www. mek.fi Matkailu vuonna faktaa ja fiktiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www. mek.fi Matkailu vuonna 2020 - faktaa ja fiktiota"

Transkriptio

1 www. mek.fi Matkailu vuonna faktaa ja fiktiota 1. painos 2004

2 Matkailu vuonna 2020 Saatteeksi MEK totesi vuoden 2002 loppupuolella, että matkailualalla, MEK mukaan lukien, kiinnitetään kovin vähän jos lainkaan huomiota pitemmän aikavälin kehitysnäkymiin. Yritysten suunnittelujänne on suurimpia toimijoita lukuun ottamatta hyvin lyhyt, eikä MEKin omakaan suunnittelu pääsääntöisesti yltänyt kuin kuukautta eteenpäin, valtiohallinnon nelivuotissuunnitelmien lisäksi. Tästä syystä perustettiin MEKin sisäinen ns. Tulevaisuusryhmä, johon tuli lisäksi mukaan MEKin ulkopuolelta pääsihteeri Pekka Ropponen SME:stä. Ryhmän keskeisiä tavoitteita oli pyrkiä hahmottamaan 5 10 vuoden aikajänteellä kulutuskäyttäytymisen muutoksia, kansainvälisen matkailukentän rakenteellisia muutoksia ja muita makrotekijöitä, joilla voitaisiin arvioida olevan vaikutusta Suomen matkailuun ja matkailuelinkeinoon sekä myös MEKin toimintaan. Sen jälkeen oli tarkoitus pyrkiä hahmottamaan, mitä pitemmän aikavälin strategisia toimenpiteitä tai varautumisia olisi tarkoituksenmukaista kehittää näiden johdosta. Ryhmä työskenteli noin vuoden, ja sen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että olisi ehkä hyvä käynnistää osana Tulevaisuusryhmän työtä erillinen skenaario -projekti, jota vetäisi ulkopuolinen asiantuntija. Skenaarioryhmään kuuluivat MEKistä Sven Hansen, Taneli Kokkila, Pekka Laukala, Jaakko Lehtonen, Anne Lind, Petteri Ohvo, Inkeri Starry, Juhani Vakkamaa ja Tom Ylkänen. Pirkko Perheentupa on myös osallistunut skenaariotyöhön sen loppuvaiheessa. Työhön osallistuivat lisäksi KTM:stä matkailun erityisasiantuntija Lea Häyhä, Matkailun osaamiskeskuksesta professori Pellervo Kokkonen ja ohjelmajohtaja Teppo Loikkanen sekä edellä jo mainittu Pekka Ropponen SME:stä. Skenaariotyön alkuvaiheen ohjasi KTT Mika Mannermaa Turusta ja työ tehtiin loppuun Novintel oy:n Jan Koveron ja Aija Bärlundin johdolla. Tämän raportin tarkoitus on lähinnä herättää ajatuksia, mahdollisesti kritiikkiäkin. Missään tapauksessa se ei ole ennustus saati totuus tulevaisuudesta, mutta se voi parhaimmillaan kuitenkin ohjata osaltaan matkailuelinkeinon kehitystä menestyksekkääseen tulevaisuuteen. Raportti ei myöskään ole tieteellinen analyysi vaan enemmänkin tulevaisuuteen suuntautuvaa ajatuksenvirtaa, luotaimen tavoin. Tausta-aineistoa Skenaarioraportissa on seuraavat liitteet, joista joko sinällään tai joiden avulla löytää merkittävää faktapohjaa tulevaisuudentutkimuksesta ja kehitysnäkymistä: 1. Lukuja kansantalouden tilinpidosta 2. Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Tulevaisuustutkimuksia 4. Yöpymisennuste vuoteen IPK:n Generation-projektin tiivistelmä (kymmenen maata, vuoteen 2020) Mikä on skenaario? Skenaario, kuten monet muutkin käsitteet, voidaan määritellä monilla tavoin. Joseph Martino (1972) määrittelee yksinkertaisesti, että skenaario on kuva selkeästi vakiintuneesta tilanteesta, joka puolestaan on jonkin tapahtumaketjun tulos. Tämä määritelmä on yksinkertaistus siitä, miten skenaariokäsitteen luojaksi kutsuttu Herman Kahn kuvaa kahta skenaarioajatteluun liittyvää peruskysymystä. Eli kuinka jokin oletettu tulevaisuuden tila kehittyy askel askeleelta ja sekä millaisia vaihtoehtoja jokaisessa päätöksenteon hetkessä on tämän kehityskulun muuttamiseksi, vakiinnuttamiseksi tai pysäyttämiseksi. Kahnin mukaan siis siihen, mikä skenaarioista toteutuu, voidaan vaikuttaa ainakin jossakin määrin. 2

3 MEKin skenaariotyötä alkuvaiheessa ohjanneen Mika Mannermaan määritelmä skenaariosta on seuraava: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava, tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Tämä määritelmä on ollut taustaohjeis tuk sena myös tässä työssä. Raportin laatimisen menetelmä Raportti on laadittu ensisijaisesti työryhmän yhteiskokouksissa ja pienryhmätöinä konsulttien vahvalla avustuksella ja taustatuella. Olemassa oleviin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ym. koviin faktamateriaaleihin on turvauduttu vain hyvin rajallisessa määrin. Alkuvaiheessa haettiin (mega)trendejä ja muita muuttujia, joilla voitiin katsoa olevan merkitystä tulevaisuuden muutoksissa. Näitä muuttujia listautui pitkästi toista sataa. Sen jälkeen niitä arvioitiin ja ristiintaulukoitiin eri menetelmin, kunnes päädyttiin lyhyempään listaukseen, jota edelleen lyhennettiin. Pääpainona on kysymys, vaikuttavatko ne nimenomaan matkailuun. Tästä syystä monet hyvinkin merkittävät muuttujat, kuten bioyhteiskunta, nanotekniikka ja useat muut jäivät loppuvaiheessa pois, vaikka niiden merkitys on todennäköisesti erittäin suuri tulevaisuudessa. Muuttujat Alla olevien luetteloiden tärkeysjärjestykset määräytyvät muutoksen arvioidun nopeuden, laajuuden ja matkailullisten vaikutusten pohjalta. Eli mitä nopeampi, suurempi ja/tai matkailulle merkityksellisempi muutos on, sitä korkeammalle se nousi arvioinneissa. Eri kategorioiden sisällä ei ole tärkeysjärjestystä, ainoastaan kategorioittain. Matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit kansainvälisten kriisien lisääntyminen turvallisuushakuisuuden lisääntyminen elämyshakuisuuden lisääntyminen globalisaation vahvistuminen Matkailun kannalta tärkeiksi katsotut megatrendit kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät Sisällys Matkailu vuonna Saatteeksi 2 Mikä on skenaario? 2 Muuttujat 3 Skenaario Onnela 5 Ilmapiirikuvaus 5 Onnela Suomen matkailuelinkeino vuonna Strategiset päälinjat Onnela -skenaariossa 7 Skenaario Pokeri 7 Ilmapiirikuvaus 7 Pokeri 2020 Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Pokeri -skenaariossa 9 Skenaario Umpio 10 Ilmapiirikuvaus 10 Umpio Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Umpio -skenaariossa 11 Skenaario Lintukoto 12 Ilmapiirikuvaus 12 Lintukoto Matkailun tila vuonna Strategiset päälinjat Lintukoto -skenaariossa 13 Seurantajärjestelmä 14 Liitteet 14 3

4 ruuhkautuminen pahenee vapaa-aikateollisuus kasvaa tekninen kehitys nopeaa ja laaja-alaista kestävän kehityksen välttämättömyys pitkällä aikavälillä terveystietoisuus lisääntyy yksilöllisyyden merkitys korostuu ikääntyminen länsimaissa matkailun esteet vähenevät muutostahti nopeutuu Aasian taloudellisen mahti kasvaa globaali vaurastuminen monikulttuurisuus lisääntyy matkailualan keskittyminen kasvihuoneilmiö ajankäyttö joustavoituu Muuttujia, jotka vaikuttavat myös matkailuun turvallisuuden kokeminen energian hinta ja saatavuus vapaa-ajan määrä kilpailutilanne lähimarkkinoilla Venäjän kehitys kulutuskäyttäytymisen muutokset epidemiat työvoiman saatavuus tietoisuus hinta/laatu-suhteesta liikenneinfrastruktuurin kehitys elinkaaren ajankäyttö (useita työuria, pitkä eläkkeelläolo) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot veroaste korkotaso Erittäin tärkeänä asiana pidettiin myös talouskehityksen suuntaa. Matkailu on varsin suhdanneherkkä ala. Suomessa kokonaistuotannon vuosittainen reaalikasvu voisi olla yhden ja kolmen prosentin välillä. Ensimmäisen osalta on hyvä kiinnittää huomiota sanaan koetaanko, mikä siis on eri asia kuin, onko matkailu tosiasiassa turvatonta vaiko ei. Pelot ja epävarmuudet voivat usein olla valtaosin tai ainakin osittain puhtaasti tunnetason asioita, ja isotkin ihmisryhmät voivat lykätä tai perua matkasuunnitelmansa varmuuden vuoksi, vaikka matkustaminen ei tosiasiallisesti olisi mitenkään sen vaarallisempaa kuin ennenkään. Maailmantalouden kehityksestä on olemassa laajahkoakin konsensusta siihen suuntaan, että kasvu olisi jatkuvaa. Taloudelliset ennusteet kuitenkin varsin usein osoittautuvat virheellisiksi. Kotitalouksien käytössä oleva rahamäärä on keskeinen matkapäätöksiin vaikuttava tekijä ja taloudellinen vakaus tai epävakaus vaikuttaa muutenkin vahvasti sekä liike- että vapaa-ajan matkustamiseen. Siksi päädyttiin kuitenkin pysymään maailmantalouden tilassa toisena keskeisenä muuttujana. Näillä kahdella muuttujalla syntyy siis skenaarioristikko, joka näyttää tältä: Tämän jälkeen skenaarioille annettiin nimet. Valitut kaksi päämuuttujaa Laajasta matkailuun vaikuttavien muuttujien määrästä päädyttiin lopulta valitsemaan kaksi tärkeimmiksi nähtyä muuttujaa, jotka ovat koetaanko matkailu turvalliseksi vaiko turvattomaksi; ja onko maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen vaiko epävakaa 4

5 Matkustaminen koetaan turvalliseksi Skenaario Onnela Ilmapiirikuvaus ONNELA Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen Maailmantalouden kehitys on vakaa ja myönteinen. Matkustaminen koetaan turvalliseksi. Säätila on v muuttunut siten, että Etelä-Suomessa on jo aika usein hyvin vähälumisia tai jopa lumettomia talvia. Matkustaminen koetaan turvalliseksi ja matkustetaan paljon. Lentoliikenne onkin ruuhkautunut ja Suomen lennot on siirretty monessa maassa pikkukentille. Kaupunkien kaduilla näkee paljon iäkkäitä ihmisiä, palvelutarjonta on jo vuosia sitten siirtynyt huomioimaan ikäihmisten tarpeita. Ikäihmisistä kuitenkin osa on siirtynyt asumaan vakituisesti entiselle lomaasunnolleen. Tämän vuoksi monen kunnan sosiaalimenot ovat karanneet käsistä, mutta taloudellisesta paineesta huolimatta kuntarakenteen muutos on edelleen pahasti kesken. Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi nykyisestä. Työttömyys on alentunut merkittävästi ja tilalle on tullut työvoimapula. Matalapalkka-aloilla ei suomalaisia juuri näe. Suomen suurissa kaupungeissa on merkittävää monikulttuurisuutta. Viisumivapaus on laajentunut koskemaan myös Venäjää. Venäjän omat olot ovat kohentuneet etenkin Pietarissa ja Moskovassa liki länsimaiselle tasolle. Vapaa-ajanteollisuudella menee hyvin. Lukuisat vapaa-ajan toimintaan liittyvät liike-elämän alat nauttivat eläkeläisten panostuksesta. Eläkeläiset perustavat klubeja, joiden puitteissa viettävät lomiaan. Sen sijaan nuorisosta merkittävä osa ei liiku ja nuorten harrastukset rajoittuvat toimintaan sähköisillä välineillä. Syrjäytyneiden nuorten määrä on korkeahko. Huumeongelma on merkittävä. Tekniikka leimaa elämää. Käytännössä jokaisella on kännykkä tai muu kannettava pieni laite, edelläkävijöillä jo ihon alainen mikrosiru, joka kommunikoi multimediapohjalta, valvoo ihmisien kulkua ja tekemisiä ja on yhteydessä mihin tahansa kotimaiseen tai kansainväliseen tietopankkiin. Mikrosirulle kommunikoidaan puhumalla ja se vastaa puhumalla. Se myös tulkkaa yli 30 eri kielelle. Myös kodeissa tekniikka on vallannut huomattavasti tilaa, perinteisten kodinhoitotöiden osaaminen on vähentynyt huomattavasti, kotiruokia ei juurikaan tehdä ja kansa ravitsee itsensä miltei yksinomaan valmisruuilla. Kuluttajat haluavat lisäaineetonta ja terveysvaikutteista ruokaa. Polttomoottorit on osin korvattu sähköllä, jota tuotetaan mm. aurinkoenergialla ja vedyllä. Ihmisissä on kuitenkin syntynyt tarvetta olla kokonaan hukkaamatta perinteitä ja pehmeitä arvoja. Tätä ajavia yhden asian liikkeitä nousee tuon tuostakin. Ne eivät kuitenkaan saa erityisen laajaa kannattajakuntaa. Lapsille järjestetään tutustumismatkoja maatiloille katsomaan kotieläimiä, joita sentään vielä jonkin verran on, ja nuoria perheenäitejä kou lutetaan käyttämään ruuanvalmistuksessa paistin pan nuakin, kauko-ohjattujen, ajastettujen, kaloripi toi suudet itse laskevien, viikon ruokalistan itse suun nittelevien ja suoraan pakastimesta automaatti ses ti valmisruuat ottavien mikroaaltouunien ohella. Onnela Suomen matkailuelinkeino vuonna 2020 Matkailuelinkeinon asema vankkana työllistäjä ja taloudellisesti merkittävänä toimintana tunnustetaan niin poliitikkojen, hallinnon kuin kansankin keskuu- 5

6 dessa varauksetta. Suomi on nykyistä tunnetumpi matkakohde ja etenkin Suomen talvi on tunnettu brändi valikoiduilla segmenteillä. Muista maista tullaan Suomeen benchmarkkaamaan edistyksellisimpiä toimintatapoja. Suomen mallia käytetään laajasti myös kansainvälisessä matkailuopetuksessa. Monet matkailuyritykset ovat pörssiyhtiöitä, ja ulkomaiset investoijat tuntevat merkittävää kiinnostusta tehdä sijoituksia suomalaiseen matkailuun. Kasvava osa suomalaisista matkailuyrityksistä on ulkomaisessa omistuksessa. Matkailuelinkeino on ammattimaisesti hoidettua, yhtenäistä toimintaa. Yrittäjät tuntevat suurta kiinnostusta panostaa ulkomaisiin markkinoihin. Matkailuhallintoa on keskitetty vahvasti ja viranomaisten yhteistyö sekä keskenään että elinkeinon kanssa on tehokasta ja linjakasta. Via Baltica on iso moottoritie, nopea ja turvallinen. Helsingistä kulkee päivittäin useita luotijunia Moskovaan ja Pietariin. Suomessa on nykyistä enemmän moottoriteitä, ja rautatieverkostosta pääradat kestävät junien kulkevan hyvin suurilla nopeuksilla. Suomen eri kaupunkeihin on eri maista runsaasti suoria lentoja. Polttoaineiden verotus Suomessa on harmonisoitu eurooppalaiselle tasolle. Kestävä kehitys on jo vuosia itsestäänselvyys, minkä johdosta ympäristön tila Suomessa on esimerkillinen. Kotimaanmatkailun suosio on suurta. Saaristo ja järviseutu ovat vahvoja valtteja, joissa on paljon huipputuotteita ja erinomaista palvelua Tuotteiden esittely ja myynti tapahtuu pääosin sähköisten välineiden kautta. Ikääntyneelle kuluttajasegmentille on onnistuttu menestyksekkäästi kehittämään uusia tuotteita. Asiakkaat vaativat henkilökohtaista palvelua. Se lisää työpaikkoja, mutta samalla myös työvoimapulaa. 6

7 Strategiset päälinjat Onnela -skenaariossa Tuotepainotukset Maailman taloudellisen tilanteen vuoksi matkailu menestyy globaalisesti hyvin, minkä vuoksi Suomi voi erottautua vain omilla vahvuuksillaan. Tämän vuoksi luontoon liittyvät tuotteet ovat strategisesti tärkeimpiä. Vuodenaikojen vaihtelu, tila, pohjoinen sijainti (EU:ssa Pohjoinen ulottuvuus) ja muut vastaavat tekijät tukevat tätä strategista valintaa. Helsinki on EU:n pohjoisin pääkaupunki. Suomi sijaitsee maailmanlaajuisesti katsottuna arktisella alueella, mistä huolimatta Suomen pohjoisimmissakin osissa voidaan kehittää luontomatkailupalveluja, joilla on kansainvälistä kysyntää. Asiakaspainotukset Kohderyhmänä ruuhkattomuutta ja luontoa arvostavat, vähintään keskituloiset, paljon matkustaneet. Alueelliset painotukset Kasvua tavoitellaan lähinnä Euroopan ruuhka-alueilta ja kaukomarkkinoilta. Resurssit Partnereilla on enemmän rahaa käytettävissä yhteistyöhön MEKin kanssa. Kovassa kilpailutilanteessa yhteistyö onkin tärkeä edellytys menestykselliselle toiminnalle. Strategista kumppanuutta tarjotaan useille Itämeren alueen valtioille. Päävastuu lähialueilla tapahtuvasta markkinoista on elinkeinolla itsellään. Koulutetun työvoiman hinta nousee ja sen saatavuus vaikeutuu. Kilpailijat, Norja, Venäjä, Viro ja Kanada. Tavoite Matkailu Suomessa kasvaa valituissa päätuoteryhmissä enemmän kuin ssa, Norjassa ja Euroopassa yleensä. Skenaario Pokeri POKERI Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen Ilmapiirikuvaus Matkustaminen koetaan turvattomaksi Maailmantalouden kehitys vakaa ja myönteinen. Matkustaminen koetaan turvattomaksi. Vuonna 2020 maailmantalous on kehittynyt varsin suotuisasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se on vaikuttanut moneen asiaan syvällisesti ja pysyvästi. Vaikka maailman köyhimmät maat ovat vaurastuneet suhteellisesti eniten, rikkaat maat ovat abso luuttisesti rikastuneet enemmän. Tästä syystä tuloerot ns. teollistuneiden maiden ja teollistumassa olevien maiden kesken ovat edelleen kasvaneet. Yleisen vaurastumisen myötä köyhyys on olennaisesti vähentynyt. Absoluuttisten tuloerojen kasvaminen on kuitenkin pitänyt yllä talouden järjestelmiin tyytymättömiä liikkeitä. Vaikka niissä toimivien aktivistien määrä on vähentynyt, ääriliikkeet ovat kuitenkin kehittäneet toimintaansa järjestelmällisesti. Ääriliikkeiden tuhoisat terrori-iskut kohdistuvat myös suosittuihin lomakohteisiin ja niihin matkailijoita kuljettaviin liikennevälineisiin. Tuhovälineet ja niitä ohjaava teknologia ovat huippuluokkaa. Tämä tekee tuhotöiden torjumisen erittäin vaikeaksi. Maailmalla on levinnyt yleinen pelko matkustamista kohtaan. Vähenevät matkustajavirrat ovat jo ajaneet useita matkailuyrityksiä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, jopa konkursseihin. 7

8 Ympäristökatastrofi en määrä ja frekvenssi on nousussa. Turvattomuuden yleinen kasvu on toisaalta lisännyt terveellisten elintapojen suosiota. Ruuan lisäaineettomuudesta on kehittynyt tärkeä myyntiargumentti. Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut hyvää. Perheiden käytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut Euroopan huippuvauhtia, vaikka suhteellinen kehitys 2000-luvun alussa EU:hun liittyneissä maissa onkin ollut nopeampaa. Aluepolitiikka ei kuitenkaan ole purrut ja edelleenkin korkein elintaso löytyy lähinnä Etelä-Suomen suurista kaupungeista. Erityisen hyvä tilanne on Suur-Helsingissä, joka suuren kuntauudistuksen jälkeen on toiminut yhtenä kaupunkina. Suomen ainoassa miljoonakaupungissa on noin 1,5 milj. asukasta. Terrorismin pelko on saavuttanut myös Suomen ja lisännyt jossain määrin suvaitsemattomuutta Suomessa asuvia lähes ulkomaalaista kohtaan. Levottomuudet ovat vaatineet lisäämään poliisivoimia ja katukuvaan kuuluukin näkyvästi aseistautuneita poliisipartioita. Suuri ikääntynyt ikäluokka kokee suurta turvattomuutta, joka luo uutta palvelutarjontaa. Ihmiset toimivat aktiivisesti erilaisissa pienissä yhteisöissä. Yhteisöllisyyttä ja merkitystä elämälle haetaan esimerkiksi harrastusten, yhden asian liikkeiden tai virtuaaliyhteisöjen piiristä. Kansainvälisen matkailun häiriintyminen on lisännyt muun vapaa-aikateollisuuden menestystä. Suur- Helsingin keskustassa onkin korttelikaupalla tarjolla erilaisia huvittelumahdollisuuksia. Vaurastuneet suomalaiset käyttävät näitä palveluja runsaasti hyväkseen. Suurissa taajamissa asuntojen ja tonttien hinnat ovat hyvin korkeita. Teknologian jatkuva kehittyminen ja käytön leviäminen yhä uusille alueille on muokannut länsimaissa jokapäiväistä elämää. Virtuaalitodellisuuskonsoleista ja niiden kautta tarjottavista palveluista on tullut keskeinen osa vapaa-aikaamme. Bioteknologian sovellukset mahdollistavat yhä terveemmän ja pidemmän elämän maksukykyisille. Maataloudessa ollaan juuri ja juuri omavaraisia, mikä heijastuu maaseudun erittäin harvana asutuksena. Vanha perusteollisuus aiemmissa kasvukeskuksissa työllistää automaation lisääntyessä yhä vähemmän. Matkailukeskittymät ovat ainoita merkittäviä uusien työpaikkojen luojia haja-asutusalueilla. Pokeri 2020 Matkailun tila vuonna 2020 Kansainvälisen terrorismin tiivistäessä otettaan ja suunnatessa iskuja yhä useammin matkailukohteisiin terrorismin pelko on vähentänyt kiinnostusta kansainvälisiin matkoihin. Kun iskut ovat jatkuvasti massiivisempia, niiden pelkovaikutus on suurempi kuin iskutiheys sinänsä edellyttäisi. Suomi on säilyttänyt maineensa suhteellisen turvallisena maana. Suomen on kuitenkin ollut pakko seurata mukana turvajärjestelmien hankkimisessa ja käyttämisessä. Se on nostanut kustannustasoa myös Suomessa. Kehitys muissa Pohjoismaissa on ollut samansuuntaista, joten Pohjoismaat kilpailevat entistä kovemmin toistensa kanssa harvenevasta kansainvälisten matkailijoiden joukosta. Nousukauden aikana Suur-Helsinkiin rakennettiin uusia, lähinnä ulkomaalaisille tarkoitettuja korkeatasoisia hotelleja. Ne ovat nyt suurissa vaikeuksissa ja joutuvat käymään ankaraa hintasotaa naapurimaiden n ja Viron kanssa. Kotimaanmatkailu Suomessa on kehittynyt suotuisasti. Kotimaiset matkailijat paikkaavat varsin tyydyttävästi ulkomaisille liikemiehille alun perin tarkoitettujen Helsingin hotellien käyttöasteita. Matkailu Venäjältä Suomeen on lisääntynyt merkittävästi luotijunan aloitettua v liikennöinnin Helsingin ja Pietarin ja vuonna 2012 Helsingin ja Moskovan välillä. 8

9 Strategiset päälinjat Pokeri -skenaariossa Tuotepainotukset Fokusoidaan Suomen vahvuuksiin. Etusijalla ovat turvallisiksi koetut tuotteet, joiden logistiikkaketju on kunnossa myös turvallisuusnäkökulmasta. Turvallisena maana Suomella on mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia MICE matkailussa. Asiakaspainotukset Keskitytään ihmisiin, joilla on varaa maksaa lisätystä turvallisuudesta. Yksilölliset matkajärjestelyt lisääntyvät. Pienryhmät korvaavat nykyisen ryhmämatkailun. Kun osa pelosta on ilmeisen aiheetonta, markkinointiviestintä tukee kuvaa Suomen matkojen turvallisuudesta. Alueelliset painotukset Lähialueet, kotimaa ja Eurooppa ovat keskeisiä. Mitä pitempi matka on Suomeen, sitä fokusoidumpi segmentti valitaan. Kilpailijat, Norja ja Islanti sekä muu vapaa-ajan teollisuus. Resurssit Hyvä taloudellinen kehitys antaa mahdollisuuden tuotekehityksen ja markkinoinnin lisäämiseen. Sekä julkinen sektori että merkittävimmät yritykset panostavat matkailuun entistä enemmän. Yritysten laatutekijät korostuvat. Kilpailun kiristyessä turvallisuuteen panostavat menestyvät. Turvallisuuteen liittyvä viranomaisyhteistyö myös globaalisti lisääntyy. n ja Norjan kanssa toimitaan yhdessä turvallisuuskuvan ylläpitämiseksi. Tavoite Turvallisuusvaje johtaa lisääntyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön. Siksi Pokerissa markkinaosuuksien valtaaminen lta ja Norjalta on vaikeaa. Tämän vuoksi yhteispohjoismaiseksi tavoitteeksi asetetaan, että matkailu Pohjoismaihin kasvaa nopeammin kuin Euroopassa yleensä ja että Suomi kuitenkin parantaa markkina-asemaansa pohjoismaisessa vertailussa. 9

10 Skenaario Umpio Maailmantalouden kehitys epävakaa UMPIO Ilmapiirikuvaus Maailmantalouden kehitys epävakaa. Matkustaminen koetaan turvattomaksi. Maailma on jakautunut taloudellisiin ja poliittisiin blokkeihin, jotka pyrkivät säilyttämään oman asemansa kovassa keskinäisessä kilpailussa. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian rinnalle on vahvasti noussut uusia alueita sekä Etelä-Amerikasta että Afrikasta. Alueet pyrkivät turvaamaan omat etunsa taloudellisesti ja poliittisesti. Tämä johtaa taloudellisen protektionismin nousuun. Kansainvälinen matkailu on taantunut. Valtioiden budjeteista kuluu enenevästi varoja turvallisuuden parantamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on vaikeutunut ja yksilön vastuu omasta selviytymisestään kasvanut. Työtä tekevä väestö on ikääntynyt ja eläkeikä on noussut. Työssä ollaan, koska eläke ei riitä kaikilla kattamaan elinkustannuksia. Vähätuloiset kuluttavat vapaa-aikaansa kotona tai lähiympäristössä. Kaikki, vanhin ikäluokka pois lukien, osaavat kuitenkin käyttää tärkeimpiä sähköisiä kommunikointivälineitä, joita on tarjolla kaikille. Ne ovat edullisia käyttää ja niiden avulla ihmiset tekevät mm. virtuaalisia aikamatkoja unelmien matkakohteisiin. Yleinen turvattomuuden tunteen lisääntyminen (ympäristön saastuminen, terrorismi ja laajat epidemiat) on keskeisimpiä yhteiskunnan huolenaiheita. Terrorismin lisäännyttyä kansainvälinen kauppa on kärsinyt ja öljyn hinta on noussut huikeaksi, mikä rajoittaa talouskasvun mahdollisuuksia tuntuvasti. Työllisyysaste on pysyvänoloisesti matalalla tasolla. Matkustaminen koetaan turvattomaksi Varakas osa väestöstä elää kuitenkin hyvin, nauttii vapaa-ajasta ja käyttää runsaasti tarjolla olevia palveluja. Tosin ne ovat kalliita ja niitä on tarjolla suhteellisen vähän johtuen ostopotentiaalin vähäisyydestä sekä palvelualojen työntekijäpulasta. Koneita käytetään korvaamaan ihmisen työpanosta ja monet arkipäivän asiat, kuten kotityöt on automatisoitu. Turvattomuuden vastapainona ihmiset hakevat turvaa ja yhteisöllisyyden tunnetta erilaisista pienyhteisöistä. Myös terveyden ja terveellisyyden merkitys on korostunut. Lisäaineettomat paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ovat suosiossa. Vartiointi- ja turvapalvelujen kysyntä ja tarjonta kasvaa jatkuvasti. Umpio Matkailun tila vuonna 2020 Matkailuelinkeino on suhteellisen pieni kooltaan. Yritykset ovat erikoistuneita ja tuntevat hyvin asiakkaansa. Yhteistyö myös muiden kuin matkailuyritysten kanssa on laajaa ja organisoitunutta matkailupalvelujen tuotannossa. Vaikeissa olosuhteissa selviytyneet matkailuyritykset ovat ammattitaitoisia. Matkailuelinkeino on keskittynyt sekä alueellisesti että toiminnallisesti. Matkailutuotteet on segmentoitu tarkasti ensisijaisesti kotimaisille ja lähimarkkinoiden asiakkaille. Segmentointi on ulottunut entistä pienempiin kohderyhmiin. Teknologia niveltyy entistä voimakkaammin matkailuun, mm. virtuaalimatkailutuotteiden ja perinteisten matkailutuotteiden yhdistelminä. Turvallisuus nousee tuotteissa keskeiselle sijalle. Matkailuelinkeino luo kuluttajille loppuun asti vii meisteltyjä matkailupaketteja. Suurin osa lähimark kinoille tarjolla olevista paketeista sisältää huolenpidon asiakkaan turvallisuudesta matkan lähtöhetkestä määränpäähän ja aina kotiinpaluuseen asti. Suomi tarjoaa korkeatasoisia ja yksilöllisiä luontoon ja ympäristöön liittyviä matkailupalveluita. 10

11 Asiakkaat ovat varakkaita, suhteellisesti paljon vapaa-aikaa omaavia, eri ikäisiä ja koulutettuja. Työ- ja vapaa-ajan matkailu niveltyvät entistä enemmän toisiinsa. Palveluja riisutaan kustannussyistä. Itsepalveluratkaisujen lisääntyessä työpaikkojen tarjonta vähenee. Strategiset päälinjat Umpio -skenaariossa Kilpailijat Kilpailu lähimarkkinoiden kesken on kiristynyt. Muu viihde- ja vapaa-aikateollisuus vie asiakkaita matkailulta. Tavoite Edullisten perustuotteiden kysynnällä ja kotimaan matkailulla turvataan Suomen matkailupalvelujen säilyminen pahimman kriisivaiheen yli. Tuotepainotukset Turvallisuushakuisten ja luontoon liittyvien matkailutuotteiden kehittäminen lisääntyy. Suomen suhteellinen turvallisuus tuodaan esille viestinnässä. Varakkaille matkailijoille kehitetään sopivia tuotteita täsmämarkkinointiin. Muille kohderyhmille kehitetään edullisia perustuotteita. Alueelliset painotukset Kysyntä osassa perinteisistä markkinoista on vähentynyt. Päämarkkinat ovat kotimaa, EUmaat ja lähialueet. Markkinoiden kaventuminen selkeyttää markkinoinnin toimintakenttää. Asiakaspainotukset Uusien kohderyhmien etsiminen ja segmentoinnin terävöittäminen (esim. iäkkäät eläkeläiset ja varakkaat / vähävaraiset matkailijat) on lisääntynyt. Yhteiskunta kehittää menettelyjä työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävien tuotteiden kysynnän lisäämiselle. Resurssit Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit vähenevät. Tilannetta helpottaa kuitenkin markkinoiden kaventuminen. Taistelu julkisesta tuesta kovenee. EU panostaa sisäisen matkailun edistämiseen. 11

12 Skenaario Lintukoto Ilmapiirikuvaus Maailmantalouden kehitys epävakaa. Matkustaminen koetaan turvalliseksi. Vaikka terroritekoja, epidemioita ym. katastrofeja on ollutkin, ihmiset ovat oppineet sopeutumaan epävakaisuuteen. Myös viranomaisten toimintaan näitä vastaan luotetaan. Siksi matkustaminenkin koetaan yleisesti ottaen turvalliseksi. Ympäristöasioita on hoidettu hyvin. Kansainvälisiä ympäristösopimuksia noudatetaan laajasti ja ympäristöinvestointeja on saatu kasvuun. YK:n rooli on vahvistunut mm. siksi, että on muuttanut linjaansa kumppanuusajattelun suuntaan ja maksanut noin puolet velastaan YK:lle. Kiinan pitkään jatkunut talouskasvu on viime vuosina hyytynyt mm. protektionismin vuoksi. Maailmantalouden kehitys epävakaa investointirahoitus on usein arabialaista alkuperää. Näitä asiakkaita palvelemaan erikoistuneilla yrittäjillä menee hyvin. Lintukoto Matkailun tila vuonna 2020 Matkustaminen koetaan turvalliseksi LINTUKOTO Elämys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan klusterit ovat vahvistuneet viimeisen 15 vuoden aikana merkittävästi. Palvelualojen verorasituksen (palkkaveron ja alv-verokannan lasku) keventyminen on luonut palvelualalle uutta työpaikkaa. Suomessa on EU:n paras palvelutarjonta ikääntyvälle, maksukykyiselle, terveystietoiselle ja omatoimiselle asiakaskunnalle Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Ihmisten taloudellisesti tiukka tilanne heijastuu kotimaanmatkailun ja lähialuematkailun suosiona. Edulliset tuotteet ovat suosiossa muutenkin, ja myös käytettyjen tavaroiden kauppa sujuu vilkkaana. Kulkuvälinekanta on vanhentunut, talokanta rapautumassa ja liikenneinfrastruktuuri kaipaisi kovasti kohennusta, mihin ei kuitenkaan ole riittäviä taloudellisia resursseja. Työttömyyttä on ennustettua enemmän, ja työttömät sekä eläkeläisten suuret joukot ovat vapaaajan viihdeteollisuuden runsaan tarjonnan kohteena. Hintakilpailu on kovaa ja suosii kuluttajia. Suomi matkakohteena on saanut huomattavasti lisää markkinaosuutta maissa, joiden kesä on mm. kasvihuoneilmiön vuoksi muuttunut sietämättömän kuumaksi. Viileys ja sade ovat matkailuvalttejamme etenkin kesäaikaan. Matkustamisen riskeistä huolimatta runsaat määrät arabeja ja Etelä-Amerikan varakkaita matkailijoita löytää tiensä viikkokausiksi Suomeen. Heistä melkoinen osa majoittuu erityisesti heitä varten rakennettuihin hotelleihin ja huviloihin, joiden omistus ja Matkailupalveluiden tuottajat ovat verkostoituneet ja kehittäneet monipuolisia palvelupaketteja kohderyhmille ottaen huomioon viimeisimmät teknologiset innovaatiot hyvinvointisektorilla ja vapaa-ajan palveluissa. Myös luontoaktiviteetit on osattu tuotteistaa ja luontomatkailun infrastruktuuri on EU:n huipputasoa. Erityisesti sisällöntuotantoon, tarinoihin, paikalliskulttuuriin, reitteihin ja rakenteisiin on panostettu. Tuotteistamisessa on hyödynnetty tehokkaasti eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti luontoaktiviteettien ja elämysten osalta. Alueelliset vahvuudet ja omaleimaisuus on mietitty. Kohderyhmät on tarkkaan valittu ja tuotetarjonta tarkoin räätälöity heille. Erityisesti pienet matkailuyritykset ovat verkostoituneet ja niiden toiminta on ammattimaista. Työnjako matkailusektorilla on tehostunut. Matkailu- ja muut palvelut ovat helposti ostettavissa, varattavissa ja itse räätälöitävissä sähköisissä järjestelmissä. Nämä järjestelmät ovat mahdollistaneet myös hajautetussa ympäristössä muutaman alueellisen matkailun veturiyrityksen ympärille rakentuvien palveluverkkojen kattavan asiakaslähtöisen tuotetarjonnan. 12

13 Asiakkaat ovat tottuneita verkoissa surffailijoita ja hyvin hintatietoisia. He arvostavat rauhallisuutta, puhtautta, hyvää palvelua ja yksilöllisyyttä. Itse tekeminen ja kokeminen ovat avainasioita. Suomessa järjestetään kilpailukykyisiä perusmatkoja (charter + majoitus + pari kolme ohjelmapalvelua). Paikan päällä pakettia täydennetään yksilöllisesti ostamalla lisää kohtuuhintaisia palveluita tai täydentämällä ohjelmaa omatoimisella tekemisellä. Kilpailijat Naapurimaiden kotimaan matkailu ja muu vapaa-ajanteollisuus lähialueilla. Tavoite Lisääntyvä kotimaan matkailu sekä matkailu lähialueilta paikkaavat muun matkailun vähenemisen aiheuttamia menetyksiä. Kohtuuhintaiset laiva-juna matkat ovat yleistyneet vapaa-ajan lisääntymisen, mutta käytettävissä olevien tulojen alenemisen seurauksena. Uudet nopeat junat ovat kilpailukykyisiä lentoliikenteen kanssa. Uudistunut makuuvaunukapasiteetti on nostanut makuuvaunujunaliikenteen uuteen kukoistukseen. Via- Baltica reitti on EU:n TOP 10 verkostostatuksen myötä ohittanut suosiossa läntisemmät reitit nopeutensa ja edullisemman hintatasonsa vuoksi. Strategiset päälinjat Lintukoto -skenaariossa Tuotepainotukset Standardoidut ja riisutut bulkkituotteet ovat kysyttyjä. Kokous-, konferenssi- ja incentivematkailun kysyntä on laskussa. Alueelliset painotukset Lähialueet ja kotimaa pääkohteina. Asiakaspainotukset Keskiluokka lähimarkkinoilla. Maailman rikkaat matkustavat edelleen runsaasti. Heidän tavoittamisensa vaatii erittäin tarkkaa segmentointia. Resurssit Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen sekä julkinen että yksityinen panostus vähenee. 13

14 Seurantajärjestelmä Jotta skenaarioista olisi käytännön hyötyä, on tärkeää, että luodaan seurantajärjestelmä, jolla pyritään havaitsemaan mahdollisimman ajoissa, mikä skenaarioista näyttäisi alkavan toteutua, tai ainakin, mihin suuntaan kehitys näyttäisi kulkevan ja mikä skenaarioista lähinnä muistuttaa todennäköisintä tulevaisuutta. MEK ostaa tämän palvelun ulkopuolisilta. Seurannassa tarkkaillaan mm. ns. heikkoja signaaleja, jotka voidaan nähdä esimerkiksi organisaation sisäisinä ja ulkoisina varoituksina, tapahtumina ja trendeinä ja jotka ovat liian heikkoja, jotta niiden vaikutus voitaisiin oivaltaa. Ne ovat ikään kuin ensi oireita muutoksista, ja niiden merkitys tulee suuremmaksi, kun useita heikkoja signaaleja yhdistetään. Heikkoja signaaleja voidaan havaita esimerkiksi mediasta, erilaisista tiedostoista ja tietokannoista, nimenomaisista raporteista ja tutkimuksista sekä tietysti periaatteessa myös vaistoamalla. Systemaattinen heikkojen signaalien kerääminen, varastointi ja yhdistely sekä analysointi ynnä trendiarviot ovat kuitenkin tutkimustyötä. Tätä raporttia päivitetään vuosittain. Liitteet 1. Lukuja kansantalouden tilinpidosta 2. Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Tulevaisuustutkimuksia 4. Yöpymisennuste vuoteen IPK:n Generation-projektin tiivistelmä 14

15 LIITE 1: Lukuja kansantalouden tilinpidosta Source: Statistics Finland * = Muuntokertoimet: Nordea Oyj / Conversion Factor from Nordea Oyj ** = Muutos % vuoden 2003 rahassa / Change % in 2003 Value 15

16 LIITE 2: Alustavia tietoja matkailun satelliittitilinpidosta Matkailutuotanto Matkailutoimialojen kokonaistuotos, milj. e Matkailutoimialojen matkailukysynnän aikaansaama tuotos, milj. e Matkailutoimialojen arvonlisäys, milj. e Matkailutoimialojen matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys, milj. e BKT perushintaan, milj. e Matkailutoimialojen matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:sta, % Kaikkien toimialojen matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys, milj. e BKT perushintaan, milj. e Kaikkien toimialojen matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:sta, % Matkailutoimialojen työllisyys, henkilöitä Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, tuntia Matkailutuotanto Ulkomaisten päivämatkailijoiden kysyntä, milj. e Ulkomaisten päivämatkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Ulkomaisten yöpyvien matkailijoiden kysyntä, milj. e Ulkomaisten yöpyvien matkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Ulkomaisten matkailijoiden kysyntä yhteensä, milj. e Ulkomaisten matkailijoiden kysyntä yhteensä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan päivämatkailijoiden kysyntä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan päivämatkailijoiden kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan yöpyjien kysyntä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan yöpyjien kysyntä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä yhteensä, milj. e Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä yhteensä, osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Suomalaisten muu matkailukysyntä (korvatut työmatkat, omat mökit), milj. e Suomalaisten muu matkailukysyntä (korvatut työmatkat, omat mökit), osuus matkailun kokonaiskysynnästä % Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa yhteensä, milj. e 16

17 ,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 2, ,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,

18 LIITE 3: Tulevaisuustutkimuksia TEOLLISUUS JA TYÖNANTAJAT TT:n tulevaisuusluotain Education Intelligence Linkkejä: sivut/linkkeja.shtml Ennakointiprojekteja Matka matkailukoulutuksen määrällisten ja laadullisten koulutustarpeiden ennakointi ( ) Above the Clouds: Trends - welcome the future ( ) eennakointi.fi ( ) Rakennerahastokauden koulutustarpeiden ESR-ennakointihankkeet ( ) KESU ( ) KTM:n ja Tekesin teknologian ennakointiprojektin linkkilista (teknologian) ennakointiaiheisille sivuille ( ) VTT, Teknologian ennakointi ja arviointi ( ) KTM:n ja Tekesin teknologian ennakointiprojekti ( ) LUOTAIN - kohti alueellista ennakointia ( ) Kiinteistö- ja rakennusklusterin Visio 2010 ( ) Koulutustarjonta projekti ( / 91 kt) Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointi (MITENNA) ( ) ESR-Ennakointi ( ) Helsingin seudun ennakointiverkko ( ) KOTO-projekti - Koulutustarpeen ennakoinnin toimintamalli ylläpitäjille ja oppilaitoksille ( ) Maakuntien ammattirakenne-ennusteet (MARE) ( ) Sitran tietoyhteiskuntaprojektit ( ) Tulevaisuudentutkimus Futures Studies Mannermaa Oy ( ) Opetushallitus: Koulutuksen kehittäminen ( ) Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelu ( ) Global Business Network ( ) Worldwatch Institute ( ) Kungl Tekniska Högskolan, Wireless Foresight -projektin kotisivut ( ) The Global Foresight Network ( ) IIASA, International Institute for Applied Systems Analysis ( ) WSF, The World Future Society ( ) Euroopan komissio, Forward Studies Unit ( ) IFTF, Institute for the Future (teknologiaennusteet) ( ) AFI, The Australian Foresight Institute, Swinburne University of Technology ( ) SPRU, Science and Technology Policy Reseach, University of Sussex ( ) PREST, Policy Research in Engineering, Science and Technology ( ) Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia ( ) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ( ) Tulevaisuuden tutkimuskeskus ( ) Tulevaisuuden tutkimuksen seura ( ) The Catalan Centre for Futures Studies (Spain) ( ) The Copenhagen Institute for Future Studies (Denmark) ( ) Directory of Futures Consultants ( ) Foundation for the Future ( ) Forecasting Principles ( ) Futures Study Center, Australia ( ) FutureWeb (University of Houston, Institute of Futures Research) ( ) Futuribles (France) ( ) Hawaii Research Center for Futures Studies () ( ) Horizon () ( ) Institute for Alternative Futures () ( ) Institutet för Framtidsstudier (Sweden) ( ) International Institute for Sustainable Development ( ) Millennium -projekti ( ) OECD International Futures Programme ( ) RAND-organisation ( ) Rooman klubi ( ) The Santa Fe Institute ( ) Strategic Futures International (Washington, London) ( ) Strategic Management Society () ( ) Technology Futures () ( ) The UK Foresight Programme (UK) ( ) World Future Society () ( ) World Futures Studies Federation WFSF ( ) Z-punkt Büro für Zukunftsgestaltung GmbH ( ) Aikakausjulkaisuja TT:n osaamistarveluotain 2004 PDF ( / 477 kt) T:n osaamistarveluotain 2003 PDF ( / 262 kt) 18

19 Työvoima loppuraportti: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi ( ) Kemia lisää vetovoimaa. Kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen osaamis- ja koulutustarpeet (PDF) PDF ( / 950 kt) Toni Ahlqvist, Opetusministeriö: Avainteknologiat ja tulevaisuus (PDF) ( ) Keijo Mäkelä, ESR-ennakoinnin koordinaatioprojekti: Ennakoinnin parhaat käytännöt Työelämän muutos ja koulutustarpeet - loppuraportti PDF ( / 416 kt) TT:n tulevaisuusluotain: Osaamisintensiivinen Suomi 2012 (Loppuraportti) PDF ( / 660 kt) Tyko - tiedote Varautuminen suurten ikäluokkien aiheuttamaan työmarkkinamuutokseen -projektin loppuraportti ( ) Työvoima työryhmän loppuraportin tiedote ( / 34 kt) Foresight-lehden kotisivu ( ) Tekes: Tulevaisuus on osaamisessa PDF ( / 640 kt) Tekes: Ylihuomisen kilpailukyky tehdään tänään PDF ( / 369 kt) TT:n osaamistarveluotain 2002 ( ) TT:n julkaisu: Kantaako eilisen menestys huomiseen? PDF ( / 469 kt) Työvoima väliraportti: Työllisyys uuden vuosituhannen alussa ( ) Adamantine Studies on the 21st Century ( ) Future Times ( ) Future Survey ( ) Futures ( ) Futures magazine Online ( ) Futures Research Quarterly ( ) TT:n osaamistarveluotain 2001 ( ) Futuribles ( ) Futurist ( ) The Why Files: National Science Foundation ( ) World Futures ( ) LIITE 4: Yöpymisennuste vuoteen

20 GENERATION PROJECT - YHTEENVETO LIITE 5: IPK:n Generation-projektin tiivistelmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestörakenne ja siinä tapahtuvat muutokset Lomamatkojen määrä ja niissä tapahtuvat muutokset Lomamatkat tyypeittäin Aurinkolomat Kiertomatkailu Kaupunkilomat Maaseutumatkailu Loma vuoristossa Lumilomat Urheilulomat Terveyslomat Lomat liikennemuodon mukaan Lentokone Auto Bussi ja juna Lomamatkat majoitusmuodon mukaan Ykkösluokan hotellit Keskitason hotellit Budjettihotellit Loma-asunnot ja -mökit Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Lomamatkojen järjestäminen Pakettimatkat Muut matkatoimistovaraukset Muut varauskanavat Lomamatkat ilman ennakkovarausta Lomamatkojen kesto Lomamatkojen kohteet... 12

21 Generation Project - Yhteenveto 2 1. Väestörakenne ja siinä tapahtuvat muutokset Tutkimuksessa mukana olevien 10 maan (osa 1 ja osa 2) aikuisväestön (15- vuotta) koko on 507, josta Yhdysvaltojen osuus on 205. Kanada mukaan luettuna Pohjois-Amerikan osuus väestöstä on 45 % ja Euroopan 55 %. Euroopan maista on aikuisväestöltään suurin (69 ) ennen a (49 ) sekä ja a (kummatkin 48 ). on väestöltään selvästi pienempi (34 ). Pienimpiä markkina-alueita tutkimuksessa mukana olleista ovat väestömäärältään, ja. Tutkittujen maiden aikuisväestön määrä kasvaa 62 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Amerikan osuus kasvusta on 78 % ja yksistään Yhdysvaltojen osuus 70 %. Euroopan maista n väestö kasvaa eniten eli 4,5 miljoonalla. n kasvu on 3,8 ja n 2,8. n väestömäärän ennustetaan hieman pienenevän. Prosentuaalisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan väestö lisääntyy viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Euroopan maista suhteellinen väestön kasvu on voimakkainta Alankomaissa (+12 %). n aikuisväestö kasvaa 10 %, n 8 % ja n 7 %. Nuorempiin (15-34 vuotta) kuuluvien lukumäärä vähenee vuoteen 2020 kaikissa tutkituissa maissa lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jossa se kasvaa 8,4 miljoonalla ja Kanadaa, jossa se pysyy ennallaan. Määrällisesti ikäryhmä pienenee eniten ssa (- 4,5 ) ja ssa (-4,1 ). Myös ssa ikäryhmän koko pienenee selvästi (-3,1 ). Myös prosentuaalinen lasku on suurin näissä maissa. Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 useimmissa maissa %, mutta pienempi ssa (26 %), ssa (24 %) ja ssa (24 %). Keski-ikäisten (35-54 vuotta) lukumäärä pienenee vuoteen 2020 mennessä kaikissa tutkituissa maissa a lukuun ottamatta. Pieneneminen on määrällisesti voimakkainta Yhdysvalloissa (-2,5 ) ja ssa (-1,0 ). Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 pienin eli 30 % ssa ja suurin eli 36 % ssa. Yli 54-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä kaikissa tutkituissa maissa. Määrällinen kasvu on ylivoimaisesti suurin Yhdysvalloissa (+37,0 ). Euroopan maista ikäryhmän koko kasvaa eniten ssa (+6,9 ), ssa (+6,1 ) ja ssa (+4,8 ). Prosentuaalisesti ikäryhmän kasvu on suurin Kanadassa (+73 %), Yhdysvalloissa (+63 %) ja Alankomaissa (+53 %). Pienintä kasvu on ssa ja ssa (kummas-sakin +24 %). Ikäryhmän osuus koko aikuisväestöstä on vuonna 2020 suurin eli 43 % ssa ja ssa ja pienin eli 39 % Pohjois- Amerikassa sekä Alankomaissa ja ssa. Seuraavan sivun kuvioissa on tarkasteltu väestömuutoksia maittain ja ikäryhmittäin. Väestö (15- vuotta) maittain 204,8 247,8 69,3 72,0 49,3 49,0 48,2 52,0 47,8 52,3 33,7 34,2 Kanada 24,9 29,9 12,9 14,5 8,4 8,9 7,2 7, Väestön (15- vuotta) m uutokset 43,0 Kanada 5,0 4,5 3,8 2,8 1,6 0,5 0,5 0,5-0, Väestön (15- vuotta) %-muutokset Kanada 21 % 20 % 12 % 10 % 8 % 7 % 5 % 4 % 2 % -1 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

22 Generation Project - Yhteenveto vuotiaiden m äärä vuotiaiden m äärä 55- vuotiaiden määrä 64,0 72,4 82,0 79,5 58,8 21,8 18,7 23,6 22,6 23,9 30,8 95,8 16,2 15,5 16,7 16,4 17,2 21,3 16,2 15,1 16,8 16,3 15,4 2 16,0 11,5 16,2 16,2 14,9 21,0 12,4 10,7 10,6 8,3 12,4 13,5 8,6 Kanada 8,7 9,7 9,6 6,7 11,6 4,4 4,2 2,7 2,4 4,8 4,5 3,0 2,7 3,7 5,7 2,8 3,7 2,3 2,2 miljo o naa 2,4 2,3 miljo o naa 2,5 3, Väestömuutokset eri ikäryhmissä (milj.) Väestömuutokset eri ikäryhmissä (%) -2,5 8,4-3 % 13 % 63 % Kanada -3,1-4,5-4,1-1,0-0,7-0,3-1,1-0,5 0,0-0,1 - -0,3-0,3-0,3-0,1-0,1 1,7 2,9 0,1 2,0 0,9 0,6 6,9 4,8 6,1 4,1 4,9 37,0 Iso-B ritannia -28 % -33 % Kanada -14 % -4 % -5 % -1% -7 % -3 % -1% -3 % -6 % -10 % -8 % -1% -4 % 0 % 2 % 29 % 31 % 41 % 24 % 16 % 27 % 34 % 24 % 53 % 73 % v uotta v uotta v uotta -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 55+ vuotta vuotta vuotta Keskeiset tulokset: väestön määrä kasvaa lähes kaikissa maissa väestön kasvu on oleellisesti voimakkaampaa Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa väestön kasvu johtuu ensi sijassa yli 54-vuotiaiden määrän kasvusta vuotiaiden määrä pienenee vuonna 2020 yli 54-vuotiaat ovat vuonna 2020 kaikissa maissa suurin ikäryhmä

23 Generation Project - Yhteenveto 4 2. Lomamatkojen määrä ja niissä tapahtuvat muutokset on tällä hetkellä maailman suurin markkinaalue 59,6 miljoonalla vuotuisella ulkomaille suuntautuvalla lomamatkallaan. Seuraavilla sijoilla ovat Iso- Britannia (34,7 matkaa) ja (16,3 matkaa) ennen Yhdysvaltoja (14,5 ). Tosin Yhdysvaltojen luku sisältää ainoastaan lentäen muualle kuin naapurimaihin tehdyt lomamatkat. Keskikokoisia markkina-alueita ovat myös (13,9 ) ja (13,6 ). Kaikkiaan tutkimuksessa olevissa maissa asuvat tekevät vuosittain 202 lomamatkaa ulkomaille. Niistä 165 on matkoja lähialueille (esim. Euroopan sisäisiä matkoja) ja 37 kaukomatkoja. Näitä kaukomatkoja tehdään Euroopasta (53 %) vain hieman enemmän kuin Pohjois- Amerikasta (47 %). Yhdysvallat onkin kaukomatkojen suurin markkina-alue (14,5 matkaa). Seuraavilla sijoilla ovat (5,8 ), (4,7 ) ja (3,8 ). Ulkomaille tehtävien lomamatkojen määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä eniten ssa (+13,6 ). sta tehdään 9,1 ja sta 8,2 matkaa enemmän kuin nyt. Yhdysvaltojen (kaukomatkat) kasvuluku on 7,5. Määrällisesti vähäisintä kasvu on tutkituista maista ssa (+1,0 matkaa). Matkojen määrän prosentuaalinen kasvu on vuoteen 2020 mennessä suurinta ssa (+81 %). Seuraavilla sijoilla ovat Kanada (+63 %), Yhdysvallat (+52 %), (+51 %), (+43 %) ja Iso- Britannia (+39 %). Hitainta suhteellinen kasvu on ssa (+15 %) ja ssa (+11 %). on vuonna 2020 edelleen suurin matkailijoiden lähtömaa (68,7 matkaa). (48,3 ), (24,5 ) ja Yhdysvallat (22,0 ) ovat jatkossakin seuraavilla sijoilla. (19,4 matkaa) nousee viidenneksi suurimmaksi markkina-alueeksi ohi Alankomaiden (17,1 matkaa). (11,5 matkaa) ohittaa n ja n vuoteen 2020 mennessä. laiset tekevät myös vuonna 2020 eniten matkoja ikäryhmistä riippumatta. Matkojen määrä kuitenkin pienenee vuotiaiden keskuudessa. Samalla toiseksi suurimmalla markkina-alueella eli ssa tähänkin ikäryhmiin kuuluvat tekevät nykyistä enemmän matkoja. Ikäryhmässä vuotta on myös vuonna 2020 kolmannella sijalla (7,2 matkaa) Yhdysvaltojen noustessa n ohi neljänneksi. Keski-ikäisten (35-54 vuotta) ryhmässä Yhdysvallat on nyt ja tulevaisuudessakin kolmanneksi suurin lähtömaa ennen a ja ohittavaa a. Yli 54-vuotiaissakin on kolmantena suuruusjärjestyksessä Yhdysvaltojen noustessa neljänneksi ohi Alankomaiden. Ikäryhmittäisiä muutoksia maittain on tarkasteltu seuraavan sivun kuvioissa. Kanada Kanada Lomam atkojen m äärä nyt ja vuonna ,5 4,1 9,3 10,3 7,1 8,9 6,4 13,9 17,1 13,6 19,4 11,5 16,3 14,5 22,0 24,5 34,7 lo mamatkat v ,3 59,6 lo mamatkat nyt 68, Lomamatkojen määrien m uutokset vuoteen 2020 mennessä 1,0 1,8 1,6 3,2 5,1 5,8 7,5 8,2 9,1 13, Lomamatkojen määrien m uutokset (%) vuoteen 2020 mennessä Kanada 11 % 15 % 25 % 23 % 43 % 39 % 51 % 52 % 63 % 81 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 Generation Project - Yhteenveto 5 Lomamatkojen määrä: vuotiaat Lomamatkojen määrä: vuotiaat Lomamatkojen m äärä: 54- vuotiaat Iso -B ritannia 11,5 14,4 18,8 17,3 14,5 23,0 2 24,7 8,7 13,6 17,8 26,7 6,7 7,2 5,3 8,3 6,7 10,8 3,8 3,9 4,8 4,9 4,3 5,4 3,5 3,3 4,2 5,1 5,3 7,0 2,0 2,7 3,2 4,0 5,2 6,9 2,4 3,2 2,9 4,4 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,3 3,1 3,8 5,1 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,6 0,9 2,2 2,0 lo mamatkat nyt lo mamatkat v ,9 5,5 6,6 8,5 4,0 8,0 Kanada 0,6 0,8 miljo o naa 1,1 1,6 miljo o naa 0,8 1,7 miljo o naa Keskeiset tulokset: Lomamatkojen määrien muutokset eri ikäryhm issä vuoteen 2020 m ennessä lomamatkojen määrä kasvaa Euroopassa oleellisesti voimakkaammin kuin väestön määrä myös Pohjois-Amerikassa lomamatkojen määrän kasvu ylittää väestön kasvun määrällisesti voimakkainta kasvua on lomamatkoissa odotettavissa sta, sta, sta ja Yhdysvalloista prosentuaalisesti voimakkainta kasvua on odotettavissa sta, sta ja sta,,, Yhdysvallat: kasvua etenkin yli 54-vuotiaiden matkoissa, Kanada, Yhdysvallat, : kasvua etenkin yli 54- vuotiaiden ja vuotiaiden matkoissa : kasvua etenkin vuotiaiden matkoissa : kasvua kaikissa ikäryhmissä 3. Lomamatkat tyypeittäin 3.1. Aurinkolomat Aurinkolomat on 57 miljoonalla matkalla (8 tutkittua maata) Euroopassa ehdoton markkinajohtaja. Vuoteen 2020 mennessä aurinkolomien määrän ennustetaan edelleen selvästi kasvavat (+29 %), jolloin luku nousee 74 n. Matkoja tehdään tulevaisuudessakin eniten sta (26,5 ), vaikka sta matkojen määrä (21,8 vuonna 2020) kasvaakin voimakkaimmin (+ 6,0 ). säilyy kolmanneksi suurimpana aurinkolomien lähtömaana (7,2 matkaa). Seuraavilla sijoilla ovat ja. Vähiten tutkituista maista tehdään jatkossakin aurinkolomamatkoja ulkomaille sta. Iso -B ritannia Iso -B ritannia 1,1 1,9 Kanada 3,6 4,6 3,1 3,8 2,7 3,4 Aurinkolomien määrä lähtömaittain 5,1 3,9 4,7-1,5 7,2-0,5 1,1 1,2 1,1 0,1 0,5 0,7 0,6 0,1 1,2 0,5 0,9 1,6 1,9 2,8 2,5 15,8 miljo o naa 21,8 21,8 26, ,7 2,9 3,0 2,8 2,9 4,1 4,0 5,7 4, miljo o naa ,9

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat

GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat GENERATION PROJECT OSA 1 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Ruotsi Saksa Ranska Espanja Yhdysvallat MEK A:138 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä Osa

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139 2004 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover Example: Corporate Brochure / Report cover Design your journey Matkailuennuste 0 Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 3 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viikoilla 50-5/0

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot