Bostonin pysäköinninvalvonnassa. teknologiaa sivu 29. Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bostonin pysäköinninvalvonnassa. teknologiaa sivu 29. Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7 /2010 Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna: Kunta ei kykene jätevesineuvontaan paikan sivulla 36 päällä. sivu 44 Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien käyttöön sivu 18 Bostonin pysäköinninvalvonnassa uusinta teknologiaa sivu 29 Vantaa on testannut hulevesiohjelmaansa vuoden verran sivu 38 Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6 LUVAT VERKOSTA

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 18 Norrköpingin Skvallertorget on yhteistä katutilaa, jolla autot ajavat varoen. Aukio on suunniteltu Shared Space -periaatteiden mukaisesti: julkinen tila kaikkien käyttöön. 13 Palkittu Kymppi R -ohjelma on tiivistänyt Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmän yhteistyötä alueiden ja palvelujen suunnittelussa. 26 Helsinki uusii pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmänsä. Ensi keväänä Tiina Korhoselle on luvassa kämmentietokone. 38 Yksi Vantaan hulevesiohjelman kohteista on Marja-Vantaa, jonka keskuspuistoon rakennetaan hulevesiallas. INFRA-IT Jyväskylässä on rakennus- ja katutyölupia siirretty verkkoon 6 Espoossa ja Turussa on parin vuoden kokemus verkkoluvista 8 KRYSP-hanke tehostaa kuntatiedon tarjontaa 12 Jyväskylä ohjaa yhdyskuntakehitystään reaaliajassa 13 Hollola ja Nastola hyötyisivät etäluennan ulkoistamisesta 15 YHDYSKUNTA Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien liikkujien käyttöön 18 Kiertoliittymän sijaan ons dorpsplein 20 Työympäristö murroksessa kunnanvirastosta monitoimitila 24 LIIKENNE Helsingille uusi pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä 26 Boston hyödyntää pysäköinninvalvonnassa uutta teknologiaa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 VESIHUOLTO Vantaa on toteuttanut hulevesiohjelmaa reilun vuoden 38 Kuntien arvioitava hulevesitulvien riski 43 Vihdissä parisataa taloa saa jätevesineuvojan pihalleen 44 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntaliiton ympäristöasiantuntija: Koppalakit naulaan 46 Yli-insinöörin ratkaisu pulmiin on neuvonta 48 Selkeät kunnan linjaukset tarpeen haja-asutuksen vesihuollossa 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Perämerenkaari 17 Kolumni/Mette Granberg: Eräänlainen porttiteoria 37 Lukijoilta/Jaakko Rahja Kuntien syytä herätellä tiekuntia 51 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 7/2010 3

4 edellä! Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juha Sorri TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Oletko pahassa paikassa? Otsikon kysymys on nopeasti vakiintunut suomalaisten mobiiliviestinnän aloitusrepliikiksi. Sen sijaan että esittäydyttäisiin ja tervehdittäisiin, kysytään paikkaa, koska soittajan näkee jo puhelimesta. Ennen kännyköiden valtakautta puhujan paikasta ei ollut epäselvyyttä. Hän oli siellä, minne linja oli vedetty. Ja yhden linjan päässä oli useimmiten vain yksi puhelin. On hiukan paradoksaalista, että nykymaailmassa, jossa paikkatietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, aloitetaan puhelinkeskustelu kysymyksellä olinpaikasta. Ehkä piankin puhelin kertoo myös tämän ennen kuin puhelu edes alkaa. Monet paikkatietoa hyödyntävät kaupalliset mobiilipalvelut tarjoavat arkea helpottavaa tietoa kuluttajille, rakentajille, logistiikkayrityksille... Mahdollisuudet ovat kuitenkin paljon nykyistä laajemmat. Onnistuminen edellyttää paitsi rohkeaa tuotekehitystä palveluyrityksissä myös paikkatietoaineistojen keruun ja ylläpidon oikeudenmukaista ja kestävää rahoitusratkaisua. Kunnat keräävät merkittävän osan maassamme kaupallisesti hyödynnettävästä paikkatiedosta, eikä niiden toimintaedellytyksiä tiedon keruussa ja ylläpidossa pidä vaarantaa yliolkaisilla puheilla tietojen luovuttamisesta vapaasti kaupalliseen käyttöön. Monipuolinen paikkatiedon käyttö ja siihen perustuvat sähköiset palvelut voivat tehostaa kuntien toimintaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Edellytyksenä on ennakkoluulottomuus uusien palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. On ymmärrettävä, ettei ehkä sittenkään kannata tehdä kuten aina ennen. Joissain tapauksissa lainsäädännön tarkistaminenkin saattaa olla tarpeen. Asetuksen asettelua Hajajätevesikeskustelu tulvahti yli äyräiden kesällä, kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset testituloksensa pientalojen jätevedenpuhdistamojen toimivuudesta. Vaalienaluskiihkossa eräät poliitikot ovat avautumisillaan muuttaneet haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoprosessin täydelliseksi farssiksi. Nyt kelvottomaksi haukutun asetuksen toimeenpanoa yritetään tehostaa muuttamalla ympäristönsuojelulakia. Tuloksena on eriskummallista lainsäädäntöä. Asetuksen toimeenpanoa valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat päätyneet ikävään välikäteen. He joutuvat ratkomaan sosiaalisten suoritusesteiden ja muiden poikkeavuuksien merkittävyyttä kovin ailahtelevassa säädösympäristössä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus Turvallisuus 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Katutöissä uusi palvelu on havaittu hyväksi JYVÄSKYLÄN LUPAPROSESSIT verkkoon vähitellen Osa suurista kaupungeista on alkanut siirtää paikkatietoa hyödyntäviä palvelujaan vähitellen verkkoon. Espoo, Turku ja Jyväskylä ovat etujoukoissa rakennuslupien ja katutyölupien sähköistämisessä. Toimijoiden halu ja kyky ottaa käyttöön uusia työkaluja vaihtelevat niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Jyväskylä hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti perinteisten karttapalvelujen lisäksi muun muassa maankäytön ja kaupungin palveluverkon suunnittelun eri vaiheissa. Kaupunki on ollut viime vuosina tiiviisti mukana paikkatietopalvelujen kehittämishankkeissa. Tietoa tarjotaan yhteisesti kehitettyjen tietopalvelurajapintojen kautta. Tarkoitus on, että asiakkaan järjestelmät noutavat tarvittavat tiedot näistä rajapinnoista itsenäisesti ilman, että tiedon tuottajan tarvitsee reagoida yksittäisiin pyyntöihin. Muutaman vuoden takaisessa laajassa KuntaGML-hankkeessa kehitetty kantakarttapalvelu ja ajantasa-asemakaavatieto ovat käytettävissä rasterimuotoisina. Myös ulkoilukartta ja pyöräilyreitistö on saatavilla tietopalvelurajapinnassa. Vektorimuotoista paikkatietoaineistoa emme ole vielä avanneet. Sille ei juuri ole ollut kysyntää, Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartman sanoo. Kunnon alkusysäys tarpeen Tekninen valmius rakennus- ja ympäristölupatietojen avaamisesta on olemassa, kunhan rajapintapalvelut ovat saatavissa. Tietojen hyödyntämiseksi tarvittaisiin Hartmanin mielestä kunnon alkusysäys, jotta palvelu saadaan laajaan käyttöön. Oikea kysyntä tietopalvelurajapinnoille puuttuu vielä. Se olisi kuitenkin edellytys sille, että kaikki tiedontuottajat ottaisivat ne käyttöön. Kantakartta-aineistolla on kysyntää, ja meillä on merkittäviä vuosisopimuksia yritysten kanssa. Jos sen luovutuksesta ei voitaisi periä maksua asiakkaalta lainkaan, tarvittaisiin muita rahoituslähteitä. Maksutuloilla saamme katettua ehkä prosenttia nykyisen paikkatietopalvelumme ylläpitokustannuksista, Hartman kertoo. Katutyöluvat siirtyvät vauhdilla verkkoon Yleisten alueiden lupia, kuten johtojen sijoituspaikka- ja katutyölupia sekä tapahtumalupia, on voitu Jyväskylässä hakea sähköisesti kuluvan vuoden alusta lähtien. Asiakaspalaute oli erityisesti käyttöohjeiden osalta alkuvaiheessa kriittistä, vaikka ohjeistus on varsin perusteellinen. Muun muassa Jyväskylän Energia Oy tytäryhtiöineen otti kuitenkin palvelun innostuneesti käyttöön ja toivoo, että myös päätökset voitaisiin toimittaa sähköi- 6 Kuntatekniikka 7/2010

