GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä. www mek.fi. Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto"

Transkriptio

1 GENERATION PROJECT OSA 2 Matkailun kehitys vuoteen 2020 mennessä www mek.fi Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:

2 Generation Project Matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä Osa 2 Iso-Britannia Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto MEK A:139

3 ESIPUHE Lähivuosikymmenien suuri haaste teollistuneissa maissa tulee olemaan väestön ikärakenteen merkittävä muutos. Milloinkaan aikaisemmin ei ikärakenteissa ole tapahtunut yhtä suuria muutoksia niin lyhyen ajanjakson kuluessa. Jo pidemmän aikaa jatkunut alhainen syntyvyys on johtanut siihen, että nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus väestöstä pienenee ja vanhempien vastaavasti kasvaa. Vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvua edesauttaa tämän lisäksi keskimääräisen elinikäodotteen kasvu. Väestön ikärakenteen merkittävällä muutoksella tulee olemaan myös suuri vaikutus matkailun kehitykselle, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Näihin kysymyksiin nyt käsillä olevat raportit (osa 1 ja osa 2) pyrkivät omalta osaltaan vastaamaan. Raportit ovat lyhennelmiä saksalaisen IPK tutkimuslaitoksen julkaisemista, kymmentä maata koskevista vuoteen 2020 saakka ulottuvista matkailuennusteista. Matkailua koskevat ennusteet nojautuvat kahteen lähteeseen: tietoihin eri maiden asukkaiden matkustamisesta vuosina ja maakohtaisiin väestöennusteisiin vuoteen Tiedot eri maiden asukkaiden matkustamisesta vuosina on saatu European Travel Monitor- ja World Travel Monitor-tutkimuksista sekä väestöennusteet Euroopan tilastotoimistolta Eurostatilta ja toisaalta Yhdysvaltain ja Kanadan tilastoviranomaisilta. Yhdistämällä tiedot ulkomaanmatkailun kehityksestä ja tiedot väestömääristä ja väestön ikärakenteessa vuoteen 2020 mennessä tapahtuvista muutoksista on matemaattistilastollisin menetelmin voitu laatia seikkaperäiset ennusteet siitä, miten eri ikäryhmät oletettavasti matkustavat vuosina 2005, 2010, 2015 ja Matkojen määriä tarkastellaan matkatyypin, kulkuvälineen, majoitusmuodon, matkan varaustavan, matkan keston sekä matkan ajankohdan mukaan. MEK toivoo, että nyt julkaistavat ennusteet sekä niiden pohjalta laaditut MEKin suositukset tuotekehittelyn ja markkinoinnin osalta ovat omiaan edesauttamaan Suomen matkailuelinkeinoa ennakoimaan tulevaa kysyntää ja sopeutumaan tarjontaansa matkailussa tulevaisuudessa tapahtuviin laadullisiin ja määrällisiin muutoksiin. SISÄLLYSLUETTELO Iso-Britannia... 3 Alankomaat Belgia Italia Kanada Yhteenveto... 59

4 Generation Project - Iso-Britannia 3 GENERATION PROJECT - ISO-BRITANNIA Matkailun kehitys Iso-Britanniasta vuoteen 2020 mennessä SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Markkinatilanne Keskeiset tulokset Lomamatkojen kehitys Lomamatkat tyypeittäin Aurinkolomat Kaupunkilomat Kiertomatkailu Maaseutumatkailu Lumilomat Lomamatkat liikennemuodon mukaan Lentokone Auto Bussi Juna Lomamatkat majoitusmuodon Ykkösluokan hotellit Keskitason hotellit Budjettihotellit Loma-asunnot ja -mökit Bed & Breakfast - majoitus Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Laivat / risteilyalukset Retkeilymajat / lomakeskukset (holiday clubs) Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvat Lomamatkojen järjestäminen Varaukset matkatoimistoista Pakettimatkat Muut varauskanavat Lomamatkat ilman ennakkovarausta Lomamatkojen kesto Lomamatkojen ajankohta Lomamatkojen rahankäyttö Väestöennusteet Lomamatkojen kehitys Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin Ennusteet erityyppisten lomamatkojen määristä Ennusteet lomamatkojen liikennemuodoista Ennusteet lomamatkojen majoitusmuodoista Ennusteet lomamatkojen matkajärjestelyistä Ennusteet lomamatkojen kestosta Ennusteet lomamatkojen ajankohdista Yhteenveto Lomamatkojen tyyppi Lomamatkojen majoitusmuoto Lomamatkojen liikennemuoto Lomamatkojen järjestäminen Ulkomaanmatkailijoiden profiili Lomamatkat Pohjoismaihin Pohjoismaat markkina-alueena Ikärakenne Matkustusaikomukset Matkustus Pohjoismaihin Matkojen tunnusmerkit Matkatyypit Matkat liikennemuodon mukaan Matkat majoitusmuodon mukaan Matkat matkajärjestelyjen mukaan Matkat matkan ajankohdan mukaan Matkat matkan keston mukaan Johtopäätökset Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa... 14

5 Generation Project - Iso-Britannia 4 1. Yleistä Tämä raportti on lyhennelmä tutkimuksesta Forecast Study Great Britain. A tourism demand Forecast Study until Sen tuottamisesta on vastannut IPK International The World Travel Monitor Company Ltd. Tutkimuksen ennustemallit perustuvat World Travel Monitorin laajaan aineistoon Iso-Britanniasta tehtyjen ulkomaille suuntautuvien lomamatkojen kehityksestä ja rakenteesta vuosina sekä toisaalta Eurostatin (European Statistical Office) väestöennusteisiin ja ikärakenteessa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet on rakennettu erilaisten matemaattisten mallien ja aikasarja-analyysien avulla. Niiden avulla ennustetaan matkojen määrän kehitystä matkatyypeittäin, liikenne- ja majoitusmuodoittain, matkojen järjestämistavan mukaan sekä keston ja ajankohdan mukaan. Mallien avulla rakennetaan matkailijoiden tulevaisuuden profiili ja analysoidaan sitä, miten tapahtuvat muutokset heijastuvat Pohjoismaihin ja Suomeen suuntautuvaan matkailuun. 2. Markkinatilanne Iso-Britannian asukasluku on 59 miljoonaa ja se on näin yksi Euroopan suurimmista maista. Se on myös yksi maailman tiheimmin asutuista maista (248 as./ km 2 ). Niinpä lähes 90 % väestöstä asuu taajamissa. Suur-Lontoon alue (8 milj. as.) on yksi neljästä suuresta Euroopan metropolista (muut ovat Moskova, Pariisi ja Ruhrin alue Saksassa). Iso-Britannian talous on paremmassa kunnossa kuin useiden muiden Euroopan maiden. Kansantuote on henkeä kohti. Yli 70 % väestöstä tekee vuosittain vähintään yhden yöpymisen sisältävän matkan. Matkojen kokonaismäärä on 200 miljoonaa ja näistä ulkomaanmatkoja on 54 miljoonaa. Iso-Britannia onkin Saksan jälkeen maailman toiseksi suurin matkailijoiden lähtömaa. Näistä matkoista lähes 60 % on lomamatkoja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niiden määrä on kasvanut keskimäärin 2 % / vuosi. Iso-Britannian suurimpia ongelmia on alhainen syntyvyys. Ilman merkittävää siirtolaisuutta maa ei pysty säilyttämään nykyistä ikäpyramidiaan. Väestö siis vanhenee, vaikkakaan ei niin dramaattisesti kuin esimerkiksi Saksassa. Ekonomistit ennakoivat myös, että maan pisin sodanjälkeinen nousukausi saattanee pian päättyä. Englannin punnan ja euron vaihtosuhteeseen liittyvät ongelmat voivat vauhdittaa tätä kehitystä. 3. Keskeiset tulokset Iso-Britannian väestö lisääntyy hitaasti ja yli 15- vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 8 % vuoteen 2020 mennessä. Matkailu ei siksi pelkästään väestömuutosten johdosta sanottavasti kasva. Väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset sen sijaan vaikuttavat kehitykseen. Kaikki viittaa siihen, että vuotiaiden määrä hupenee jopa dramaattisesti. Toisaalta yli 45- vuotiaita tulee lisää ja nuorten (15-24 vuotta) määrä pysyy ennallaan. Matkailun nykyfrekvenssin ja markkinoiden kyllääntymisasteen perusteella arvioidaan matkailun kuitenkin kasvavan merkittävästi eli keskimäärin 1,8 % vuodessa eli 39 % vuoteen 2020 mennessä. Nuorten aikuisten (25-44 vuotta) matkustusalttius kasvaa selvästi kasvun ollessa pienempää vanhempien ikäluokkien kohdalla ja nuorimpien kohdalla sen ennustetaan jopa laskevan. Nuorten aikuisten määrän vähennystä kompensoi näin matkustusalttiuden kasvu. Iso-Britannian markkinoilla on em. perusteella odotettavissa seuraavia muutoksia vuoteen 2020 mennessä: kaikkien yli 25-vuotiaiden ulkomaanmatkailu kasvaa merkittävästi nuorten (15-24-vuotiaat) matkailu ei kasva ja ko. ryhmään kuuluvien ulkomaanmatkat saattavat jopa vähentyä nuorten aikuisten merkitys kohderyhmänä kasvaa, vaikka ryhmän koko pieneneekin keski-ikäisten (35-54 vuotta) matkustusalttius ei järky ja tulevaisuudessa 40 % ulkomaanmatkailijoista kuuluu tähän ikäryhmään vuotiaiden osuus ulkomaanmatkoista kasvaa 15 %:sta 18 %:iin yli 64-vuotiaiden osuus ulkomaanmatkoista pysyy ennallaan eli 10 %:ssa. Eri matkatyypeistä aurinkolomailu säilyttää hallitsevan asemansa. Kaupunkilomailu ja maaseutumatkailu kasvavat keskimääräistä enemmän. Kiertomatkailun kasvu vastaa yleistä keskiarvoa lumilomailun menettäessä markkinaosuuttaan. Lentokone on jatkossakin selvästi suosituin matkailijoiden liikenneväline. Oman auton käytön arvioidaan kuitenkin kasvavan voimakkaimmin junamatkailun pysyessä melko pienenä. Lomamatkojen pituudet lyhenevät ja erityisesti 1-3 yötä kestävien matkojen määrä kasvaa keskiarvoa nopeammin. Yhä suositumpaa tulee olemaan palvelusten varaaminen suoraan tuottajalta. Matkatoimistoelinkeinolle se saattaa merkitä vaikeuksia, vaikka toisaalta pakettimatkojen määrän kehitys näyttääkin myönteisemmältä kuin sellaisten matkojen, jotka vain osaksi varataan matkatoimistoista.

6 Generation Project - Iso-Britannia 5 4. Lomamatkojen kehitys 4.1. Lomamatkat tyypeittäin Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Aurinkolomat % Kaupunkilomat % Kiertomatkat % Maaseutulomat % Lumilomat % Aurinkolomat (Sun+Beach Holiday) Aurinkolomat olivat 1990-luvun voittajia niiden määrän noustessa 8,3 miljoonasta (1991) 13,2 miljoonaan (2001). Markkinaosuus kaikista matkoista nousi vastaavasti 40 %:sta 42 %:iin. Suosituimmat aurinkolomakohteet olivat Espanja (48 %), kaukomaat (12 %), Kreikka (9 %), (7 %) ja Portugali (5 %) Kaupunkilomat (City Breaks) Kaupunkilomien suosio kasvoi voimakkaasti luvun loppupuolella markkinaosuuden noustessa 10 %:sta 17 %:iin. Matkojen määrä kasvoi 2 miljoonasta yli 5 miljoonaan. Suosituimpia matkakohteita olivat (27 %), kaukomaat (19 %) sekä Espanja ja Alankomaat. Majoitusmuotona oli yleensä hotelli (79 %). Kaukokohteita lukuun ottamatta (71 %) vain runsas puolet matkoista varattiin matkatoimistosta. Yli puolet matkoista oli lyhytlomia ja kaksi kolmesta tehtiin lentäen. Lumilomailu (0,7 miljoonaa matkaa vuonna 2001) kuuluu Britannian pienempiin markkinasegmentteihin. Vuotuiset muutokset matkojen määrissä (0,6-0,8 miljoonaa) ovat olleet pieniä markkinaosuuden ollessa 2 %:n tuntumassa. Suosituimmat kohteet olivat (40 %), kaukomaat (20 %, lähinnä USA ja Kanada) ja Itävalta (10 %). Lumilomista 61 % oli pakettimatkoja. Hotellit ja loma-asunnot olivat tärkeimpiä majoitusmuotoja. Lähes kolme neljästä matkasta tehtiin lentäen Lomamatkat liikennemuodon mukaan Lentokoneen suosio merkittävimpänä lomamatkojen liikennevälineenä on kasvanut 1990-luvulla 66 %:sta 74 %:iin. Myös omalla autolla tehtyjen matkojen määrä on ollut lievässä kasvussa osuuden ollessa nyt 13 %. Bussimatkailu (osuus 5 %) on hieman pienentynyt. Junamatkojen osuus on 4 %. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna liikennemuodoittain keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Bussi % Juna % Lentokone % Auto % Lentokone Lentokone on selvästi tärkein brittien lomamatkojen liikenneväline. Tehtyjen matkojen määrä nousi luvulla 13,7 miljoonasta 23,3 miljoonaan. Suosituimmat lentomatkojen kohteet ovat Espanja (34 %), kaukomaat (24 %) ja Kreikka (7 %). Kaikista lentomatkoista 54 % oli aurinkolomia. Kaukomatkoista 80 % ja pakettimatkoista 58 % tehtiin lentäen Kiertomatkailu (Touring Holiday) Kiertomatkojen määrä pysyi suunnilleen ennallaan (3,5 miljoonaa) vuoteen 1998 saakka, jonka jälkeen ne ovat nousseet lähelle 5 miljoonaa. Osuus kaikista matkoista kuitenkin pieneni 18 %:sta 15 %:iin. Suositumpia matkakohteita olivat kaukomaat (43 %), (20 %) ja Espanja (12 %). Lentokone oli näiden matkojen suosituin liikenneväline (69 %) ja hotelli suosituin (56 %) majoitusmuoto. Matkoista 60 % varattiin matkatoimistosta. Vajaa kolmannes oli pakettimatkoja Maaseutumatkailu (Countryside Holiday) Auto Autolla tehtyjen lomamatkojen määrä nousi vuoden miljoonasta 4 miljoonaan vuonna Viime vuosina myös autolla tehtyjen matkojen osuus kaikista matkoista on ollut nousussa. Auto onkin lentokoneen jälkeen brittien toiseksi tärkein lomamatkojen liikennemuoto. Eniten automatkoja tehdään an (59 %) ja Irlantiin (16 %). Autoa käytetään erityisesti maaseutulomilla (30 %) ja kiertomatkoilla (21 %). Autoa käyttäneistä 37 % teki varauksensa suoraan matkakohteesta. Ilman varauksia lähti matkalle 38 % ja 25 % käytti matkatoimistoja. Maaseutumatkailun suosio hiipui hieman 1990-luvulla, mutta elpyi jälleen vuonna Volyymi nousi tuolloin 4 miljoonaan matkaan. Suosituin kohde oli (32 %) ennen Espanjaa ja kaukomaita. Omalla autolla tehtyjen matkojen osuus (29 %) oli keskimääräistä suurempi. Maksutonta majoitus käytti 31 %, hotellia 40 % ja loma-asunnossa tai mökissä yöpyi 17 % Lumilomat Bussi Bussimatkailussa ei ole tapahtunut oleellista kasvua vuosien 1996 ja 2001 välillä. t ovat hieman kasvaneet (1,3 miljoonaa > 1,5 miljoonaa), mutta markkinaosuus on laskenut. Bussimatkojen suosituimpia kohteita ovat (42 %), Espanja (15 %), Saksa (12 %) ja Alankomaat (10 %). useimmin (27 %) bussimatkat ovat kaupunkilomia tai maaseutulomia. Aurinkolomia bussimatkoista on 20 %. Yli puolet bussilla matkustaneista ostaa pakettimatkan.

7 Generation Project - Iso-Britannia Juna Junamatkojen määrä on pieni, vaikka nousikin vuoden ,5 miljoonasta matkasta vuoden ,2 miljoonaan. Matkat suuntautuvat enimmäkseen an (68 %). Niistä 40 % varataan matkatoimistosta ja 57 % matkoista on kaupunkilomia Budjettihotellit Budjettihotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen määrä on pudonnut vuoden ,6 miljoonasta vuoden ,1 miljoonaan. Markkinaosuus putosi vastaavasti (8 % > 4 %). (30 %) ja Espanja (24 %) olivat suosituimmat matkakohteet Lomamatkojen majoitusmuoto Loma-asunnot ja mökit Hotelli on säilyttänyt asemansa brittien lomamatkojen suosituimpana majoitusmuotona sen markkinaosuuden ollessa noin 50 %. Erityisesti ykkösluokan hotellit ovat kasvattaneet suosiotaan nostaen markkinaosuuttaan vuoden %:sta vuoden %:iin. Keskitason hotellien käyttö on pysynyt ennallaan ja budjettihotellien vähentynyt. Bed & Breakfast-majoitus on hieman lisännyt suosiotaan, kun taas loma-asuntojen ja mökkien markkinaosuus on pudonnut 33 %:sta (1991) 26 %:iin (2001). Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna majoitusmuodon keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Hotelli % Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) % Keskitason hotelli % Budjettihotelli % Loma-asunto tai -mökki % Bed & Breakfast - majoitus % Teltta/matkailuperävaunutai auto % Laiva/vene/risteilyalus/jahti % Retkeilymaja % Lomakeskus (holiday club) % Tuttavat/sukulaiset/muuten maksuttomasti % Ykkösluokan hotellit Ykkösluokan hotelli on Britannian markkinoiden selvin voittaja sitä majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen lisääntyessä vuoden ,3 miljoonasta vuoden ,0 miljoonaan. Suosituimmat matkakohteet tämän majoitusmuodon osalta ovat Espanja (27 %) ja kaukokohteet (26 %) sekä (8 %). Espanjaan tehdyistä ykkösluokan matkoista 80 % oli aurinkolomia. Kaukomatkoilla ykkösluokan hotellia käytettiin useimmin (47 % matkoista) kiertomatkoilla. an suuntautuvista ykkösluokan matkoista 45 % on kaupunkilomia. Loma-asuntoja tai mökkejä käyttäneiden määrä on matkoissa mitattuna noussut ja laskenut pitkin lukua kokonaisvolyymin ollessa vuonna ,8 miljoonaa matkaa ja vuonna ,8 miljoonaa. Markkinaosuus on samalla aikavälillä pudonnut (33 % > 26 %). Espanja on näiden matkojen ylivoimaisesti suosituin (51 %) kohde ennen Kreikkaa (13 %) ja a (8 %). Espanjassa ja Kreikassa on kyse lähinnä aurinkolomasta, kun taas ssa tätä majoitusmuotoa käyttäneistä 53 % oli maaseutulomalla. Matkoista 89 % tehtiin lentokoneella, 80 % käytti varausten tekoon matkatoimistoa ja 62 % osti pakettimatkan Bed & Breakfast - majoitus Bed & Breakfast majoitusta käyttäneiden matkojen määrä nousi kymmenessä vuodessa 0,2 miljoonasta 1 miljoonaan matkaan. Markkinaosuus nousi yhdestä prosentista kolmeen. n osuus matkoista oli 32 % ja Irlannin osuus 25 % Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Leirintämatkailun suosio on pudonnut vuoden ,5 miljoonasta vuoden ,7 miljoonaan. Markkinaosuus putosi selvästi (7 % > 2 %). Matkoista 80 % kohdistui an. Kaksi kolmesta leirintämatkailijasta ei tehnyt mitään varauksia ennen matkaa Laivat / risteilyalukset Risteilylomat ovat Britannian markkinoilla niche -tuote volyymin ollessa 0,5 miljoonaa matkaa. Markkinaosuus on pudonnut kahdesta yhteen prosenttiin Retkeilymajat / lomakeskukset (holiday clubit) Retkeilymajaa yöpymiseen käyttävät kuuluvat nuorempiin ikäryhmiin ja matkoissa mitattuna markkinan koko on vain 0,2 miljoonaa ja markkinaosuus yksi prosentti. Myös lomakeskukset majoitusmuotona ovat brittimarkkinoilla niche -tuote volyymin ollessa sama kuin retkeilymajojen kohdalla Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvat Keskitason hotellit Maksuttomasti tuttavien tai sukulaisten luona majoittuvien määrä on matkoissa mitattuna noussut voimakkaasti Keskitason hotellin markkinaosuus on pysynyt ennallaan (24 %) matkojen määrän noustessa 5 miljoonasta 7,2 vuoden ,6 miljoonasta vuoden miljoonaan miljoonaan. Suosituimmat kohteet ovat samat kuin ykkösluokan hotellin kohdalla. Myös matkatyypit ovat sakeimmät ovat kaukomaat (41 %, josta USA:n osuus 17 matkaan. Markkinaosuus on 14 %. Kohdemaista tärmoja. %), Espanja (14 %), (14 %) ja Irlanti (8 %).

8 Generation Project - Iso-Britannia Lomamatkojen järjestäminen Matkatoimistojen käyttö on Britannian markkinoilla 1990-luvulla vähentynyt tasaisesti. Pakettimatkoja ostaneiden osuus on kuitenkin pysynyt ennallaan, joten vähennys johtuu muiden matkavarausten vähenemisestä. Vuodesta 1998 lähtien on muiden varauskanavien (internet) käyttö lisääntynyt selvästi. Myös ilman ennakkovarauksia matkalle lähteneiden osuus kaikista matkoista on noussut selvästi vuodesta 1991 vuoteen Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan varaustavan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Varaukset matkatoimistoista % - pakettimatkat % - muut matkatoimistovaraukset % Muut varauskanavat % Ei ennakkovarauksia % Varaukset matkatoimistoista Vuonna % matkoista varattiin matkatoimistoista, mutta vuonna 2001 osuus oli enää 62 % eli noin 20 miljoonaa matkaa. Keskimääräistä enemmän matkatoimistoa käytetään matkustettaessa Espanjaan (37 % varauksista), kaukomaille (22 %) ja Kreikkaan (8 %). Aurinkolomia on matkatoimistoista varatuista matkoista 62 %, kiertomatkoja 19 % ja kaupunkilomia 10 % Pakettimatkat Suurin osa matkatoimistovarauksista on pakettimatkoja ja niiden osuus kaikista matkoista on pysynyt suunnilleen ennallaan eli noin 45 %:n tasolla. Pakettimatkojen määrä on noussut vuoden miljoonasta vuoden miljoonaan. Espanjan osuus pakettimatkoista on runsaat 40 %, kaukokohteiden 18 % ja Kreikan 10 %. Aurinkolomia pakettimatkoista on 72 %. Majoitusmuotona tulevat kyseeseen lähinnä hotelli (62 %) tai loma-asunto (30 %). Lähes kaikki matkat tehtiin lentokoneella Muut varauskanavat Yhä useampi britti tekee matkavarauksensa ilman matkatoimistoa. Näiden matkojen määrä on kasvanut vuoden miljoonasta matkasta vuoden miljoonaan markkinaosuuden kaikista matkoista noustessa 16 %:sta 23 %:iin. Matkakohteet, joihin varaukset tehdään ilman matkatoimistoa ovat tärkeysjärjestyksessä (yli 30 % näistä matkoista), Espanja (19 %), kaukokohteet (17 %). Noin kolmannes kaupunkilomista, maaseutulomista ja risteilyistä varataan suoraan palvelun tuottajalta Lomamatkat ilman ennakkovarausta Ilman ennakkovarausta tehtyjen matkojen määrä kasvoi 1,5 miljoonasta vuoden ,6 miljoonaan, mutta pieneni sen jälkeen 4,6 miljoonaan vuonna (38 % näistä matkoista), Espanja (17 %), kaukomaat (14 %) ja Irlanti (10 % ja 48 % kaikista Irlannin matkoista) ovat ilman ennakkovarauksia tehtyjen matkojen pääkohteita. Lähes kolmannes matkoista on aurinkolomia, 24 % kiertomatkoja ja 22 % kaupunkilomia Lomamatkojen kesto Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan keston mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % 1-3 yötä % 4-7 yötä % 8-11 yötä % yötä % yötä % 23+ yötä % Brittien ulkomaille tekemien lomamatkojen kesto on lyhentynyt. Lyhyiden matkojen (1-3 yötä) osuus on noussut 13 %:sta 20 %:iin matkojen määrän kaksinkertaistuessa nousten 6 miljoonaan matkaan. Myös 4-7 yötä kestäneiden matkojen määrä on noussut voimakkaasti (osuus 27 % > 38 % ja määrä 5,5 miljoonaa > 12 miljoonaa). Kaikki pidemmät matkat ovat sen sijaan menettäneet markkinaosuuksiaan. Lyhyiden matkojen suosikkikohteita ovat (37 %), Irlanti (14 %), Espanja (11 %), Alankomaat (9 %) ja Belgia (8 %). Matkat ovat useimmin kaupunkilomia (52 %) ja maaseutulomia (19 %). Lentäen niitä tehtiin eniten (43 %) ja autolla 25 %. Pidemmät matkat (4- yötä) olivat pääasiassa aurinkolomia (52 %) ja pienemmässä määrin kiertomatkoja (13 %). Yli 16 yön matkat suuntautuivat useimmin kaukomaille (61 %) ja olivat yleisimmin kiertomatkoja Lomamatkojen ajankohta Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan ajankohdan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkatyyppi Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Kesäsesonki (V-X) % Talvisesonki (XI-IV) % Tammi-huhtikuu % Touko-elokuu % Syys-joulukuu % Muutoksia matkojen ajankohdassa ei ole sanottavasti tapahtunut. Noin kaksi kolmesta matkasta tehdään kesällä ja kolmannes talvella. Espanja (31 %), (17 %), kaukomaat (16 %) ja Kreikka (8 %) ovat kesäajan matkojen pääkohteita. Matkoista puolet (52 %) on aurinkolomia, 16 % kiertomatkoja, 12 % kaupunkilomia ja 11 % maaseutulomia.

9 Generation Project - Iso-Britannia 8 Talvisesongin aikana suosituimmat kohteet ovat kaukomaat (27 %), Espanja (25 %) ja (16 %). Talvella aurinkolomien osuus on 35 %, kaupunkilomien 23 %, kiertomatkojen 16 % ja maaseutulomien 14 % Lomamatkojen rahankäyttö Rahan käyttö lomamatkoilla on ollut jatkuvassa kasvussa sekä päivää kohti (76 / v > 146 / v ja 184 / v. 2001) että matkaa kohti (917 / v > 1423 / v ja 1666 / v. 2001) laskettuna. Kulutus luonnollisesti vaihtelee paljon matkakohteen mukaan ollen suurin kaukomatkoilla ja alhaisin Irlannin matkoilla. Matkatyypeittäin rahan käyttö oli matkaa kohti laskettuna suurin terveyslomilla, kiertomatkoilla ja lumilomilla. Myös päivää kohti laskettuna terveyslomalaiset käyttivät rahaa eniten, kaupunkilomalaiset toiseksi ja lumilomalaiset kolmanneksi eniten. 5. Väestöennusteet Iso-Britannian väestömäärä (15 vuotta- ) oli vuonna keskimäärin 48,198 miljoonaa. Eri ennustetasojen mukaan väestön ennustetaan kehittyvän seuraavasti vuoteen 2020 mennessä: Alhainen skenaario: 50,5 miljoonaa + 4,8 % Keskimääräinen skenaario: 52,0 miljoonaa + 8,0 % Korkea skenaario: 53,7 miljoonaa + 11,4 % Vuodesta 1991 vuoteen 2001 väestö lisääntyi 3,5 % eli 1,6 miljoonalla. Skenaariosta riippumatta näyttää siltä, että tulevaisuudessa kypsään ikään ehtineen aikuisväestön määrä kasvaa ja nuorempien aikuisten (25-44 vuotta) luku pienenee. 6. Lomamatkojen kehitys Britit tekivät vuonna ,6 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille matkustusalttiuden ollessa 0,569. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen yli 15-vuotias Iso-Britanniassa asuva teki vuosittain 0,569 lomamatkaa ulkomaille. Vuonna 2001 matkoja tehtiin 33,2 miljoonaa matkustusalttiuden ollessa 0,687. Vuosina matkojen määrä ja matkustusalttius olivat tätäkin korkeammat. Kehitys näkyy seuraavassa taulukossa: Vuosi Matkojen määrä Matkustusalttius milj milj milj milj milj milj milj milj milj milj milj Ikäryhmittäin lomamatkailu on kehittynyt seuraavasti: vuotiaiden matkustusalttius oli vuonna ,6, mutta putosi vuoteen 2001 mennessä arvoon 0,4. Matkojen määrä oli vuonna ,4 miljoonaa, vuonna ,7 miljoonaa ja vuonna 2001 enää 3,2 miljoonaa. Määrien väheneminen ei siis johtunut pelkästään ikäryhmän koon pienenemisestä, vaan myös matkustusalttiuden laskusta vuotiaiden matkustusalttius oli vuonna ,5, mutta vuonna 2000 ja 0,9. Tähän ikäryhmään kuuluvien matkojen määrä nousi 4,7 miljoonasta 7,5 miljoonaan vuonna vuotiaiden matkustusalttius nousi tarkastelujakson aikana 0,6:sta 0,9:ään. Matkojen määrä lisääntyi 4,4 miljoonasta (v. 1991) 8,3 miljoonaan (v. 2001) vuotiaiden matkustusalttius nousi arvosta 0,7 arvoon 1,0 vuonna , mutta laski sen jälkeen taas arvoon 0,8. Matkojen määrä oli huipussaan vuonna 1999 (7,4 miljoonaa) ja vuonna ,4 miljoonaa vuotiaiden kohdalla kehitys on ollut samantapainen kuin edellisen ikäryhmän. Ikäryhmän osuus koko väestöstä on kasvanut ja matkustusalttius on heilahdellut välillä 0,7-1, vuotiaiden tekemien matkojen määrä nousi 2,9 miljoonasta (v. 1991) 3,4 miljoonaan (v. 1999), mutta putosi sen jälkeen 2,4 miljoonaan (v. 2001). Matkustusalttius oli vuonna 2001 jopa alhaisempi kuin vuonna Yli 74-vuotiaiden kohdalla matkustusalttius on heilahdellut vielä voimakkaammin: matkojen määrä lähes kaksinkertaistui (0,6 miljoonaa v > 1,1 miljoonaa v. 1999), mutta putosi taas vuonna 2001 vuoden 1991 tasolle. Matkustusalttius on vaihdellut välillä 0,1-0,3. 7. Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä Iso-Britannian matkailumarkkinat ovat vielä kasvussa. Matkustusalttiuden ja matkojen määrän arvioidaan keskimääräisen skenaarion (Master Model) perusteella kehittyvän seuraavasti (tuhansia matkoja): Vuosi Matkustusalttius Indeksi Matkojen määrä (1000) Indeksi Matkustusalttiuden arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä arvoon 0,927 eli se olisi 29 % korkeampi kuin ennusteen lähtötilanteessa. Matkojen määrä nousisi 48,3 miljoonaan matkaan vuonna 2020, mikä on 39 % enemmän kuin vuonna Vuotuinen kasvu olisi tuolloin keskimäärin 1,76 %.

10 Generation Project - Iso-Britannia Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin Seuraavasta taulukosta nähdään eri ikäryhmiin kuuluvien matkojen määrän (tuhansia matkoja) kehitys todennäköisimmän skenaarion mukaan vuoteen 2020 saakka. Nuorimpien (15-24 vuotta) matkustaminen vähenee selvästi kaikkiin muihin ikäryhmiin kuuluvien Ikäryhmä Lähtökohta Ennuste (Master Model) '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi '000 % Indeksi ,1 100, ,9 99, ,3 91, ,7 78, ,3 66, ,0 100, ,6 100, ,0 111, ,6 134, ,6 155, ,9 100, ,7 121, ,5 131, ,8 130, ,9 139, ,0 100, ,7 110, ,1 129, ,0 144, ,0 139, ,8 100, ,0 128, ,2 143, ,8 148, ,3 171, ,0 100, ,5 105, ,4 113, ,6 124, ,3 126, ,2 100, ,6 129, ,5 140, ,6 152, ,7 170,4 Yhteensä ,0 100, ,0 112, ,0 122, ,0 131, ,0 139, Ennusteet erityyppisten lomamatkojen määristä Matkojen kokonaismäärän ennustetaan kasvavan 39 % vuoteen 2020 mennessä. Matkojen määrä olisi tuolloin 48,3 miljoonaa. Aurinkolomat säilyttävät johtavan asemansa matkojen määrän noustessa 38 % (21,8 miljoonaan). Kaupunkilomien kasvu on kaikkein nopeinta matkojen määrän lisääntyessä. Voimakkaimmin lisääntyvät vuotiaiden matkat (+72 % vuoteen 2020 mennessä). Myös yli 75-vuotiaat tekevät tuolloin yli 70 % enemmän matkoja ja vuotiaiden matkojen määrä kasvaa yli 55 %. Viimeksi mainittuun ikäryhmään kuuluvat tekevät ennusteen mukaan kaikista ikäryhmistä eniten matkoja (11,9 miljoonaa) vuotiai-den tehdessä niitä 10,6 miljoonaa ja vuotiaiden 9,7 miljoonaa. (+ 94 %) ja niiden määrä nousee 11,1 miljoonaan. Myös kiertomatkat (kasvu + 41 %) ja maaseutulomat (+ 61 %) pystyvät säilyttämään markkinaosuutensa ja jopa hieman kasvattamaan sitä. Kiertomatkojen määrän ennustetaan olevan vuonna ,0 miljoonaa ja maaseutulomien 6,9 miljoonaa. Lumilomien määrän kasvu on hitainta (+ 28 %) markkinaosuuden pysyessä alhaisena ja matkojen määrän noustessa runsaaseen miljoonaan. v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % 139 Aurinkolomat % % % 138 Kaupunkilomat % % % 194 Kiertomatkat % % % 141 Maaseutulomat % % % 161 Lumilomat % % % Ennusteet lomamatkojen liikennemuodoista Eri liikennemuodoista junan käyttö liikennevälineenä lisääntyy ennusteen mukaan prosentuaalisesti eniten (69 %). Junan merkitys kokonaismatkailussa on kuitenkin niin pieni, että lisäys nostaa sen markkinaosuutta (5 %) vain yhden prosenttiyksikön. Lentokoneen käyttö lisääntyy vuoteen 2020 mennessä hieman keskiarvoa vähemmän (+35 %), mutta siitä huolimatta 71 % lomamatkoista ulkomaille tehdään edelleen lentäen. Autolla matkustaminen lisääntyy keskiarvoa enemmän eli 55 % ja markkinaosuus (13 %) nousee yhden prosenttiyksikön. Bussimatkailu kasvaa hitaimmin (+28 %) markkinaosuuden (5 %) pysyessä kuitenkin ennallaan. v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % 139 Bussi % % % 128 Juna % % % 169 Lentokone % % % 135 Auto % % % Ennusteet lomamatkojen majoitusmuodoista Eri majoitusmuodoista lisääntyy ennusteen mukaan Bed & Breakfast-majoituksen käyttö prosentuaalisesti (+ 59 %) eniten. Sen markkinaosuus (3 %) ei kuitenkaan muutu. Markkinavoittajiin kuuluu ykkösluokan hotelli, jonka käyttö lisääntyy vuoteen 2020 mennessä 52 % markkinaosuuden noustessa kahdella prosenttiyksiköllä 21 %:iin. Keskitason hotelli menettää hivenen markkinaosuuttaan kysynnän noustessa 30 % ja sitä käyttävien matkojen määrän ollessa vuonna 2020 sama kuin ykkösluokan hotellilla. Muiden majoitusmuotojen käyttö kasvaa hitaammin ja ne menettävät markkinaosuuksiaan. Eniten osuuttaan menettää loma-asunto tai mökki (23 % > 19 %).

11 Generation Project - Iso-Britannia 10 v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % 139 Hotelli % % % 137 Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) % % % 152 Keskitason hotelli % % % 130 Budjettihotelli % % % 132 Loma-asunto tai -mökki % % % 118 Bed & Breakfast - majoitus % % % 159 Teltta/matkailuperävaunu- tai auto % % % 115 Laiva/vene/risteilyalus/jahti % % % 126 Retkeilymaja % % % Ennusteet lomamatkojen matkajärjestelyistä Matkatoimistojen käyttö varauskanavana lisääntyy ennusteen mukaan 28 % vuoteen 2020 mennessä. Näin enää 60 % matkoista varataan matkatoimistosta, kun osuus nyt on 65 %. Pakettimatkojen kysyntä jatkuu kuitenkin melko vilkkaana (+32 %) ja vuonna 2020 edelleen 44 % matkoista on pakettimatkoja. Sen sijaan muut varaukset siirtyvät matkatoimistoista yhä enemmän muihin varauskanaviin (internet, suoraan tuottajalta). Ennusteen mukaan muut varaukset matkatoimistoissa lisääntyvät vain 19 %, kun sen sijaan muiden varauskanavien käyttö kasvaa 74 %. Näin vuonna 2020 jo lähes joka neljäs matka varataan muualta kuin matkatoimistosta ja matkatoimistojen osuus (pl. pakettimatkat) putoaa 19 %:sta 16 %:iin. Toisaalta myös ilman ennakkovarauksia matkaan lähtevien määrät kasvavat keskiarvoa enemmän (+43 %). Näitä matkoja tehdään vuonna 2020 yhtä paljon (16 % kaikista matkoista) kuin matkoja, joiden varauksia tehdään matkatoimistoista. v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % 139 Varaukset matkatoimistoista % % % pakettimatkat % % % muut matkatoimistovaraukset % % % 119 Muut varauskanavat % % % 174 Ei ennakkovarauksia % % % Ennusteet lomamatkojen kestosta Lyhyet matkat (1-3 yötä) lisääntyvät ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä selvästi voimakkaimmin (+74 %). Tuolloin jo 21 % matkoista on enintään kolme yötä kestäviä. Myös 4-7 yötä kestävien matkojen määrä kasvaa keskimääräistä enemmän (+48 %) markkinaosuuden noustessa kahdella prosenttiyksiköllä 39 %:iin. Kaikkien näitä pidempien matkojen lisääntyminen on hitaampaa ja niiden osuus matkojen kokonaismäärästä pienenee. Tosin vuonna 2020 edelleen lähes joka neljäs matka kestää yötä. v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % yötä % % % yötä % % % yötä % % % yötä % % % yötä % % % yötä % % % Ennusteet lomamatkojen ajankohdista Muutokset lomamatkojen ajoittumisissa eri vuodenaikoihin ovat ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä melko pieniä. Talvisesongin aikana tehtävien matkojen kasvu (+44 %) on hivenen nopeampaa kuin kesäkauden matkojen (+37 %), mutta markkinaosuuksissa näiden sesonkien välillä tapahtuu vain yhden prosenttiyksikön muutos talven hyväksi. Vuosikolmanneksista matkojen määrä kasvaa eniten tammi-huhtikuussa (+44 %) ja vähiten syys-joulukuussa (+36 %). v v v (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi (1000) Osuus Indeksi Kaikki matkat % % % 139 Kesäsesonki % % % 137 Talvisesonki % % % 143 Tammi-huhtikuu % % % 144 Touko-elokuu % % % 139 Syys-joulukuu % % % 136

12 Generation Project - Iso-Britannia Yhteenveto 8.1. Lomamatkojen tyyppi Voittajia: kaupunkilomat ja maaseutulomat Osuutensa säilyttäviä: aurinkolomat, kertomatkat Häviäjiä: lumilomat, lomat vuoristossa Iso-Britanniassa lomamatkustusta ulkomaille ovat haitanneet valinnaisten liikennemuotojen vähyys ja suhteellinen kalleus. Tilanne on vähitellen muuttumassa Eurotunnelin avatessa uusia mahdollisuuksia juna- ja automatkailulle ja halpalentoyhtiöiden (Easyjet, Ryanair jne.) houkutellessa brittejä spontaaneille matkoille ulkomaille. Niinpä lyhyet kaupunkilomat ja enintään viikon mittaiset maaseutulomat naapurimaihin ovat lisänneet suosiotaan. Kaupunkilomailu kasvaa kaikissa ikäluokissa maaseutulomailun keskimääräistä suuremman kasvun tulessa erityisesti vanhemmista (+ 45 vuotta) ikäryhmistä. Halpalentoyhtiöiden ansiosta Lontoo ja Glasgow ovat saaneet uusia suoria lentoyhteyksiä moniin Manner-Euroopan keskikokoisiinkin kaupunkeihin ja ovat tutkimusten mukaan lisänneet lentomatkustusta usealla sadalla tuhannella matkalla melko lyhyen ajan kuluessa. Jos halpalentoyhtiöiden tarjonta laajenee esimerkiksi aurinkolomakohteisiin, niin aurinkolomien suhteellisen hyvät näkymät paranevat entisestään Lomamatkojen majoitusmuoto Voittajia: korkeatasoiset hotellit ja Bed & Breakfastmajoitus erityisesti naapurimaissa Osuutensa säilyttäviä: keskitason hotellit ja budjettihotellit, loma-asunnot ja -mökit Häviäjiä: leirintämatkailu 8.3. Lomamatkojen liikennemuoto Kiertomatkat Kaupunkilomat Maaseutulomat Lumilomat Yhteensä 16 % 16 % 12 % 2 % Ikäryhmät % 17 % 9 % 2 % % 20 % 10 % 2 % % 17 % 10 % 3 % % 13 % 14 % 2 % % 14 % 14 % 2 % % 11 % 18 % 1 % % 13 % 21 % 0 % Sosiaalinen asema Alempi luokka 12 % 11 % 13 % 1 % Keskiluokka 15 % 15 % 11 % 1 % Korkeampi luokka 20 % 19 % 11 % 3 % Tulotaso Alempi taso 14 % 14 % 16 % 1 % Alempi keskitaso 14 % 14 % 12 % 1 % Korkeampi keskitaso 14 % 16 % 12 % 2 % Korkeampi taso 19 % 19 % 10 % 4 % Koulutustaso Alempi taso 17 % 8 % 12 % 0 % Keskitaso 13 % 14 % 12 % 1 % Korkeampi taso 20 % 21 % 13 % 3 % Elinkaari 1. ikä (15-29 vuotta) 15 % 19 % 10 % 3 % - lasten kanssa 13 % 13 % 10 % 1 % - ilman lapsia 16 % 21 % 10 % 3 % 2. ikä (30-44 vuotta) 14 % 18 % 10 % 3 % - lasten kanssa 10 % 14 % 10 % 2 % - ilman lapsia 18 % 22 % 10 % 3 % 3. ikä (45-59 vuotta) 17 % 14 % 13 % 1 % - lasten kanssa 16 % 12 % 13 % 2 % - ilman lapsia 18 % 14 % 13 % 1 % 4. ikä (60+ vuotta) 20 % 12 % 17 % 0 % - lasten kanssa 16 % 11 % 18 % 0 % - ilman lapsia 21 % 12 % 17 % 0 % Voittajia: auto ja juna Osuutensa säilyttäviä: lentokone Häviäjiä: bussi 8.4. Lomamatkojen järjestäminen Voittajia: Varaukset suoraan palvelun tuottajalta. Internetin käyttö lisääntyy ja matkatoimistoja tarvitaan varausten tekoon entistä vähemmän. Myönteistä: Myös matkat, jotka tehdään ilman etukäteisvarauksia, kehittyvät myönteisesti. Ongelmallista: varaukset matkatoimistoista (koskee pakettimatkoja pienemmässä määrin). 9. Ulkomaanmatkailijoiden profiili Viereiseen taulukkoon on otettu Iso-Britannian markkinoilta Suomen kannalta merkittävimmät tuotteet. Mukaan on otettu myös lumilomat, vaikka se volyymiltaan pienenä tuotteena ei tule analyysissa muuten esiin Pohjoismaiden ja Suomen kannalta erityisen kiinnostavana matkatyyppinä. Punaisella ja lihavoidulla on merkitty ne kohderyhmät, joiden matkustusalttius tarkasteltavissa matkatyypeissä on keskimääräistä suurempi. Prosenttiluvut tarkoittavat kunkin matkatyypin osuutta kyseisessä kohderyhmässä. %-luvut tarkoittavat matkoja tehneiden osuutta koko ryhmästä 10. Lomamatkat Pohjoismaihin Pohjoismaat markkina-alueena Pohjoismaat on Britannian markkinoilla pieni kohdealue, sillä Pohjoismaihin tehdään vain 0,4 miljoonaa lomamatkaa vuodessa markkinaosuuden ollessa runsaan prosentin verran. Vuosien aikana matkojen määrä Pohjoismaihin on vaihdellut 0,3-0,4 miljoonan välillä. Kiertomatkat ja kaupunkilomat ovat olleet suosituimpia Pohjoismaihin suuntautuvia lomamatkoja. Matkat ovat jakautuneet maittain seuraavasti: Norja 30 %, Ruotsi 28 %, Tanska 28 % ja Suomi 20 %. Matkoista 11 % on suuntautunut useampaan maahan Ikärakenne Pohjoismaihin suuntautuvissa lomamatkoissa nuoret (15-24 vuotta) ovat jonkin verran aliedustettuna. Keskiikäisten (25-44 vuotta) osuus on hivenen yli keskiarvon, mutta toisaalta tätä vanhempien ikäluokkien (45-64 vuotta) melko selvästi alle keskiarvon. Iäkkäimpiä (65- vuotta) Pohjoismaat houkuttelevat huomattavasti keskimääräistä enemmän. Tulevaisuuden tavoite voisi olla houkutella Pohjoismaihin erityisesti vuotiaita matkailijoita.

13 Generation Project - Iso-Britannia Matkustusaikomukset Briteistä 65 % aikoo tehdä lomamatkan ulkomaille kolmen seuraavan vuoden aikana. Pohjoismaihin aikoo matkustaa lomalle 6 %. Potentiaalinen Pohjoismaiden lomamatkojen määrä on näin 1,9 miljoonaa. Koska näistä aikomuksista kaikki eivät toteudu, niin arviolta 1,1 miljoonaa brittiä viettää lomaa Pohjoismaissa seuraavan kolmen vuoden aikana. Keskimääräistä useammin lomasta Pohjoismaissa ovat kiinnostuneet yli 35-vuotiaat ja korkean sosiaalisen statuksen omaavat Matkustus Pohjoismaihin Eri Pohjoismaihin lomalle matkustaneissa briteissä on jonkin verran kohdemaakohtaisia eroja. Ikäryhmistä Suomeen ovat matkustaneet keskimääräistä enemmän 3. ikään (45-59 vuotta) kuuluneet. Sama pätee Ruotsiin, kun taas Tanska on nuorempien ja Norja kaikkein vanhimpien suosiossa. Tuloryhmistä Suomeen matkustavat yleisimmin korkeimpaan tuloryhmään kuuluvat. Tosin Ruotsin ja Tanskan kohdalla näiden osuus on vielä suurempi ja keskimäärinkin brittien matkoissa tämän ryhmän osus on suurempi kuin Suomen matkoissa. Norja on alhaisempiin tuloryhmiin kuuluvien suosiossa. Koulutustason mukaan tarkasteltuna Suomi, Tanska ja Ruotsi ovat korkeimmin koulutettujen suosiossa, kun taas Norjan suosio on keskimääräistä suurempi keskitason koulutuksen saaneiden keskuudessa. Viereisessä taulukosta nähdään, miten Iso- Britanniasta eri Pohjoismaihin suuntatuvat lomamatkat jakautuvat ikä- ja tuloryhmittäin sekä koulutustason mukaan Matkojen tunnusmerkit Matkatyypit %-luvut tarkoittavat matkoja tehneiden osuutta koko ryhmästä Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä Kiertomatkat ja kaupunkilomat ovat Pohjoismaihin suuntautuvien lomamatkojen päätyypit. Vaikka kiertomatkojen määrät Pohjoismaihin eivät ole kovin paljon lisääntyneet, niin kyseessä on kuitenkin erittäin vakiintunut tuote. Kaupunkilomissa kasvunäkymät ovat vielä paremmat Matkat liikennemuodon mukaan Matkakohteet Tanska Suomi Norja Ruotsi Kaikki matkat Iso- Britanniasta Ikäryhmät 1. ikä (15-29) 39% 23% 8% 15% 20% 2. ikä (30-44) 35% 16% 34% 26% 29% 3. ikä (45-59) 23% 57% 17% 46% 30% 4. ikä (60+) 3% 4% 40% 13% 21% Tuloryhmät Alempi tuloluokka 0% 9% 30% 0% 7% Alemmat keskituloiset 37% 28% 37% 20% 19% Ylemmät keskituloiset 15% 24% 4% 32% 32% Korkeampi tuloluokka 47% 39% 29% 48% 43% Koulutus Alhaisempi taso 5% 8% 9% 0% 10% Keskitaso 39% 32% 54% 28% 48% Korkeampi taso 57% 60% 36% 72% 42% v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % Aurinkolomat 13 % % Kaupunkilomat 25 % % Kiertomatkat 34 % % Maaseutulomat 17 % % Lumilomat 5 % % Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % Bussi 1 % % Juna 2 % % Lentokone 76 % % Auto 6 % % Laiva / risteily 14 % % Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % Hotelli 31 % % Ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) 14 % % Keskitason hotelli 16 % % Budjettihotelli 1 % % Loma-asunto tai -mökki 11 % % Bed & Breakfast-majoitus 0 % % Teltta/matkailu-perävaunutai auto 2 % % Laiva/vene/risteilyalus/jahti 9 % % Maksuttomasti 36 % % Lentäen Pohjoismaihin matkustaa briteistä 76 % ja laivalla 14 %. Muiden liikennemuotojen osuus on erittäin pieni. Lentäen tehtävät matkat ovat tulevaisuudessakin ylivoimaisesti merkittävin matkustustapa Pohjoismaihin.

14 Generation Project - Iso-Britannia Matkat majoitusmuodon mukaan Pohjoismaihin suuntautuvissa matkoissa ovat majoitusmuodoittain tarkasteltaessa kasvusektorit eli hotellit ja Bed & Breakfast-majoitus aliedustettuna verrattuna brittien kokonaismatkailuun. Laiva tms. majoitusmuotona sekä toisaalta myös ilmaiseksi majoittuminen tuttavien tai sukulaisten luona on Pohjoismaihin suuntautuvissa matkoissa keskimäärin selvästi yleisempää Matkat matkajärjestelyjen mukaan Pohjoismaiden matkoista puolet varataan matkatoimistoista. Pakettimatkoja kaikista lomamatkoista Pohjoismaihin on 27 %. Muita varauskanavia (mm. internet) käyttää 29 % Pohjoismaihin matkustavista, kun se kaikkien matkojen kohdalla on vain 19 %. Internetiä käyttää joko varauksiin tai tietojen hankkimiseen 38 % Pohjoismaihin matkustavista ja 29 % kaikista lomamatkoja ulkomaille tekevistä briteistä. Myös keskiarvoa nopeammin eli ilman ennakkovarauksia tehtävissä lisääntyvissä matkoissa Pohjoismaat ovat keskiarvon yläpuolella Matkat matkan ajankohdan mukaan Kaksi kolmesta Pohjoismaiden matkasta tehdään kesäsesongin aikana. Vaikka tulevaisuudessakin suurin osa matkoista keskittyy kesään, niin myös talven osuus on melko suuri Matkat keston mukaan Pohjoismaihin suuntautuvat matkat ovat jonkin verran keskimääräistä lyhempiä keskipituuden ollessa 8,3 yötä kaikkien brittien tekemien matkojen pituuden ollessa 9,7 yötä. Pitkien matkojen osuus Pohjoismaiden matkoissa on keskimääräistä pienempi. Lyhyiden matkojen ennustetaan lisääntyvän Britanniassa tulevaisuudessa voimakkaimmin. 11. Johtopäätökset Pohjoismaat ovat Britannian markkinoilla pieni kohdealue markkinaosuuden ollessa noin 1 %. Keski-ikäiset (25-44 vuotta) ja toisaalta seniori-ikään (65- vuotta) päässeet ovat keskimääräistä enemmän kiinnostuneita matkustamaan Pohjoismaihin. Lyhyen aikavälin potentiaali on hyvä, sillä 6 % briteistä on kiinnostunut lomailemaan Pohjoismaissa vuoteen 2006 mennessä. Pohjoismaiden päätuotteita brittimarkkinoilla ovat kiertomatkat, kaupunkilomat ja maaseutulomat. Kiertomatkojen määrä kasvaa brittimarkkinoilla yh- Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % Varaukset matkatoimistoista 51 % % pakettimatkat 27 % % muut matkatoimistovaraukset 24 % % Muut varauskanavat 29 % % Ei ennakkovarauksia 20 % % Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % Kesäsesonki 65 % % Talvisesonki 35 % % Tammi-huhtikuu 23 % % Touko-elokuu 52 % % Syys-joulukuu 25 % % Matkat Pohjoismaihin Matkat Iso-Britanniasta yhteensä v v v v Osuus (1000) Osuus Indeksi Indeksi Kaikki matkat 100 % % yötä 22 % % yötä 34 % % yötä 20 % % yötä 15 % % yötä 5 % % yötä 3 % % teensä 41 % eli yli 2 miljoonalla matkalla vuoteen 2020 mennessä. Suomeen matkustavissa kiertomatkalaisissa vuotiaat ovat keskimääräistä voimakkaammin edustettuna. Kaupunkilomien kasvun ennustetaan olevan brittimarkkinoilla 94 % eli yli 5 miljoonaa matkaa vuoteen 2020 mennessä. Halpalentoyhtiöiden kasvavan tarjonnan avulla Pohjoismaatkin hyötyvät tästä trendistä. Maaseutulomien kasvun arvioidaan olevan 61 % eli 2,5 miljoonaa lisämatkaa vuoteen 2020 mennessä. Hotellin merkitys majoitusmuotona kasvaa brittimarkkinoilla ja erityisesti ykkösluokan hotellien kysyntä lisääntyy. Korkeatasoiset majoituskohteet Pohjoismaissa voivat hyötyä tästä trendistä. Pakettimatkojen osuus brittimarkkinoilla on 27 %. Korkeatasoisten Pohjoismaihin suuntautuvien pakettimatkojen kasvunäkymät ovat paremmat kuin muiden matkatoimistoa varauskanavina käyttävien matkojen. Sen sijaan muiden varauskanavien käyttö Pohjoismaiden matkoissa on keskimääräistä yleisempää ja näiden matkojen keskimääräisestä voimakkaammasta kasvusta Pohjoismaat tulevat jatkossa hyötymään. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet säilyttää markkinaosuutensa ja saada näin osansa brittimarkkinoiden kasvusta. Erityisen hyvä markkina-asema Pohjoismailla on kiertomatkoissa ja kaupunkilomissa etenkin vanhempien ikäluokkien keskuudessa. Tärkeätä on lisätä sekä pakettimatkatarjontaa että online-varaajille soveltuvia tuotteita. Tulevaisuudessa brittimarkkinoilla internetin käyttö matkan varauksessa on enemmin sääntö kuin poikkeus. Toisaalta Pohjoismaita suosivat vanhemmat ikäryhmät haluavat myös helposti varattavissa olevia pakettimatkoja.

15 Generation Project - Iso-Britannia Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa Kaksituhattaluvun alkuvuosina Suomen matkailumarkkinoinnin painopisteet Iso-Britanniassa ovat olleet talvilomissa ja city break-lyhytlomissa. Vaikka lumilomat tässä selvityksessä onkin luettu häviäjien joukkoon, niidenkin määrän ennustetaan kuitenkin vielä kasvavan (28% vuoteen 2020). Suomen markkinaosuus näistä matkoista on niin pieni, että meillä on edelleen runsaasti potentiaalia talvilomatuotteille. Tätä tukee myös olettamus ilmastomuutoksen mahdollisesti Alppikohteille tulevaisuudessa aiheuttamista lumiongelmista. Lumilomien kilpailukelpoisuutta on siis ylläpidettävä ja parannettava markkinatilanteen mukaisesti ja markkinointia kannattaa jatkossakin keskittää tälle tuotesegmentille. Voittajista kaupunkilomat on siis jo markkinoinnin painopisteenä. Tätä on syytä jatkaa, sillä tälläkin segmentillä markkinaosuutemme on häviävän pieni. Tuotekehittelyssä merkillepantavaa on toisaalta varauskanavien muuttuminen ja matkan eri osien varaaminen suoraan palvelujen tuottajilta ilman paketoivaa matkanjärjestäjää tai niin sanotun dynaamisen paketoinnin avulla sekä toisaalta se, että matkatoimistojen arvioidaan jatkossakin säilyvän merkittävänä matkapakettien myyntikanavana. Suomen kaltaiseen heikosti tunnettuun kohteeseen ei olla yhtä nopeasti valmiita tekemään omia matkajärjestelyjä kuin moniin kilpaileviin eurooppalaisiin kohteisiin, joten myös matkanjärjestäjien merkitys paketoijina säilyy vahvempana ja pidempään. Toinen voittaja, maaseutulomat, on voittopuolisesti muunlaisiin kuin Suomelle tyypillisiin maaseutukohteisiin suuntautuvaa. Suosituimmat kohteet ovat Etelä- ja Keski- Euroopassa. Loma-asuntojen kysyntä myös Suomeen voi kuitenkin myös tarjota kasvavia mahdollisuuksia, joten sen mahdollisuuksia tuotekehitykselle ja markkinoinnille on syytä selvittää. Osuutensa säilyttävistä tuotetyypeistä kiertomatkat on Suomen kannalta merkittävä, mutta se on ollut jossain määrin väheksytyssä asemassa 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Kun perinteiset bussimatkat kasvavat hitaimmin, on syytä tuotekehittelyssä selvittää nykyaikaan sopivia muita matkustustapoja kiertomatkalaisille. Keskeisessä asemassa on todennäköisesti auton vuokraus, joka nykyisin vielä on hintakilpailukyvyltään heikohkoa moniin kilpailijamaihin verrattuna. On myös aiheellista ottaa huomioon potentiaalisten matkailijoiden ikäjakauma, jossa tämän tuotesegmentin osalta vuotiaat ovat keskimääräistä voimakkaammin edustettuna. Tuotteiden ja markkinoinnin on siis puhuteltava erityisen hyvin kypsässä iässä olevia matkailijoita. Yleistoteamuksena majoituksesta ja sen tuotekehittelystä on syytä muistaa hotellien ja erityisesti ensiluokkaisten hotellin ennustettu kysynnän kasvu. Se heijastaa potentiaalisten asiakkaidemme keski-iän nousua mutta myös muidenkin ikäryhmien kasvavaa mukavuuden halua.

16 Generation Project - Alankomaat GENERATION PROJECT - ALANKOMAAT Matkailun kehitys Alankomaista vuoteen 2020 mennessä 15 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Markkinatilanne Keskeiset tulokset Lomamatkojen kehitys Lomamatkat tyypeittäin Aurinkolomat Kiertomatkailu Kaupunkilomat Lomat vuoristossa Maaseutulomat Lumilomat Urheilulomat Lomamatkat liikennemuodon mukaan Auto Lentokone Bussi Juna Lomamatkojen majoitusmuoto Ykkösluokan hotellit Keskitason hotellit Budjettihotellit Loma-asunnot ja -mökit Bed & Breakfast - majoitus Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Laiva- ja risteilymatkat Tuttavat tai sukulaiset Lomamatkojen järjestäminen Varaukset matkatoimistoista Pakettimatkat Muut varauskanavat Lomamatkat ilman ennakkovarausta Lomamatkojen kesto Lomamatkojen ajankohta Lomamatkojen rahankäyttö Väestöennusteet Lomamatkojen kehitys Ennuste lomamatkustuksen kehityksestä Ennuste matkojen määrästä ikäryhmittäin Ennuste erityyppisten lomamatkojen määristä Ennuste lomamatkojen liikennemuodoista Ennuste lomamatkojen majoitusmuodoista Ennuste lomamatkojen matkajärjestelyistä Ennuste lomamatkojen kestosta Ennuste lomamatkojen ajankohdista Yhteenveto Lomamatkojen tyyppi Lomamatkojen majoitusmuoto Lomamatkojen liikennemuoto Lomamatkojen järjestäminen Ulkomaanmatkailijoiden profiili Lomamatkat Pohjoismaihin Pohjoismaat markkina-alueena Ikäryhmät Matkustusaikomukset Matkustus Pohjoismaihin Matkojen tunnusmerkit Matkatyypit Matkat liikennemuodon mukaan Matkat majoitusmuodon mukaan Matkat matkajärjestelyjen mukaan Matkat matkan ajankohdan mukaan Matkat matkan keston mukaan Matkat matkan rahan käytön mukaan Johtopäätökset Tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa huomioitavaa... 26

17 Generation Project - Alankomaat Yleistä 3. Keskeiset tulokset Tämä raportti on lyhennelmä tutkimuksesta Forecast Study Netherlands. A tourism demand Forecast Study until Sen tuottamisesta on vastannut IPK International The World Travel Monitor Company Ltd. Tutkimuksen ennustemallit perustuvat World Travel Monitorin laajaan aineistoon Alankomaista tehtyjen ulkomaille suuntautuvien lomamatkojen kehityksestä ja rakenteesta vuosina sekä toisaalta Eurostatin (European Statistical Office) väestöennusteisiin ja ikärakenteessa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2020 mennessä. Ennusteet on rakennettu erilaisten matemaattisten mallien ja aikasarja-analyysien avulla. Niiden avulla ennustetaan matkojen määrän kehitystä matkatyypeittäin, liikenne- ja majoitusmuodoittain, matkojen järjestämistavan mukaan sekä keston ja ajankohdan mukaan. Mallien avulla rakennetaan matkailijoiden tulevaisuuden profiili ja analysoidaan sitä, miten tapahtuvat muutokset heijastuvat Pohjoismaihin suuntautuvaan matkailuun. 2. Markkinatilanne Alankomaiden asukasluku on 16 miljoonaa ja sen pinta-ala on ainoastaan km 2. Näin maa on yksi maailman tiheimmin asutuista (378 as./km 2 ). Ei siten ole ihme, että Rotterdamin, Amsterdamin ja Haarlemin muodostama alue on eräs Euroopan suurimmista taajama-alueista Moskovan, Pariisin, Ruhrin alueen (Saksa) ja Lontoon ohella. Maassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutettu menestyksellisesti monia yhteiskunnallisia uudistuksia. Näiden ansiosta esimerkiksi työttömyysaste on pystytty pitämään alhaisena. Alankomaisen bruttokansantuote on korkea eli henkeä kohti. Yli 70 % väestöstä tekee vuosittain vähintään yhden yöpymisen sisältävän matkan. Matkojen kokonaismäärä (kotimaa + ulkomaat) on 40 miljoonaa. Matkoista 19 miljoonaa suuntautuu ulkomaille ja matkojen määrässä mitattuna Alankomaat on maailman kuudenneksi suurin markkina-alue Saksan, USA:n, Iso- Britan-nian, n ja Italian jälkeen. Ulkomaanmatkoista lähes 75 % on lomamatkoja. Monet matkoista suuntautuvat rajanaapureihin ja globaalisti ajateltuna niitä voidaan jopa pitää kotimaan matkoina. Kaukomatkojen osuus ulkomaamatkoista on 9 %. Ulkomaille tehtyjen matkojen määrä on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana 1,7 %:n vuosivauhdilla. Yksi Alankomaiden suurimmista ongelmista on alhainen syntyvyys. Kotitaloutta kohti lapsia on keskimäärin vain 1,7 eikä maa pysty siten jatkossa säilyttämään nykyistä ikäpyramidiaan. Kehitys tähän suuntaan lähti käyntiin jo jokin aika sitten. Alankomaiden väestö ikääntyy, mutta ei kuitenkaan niin dramaattisesti kuin esimerkiksi Saksan väestö. Alankomaiden väestö lisääntyy hitaasti ja yli 15- vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 12 % vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin maan aikuisväestön koon arvioidaan olevan 14,5 miljoonaa. Matkailun kasvua ei siksi voida laskea väestön kasvun varaan. Selvintä vähenemistä kirjataan tulevaisuudessa vuotiaiden määrissä. Toisaalta kaikkein nuorimpien eli vuotiaiden määrä kasvaa. Kuitenkin selvimmin lisääntyvät vanhempiin ikäluokkiin eli yli 44-vuotiaisiin kuuluvien lukumäärä. Matkailun kasvunäkymät ovat jo nykyisestä korkeasta matkustusalttiudesta huolimatta Alankomaiden markkinoilla kohtuulliset. Ulkomaille suuntautuvia lomamatkoja hollantilaiset voivat vuonna 2020 arvion mukaan tehdä noin 17 miljoonaa vuotuisen kasvun ollessa keskimäärin 1,2 % eli 23 % vuoteen 2020 mennessä. Matkustusalttius kasvanee jonkin verran kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaisissa, joissa se hivenen laskee. Alankomaiden markkinoilla on em. perusteella odotettavissa seuraavia muutoksia vuoteen 2020 mennessä: Kohderyhmistä sekä nuorempien (15-34 vuotta) että vuotiaiden merkitys matkailumarkkinoilla pienenee jonkin verran osuuksien kaikista matkoista laskiessa 35 %:sta 30 %:iin vuonna 2020 keski-ikäisten (25-44 vuotta) matkustus lisääntyy matkustusalttiuden kasvaessa. yli 54-vuotiaiden merkitys kohderyhmänä vastaavasti kasvaa 30 %:sta 40 %:iin. Lomailumuodoista aurinkomatkailu tärkeimpänä lomailumuotona säilyttää asemansa kiertomatkailun näkymät toiseksi suurimpana lomatyyppinä ovat hyvät kasvun jopa ylittäessä keskiarvon muiden lomailumuotojen merkitys on oleellisesti pienempi ja kasvunäkymätkin huonommat lumilomailun jopa vähentyessä. Liikennemuodoista lentokone säilyttää keskeisen asemansa ja sen suosio kasvaa jopa yli keskiarvon. Myös oma auto säilyttää asemansa. Eri majoitusmuotojen suosiossa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Lomaasunto, keskitason hotelli ja leirintämatkailu ovat jatkossakin suosituimpia. Matkojen järjestämisessä varauksia tehdään entistä enemmän suoraan palvelun tarjoajalta ja yksittäisten varausten määrä matkatoimistoissa pienenee. Pakettimatkojen kysynnän kasvu näyttää kuitenkin hyvältä.

18 Generation Project - Alankomaat Lomamatkojen kehitys 4.1. Lomamatkat tyypeittäin Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna keskimäärin seuraavasti: suoraan palvelun tarjoajalta ilman matkatoimistoa. Leirintä (35 %) ja loma-asunnot (30 %) ovat suosituimmat majoitusmuodot. Matkoista 83 % tehdään omalla autolla Maaseutulomat (Countryside Holiday) Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Aurinkolomat % Kiertomatkat % Kaupunkilomat % Lomat vuorisossa % Lumilomat % Urheilulomat % Maaseutulomat % Risteilyt / veneily % Terveyslomat 75 1 % Aurinkolomat (Sun+Beach Holiday) Aurinkolomat olivat 1990-luvun voittajia niiden määrän noustessa 2,5 miljoonasta (1991) 3,5 miljoonaan (2001). Markkinaosuus kaikista matkoista nousi vastaavasti 21 %:sta 25 %:iin. Suosituimmat aurinkolomakohteet ovat Espanja (37 %), (19 %), Kreikka (11 %) ja Italia (7 %) sekä eri kaukokohteet (6 %). Matkoja tehdään eniten lentäen (41 %) ja pakettimatkojen osuus on korkea (52 %). Loma-asunnot ja leirintä ovat suosituimmat majoitusmuodot Kiertomatkailu (Touring Holiday) Kiertomatkojen määrä nousi vuoden ,5 miljoonasta vuoden ,0 miljoonaan. Markkinaosuus on pysynyt ennallaan 14 %:ssa. Suositumpia matkakohteita ovat kaukokohteet (30 %), (19 %), Saksa (14 %) ja Italia (11 %). Matkat tehdään kohteesta riippuen yleensä joko lentäen tai omalla autolla. Majoitusmuodot vaihtelevat keskitason hotellin (32 %) ja leirinnän (28 %) ollessa suosituimpia. Hotelli on suosituin (68 %) majoitusmuoto. Matkoista puolet varataan matkatoimistosta ja 29 % on pakettimatkoja Kaupunkilomat (City Breaks) Kaupunkilomien määrä on 1990-luvulla pudonnut 1,6 miljoonan matkan (1991) tasolta 1,3 miljoonaan (2001). Markkinaosuus on vastaavasti pudonnut 14 %:sta 9 %:iin. Suosituimpia matkakohteita ovat (21 %), Saksa (15 %), Iso-Britannia (15 %) ja Belgia (14 %). Majoitusmuotona ovat useimmin budjettihotelli (24 %), keskitason hotelli (19 %) tai ykkösluokan hotelli (17 %). Matkoista puolet varataan matkatoimistoista luukun ottamatta kaukomatkoja, joissa matkatoimistovarausten osuus on 76 %. Kaupunkilomat ovat usein lyhytlomia ja niitä tehdään eri liikennevälineillä Lomat vuoristossa (kesä) Matkatyyppi on menettänyt markkinaosuuksiaan (14 % > 8 %) ja myös matkojen määrä on pudonnut 1,6 miljoonan tasosta 1,1 miljoonaan. Saksa (28 %), Itävalta (23 %), (23 %) ja Sveitsi (10 %) ovat näiden matkojen suosituimpia kohteita. Matkat varataan yleisimmin Myös tämä matkatyyppi kuuluu Alankomaissa häviäjiin matkojen määrän pudotessa 1990-luvulla 1,0 miljoonasta 0,8 miljoonaan. Suosituimmat kohteet ovat (42 %), Saksa (20 %), ja Belgia (13 %). Suurin osa matkoista tehdään ilman ennakkovarausta majoittumisen tapahtuessa usein maksuttomasti ja yksityisesti. Myös leirintämatkailu on tässä matkailumuodossa melko suosittua. Yleensä (81 %) matkustetaan omalla autolla Lumilomat Lumilomat ovat Alankomaiden markkinoilla menettäneet suosiotaan matkojen määrän pudotessa 1,7 miljoonasta (1991) 1,1 miljoonaan (2001). Suosituimmat kohteet ovat Itävalta (50 %), (26 %) ja Sveitsi (8 %). Puolet matkoista varataan matkatoimistoista ja kolmannes suoraan palvelun tuottajalta. Oma auto on suosituin (71 %) kulkuneuvo ja loma-asunto (44 %) sekä keskitason hotelli (25 %) suosituimmat majoitusmuodot Urheilulomat Urheilulomien määrä on laskenut hieman (1,2 miljoonaa > 1,1 miljoonaa) osuuden kaikista matkoista pudotessa 10 %:sta 8 %:iin. Suosituimpia kohteita ovat (29 %), Saksa (16 %), Belgia (14 %) ja Espanja (10 %). Matkojen suosikkiharrastuksia ovat vaeltaminen, vesiurheilu, pyöräily, maastopyöräily, golf ja vuoristokiipeily Lomamatkat liikennemuodon mukaan Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna liikennemuodoittain keskimäärin seuraavasti: Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Auto % Lentokone % Bussi % Juna % Auto Vaikka auto on edelleen hollantilaisten suosituin liikennevälinen ulkomaille suuntautuvilla lomamatkoilla, niin tosiasiassa auton suosio on laskenut 1990-luvulla ja matkojenkin määrä on kasvanut vain hieman 6,4 miljoonasta 6,6 miljoonaan. Markkinaosuus oli vuonna 1996 vielä 55 %, mutta vuonna 2001 enää 47 %. Eniten automatkoja tehdään an, Saksaan, Itävaltaan ja Italiaan. Autoa käytetään erityisesti kesälomamatkoilla vuoristoon (83 %), maaseutulomilla (81 %) ja lumilomilla (71 %). Automatkailijat järjestävät matkansa enimmäkseen itse ja suurin osa (55 %) ei tee lainkaan ennakkovarauksia 16 %:n tehdessä ne suoraan palvelun tarjoajalta.

19 Generation Project - Alankomaat Lentokone Lentäen tehtyjen matkojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 1996 matkoja tehtiin 3,0 miljoonaa ja vuonna 2001 jo 5,3 miljoonaa. Markkinaosuus on noussut 28 %:sta 37 %:iin. Suosituimmat kohteet ovat kaukokohteet (26 %), Espanja (24 %), Kreikka (11 %) ja Turkki (8 %). Kaikista lentäen tehtävistä lomamatkoista 41 % on aurinkolomia. Matkoista 88 % varataan matkatoimistosta ja 78 % on pakettimatkoja Bussi Bussimatkailu on jonkin verran menettänyt markkinaosuuksiaan volyymin laskiessa noin miljoonaan matkaan ja markkinaosuuden ollessa 7 %. Bussimatkojen suosituimpia kohteita ovat Espanja (32 %), (25 %), Itävalta (11 %) ja Saksa (10 %), Italia (8 %). Bussimatkoista 31 % on aurinkolomia, 17 % lumilomia, 16 % kaupunkilomia ja 11 % kiertomatkoja. luokitellaan. Matkoista 84 % varataan matkatoimistosta ja pakettimatkoja niistä on 75 %. vuoden ,0 miljoonasta vuoden ,4 miljoonaan. Myös osuus kaikista matkoista kasvoi (8 %>10 %). Suosituimmat matkakohteet tämän majoitusmuodon osalta ovat kaukokohteet (18 %), Espanja (17 %), Saksa (10 %) ja Turkki (9 %). Ykkösluokan matkoista 33 % on aurinkolomia sekä kiertomatkoja ja kaupunkilomia kumpiakin 17 % Keskitason hotellit Keskitason hotellin suosio laski 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta on sen jälkeen palannut matkojen määrissä mitattuna lähes vuoden 1991 (3,1 miljoonaa) tasolle (3,0 miljoonaa vuonna 2001) Budjettihotellit Budjettihotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden matkojen määrä on noussut hivenen ja se oli vuonna ,8 miljoonaa markkinaosuuden ollessa 6 %. Matkoista 24 % on kaupunkilomia ja 23 % kiertomatkoja Juna Loma-asunnot ja mökit Junamatkojen määrä on pysynyt melko stabiilina vuodesta 1996 lähtien ja vuonna 2001 niitä tehtiin 0,6 miljoonaa markkinaosuuden ollessa 4 %. Matkat suuntautuvat enimmäkseen an (34 %), Belgiaan (20 %), Saksaan (16 %) ja Iso-Britanniaan (10 %). Kaupunkilomat (35 %) ovat tärkein lomatyyppi. Loma-asuntoa tai mökkiä käyttäneiden määrä on matkoissa mitattuna pysytellyt koko ajan korkealla tasolla ollen noin 3,3 miljoonaa markkinaosuuden vaihdellessa 25 %:n ja 28 %:n välillä. Loma-asuntoa majoitusmuotonaan käyttäneistä keskimääräistä suurempi osa on aurinkolomalaisia Lomamatkojen majoitusmuoto Bed & Breakfast - majoitus Kolmesta suosituimmasta majoitusmuodosta lomaasuntojen ja mökkien osuus on pysynyt ennallaan eli 25 %:ssa samalla kun keskitason hotellien (25 %>22 %) sekä leirintämatkailun (22 %>20%) markkinaosuus on hieman pudonnut. Hotelleista ykkösluokka on pystynyt hieman kasvattamaan markkinaosuuttaan (8 %>10 %). Maksuttomasti ystävien tai tuttavien luona majoittuu melko vakiona pysyvä %:n osuus. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna majoitusmuodon keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Hotelli % - ykkösluokan hotelli (4-5 tähteä) % - keskitason hotelli % - budjettihotelli % Loma-asunto tai -mökki % Bed & Breakfast - majoitus % Teltta/matkailuperävaunutai auto % Laiva/vene % Tuttavat/sukulaiset/muuten maksuttomasti % Ykkösluokan hotellit Ykkösluokan hotellien käyttö on noussut Alankomaiden markkinoilla sitä käyttäneiden matkojen lisääntyessä Bed & Breakfast - majoituksen suosio on kasvanut, vaikka onkin pysynyt pienenä sitä käyttäneiden matkojen määrän noustessa 0,1 miljoonan tasolta 0,2 miljoonaan myös markkinaosuuden vastaavasti noustessa (1 % > 2 %). Matkat suuntautuvat enimmäkseen Itävaltaan (20 %) ja Iso-Britanniaan (19 %) Teltta / matkailuperävaunu / matkailuauto Leirintämatkailun suosio on pysynyt hollantilaisten keskuudessa vakaana ja korkealla tasolla. Matkojen määrä on noin 2,8 miljoonaa ja markkinaosuudessa on tapahtunut vain lievää laskua (22 %>20 %). Puolet leirintämatkoista suuntautuu an. Matkat ovat useimmin aurinkolomia (29 %), kiertomatkoja (20 %), vuoristolomia (15 %) tai urheilulomia (11 %). Suurin osa (74 %) ei tee varauksia ennen matkaa Laiva- ja risteilymatkat Risteilylomien määrä on pysynyt ennallaan matkojen määrän vaihdellessa 0,1 ja 0,2 miljoonan välillä osuuden kaikista matkoista ollessa keskimäärin runsaan prosenttiyksikön verran Tuttavat tai sukulaiset Maksutonta tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuvaa majoitusta käyttävät hollantilaiset vuositasolla noin 1,5 miljoonalla matkalla markkinaosuuden ollessa noin 11 %. Puolet matkoista tehdään autolla ja kolmannes lentäen. Lähes puolet ei tee ennakkovarauksia.

20 Generation Project - Alankomaat Lomamatkojen järjestäminen Matkatoimistojen käyttö on kasvattanut markkinaosuuttaan 1990-luvun alusta Alankomaiden markkinoilla noin kymmenellä prosenttiyksiköllä ja erityisesti pakettimatkojen kysyntä on kasvanut selvästi. Muita varauskanavia käyttäneiden osuus on myös noussut, kun sen sijaan ilman ennakkovarauksia lähteneiden osuus on selvästi pienentynyt. Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan varaustavan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Varaukset matkatoimistoista % - pakettimatkat % - muut matkatoimistovaraukset % Muut varauskanavat % Ei ennakkovarauksia % Varaukset matkatoimistoista Vuonna 1991 ilman ennakkovarausta tehttiin 5,5 miljoonaa, mutta vuonna 2001 enää 3,6 miljoonaa matkaa. Osuus kaikista matkoista laski 45 %:sta 26 %:iin. Nämä matkat suuntautuvat keskimääräistä useammin an (43 % / 47 % kaikista n matkoista), Saksaan (20 % / 38 % kaikista Saksan matkoista), Belgiaan (11 % / 39 % kaikista Belgian matkoista sekä Itävaltaan (9 % / 26 % kaikista Itävallan matkoista) Lomamatkojen kesto Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan keston mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % 1-3 yötä % 4-7 yötä % 8-11 yötä % yötä % yötä % 23+ yötä % Hollantilaiset käyttävät paljon matkatoimistoja ja niiden kautta varattujen matkojen määrä on kasvanut 5,5 miljoonan matkan tasolta (1991) 7,3 miljoonaan (2001). Keskimääräistä useammin matkatoimistoa käytetään Espanjan matkoilla (yli 20 % kaikista matkatoimistovarauksista). Muista suosittuja kohteita ovat kaukokohteet (15 %), (13 %), Kreikka (7 %) ja Saksa (6 %). Matkoista yli kolmannes on aurinkolomia, 15 % kiertomatkoja ja 10 % kaupunkilomia. Hotellia käytetään majoitusmuotona eniten ja matkoista 60 % tehdään lentäen, 19 % omalla autolla ja 14 % bussilla Pakettimatkat Pakettimatkojen määrä on noussut vuoden ,0 miljoonasta vuoden ,7 miljoonaan. Matkojen määrän kasvu kuitenkin alkoi vasta 1990-luvun loppupuolella. Espanjan osuus pakettimatkoista on 27 %, kaukokohteiden 12 %, Kreikan 11 % sekä Turkin ja n kummankin 8 %. Matkoista 44 % on aurinkolomia, 14 % kiertomatkoja ja 13 % kaupunkilomia. Majoitusmuotona tulevat kyseeseen yleensä hotelli (64 %) tai loma-asunnot (31 %). Matkoista 71 % tehdään lentokoneella ja 21 % bussilla Muut varauskanavat Yhä useampi hollantilainen suunnittelee matkansa itse ja tekee matkavarauksensa ilman matkatoimistoa. Näiden matkojen määrä on kasvanut vuoden ,5 miljoonasta matkasta vuoden ,9 miljoonaan markkinaosuuden kaikista matkoista noustessa 12 %:sta 21 %:iin. Saksa (20 % / 28 % kaikista Saksan matkoista), Itävalta (14 % / 31 % kaikista Itävallan matkoista) ja Belgia (13 % / 32 % kaikista Belgian matkoista) ovat näiden matkojen pääasialliset kohteet Lomamatkat ilman ennakkovarausta Ilman ennakkovarausta tehtyjen matkojen määrä on vähentynyt selvästi samalla kun muiden kuin matkatoimistojen kautta tehtyjen varausten määrä on kasvanut. Hollantilaisten ulkomaille tekemien lomamatkojen kesto on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana hieman pidentynyt. Lyhyiden matkojen (1-3 yötä) osuus kaikista matkoista on laskenut 14 %:sta 11 %:iin matkojen määrän pienentyessä 1,8 miljoonasta (1991) 1,6 miljoonaan (2001). Sen sijaan 4-7 yötä (3,2 miljoonaa > 3,8 miljoonaa) ja 8-11 yötä (2,2 miljoonaa > 2,3 miljoonaa) kestäneiden matkojen määrä on tasaisesti kasvanut osuuksien kaikista matkoista olleessa 26 %:n (4-7 yötä) ja 16 %:n paikkeilla (8-11 yötä). Vähintään 12 yötä kestäneet matkat ovat voittaneet markkinaosuuksia. Lyhyiden matkojen suosikkikohteita ovat Belgia (26 %), (25 %), Saksa (22 %), Iso-Britannia (13 %), Alankomaat (9 %), Sveitsi (9 %) ja Belgia (7 %). Matkoista tehdään 60 % autolla eikä lentokone ole rajuista hintatarjouksista huolimatta saanut 15 %:ia enempää näistä matkoista. Lyhyet matkat ovat yleisimmin kaupunkilomia (35 %). Pidemmät matkat (4- yötä) ovat useimmin aurinkolomia (28 %) tai kiertomatkoja (16 %). Matkat tehdään useimmin omalla autolla (47 %) tai lentäen (38 %). Kaikkein pisimmät matkat (16- yötä) suuntautuvat useimmin an (32 %) tai kaukomaille (25 %). Matkat ovat yhtä usein aurinkolomia ja kiertomatkoja lentokoneen ollessa pääasiallinen liikenneväline Lomamatkojen ajankohta Lomamatkat ulkomaille jakautuivat vuonna matkan ajankohdan mukaan keskimäärin seuraavasti (1.000): Matkatyyppi Matkojen määrä (1000) %-osuus Kaikki matkat % Kesäsesonki (V-X) % Talvisesonki (XI-IV) % Tammi-huhtikuu % Touko-elokuu % Syys-joulukuu %

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015 Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen...

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu 2015

Suomalaisten matkailu 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Suomalaisten matkailu 2015 Suomalaisten matkailu Keski-Eurooppaan kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2015 ulkomaille 8,1 miljoonaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Johdanto tutkimukselle Matka 2017 ennakkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaiselta yleisöltä ajankohtaisia, matkailuun liittyviä mielipiteitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

KIINA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

KIINA. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 KIINA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 KIINA Lisäksi Helsingin lentokentällä konetta vaihtoi 197 000 kiinalaista matkustajaa, jotka

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Suomi venäläisille Suomella ja suomalaisilla tuotteilla hyvä ja positiivinen perusmaine Venäjällä Suomen maantieteellinen

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta

Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta Trade Follow Up 2013: Iso-Britannia Brittiläisten matkanjärjestäjien tarjonta Suomesta ja lähialueilta MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 2014 Esipuhe Iso-Britannia on Saksan jälkeen Euroopan suurin lähtömaa. Britit

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Viisumivapauden

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot