita lukuun ottamatta hyvin lyhyt, eikä MEKin omakaan suunnittelu pääsääntöisesti yltänyt kuin kuukautta eteenpäin, valtiohallinnon nelivuotissuunnitelmien lisäksi. Tästä syystä perustettiin MEKin sisäinen ns. Tulevaisuusryhmä, johon tuli lisäksi mukaan MEKin ulkopuolelta pääsihteeri Pekka Ropponen SME:stä. Ryhmän keskeisiä tavoitteita oli pyrkiä hahmottamaan 5 10 vuoden aikajänteellä kulutuskäyttäytymisen muutoksia, kansainvälisen matkailukentän rakenteellisia muutoksia ja muita makrotekijöitä, joilla voitaisiin arvioida olevan vaikutusta Suomen matkailuun ja matkailuelinkeinoon sekä myös MEKin toimintaan. Sen jälkeen oli tarkoitus pyrkiä hahmottamaan, mitä pitemmän aikavälin strategisia toimenpiteitä tai varautumisia olisi tarkoituksenmukaista kehittää näiden johdosta. Ryhmä työskenteli noin vuoden, ja sen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että olisi ehkä hyvä käynnistää osana Tulevaisuusryhmän työtä erillinen skenaario -projekti, jota vetäisi ulkopuolinen asiantuntija. Skenaarioryhmään kuuluivat MEKistä Sven Hansen, Taneli Kokkila, Pekka Laukala, Jaakko Lehtonen, Anne Lind, Petteri Ohvo, Inkeri Starry, Juhani Vakkamaa ja Tom Ylkänen. Pirkko Perheentupa on myös osallistunut skenaariotyöhön sen loppuvaiheessa. Työhön osallistuivat lisäksi KTM:stä matkailun erityisasiantuntija Lea Häyhä, Matkailun osaamiskeskuksesta professori Pellervo Kokkonen ja ohjelmajohtaja Teppo Loikkanen sekä edellä jo mainittu Pekka Ropponen SME:stä. Skenaariotyön alkuvaiheen ohjasi KTT Mika Mannermaa Turusta ja työ tehtiin loppuun Novintel oy:n Jan Koveron ja Aija Bärlundin johdolla. Tämän raportin tarkoitus on lähinnä herättää ajatuksia, mahdollisesti kritiikkiäkin. Missään tapauksessa se ei ole ennustus saati totuus tulevaisuudesta, mutta se voi parhaimmillaan kuitenkin ohjata osaltaan matkailuelinkeinon kehitystä menestyksekkääseen tulevaisuuteen. Raportti ei myöskään ole tieteellinen analyysi vaan enemmänkin tulevaisuuteen suuntautuvaa ajatuksenvirtaa, luotaimen tavoin. Tausta-aineistoa Skenaarioraportissa on seuraavat liitteet, joista joko sinällään tai joiden avulla löytää merkittävää faktapohjaa tulevaisuudentutkimuksesta ja kehitysnäkymistä: 1. Lukuja kansantalouden tilinpidosta 2. Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Tulevaisuustutkimuksia 4. Yöpymisennuste vuoteen IPK:n Generation-projektin tiivistelmä (kymmenen maata, vuoteen 2020) Mikä on skenaario? Skenaario, kuten monet muutkin käsitteet, voidaan määritellä monilla tavoin. Joseph Martino (1972) määrittelee yksinkertaisesti, että skenaario on kuva selkeästi vakiintuneesta tilanteesta, joka puolestaan on jonkin tapahtumaketjun tulos. Tämä määritelmä on yksinkertaistus siitä, miten skenaariokäsitteen luojaksi kutsuttu Herman Kahn kuvaa kahta skenaarioajatteluun liittyvää peruskysymystä. Eli kuinka jokin oletettu tulevaisuuden tila kehittyy askel askeleelta ja sekä millaisia vaihtoehtoja jokaisessa päätöksenteon hetkessä on tämän kehityskulun muuttamiseksi, vakiinnuttamiseksi tai pysäyttämiseksi. Kahnin mukaan siis siihen, mikä skenaarioista toteutuu, voidaan vaikuttaa ainakin jossakin määrin. 2

3 MEKin skenaariotyötä alkuvaiheessa ohjanneen Mika Mannermaan määritelmä skenaariosta on seuraava: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava, tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Tämä määritelmä on ollut taustaohjeis tuk sena myös tässä työssä. Raportin laatimisen menetelmä Raportti on laadittu ensisijaisesti työryhmän yhteiskokouksissa ja pienryhmätöinä konsulttien vahvalla avustuksella ja taustatuella. Olemassa oleviin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ym. koviin faktamateriaaleihin on turvauduttu vain hyvin rajallisessa määrin. Alkuvaiheessa haettiin (mega)trendejä ja muita muuttujia, joilla voitiin katsoa olevan merkitystä tulevaisuuden muutoksissa. Näitä muuttujia listautui pitkästi toista sataa. Sen jälkeen niitä arvioitiin ja ristiintaulukoitiin eri menetelmin, kunnes päädyttiin lyhyempään listaukseen, jota edelleen lyhennettiin. Pääpainona on kysymys, vaikuttavatko ne nimenomaan matkailuun. Tästä syystä monet hyvinkin merkittävät muuttujat, kuten bioyhteiskunta, nanotekniikka ja useat muut jäivät loppuvaiheessa pois, vaikka niiden merkitys on todennäköisesti erittäin suuri tulevaisuudessa. Muuttujat Alla olevien luetteloiden tärkeysjärjestykset määräytyvät muutoksen arvioidun nopeuden, laajuuden ja matkailullisten vaikutusten pohjalta. Eli mitä nopeampi, suurempi ja/tai matkailulle merkityksellisempi muutos on, sitä korkeammalle se nousi arvioinneissa. Eri kategorioiden sisällä ei ole tärkeysjärjestystä, ainoastaan kategorioittain. Matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit kansainvälisten kriisien lisääntyminen turvallisuushakuisuuden lisääntyminen elämyshakuisuuden lisääntyminen globalisaation vahvistuminen Matkailun kannalta tärkeiksi katsotut megatrendit kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät Sisällys Matkailu vuonna Saatteeksi 2 Mikä on skenaario? 2 Muuttujat 3 Skenaario Onnela 5 Ilmapiirikuvaus 5 Onnela Suomen matkailuelinkeino vuonna Strategiset päälinjat Onnela -skenaariossa 7 Skenaario Pokeri 7 Ilmapiirikuvaus 7 Pokeri 2020 Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Pokeri -skenaariossa 9 Skenaario Umpio 10 Ilmapiirikuvaus 10 Umpio Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Umpio -skenaariossa 11 Skenaario Lintukoto 12 Ilmapiirikuvaus 12 Lintukoto Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Lintukoto -skenaariossa 13 Seurantajärjestelmä 14 Liitteet 14 3

4 ruuhkautuminen pahenee vapaa-aikateollisuus kasvaa tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista kestävän kehityksen välttämättömyys pitkällä aikavälillä terveystietoisuus lisääntyy yksilöllisyyden merkitys korostuu ikääntyminen länsimaissa matkailun esteet vähenevät muutostahti nopeutuu Aasian taloudellisen mahti kasvaa globaali vaurastuminen monikulttuurisuus lisääntyy matkailualan keskittyminen kasvihuoneilmiö ajankäyttö joustavoituu Muuttujia, jotka vaikuttavat myös matkailuun turvallisuuden kokeminen energian hinta ja saatavuus vapaa-ajan määrä kilpailutilanne lähimarkkinoilla Venäjän kehitys kulutuskäyttäytymisen muutokset epidemiat työvoiman saatavuus tietoisuus hinta/laatu-suhteesta liikenneinfrastruktuurin kehitys elinkaaren ajankäyttö (useita työuria, pitkä eläkkeelläolo) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot veroaste korkotaso Erittäin tärkeänä asiana pidettiin myös talouskehityksen suuntaa. Matkailu on varsin suhdanneherkkä ala. Suomessa kokonaistuotannon vuosittainen reaalikasvu voisi olla yhden ja kolmen prosentin välillä. Ensimmäisen osalta on hyvä kiinnittää huomiota sanaan koetaanko, mikä siis on eri asia kuin, onko matkailu tosiasiassa turvatonta vaiko ei. Pelot ja epävarmuudet voivat usein olla valtaosin tai ainakin osittain puhtaasti tunnetason asioita, ja isotkin ihmisryhmät voivat lykätä tai perua matkasuunnitelmansa varmuuden vuoksi, vaikka matkustaminen ei tosiasiallisesti olisi mitenkään sen vaarallisempaa kuin ennenkään. Maailmantalouden kehityksestä on olemassa laajahkoakin konsensusta siihen suuntaan, että kasvu olisi jatkuvaa. Taloudelliset ennusteet kuitenkin varsin usein osoittautuvat virheellisiksi. Kotitalouksien käytössä oleva rahamäärä on keskeinen matkapäätöksiin vaikuttava tekijä ja taloudellinen vakaus tai epävakaus vaikuttaa muutenkin vahvasti sekä liike- että vapaa-ajan matkustamiseen. Siksi päädyttiin kuitenkin pysymään maailmantalouden tilassa toisena keskeisenä muuttujana. Näillä kahdella muuttujalla syntyy siis skenaarioristikko, joka näyttää tältä: Tämän jälkeen skenaarioille annettiin nimet. Valitut kaksi päämuuttujaa Laajasta matkailuun vaikuttavien muuttujien määrästä päädyttiin lopulta valitsemaan kaksi tärkeimmiksi nähtyä muuttujaa, jotka ovat koetaanko matkailu turvalliseksi vaiko turvattomaksi; ja onko maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen vaiko epävakaa 4

5 Matkustaminen koetaan turvalliseksi Skenaario Onnela Ilmapiirikuvaus ONNELA Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen Maailmantalouden kehitys on vakaa ja myönteinen. Matkustaminen koetaan turvalliseksi. Säätila on v muuttunut siten, että Etelä-Suomessa on jo aika usein hyvin vähälumisia tai jopa lumettomia talvia. Matkustaminen koetaan turvalliseksi ja matkustetaan paljon. Lentoliikenne onkin ruuhkautunut ja Suomen lennot on siirretty monessa maassa pikkukentille. Kaupunkien kaduilla näkee paljon iäkkäitä ihmisiä, palvelutarjonta on jo vuosia sitten siirtynyt huomioimaan ikäihmisten tarpeita. Ikäihmisistä kuitenkin osa on siirtynyt asumaan vakituisesti entiselle lomaasunnolleen. Tämän vuoksi monen kunnan sosiaalimenot ovat karanneet käsistä, mutta taloudellisesta paineesta huolimatta kuntarakenteen muutos on edelleen pahasti kesken. Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi nykyisestä. Työttömyys on alentunut merkittävästi ja tilalle on tullut työvoimapula. Matalapalkka-aloilla ei suomalaisia juuri näe. Suomen suurissa kaupungeissa on merkittävää monikulttuurisuutta. Viisumivapaus on laajentunut koskemaan myös Venäjää. Venäjän omat olot ovat kohentuneet etenkin Pietarissa ja Moskovassa liki länsimaiselle tasolle. Vapaa-ajanteollisuudella menee hyvin. Lukuisat vapaa-ajan toimintaan liittyvät liike-elämän alat nauttivat eläkeläisten panostuksesta. Eläkeläiset perustavat klubeja, joiden puitteissa viettävät lomiaan. Sen sijaan nuorisosta merkittävä osa ei liiku ja nuorten harrastukset rajoittuvat toimintaan sähköisillä välineillä. Syrjäytyneiden nuorten määrä on korkeahko. Huumeongelma on merkittävä. Tekniikka leimaa elämää. Käytännössä jokaisella on kännykkä tai muu kannettava pieni laite, edelläkävijöillä jo ihon alainen mikrosiru, joka kommunikoi multimediapohjalta, valvoo ihmisien kulkua ja tekemisiä ja on yhteydessä mihin tahansa kotimaiseen tai kansainväliseen tietopankkiin. Mikrosirulle kommunikoidaan puhumalla ja se vastaa puhumalla. Se myös tulkkaa yli 30 eri kielelle. Myös kodeissa tekniikka on vallannut huomattavasti tilaa, perinteisten kodinhoitotöiden osaaminen on vähentynyt huomattavasti, kotiruokia ei juurikaan tehdä ja kansa ravitsee itsensä miltei yksinomaan valmisruuilla. Kuluttajat haluavat lisäaineetonta ja terveysvaikutteista ruokaa. Polttomoottorit on osin korvattu sähköllä, jota tuotetaan mm. aurinkoenergialla ja vedyllä. Ihmisissä on kuitenkin syntynyt tarvetta olla kokonaan hukkaamatta perinteitä ja pehmeitä arvoja. Tätä ajavia yhden asian liikkeitä nousee tuon tuostakin. Ne eivät kuitenkaan saa erityisen laajaa kannattajakuntaa. Lapsille järjestetään tutustumismatkoja maatiloille katsomaan kotieläimiä, joita sentään vielä jonkin verran on, ja nuoria perheenäitejä kou lutetaan käyttämään ruuanvalmistuksessa paistin pan nuakin, kauko-ohjattujen, ajastettujen, kaloripi toi suudet itse laskevien, viikon ruokalistan itse suun nittelevien ja suoraan pakastimesta automaatti ses ti valmisruuat ottavien mikroaaltouunien ohella. Onnela Suomen matkailuelinkeino vuonna 2020 Matkailuelinkeinon asema vankkana työllistäjä ja taloudellisesti merkittävänä toimintana tunnustetaan niin poliitikkojen, hallinnon kuin kansankin keskuu- 5

6 dessa varauksetta. Suomi on nykyistä tunnetumpi matkakohde ja etenkin Suomen talvi on tunnettu brändi valikoiduilla segmenteillä. Muista maista tullaan Suomeen benchmarkkaamaan edistyksellisimpiä toimintatapoja. Suomen mallia käytetään laajasti myös kansainvälisessä matkailuopetuksessa. Monet matkailuyritykset ovat pörssiyhtiöitä, ja ulkomaiset investoijat tuntevat merkittävää kiinnostusta tehdä sijoituksia suomalaiseen matkailuun. Kasvava osa suomalaisista matkailuyrityksistä on ulkomaisessa omistuksessa. Matkailuelinkeino on ammattimaisesti hoidettua, yhtenäistä toimintaa. Yrittäjät tuntevat suurta kiinnostusta panostaa ulkomaisiin markkinoihin. Matkailuhallintoa on keskitetty vahvasti ja viranomaisten yhteistyö sekä keskenään että elinkeinon kanssa on tehokasta ja linjakasta. Via Baltica on iso moottoritie, nopea ja turvallinen. Helsingistä kulkee päivittäin useita luotijunia Moskovaan ja Pietariin. Suomessa on nykyistä enemmän moottoriteitä, ja rautatieverkostosta pääradat kestävät junien kulkevan hyvin suurilla nopeuksilla. Suomen eri kaupunkeihin on eri maista runsaasti suoria lentoja. Polttoaineiden verotus Suomessa on harmonisoitu eurooppalaiselle tasolle. Kestävä kehitys on jo vuosia itsestäänselvyys, minkä johdosta ympäristön tila Suomessa on esimerkillinen. Kotimaanmatkailun suosio on suurta. Saaristo ja järviseutu ovat vahvoja valtteja, joissa on paljon huipputuotteita ja erinomaista palvelua Tuotteiden esittely ja myynti tapahtuu pääosin sähköisten välineiden kautta. Ikääntyneelle kuluttajasegmentille on onnistuttu menestyksekkäästi kehittämään uusia tuotteita. Asiakkaat vaativat henkilökohtaista palvelua. Se lisää työpaikkoja, mutta samalla myös työvoimapulaa. 6

7 Strategiset päälinjat Onnela -skenaariossa Tuotepainotukset Maailman taloudellisen tilanteen vuoksi matkailu menestyy globaalisesti hyvin, minkä vuoksi Suomi voi erottautua vain omilla vahvuuksillaan. Tämän vuoksi luontoon liittyvät tuotteet ovat strategisesti tärkeimpiä. Vuodenaikojen vaihtelu, tila, pohjoinen sijainti (EU:ssa Pohjoinen ulottuvuus) ja muut vastaavat tekijät tukevat tätä strategista valintaa. Helsinki on EU:n pohjoisin pääkaupunki. Suomi sijaitsee maailmanlaajuisesti katsottuna arktisella alueella, mistä huolimatta Suomen pohjoisimmissakin osissa voidaan kehittää luontomatkailupalveluja, joilla on kansainvälistä kysyntää. Asiakaspainotukset Kohderyhmänä ruuhkattomuutta ja luontoa arvostavat, vähintään keskituloiset, paljon matkustaneet. Alueelliset painotukset Kasvua tavoitellaan lähinnä Euroopan ruuhka-alueilta ja kaukomarkkinoilta. Resurssit Partnereilla on enemmän rahaa käytettävissä yhteistyöhön MEKin kanssa. Kovassa kilpailutilanteessa yhteistyö onkin tärkeä edellytys menestykselliselle toiminnalle. Strategista kumppanuutta tarjotaan useille Itämeren alueen valtioille. Päävastuu lähialueilla tapahtuvasta markkinoista on elinkeinolla itsellään. Koulutetun työvoiman hinta nousee ja sen saatavuus vaikeutuu. Kilpailijat, Norja, Venäjä, Viro ja Kanada. Tavoite Matkailu Suomessa kasvaa valituissa päätuoteryhmissä enemmän kuin ssa, Norjassa ja Euroopassa yleensä. Skenaario Pokeri POKERI Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen Ilmapiirikuvaus Matkustaminen koetaan turvattomaksi Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen. Matkustaminen koetaan turvattomaksi. Vuonna 2020 maailmantalous on kehittynyt varsin suotuisasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se on vaikuttanut moneen asiaan syvällisesti ja pysyvästi. Vaikka maailman köyhimmät maat ovat vaurastuneet suhteellisesti eniten, rikkaat maat ovat abso luuttisesti rikastuneet enemmän. Tästä syystä tuloerot ns. teollistuneiden maiden ja teollistumassa olevien maiden kesken ovat edelleen kasvaneet. Yleisen vaurastumisen myötä köyhyys on olennaisesti vähentynyt. Absoluuttisten tuloerojen kasvaminen on kuitenkin pitänyt yllä talouden järjestelmiin tyytymättömiä liikkeitä. Vaikka niissä toimivien aktivistien määrä on vähentynyt, ääriliikkeet ovat kuitenkin kehittäneet toimintaansa järjestelmällisesti. Ääriliikkeiden tuhoisat terrori-iskut kohdistuvat myös suosittuihin lomakohteisiin ja niihin matkailijoita kuljettaviin liikennevälineisiin. Tuhovälineet ja niitä ohjaava teknologia ovat huippuluokkaa. Tämä tekee tuhotöiden torjumisen erittäin vaikeaksi. Maailmalla on levinnyt yleinen pelko matkustamista kohtaan. Vähenevät matkustajavirrat ovat jo ajaneet useita matkailuyrityksiä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, jopa konkursseihin. 7

8 Ympäristökatastrofi en määrä ja frekvenssi on nousussa. Turvattomuuden yleinen kasvu on toisaalta lisännyt terveellisten elintapojen suosiota. Ruuan lisäaineettomuudesta on kehittynyt tärkeä myyntiargumentti. Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut hyvää. Perheiden käytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut Euroopan huippuvauhtia, vaikka suhteellinen kehitys 2000-luvun alussa EU:hun liittyneissä maissa onkin ollut nopeampaa. Aluepolitiikka ei kuitenkaan ole purrut ja edelleenkin korkein elintaso löytyy lähinnä Etelä-Suomen suurista kaupungeista. Erityisen hyvä tilanne on Suur-Helsingissä, joka suuren kuntauudistuksen jälkeen on toiminut yhtenä kaupunkina. Suomen ainoassa miljoonakaupungissa on noin 1,5 milj. asukasta. Terrorismin pelko on saavuttanut myös Suomen ja lisännyt jossain määrin suvaitsemattomuutta Suomessa asuvia lähes ulkomaalaista kohtaan. Levottomuudet ovat vaatineet lisäämään poliisivoimia ja katukuvaan kuuluukin näkyvästi aseistautuneita poliisipartioita. Suuri ikääntynyt ikäluokka kokee suurta turvattomuutta, joka luo uutta palvelutarjontaa. Ihmiset toimivat aktiivisesti erilaisissa pienissä yhteisöissä. Yhteisöllisyyttä ja merkitystä elämälle haetaan esimerkiksi harrastusten, yhden asian liikkeiden tai virtuaaliyhteisöjen piiristä. Kansainvälisen matkailun häiriintyminen on lisännyt muun vapaa-aikateollisuuden menestystä. Suur- Helsingin keskustassa onkin korttelikaupalla tarjolla erilaisia huvittelumahdollisuuksia. Vaurastuneet suomalaiset käyttävät näitä palveluja runsaasti hyväkseen. Suurissa taajamissa asuntojen ja tonttien hinnat ovat hyvin korkeita. Teknologian jatkuva kehittyminen ja käytön leviäminen yhä uusille alueille on muokannut länsimaissa jokapäiväistä elämää. Virtuaalitodellisuuskonsoleista ja niiden kautta tarjottavista palveluista on tullut keskeinen osa vapaa-aikaamme. Bioteknologian sovellukset mahdollistavat yhä terveemmän ja pidemmän elämän maksukykyisille. Maataloudessa ollaan juuri ja juuri omavaraisia, mikä heijastuu maaseudun erittäin harvana asutuksena. Vanha perusteollisuus aiemmissa kasvukeskuksissa työllistää automaation lisääntyessä yhä vähemmän. Matkailukeskittymät ovat ainoita merkittäviä uusien työpaikkojen luojia haja-asutusalueilla. Pokeri 2020 Matkailun tila vuonna 2020 Kansainvälisen terrorismin tiivistäessä otettaan ja suunnatessa iskuja yhä useammin matkailukohteisiin terrorismin pelko on vähentänyt kiinnostusta kansainvälisiin matkoihin. Kun iskut ovat jatkuvasti massiivisempia, niiden pelkovaikutus on suurempi kuin iskutiheys sinänsä edellyttäisi. Suomi on säilyttänyt maineensa suhteellisen turvallisena maana. Suomen on kuitenkin ollut pakko seurata mukana turvajärjestelmien hankkimisessa ja käyttämisessä. Se on nostanut kustannustasoa myös Suomessa. Kehitys muissa Pohjoismaissa on ollut samansuuntaista, joten Pohjoismaat kilpailevat entistä kovemmin toistensa kanssa harvenevasta kansainvälisten matkailijoiden joukosta. Nousukauden aikana Suur-Helsinkiin rakennettiin uusia, lähinnä ulkomaalaisille tarkoitettuja korkeatasoisia hotelleja. Ne ovat nyt suurissa vaikeuksissa ja joutuvat käymään ankaraa hintasotaa naapurimaiden n ja Viron kanssa. Kotimaanmatkailu Suomessa on kehittynyt suotuisasti. Kotimaiset matkailijat paikkaavat varsin tyydyttävästi ulkomaisille liikemiehille alun perin tarkoitettujen Helsingin hotellien käyttöasteita. Matkailu Venäjältä Suomeen on lisääntynyt merkittävästi luotijunan aloitettua v liikennöinnin Helsingin ja Pietarin ja vuonna 2012 Helsingin ja Moskovan välillä. 8