7 INFRA-IT Jyväskylän kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander ja JE-Urakointi Oy:n projektinvetäjä Ari Itkonen Keskustien kaapelointityömaalla. Kuntatekniikka 7/2010 7

8 INFRA-IT sesti. Sähköisen allekirjoituksen toteutettavuus ja arkistointisäädökset estävät toistaiseksi tämän, Jyväskylän katupäällikkö Tuula Smolander sanoo. Katualueen lupia käsittelevä henkilöstö pitää sähköistä lupaprosessia työtä helpottavana uudistuksena. Hakemukseen on helppo pyytää ja saada täydennyksiä paperisen lupahakemuksen täydentämiseen verrattuna. Olemme lupakäytännöissämme ilmeisesti olleet jo aiemmin niin tiukkoja, ettei sähköinen palvelu ole lisännyt puutteellisten hakemusten määrää. Luvilla on yleensä niin kiire, että tarvittavat täydennykset toimitetaan ripeästi. Toisaalta on paljon myös niitä, jotka hakevat lupaa aivan liian myöhään, Smolander kertoo. Yksi työvaihe siirtynyt asiakkaalle Kun luvanhakija on merkinnyt paikan ja muut tiedot sähköiseen hakemukseen, lupakäsittelijän työ helpottuu ja nopeutuu. Olemme pankkien tapaan siirtäneet yhden työvaiheen asi- Tuula Smolander ja Ari Itkonen ovat tyytyväisiä sähköisen lupaprosessin sujuvuuteen. Katutyölupien hakemisesta verkossa on syntymässä vakiintunut käytäntö JE-Urakointi Oy:ssä. Se on Jyväskylän Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka toimialana on energia- ja vesihuoltoverkostojen rakentaminen ja kunnossapito. akkaalle, Smolander naurahtaa. Johtojen sijoituspaikka- ja katutyöluvista haetaan sähköisenä noin viidennes, tapahtumaluvista vajaat puolet. Viime vuonna, jolloin sähköinen lupaprosessi ei vielä ollut käytössä, katutyölupia myönnettiin Jyväskylässä noin 600 kappaletta ja yhteensä yleisten alueiden lupia noin tuhat. Suurin osa katutyö- ja sijoituspaikkalupahakemuksista tulee Jyväskylän Energia Oy:ltä. Sähköisen lupaprosessin käyttäminen riippuu olennaisesti työmaan vetäjästä: jotkut ottavat uusia toimintatapoja nopeammin käyttöön kuin toiset. Smolander toivoo sähköisten lupahakemusten määrän lisääntyvän jatkossa. Hakemusten laatu vaihtelee Yleisten alueiden luvanhakijat ovat pääasiassa ammattilaisia. Siitä huolimatta lupahakemusten taso vaihtelee paljon. Pientalohankkeissa hartiapankkirakentajat unohtavat usein hakea katutyöluvat kokonaan. Espoossa ja Turussa jo parin vuoden kokemus Espoossa ja Turussa on jo parin vuoden kokemus sähköisistä rakennusluvista. Turussa on tänä aikana ehditty käsitellä parisataa rakentamiseen vaadittavaa lupaa ja Espoossa reilut sata. Myönnettyjen lupien kokonaismäärästä sähköiset luvat muodostavat kuitenkin vain muutaman prosentin. Espoossa sähköisistä lupahakemuksista valtaosa on kohdistunut pientaloihin, mutta lupaprosessin on usein hoitanut esimerkiksi pääsuunnittelija. Sähköisellä rakennusluvalla on tosin laitettu vireille myös kokonaan uuden kerrostalokohteen rakentaminen. Molemmissa kaupungeissa palvelua pyritään varsinaisten rakennuslupien osalta suuntamaan ja markkinoimaan lähinnä ammattilaisille. Hakemukset puutteellisia Sekä Turussa että Espoossa on Jyväskylän tapaan törmätty puutteellisiin hakemuksiin. Sähköistä lupaa on myös käytetty kohteissa, joissa on rasitteena aiempia epäselvyyksiä, kuten luvatta rakentamista, riitaisia naapurisuhteita, aiempia kielteisiä lupapäätöksiä tai maksamattomia suunnittelupalkkioita. Espoossa isoja rakennusliikkeitä ja muita isoja toimijoita kaivattaisiin nykyistä enemmän palvelun käyttäjiksi. Jatkossa palveluun voisi lisätä lupapäätöksen jälkeen tapahtuvat toimenpiteet, kuten esimerkiksi työnjohtajien hyväksyttäminen ja työmaakatselmusten yhteydessä vaadittavien asiakirjojen toimittaminen. Lisää havainnollisuutta Espoon rakennusvalvonnan mukaan palvelusta voisi kehittää sähköpostia ja puhelinta korvaavaan yhteydenpitovälineen käsittelijän ja hakijoiden välille, mikä ehkä toisi käytännön uudistuksia myös lupakäsittelijöiden työhön. Turussa pidetään jatkokehityksen kannalta tärkeänä sitä, että kerättävä tieto kuvaisi rakennushanketta nykyistä havainnollisemmin. Se edellyttäisi visuaalisempaa käyttöliittymää, jonka avulla hakija harjoittaisi eräänlaista virtuaalirakentamista. Pori mukaan marraskuussa Porissa puolestaan on käyty läpi oman henkilöstön koulutusvaihe, ja palvelua on syksyn aikana testattu suppean pääsuunnittelijajoukon kanssa. Palvelu avataan marraskuussa, jolloin rakennusvalvonta on muuttanut toisiin toimitiloihin. 8 Kuntatekniikka 7/2010

9 Asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Ammattilaistenkin keskuudessa lupa-asioiden hoidossa voi olla huikeita eroja. Jotkut eivät tunnu välittävän oman työmaansa ulkopuolisesta elämästä yhtään mitään, kun toiset hoitavat viimeisen päälle sekä lupa-asiat että itse työmaatkin. Taso vaihtelee uskomattoman paljon, Tuula Smolander hämmästelee. Hänen mukaansa talonrakennustyömailla esimerkiksi työturvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, mutta työmaan viereisen kevytliikenneväylän liikenneturvallisuudesta ei useinkaan olla kiinnostuneita, vaikka työmaa vaikuttaisi siihen merkittävästi. Sähköinen lupahakemus vielä harvinaisuus Lupasihteeri Päivi Turpeinen Jyväskylän rakennusvalvonnasta kertoo, että sähköinen rakennuslupa on ollut käytössä noin vuoden. Toistaiseksi vain pieni osa rakennusluvista haetaan sähköisenä. Voidaan oikeastaan puhua vielä yksittäistapauksista. Lähiaikoina on tarkoitus järjestää rakennuttajille infotilaisuuksia, jotta käyttäjiä saataisiin lisää. Asiakkaiden palaute palvelusta on ollut kirjavaa. Toiset ottavat uusia toimintatapoja mielellään käyttöön, toiset taas pitäytyisivät mieluummin vanhassa käytännössä, Turpeinen sanoo. Mieltymykset vaihtelevat myös lupavalmistelijoiden keskuudessa. Yleisenä ongelmana kaikilla sähköisen rakennusluvan käyttäjillä on lain vaatimukset täyttävän sähköisen arkiston puuttuminen. Näin ollen hakemusasiakirjat joudutaan toistaiseksi arkistoimaan paperimuodossa. Tekla Oyj:n kehittämä sähköisen rakennusluvan käyttöliittymä on käyttöönottovaiheen tarkistusten jälkeen toiminut teknisesti hyvin. Hakemuksen täydentäminen liitteillä on myöhemmin helppoa. Hakemusten täydennystarve viivyttää lupaa Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen rakennusvalvonnan vastuualueen johtaja Raimo Ström sanoo, että asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Asian vireille saaminen siis helpottuu. Työ alkaa oikeastaan vasta tästä. Jos lupahakemus saapuu meille verkon kautta kovin keskeneräisenä, sen saaminen päätöksentekoa edellyttävään kuntoon voi vaatia useamman täydennyskierroksen. Se hidastaa lupaprosessia. Kovin suurien hankkeiden lupahakemuksiin ei sähköistä kanavaa ole vielä sovellettu. Hakuoikeudet vain ammattilaisille? Strömin mukaan Jyväskylässä on miettitty sellaistakin vaihtoehtoa, että oikeudet sähköisen luvan hakemiseen annettaisiin vain hankkeiden vastaaville työnjohtajille tai pääsuunnittelijoille, jotka hoitaisivat prosessin luvanhakijan puolesta. Näin kertarakennuttajien ei tarvitsisi opetella sähköistä hakuprosessia. Uskon, että tällaisesta järjestelystä olisi hyötyä, Raimo Ström korostaa. Jyväskylän rakennusvalvonta parantaa jatkuvasti omaa valmiuttaan sähköisten lupien käsittelyssä. Toistaiseksi palvelun markkinoinnissa asiakkaille on edetty maltillisesti, jotta uutta palvelumuotoa käyttäviä asiakkaita kyetään palvelemaan riittävän hyvin. Hyvät vesimittarit pitävät pintansa laadussa, kestävyydessä ja mittatarkkuudessa KROHNEN VESIMITTARIT Kuntatekniikka 7/2010 9

10 10 Kuntatekniikka 7/2010

11 Ajantasa-asemakaava, kantakartta, rakennusluvat, ympäristöluvat, opastavat tiedot... KRYSP avaa ja tehostaa kuntatiedon tarjontaa INFRA-IT Kaikille paikkatietopohjaisen tiedon tarvitsijoille avoimia tiedonsiirtorajapintoja on viime vuosina kehitetty kahdessa laajassa kuntien, valtion ja alan yritysten yhteisessä hankkeessa. Kevääseen 2011 jatkuvassa KRYSP-hankkeessa (kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) tavoitteena on kuntien palveluprosessien tehostaminen ja palvelujen laadun parantaminen. TEKSTI Paavo Taipale Hankkeessa mukana olevissa kunnissa on yhteensä 4,4 miljoonaa asukasta, joten se kattaa yli 80 prosenttia maamme väestöstä. Siinä on pyritty parantamaan kuntien omia tietojärjestelmiä ja yhteistoimintaa, mutta myös kuntien ja valtion sekä kuntien ja yritysten välistä tiedon siirtoa. Taustalla on julkisen hallinnon tehostamisvaatimus, kertoo hankkeen johtaja, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta. Kun tietojärjestelmiä tarjoavia yrityksiä on runsaasti, on järjestelmien yhteentoimivuutta parantavien käytäntöjen löytäminen ollut erittäin haasteellista. Aiemmassa KuntaGMLhankkeessa avattiin tiedonsiirtorajapintaan kaksi palveluprosessia: ajantasa-asemakaava ja kantakartta. Nyt siihen lisätään rakennusluvat ja ympäristöluvat sekä ns. opastavat tiedot, joihin kuuluvat muun muassa opaskarttaja osoitepalvelut. Samassa yhteydessä parannetaan aiempia tiedonsiirtorajapintoja. Sähköisen asioinnin työpöytä valmisteilla Valtionhallinnossa on käynnissä SADE-hanke (sähköinen asiointi ja demokratian edistäminen). Siinä tehdään parhaillaan esiselvityksiä muun muassa Väestörekisterikeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristöministeriön asumisen palvelujen kehittämisestä. Valtion hankkeessa on ollut tavoitteena valtakunnallisen sähköisen asioinnin kehittäminen tukemaan kuntien toiminnan tehokkuutta. Kuntien näkemyksen mukaan kansallisten tietopalvelujen lisäksi tarvitaan palveluja, jotka ohjaavat asiakkaita kunnan palvelujen sähköisen asioinnin työpöydälle. Ongelmana nykyisessä SADE-hankkeen rahoitusraamissa on, että sen kautta ei katsota voitavan myöntää rahoitusta kuntien sähköisen asioinnin käyttöönottoa ja toteutusta varten, vaikka tavoitteena on kuntien toiminnan tehostaminen, Holopainen harmittelee. Sähköisen asioinnin työ- KRYSP Sähköisen asioinnin työpöytä Kokoava tietopalvelu Rakennetun ympäristön tietopalvelut Valtakunnallisten palvelujen tietopalvelurajapinnat Lisäarvopalvelut Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Maankäyttö Rakennusvalvontaprosessi Ympäristötoimen prosessit Opastavien tietojen prosessi Ajantasa asemakaavaprosessi Kantakarttaprosessi Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) KTJ VTJ SYKE TOA SARKK Dokumentit Arkistot Asianhallinta... Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankekonsepti Kuntatekniikka 7/

12 pöydän määrittelytyö on valmistunut. Nyt keskustellaan parhaasta käytännön toteutustavasta. Kokoava tietopalvelu on tarkoitus saada määriteltyä vuodenvaihteeseen mennessä, ja se olisi käytettävissä kesällä Kunnissa haasteena on myös se, miten sähköinen asiointi ja palveluprosessi on kytketty kunnan sähköisen asioinnin yhteisiin tukipalveluihin. Esimerkiksi asioinnin, dokumenttien hallinnan ja arkistoinnin järjestelmissä on laaja kirjo. Tietojen siirtyminen ei ole automaatio vaan vaatii perusteellista valmistelua ja määrätietoista tiedonsiirtoratkaisujen ja sähköisten palvelujen toteutusta. Ei riitä, että verkkosivu näyttää hyvältä, Holopainen painottaa. Kustannusten kattaminen haasteena Sähköisten palvelujen ja tiedon saatavuuden parantamisen rahoitus on osittain ratkaisematta. Paikkatietojen luovuttaminen maksutta viranomaiskäytön lisäksi myös kaupalliseen käyttöön on pohdittavana. Siitä aiheutuu Holopaisen mukaan kunnissa ongelmia palvelun rahoitukselle. Kuntatoimijat pitävät palvelun rahoituksen turvaamista keskeisenä kysymyksenä kansallista tietopolitiikkaa ja sen toteuttamista linjattaessa. Eräät kaupungit ja kunnat saavat merkittäviä tuloja paikkatietojen luovuttamisesta kaupalliseen käyttöön. Jos tämä tulovirta ehtyy, jouduttaisiin tietoaineistojen keräämisen ja ylläpidon kustannukset kattamaan verovaroista, Holopainen toteaa. Jos maksurahoitteinen vaihtoehto jää pois laskuista, ko. tietoaineistojen ylläpitoon ja jakeluun tarvitaan hänen mielestään valtion rahoitusta. Julkisuudessa on esitetty, että paikkatietojen maksuton jakelu on vallitseva käytäntö useissa maissa. Suurta osaa paikkatiedoista voi esimerkiksi Britanniassa hyödyntää kaupallisesti kuitenkin vain maksua vastaan. Vain pienimittakaavainen kartta-aineisto on vapaasti käytettävissä ja valtion kustannusvastuulla. Yhdysvalloissa puolestaan tietoaineistojen ylläpito on maksurahoitteista, vaikka niiden kokoaminen on rahoitettu budjettivaroin. Tietoa rajapintoihin Holopaisen mukaan tärkeää on se, että kunnat ottavat tiedonsiirtorajapinnat käyttöön ja avaavat tietonsa saataville rajapinnan kautta. Tekninen valmius rajapintojen käyttöönottoon on vuodenvaihteessa. Kunnat saavat korvauksetta käyttöoikeuden rajapintatoiminnallisuuteen. Sen sijaan mahdollinen oman tietovarannon kehittäminen ja järjestelmän ylläpito jäävät kunnan maksettavaksi. Keskisuuret ja suuret kaupungit ovat aloittaneet rajapintojen avaamisen. Se on työlästä niissä kaupungeissa, joissa on vanhemmat tietojärjestelmät ja -aineistot. Suurten kaupunkien tietomäärä on valtava, ja sen saattaminen rajapinnan kautta hyödynnettäväksi on suuri työ. Mutta palkintokin on suuri: jos kaikki tuo tieto saadaan rajapintaan, sillä on paljon kysyntää erilaisissa palveluissa. Olennaista on saada keskeiset toimijat avaamaan rajapinnat ja kytkeä ne kuntien kokoavaan tietopalveluun. Yhtä tärkeää on saada yritykset ja valtion organisaatiot käyttämään niitä. Muun muassa SYKE ja VRK ovat jo ilmoittaneet näin tekevänsä, Matti Holopainen kertoo. Kansallisen tietopolitiikan linjauksilla ja julkisia palveluja kehitettäessä tulee pitää huolta siitä, että tietojärjestelmien ja palvelujen markkinoilla säilyy kilpailu. Asiakkaan ja veronmaksajan kannalta sekä julkiset että yksityiset monopolit ovat huonoja ja kalliita ratkaisuja. Ilman toimivia kotimarkkinoita suomalaiset yritykset eivät ole kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. 12 Kuntatekniikka 7/2010

13 INFRA-IT Kymppi R :llä toiminta kokonaisvaltaiseksi JYVÄSKYLÄ OHJAA yhdyskuntakehitystään reaaliajassa Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä. Vas. yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen, opetustoimen johtaja Eino Leisimo, tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Jyväskylän maankäytön suunnittelutyökalu Kymppi R -ohjelma on ainutlaatuinen ratkaisu kuntien yleisimpään ongelmaan maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamiseen siten että palvelut ovat saavutettavissa ja taloudellisesti hallittavissa. Hankekohtaisesta suunnittelusta on siirrytty kokonaisvaltaiseen, verkostomaiseen alueiden ja palvelutarpeiden toimintatapaan. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Syyskuussa Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa yhtenä neljästä kehitysideasta palkittu Kymppi R on perusratkaisuiltaan pian teini-iässä. Sen avulla hallinnoidaan asuinalueiden ja niiden tarvitsemien palvelujen toteutusta nyt asukkaan kaupungissa. Tulin Jyväskylään 12 vuotta sitten kehittämään maankäytön suunnittelua. Silloinen Tampereen teknillinen korkeakoulu oli saanut useilta kunnilta yhteydenottoja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen liittyen. Perustettiin tutkijakoulu, jossa suoritin jatko-opintoja ja kokosin väitöskirjan, sanoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, tekniikan tohtori Leena Rossi. Jyväskylän kaavoittajat kokivat, että 1990-luvulla hankkeita käsiteltiin liian tapauskohtaisesti. Kaivattiin pitemmän aikajänteen näkemyksiä yhdyskuntarakenteeseen. Alusta alkaen lähtökohtana oli paikkatietojen käyttö päätöksenteon apuna. Yhdyskuntasuunnittelua yhdistettiin rakennusalan tietotekniikkaan. Tietomallintaminen ja sen hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa kiin- Kuntatekniikka 7/

14 nosti niin minua kuin paria professoriakin, Rossi muistelee ohjelman varhaisvaiheita. Kaavatalous kunniaan Talouden hallinta on ollut kehitystyössä koko ajan tärkeänä näkökulmana. Kaavan toteuttamiskustannusten laskentaa on parannettu. Sitä varten kehitettiin Excel-pohjainen dokumentinhallintajärjestelmä, johon kootaan kustannustietoa jokaisesta uudesta alueesta suunnittelun edetessä. Täydennysrakentamisen painottuminen merkitsee sitä, että hallittavana on yhden tai muutaman alueen sijasta kymmenien alueiden suunnittelu ja toteutus. Järjestelmässä on nykyisin 130 alueen kustannustiedot. Yhdyskuntatekniikan ohella mietimme yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sen vaikutuksia palveluverkkoon 10 vuoden aikajänteellä. Laissa edellytetty vaikutusten arviointi on kytketty tiukasti suunnitteluprosessiin, Rossi kertoo. Uusi käytäntö sai tukea kaupungin johtoryhmätasolta. Yhteistyötavat hallintokuntien kesken ovat vähitellen vakiintuneet esimerkiksi palveluverkkotyössä. Varsinkin opetus- ja päivähoitopalvelut ovat tiiviisti mukana suunnittelussa. Kaupungin ydinpalveluverkkoryhmässä on Rossin ja kaavoitustutkija Orvokki Riekkisen lisäksi tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, opetustoimen johtaja Eino Leisimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Sitoutumista kaikilla tasoilla Rossin mukaan myös luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä aiempaa kokonaisvaltaisempaan valmisteluun. Yhtä kaavaa laajempien kokonaisuuksien suunnittelu on otettu myönteisesti vastaan. Ymmärretään, että tarkoitus Artic-Freetec Oy UUSIEN JA KÄYTETTYJEN PRINOTH RINNE- JA RINNE- LATUKONEIDEN JA LATUKONEIDEN TEHTAANVALTUUTTAMA MAAHANTUOJA MAAHANTUOJA SUOMESSA EESTISSÄ. SUOMESSA JA EESTISSÄ LISÄKSI VARUSTAMME RINNEKONEITA KESÄKÄYTTÖÖN TURVE/ AUMAUSKONEIKSI. Demac lumitykit ja lumetusjärjestelmät Artic-Freetec Oy SIPOLANTIE 5, Rovaniemi TEL FAX Katso vaihtokoneet netistä! Erikoisvarustellut koneet. Kysy Lisää! TEL Leena Rossia ilahduttaa kaikkien osapuolten sitoutuminen asuinalueiden ja niiden palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun Kymppi R -ohjelman avulla. Taustalla perinteikäs Puistokoulu, joka sai tänä syksynä avatun laajennuksensa kautta kylkeensä muualta keskustasta muuttaneen Päivärinteen päiväkodin. on perustella alueiden käyttöönotto huolellisesti. On ollut ilahduttavaa huomata kaikkien osapuolten sitoutuminen yhteiseen suunnitteluun. Kymppi R on auttanut siinä. Kaikki näkevät sen tuomat hyödyt. Ote tonttituotantoon on tiukka: tontteja syntyy, tuloksia mitataan, menekkiä seurataan ja maanhankintaa arvioidaan. Toimintamalli ja sitä palvelevat ohjelmistot kytkeytyvät tiiviisti yhteen, Rossi summaa ohjelman hyötyjä. Haluamme että asuinalueiden rakentamispäätökset ja investoinnit palvelutoimipisteisiin tai niiden harmilliset lakkautukset olisivat yhteisesti perusteltuja. Eri lautakuntiin lähtee yhteen suuntaan ja yhteisesti valmisteltuja päätöksiä. Yhteistyön helpottajina on varsin yksinkertaisia käytännön kautta syntyneitä ja testattuja verkkoselainpohjaisia ratkaisuja. Myös Jyväskylään viime vuonna liittyneiden kuntien alueilta tulevat päättäjät ovat ottaneet heille uuden toimintamallin omakseen. Liitosalueilla on menossa ennätysmäärä esimerkiksi koulujen saneeraustarpeiden arviointihankkeita. Kuntaliitossopimuksessa on yksittäisiä kouluja, joiden tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan nyt osana yhdyskuntarakenteen kehitystä uudelleen. Ensimmäinen uuden kunnan Kymppi R -ohjelma tehtiin viime vuonna vain kolmelle vuodelle, mutta tänä kesänä valtuusto jo hyväksyi kymmenen vuoden ohjelman. Kaupallinen tuote kehitteillä Kymppi R -ohjelman kehitystyössä on ollut koko ajan mukana Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n rakentamisen tietotekniikan yksikkö. Osan työstä on tehnyt heidän alihankintayrityksensä. Kymppi R on vielä kaupallistamatta. Palkinnon mahdollistaman hankerahoituksen myötä siitä pyritään kehittämään kaupallinen tuote. Markkinoita uskoisin löytyvän, koska ohjelman saatavuutta ja hintaa on minultakin kyselty, Rossi kertoo. TTY:n suojissa on syntynyt alan yrityksiä. Toistaiseksi kehitystyö on ollut kaupungin ja yliopiston kahdenvälistä ja viime vuodet myös kaupungin rahoittamaa. Jatkotyössä karttasovelluksen toiminnallisuutta parannetaan edelleen ja pohditaan lisäaineistojen liittämisen teknologisia tarpeita. Tarkoituksemme on myös kuvata palveluverkkoa aiempaa syvällisemmin. Olennaista on tietomallinnuksen parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on solmia muihin kaupunkeihin tiiviimpiä yhteyksiä ja jakaa toimintatavasta enemmän tietoa verkossa, Leena Rossi sanoo. 14 Kuntatekniikka 7/2010

15 Energiankulutuksen mittaus tehostuu ETÄLUENNAN ULKOISTAMINEN edullisinta Hollolalle ja Nastolalle Kunnat ottavat parhaillaan käyttöön energianja vedenkulutuksen etäluentatekniikkaa. Kulutuskohteiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa ja riittävän tarkkaa seurantaa rakennuksissa. Etäluentajärjestelmän toteutusvaihtoehtoja selvitettiin Hollolassa ja Nastolassa. Ari Serkkola, dos., johtava tutkija Aalto-yliopisto, Lahden keskus Serkkola työskentelee EU:n alueellisen rakennerahaston (EAKR) Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelut -projektissa (Asemo). Aki Pesola, DI, konsultti Gaia Consulting Oy Pesola työskenteli Paikallisilla teoilla ilmastomuutoksen hillintään -projektissa (IMMU). Seuraavassa tarkastellaan etäluentajärjestelmien tarvetta ja vaihtoehtoisia toteutustapoja Hollolassa ja Nastolassa. Kummassakin kunnassa on etäluentaan siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti haastavaa. Kuntien rakennuskannan ikä on keskimäärin 30 vuotta, ja se koostuu pääasiassa palvelu-, opetus- ja hoitoalan rakennuksista. Koulut, urheilutilat ja päiväkodit kuluttavat suurimman osa energiasta. Hollola hallinnoi kaikkiaan 65 rakennusta ja Nastola noin 50 kiinteistöä. AMR-järjestelmä (Automatic Meter Reading) on kannattavaa ottaa käyttöön vain isommissa rakennuksissa. Etäluentaan 2014 alussa Valtioneuvoston mittausasetus velvoittaa verkonhaltijat 2014 mennessä varustamaan vähintään 80 prosenttia käyttöpaikoista laitteistolla, joka mittaa sähkönenergiaa tunnin välein. Myös kaukolämmön mittauksessa siirrytään etäluentaan, vaikka mittausasetus ei vaadi sitä verkkoyhtiöiltä. AMR-järjestelmään kuuluu huoneistoon tai rakennukseen sijoitettu energiamittari, tiedon keruulaite eli tallennusyksikkö ja kaukolukupääte. Useimmissa rakennuksissa on vain etäluettava sähkömittari, josta kulutus siirretään kaukolukulaitteen tietokantaan. Isommissa kiinteistöissä tarvitaan useita mittaavia antureita, joista keruulaite kokoaa datan ja siirtää sen kaukolukulaitteelle. Keruulaite voi kerätä sähkö-, kaasu- ja vesipulssit tai datan kaikista asunnon ja rakennuksen mittareista: sähköstä, kaukolämmöstä, vedestä ja kaasusta. Tietokannassa dataa voidaan käsitellä ja analysoida seurantatarpeiden mukaisesti. Tulokseksi saadaan sähkön, lämmön ja veden kulutustiedon vaihteluja eri kohteista, vertailutietoa samaan tai muihin rakennuksiin ja hälytystietoa kulutuspiikeistä jne. Kulutustietoja voidaan seurata eri aikaresoluutioilla tunnin, vuorokauden, viikon, kuukauden ja vuoden välein. Etäluennan perusmallit AMR-järjestelmässä. a) Taajaman, b) hajaasutusalueen ja c) rakennuskohteen mittaritiedon siirtäminen. Arvioitu säästö energian- ja vedenkulutuksessa (%) Säästö 10 % 17 % 25 % Kustannukset Hollola ( /a) Nastola Hollolan ja Nastolan arvioidut energian- ja vedenkulutuksen säästöt suhteessa kustannuksiin. Arviossa on otettu huomioon kannattava investointi AMR-järjestelmään vuodessa. INFRA-IT Etäluennan kustannukset ja hyödyt AMR-järjestelmä on eurooppalaisten kokemusten mukaan kannattavaa, jos etäluennan vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat neljä kertaa energian- ja vedenkulutuksen kustannuksia pienemmät. AMR:n kustannukset koostuvat hankinta- ja asennuskustannuksista, tiedonsiirrosta sekä muista käyttökustannuksista. Hollolassa energia- ja vesikustannukset ovat valituissa rakennuksissa 1,11 miljoonaa euroa. Hollola voi investoida etäluentajärjestelmään ja muihin energiaa säästäviin toimenpiteisiin vuoden aikana euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Nastolassa vastaavat energiaja vesikustannukset ovat noin euroa vuodessa. Mikäli AMR-järjestelmä otettaisiin käyttöön Nastolassa, energiainvestoinnit voisivat olla euroa kymmenen prosentin säästöllä. Kunnissa kuitenkin odotetaan pysyvää energiankulutuksen tehostumista, minkä johdosta kaikkea säästöä ei ole perusteltua sijoittaa monitorointitekniikkaan. Monitorointitekniikka ei itsessään säästä energiaa. Kustannussäästöjä saavutetaan epäsuorasti myös kiinteistöhuollon työajassa. Mittareita voidaan päivittää ja ohjata etätoiminnoilla. Monitorointijärjestelmää voidaan rakentaa myös kustannustehokkaasti isommista kulutuskohteista pienempiin. Kuntien toiveita ja vaatimuksia Pesola vertailee diplomityössään kolmea AMR-järjestelmän perusvaihtoehtoa (ks. s.16). Hollolan ja Nastolan tekniset toimet ilmoittivat toiveita ja vaatimuksia etäluennalle mm. seuraavasti: Kuntatekniikka 7/

16 INFRA-IT Hollola voi investoida AMRjärjestelmään yhden vuoden aikana euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Seuranta tapahtuu etäluentana tunnin aikaresoluutiolla. Kulutusdata siirtyy kunnan tai muun mittausosapuolen palvelimelle. Palaute kulutuksesta tarjotaan sovituille ammattilaisille ja rakennusten käyttäjille. Kuntien tekniset toimet pitivät tärkeinä myös seuraavia asioita: Mittalaitteiston päivitettävyys Verkkoyhtiöiden osallistuminen Mittaustiedon graafinen ja numeerinen esitys Kaikki mitattavat suureet samaan ohjelmistoon internetissä Mahdollisuus laajentaa järjestelmää Kustannusten ja kunnan henkilöstöresurssien käytön välinen tasapaino Paras hyöty ulkoistetulla vaihtoehdolla Hollolan ja Nastolan kriteerien painotusten perusteella päädyttiin tulokseen, jossa paras hyöty saavutetaan ulkoistetulla vaihtoehdolla. Myös vaihtoehto, jossa kunta perustaa AMR-järjestelmän ja pitää sitä yllä, sai tukea. Kahdessa vaihtoehdossa on kuitenkin kyse trade-off -tilanteesta, jossa ulkoistettu palvelu aiheuttaa elinkaarensa aikana enemmän kustannuksia mutta säästää kunnan työtekijöiden aikaa. Kunnat voivat myös yhdistellä omaa ja ulkoistettua palvelua esimerkiksi hankkimalla mittauslaitteiston ja asennusurakoinnin ja ulkoistamalla pelkästään AMR-järjestelmän, sen ohjelmiston ja ylläpidon. Pääasia on, että kunnat saavat keskitetyn kulutustiedon, jonka ne voivat jakaa hajautetusti eri osapuolille. Haja-asutuksessa keruulaite, taajamissa keskitin Kunta kartoittaa alussa rakennusten mittarikannan. Osa mittareista soveltuu sellaisenaan AMRjärjestelmään. Joihinkin mittareihin voidaan tehdä ohjelmointi- ja tiedonsiirtomuutoksia. Esimerkiksi mittareihin liitettävät moduulit toimivat kulutustietojen keruulaitteina. Osa mittareista uusitaan kokonaan. Sähkömittareiden ja kaukolämpömittareiden vaihtamisen kunta voi jättää jakeluverkkoyhtiön huoleksi. Seuraavaksi kulutustieto siirretään tietokantaan. Haja-asutusalueilla data kootaan luentajärjestelmään keruulaitteilla, jotka keräävät datan RS-kaapelilla tai M-Bus-väylällä. Rakennuksen päämittari on yleensä keruulaite, johon moduuli lähettää tiedon. Keruulaitteesta tiedot luetaan ja siirretään luentajärjestelmään normaalisti GPRS-yhteydellä tai omalla televerkolla. Muita tiedonsiirtotekniikoita ovat sähkö-, radio- ja tietoliikenneverkko (kuva s. 15). Taajamassa käytetään mittariston ja luentajärjestelmän välillä yleensä keskitintä. Keskitin kerää ja tallentaa usean eri kiinteistön sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot. Tiedot poimitaan luentajärjestelmään isompana datapakettina esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Keskitin vähentää tietoliikennettä ja myös transaktiokustannuksia. Yksi luentajärjestelmä ei ehkä riitä Kunta ratkoo eri valmistajien mittarijärjestelmien tiedonsiirron rajapintoja. Mittalaitteistot noudattavat kansainvälisiä standardeja, jotka yhtenäistävät mittausinfrastruktuuria ja mahdollistavat avoimet luentatekniikat. Käytännössä kuitenkin huomataan, että kaikkien valmistajien laitteet eivät tue toisiaan. Siksi yksi luentajärjestelmä ei välttämättä riitä keräämään kulutustietoa kaikista mittareista. Lisäksi vesimittarit perustuvat usein pulssimittaukseen, mikä monimutkaistaa datan keruuta. Kaukolämmössä mitataan neljää eri suuretta: energiamäärää, vesitilavuutta sekä meno- ja tuloveden lämpötilaeroa. Monimutkaisemman mittausdatan luenta ei välttämättä onnistu perinteisellä luentajärjestelmällä. Siksi joudutaan käyttämään kahta luentajärjestelmää rinnakkain. Rinnakkaisella luennalla eri parametrit saadaan samaan tietokantaan. Keskeistä on, että rinnakkaisen luennan aikaleimat ovat samassa ajassa. Yhteensopivuus varmistettava Kulutusseurantaohjelmiston tulee olla selkeä ja käyttäjäystävällinen. Siinä tulee olla ainakin tarkasteltavan kiinteistön perustiedot: nimi, osoite, rakennustyyppi, rakennusvuosi, rakennustilavuus ja lämmitysmuoto. Ohjelmiston tulee näyttää myös kulutushistoria, nykytaso, tavoite, muutos, keskiarvo, maksimi ja minimi, keskimääräinen taso sekä seurantajakson tiedot tuntitarkkuudella. Lopuksi on varmistettava yhteensopivuus jakeluverkkoyhtiöiden ja/tai sähkönmyyjien tietojärjestelmiin. Tietojen vaihtaminen järjestelmien välillä edellyttää tunnisteiden, aikaleimojen, lukemien ja lukemasarjojen keskinäistä määrittelemistä. Varminta on tehdä määrittely ensin isommissa rakennuksissa ja laajentaa tiedonsiirto myöhemmin muihin kohteisiin. Näin myös AMR-järjestelmän investointija rakennuskustannukset pidetään kohtuullisina. Etäluentajärjestelmän kolme perusvaihtoehtoa Energian- ja vedenkulutuksen seuranta voidaan järjestää kolmella tavalla: 1 Ensimmäinen vaihtoehto on se, että kunta rakentaa ja ylläpitää monitorointijärjestelmää omatoimisesti. Tämä edellyttää etäluennan laitteiston ja kulutusseurannan ohjelmiston hankkimista. Omatoimisuus vähentää riippuvuutta mittauspalvelun tarjoajista, mutta järjestelmän käyttöönotto edellyttää hyvää osaamista. Lisäksi kunnan oma seurantajärjestelmä vähentää pitkällä 16 Kuntatekniikka 7/2010 aikavälillä seurannan muuttuvia kustannuksia. 2 Toinen vaihtoehto hyödyntää kulutusseurannassa jakeluverkkoyhtiön palvelua. Sähkön ja kaukolämmön verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen kulutustietoa kuukauden välein. Jakeluverkkoyhtiö lähettää kulutusraportin laskutuksen yhteydessä. Jotkin verkkoyhtiöt kuten Lahti Energia Oy tarjoavat palvelun Internetissä, jossa kunnan edustajat voivat tarkastella suurten kulutuskohteiden (pääsulake yli 63 ampeeria) tuntikohtaista sähkönkulutusta päivän viiveellä. Palvelu on ilmainen. Ongelma energiayhtiön palvelumallissa on, että vain harva jakeluverkkoyhtiö on integroinut veden kulutustiedot samaan palveluun. Lisäksi seuranta koskee vain rakennusten kokonaiskulutusta. Se ei kerro mitään sähkönkulutuksen jakaantumisesta rakennuksen sisällä. 3 Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa AMR-järjestelmä mittauspalveluyritykselle. Suomessa toimii yrityksiä, jotka järjestävät rakennusvaiheessa laitteet, asennuksen ja käyttöönoton. Myös kulutusseurantaohjelmisto ja sen ylläpito kuuluvat mittauspalveluun. Kunta-asiakas seuraa ohjelmistolla sähkön, lämmön ja veden kulutusta tunnin välein, mutta vuorokauden viiveellä. Käyttäjä voi tässä kuten omatoimisessakin seurannassa valita ja säätää kulutuksen seurantaohjelmistoa. Ostopalvelun elinkaarikustannukset saattavat nousta korkeaksi. Kustannukset riippuvat kunnan kiinteistöjen mittareista ja alueellisen tiedonsiirron infrastruktuurista.

17 Perämerenkaari Maa kaunehin maa on pohjoinen, missä metsät peltoja pelkää, karu, paatinen, kylmä on pinta sen, ei lannista aurat sen selkää, mut uhmaten hongat harmaat ain sen taivahan ääriä saartaa ja yllä korpien vaikenevain sen pilvissä kotkat kaartaa. Noin Bertel Gripenberg* runoili, Eino Leino suomensi ja Leevi Madetoja sävelsi noin sata vuotta sitten. Kun mieskuoro sen kajauttaa, niin onpa oksat pois kuin suutarin joulukuusesta. Itämeren kylmempi lahdenpohjukka Pohjanlahden Perämeren ympärillä on vähemmän väkeä kuin pienemmän Suomenlahden pohjukassa. Pietariin työntää koko valtava Venäjänmaa potentiaalinsa, mutta Perämeren takamaassa (engl. hinterland) on vain Ruijan raukkoja rajoja. Eipä kuitenkaan vähätellä, ei edes tohtori Paavo Väyrystä, Keminmaan merkkimiestä. Hän saa aina noin ääntä mistä milloinkin haluaa. Pohjoisen malmivarat saattavat vielä näyttää taivaan merkit koko maailmalle. Kirunan kaupungin keskustaa ollaan jo siirtämässä louhoksen tieltä, koska malmi on niin hyvää, että maailma ei tule toimeen ilman sitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on kumppaniensa kanssa äskettäin listannut tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet raporttiinsa Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät. Kaivosten avaaminen yhdessä matkailun nopean kasvun kanssa luo uusia kuljetuksia ja työpaikkoja. Myös metalliteollisuus tekee alueelle suuria investointeja, vaikka perinteinen metsäteollisuus onkin rakennemuutosten kourissa. Kaukana ovat tosiaan ne ajat, jolloin Lapin jätkät Suomen ja Neuvostoliiton sotien syttyessä odottelivat * Bertel Gripenberg oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies , tulisieluinen kotiseuturomantikko, Nobelehdokas 1931, kunniatohtori jonkin aikaa nähdäkseen, kumman puolelle Kemi-yhtiö rupiaa. Pohjois-Suomen kautta kulkevat monet tärkeät kansainväliset kuljetuskäytävät eli korridoorit. Niiden ympärillä käy kuhina. Narvikin satamasta pääsee kaikkialle kuinka suurella laivalla tahansa. Koillisväylä sulaa ja avaa pikareitin Kauko-Itään. Itämerellä möyrivät merten moottoritiet. Etelässä on Nordic Triangle jo viittä vaille valmiina, kunhan Loviisan-Vaalimaan ekomoottoritie vielä saadaan valmiiksi. Kaarikaupunkien helminauha Virallisesti Perämerenkaari ulottuu suunnilleen Kokkolasta Umeån kaupunkiin. Rosvo-Roope seikkaili etelämpänä, mutta pelko oli suuri vielä Kokkolassakin. Laulu viittaa siihen, että pohjoisessa on rauhallisempaa, joten satamatoiminnalla on paremmat edellytykset kuin etelän rantarosvojen silmän alla. Kaaren satamat ovatkin tehokkaita ja hyvin toimivia. Ilmastonmuutoksen vuoksi merenkulku helpottuu Pohjanlahdellakin. Jos Simo saa ydinvoimalansa, niin Veitsiluodon satama-allas pysyy sulana ja siinä sivussa koko kaari kaukolämmitettynä. Vastapäivään luetellen Perämerenkaaren kaupungit ovat Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tornio, Haparanda, Luleå, Piteå, Skellefteå ja Umeå. Monessa on modernit lentoasematkin. Luleå ja Rovaniemi ovat havitelleet globaalin rahtihubin asemaa, mutta eivät ole vielä kovin pitkällä. Vaasasta on sentään jo ajeltu Antonovilla eläviä kettuja itään. Kaupunkien nimilista puhuu puolestaan. Joukossa ei ole yhtään nimeä, joka ei jotenkin säväyttäisi. Paljon väylätarpeita Pohjoisen infraa voisi kohentaa nopeamminkin kuin nyt tehdään. Sellainen itsestäänselvyys kuin moottoritie Limingasta Tornioon edistyy kovin vitkaan. On siitä sentään jo jotakin valmiina molemmissa päissä. Mutta ehkä Ii jarruttaa tahallaan, että kaikki tulevat varmasti ostamaan nahkiaisia. Ruotsin puolella on tekeillä tärkeä ratayhteys rantaa pitkin. Viimeinen väli Kalixista Haparandaan on jo viimeistelyvaiheessa. Etelämpänä alkaa Botniabana valmistua Umeån tasalle, ja siitä ylöspäin on hankkeilla Norrbotniabana. Sellainen on Pohjola. Se kutsuu, se kiehtoo, se vaatii luo. Valtiomies Vladimir Zhirinovski oli myös huomannut vetovoiman, kun julisti, että surkean Suomenniemenne saatte pitää, mutta pohjoisen me otamme. Perämerenkaari laajennettuna kummankin maan pääkaupunkiin. Projekti-ideoita vilisee. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 7/

18 Shared Space yhdistää kadut ja aukiot kaikkien liik JAETTU TILA parantaa kaupu Shared Space on suunnittelumenetelmä, joka yhdistää kadun ja muun julkisen tilan kaikkien käyttöön. Reunakivetykset, kaistat ja liikennemerkit korvataan yhteisymmärryksellä siitä, että autoilu, pyöräily, käveleminen ja oleskelu ovat tasaarvoisia toimintoja. Ihmiset kantavat vastuun omasta käytöksestään ja ottavat muut tilan käyttäjät huomioon. Pieter de Haan, liikennesosiologi Shared Space -instituutti, Drachten, Hollanti KÄÄNNÖS Enna de Haan-Muinonen EDITOINTI Ilona Mansikka, arkkitehti, Sito Oy Julkinen tila on rakennetussa ympäristössä kaikkien omaa. Se on kuin sää tai ilma: me olemme sen keskellä ja jaamme sen. Julkista tilaa on rajallinen määrä ja käyttäjiä paljon. Sille muodostuu taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa. Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan kaduille, aukioille ja risteyksiin kohdistuu paljon määräyksiä siitä, kuinka tilaa jaetaan ja kuinka siellä käyttäydytään ja liikutaan. Liikennesäännöt määrittävät vahvasti julkista tilaa. Kadut ovat täynnä liikennemerkkejä ja -valoja, ja ihmiset on luokiteltu sen mukaan, miten kukin liikkuu ja toimii. Erilaiset toiminnot kuten asuminen, työ ja vapaa-aika on erotettu toisistaan. Erottelun tuloksena syntyy tarve liikkua entistä enemmän. Liikkuvuudella tarkoitetaan yleensä liikennettä, jota hallitsevat autot. Se määrittelee katutilan ja erottaa yhteisöjä ja toimintoja toisistaan. Moottoriliikenne lisäsi sääntöjä Päätiet jakavat keskustoja. Appleyardin tutkimus San Franciscosta paljasti jo 1969, kuinka liikenteen määrän kasvu vähentää ihmisten yhteyttä toisiinsa kaduilla. Moottoriliikenteen kasvun vuoksi liikennesäännöt ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan enemmän liikennemerkkejä, teitä, valoja ja erittelyjä aivan kuin julkisen katutilan säätely olisi tärkeämpää kuin sulava ja turvallinen liikenne, tienkäyttäjien kognitiiviset kyvyt ja lainvalvonta. Nopeusrajoituksia noudatetaan vain, jos sakkojen saaminen on todennäköistä. Ja ylinopeudesta selviäminen ilman sakkoja johtaa rikkeiden kasvuun. Shared Space yhdistää toimintoja Shared Space on julkisen kaupunkitilan teoria, jonka Hans Monderman perusti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja käyttäytymiseen rakennetussa ympäristössä. Shared Space voidaan kääntää yhteiseksi katutilaksi tai keskustaksi. Se on tapa ajatella ja toimia, ja sen tavoitteena on parantaa julkista kaupunkiympäristöä. Shared Space tarjoaa filosofian ja suunnitteluperiaatteita julkisen tilan suunnitteluun, hallin- Ruotsista yhteistä katutilaa löytyy paljon mm. Norrköpingistä Skvallertorget, jolla autot ajavat varoen. Pieter de Haan 18 Kuntatekniikka 7/2010

19 YHDYSKUNTA kujien käyttöön nkiympäristöä Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy Suomesta hyvä esimerkki on vanha Rauma, jonka katutilat on toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti. Kuntatekniikka 7/

20 YHDYSKUNTA Pieter de Haan Drachten de Kaden ennen (vas.) ja nyt (oik.). Uudistukset on toteutettu 2000-luvun alussa. SHARED SPACE Shared Space -ratkaisuja on ympäri maailmaa, Euroopassa eniten Hollannissa, josta on kotoisin myös teorian isä, liikenneinsinööri Hans Monderman. Myös Saksassa, Itävallassa ja Englannissa on hienoja Shared Space -tiloja, samoin Uudessa- Seelannissa, Australiassa, Hongkongissa ja Yhdysvalloissa. Shared Space on yhteistä keskusta- ja katutilaa, joka on paikka johon mennään, tavataan ja oleskellaan, paikka jossa tehdään ostoksia ja katsellaan paikkoja, julkisen elämän olohuone, luonnollisella tavalla kasvava ja tunnistettavissa, ihmisten omistama, historian ja tulevaisuuden piirteitä yhdistävä sekä turvallisempi ja kestävämpi. taan ja ylläpitoon. Perusajatuksena on ihmisten eri toimintojen yhdistäminen erottelun sijasta. Prosessissa painotetaan kaikkien osapuolten, niin julkisten kuin yksityistenkin vuorovaikutusta ja sitoutumista kaupunkitilan kehittämiseen. Kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että Shared Space -teoria vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta. Sitä ei voi soveltaa ympäristöön, jossa ainoana toimintana on liikenne. Kaikissa muissa tilanteissa teoriaa kannattaa soveltaa. Esimerkkinä Shared Space -teorian soveltamisesta on Hollannin Drachten, jossa myös Shared Space -instituutti toimii. Drachtenissa on risteys, jossa yli 10 vuotta sitten kulki ajoneuvoa päivässä ja jossa olivat perinteiset liikennevalot, liikennemerkit ja kaistamerkinnät. Nykyisin sama risteys on ilman minkäänlaisia liikennemerkkejä, ja siinä kulkee kulkuneuvoa päivässä. Liikenne sujuu silti ilman ruuhkia ja vakavia onnettomuuksia. Kestävää ajattelua Hiilidioksidipäästöt vähenevät jo pelkästään sulavan liikenteen ja alhaisempien nopeuksien myötä. Uuden ajattelutavan soveltamisen ansiosta liikenteen vaikutukset ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi kuin nykyisessä liikenneympäristössä, jota hallitsevat liikennevalot ja -merkit sekä pysähtyvät ja jälleen liikkeelle lähtevät autot. Shared Space -ajattelu on kestävää myös siksi, että uudenlaisessa katutilassa ihmiset ottavat vastuuta omista päätöksistään. Sääntöjen ja rajoitusten tilalle tulee toisten kunnioitusta ja vähemmän valvontaa. Siksi uusista sosiaalisista normeista tulee pysyviä, eivätkä ne menetä merkitystään. Katutilassa on lisäksi useita toimintoja, tilaa käytetään tehokkaammin ja monipuolisemmin ja uusia toimintoja voidaan lisätä joustavasti ilman uusia liikenne- ja katutilajärjestelyjä. Kaikki ovat tasa-arvoisia Liikennesäännöt, -merkit ja muu ohjaus eivät ole niinkään arjen liikennetilanteita kuin poikkeuksia varten varmuuden vuoksi. Shared Space -kadun käyttäjät joutuvat luottamaan omaan arvostelukykyynsä, ottamaan vastuun ja olemaan kanssakäymisessä muiden tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien sijaan. Yhteistä katutilaa painottavassa ajattelutavassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Liikkumisen oikeus ei riipu liikkumisen suunnasta tai liikennevälineen tyypistä. Se riippuu sosiaalisista sopimuksista ja kanssakäymisestä. Auto on henkilö samalla tavalla kuin kaikki muutkin samassa tilanteessa. Jatkossa tutkitaan, aiheuttavatko Shared Space-ratkaisut ongelmia ns. heikommille tien käyttäjille kuten liikunta- tai nä- Shared Space -instituutti Shared Space -instituutti Siegerswoude ennen (vas.) ja luonnoksena (oik.). Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa Kiertoliittymän sijaan tuli ons dorpsplein Shared Space -prosessille on tärkeää, että ihmiset osallistuvat ja sitoutuvat kehittämiseen. Prosesseja ja niihin liittyvää vuorovaikutusta kehitetään mm. EU-rahoitteisessa Interreg-hankkeessa. Hyvä esimerkki osallistavasta suunnitteluprosessista on hanke Siegerswoudessa, Frieslannin läänissä Hollannissa. Puolen kilometrin päässä kyläkeskustasta sijaitsi hyvin perinteinen ja vaarallinen kahden päätien risteys (ajonopeudet 80 km/t). Nykyisen ajattelutavan ja suunnittelutekniikan mukaan kiertoliittymä olisi ollut sopivin vaihtoehto risteyksen parantamiseksi. Uusi Shared Space -teoriaan pohjautuva ratkaisu laadittiin yhdessä kylän asukkaiden kanssa. Tavoitteeksi nousi aukioratkaisu, joka on nyt toteutettu. Aukiotilassa liikutaan varovasti, koska jokaisen kulkijan pitää siellä määritellä itse oma kulkuväylänsä. Aukiota lähestyessään liikkujan vauhti hidastuu itsestään, koska näkyvyys aukiolle ei ole selvä. Vuoden lopulla laadittavasta arvioinnista luultavasti selviää, että risteys on muuttunut turvallisemmaksi. Hyvän tuloksen saavuttaminen yhteistyössä asukkaiden ja Shared Space -asiantuntijoiden kanssa ei ollut prosessin ainoa tulos. Kylän nettisivuilla asukkaat puhuvat nykyään aukiosta nimellä ons dorpsplein (meidän kyläaukio). 20 Kuntatekniikka 7/2010

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Hankkeiden tavoitteet Toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset, julkishallinto ja yritykset voivat tehokkaasti

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet 2001-2011. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet 2001-2011. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet 2001-2011 Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kuntien Paikkatietopalvelukonsepti 2/2001- Valtion keskuhallinto ja alueelliset viranomaiset UKTJ

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Mikko Ristikangas 15.9.2011 Kuntamarkkinat Aineistojen myynti- ja jakelupalvelut Kuntien aineistojen myynti- ja jakelu Miksi sähköisiä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut. Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän sähköiset asiointipalvelut Kuntien Paikkatietoseminaari 5.-6.2.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleistä Sähköiset lupapalvelut Palautejärjestelmä

Lisätiedot

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi GSM 0400 858 101 TAVOITETILA Metatieto Inspire WFS Kokoava tietopalvelu KuntaGML LandXML

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke

Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke HANKE-ESITTELY Toukokuu 2006 Harmonisoidun KuntaGML:n toteuttaminen kuntien tietojärjestelmiin - Kuntien Paikkatietopalvelun rajapintahanke Pasi Lappalainen, Suunnittelukeskus Oy HALLITUS FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kuntien paikkatietopalvelu (KTP)

Kuntien paikkatietopalvelu (KTP) Kuntien paikkatietopalvelu (KTP) Kuntien Paikkatietopalvelukonsepti 2/2001- Valtion keskuhallinto ja alueelliset viranomaiset UKTJ VTJ Tiedonsiirron rajapinta STJ DIGI ROAD Yksityinen sektori& Lisäarvopalvelut

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Asumisen ja Rakentamisen epalvelut 1 Hallitusohjelma sekä Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Viestintä Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste. Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy

Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste. Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy Rakennusluvan hakemiseen uusi palvelu - Lupapiste Taloyhtiö 2015 Pirjo Saksa, Ympäristöministeriö Ilona Liesmäki, Solita Oy Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) -SADe-ohjelma 2009

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki Rakennusvalvonnan rajapintojen käyttöönotto ja toteutuksessa olevat palvelut Historiaa: Seudullinen perusrekisteriyhteistyö

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

SADe-palvelut käytettävissä,

SADe-palvelut käytettävissä, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rakennusfoorum 4.2.14

Rakennusfoorum 4.2.14 Rakennusfoorum 4.2.14 Lauri Jääskeläinen Rakennusvalvonnan näkökulma Mikä ei nyt toimi? i? Julkisen rakennusvalvonnan taso vaihtelee Organisointi kirjavaa Valitusoikeuksien vaihtelu säännöstasolla Taksat

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Seuraavat KuntaGML-rajapinnat valmistelussa Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi puh. 0400

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot