Meän Avisi. Saarenvireen tiedotuslehti. Suu puhtaaksi Saarenvireessä. sivut 4 8 Jatkokuntoutuksesta. sivu 3 Hallituksen jäsenenä alusta asti

Transkriptio

1 2010 Saarenvireen tiedotuslehti 2010 Meän Avisi Tornion Sairaskotisäätiö sivu 3 Hallituksen jäsenenä alusta asti sivu 4 Ylilääkärin mietteitä sivu 9 18-vuoden ystävyys sivu 10 Tanjan suolahoitokokemuksia Suu puhtaaksi Saarenvireessä sivu 12 Toimintaa ja tapahtumia! sivu 16 Tärkeintä elämässä on puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää sivu 17 Uusia työntekijöitä sivu 18 Kaarina ja Eira eläkkeelle sivut 4 8 Jatkokuntoutuksesta

2 Saarenvireen vuosi 2010 Tervehdys asiakkaat, yhteistyökumppanit, työkaverit ja muut tätä lehteä lukevat. Pidätte kädessänne uuden näköistä ja muotoista Meän Avisia. Osana talomme markkinoinnin uudistamista olemme luoneet asiakaslehdellemme uuden, nykyaikaisen ja helpomman ulkoasun. Sisällön osalta olemme päättäneet pysytellä entisillä linjoilla. Kerromme lehdessämme menneen vuoden kokemuksia ja ennakoimme hieman mitä on tulossa. Haluamme pitää lehtemme kevyenä ja helposti luettavana ja haluamme käyttää paljon kuvia tekstien tukena. Pyydän teiltä palautetta lehden ulkoasusta ja sisällöstä, haluamme edelleenkin kehittää lehteämme niin, että se palvelee meitä kaikkia mahdollisimman hyvin. Vuosi 2009 on ollut jälleen tapahtumarikas. Vuoteen on mahtunut paljon hyvää ja jotakin huonoakin. Olen vuoden aikana tavannut paljon asiakkaita, jotka ovat tulleet ensimmäistä kertaa meidän asiakkaiksemme. Toisaalta olen tavannut myös monia jo tuttuja asiakkaita, jotka aina uudelleen haluavat käyttää meidän palvelujamme. Heidän saapumisensa on paras palaute ja kiitos meidän henkilökunnallemme hyvin suoritetusta työstä. Kiitoksia koko talon henkilökunnalle, asukkaille ja muille asiakkaille siitä hyvästä ja iloisesta hengestä, mikä talossa vallitsee. Sen ansioista meidän kaikkien on aina mukava tulla tänne. Tämän vuoden näkyvin muutos on ollut talon nimen muuttaminen. Luovuimme talon perinteisestä ja tunnetusta nimestä Tornion Sairas- ja Kuntoutuskoti ja otimme käyttöön uuden nimen Saarenvire. Toisaalla tässä lehdessä on nimen tarkempaa selitystä, mutta syy nimen vaihtoon on markkinointi. Toimintamme muuttuessa tulee erilaisten palvelujen markkinointi aiempaa tärkeämpään asemaan ja tästä syystä tarvitsimme lyhyemmän ja paremmin markkinointiin sopivan nimen. Samassa yhteydessä uudistimme talomme internet sivut, jotka löytyvät osoitteesta Toivottavasti sivut palvelevat kaikkia niitä, jotka haluavat talostamme lisätietoja. Alkava vuosi 2010 on meidän talollemme juhlavuosi. Marraskuussa 2010 tulee täyteen 20 vuotta toiminnan aloittamisesta, sillä tulivat ensimmäiset asiakkaat Tornion Sairas- ja Kuntoutuskotiin. Tulemme juhlistamaan juhlavuottamme pitkin vuotta, mutta pääjuhla järjestetään marraskuussa. Toivon, että alkava vuosi 2010 on meille kaikille hyvä vuosi sekä tarjoaa sopivasti haasteita ja menestystä, kun teemme töitä yhdessä Saarenvireen kehittämiseksi. Johtaja Tuomo Hokkinen Saarenvireen tiedotuslehti 2010 Painettu: Lokakuu 2009 Painosmäärä: Päätoimittaja: Toimitus: Kuvat: Taitto: Paino: 1000 kpl Tuomo Hokkinen Marika Kokkonen, Teija Rousu, Sirkka Sihvonen ja Anu Vasama Saarenviren arkisto, Shutterstock Avalon / Kemi Kalevaprint Oy

3 Saarenvireen tiedotuslehti Lauri Savikuja Hallituksen jäsenenä alusta asti Tornion Sairaskotisäätiön hallituksen jäsen Lauri Savikuja on toiminut säätiön hallituksessa aivan toiminnan käynnistämisestä asti. Tornion kaupunginhallitus nimesi toimikunnan tutkimaan mahdollisuutta saada sairaskoti Tornioon, toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Reino Heikkinen ja varapuheenjohtajaksi Lauri Savikuja. Säätiön väliaikainen hallitus nimettiin ja Lauri Savikuja on tällä hetkellä ainoa hallituksen jäsen, joka on ollut alusta asti mukana. Hallitustyöskentely on ollut aina rakentavaa ja hallitus on voinut aina käsitellä hyvässä hengessä sekä mukavia että vähemmän mukavia asioita. Reino Heikkinen ensimmäisenä puheenjohtajana, Vilho Auniola nykyisenä ja myös kaikki siinä välissä puheenjohtajina toimineet ovat olleet asiallisia ja asiaan paneutuneita puheenjohtajia. Sairaskodin perustamisvaiheessa käytiin kovaa kilpailua Rovaniemen ja Tornion kesken siitä, kumpi paikkakunta saa perustaa sairaskodin. Lauri oli mukana lähetystössä, joka kävi Helsingissä tapaamassa sosiaaliministereitä Helena Pesolaa ja Tarja Halosta. Käynnillä korostettiin Tornion sijaintia ja Ruotsissa asuvien suomalaisten sotainvalidien ja sotiemme veteraanien mahdollisuutta tulla Tornioon kuntoutukseen. Keskustelujen jälkeen ministerit esittivät, että sairaskodit rakennettaisiin molempiin, sekä Rovaniemelle, että Tornioon, mikä sitten toteutuikin. Tornion Sairas- ja Kuntoutuskoti valmistui Lauri on aina tuntenut sotainvalidien ja sotiemme veteraanien asian tärkeäksi. Vanhin veli kaatui vain 21-vuotiaana. Lauri itse on ollut sotalapsena Ruotsissa. Tullessaan takaisin Suomeen oli suomen kielikin unohtunut kokonaan. Lauri on toiminut myös kutsuntalautakunnan jäsenenä pitkän aikaa. Lauri kertoo, että Tornion Sairaskodissa on aina ollut hyvä osaava sekä henkilökunta että johtoporras, jotka ovat paneutuneet tärkeään työhön sotainvalidien ja sotiemme veteraanien hyväksi. Talon tuleva toiminta on vielä epäselvä. Laurin mielestä on tärkeää, että Tornion Sairaskotisäätiön tulevaisuutta pohditaan yhdessä Tornion kaupungin kanssa. Huolehtivat kädet Maalis-huhtikuun vaihteessa 2009 otimme käyttöön uuden nimen - Saarenvire. Nimi on ideoitu yhdessä mainostoimisto Avalonin kanssa ja lopullisesti tullut valituksi asiakkaiden ja henkilökunnan äänestyksessä. Alla nimen selitys: Liikemerkin muoto lähtee käsistä. Kädet kuvastavat ihmisläheisyyttä, käsillä tekemistä, huolenpitoa, välittämistä, hoivaa ja hellyyttä. Käsissä Torniojoen veden sininen väri on joesta nouseva voima ja vireys. Vesi tuo mukanaan virtaa ja liikettä, raikkautta. Kädet muodostavat s-kirjaimen, eli johdonmukaisesti nimen ensimmäisen kirjaimen. Väreiksi on valittu murrettu sininen sävy ja tumman ruskea. Värit tulevat itse luonnosta ja luovat arvokkaan sekä rauhallisen ilmeen tekstityylin tätä tukien. Sinisen merkityksiä ovat arvokkuus, rauha, harmonia, luottamus, tyyneys, turvallisuus ja uskollisuus. Maanläheisen ruskean merkityksiä ovat mukavuus, turvallisuus ja äidillisyys. HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI Vyöhyketerapiaa Lymfaterapiaa 45min/60min Fysioterapiaa Toimintaterapiaa Lähetteellä tai ilman Tornion Sairaskotisäätiö Pitkäkatu 7, Tornio puh. (016) saarenvire@saarenvire.fi

4 4 Ylilääkärin mietteitä On kulunut jo 11 vuotta siitä, kun istuimme johtaja Annikki Laurin, säätiön hallituksen puheenjohtajien Pekka Pelttarin ja Reino Heikkisen kanssa sairaskodin neuvotteluhuoneessa sopimassa työni aloittamisesta. Alussa kyse oli sijaisuudesta, mutta pysyvämpikin työ jatkossa oli mahdollista. Aloitin työt syyskuussa Nykyisin Annikki on siirtynyt säätiöltä eläkkeelle, Pekka toimii luottamushenkilönä kaupunginhallituksessa ja Reino on saatettu haudan lepoon. Alkuaikoina kuntoutuksessa olevien asiakkaiden vointi ja toimintakyky oli luonnollisesti parempi. Heidän keskiikänsähän oli reippaasti alle 80-vuotta. Apuvälineitä, rollaattoreja, oli harvoilla. Retkille ja kiertoajeluille osallistuttiin viikoittain. Nykyisin veteraanien keski-ikä lähentelee jo 87-vuoden kunnioitettavaa ikää. Kuntoutuksen sisältöä on vuosien saatossa muokattu asiakaskunnan tarpeiden muuttuessa. Rollaattoreja näkyy nyt useilla kuntoutujilla ja olemmekin järjestäneet parkkipaikkoja näille liikkumisen apuvälineille. Sotainvalidi asukkaita oli taloon tullessani 15. Osalla oli sodan muistona vammautumiseen liittyvä halvaus, joten laitoshoidon syynä oli sotavamma. Nykyisin talossa sairaskodin puolella asuu edelleen kaksi sotainvalidia, jotka ovat olleet täällä jo minun tullessani. Uusia on tullut ja poistunutkin. Nykyisin laitoshoidon tarve johtuu yleensä ikääntymiseen liittyvästä sairastumisesta ja raihnastumisesta. Harvemmin suoraan sotavammasta. Alkuvaiheen työvuosiini verrattuna toimintamme on laajentunut. Esimerkiksi sotainvalidien päiväsairaala toimintaa on oleellisesti lisätty. Tullessani viikoittaisia kävijöitä oli muutamia ja toimintaa kolmena päivänä viikossa. Nyt osa-aikainen laitoshoito eli päiväsairaala toimii joka arkipäivä ja kävijöitä on lähes 30. Tarvetta palveluille siis on. Tulevaisuutta suunnitellessamme pidämme aina kirkkaan mielessä sen, että perustehtävämme on sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaveteraanien auttaminen. Saarenvireen nimen käyttöönotto on askel tulevaisuuteen. Jotta voisimme auttaa ja palvella sotien veteraaneja, meillä tulee jatkossakin olla asiakaskuntaa. Näin voimme säilyttää osaavan ja eri ammattilasista koostuvan työntekijäryhmän, tiimin, auttamaan viimeisiäkin sotiemme veteraaneja. Olemmekin aloittaneet sairaalasta tulevien potilaiden jatkokuntoutuksen. Siitä tarkemmin tämän lehden artikkelissa. Lopuksi toiveenani on monien muiden tavoin se, että sotainvalidien kohdalla luovuttaisiin vammautumisen asteeseen eli sotainvaliditeetti prosenttiin perustuvista rajoista. Asteittain tulee kaikille sotainvalideille antaa samat kuntoutus ja muut palvelut sekä oikeus siirtyä veljes-sairaskoteihin asumaan, niin ja veteraaneillekin. syysterveisin Pekka, ylilääkäri LPKS:n jatkokuntoutuja Pirkko Hynynen harjoittelee portaissa ohjattuna. Jatkokuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, jotka voivat siirtyä erikoissairaanhoidosta tai terveyskeskuksesta jatkokuntoutukseen, mutta eivät vielä selviydy kotona. Lisäksi kuntoutukseen voidaan ohjata asiakkaita, jotka asuvat omassa kodissaan, mutta ovat alentuneen toimintakyvyn ja/tai sopimattomien asuinolosuhteiden johdosta siirtymässä muualle asumaan. Kuntoutukseen ohjautuminen tapahtuu Tornion terveyskeskuksen tai Länsi-Pohjan keskussairaalan kautta. Jatkokuntoutusjaksolla toiminnan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn palautuminen, omatoimisuuden ja omien voimavarojen hyödyntäminen siten, että asiakas selviytyy mahdollisimman omatoimisesti joko kotona tai hänelle osoitetussa jatko-

5 Saarenvireen tiedotuslehti Asiantuntijoiden suusta! Iäkkäät potilaat siirtyvät kuntoutusosastolle useimmiten akuuttisairaalassa esille tulevien kotiuttamisvaikeuksien johdosta. Laitoskuntoutuksen tavallisimmat syyt liittyvät kotona selviytymisen ongelmiin. (Reijo Tilvis, Geriatrian professori, Helsingin yliopisto) * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Jatkokuntoutus - tavoitteena toimintakyvyn säilyminen hoitopaikassa. Jatkokuntoutusjakson sisältö suunnitellaan asiakkaan tavoitteen mukaisesti moniammatillisessa ryhmässä, johon kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, perushoitaja/lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaaliohjaaja. Tarvittaessa puheterapeutti tai psykologi osallistuu työryhmään. Kuntouttavassa hoidossa asiakasta ohjataan ja avustetaan liikkumisessa sekä päivittäisissä toiminnoissa vuorokauden ympäri. Eri terapioissa harjoitetaan toimintakyvyn keskeisiä ongelma-alueita. Ohjatuissa virike- ja vapaa-ajantoiminnoissa tavoitteena on sosiaalisten kontaktien luominen ja aktiivinen osallistuminen. Ennen kotiutumista kartoitetaan palvelutarve ja järjestetään tarvittavat avut ja palvelut kotona selviytymisen tukemiseksi. Moniammatillisessa tiimissä päätetään tarvittaessa toteutettavasta kotikäyn- nistä, josta sovitaan erikseen asiakkaan ja/tai omaisten kanssa. Kuntoutusjakson aikana tiimin jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä lähettävän tahon kanssa. Lokakuussa 2006 ilmestyneessä Aivoinfarktin käypä hoito -suosituksessa todetaan, että aivoinfarktipotilaiden tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä, ja että aivoinfarktipotilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta. Moniammatillisesti toimivassa kuntoutusyksikössä sairastumisen akuuttivaiheessa hoidettujen kuolleisuus sekä pysyvään laitoshoitoon jäämisen riski on pienempi kuin tavallisella vuodeosastolla hoidettujen. Tehokas kuntoutus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Keskittämällä avohoidossa asuneiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin moniammatillisiin kuntoutusyksiköihin nopeutetaan toimintakyvyn palautumista. Samalla sairaalahoidon kesto lyhenee ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuminen vähenee. ( * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Yhteistyön ja tiedonkulun on oltava saumatonta myös terveydenhuoltojärjestelmän sisällä, jotta tavoitteiden mukainen hoito ja kuntoutus jatkuvat, kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen tai kotiutuu avohoidon piiriin. ( * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Lonkkamurtumapotilaiden hyväksi tehtävä työ on moniammatillista. Tämä vaatii sujuvaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ammattihenkilöstön kesken. ( * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Linkit: kuntoutus/jatkokuntoutus.html

6 6 Erään lonkkapotilaan tarina Juhannusjuhlissa nautimme lättykahveista ja musiikista talon sisäpihalla. Esimerkki jatkokuntoutuspaikan toiminnasta. Kuntoutuja kaatuu kotonaan kotitöitä tehdessään. Kuntoutuja siirtyy ambulanssilla Länsi-Pohjan keskussairaalaan, jossa todetaan reisiluunkaulan murtuma. Kuntoutuja päädytään leikkaamaan. Leikkaus onnistuu hyvin. Kuntoutuja on L-PKS:n osastolla noin viikon verran, jona aikana harjoitellaan esimerkiksi Evatelineellä liikkumista ja aloitetaan lihasvoimien harjoittaminen. Lihasvoimat sekä yleiskunto ovat kuitenkin edelleen heikot, eikä liikkuminen onnistu vielä omatoimisesti. Kotona selviämiseen vaadittavaa toimintakykyä ei vielä ole saavutettu. Myös kotipalvelun järjestäminen on vielä kesken. L-PKS sopii Saarenvireen kanssa kuntoutujan siirtymisestä jatkokuntoutuspaikalle. Saarenvireeseen siirtymisen alkuvaiheessa suoritetaan lääkärin, fysioterapeutin, sairaanhoitajan sekä toimintaterapeutin haastattelut ja tutkiminen joiden pohjalta kuntoutusjakson tavoite muodostuu yhdessä kuntoutujan kanssa. Saarenvireessä moniammatillisessa tiimissä arvioidaan liikkumisen apuvälineet ja tarvittaessa suunnitellaan kodin muutostyöt. Samalla kartoitetaan palveluntarve ja järjestetään tarvittavat avut kotiin. Tukena moniammatillinen tiimi Saarenvireessä jatkokuntoutukseen osallistuvan moniammatillisen tiimin muodostavat: lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja, toimintaterapeutti perushoitaja/lähihoitaja. Jaksolla jatkuu aktiivinen fysioterapia palauttamaan tapaturman johdosta heikentynyttä liikkumista ja fyysistä toimintakykyä. Kuntouttava hoito-ote, jossa kuntoutujan toimintakykyä ja omatoimisuutta tuetaan muodostaa olennaisen osan tuloksekasta kuntoutusjaksoa. Päivittäisten toimintojen suorittaminen varmentuu harjoituksen kautta helpottaen osaltaan kuntoutujan siirtymistä jakson päätyttyä kotiinsa. Fysioterapiassa jatketaan aktiivista vähintään kerran arkipäivänä toteutettavaa fysioterapiaa. Fysioterapia voi sisältää esimerkiksi lihasvoimaharjoitteita, siirtymisten harjoitteita, tai kävelyharjoitteita tarkoituksenmukaista apuvälinettä käyttäen. Toimintaterapeutti ohjaa apuvälineiden käytössä. Sosiaaliohjaaja on tarvittaessa yhteydessä kotikuntaan, jotta tukipalvelut saadaan toimintaan. Kun kuntoutujan toimintakyky ja kotonaselviäminen itsenäisesti tai tukipalveluiden avulla on mahdollista, hän siirtyy kotiinsa. Tarvittaessa suoritetaan kuntoutujan kanssa kotikäynti toimintaterapeutin ja sosiaaliohjaajan toimesta. Kotikäynnillä kuntoutujan toimintakykyä kyetään arvioimaan kuntoutujan omassa elinympäristössään. Tarvittaessa ennen kotiutumista mahdollisimman onnistuneen kotiutumisen turvaamiseksi järjestetään hoitokokous. Hoitokokouksessa voivat olla läsnä esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja/lähihoitaja/perushoitaja, toimintaterapeutti, kaupungin kotipalvelu, omainen ja kuntoutuja itse.

7 Saarenvireen tiedotuslehti Jatkokuntoutus saa liikkumaan Jatkokuntoutus Saarenvireessä kuntoutujan kokemana Alkuvuodesta 2009 heräsin aamuun halvaantuneena. En päässyt ylös sängystä. Onneksi puhelin oli lähellä ja sain soitettua apua kännykällä ja onneksi pystyin puhumaan. Ensimmäiset seitsemän vuorokautta menivät vuoteessa L-PKS:n neurologisella vuodeosastolla. Pikku hiljaa lääkehoidot auttoivat ja aloin toipumaan. Pääsin liikkeelle pyörätuolilla. Toinen puoli oli tunnoton, eikä toiminut. Sain kuulla, että minulla olisi mahdollisuus siirtyä jatkokuntoutukseen Tornioon Saarenvireeseen. Minulla ei ollut mitään tietoa koko paikasta, mutta ajattelin, että varmaan mukavampi paikka kuin terveyskeskuksen vuodeosasto. Paikka osoittautui sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslaitokseksi, jossa toiminta on pitkälle ikäihmisten kuntoutusta. Itse olen vielä keski-ikäinen. Ohjelmat olivat vielä hieman vanhemmalle väelle suunnattuja, mutta uskon, että kun asiakaskunta nuorentuu, toimintakin muuttuu sen mukana. Kuntoutuminen lähti kahden viikon kuntoutusjakson aikana hyvin liikkeelle. Juhannuksena pystyin jo kävelemään ilman keppejä ja myöhemmin kesällä pyöräilemään. Loppukesästä kuntoutumiseeni on tullut vähän takapakkia, mutta eteenpäin on mentävä. Saarenvire on mielestäni hyvä paikka. Henkilökunta on asiantuntevaa ja mukavaa. Suosittelen jatkokuntoutuspaikkaa myös muille saman asian läpikäynneille ja olisin itsekin valmis tulemaan uudelleen Saarenvireeseen. Yhteistyössä Viime vuoden loppupuolella neuvoteltiin Länsi-Pohjan Keskussairaalan ja Sotainvalidien Tornion Sairas- ja Kuntoutuskodin, siis nykyisen Saarenvireen kuntoutuslaitoksen, välille yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan keskussairaala osti vuodeksi eteenpäin yhden jatkohoitopaikan kuntoutusta tarvitseville potilaille. Alun perin ajateltiin paikkaa käytettäväksi lähinnä aivohalvaus- ja lonkkaleikkaus potilaiden kuntoutukseen, mutta käytännössä on nähty, että kuntoutushoidon tarve on laajempi kuin kuvittelimme. Enää emme tuijota diagnoosiin, vaan kuntoutuksen tarpeeseen ja siihen, onko odotettavissa, että potilas menee kotiinsa kuntoutuksen jälkeen. Saarenvireen hoito on virallisten sopimusten mukaan tässä tapauksessa keskussairaalan jatkohoitoa ja potilas maksaa siitä normaalin sairaalan hoitopäivämaksun, johon kuuluu lääkkeet ja muu tarpeellinen talon puolesta. Kuitenkin olemme valinneet jatkohoitoon pääsevät potilaat aivan kuin kyseessä olisi niin sanottu normaali kuntoutusjakso. Saarenvireeseen lähetetyillä potilailla on ollut oma motivaatio kuntoutumiseen ja olemme yrittäneet valita potilaita, jotka ovat ymmärtäneet, että itsekin pitää yrittää. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin edustaja Riitta Luosujärvi, säätiön hallituksen puheenjohtaja Vilho Auniola ja johtaja Tuomo Hokkinen allekirjoittivat jatkokuntoutusta koskevan yhteistyösopimuksen. Keskussairaalasta on ollut tänä vuonna kuntoutuksessa Saarenvireessä kahdeksantoista potilasta. Potilaiden keskimääräinen kuntoutusaika on ollut kaksi viikkoa. Olemme tyytyväisiä kuntoutuksen tuloksiin ja ainakin me sosiaalityöntekijät, jotka olemme kantaneet päävastuun kuntoutuspaikan täyttämisestä, olemme olleet iloisia siitä, että tänä vähenevien resurssien aikana on tällainen mahdollisuus tarjota potilaille. Kaikki kuntoutuksessa olleet potilaat ovat kotiutuneet suoraan, eikä kenenkään ole tarvinnut mennä minkään muun laitoksen tai palvelutalon intervallipaikan kautta. Ainoastaan yksi päivä sopimusajan sisällä on ollut täyttämättä. Potilaat kuitenkin hiukan vierastavat sitä, että kuntoutuspaikka on sairaalahoidon jatkopaikkana verrattavissa terveyskeskuksen vuodeosastoon. Imagon kannalta olisi mielestäni parempi, jos mahdollisessa jatkossa yhteistoimintamme profiloituisi täydellisesti kuntoutuslaitoshoidoksi. Silloin potilaat kokisivat kuntoutukseen pääsyn Saarenvireeseen etuoikeudeksi, joka antaa puhtia myös yrittämiseen. Sisko Hentonen Sosiaalityöntekijä L-PKS

8 8 Mies ja sininen mopo ovat tuttu näky Saarenvireessä. Matti Mokko on käynyt meillä fysio- ja toimintaterapiassa viikottain jo vuosien ajan. Avokuntoutus asiakkaan näkökulmasta Matti uskoo: maltti on valttia! Mies sinisen akkumopon ratissa on tuttu näky Saarenvireessä viikoittain. Matti Mokko (51v.) on käynyt säännöllisesti toimintaterapeutti Seija Leutolan asiakkaana jo vuodesta Myöhemmin Matti on aloittanut avoasiakkaana myös vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärven vastaanotolla. Matin mielestä Saarenvireeseen on helppo tulla, koska koko henkilökunta on tuttua ja kommunikointi tuttujen ihmisten kanssa on mutkatonta. Parasta lääkettä afasiaa sairastavalle on puhuminen, puhuminen ja taas puhuminen. Myös sitä lääkettä Matti on kokenut saavansa Saarenvireen asiakkaana. Matin elämä muuttui vuonna 2003, jolloin hänen oikea puolensa halvaantui aivoverenvuodon seurauksena. Toimintakyvyn menettäneenä Matti joutui opettelemaan monia asioita uudelleen, kuten laskemisen, kellonajat, kalenterin ja kaikki arkiset askareet. Erilaiset käytännön harjoitukset ja muun muassa tietokoneen käytön opettelu ovat olleet merkittävä asia arjessa selviytymisen kannalta. Tietokoneen, internetin ja sähköpostin kautta on avautunut ikkuna muuhun maailmaan. Kävelyn uudelleen opettelu ja sen edistyminen on ollut toinen iso asia, josta Matti kiittää säännöllistä kuntoutusta. Porraskävelyä on toistettu ja kynnysten ylittämistä harjoiteltu kerta toisensa jälkeen. Harjoittelu on tuottanut tulosta niin, että Matti kykenee nousemaan esimerkiksi linja-autoon ja lentokoneeseen itsenäisesti. Edistystä on siis tapahtunut paljon, vaikka mies myöntääkin kärsivällisyytensä olleen moneen kertaan koetuksella. Onneksi Seija ja Virpi eivät ole antaneet periksi vaan ovat jaksaneet kannustaa ja motivoida huonoinakin päivinä. Matti kertoo olevansa erittäin kiitollinen Seijalle toimintaterapiasta ja Virpille fysioterapiasta ja kaikesta siitä työstä mitä hänen eteensä Saarenvireessä on tehty. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin omalle perheelle, joka on tukenut ja kannustanut päivittäin. Matti haluaa selviytyä asioista itsenäisesti ja hänen asennettaan kuvaa hyvin se, että hän kieltäytyy tarjotusta avusta ja sinnikkäästi pukee itse takkinsa ylleen haastattelutilanteen jälkeen ja sininen akkumopo lähtee jälleen liikkeelle. Maltti on valttia on Matin motto.

9 Saarenvireen tiedotuslehti vuoden ystävyys Saarenvireen asukas Pentti Rintahaka ja omahoitaja Tuija Kristo Saarenvireen pitkäaikainen asukas Pentti Rintahaka juhli 85-vuotissyntymäpäiviään Saarenvireessä. Hän on asunut 18-vuotta Saarenvireessä samassa huoneessa kuin missä hän nytkin asuu. Huonetta on remontoitu viimeksi viime vuonna. Pentillä on huoneessa omia tavaroita, joista vanhin on seinällä oleva raanu. Hän on itse sen piirtänyt ja hänen äitinsä on tehnyt sen mallin mukaisesti 1930-luvulla. Pentti on haavoittunut sodassa ja hän on 75 prosenttinen sotainvalidi. Sota-aikana hän oli Ihantalassa, Karhumäellä ja Poventsassa (Venäjän puolella). Pentti kuului Länsi- Pohjan Rykmenttiin. Pentti on työskennellyt ennen eläkkeelle jäämistään 38-vuotta sähköpiirtäjänä ja konepiirtäjänä Veitsiluoto-osakeyhtiössä. Eläkkeelle jäännin jälkeen hänen terveydentilansa ei ollut hyvä ja hän meni vuonna 1975 Tampereen Sairaskodille eripituisiksi jaksoiksi ja sieltä sitten Mikkelin Kyyhkylään, jossa hän oli seitsemän vuotta. Mikkelistä hän meni Oulun diakonissalaitokselle kuudeksi vuodeksi. Oulusta Yksilöllistä ohjattua kuntosaliharjoittelua, hierontaa ja fysikaalista hoitoa ikäihmisille puh.(016) hän muutti Saarenvireeseen, koska hän halusi olla lähempänä Kemin kotia. Pentin tukena on ollut 18-vuoden ajan omahoitaja Tuija Kristo. Voi sanoa, että he tuntevat toisensa hyvin. Pentti on tyytyväinen omahoitajajärjestelmään. Hänellä on myös toinen omahoitaja Tuijan työparina, mutta Pentti uskoutuu mielellään asioissaan Tuijalle. Tuijasta on ollut suuri apu Pentille ja Tuija on toteuttanut aina hänen toiveitaan. Hän kertoikin, että Tuijalta ei ole tarvinnut mitään vaatia, vaan Tuija on tehnyt työt. Tuija on huolehtinut muun muassa Pentin taksikuljetukset kotiin ja muita päivittäisiä asioita. Tuija on Pentin luottohenkilö ja ystävä. Heillä omahoitajuus toimii. Tuija kirjoittaa Pentistä hoitotiivistelmät neljä kertaa vuodessa ennen hoitopalavereja. Tuija kertoi, että hänen omahoidettavansa on vaatimaton ja vähään tyytyväinen mies. Pentti Rintahaka on asunut talossamme jo 18 vuotta. Koko sen ajan hänellä on ollut sama omahoitaja perushoitaja Tuija Kristo. Pentti on viihtynyt hyvin Saarenvireessä ja paikka tuntuu kodilta. Alkuaikoina tuli liikuttua enemmän ja nyt Pentti on löytänyt uudelleen liikuntaharrastuksensa. Hän kuntoilee sekä sisällä että ulkona. Pentti kertoi, että hänen kuntonsa ei ole hyvä, mutta hän jaksaa liikkua lyhyitä matkoja. Saarenvireessä hän saa säännöllisten ruokailujen lisäksi perushoitoa, porehoitoa, savihoitoa, ulkoilua ja viriketoimintaa. Talon alkuaikoina Pentti oli retkillä mukana muun muassa Napapiirillä Rovaniemellä ja Aavasaksalla. Viime vuosina hän ei ole jaksanut lähteä retkille kipeän selän vuoksi. Pentti kävi ennen joka kahden viikon välein kotona Kemissä, mutta nykyään käyntien väli on harventunut. Hänellä on vaimo ja kaksi poikaa. Pentin mielestä Saarenvireessä on parasta vapaus eli ei pakoteta tekemään mitään, mitä ei halua tehdä. Hän viihtyy paljon huoneessaan, mutta seurustelee talon asukkaiden kanssa ruokasalissa ja käytävillä. Pentti pitää television katselusta omassa huoneessa ja viihtyy hyvin omassa rauhassa. Hän ei ole tottunut vielä talon uuteen nimeen ja puhutteleekin taloa vielä tutulla Tornion Sairas- ja Kuntoutuskoti nimellä. Pentin mielestä Saarenvireen henkilökuntaa on helppo lähestyä sekä heiltä on helppo kysyä apua ja neuvoja.

10 10 Tanjan suolahoitokokemuksia Torniolainen Tanja Tallgren oli käynyt jo aikaisemmin suolahoidoissa muualla ennen kuin tuli käymään ensimmäisen kerran Saarenvireen suolahuoneessa. Tanja oli kuullut ystäviltään, että Tornioon on myös tullut hyväksi koettu suolahuone. Hän oli käynyt suolahoidoissa ulkomailla käydessään sekä Kemissä. Tanja on kokenut, että ulkomailla oleva meri-ilmasto on hyvä ja siellä on parempi hengittää. Hänellä on kotona käytössä suolalamppu. Tanja on käynyt Saarenvireen suolahuoneessa ainakin 25 kertaa. Hänellä on astmaperäistä yskää, keuhkoissa vesirakkulat, hengitys raskasta, limaisuutta ja allergiaa. Suolahoito on auttanut Tanjaa. Suolahoidon avulla limaa on irronnut paremmin sekä limaisuus on vähentynyt. Apua on ollut myös hengitykseen ja hengittäminen on helpompaa. Tukkoisuus on helpottunut. Tanja voi sanoa, että suolahoito vaikutti hänen vaivoihinsa. Hän pitää siitä, että suolahuoneessa on tarpeeksi suolapölyä, jotta suolan voi maistaa huulilla. Tanja suosittelee ottamaan suolahoitoa aina kuurittain. Kuurin pituus voisi olla noin 10 kertaa ja kuuri olisi hyvä ottaa aina kolmesti vuodessa. Tanja suosittelee suolahoidon kokeilemista myös muille ja aikookin tulla kohta uudestaan Saarenvireen suolahuoneeseen ottamaan suolahoitokuurin. Suu puhtaaksi Saarenvireessä Suun ja hampaiden kunto heijastuu ikäihmisten koko terveyteen. Hoitolaitoksissa ja kotona olevat vanhukset ovat suunhoidon riskiryhmässä. Tulehdukset heikentävät terveyttä ja pahentavat sairauksia kuten reumaa, astmaa, diabetesta, suolisto- ja sydänsairauksia.

11 Saarenvireen tiedotuslehti Puhtaat hampaat ja terve suu lisäävät ikäihmisten hyvinvointia, sanoo torniolainen suuhygienisti Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta. Sydän kiittää hyvin hoidetusta suusta. Hammasperäinen tulehdus on vaarallinen sydänpotilaille, joiden suuinfektiot on hoidettava viipymättä, sanoo torniolainen suuhygienisti Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta. Vanhuksilla hyvin hoidettu suu lisää hyvinvointia ja elämänlaatua. Ikää myöten syljeneritys vähenee luonnostaan. Kuiva suu on vanhuksilla yleinen vaiva. Kuivassa suussa syljen eritys on vähentynyt. Tavallisesti sylkeä syntyy 0,5 1 litraa päivässä, josta suuri osa erittyy syödessä. Suu alkaa tuntua kuivalta vasta, kun sylkimäärä laskee alle puolen litran vuorokaudessa. Kuivan suun voi tunnistaa helposti. Suu tuntuu tahmealta, sylki on vaaleata, kuivan ruoan nieleminen on vaikeaa ja irtoproteesin pito hankalaa. Muita kuivan suun oireita voivat olla metallin maku, kielikipu, suun limakalvon hiivatulehdus, pahanhajuinen hengitys ja hampaiden reikiintyminen lyhyessä ajassa. Myös äänteiden muodostaminen puhuessa voi hidastua. Syljen eritystä lisää pureskeltava ruoka. Suuta huuhdotaan vedellä ja juomana käytetään vettä. Kuivaa suuta voi kostuttaa apteekista saatavilla tekosylkivalmisteilla, jotka pitävät suun kosteana pitempään kuin vesi varsinkin yöllä. Fluorihammastahna ja imeskeltävät fluoritabletit estävät hampaiden reikiintymistä. Ksylitolipastilli on erityisen hyvä suunkosteuttaja. Monet lääkkeet kuten särkylääkkeet, nukahtamislääkkeet, verenpainelääkkeet ja väsyttävät antihistamiinit vähentävät syljen tuotantoa. Kuivaa suuta esiintyy myös nivelreumassa, Parkinsonin taudissa, verenpainetaudissa, diabeteksessa, jatkuvassa suuhengityksessä ja sylkirauhassairauksissa. Sairaana suun puhdistus on erityisen tärkeää, koska syljen eritys vähenee ja sokeripitoiset lääkkeet ja mehut lisäävät hampaiden reikiintymisriskiä. Suu on hyvä huuhdella lääkityksen jälkeen vedellä tai imeskellä ksylitolipastilli. Huolellinen suuhygienia on yhtä tärkeää kuin käsihygienia, toteaa Kohonen. Ihmisen suussa on satoja bakteerilajeja, jotka vaanivat tilaisuutta hyökätäkseen verenkiertoon reikiintyneiden hampaiden, tulehtuneen kiinnityskudoksen tai limakalvon haavaumien kautta. Suun limakalvot voivat herkistyä monille tulehduksille. Koska monien ikäihmisten yleiskunto ja immuunipuolustus heikkenevät, voi suuhun tulla kipeitä aftoja eli suun limakalvohaavaumia ja huuliherpestä. Päivittäinen hoito Hampaat pestään normaalisti kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, hammas- välit tikutetaan tai langataan ja hammasproteesit desinfioidaan pesun jälkeen. Vain joka kolmannen vanhuksen hammasproteesit ovat riittävän puhtaat ja heillä on suutulehdus proteesien alla. Proteesien pinnalla ja alla voi elää sieni- ja bakteerikasvusto. Proteeseja ei saa liottaa vesilasissa, koska bakteerit kasvavat kosteassa ja siirtyvät lasista suuhun. Pöpöt asuvat myös hammasharjoissa, joten ne on vaihdettava kolmen kuukauden välein. Hammasproteesia käyttävän kannattaa tarkistuttaa suu ja proteesit kerran vuodessa. Suun ja nielun huuhteleminen kädenlämpöisellä suolaliuoksella tai suuvedellä puhdistaa ja hoitaa suun limakalvoja ja kipeää kurkkua. Suolaliuos auttaa limakalvoille pesiytyneen infektion ja kudosvaurioiden paranemista. Terve limakalvo kykenee toimimaan paremmin bakteereja ja viruksia vastaan. Suun purskuttelu oliivi- tai rypsiöljyllä sitoo kosteutta ja rasvaa suun limakalvoja. Suolavedellä kurlaus on vanhaa suomalaista kansanperinnettä, joka desinfioi ja raikastaa koko suuontelon. Hyvä ravitsemus vähentää limakalvovaurioita ja suun kuivumista. Ennen flunssa-aaltoa myös suun hyvinvointia on syytä vahvistaa vitamiinilisällä. Kotimaiset marjat, hedelmät ja vihannekset tuovat terveyttä ja purtavaa myös suuhun. A- vitamiinin puutos lisää ientulehduksia ja C-vitamiinin puutos aiheuttaa hampaiden liikkuvuutta ja ienverenvuotoa. B-vitamiinien puute aiheuttaa suun limakalvojen kipeytymistä. Ennen syksyn flunssakautta suuhygienistin tekemä hampaiden ja suun puhdistus antaa luonnollista vastustuskykyä viruksia vastaan. Suun limakalvot ja hampaiden kunto tulisikin tarkastaa kaikilta vähintään kerran vuodessa. - Terve suu jaksaa hymyillä! Tuija Kohonen suuhygienisti (AMK) SHG-palvelu Suunvuoro suun.vuoro@pp.inet.fi

12 12 Toimintaa ja tapahtumia! Vesa ja Oiva Marttinen luovuttivat talolle Mannerheimristin ritari eversti Alpo Marttisen kuvan. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Vilho Auniola ja johtaja Tuomo Hokkinen vastaanottivat kuvan. Talon suosituimpiin ohjelmiin kuuluu hoitaja Paula Kiviniemen vetämät karaokeillat. Esiintymisvuorossa Reino Franssila. Joulun perinteisiin kuuluva Haaparannan ja Tornion yhteisen Kielikoulun oppilaiden esittämä Lucia-neito ja kulkue. Keminmaan kuoro esitti joulukonsertin. Palvelutalon asukkaat ystävänpäivän juhlalounaalla. Joulun aikaan myös yhteislaulutuokiot ovat suosittuja, tuokion vetäjinä toimivat Veikko Kari ja Kauko Näätsaari.

13 Perinteisesti helmikuussa tanssitaan vanhojen tanssit. Saimme ihastella kauniita pukuja ja kampauksia. Saarenvireen tiedotuslehti Asukashuoneiden remontointi käynnissä. Huoneen maalauspuuhissa Sami Ruotsalainen YIT Lapista. Keminmaan vanhaan kirkkoon tutustumassa Assar Suopanki, Kalle Tukkiniemi, Jaakko Kauppinen ja Artturi Heikkilä. Mukana myös hoitaja Helka Lantto. Viimeisimpiä kuulumisia vaihtamassa Hellin Ylipiessa, Erkki Keränen ja Toivo Kokkonen sotainvalidien päiväkahveilla. Kaukaisia vieraita ystävyyskaupunki Dewicestä. Vieraita vastaanottivat johtaja Tuomo Hokkinen ja talouspäällikkö Anneli Lampinen. Pääsiäistrullit Alisa Isometsä ja Vilma Sihvonen virpomassa tuoreeks terveeks talon asukkaita.

14 14 Kun Tornion Sairas- ja Kuntoutuskodin nimi muutettiin Saarenvireeksi, talossa järjestettiin avoimien ovien tilaisuus. Johtaja Tuomo Hokkinen tiedotti asiasta yleisölle. Saimme nauttia Rimpparemmin esityksestä, josta ei vauhtia ja meininkiä puuttunut. Hoitaja Marika Kokkonen talon yhteisellä porinatuokiolla. Sotainvalidien päiväkahveilla tornionjokilaaksolainen kirjailija Bengt Pohjanen kertoi teoksestaan, josta on tehty Sotaooppera-musiikkinäytelmä yhteistyössä säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa. Liisa ja Eero Aska lahjoittivat Eeron kirjoittamia kotiseutu ja muistelmakirjoja talolle. Lahjoituksen vastaanottivat ylilääkäri Pekka Ruuskanen ja johtava hoitaja Anne Ollitervo. Iida Katisko luovutti Uuno Katiskon muistorahaston käytettäväksi henkilökunnan virkistykseen. Lahjoituksen vastaanottivat johtaja Tuomo Hokkinen ja talouspäällikkö Anneli Lampinen.

15 Saarenvireen tiedotuslehti Näin me jaksamme! Tornion Sotainvalidien puheenjohtaja Yrjö Ollila ja sihteeri Anu Vasama luovuttivat hopeiset ansiomerkit kodinhoitaja Eira Palmgrénille ja kotiavustaja Ulla Holmalle. Näin lämpimissä tunnelmissa lopeteltiin Saarenvireen järjestämä vanhustenviikon juhla Tornion ikäihmisille. Saarenvireen asukas Artturi Heikkilä sai lämpimät halaukset tanssitaitelija Aira Samulinilta juhlan lopussa. Vastaava sairaanhoitaja Anna-Liisa Huhtalo merkkipäiväkahvien merkeissä. Kyllä nyt on mummoa riepoteltu Saarenvire järjesti vanhustenviikon juhlan Juhlaaamuna Meri-Lappi sai osaksensa myrskyisän räntäsateen, joka esti Helsingistä tulevan koneen laskeutumisen Kemiin. Lentokone laskeutui Ouluun, mistä oli bussikuljetus Kemiin. - Kyllä nyt on mummoa riepoteltu, totesi Aira Samulin saapuessaan ja otti suvereenisti tilan haltuunsa. Juhlassa Aira hauskutti yleisöä kertomalla vitsejä ja totta kai tanssitti istumatanssia. Näin 280 juhlavieraan odotus palkittiin ja he saivat nähdä tämän Hyrsylän mutkan ikiliikkujan. Juhlassa esiintyivät myös Ilopillerit ja Peippolan Pelimannit. Saarenvireen ylilääkäri Pekka Ruuskanen puhui Vanhustenviikon Kuntoutuminen kunniaan -teemasta. Henkilökunnan strategiailtapäivää vietimme Ruotsin Korpikylän Butiken på Landetissa. Strategian lisäksi shoppailimme liikkeessä ja nautimme hyvästä ruuasta ja muotiesityksestä.

16 16 Lasitetulla terassilla saan nauttia kukkaloistosta pitkälle syksyyn. Tärkeintä elämässä on puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää Sanonnat pitävät usein sisällään elämänviisauksia. Mikä elämässä on tärkeää? Nyky-yhteiskunnan kiristyvässä työtahdissa sitä ei monesti tule edes ajatelleeksi. Ihmiselle tekee hyvää pysähtyä joskus ja olla vain tekemättä mitään. Minulle tämän pysähtymisen mahdollisti vuorotteluvapaa. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelusuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Koko kesä kotona Ajatus jäädä vuorotteluvapaalle oli varmaan muhinut päässäni jo pitemmän aikaa. Olen aina haaveillut, kun saisi viettää koko kesän kotona. Kadehtinut opettajia, joilla tähän ainakin ennen on ollut mahdollisuus. Kuukauden kesäloma sehän nyt on aivan liian lyhyt, ollapa koko kesä. Ajatusta pyöritellessäni päätin vain yks kaks jäädä vuorotteluvapaalle ja toteuttaa haaveeni. Kertoessani jääväni vuorotteluvapaalle 2008, kaikki kyselivät - alatko opiskella? Oletko kyllästynyt työhösi? Kaikkiin näihin kysymyksiin oli vain yksi vastaus - ei. En opiskele, enkä ole kyllästynyt työhöni. Mitä sain aikaiseksi Aika on niin suhteellinen käsite. Ajattelin vapaalle jäädessäni, että tehen sitten sitä ja tätä, paljon asioita oli mielessä. Mutta kuinka ollakaan aika meni kuin siivillä. Tavallisia arkiaskareita tehdessä huomasi, että päivähän hurahti, eikä mitään sen kummempaa saanut aikaiseksi. Toisaalta taas miettii, olisiko pitänytkään? Otinhan oman vapaani, jotta saan olla vain, kerrankin tekemättä mitään. Vaikeinta oli varmaan irrottautua omista työ asioista. Virikeohjaajana toimiessani, totta kai, lehdissä oli paljoa asioita joista heti työ putkahti mieleen. Parhaani mukaan karistin ajatukset päästäni. Kesä oli hyvä, aurinkoisia päiviä riitti. Kesän alussa hääräsin paljon pihalla kukkaistutusteni kimpussa, nauttien aurinkoisista päivistä. Koti tuli puunatuksi, kaapit siivottua. Siinähän sitä olikin yhdelle kesälle. Syksyä kohden ja ilmojen viiletessä, mietin jo että tästä voisi lähteä töihin. Siis mitä sain aikaiseksi - en mitään. Vaan palaanpa täysin levänneenä takaisin työhön ja odottelen niitä eläkepäiviä sitten 12 vuoden päästä. Kaiken kaikkiaan eniten vuorotteluvapaastani on nauttinut perheeni, asuessaan viiden tähden hotellissa. Kun antaa, niin myös saa. Kukapa ei rakkaimpiaan hemmottelisi? Iloisiin tapaamisiin, Marja Marttinen virikeohjaaja

17 Saarenvireen tiedotuslehti Laitoshuoltaja Annamaija Pörhölä esittäytyy Laitoshuoltaja Annamaija Pörhölä aloitti työt Saarenvireessä Hän työskenteli sitä ennen laitoshuoltajan työssä Tornion terveyskeskuksen vuodeosasto kakkosella. Annamaija valmistui laitoshuoltajaksi vuonna 2003, mutta hän teki sitä ennen jo laitoshuoltajan työtä. Hän on tehnyt kohta 10 vuotta laitoshuoltajan työtä. Koulutus oli vaativa ja siinä oli kuusi näyttöä jotka piti hallita, että pääsi läpi koulusta. Saarenvireen laitoshuoltajan tehtävät ovat aivan erilaiset kuin sairaalaympäristön. Annamaija kertoo, että laitoshuoltajan työ on monipuolista. Saarenvireessä on monta eri osastoa ja lisäksi allasosasto on pidettävä puhtaana. Annamaija on iloinen ja reipas ihminen. Hän on viihtynyt hyvin työssään Saarenvireessä. Hän kertoo, että mukavinta työssään ovat asiakkaat. Hän pitää vanhusten kanssa työskentelystä. Annamaija kokee olevansa oikealle alalla ja hän pitää tekemästään työstä. Hän kehuu Saarenvireen henkilökuntaa mukavaksi. Saarenvireessä on neljä laitoshuoltajaa ja Annamaija on nyt yksi heistä. Hän kertoo, että muut laitoshuoltajat niin kuin koko muukin henkilökunta ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Annamaija kertoo, että Saarenvireessä on kylpylätunnelmaa. Asiakkaat saattavat kävellä saunatakit päällä ja uimavaatteet pussissa allasosastolta huoneeseen. Asiakkaiden vaihtuvuuden takia huoneita pidetään puhtaina myös kuin kylpylässä, jotta uudet asiakkaat pääsevät puhtaaseen huoneeseen. Terveisiä Annelta! Tornion Sairaskotisäätiön hallitus on valinnut minut johtavaksi hoitajaksi alkaen. Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet talon toimintatapoihin ja omaan työtehtävääni perehtyessä. En ole talossa ensimmäistä kertaa, sillä ensikontaktini taloon tapahtui jo vuonna 2000, jolloin yhteistyöni päiväkeskustoiminnan kanssa alkoi. Taloon olen siirtynyt Tornion kaupungin kotihoidosta, jossa olen työskennellyt viimeiset kahdeksan työvuotta. Työuraani olen kasvattanut Tervolan terveyskeskuksessa, Kymenlaakson keskussairaalassa sekä Tornion kaupungin terveyspalveluissa. Asiakkaani ovat olleet vauvasta vaariin ja viimeiset kahdeksan vuotta olen toiminut ikääntyvien asiakkaiden parissa. Tämä kaikki työn ja koulutuksen kautta hankittu kokemus antaa pohjaa ja intoa toimia niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin hyväksi. Alkuvuoden aikana Tornion Sairas- ja Kuntoutuskoti on saanut uuden nimen Saarenvire. Nimen muutos ei ole tuonut muutosta kuntoutus- ja hoitotyöhön, joka on arkipäivää, mutta asiakaskunnan muutos tulevaisuudessa tuo uusia haasteita toimintaamme. Johtavana hoitajana tehtäväni on vastata yhdessä henkilökunnan kanssa uusiin haasteisiin. Haasteissa Saarenvireen kokenut henkilökunta on suuri voimavara. Heillä on pitkä kokemus hoito- ja kuntoutustyöstä sekä into kehittää sitä. Henkilöstöjohtamisen lisäksi minusta on tärkeää säilyttää tuntuma kenttätyöhön. Osallistuminen asiakastyöhön on myös vuoropuhelua hoito- ja kuntoutustyöntekijöiden, että asiakkaiden kanssa. Haluan tehdä parhaani, jotta sotiemme veteraaneilla ja muilla asiakkailla olisi hyvä ja turvallinen olo talossamme. Minut on otettu lämmöllä vastaan. Tästä on helppo jatkaa eteenpäin ja toimia asiakkaiden parhaaksi. Ystävällisin terveisin Anne Ollitervo

18 18 HYVÄ RUOKA TUKEE KUNTOUTUMISTA Tarjoamalla maukasta, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa haluamme tukea asiakkaidemme kuntoutumista ja elämänlaadun paranemista. Ruokailutapahtumasta pyrimme tekemään viihtyisän elämyksen, joka jättää hyvän mielen. Nämä vaativat tavoitteet ohjaavat kaikkien meidän ravitsemushuollon työntekijöiden työtä. Onneksemme Saarenvireellä on oma valmistuskeittiö ja laitoksen pienehkö koko mahdollistaa kotiruualta maistuvat ateriat. Kun leivomme siihen kodintuoksuiset kahvipullat, lisää se laitoksemme kodinomaisuutta. Olemme kiitollisia myönteisestä ja kannustavasta palautteesta, jota olemme asiakkailtamme saanet lähes poikkeuksetta koko toimintamme ajan. Muutoksen tuulia vuosien vieriessä Paljon on muuttunut siitä, kun otin vastaan emännän tehtävät laitoksemme aloittaessa lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen tehtäväni oli tilata astiastot, ruokailuvälineet ja muu tarvittava varustus. Ruokailuaikojen ja -käytäntöjen, tavaratilausten sekä työ- ja ruokalistojen suunnittelu vaati myös paljon aikaa. Kuukauden työn jälkeen talomme ja sen mukana myös keittiömme oli valmis vastaanottamaan ensimmäiset kuntoutukseen tulevat sotainvalidit ja veteraanit. Merkittävä panostus henkilökunnaltamme oli laadunhallintajärjestelmän luominen. Se vaati paljon, mutta auttoi sitten ratkaisevasti, kun omavalvontajärjestelmä tuli pakolliseksi ja vaati suunnitelman sekä kirjallisen dokumentoinnin. Se on tuonut myös selkeyttä työnjakoon ja helpottanut tehtävien kierrätystä. Viime vuosina myös ulkoiset toimintapuitteet ovat parantuneet. Olemme saaneet uuden ruokailulinjaston, joka joustavoittaa linjalla etenemistä. Erityisen hyvä parannus on ollut tavaran vastaanottotilan rakentaminen. Viimeisin uudistus oli keittiön lattiapinnan uusiminen. Näin ollen työympäristö on nyt hyvässä kunnossa. Tulevista muutoksista Asiakkaidemme ikärakenne ja kunto ovat luonnollisesti muuttuneet. Alkuvuosina lähes kaikki toimivat itsenäisesti. Nyt useimmille ruokailutarjotin viedään pöytään. On kuitenkin tärkeää, että omatoimisuutta tuetaan mahdollisimman pitkälle myös ruokailutapahtumassa. Sotainvalidit ja sotiemme veteraanit sekä heidän puolisonsa kuitenkin vähenevät vääjäämättömästi. Meillä on erinomainen ikäihmisten kuntoutuksen erikoistunut laitos, joka uskoakseni kyllä löytää paikkansa myös tulevaisuudessa väestömme ikääntyessä hyvin nopeasti. Työni ravitsemushuollosta vastaavana emäntänä on ollut mielenkiintoista, vaikka joskus raskastakin. Yhdessä ammattitaitoisten ja hyvien työntekijöiden kanssa olemme kuitenkin aina selviytyneet. Siitä lämmin kiitos koko talon väelle. Kun puitteet ja toiminnan laatu ovat kunnossa, voin hyvillä mielin siirtyä vapaalle ensi keväänä. Kaarina Manninen Emäntä

19 Saarenvireen tiedotuslehti Emäntä Kaarina Manninen ja kodinhoitaja Eira Palmgrén ovat siirtymässä vapaalle v aikana. KUNTOUTUSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ KUNNITTAIN VUONNA 2008 EIRA JÄÄ ELÄKKEELLE Palvelutalo Saarenkodin äitihahmo Eira Palmgren on jäämässä eläkkeelle kesällä Hoitaja Eira Palmgren on työskennellyt Saarenkodissa sen avaamisesta lähtien eli vuodesta Aikaisemmin Eira on työskennellyt Tornion kaupungin kotipalvelussa kodinhoitajana. Saarenkodin ensimmäiset asukkaat ja omaiset kävivät tutustumassa taloon Eiran opastamana jo ennen muuttoa. Asukkaat olivat silloin omatoimisempia ja avuntarve oli vähäisempi, mutta vuosien varrella avuntarve on luonnollisesti kasvanut asukkaiden ikääntyessä. Eira työskenteli Saarenkodissa aluksi yksin ja vain aamu- vuorossa. Nykyään hoitajia on kolme ja työtä tehdään myös iltavuorossa. Kotisairaanhoidon palvelut järjestetään talosta sitä tarvitseville asukkaille. Kesällä 2009 on siirrytty omahoitajajärjestelmään, joka tarkoittaa sitä että jokaisella hoitajalla on viisi omaa asiakasta. Luottamus syntyy ja kasvaa asiakkaan ja työntekijän välille, koska sama hoitaja huolehtii asiakkaan kaikista asioista. Vaikka hoitajan työ on muuttunut vaativammaksi, Eira on aina pitänyt työstään ja asiakkaistaan. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, koska on voinut palvella asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti. Sama työntekijä avustaa aamutoimissa, pesuissa ja asioinneissa. Myös imurointi ja siivous kuuluvat työnkuvaan toisin kuin kuntapuolen kotihoidossa. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Eiralta saamaansa apuun. Myös yhteistyö omaisten kanssa on toiminut saumattomasti. Eläkepäivät lähestyvät ja Eira on tyytyväinen siihen ratkaisuun, että on jäänyt jo kaksi vuotta sitten osa-aikaeläkkeelle harjoittelemaan kotona oloa. Töiden loppuminen kertaheitolla olisi ollut liian suuri muutos. - Nyt on helpompi luopua työnteosta, kun tietää miten ajan saa kulumaan eläkkeellä ollessa, kertoo Eira. Kiitollisin mutta haikein mielin Eira aloittaa eläkepäivänsä , mutta lupautuu harkitsemaan paluuta vapaaehtoistyön merkeissä. Äitihahmoa voi siis vielä nähdä avustajana Saarenkodin retkillä sekä muissa mukavissa tapahtumissa. -Tapaamisiin! Enontekiö 11 Haaparanta 25 Haukipudas 1 Inari 3 Kemi 58 Kemijärvi 8 Keminmaa 30 Kittilä 1 Kokkola 1 Kolari 16 Kuivaniemi 2 Kuusamo 1 yli 50 henk./vuosi henk./vuosi henk./vuosi alle 10 henk./vuosi ei kuntoutujia Muonio 1 Pello 14 Ruotsi 20 Ranua 1 Rovaniemi 6 Salla 1 Simo 12 Sodankylä 14 Tervola 21 Tornio 236 Ylitornio 49 YHTEENSÄ 532

20 20 Saarenvireen palvelut Kuntoutus Saarenvire tarjoaa asiakkailleen laitoskuntoutusta, avokuntoutusta ja ryhmämuotoista päiväkuntoutusta. Erilaisilla yksilöterapioilla ja -hoidoilla sekä monipuolisella ja aktiivisella ryhmätoiminnalla tuetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuntoutukseen pääsyn perusteet, kuntoutusmuoto ja kuntoutuksen pituus riippuvat sotainvalidin haitta-asteesta ja veteraanin toimintakyvystä ja kuntoutuksen tarpeesta. Laitoshoito Laitoshoito voi olla pysyvää asumista Saarenvireessä, jaksoittaista laitoshoitoa vuorotellen kotona ja Saarenvireessä tai osaaikaista laitoshoitoa eli päiväsairaalahoitoa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon voi hakeutua sotainvalidi, jonka haitta-aste on vähintään 25 %. Palvelutalo Saarenkoti Saarenkotiin voivat hakeutua asumaan ikäihmiset, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan. Asukkaat voivat halutessaan käyttää Saarenvireen tukipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa koti-, kotisairaanhoito- ja kuntoutus- ja ateriapalvelut sekä laaja virkistysja viriketoiminta. Hakemukset palvelutalo Saarenkotiin toimitetaan suoraan Saarenvireeseen. Päiväkeskus Saarenhelmi Palvelut on tarkoitettu kaikille torniolaisille vanhuksille ja vammaisille. Tavoitteena on tarjota toimintakykyä ja omatoimisuutta ylläpitäviä ja parantavia palveluja. Saarenhelmen palveluilla tuetaan asiakkaan kotona asumista. Ateriapalvelut Vähintään 20 %:n sotainvalidit voivat käyttää heille sotilasvammalain mukaan kuuluvaa ateriaetuutta Saarenvireessä. Lääkäripalvelut Lääkäripalvelut on tarkoitettu Saarenvireen asukkaille ja kuntoutujille. Neuvontapalvelu Saarenvireestä hoidetaan Länsi-Lapin ja Ruotsin Norrbottenin alueella asuvien sotainvalidien ja sotiemme veteraanien neuvontapalvelua. Neuvontapalvelu on kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa, jolla tuetaan asiakkaan ja hänen perheensä selviytymistä kotona. Avustajatoiminta Avustajapalvelu tukee sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä asumista omassa kodissaan. Avustajatoiminta ei korvaa kunnallista kotipalvelua vaan täydentää sitä. Avustajien tehtäviin kuuluu arkiseen elämään ja kodinhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ruuanlaittoa, ylläpitosiivousta, vaatehuoltoa, piha- ja ulkotöitä, asiointia ja saattajatehtäviä. Suolahoito Suolahoitoon voivat hakeutua kaikki suolahoidosta kiinnostuneet, lisätietoja ja ajanvaraus Saarenvireen neuvonnasta. YHTEYSTIEDOT Saarenvire Pitkäkatu Tornio puh. (016) , fax (016) saarenvire@saarenvire.fi Ajanvaraus/vastaanotto puh. (016) Johtaja Tuomo Hokkinen puh. (016) , gsm tuomo.hokkinen@saarenvire.fi Ylilääkäri Pekka Ruuskanen puh. (016) pekka.ruuskanen@saarenvire.fi Talouspäällikkö Anneli Lampinen puh. (016) anneli.lampinen@saarenvire.fi Johtava hoitaja Anne Ollitervo puh. (016) anne.ollitervo@saarenvire.fi Vastaava fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi puh. (016) Kuntoutusosasto virpi.kuukasjarvi@saarenvire.fi Vastaava sairaanhoitaja Anna-Liisa Huhtalo puh. (016) Hoito-osasto a-l.huhtalo@saarenvire.fi Vastaava hoitaja Eija Kinos puh. (016) Päiväkeskus eija.kinos@saarenvire.fi Toimintaterapeutti Seija Leutola puh. (016) seija.leutola@saarenvire.fi Emäntä Kaarina Manninen puh. (016) Keittiö kaarina.manninen@saarenvire.fi Laitostyöntekijä Jukka Kunnari puh. (016) , gsm Kiinteistöhuolto jukka.kunnari@saarenvire.fi Sosiaaliohjaaja Anu Vasama puh. (016) , gsm Neuvontapalvelu anu.vasama@saarenvire.fi Sosiaaliohjaaja Marika Kokkonen puh. (016) , gsm Neuvontapalvelu marika.kokkonen@saarenvire.fi Projektipäällikkö Maija Saarenpää puh. (016) , gsm Avustajatoiminta maija.saarenpaa@saarenvire.fi