9 Strategiset päälinjat Pokeri -skenaariossa Tuotepainotukset Fokusoidaan Suomen vahvuuksiin. Etusijalla ovat turvallisiksi koetut tuotteet, joiden logistiikkaketju on kunnossa myös turvallisuusnäkökulmasta. Turvallisena maana Suomella on mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia MICE matkailussa. Asiakaspainotukset Keskitytään ihmisiin, joilla on varaa maksaa lisätystä turvallisuudesta. Yksilölliset matkajärjestelyt lisääntyvät. Pienryhmät korvaavat nykyisen ryhmämatkailun. Kun osa pelosta on ilmeisen aiheetonta, markkinointiviestintä tukee kuvaa Suomen matkojen turvallisuudesta. Alueelliset painotukset Lähialueet, kotimaa ja Eurooppa ovat keskeisiä. Mitä pitempi matka on Suomeen, sitä fokusoidumpi segmentti valitaan. Kilpailijat, Norja ja Islanti sekä muu vapaa-ajan teollisuus. Resurssit Hyvä taloudellinen kehitys antaa mahdollisuuden tuotekehityksen ja markkinoinnin lisäämiseen. Sekä julkinen sektori että merkittävimmät yritykset panostavat matkailuun entistä enemmän. Yritysten laatutekijät korostuvat. Kilpailun kiristyessä turvallisuuteen panostavat menestyvät. Turvallisuuteen liittyvä viranomaisyhteistyö myös globaalisti lisääntyy. n ja Norjan kanssa toimitaan yhdessä turvallisuuskuvan ylläpitämiseksi. Tavoite Turvallisuusvaje johtaa lisääntyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön. Siksi Pokerissa markkinaosuuksien valtaaminen lta ja Norjalta on vaikeaa. Tämän vuoksi yhteispohjoismaiseksi tavoitteeksi asetetaan, että matkailu Pohjoismaihin kasvaa nopeammin kuin Euroopassa yleensä ja että Suomi kuitenkin parantaa markkina-asemaansa pohjoismaisessa vertailussa. 9

10 Skenaario Umpio Maailmantalouden kehitys epävakaa UMPIO Ilmapiirikuvaus Maailmantalouden kehitys epävakaa. Matkustaminen koetaan turvattomaksi. Maailma on jakautunut taloudellisiin ja poliittisiin blokkeihin, jotka pyrkivät säilyttämään oman asemansa kovassa keskinäisessä kilpailussa. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian rinnalle on vahvasti noussut uusia alueita sekä Etelä-Amerikasta että Afrikasta. Alueet pyrkivät turvaamaan omat etunsa taloudellisesti ja poliittisesti. Tämä johtaa taloudellisen protektionismin nousuun. Kansainvälinen matkailu on taantunut. Valtioiden budjeteista kuluu enenevästi varoja turvallisuuden parantamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on vaikeutunut ja yksilön vastuu omasta selviytymisestään kasvanut. Työtä tekevä väestö on ikääntynyt ja eläkeikä on noussut. Työssä ollaan, koska eläke ei riitä kaikilla kattamaan elinkustannuksia. Vähätuloiset kuluttavat vapaa-aikaansa kotona tai lähiympäristössä. Kaikki, vanhin ikäluokka pois lukien, osaavat kuitenkin käyttää tärkeimpiä sähköisiä kommunikointivälineitä, joita on tarjolla kaikille. Ne ovat edullisia käyttää ja niiden avulla ihmiset tekevät mm. virtuaalisia aikamatkoja unelmien matkakohteisiin. Yleinen turvattomuuden tunteen lisääntyminen (ympäristön saastuminen, terrorismi ja laajat epidemiat) on keskeisimpiä yhteiskunnan huolenaiheita. Terrorismin lisäännyttyä kansainvälinen kauppa on kärsinyt ja öljyn hinta on noussut huikeaksi, mikä rajoittaa talouskasvun mahdollisuuksia tuntuvasti. Työllisyysaste on pysyvänoloisesti matalalla tasolla. Matkustaminen koetaan turvattomaksi Varakas osa väestöstä elää kuitenkin hyvin, nauttii vapaa-ajasta ja käyttää runsaasti tarjolla olevia palveluja. Tosin ne ovat kalliita ja niitä on tarjolla suhteellisen vähän johtuen ostopotentiaalin vähäisyydestä sekä palvelualojen työntekijäpulasta. Koneita käytetään korvaamaan ihmisen työpanosta ja monet arkipäivän asiat, kuten kotityöt on automatisoitu. Turvattomuuden vastapainona ihmiset hakevat turvaa ja yhteisöllisyyden tunnetta erilaisista pienyhteisöistä. Myös terveyden ja terveellisyyden merkitys on korostunut. Lisäaineettomat paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ovat suosiossa. Vartiointi- ja turvapalvelujen kysyntä ja tarjonta kasvaa jatkuvasti. Umpio Matkailun tila vuonna 2020 Matkailuelinkeino on suhteellisen pieni kooltaan. Yritykset ovat erikoistuneita ja tuntevat hyvin asiakkaansa. Yhteistyö myös muiden kuin matkailuyritysten kanssa on laajaa ja organisoitunutta matkailupalvelujen tuotannossa. Vaikeissa olosuhteissa selviytyneet matkailuyritykset ovat ammattitaitoisia. Matkailuelinkeino on keskittynyt sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Matkailutuotteet on segmentoitu tarkasti ensisijaisesti kotimaisille ja lähimarkkinoiden asiakkaille. Segmentointi on ulottunut entistä pienempiin kohderyhmiin. Teknologia niveltyy entistä voimakkaammin matkailuun, mm. virtuaalimatkailutuotteiden ja perinteisten matkailutuotteiden yhdistelminä. Turvallisuus nousee tuotteissa keskeiselle sijalle. Matkailuelinkeino luo kuluttajille loppuun asti vii meisteltyjä matkailupaketteja. Suurin osa lähimark kinoille tarjolla olevista paketeista sisältää huolenpidon asiakkaan turvallisuudesta matkan lähtöhetkestä määränpäähän ja aina kotiinpaluuseen asti. Suomi tarjoaa korkeatasoisia ja yksilöllisiä luontoon ja ympäristöön liittyviä matkailupalveluita. 10

11 Asiakkaat ovat varakkaita, suhteellisesti paljon vapaa-aikaa omaavia, eri ikäisiä ja koulutettuja. Työ- ja vapaa-ajan matkailu niveltyvät entistä enemmän toisiinsa. Palveluja riisutaan kustannussyistä. Itsepalveluratkaisujen lisääntyessä työpaikkojen tarjonta vähenee. Strategiset päälinjat Umpio -skenaariossa Kilpailijat Kilpailu lähimarkkinoiden kesken on kiristynyt. Muu viihde- ja vapaa-aikateollisuus vie asiakkaita matkailulta. Tavoite Edullisten perustuotteiden kysynnällä ja kotimaan matkailulla turvataan Suomen matkailupalvelujen säilyminen pahimman kriisivaiheen yli. Tuotepainotukset Turvallisuushakuisten ja luontoon liittyvien matkailutuotteiden kehittäminen lisääntyy. Suomen suhteellinen turvallisuus tuodaan esille viestinnässä. Varakkaille matkailijoille kehitetään sopivia tuotteita täsmämarkkinointiin. Muille kohderyhmille kehitetään edullisia perustuotteita. Alueelliset painotukset Kysyntä osassa perinteisistä markkinoista on vähentynyt. Päämarkkinat ovat kotimaa, EUmaat ja lähialueet. Markkinoiden kaventuminen selkeyttää markkinoinnin toimintakenttää. Asiakaspainotukset Uusien kohderyhmien etsiminen ja segmentoinnin terävöittäminen (esim. iäkkäät eläkeläiset ja varakkaat / vähävaraiset matkailijat) on lisääntynyt. Yhteiskunta kehittää menettelyjä työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävien tuotteiden kysynnän lisäämiselle. Resurssit Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vähenevät. Tilannetta helpottaa kuitenkin markkinoiden kaventuminen. Taistelu julkisesta tuesta kovenee. EU panostaa sisäisen matkailun edistämiseen. 11

12 Skenaario Lintukoto Ilmapiirikuvaus Maailmantalouden kehitys epävakaa. Matkustaminen koetaan turvalliseksi. Vaikka terroritekoja, epidemioita ym. katastrofeja on ollutkin, ihmiset ovat oppineet sopeutumaan epävakaisuuteen. Myös viranomaisten toimintaan näitä vastaan luotetaan. Siksi matkustaminenkin koetaan yleisesti ottaen turvalliseksi. Ympäristöasioita on hoidettu hyvin. Kansainvälisiä ympäristösopimuksia noudatetaan laajasti ja ympäristöinvestointeja on saatu kasvuun. YK:n rooli on vahvistunut mm. siksi, että on muuttanut linjaansa kumppanuusajattelun suuntaan ja maksanut noin puolet velastaan YK:lle. Kiinan pitkään jatkunut talouskasvu on viime vuosina hyytynyt mm. protektionismin vuoksi. Maailmantalouden kehitys epävakaa investointirahoitus on usein arabialaista alkuperää. Näitä asiakkaita palvelemaan erikoistuneilla yrittäjillä menee hyvin. Lintukoto Matkailun tila vuonna 2020 Matkustaminen koetaan turvalliseksi LINTUKOTO Elämys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan klusterit ovat vahvistuneet viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi. Palvelualojen verorasituksen (palkkaveron ja alv-verokannan lasku) keventyminen on luonut palvelualalle uutta työpaikkaa. Suomessa on EU:n paras palvelutarjonta ikääntyvälle, maksukykyiselle, terveystietoiselle ja omatoimiselle asiakaskunnalle Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Ihmisten taloudellisesti tiukka tilanne heijastuu kotimaanmatkailun ja lähialuematkailun suosiona. Edulliset tuotteet ovat suosiossa muutenkin, ja myös käytettyjen tavaroiden kauppa sujuu vilkkaana. Kulkuvälinekanta on vanhentunut, talokanta rapautumassa ja liikenneinfrastruktuuri kaipaisi kovasti kohennusta, mihin ei kuitenkaan ole riittäviä taloudellisia resursseja. Työttömyyttä on ennustettua enemmän, ja työttömät sekä eläkeläisten suuret joukot ovat vapaaajan viihdeteollisuuden runsaan tarjonnan kohteena. Hintakilpailu on kovaa ja suosii kuluttajia. Suomi matkakohteena on saanut huomattavasti lisää markkinaosuutta maissa, joiden kesä on mm. kasvihuoneilmiön vuoksi muuttunut sietämättömän kuumaksi. Viileys ja sade ovat matkailuvalttejamme etenkin kesäaikaan. Matkustamisen riskeistä huolimatta runsaat määrät arabeja ja Etelä-Amerikan varakkaita matkailijoita löytää tiensä viikkokausiksi Suomeen. Heistä melkoinen osa majoittuu erityisesti heitä varten rakennettuihin hotelleihin ja huviloihin, joiden omistus ja Matkailupalveluiden tuottajat ovat verkostoituneet ja kehittäneet monipuolisia palvelupaketteja kohderyhmille ottaen huomioon viimeisimmät teknologiset innovaatiot hyvinvointisektorilla ja vapaa-ajan palveluissa. Myös luontoaktiviteetit on osattu tuotteistaa ja luontomatkailun infrastruktuuri on EU:n huipputasoa. Erityisesti sisällöntuotantoon, tarinoihin, paikalliskulttuuriin, reitteihin ja rakenteisiin on panostettu. Tuotteistamisessa on hyödynnetty tehokkaasti eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti luontoaktiviteettien ja elämysten osalta. Alueelliset vahvuudet ja omaleimaisuus on mietitty. Kohderyhmät on tarkkaan valittu ja tuotetarjonta tarkoin räätälöity heille. Erityisesti pienet matkailuyritykset ovat verkostoituneet ja niiden toiminta on ammattimaista. Työnjako matkailusektorilla on tehostunut. Matkailu- ja muut palvelut ovat helposti ostettavissa, varattavissa ja itse räätälöitävissä sähköisissä järjestelmissä. Nämä järjestelmät ovat mahdollistaneet myös hajautetussa ympäristössä muutaman alueellisen matkailun veturiyrityksen ympärille rakentuvien palveluverkkojen kattavan asiakaslähtöisen tuotetarjonnan. 12

13 Asiakkaat ovat tottuneita verkoissa surffailijoita ja hyvin hintatietoisia. He arvostavat rauhallisuutta, puhtautta, hyvää palvelua ja yksilöllisyyttä. Itse tekeminen ja kokeminen ovat avainasioita. Suomessa järjestetään kilpailukykyisiä perusmatkoja (charter + majoitus + pari kolme ohjelmapalvelua). Paikan päällä pakettia täydennetään yksilöllisesti ostamalla lisää kohtuuhintaisia palveluita tai täydentämällä ohjelmaa omatoimisella tekemisellä. Kilpailijat Naapurimaiden kotimaan matkailu ja muu vapaa-ajanteollisuus lähialueilla. Tavoite Lisääntyvä kotimaan matkailu sekä matkailu lähialueilta paikkaavat muun matkailun vähenemisen aiheuttamia menetyksiä. Kohtuuhintaiset laiva-juna matkat ovat yleistyneet vapaa-ajan lisääntymisen, mutta käytettävissä olevien tulojen alenemisen seurauksena. Uudet nopeat junat ovat kilpailukykyisiä lentoliikenteen kanssa. Uudistunut makuuvaunukapasiteetti on nostanut makuuvaunujunaliikenteen uuteen kukoistukseen. Via- Baltica reitti on EU:n TOP 10 verkostostatuksen myötä ohittanut suosiossa läntisemmät reitit nopeutensa ja edullisemman hintatasonsa vuoksi. Strategiset päälinjat Lintukoto -skenaariossa Tuotepainotukset Standardoidut ja riisutut bulkkituotteet ovat kysyttyjä. Kokous-, konferenssi- ja incentivematkailun kysyntä on laskussa. Alueelliset painotukset Lähialueet ja kotimaa pääkohteina. Asiakaspainotukset Keskiluokka lähimarkkinoilla. Maailman rikkaat matkustavat edelleen runsaasti. Heidän tavoittamisensa vaatii erittäin tarkkaa segmentointia. Resurssit Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen sekä julkinen että yksityinen panostus vähenee. 13

14 Seurantajärjestelmä Jotta skenaarioista olisi käytännön hyötyä, on tärkeää, että luodaan seurantajärjestelmä, jolla pyritään havaitsemaan mahdollisimman ajoissa, mikä skenaarioista näyttäisi alkavan toteutua, tai ainakin, mihin suuntaan kehitys näyttäisi kulkevan ja mikä skenaarioista lähinnä muistuttaa todennäköisintä tulevaisuutta. MEK ostaa tämän palvelun ulkopuolisilta. Seurannassa tarkkaillaan mm. ns. heikkoja signaaleja, jotka voidaan nähdä esimerkiksi organisaation sisäisinä ja ulkoisina varoituksina, tapahtumina ja trendeinä ja jotka ovat liian heikkoja, jotta niiden vaikutus voitaisiin oivaltaa. Ne ovat ikään kuin ensi oireita muutoksista, ja niiden merkitys tulee suuremmaksi, kun useita heikkoja signaaleja yhdistetään. Heikkoja signaaleja voidaan havaita esimerkiksi mediasta, erilaisista tiedostoista ja tietokannoista, nimenomaisista raporteista ja tutkimuksista sekä tietysti periaatteessa myös vaistoamalla. Systemaattinen heikkojen signaalien kerääminen, varastointi ja yhdistely sekä analysointi ynnä trendiarviot ovat kuitenkin tutkimustyötä. Tätä raporttia päivitetään vuosittain. Liitteet 1. Lukuja kansantalouden tilinpidosta 2. Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Tulevaisuustutkimuksia 4. Yöpymisennuste vuoteen IPK:n Generation-projektin tiivistelmä 14

15 LIITE 1: Lukuja kansantalouden tilinpidosta Source: Statistics Finland * = Muuntokertoimet: Nordea Oyj / Conversion Factor from Nordea Oyj ** = Muutos % vuoden 2003 rahassa / Change % in 2003 Value 15

16 LIITE 2: Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Matkailutuotanto Matkailutoimialojen kokonaistuotos, milj. e Matkailutoimialojen matkailukysynnän aikaansaama tuotos, milj. e Matkailutoimialojen arvonlisäys, milj. e Matkailutoimialojen matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys, milj. e BKT perushintaan, milj. e Matkailutoimialojen matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:sta, % Kaikkien toimialojen matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys, milj. e BKT perushintaan, milj. e Kaikkien toimialojen matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:sta, % Matkailutoimialojen työllisyys, henkilöitä Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, tuntia Matkailutuotanto Ulkomaisten päivämatkailijoiden kysyntä, milj. e Ulkomaisten päivämatkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Ulkomaisten yöpyvien matkailijoiden kysyntä, milj. e Ulkomaisten yöpyvien matkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Ulkomaisten matkailijoiden kysyntä yhteensä, milj. e Ulkomaisten matkailijoiden kysyntä yhteensä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan päivämatkailijoiden kysyntä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan päivämatkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan yöpyjien kysyntä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan yöpyjien kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä yhteensä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä yhteensä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten muu matkailukysyntä (korvatut työmatkat, omat mökit), milj. e Suomalaisten muu matkailukysyntä (korvatut työmatkat, omat mökit), osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa yhteensä, milj. e 16

17 ,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 2, ,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,

18 LIITE 3: Tulevaisuustutkimuksia TEOLLISUUS JA TYÖNANTAJAT TT:n tulevaisuusluotain Education Intelligence Linkkejä: sivut/linkkeja.shtml Ennakointiprojekteja Matka matkailukoulutuksen määrällisten ja laadullisten koulutustarpeiden ennakointi ( ) Above the Clouds: Trends - welcome the future ( ) eennakointi.fi ( ) Rakennerahastokauden koulutustarpeiden ESR-ennakointihankkeet ( ) KESU ( ) KTM:n ja Tekesin teknologian ennakointiprojektin linkkilista (teknologian) ennakointiaiheisille sivuille ( ) VTT, Teknologian ennakointi ja arviointi ( ) KTM:n ja Tekesin teknologian ennakointiprojekti ( ) LUOTAIN - kohti alueellista ennakointia ( ) Kiinteistö- ja rakennusklusterin Visio 2010 ( ) Koulutustarjonta projekti ( / 91 kt) Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointi (MITENNA) ( ) ESR-Ennakointi ( ) Helsingin seudun ennakointiverkko ( ) KOTO-projekti - Koulutustarpeen ennakoinnin toimintamalli ylläpitäjille ja oppilaitoksille ( ) Maakuntien ammattirakenne-ennusteet (MARE) ( ) Sitran tietoyhteiskuntaprojektit ( ) Tulevaisuudentutkimus Futures Studies Mannermaa Oy ( ) Opetushallitus: Koulutuksen kehittäminen ( ) Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelu ( ) Global Business Network ( ) Worldwatch Institute ( ) Kungl Tekniska Högskolan, Wireless Foresight -projektin kotisivut ( ) The Global Foresight Network ( ) IIASA, International Institute for Applied Systems Analysis ( ) WSF, The World Future Society ( ) Euroopan komissio, Forward Studies Unit ( ) IFTF, Institute for the Future (teknologiaennusteet) ( ) AFI, The Australian Foresight Institute, Swinburne University of Technology ( ) SPRU, Science and Technology Policy Reseach, University of Sussex ( ) PREST, Policy Research in Engineering, Science and Technology ( ) Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia ( ) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ( ) Tulevaisuuden tutkimuskeskus ( ) Tulevaisuuden tutkimuksen seura ( ) The Catalan Centre for Futures Studies (Spain) ( ) The Copenhagen Institute for Future Studies (Denmark) ( ) Directory of Futures Consultants ( ) Foundation for the Future ( ) Forecasting Principles ( ) Futures Study Center, Australia ( ) FutureWeb (University of Houston, Institute of Futures Research) ( ) Futuribles (France) ( ) Hawaii Research Center for Futures Studies () ( ) Horizon () ( ) Institute for Alternative Futures () ( ) Institutet för Framtidsstudier (Sweden) ( ) International Institute for Sustainable Development ( ) Millennium -projekti ( ) OECD International Futures Programme ( ) RAND-organisation ( ) Rooman klubi ( ) The Santa Fe Institute ( ) Strategic Futures International (Washington, London) ( ) Strategic Management Society () ( ) Technology Futures () ( ) The UK Foresight Programme (UK) ( ) World Future Society () ( ) World Futures Studies Federation WFSF ( ) Z-punkt Büro für Zukunftsgestaltung GmbH ( ) Aikakausjulkaisuja TT:n osaamistarveluotain 2004 PDF ( / 477 kt) T:n osaamistarveluotain 2003 PDF ( / 262 kt) 18

19 Työvoima loppuraportti: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi ( ) Kemia lisää vetovoimaa. Kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen osaamis- ja koulutustarpeet (PDF) PDF ( / 950 kt) Toni Ahlqvist, Opetusministeriö: Avainteknologiat ja tulevaisuus (PDF) ( ) Keijo Mäkelä, ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti: Ennakoinnin parhaat käytännöt Työelämän muutos ja koulutustarpeet - loppuraportti PDF ( / 416 kt) TT:n tulevaisuusluotain: Osaamisintensiivinen Suomi 2012 (Loppuraportti) PDF ( / 660 kt) Tyko - tiedote Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen -projektin loppuraportti ( ) Työvoima työryhmän loppuraportin tiedote ( / 34 kt) Foresight-lehden kotisivu ( ) Tekes: Tulevaisuus on osaamisessa PDF ( / 640 kt) Tekes: Ylihuomisen kilpailukyky tehdään tänään PDF ( / 369 kt) TT:n osaamistarveluotain 2002 ( ) TT:n julkaisu: Kantaako eilisen menestys huomiseen? PDF ( / 469 kt) Työvoima väliraportti: Työllisyys uuden vuosituhannen alussa ( ) Adamantine Studies on the 21st Century ( ) Future Times ( ) Future Survey ( ) Futures ( ) Futures magazine Online ( ) Futures Research Quarterly ( ) TT:n osaamistarveluotain 2001 ( ) Futuribles ( ) Futurist ( ) The Why Files: National Science Foundation ( ) World Futures ( ) LIITE 4: Yöpymisennuste vuoteen

20 GENERATION PROJECT - YHTEENVETO LIITE 5: IPK:n Generation-projektin tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestörakenne ja siinä tapahtuvat muutokset Lomamatkojen määrä ja niissä tapahtuvat muutokset Lomamatkat tyypeittäin Aurinkolomat Kiertomatkailu Kaupunkilomat Maaseutumatkailu Loma vuoristossa Lumilomat Urheilulomat Terveyslomat Lomat liikennemuodon mukaan Lentokone Auto Bussi ja juna Lomamatkat majoitusmuodon mukaan Ykkösluokan hotellit Keskitason hotellit Budjettihotellit Loma-asunnot ja -mökit Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Lomamatkojen järjestäminen Pakettimatkat Muut matkatoimistovaraukset Muut varauskanavat Lomamatkat ilman ennakkovarausta Lomamatkojen kesto Lomamatkojen kohteet... 12

21 Generation Project - Yhteenveto 2 1. Väestörakenne ja siinä tapahtuvat muutokset Tutkimuksessa mukana olevien 10 maan (osa 1 ja osa 2) aikuisväestön (15- vuotta) koko on 507, josta Yhdysvaltojen osuus on 205. Kanada mukaan luettuna Pohjois-Amerikan osuus väestöstä on 45 % ja Euroopan 55 %. Euroopan maista on aikuisväestöltään suurin (69 ) ennen a (49 ) sekä ja a (kummatkin 48 ). on väestöltään selvästi pienempi (34 ). Pienimpiä markkina-alueita tutkimuksessa mukana olleista ovat väestömäärältään, ja. Tutkittujen maiden aikuisväestön määrä kasvaa 62 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Amerikan osuus kasvusta on 78 % ja yksistään Yhdysvaltojen osuus 70 %. Euroopan maista n väestö kasvaa eniten eli 4,5 miljoonalla. n kasvu on 3,8 ja n 2,8. n väestömäärän ennustetaan hieman pienenevän. Prosentuaalisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan väestö lisääntyy viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Euroopan maista suhteellinen väestön kasvu on voimakkainta Alankomaissa (+12 %). n aikuisväestö kasvaa 10 %, n 8 % ja n 7 %. Nuorempiin (15-34 vuotta) kuuluvien lukumäärä vähenee vuoteen 2020 kaikissa tutkituissa maissa lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jossa se kasvaa 8,4 miljoonalla ja Kanadaa, jossa se pysyy ennallaan. Määrällisesti ikäryhmä pienenee eniten ssa (- 4,5 ) ja ssa (-4,1 ). Myös ssa ikäryhmän koko pienenee selvästi (-3,1 ). Myös prosentuaalinen lasku on suurin näissä maissa. Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 useimmissa maissa %, mutta pienempi ssa (26 %), ssa (24 %) ja ssa (24 %). Keski-ikäisten (35-54 vuotta) lukumäärä pienenee vuoteen 2020 mennessä kaikissa tutkituissa maissa a lukuun ottamatta. Pieneneminen on määrällisesti voimakkainta Yhdysvalloissa (-2,5 ) ja ssa (-1,0 ). Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 pienin eli 30 % ssa ja suurin eli 36 % ssa. Yli 54-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä kaikissa tutkituissa maissa. Määrällinen kasvu on ylivoimaisesti suurin Yhdysvalloissa (+37,0 ). Euroopan maista ikäryhmän koko kasvaa eniten ssa (+6,9 ), ssa (+6,1 ) ja ssa (+4,8 ). Prosentuaalisesti ikäryhmän kasvu on suurin Kanadassa (+73 %), Yhdysvalloissa (+63 %) ja Alankomaissa (+53 %). Pienintä kasvu on ssa ja ssa (kummas-sakin +24 %). Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 suurin eli 43 % ssa ja ssa ja pienin eli 39 % Pohjois- Amerikassa sekä Alankomaissa ja ssa. Seuraavan sivun kuvioissa on tarkasteltu väestömuutoksia maittain ja ikäryhmittäin. Väestö (15- vuotta) maittain 204,8 247,8 69,3 72,0 49,3 49,0 48,2 52,0 47,8 52,3 33,7 34,2 Kanada 24,9 29,9 12,9 14,5 8,4 8,9 7,2 7, Väestön (15- vuotta) m uutokset 43,0 Kanada 5,0 4,5 3,8 2,8 1,6 0,5 0,5 0,5-0, Väestön (15- vuotta) %-muutokset Kanada 21 % 20 % 12 % 10 % 8 % 7 % 5 % 4 % 2 % -1 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

22 Generation Project - Yhteenveto vuotiaiden m äärä vuotiaiden m äärä 55- vuotiaiden määrä 64,0 72,4 82,0 79,5 58,8 21,8 18,7 23,6 22,6 23,9 30,8 95,8 16,2 15,5 16,7 16,4 17,2 21,3 16,2 15,1 16,8 16,3 15,4 2 16,0 11,5 16,2 16,2 14,9 21,0 12,4 10,7 10,6 8,3 12,4 13,5 8,6 Kanada 8,7 9,7 9,6 6,7 11,6 4,4 4,2 2,7 2,4 4,8 4,5 3,0 2,7 3,7 5,7 2,8 3,7 2,3 2,2 miljo o naa 2,4 2,3 miljo o naa 2,5 3, Väestömuutokset eri ikäryhmissä (milj.) Väestömuutokset eri ikäryhmissä (%) -2,5 8,4-3 % 13 % 63 % Kanada -3,1-4,5-4,1-1,0-0,7-0,3-1,1-0,5 0,0-0,1 - -0,3-0,3-0,3-0,1-0,1 1,7 2,9 0,1 2,0 0,9 0,6 6,9 4,8 6,1 4,1 4,9 37,0 Iso-B ritannia -28 % -33 % Kanada -14 % -4 % -5 % -1% -7 % -3 % -1% -3 % -6 % -10 % -8 % -1% -4 % 0 % 2 % 29 % 31 % 41 % 24 % 16 % 27 % 34 % 24 % 53 % 73 % v uotta v uotta v uotta -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 55+ vuotta vuotta vuotta Keskeiset tulokset: väestön määrä kasvaa lähes kaikissa maissa väestön kasvu on oleellisesti voimakkaampaa Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa väestön kasvu johtuu ensi sijassa yli 54-vuotiaiden määrän kasvusta vuotiaiden määrä pienenee vuonna 2020 yli 54-vuotiaat ovat vuonna 2020 kaikissa maissa suurin ikäryhmä

23 Generation Project - Yhteenveto 4 2. Lomamatkojen määrä ja niissä tapahtuvat muutokset on tällä hetkellä maailman suurin markkinaalue 59,6 miljoonalla vuotuisella ulkomaille suuntautuvalla lomamatkallaan. Seuraavilla sijoilla ovat Iso- Britannia (34,7 matkaa) ja (16,3 matkaa) ennen Yhdysvaltoja (14,5 ). Tosin Yhdysvaltojen luku sisältää ainoastaan lentäen muualle kuin naapurimaihin tehdyt lomamatkat. Keskikokoisia markkina-alueita ovat myös (13,9 ) ja (13,6 ). Kaikkiaan tutkimuksessa olevissa maissa asuvat tekevät vuosittain 202 lomamatkaa ulkomaille. Niistä 165 on matkoja lähialueille (esim. Euroopan sisäisiä matkoja) ja 37 kaukomatkoja. Näitä kaukomatkoja tehdään Euroopasta (53 %) vain hieman enemmän kuin Pohjois- Amerikasta (47 %). Yhdysvallat onkin kaukomatkojen suurin markkina-alue (14,5 matkaa). Seuraavilla sijoilla ovat (5,8 ), (4,7 ) ja (3,8 ). Ulkomaille tehtävien lomamatkojen määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä eniten ssa (+13,6 ). sta tehdään 9,1 ja sta 8,2 matkaa enemmän kuin nyt. Yhdysvaltojen (kaukomatkat) kasvuluku on 7,5. Määrällisesti vähäisintä kasvu on tutkituista maista ssa (+1,0 matkaa). Matkojen määrän prosentuaalinen kasvu on vuoteen 2020 mennessä suurinta ssa (+81 %). Seuraavilla sijoilla ovat Kanada (+63 %), Yhdysvallat (+52 %), (+51 %), (+43 %) ja Iso- Britannia (+39 %). Hitainta suhteellinen kasvu on ssa (+15 %) ja ssa (+11 %). on vuonna 2020 edelleen suurin matkailijoiden lähtömaa (68,7 matkaa). (48,3 ), (24,5 ) ja Yhdysvallat (22,0 ) ovat jatkossakin seuraavilla sijoilla. (19,4 matkaa) nousee viidenneksi suurimmaksi markkina-alueeksi ohi Alankomaiden (17,1 matkaa). (11,5 matkaa) ohittaa n ja n vuoteen 2020 mennessä. laiset tekevät myös vuonna 2020 eniten matkoja ikäryhmistä riippumatta. Matkojen määrä kuitenkin pienenee vuotiaiden keskuudessa. Samalla toiseksi suurimmalla markkina-alueella eli ssa tähänkin ikäryhmiin kuuluvat tekevät nykyistä enemmän matkoja. Ikäryhmässä vuotta on myös vuonna 2020 kolmannella sijalla (7,2 matkaa) Yhdysvaltojen noustessa n ohi neljänneksi. Keski-ikäisten (35-54 vuotta) ryhmässä Yhdysvallat on nyt ja tulevaisuudessakin kolmanneksi suurin lähtömaa ennen a ja ohittavaa a. Yli 54-vuotiaissakin on kolmantena suuruusjärjestyksessä Yhdysvaltojen noustessa neljänneksi ohi Alankomaiden. Ikäryhmittäisiä muutoksia maittain on tarkasteltu seuraavan sivun kuvioissa. Kanada Kanada Lomam atkojen m äärä nyt ja vuonna ,5 4,1 9,3 10,3 7,1 8,9 6,4 13,9 17,1 13,6 19,4 11,5 16,3 14,5 22,0 24,5 34,7 lo mamatkat v ,3 59,6 lo mamatkat nyt 68, Lomamatkojen määrien m uutokset vuoteen 2020 mennessä 1,0 1,8 1,6 3,2 5,1 5,8 7,5 8,2 9,1 13, Lomamatkojen määrien m uutokset (%) vuoteen 2020 mennessä Kanada 11 % 15 % 25 % 23 % 43 % 39 % 51 % 52 % 63 % 81 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 Generation Project - Yhteenveto 5 Lomamatkojen määrä: vuotiaat Lomamatkojen määrä: vuotiaat Lomamatkojen m äärä: 54- vuotiaat Iso -B ritannia 11,5 14,4 18,8 17,3 14,5 23,0 2 24,7 8,7 13,6 17,8 26,7 6,7 7,2 5,3 8,3 6,7 10,8 3,8 3,9 4,8 4,9 4,3 5,4 3,5 3,3 4,2 5,1 5,3 7,0 2,0 2,7 3,2 4,0 5,2 6,9 2,4 3,2 2,9 4,4 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,3 3,1 3,8 5,1 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,6 0,9 2,2 2,0 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,9 5,5 6,6 8,5 4,0 8,0 Kanada 0,6 0,8 miljo o naa 1,1 1,6 miljo o naa 0,8 1,7 miljo o naa Keskeiset tulokset: Lomamatkojen määrien muutokset eri ikäryhm issä vuoteen 2020 m ennessä lomamatkojen määrä kasvaa Euroopassa oleellisesti voimakkaammin kuin väestön määrä myös Pohjois-Amerikassa lomamatkojen määrän kasvu ylittää väestön kasvun määrällisesti voimakkainta kasvua on lomamatkoissa odotettavissa sta, sta, sta ja Yhdysvalloista prosentuaalisesti voimakkainta kasvua on odotettavissa sta, sta ja sta,,, Yhdysvallat: kasvua etenkin yli 54-vuotiaiden matkoissa, Kanada, Yhdysvallat, : kasvua etenkin yli 54- vuotiaiden ja vuotiaiden matkoissa : kasvua etenkin vuotiaiden matkoissa : kasvua kaikissa ikäryhmissä 3. Lomamatkat tyypeittäin 3.1. Aurinkolomat Aurinkolomat on 57 miljoonalla matkalla (8 tutkittua maata) Euroopassa ehdoton markkinajohtaja. Vuoteen 2020 mennessä aurinkolomien määrän ennustetaan edelleen selvästi kasvavat (+29 %), jolloin luku nousee 74 n. Matkoja tehdään tulevaisuudessakin eniten sta (26,5 ), vaikka sta matkojen määrä (21,8 vuonna 2020) kasvaakin voimakkaimmin (+ 6,0 ). säilyy kolmanneksi suurimpana aurinkolomien lähtömaana (7,2 matkaa). Seuraavilla sijoilla ovat ja. Vähiten tutkituista maista tehdään jatkossakin aurinkolomamatkoja ulkomaille sta. Iso -B ritannia Iso -B ritannia 1,1 1,9 Kanada 3,6 4,6 3,1 3,8 2,7 3,4 Aurinkolomien määrä lähtömaittain 5,1 3,9 4,7-1,5 7,2-0,5 1,1 1,2 1,1 0,1 0,5 0,7 0,6 0,1 1,2 0,5 0,9 1,6 1,9 2,8 2,5 15,8 miljo o naa 21,8 21,8 26, ,7 2,9 3,0 2,8 2,9 4,1 4,0 5,7 4, miljo o naa ,9

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokauppa Numeroina Japanin väestömäärä 126 miljoonaa Internet-penetraatio 52 %, kasvu

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja FURTHER EAST FROM THE EAST Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja Valmennuspaja 7.2.2017, Joensuu Päivi Franssila Active Ageing Maailman Terveysjärjestön (WHO, 2002) luoma käsite

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TRANSMANG. Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa?

TRANSMANG. Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa? Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa? Tiina Silvasti, yhteiskuntapolitiikan professori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto TRANSMANG Esityksen lähtökohta TRANSMANGO -Assessment

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot