Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Ykkösakseli ry Muu järjestö tai yhdistys

Transkriptio

1 1 (10) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Hans Rönnholm Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/2094/ /2015/KESELY Puhelinnumero Hankekoodi Tila Täydennettävänä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Varsin Hyvä ry Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Jakeluosoite Kirkkotie 11 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Pia Poikonen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pia.poikonen@lieto.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Lieto BIC POPFFI22 Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Toiminnanjohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero ý Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Tuen siirron saajat Tuen siirronsaajan nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Ykkösakseli ry Muu järjestö tai yhdistys Perustele, miksi hanke toteutetaan tuen siirto -menettelyä käyttäen. Leader Ykkösakseli on tuen siirron saajana Salon kaupunkialueiden osalta, koska se tuntee parhaiten oman alueensa ja sen toimijat. Ykkösakseli toimii paikallisena koordinaattorina ja aktivoi Salon kaupunkiyhdistyksiä. Hankkeen toteuttaminen erillisinä hankkeina ja ilman koordinoivaa tahoa olisi mahdotonta, koska pienet toimijat eivät hallitse byrokratian vaatimuksia eikä niillä ole riittävästi resursseja. Tarkoituksena on edistää alahankkeiden toteutusta siten, että kynnys hakea rahoitusta on niille mahdollisimman matala. Tulostettu :09:58

2 2 (10) 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Alkamispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä Toiminnan tavoitteena on työttömien aktivointi työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sekä yhteiskuntavastuullisen kansalaistoiminnan aktivointi. Kaupunkien asukkaiden yhteistoimintaa ja yhteistyötä lisäämällä voidaan etsiä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja työllistymiseen. Erityisen tärkeää on estää nuorten, työttömien ja maahanmuuttajien syrjäytymistä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä asukkaiden osallisuutta kaupungeissa ja yhteistyötä kaupunkien kanssa. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi pyritään yhteistyöhön muiden ESRhankkeiden, paikallisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Hankkeen myötä kaupunkilaisten osaamisen lisääntyy ja sektorirajat ylittävä yhteistyö vahvistaa kaupunkilaisten paikallisidentiteettiä, oman alueen kulttuurin tuntemusta ja monikulttuurisuutta. PAIKAL-hankkeesta voidaan rahoittaa alahankkeita, jotka tukevat työllistymistä tai ylläpitävät/parantavat kohderyhmän työkykyä ja aktiivisuutta. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta vahvistetaan paikallisidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Paikallisen vaikuttamisen ja sosiaalisen vastuun lisääminen lisää asukkaiden hyvinvointia. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja monikulttuuriset ryhmät. TULOKSET Laadullisia tuloksia ovat parantuneet työelämävalmiudet sekä asukkaiden ja yhdistysten aktivoituminen ja verkostoituminen. Hankkeen tuloksena kansalaistoiminnan yleinen osaaminen on lisääntynyt, hanketoimijat ovat omaksuneet projektimaisen toiminnan ja osaavat suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia hankkeita. PAIKAL-hankkeen hallintomalli on muotoutunut kustannustehokkaaksi ja toimivaksi. Määrällisinä tuloksina mm.: - Työllistyneiden lkm - Alahankkeiden lkm - Hankkeisiin osallistuneiden lkm - Muiden osallistujien lkm (välillisesti osallistuvat) Laadullisina tuloksina mm.: - Osallistujien parantunut työ- tai toimintakyky - Maahanmuuttajien osallisuus - Projektien toteuttamisesta saatu palaute 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä CLLD in Turku and Salo regions Tulostettu :09:58

3 3 (10) 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä CLLD (Community-led local development) in Turku and Salo regions (toimitetaan myöhemmin) 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Työttömyys, erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat suurimpia ongelmia ja haasteita myös suurissa kaupungeissa. Maahanmuuttajaväestön tilanne on muita ryhmiä huonompi. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien aktivointi ovatkin erityisen tärkeitä toimia Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Kuvatut haasteet ovat tunnettuja myös Turun seudun kaupungeissa ja Salossa. PAIKAL-hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan kohdealueensa kehittämistarpeisiin. Turussa maahanmuuttajien osuus on korkealla tasolla, samoin työttömyys. Lisäksi osallisuuden edistäminen on Turun kaupungin strateginen tavoite. Raisiossa puolestaan on paljon toimintoja ja kehittämistarpeita, jotka eivät kaikki ole Raision kaupungille kuuluvia velvoitteita. Yhdistyksillä onkin merkittävä rooli tiiviisti asutetun kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä ja syrjäytymisuhan alaisten asukkaiden tilanteen parantamisessa. Kaarinan kaupunki puolestaan haluaa pitkällä aikavälillä lisätä työpaikkaomavaraisuuttaan 85 %:iin ja on siksi merkittävästi lisännyt panostustaan omaan, paikalliseen elinkeinopolitiikkaan. Työpaikkojen lisääminen edistää syrjäytymisuhan alla olevien asukkaiden työmarkkinoilla pysymistä. Salossa erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat suuria haasteita tällä hetkellä. Salossa on myös paljon maahanmuuttajia, joiden tilanne on Salon nykyisessä taloustilanteessa muita ryhmiä huonompi. Hankkeen tavoitteena on aktivoida kansalaisjärjestöt verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön sekä hyödyntää kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana opetellaan toimintatapa sekä toteutetaan sosiaalista osallisuutta edistäviä, syrjäytymistä ehkäiseviä ja työllisyyttä edistäviä hankkeita Varsinais-Suomessa rahoituksen piirissä mukana olevien neljän kaupungin alueella. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Ykkösakseli ry:n, Salon kaupungina ja kylien sekä Turun, Raision ja Kaarinan kaupunkiyhdistysten kanssa. Hankkeesta on käyty keskustelemassa em. kaupunkien edustajien kanssa. Kaupunki- Leader-ohjelman valmistelun aikana on neuvoteltu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Ohjelma on hyväksytty MYRin kokouksessa Hanke toteuttaa maaseudun Leader-toiminnasta saatuja hyviä käytäntöjä ja periaatteita, joista keskeisimmät ovat alueperustaisuus, alhaalta ylös periaate, paikallinen kumppanuus, kolmikantainen päätöksenteko ja monialaisuus. Leader on pitkälle kehitetty julkisen vallan ja kansalaistoiminnan aito yhteistyön muoto, josta on maaseudun kehittämistoiminnassa jo 20 vuoden kokemus. Välillisenä tavoitteena on myös kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisääminen. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? PAIKAL-Hankkeen päätavoitteet ovat - osallisuuden lisääminen - syrjäytymisen ehkäisy - työllisyyden edistäminen Paikallisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ja yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön julkisen vallan rinnalle. Ihmiset itse toimivat ja ottavat vastuuta kehittämistyöstä aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. Toiminnan tavoitteena on aktivoida työttömiä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Tulostettu :09:58

4 4 (10) Alatavoitteet ovat: - Lisätä kaupunkien asukkaiden yhteistoimintaa ja yhteistyötä - Etsiä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja työllistymiseen - Estää nuorten, työttömien ja maahanmuuttajien syrjäytymistä - Parantaa kansalaisten osaamista - Kehittää sektorirajat ylittävää yhteistyötä - Vahvistaa kaupunkilaisten paikallisidentiteettiä ja tutustuttaa oman alueen paikalliseen kulttuuriin - Edistää monikulttuurisuutta 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Leader-toimintaa on toteutettu maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa lähes 20 vuotta. Nyt tätä toimintaa laajennetaan suurten kaupunkien alueille. Paikallista toimintaa tarvitaan kaupungeissa yhä enemmän tilanteessa, jossa työttömyys ja syrjäytyminen kasvavat. On huolehdittava aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä ja ihmisten on otettava enemmän vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista. Kaupunki- ja asukasyhdistykset sekä palveluihin erikoistuneet yhdistykset voivat toimia myös työllistäjinä ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä alueellaan. Hanke edistää monialaista yhteistyötä ja etsii yhteisöllisyydestä ratkaisua syrjäytymisen ehkäisyyn. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Toimenpiteiden kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat, työttömät ja maahanmuuttajat. Kohdealueina ovat Salon, Turun, Raision ja Kaarinan keskusta-, taajama- ja lähiöalueet, jotka eivät ole EU:n maaseuturahaston rahoituksen piirissä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisesti kohderyhmänä ovat kaupunkien asukkaat, yhdistyksissä, yhteisöissä ja järjestöissä toimivat henkilöt (ml. ruotsinkieliset ja monikulttuuriset yhdistykset)sekä kaupunkien virkamiehet ja muut työntekijät. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeiden hallinto toteutetaan usean hanketoteuttajan tuen siirtoon perustuvana hankkeena, jossa päätoteuttaja eli siirtäjäorganisaatio Varsin Hyvä ry laatii hankehakemuksen EURA2014-järjestelmään ja lisää tuen siirron saajat eli alalahankkeiden toteuttajat Ely-keskuksen hyväksynnän jälkeen. Alahankkeiden konkreettiset toimenpiteet määritellään muutoshakemuksen yhteydessä. Varsin Hyvä on tukipäätöksessä nimetty vastuullinen tuen saaja ja vastaa kuntarahoituksen järjestämisestä, hankkeen asianmukaisesta toteutumisesta ja hallinnoinnista ja maksatuksen hakemisesta. Varsin Hyvä vastaa koko hankkeen osalta: - Hankkeen asianmukaisesta toteutumisesta, hallinnoinnista, valvonnasta sekä muun rahoituksen järjestämisestä - Tuen siirtämisestä pienille toimijoille - Maksatushakemuksessa tarvittavien tietojen kokoamisesta, maksatushakemuksen laatimisesta ja sen toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle - Indikaattoriseurannassa tarvittavien tietojen kokoamisesta ja toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle (maksatushakemuksen yhteydessä) - Väliraportissa ja loppuraportissa esitettävien tietojen kokoamisesta, raportin laatimisesta ja toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle (maksatushakemuksen yhteydessä) - Projektin päättämiseen ja sulkemiseen liittyvistä toimista Tulostettu :09:58

5 5 (10) (Hankkeen toteutuksesta erillinen prosessikaavio hakemuksen liitteenä) Hankkeiden esivalintaa varten perustetaan kaupunkijaostot Turun ja Salon seuduille. Kaupunkijaosto muodostetaan kolmikannan mukaisesti niin, että edustajista 1/3 on yhdistysten edustajia, 1/3 paikallisen julkisen sektorin edustajia ja 1/3 yksittäisiä aktiivisia asukkaita tai pienten yritysten edustajia. Kolmikanta on toimintamalli, jossa toteutuu paikallisen yhdistyssektorin, asukkaiden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanuus. Kaupunkijaosto toimii kustannustehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä Varsin Hyvän kanssa. Kaupunkijaostoon valitaan kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä, siten että kolmikanta ja alueellinen tasapuolisuus toteutuvat mahdollisimman hyvin. Paikalliset toimijat voivat esittää jäseniä jaostoon Leader-ryhmän pyynnöstä. Jaoston toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan valita jaostoon enintään kahdeksi kaudeksi (max. 3+3 vuotta). - Turun seudun kaupunkijaosto toimii Varsin Hyvän hallituksen alaisena (lopullinen vastuu Varsin Hyvän hallituksella) - Salon seudun kaupunkijaosto toimii Ykkösakseli ry:n hallituksen alaisena - Kaupunkijaostojen kokoonpanossa huomioidaan ruotsinkieliset yhteisöt ja asukkaat Toimenpiteet, joilla edistetään osallisuutta, ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään työllistymista - Maahanmuuttajien mukaansaanti toimintaan - Paikallisten toimijoiden ja eri asukasryhmien yhteistyön kehittäminen - Paikallisten toimijoiden ja kaupunkien edustajien yhteistyön lisääminen - Pienten paikallisten tapahtumien järjestäminen - Alueelle muuttavien neuvonta ja avustaminen - Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät hankkeet, koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat - Yhteisöllisten tilojen, asukastupien ym. käytön kehittäminen - Sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisen kehittäminen 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? PAIKAL-hankkeen tavoitteena on käynnistää x alahanketta Turun seudulla ja X alahanketta Salon seudulla. Hankkeessa järjestetään x tilaisuutta, joiden osallistujat raportoidaan (x osallistujaa). Alahankkeet järjestävät omia tilaisuuksiaan (tavoite x kpl), joiden osallistujia ei raportoida erikseen hankkeelle). Alla on lueteltu toimenpideohjelmassa määritetyt tavoitteet (alahankkeiden tulokset määritellään prosessikuvauksessa). Laadulliset tulokset - Osallistujien työ- ja toimintakyky tai työelämävalmiudet ovat parantuneet - Kaupunkien yhdistykset ja asukkaat ovat aktivoituneet ja verkostoituneet - Maahanmuuttajat ovat aktivoituneet ja mukana toiminnassa - Hanketoimijat ovat omaksuneet projektimaisen toiminnan ja osaavat suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia hankkeita ja arvioida hanketoiminnan vaikutuksia - Hallintomalli on muotoutunut kustannustehokkaaksi ja toimivaksi Määrälliset tulokset - Alahankkeiden lkm - Hankkeisiin osallistuneiden lkm (raportoitavat) - Muut osallistujat Tulostettu :09:58

6 6 (10) Pitkän aikavälin tulokset ja jatkuvuus - Hanketoiminta tukee ihmisten aktiivisuutta, työllistymistä ja estää syrjäytymistä - Pienet toimijat/hankkeet tekevät yhteistyötä - Asukkaiden hyvinvointi on lisääntynyt 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Vuoden 2016 jälkeen, kun paikallisesta hanketoiminnasta on enemmän kokemusta ja tuloksia, tavoitteena on suuremman julkisen rahoitusosuuden saaminen kaupunkien paikalliseen kehittämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on esim. sosiaalinen yritys, joka työllistää ja aktivoi työttömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Maaseudun ja kaupungin Leader-toimijoiden verkostoituminen edistää koko maakunnan kilpailukykyä. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Perustele, miksi hankkeessa käytetään tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mallia Yksinkertaistetut kustannusmallit sopivat huonosti tuensiirtohankkeeseen, jossa on mukana useampia alahankkeita. Alahankkeiden kustannusten seuranta ja ennakointi on näissä vaikeaa. A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset 0 Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,5 2 Kuntien rahoitus ,3 3 Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus ,3 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 8 Kunnat 0 9 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkien päättäjien kanssa on alustavasti sovittu, että kaupungit osallistuvat Kaupunki- Leader-toimintaan. Aiesopimukset tehdään kevään 2015 aikana. Tulostettu :09:58

7 7 (10) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Pyrimme yhteistyöhön myös muiden työllisyyttä edistävien toimijoiden ja ESR-hankkeiden kanssa. Myös muut isojen kaupunkien läheisyydessä toimivat Leader-ryhmät ovat hakemassa rahoitusta kaupunkien paikalliseen kehittämiseen, joten hankkeessa hyödynnetään valtakunnallista yhteistyötä, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) PAIKAL-hanke liittyy EU:n maaseuturahastosta rahoitettavaan paikalliseen kehittämistoimintaan sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen lisäämiseen. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Turun Kunnat Kaarina, Raisio, Turku Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Sen avulla saadaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ja yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön julkisen vallan rinnalle. Ihmiset itse toimivat ja ottavat vastuuta kehittämistyöstä aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. Paikallista toimintaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän tilanteessa, jossa kuntien koko kasvaa ja sen myötä on huolehdittava aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä. Hakijalla on 18 vuoden kokemus maaseudun paikallisesta kehittämisestä. Toimihenkilöillä on kokemusta mm. ESR-, EAKR-, Equal-, Interreg-hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Liian vähän hyviä alahankkeita Alahankkeiden toteutuksessa ongelmia Alahankkeiden väliaikaisrahoitus Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Riittävä tiedotus ja neuvonta Riittävä neuvonta ja seuranta Varmistetaan alahanketoteuttajien likviditeetti ja hankkeiden toteuttamisen realistisuus Tulostettu :09:58

8 8 (10) 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmänä toimii kaupunkijaosto, johon valitaan kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä, siten että kolmikanta ja alueellinen tasapuolisuus toteutuvat mahdollisimman hyvin. Paikalliset toimijat voivat esittää jäseniä jaostoon Leader-ryhmän pyynnöstä. Jaoston toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan valita jaostoon enintään kahdeksi kaudeksi (max. 3+3 vuotta). 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys Pieni yritys Keskisuuri yritys Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Työssä olevat (ml. yrittäjät) Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia Yhteensä Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 10 Muita henkilötyöpäiviä 30 Yhteensä 40 Tulostettu :09:58

9 9 (10) Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Ei hankkeen kannalta oleellinen Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeessa pyritään aktivoimaan mm. maahanmuuttajanaisia. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Hankkeen päätavoite on sekä miesten että naisten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy Tulostettu :09:58

10 10 (10) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 Alahankkeessa voidaan edistää kierrätystä ja 3 valistaa kestävän kehityksen periaatteista Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Ei vaikutusta Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Ei vaikutusta Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Ei vaikutusta Natura ohjelman kohteet Ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Hankkeessa pyritään lisäämään tietoa Materiaalit ja jätteet kierrätyksen ja tavaroiden uusiokäytöstä Uusiutuvien energialähteiden käyttö Ei vaikutusta Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Ei vaikutusta Aineettomien tuotteiden ja palvelujen Alahankkeissa voidaan kehittää uusia palveluita kehittäminen 4 ja toimintamalleja Liikkuminen ja logistiikka Ei vaikutusta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 8 Yhteisöllisyys, osallisuus ja aktivoituminen 8 lisäävät hyvinvointia ja turvallisuutta Tavoitteena on lähidemokratian, kansalaisvaikuttamisen ja naisten aseman Tasa-arvon edistäminen 5 5 edistäminen Toimenpiteillä lisätään erilaisten asukasryhmien osallistumista tapahtumiin, edistetään Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 yhteisöllisyyttä ja pyritään vähentämään eri 5 ryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja Kulttuuriympäristö Toimenpiteillä edistetään monikulttuurisuutta ja pyritään lisäämään hyvinvointia taiteen ja 5 kulttuurin kautta Ympäristöosaaminen 2 Hankkeessa pyritään lisäämään 2 ympäristötietoisuutta ja resurssitehokkuutta Kaupunki-Leader-toimenpideohjelma/Varsinais-Suomi Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle Tulostettu :09:58

11 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (10) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Varsin Hyvä ry Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Kirkkotie 11 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Pia Poikonen Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Postitoimipaikka Lieto Yhteyshenkilön sähköpostiosoite pia.poikonen@lieto.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli

12 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Työttömyys, erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, ovat suurimpia ongelmia ja haasteita myös suurissa kaupungeissa. Maahanmuuttajaväestön tilanne on muita ryhmiä huonompi. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien aktivointi ovatkin erityisen tärkeitä toimia Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Kuvatut haasteet ovat tunnettuja myös Turun seudun kaupungeissa. PAIKAL-hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan kohdealueensa kehittämistarpeisiin. Turussa maahanmuuttajien osuus on korkealla tasolla, samoin työttömyys. Lisäksi osallisuuden edistäminen on Turun kaupungin strateginen tavoite. Raisiossa puolestaan on paljon toimintoja ja kehittämistarpeita, jotka eivät kaikki ole Raision kaupungille kuuluvia velvoitteita. Yhdistyksillä onkin merkittävä rooli tiiviisti asutetun kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä ja syrjäytymisuhan alaisten asukkaiden tilanteen parantamisessa. Kaarinan kaupunki puolestaan haluaa pitkällä aikavälillä lisätä työpaikkaomavaraisuuttaan 85 %:iin ja on siksi merkittävästi lisännyt panostustaan omaan, paikalliseen elinkeinopolitiikkaan. Työpaikkojen lisääminen edistää syrjäytymisuhan alla olevien asukkaiden työmarkkinoilla pysymistä. Hankkeen tavoitteena on aktivoida kansalaisjärjestöt verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön sekä hyödyntää kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana opetellaan toimintatapa sekä toteutetaan sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia hankkeita Varsinais- Suomessa rahoituksen piirissä mukana olevien kolmen kaupungin alueella. Leader-toiminnan lisäarvo syntyy toimintatapaa kuvaavista Leader-periaatteista, joista keskeisimmät ovat alueperustaisuus, alhaalta ylös periaate, paikallinen kumppanuus, kolmikantainen päätöksenteko ja monialaisuus. Leader on pitkälle kehitetty julkisen vallan ja kansalaistoiminnan aito yhteistyön muoto. Hanke tukee Varsinais-Suomen maakuntaohjelman Vastuullisuus-teemaa luomalla uusia toimintamalleja, lähitoimijaryhmiä sekä parantamalla mm. nuorten työelämävalmiuksia. Hanke edistää myös yhteistyötaidot-teemaa lisäämällä eri asukasryhmien ja järjestöjen yhteistyötä. Hakijan (Varsin Hyvän) rooli on hallinnoida sateenvarjohanketta. Se vastaa kaupunkijaoston valinnasta ja esittää kaupunkijaoston esityksen pohjalta valittavat alahankkeen ELY-keskukselle. Varsin Hyvä vastaa yhdessä ELY-keskuksen kanssa tiedottamisesta, aktivoinnista ja neuvonnasta. Sateenvarjohankemalli mahdollistaa sellaisten pienten paikallisten toimijoiden osallistumisen alueensa kehittämiseen, joilla ei muuten olisi kykyä ja osaamista hallinnoida hanketta. Varsin Hyvä arvioi alahankkeiden toteutumista yhdessä kaupunkijaoston kanssa. Alahanketoteuttajat (tuensiirronsaajat) vastaavat konkreettisesti toimenpiteiden toteutuksesta ja hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta. Koko hankeen tavoitteet ja tulokset muodostuvat alahankkeiden kokonaisuudesta. Alahanketoteuttajat muodostavat verkoston, jossa vaihdetaan kokemuksia ja kehitetään yhteistyötä. Alahankkeiden kautta rahoitus voidaan kohdistaa paikalliset tarpeet täyttäviin toimenpiteisiin. Hakija ja alahanketoteuttaja sopivat kirjallisesti vastuista ja velvollisuuksista. 2 (10) 2 Toteutus ja tulokset

13 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Varsin Hyvä vastaa koko hankkeen osalta seuraavista toimista: - Hankkeen hallinnointi, valvonta ja kuntarahoituksen hankkiminen - Kaupunkijaoston perustaminen - Tuen siirtäminen pienille alahankkeille - Maksatushakemuksessa tarvittavien tietojen kokoamisesta, maksatushakemuksen laatimisesta ja sen toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle - Indikaattoriseurannassa tarvittavien tietojen kokoamisesta ja toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle (maksatushakemuksen yhteydessä) - Väliraportissa ja loppuraportissa esitettävien tietojen kokoamisesta, raportin laatimisesta ja toimittamisesta rahoittavalle viranomaiselle (maksatushakemuksen yhteydessä) - Projektin päättämiseen ja sulkemiseen liittyvistä toimista 3 (10) Hankkeiden esivalintaa varten perustettava kaupunkijaosto toimii Varsin Hyvän hallituksen alaisena, jolloin lopullinen vastuu on yhdistyksen hallituksella. Kolmikantaperiaatteen lisäksi jaoston kokoonpanossa huomioidaan myös ruotsinkieliset yhteisöt ja asukkaat. Kaupunkijaosto määrittää tarvittaessa sateenvarjohankkeen pääteemat. Toimenpiteet, joilla edistetään osallisuutta, ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään työllistymista - Maahanmuuttajien mukaansaanti toimintaan - Paikallisten toimijoiden ja eri asukasryhmien yhteistyön kehittäminen - Paikallisten toimijoiden ja kaupunkien edustajien yhteistyön lisääminen - Pienten paikallisten tapahtumien järjestäminen - Alueelle muuttavien neuvonta ja avustaminen - Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät hankkeet, koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat - Yhteisöllisten tilojen, asukastupien ym. käytön kehittäminen - Sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisen kehittäminen AIKATAULU TOIMENPITEILLE Toimenpiteiden arvioitu aikataulu , tarkentuu alahankkeiden valinnan jälkeen. TIEDOTUS JA ARVIOINTI Viestintä hoidetaan yhteistyössä Leader-ryhmien, Ely-keskusten, mukana olevien kaupunkien sekä kaupunkien paikallisten yhdistysten kanssa. Varsin Hyvä tiedottaa kansalaisjärjestöille ja kaupunkijaoston kautta, järjestöt tiedottavat eteenpäin. Tiedotus toteutetaan yhteistyössä rahoittajan ja kaupunkien kanssa hyödyntäen kaikkia mahdollisia viestintäkanavia (lehti-ilmoitukset, sähköposti, sosiaalinen media, tiedotustilaisuudet ja henkilökohtainen viestintä). Arviointi tapahtuu osallistujilta pyydettävän palautteen kautta ja indikaattorien seurannalla. TULOKSET

14 4 (10) Laadullisia tuloksia ovat parantuneet työelämävalmiudet sekä asukkaiden ja yhdistysten aktivoituminen ja verkostoituminen. Hankkeen tuloksena kansalaistoiminnan yleinen osaaminen on lisääntynyt, hanketoimijat ovat omaksuneet projektimaisen toiminnan ja osaavat suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia hankkeita. Kaupunki-Leaderin hallintomalli on muotoutunut kustannustehokkaaksi ja toimivaksi. Määrälliset tulokset - Työllistyneet lkm - Hankkeiden lkm - Hankkeisiin osallistuneiden lkm - Koulutuksiin osallistuneiden määrä - Osallistujien parantunut työ- tai toimintakyky - Työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lkm De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) ý Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

15 1 Palkkakustannukset 5 (10) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Koordinaattori Osa-aikainen Hankevastaava Osa-aikainen Kaupunkijaoston kokouspalkkiot Osa-aikainen Palkat alahankkeissa Osa-aikainen Yhteensä Päätoteuttajan hallinnointikulut koko hankkeen toteutusajalta on 20 % Ely-keskuksen myöntämästä rahoituksesta (EU+valtio). Henkilöstökulut ovat 3/4 hallinnointikuluista ja kattavat hankkeen hallinnointiin, koordinointiin, viestintään ja arviointiin liittyvät palkkakustannukset. Kaupunkijaosto kokoontuu 3-5 krt/v. Kokouspalkkioita maksetaan ESR-säännösten mukaisesti. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 2 Ostopalvelut Kustannus Tilaisuudet, viestintä, kirjanpito Ostopalvelut alahankkeissa Yhteensä Hanke järjestää tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia ja teettää tiedotusmateriaalia. Tilaisuuksissa käytetään myös asiantuntijapalveluita. Hankkeelle perustetaan oma kustannuspaikka ja erillinen kirjanpito. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kustannus Kopiointi, postitus, toimistotarvikkeet, markkinointimateriaali Pienhankinnat alahankkeissa Yhteensä

16 Hankkeesta tiedottaminen, varsinkin alkuvaiheessa, vaatii panostusta. Tiedotusta toteutetaan verkostojen kautta ja lehti-ilmoituksin. Markkinointimateriaalina käytetään myös julisteita ja PR-materiaalia. 6 (10) Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 4 Matkakustannukset Kustannus Hankehenkilöstön matkakulut Kaupunkijaoston matkakorvaukset Matkakulut alahankkeissa Yhteensä Kokoukset, matkat tilaisuuksiin, kohderyhmien tapaaminen sekä kaupunkijaoston matkakulut. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 5 Muut kustannukset Kustannus Ennakoimattomat kustannukset Muut kustannukset alahankkeissa Yhteensä Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 6 Välilliset kustannukset Kustannus 6 Yhteensä

17 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 7 (10) Tulot Tulot 7 Yhteensä Nettokustannukset yhteensä Yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 8 Kuntien kustannukset Kustannus 8 Yhteensä Muut julkiset kustannukset Kustannus 9 Yhteensä Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 8-9 Yhteensä

18 A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 8 (10) Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Turku Raisio Kaarina Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus

19 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 9 (10) Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä

20 B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 10 (10) 6 Muu julkinen rahoitus 5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä

21 Tuen siirronsaajan taustalomake 1 (7) Tuen siirronsaajan nimi Ykkösakseli ry Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Kitulantie 5 Tuen siirronsaajan yhteyshenkilö Maarit Teuri Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Postitoimipaikka Suomusjärvi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite maarit.teuri@ykkosakseli.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Työttömyys, erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, ovat erityisen suuria haasteita Salossa tällä hetkellä. Kaupungin työttömyysaste on korkea ja kasvaa edelleen uusien irtisanomisten myötä. Salossa maahanmuuttajia on runsaasti. Heidän tilanteensa on Salon nykyisessä taloustilanteessa muita ryhmiä huonompi. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja syrjäytymisvaarassa olevien aktivointi ovatkin erityisen tärkeitä toimia. Yhdistyksillä on merkittävä rooli tiiviisti asutetun kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä ja syrjäytymisuhan alaisten asukkaiden tilanteen parantamisessa. Tavoitteena on aktivoida salolaiset kansalaisjärjestöt verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön sekä hyödyntää kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana opetellaan toimintatapa sekä toteutetaan sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia hankkeita Salossa. Alahanketta on valmisteltu yhteistyössä Salon kaupungin kyläasiamiehen ja keskusta-alueen toimijoiden kanssa. Hankkeesta on keskusteltu Salon kaupungin edustajien kanssa. Ykkösakselin rooli on toimia alahanke hakijoiden aktivoijana ja neuvojana Salon keskusta-alueella. Yhteisölähtöisen toiminnan lisäarvo syntyy toimintatapaa kuvaavista Leader-periaatteista, joista keskeisimmät ovat alueperustaisuus, alhaalta ylös -periaate, paikallinen kumppanuus, kolmikantainen päätöksenteko ja monialaisuus. Valmistelussa on hyödynnetty Ykkösakselin kokemusta paikallisesta kehittämistoiminnasta maaseutualueilla. 2 Toteutus ja tulokset

22 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Ykkösakselin tehtävät: - salolaisten toimijoiden aktivointi ja neuvonta - kuntarahoituksen järjestämisestä Salon osalta - maksatushakemuksessa tarvittavien tietojen kokoamisesta, Salon alahankkeiden osalta ja toimittamisesta Varsin Hyvälle - indikaattoriseurannassa tarvittavien tietojen kokoamisesta Salon alahankkeiden osalta ja toimittamisesta Varsin Hyvälle (maksatushakemuksen yhteydessä) - väliraportissa ja loppuraportissa esitettävien tietojen kokoamisesta, raportin laatimisesta Salon alahankkeiden osalta ja toimittamisesta Varsin Hyvälle (maksatushakemuksen yhteydessä) 2 (7) Hankkeiden esivalintaa varten perustetaan Ykkösakselin alueelle oma kaupunkijaosto, joka muodostetaan kolmikannan mukaisesti niin, että edustajista 1/3 on yhdistysten edustajia, 1/3 paikallisen julkisen sektorin edustajia ja 1/3 yksittäisiä aktiivisia asukkaita tai pienten yritysten edustajia. Kaupunkijaosto toimii joustavasti yhteistyössä Ykkösakselin hallituksen kanssa. Kaupunkijaostoon valitaan 6 jäsentä ja kolme varajäsentä, siten että kolmikanta ja alueellinen tasapuolisuus toteutuvat mahdollisimman hyvin. Paikallisen toimijat voivat esittää jäseniä jaostoon Ykkösakselin pyynnöstä. Jaoston toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan valita jaostoon enintään kahdeksi kaudeksi (max. 3+3 vuotta). Kaupunkijaosto toimii Ykkösakselin hallituksen alaisena (lopullinen vastuu Ykkösakselin hallituksella). Kaupunkijaosto määrittää tarvittaessa sateenvarjohankkeen pääteemat yhteistyössä Varsin Hyvän kaupunkijaoston kanssa ja esittää valittavat alahankkeet Ykkösakselin hallitukselle ja edelleen Varsin Hyvän hallitukselle. Ykkösakselin toteuttaman alahankkeen tuloksena salolaiset keskusta-alueen toimijat ovat hakeneet 3-6 alahanketta, jotka toteuttavat hankkeen tavoitteita Salossa. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako tuen siirronsaaja hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) ý Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

23 1 Palkkakustannukset 3 (7) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Koordinaattori Osa-aikainen Hankkeenvetäjä Osa-aikainen Kaupunkijaoston (ohjausryhmän) kokouspalkkiot Osa-aikainen Alahankkeiden palkkakulut Osa-aikainen Yhteensä Ykkösakselin hallinnointikulut koko hankkeen toteutusajalta on 20 % ELY-keskuksen myöntämästä kokonaisrahoituksesta. Henkilöstökulut ovat 3/4 hallinnointikuluista ja kattavat hankkeen hallinnointiin, koordinointiin, viestintään ja arviointiin liittyvät palkkakustannukset sivukuluineen. Kaupunkijaosto kokoontuu 2-3 krt/v. Kokouspalkkioita maksetaan ESR-säännösten mukaisesti. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 2 Ostopalvelut Kustannus Tilaisuudet, viestintä, kirjanpito, ym Alahankkeiden ostopalvelut Yhteensä Hanke järjestää tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia ja teettää tiedotusmateriaalia. Tilaisuuksissa käytetään myös asiantuntijapalveluita. Hankkeelle perustetaan oma kustannuspaikka hakijan kirjanpitoon. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kustannus Kopiointi, postitut, toimistotarvikkeet, markkinointimateriaalit Alahankkeiden hankinnat Yhteensä Hankkeesta tiedottaminen, varsinkin alkuvaiheessa, vaatii panostusta. Tiedotusta totetutaan verkostojen kautta ja lehti-ilmoituksin. Markkinointimateriaalina käytetään myös julisteita ja PR-materiaalia. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen.

24 4 Matkakustannukset 4 (7) Kustannus Hankehenkilöstön matkakulut Kaupunkijaoston matkakulut Alahankkeiden matkakulut Yhteensä Kokoukset, matkat tilaisuuksiin, kohderyhmien tapaaminen sekä kaupunkijaoston matkakulut. Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 5 Muut kustannukset Kustannus Muut mahdolliset kulut Alahankkeiden muut kulut Yhteensä Alahankkeita koskevat tiedot ja laskelmat täsmennetään alahankkeiden valinnan jälkeen. 6 Välilliset kustannukset Kustannus 6 Yhteensä Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä Tulot Tulot 7 Yhteensä

25 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 5 (7) B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 8 Kuntien kustannukset Kustannus 8 Yhteensä Muut julkiset kustannukset Kustannus 9 Yhteensä Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset 8-9 Yhteensä A + B Kustannukset yhteensä A + B Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä

26 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus 6 (7) Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Salon kaupunki Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä Yksityinen rahoitus

27 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus 7 (7) Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus 6 Muu julkinen rahoitus 5-6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä 5-6 Yhteensä A + B Rahoitus yhteensä A + B Yhteensä