Bostonin pysäköinninvalvonnassa. teknologiaa sivu 29. Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bostonin pysäköinninvalvonnassa. teknologiaa sivu 29. Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7 /2010 Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna: Kunta ei kykene jätevesineuvontaan paikan sivulla 36 päällä. sivu 44 Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien käyttöön sivu 18 Bostonin pysäköinninvalvonnassa uusinta teknologiaa sivu 29 Vantaa on testannut hulevesiohjelmaansa vuoden verran sivu 38 Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6 LUVAT VERKOSTA

2 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen! Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 18 Norrköpingin Skvallertorget on yhteistä katutilaa, jolla autot ajavat varoen. Aukio on suunniteltu Shared Space -periaatteiden mukaisesti: julkinen tila kaikkien käyttöön. 13 Palkittu Kymppi R -ohjelma on tiivistänyt Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmän yhteistyötä alueiden ja palvelujen suunnittelussa. 26 Helsinki uusii pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmänsä. Ensi keväänä Tiina Korhoselle on luvassa kämmentietokone. 38 Yksi Vantaan hulevesiohjelman kohteista on Marja-Vantaa, jonka keskuspuistoon rakennetaan hulevesiallas. INFRA-IT Jyväskylässä on rakennus- ja katutyölupia siirretty verkkoon 6 Espoossa ja Turussa on parin vuoden kokemus verkkoluvista 8 KRYSP-hanke tehostaa kuntatiedon tarjontaa 12 Jyväskylä ohjaa yhdyskuntakehitystään reaaliajassa 13 Hollola ja Nastola hyötyisivät etäluennan ulkoistamisesta 15 YHDYSKUNTA Shared Space yhdistää julkisen tilan kaikkien liikkujien käyttöön 18 Kiertoliittymän sijaan ons dorpsplein 20 Työympäristö murroksessa kunnanvirastosta monitoimitila 24 LIIKENNE Helsingille uusi pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä 26 Boston hyödyntää pysäköinninvalvonnassa uutta teknologiaa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 VESIHUOLTO Vantaa on toteuttanut hulevesiohjelmaa reilun vuoden 38 Kuntien arvioitava hulevesitulvien riski 43 Vihdissä parisataa taloa saa jätevesineuvojan pihalleen 44 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntaliiton ympäristöasiantuntija: Koppalakit naulaan 46 Yli-insinöörin ratkaisu pulmiin on neuvonta 48 Selkeät kunnan linjaukset tarpeen haja-asutuksen vesihuollossa 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Perämerenkaari 17 Kolumni/Mette Granberg: Eräänlainen porttiteoria 37 Lukijoilta/Jaakko Rahja Kuntien syytä herätellä tiekuntia 51 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 Kuntatekniikka 7/2010 3

4 edellä! Niemisen Valimon laatusertifi oidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juha Sorri TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Oletko pahassa paikassa? Otsikon kysymys on nopeasti vakiintunut suomalaisten mobiiliviestinnän aloitusrepliikiksi. Sen sijaan että esittäydyttäisiin ja tervehdittäisiin, kysytään paikkaa, koska soittajan näkee jo puhelimesta. Ennen kännyköiden valtakautta puhujan paikasta ei ollut epäselvyyttä. Hän oli siellä, minne linja oli vedetty. Ja yhden linjan päässä oli useimmiten vain yksi puhelin. On hiukan paradoksaalista, että nykymaailmassa, jossa paikkatietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan, aloitetaan puhelinkeskustelu kysymyksellä olinpaikasta. Ehkä piankin puhelin kertoo myös tämän ennen kuin puhelu edes alkaa. Monet paikkatietoa hyödyntävät kaupalliset mobiilipalvelut tarjoavat arkea helpottavaa tietoa kuluttajille, rakentajille, logistiikkayrityksille... Mahdollisuudet ovat kuitenkin paljon nykyistä laajemmat. Onnistuminen edellyttää paitsi rohkeaa tuotekehitystä palveluyrityksissä myös paikkatietoaineistojen keruun ja ylläpidon oikeudenmukaista ja kestävää rahoitusratkaisua. Kunnat keräävät merkittävän osan maassamme kaupallisesti hyödynnettävästä paikkatiedosta, eikä niiden toimintaedellytyksiä tiedon keruussa ja ylläpidossa pidä vaarantaa yliolkaisilla puheilla tietojen luovuttamisesta vapaasti kaupalliseen käyttöön. Monipuolinen paikkatiedon käyttö ja siihen perustuvat sähköiset palvelut voivat tehostaa kuntien toimintaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Edellytyksenä on ennakkoluulottomuus uusien palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. On ymmärrettävä, ettei ehkä sittenkään kannata tehdä kuten aina ennen. Joissain tapauksissa lainsäädännön tarkistaminenkin saattaa olla tarpeen. Asetuksen asettelua Hajajätevesikeskustelu tulvahti yli äyräiden kesällä, kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset testituloksensa pientalojen jätevedenpuhdistamojen toimivuudesta. Vaalienaluskiihkossa eräät poliitikot ovat avautumisillaan muuttaneet haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanoprosessin täydelliseksi farssiksi. Nyt kelvottomaksi haukutun asetuksen toimeenpanoa yritetään tehostaa muuttamalla ympäristönsuojelulakia. Tuloksena on eriskummallista lainsäädäntöä. Asetuksen toimeenpanoa valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat päätyneet ikävään välikäteen. He joutuvat ratkomaan sosiaalisten suoritusesteiden ja muiden poikkeavuuksien merkittävyyttä kovin ailahtelevassa säädösympäristössä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus Turvallisuus 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Liikenne ja väylät Jätehuolto ja ympäristö YT-messujulkaisu 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat / Turvallisuus Liikenne ja väylät 7/ ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Katutöissä uusi palvelu on havaittu hyväksi JYVÄSKYLÄN LUPAPROSESSIT verkkoon vähitellen Osa suurista kaupungeista on alkanut siirtää paikkatietoa hyödyntäviä palvelujaan vähitellen verkkoon. Espoo, Turku ja Jyväskylä ovat etujoukoissa rakennuslupien ja katutyölupien sähköistämisessä. Toimijoiden halu ja kyky ottaa käyttöön uusia työkaluja vaihtelevat niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin keskuudessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Jyväskylä hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti perinteisten karttapalvelujen lisäksi muun muassa maankäytön ja kaupungin palveluverkon suunnittelun eri vaiheissa. Kaupunki on ollut viime vuosina tiiviisti mukana paikkatietopalvelujen kehittämishankkeissa. Tietoa tarjotaan yhteisesti kehitettyjen tietopalvelurajapintojen kautta. Tarkoitus on, että asiakkaan järjestelmät noutavat tarvittavat tiedot näistä rajapinnoista itsenäisesti ilman, että tiedon tuottajan tarvitsee reagoida yksittäisiin pyyntöihin. Muutaman vuoden takaisessa laajassa KuntaGML-hankkeessa kehitetty kantakarttapalvelu ja ajantasa-asemakaavatieto ovat käytettävissä rasterimuotoisina. Myös ulkoilukartta ja pyöräilyreitistö on saatavilla tietopalvelurajapinnassa. Vektorimuotoista paikkatietoaineistoa emme ole vielä avanneet. Sille ei juuri ole ollut kysyntää, Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartman sanoo. Kunnon alkusysäys tarpeen Tekninen valmius rakennus- ja ympäristölupatietojen avaamisesta on olemassa, kunhan rajapintapalvelut ovat saatavissa. Tietojen hyödyntämiseksi tarvittaisiin Hartmanin mielestä kunnon alkusysäys, jotta palvelu saadaan laajaan käyttöön. Oikea kysyntä tietopalvelurajapinnoille puuttuu vielä. Se olisi kuitenkin edellytys sille, että kaikki tiedontuottajat ottaisivat ne käyttöön. Kantakartta-aineistolla on kysyntää, ja meillä on merkittäviä vuosisopimuksia yritysten kanssa. Jos sen luovutuksesta ei voitaisi periä maksua asiakkaalta lainkaan, tarvittaisiin muita rahoituslähteitä. Maksutuloilla saamme katettua ehkä prosenttia nykyisen paikkatietopalvelumme ylläpitokustannuksista, Hartman kertoo. Katutyöluvat siirtyvät vauhdilla verkkoon Yleisten alueiden lupia, kuten johtojen sijoituspaikka- ja katutyölupia sekä tapahtumalupia, on voitu Jyväskylässä hakea sähköisesti kuluvan vuoden alusta lähtien. Asiakaspalaute oli erityisesti käyttöohjeiden osalta alkuvaiheessa kriittistä, vaikka ohjeistus on varsin perusteellinen. Muun muassa Jyväskylän Energia Oy tytäryhtiöineen otti kuitenkin palvelun innostuneesti käyttöön ja toivoo, että myös päätökset voitaisiin toimittaa sähköi- 6 Kuntatekniikka 7/2010

7 INFRA-IT Jyväskylän kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander ja JE-Urakointi Oy:n projektinvetäjä Ari Itkonen Keskustien kaapelointityömaalla. Kuntatekniikka 7/2010 7

8 INFRA-IT sesti. Sähköisen allekirjoituksen toteutettavuus ja arkistointisäädökset estävät toistaiseksi tämän, Jyväskylän katupäällikkö Tuula Smolander sanoo. Katualueen lupia käsittelevä henkilöstö pitää sähköistä lupaprosessia työtä helpottavana uudistuksena. Hakemukseen on helppo pyytää ja saada täydennyksiä paperisen lupahakemuksen täydentämiseen verrattuna. Olemme lupakäytännöissämme ilmeisesti olleet jo aiemmin niin tiukkoja, ettei sähköinen palvelu ole lisännyt puutteellisten hakemusten määrää. Luvilla on yleensä niin kiire, että tarvittavat täydennykset toimitetaan ripeästi. Toisaalta on paljon myös niitä, jotka hakevat lupaa aivan liian myöhään, Smolander kertoo. Yksi työvaihe siirtynyt asiakkaalle Kun luvanhakija on merkinnyt paikan ja muut tiedot sähköiseen hakemukseen, lupakäsittelijän työ helpottuu ja nopeutuu. Olemme pankkien tapaan siirtäneet yhden työvaiheen asi- Tuula Smolander ja Ari Itkonen ovat tyytyväisiä sähköisen lupaprosessin sujuvuuteen. Katutyölupien hakemisesta verkossa on syntymässä vakiintunut käytäntö JE-Urakointi Oy:ssä. Se on Jyväskylän Energia Oy:n tytäryhtiö, jonka toimialana on energia- ja vesihuoltoverkostojen rakentaminen ja kunnossapito. akkaalle, Smolander naurahtaa. Johtojen sijoituspaikka- ja katutyöluvista haetaan sähköisenä noin viidennes, tapahtumaluvista vajaat puolet. Viime vuonna, jolloin sähköinen lupaprosessi ei vielä ollut käytössä, katutyölupia myönnettiin Jyväskylässä noin 600 kappaletta ja yhteensä yleisten alueiden lupia noin tuhat. Suurin osa katutyö- ja sijoituspaikkalupahakemuksista tulee Jyväskylän Energia Oy:ltä. Sähköisen lupaprosessin käyttäminen riippuu olennaisesti työmaan vetäjästä: jotkut ottavat uusia toimintatapoja nopeammin käyttöön kuin toiset. Smolander toivoo sähköisten lupahakemusten määrän lisääntyvän jatkossa. Hakemusten laatu vaihtelee Yleisten alueiden luvanhakijat ovat pääasiassa ammattilaisia. Siitä huolimatta lupahakemusten taso vaihtelee paljon. Pientalohankkeissa hartiapankkirakentajat unohtavat usein hakea katutyöluvat kokonaan. Espoossa ja Turussa jo parin vuoden kokemus Espoossa ja Turussa on jo parin vuoden kokemus sähköisistä rakennusluvista. Turussa on tänä aikana ehditty käsitellä parisataa rakentamiseen vaadittavaa lupaa ja Espoossa reilut sata. Myönnettyjen lupien kokonaismäärästä sähköiset luvat muodostavat kuitenkin vain muutaman prosentin. Espoossa sähköisistä lupahakemuksista valtaosa on kohdistunut pientaloihin, mutta lupaprosessin on usein hoitanut esimerkiksi pääsuunnittelija. Sähköisellä rakennusluvalla on tosin laitettu vireille myös kokonaan uuden kerrostalokohteen rakentaminen. Molemmissa kaupungeissa palvelua pyritään varsinaisten rakennuslupien osalta suuntamaan ja markkinoimaan lähinnä ammattilaisille. Hakemukset puutteellisia Sekä Turussa että Espoossa on Jyväskylän tapaan törmätty puutteellisiin hakemuksiin. Sähköistä lupaa on myös käytetty kohteissa, joissa on rasitteena aiempia epäselvyyksiä, kuten luvatta rakentamista, riitaisia naapurisuhteita, aiempia kielteisiä lupapäätöksiä tai maksamattomia suunnittelupalkkioita. Espoossa isoja rakennusliikkeitä ja muita isoja toimijoita kaivattaisiin nykyistä enemmän palvelun käyttäjiksi. Jatkossa palveluun voisi lisätä lupapäätöksen jälkeen tapahtuvat toimenpiteet, kuten esimerkiksi työnjohtajien hyväksyttäminen ja työmaakatselmusten yhteydessä vaadittavien asiakirjojen toimittaminen. Lisää havainnollisuutta Espoon rakennusvalvonnan mukaan palvelusta voisi kehittää sähköpostia ja puhelinta korvaavaan yhteydenpitovälineen käsittelijän ja hakijoiden välille, mikä ehkä toisi käytännön uudistuksia myös lupakäsittelijöiden työhön. Turussa pidetään jatkokehityksen kannalta tärkeänä sitä, että kerättävä tieto kuvaisi rakennushanketta nykyistä havainnollisemmin. Se edellyttäisi visuaalisempaa käyttöliittymää, jonka avulla hakija harjoittaisi eräänlaista virtuaalirakentamista. Pori mukaan marraskuussa Porissa puolestaan on käyty läpi oman henkilöstön koulutusvaihe, ja palvelua on syksyn aikana testattu suppean pääsuunnittelijajoukon kanssa. Palvelu avataan marraskuussa, jolloin rakennusvalvonta on muuttanut toisiin toimitiloihin. 8 Kuntatekniikka 7/2010

9 Asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Ammattilaistenkin keskuudessa lupa-asioiden hoidossa voi olla huikeita eroja. Jotkut eivät tunnu välittävän oman työmaansa ulkopuolisesta elämästä yhtään mitään, kun toiset hoitavat viimeisen päälle sekä lupa-asiat että itse työmaatkin. Taso vaihtelee uskomattoman paljon, Tuula Smolander hämmästelee. Hänen mukaansa talonrakennustyömailla esimerkiksi työturvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, mutta työmaan viereisen kevytliikenneväylän liikenneturvallisuudesta ei useinkaan olla kiinnostuneita, vaikka työmaa vaikuttaisi siihen merkittävästi. Sähköinen lupahakemus vielä harvinaisuus Lupasihteeri Päivi Turpeinen Jyväskylän rakennusvalvonnasta kertoo, että sähköinen rakennuslupa on ollut käytössä noin vuoden. Toistaiseksi vain pieni osa rakennusluvista haetaan sähköisenä. Voidaan oikeastaan puhua vielä yksittäistapauksista. Lähiaikoina on tarkoitus järjestää rakennuttajille infotilaisuuksia, jotta käyttäjiä saataisiin lisää. Asiakkaiden palaute palvelusta on ollut kirjavaa. Toiset ottavat uusia toimintatapoja mielellään käyttöön, toiset taas pitäytyisivät mieluummin vanhassa käytännössä, Turpeinen sanoo. Mieltymykset vaihtelevat myös lupavalmistelijoiden keskuudessa. Yleisenä ongelmana kaikilla sähköisen rakennusluvan käyttäjillä on lain vaatimukset täyttävän sähköisen arkiston puuttuminen. Näin ollen hakemusasiakirjat joudutaan toistaiseksi arkistoimaan paperimuodossa. Tekla Oyj:n kehittämä sähköisen rakennusluvan käyttöliittymä on käyttöönottovaiheen tarkistusten jälkeen toiminut teknisesti hyvin. Hakemuksen täydentäminen liitteillä on myöhemmin helppoa. Hakemusten täydennystarve viivyttää lupaa Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen rakennusvalvonnan vastuualueen johtaja Raimo Ström sanoo, että asiakas pääsee sähköisessä palvelussa helpommalla, kunhan ensin oppii palvelun käytön. Asian vireille saaminen siis helpottuu. Työ alkaa oikeastaan vasta tästä. Jos lupahakemus saapuu meille verkon kautta kovin keskeneräisenä, sen saaminen päätöksentekoa edellyttävään kuntoon voi vaatia useamman täydennyskierroksen. Se hidastaa lupaprosessia. Kovin suurien hankkeiden lupahakemuksiin ei sähköistä kanavaa ole vielä sovellettu. Hakuoikeudet vain ammattilaisille? Strömin mukaan Jyväskylässä on miettitty sellaistakin vaihtoehtoa, että oikeudet sähköisen luvan hakemiseen annettaisiin vain hankkeiden vastaaville työnjohtajille tai pääsuunnittelijoille, jotka hoitaisivat prosessin luvanhakijan puolesta. Näin kertarakennuttajien ei tarvitsisi opetella sähköistä hakuprosessia. Uskon, että tällaisesta järjestelystä olisi hyötyä, Raimo Ström korostaa. Jyväskylän rakennusvalvonta parantaa jatkuvasti omaa valmiuttaan sähköisten lupien käsittelyssä. Toistaiseksi palvelun markkinoinnissa asiakkaille on edetty maltillisesti, jotta uutta palvelumuotoa käyttäviä asiakkaita kyetään palvelemaan riittävän hyvin. Hyvät vesimittarit pitävät pintansa laadussa, kestävyydessä ja mittatarkkuudessa KROHNEN VESIMITTARIT Kuntatekniikka 7/2010 9

10 10 Kuntatekniikka 7/2010

11 Ajantasa-asemakaava, kantakartta, rakennusluvat, ympäristöluvat, opastavat tiedot... KRYSP avaa ja tehostaa kuntatiedon tarjontaa INFRA-IT Kaikille paikkatietopohjaisen tiedon tarvitsijoille avoimia tiedonsiirtorajapintoja on viime vuosina kehitetty kahdessa laajassa kuntien, valtion ja alan yritysten yhteisessä hankkeessa. Kevääseen 2011 jatkuvassa KRYSP-hankkeessa (kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) tavoitteena on kuntien palveluprosessien tehostaminen ja palvelujen laadun parantaminen. TEKSTI Paavo Taipale Hankkeessa mukana olevissa kunnissa on yhteensä 4,4 miljoonaa asukasta, joten se kattaa yli 80 prosenttia maamme väestöstä. Siinä on pyritty parantamaan kuntien omia tietojärjestelmiä ja yhteistoimintaa, mutta myös kuntien ja valtion sekä kuntien ja yritysten välistä tiedon siirtoa. Taustalla on julkisen hallinnon tehostamisvaatimus, kertoo hankkeen johtaja, maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen Kuntaliitosta. Kun tietojärjestelmiä tarjoavia yrityksiä on runsaasti, on järjestelmien yhteentoimivuutta parantavien käytäntöjen löytäminen ollut erittäin haasteellista. Aiemmassa KuntaGMLhankkeessa avattiin tiedonsiirtorajapintaan kaksi palveluprosessia: ajantasa-asemakaava ja kantakartta. Nyt siihen lisätään rakennusluvat ja ympäristöluvat sekä ns. opastavat tiedot, joihin kuuluvat muun muassa opaskarttaja osoitepalvelut. Samassa yhteydessä parannetaan aiempia tiedonsiirtorajapintoja. Sähköisen asioinnin työpöytä valmisteilla Valtionhallinnossa on käynnissä SADE-hanke (sähköinen asiointi ja demokratian edistäminen). Siinä tehdään parhaillaan esiselvityksiä muun muassa Väestörekisterikeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristöministeriön asumisen palvelujen kehittämisestä. Valtion hankkeessa on ollut tavoitteena valtakunnallisen sähköisen asioinnin kehittäminen tukemaan kuntien toiminnan tehokkuutta. Kuntien näkemyksen mukaan kansallisten tietopalvelujen lisäksi tarvitaan palveluja, jotka ohjaavat asiakkaita kunnan palvelujen sähköisen asioinnin työpöydälle. Ongelmana nykyisessä SADE-hankkeen rahoitusraamissa on, että sen kautta ei katsota voitavan myöntää rahoitusta kuntien sähköisen asioinnin käyttöönottoa ja toteutusta varten, vaikka tavoitteena on kuntien toiminnan tehostaminen, Holopainen harmittelee. Sähköisen asioinnin työ- KRYSP Sähköisen asioinnin työpöytä Kokoava tietopalvelu Rakennetun ympäristön tietopalvelut Valtakunnallisten palvelujen tietopalvelurajapinnat Lisäarvopalvelut Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Maankäyttö Rakennusvalvontaprosessi Ympäristötoimen prosessit Opastavien tietojen prosessi Ajantasa asemakaavaprosessi Kantakarttaprosessi Paikkatietopalvelurajapinta (KuntaGML) KTJ VTJ SYKE TOA SARKK Dokumentit Arkistot Asianhallinta... Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) -hankekonsepti Kuntatekniikka 7/

12 pöydän määrittelytyö on valmistunut. Nyt keskustellaan parhaasta käytännön toteutustavasta. Kokoava tietopalvelu on tarkoitus saada määriteltyä vuodenvaihteeseen mennessä, ja se olisi käytettävissä kesällä Kunnissa haasteena on myös se, miten sähköinen asiointi ja palveluprosessi on kytketty kunnan sähköisen asioinnin yhteisiin tukipalveluihin. Esimerkiksi asioinnin, dokumenttien hallinnan ja arkistoinnin järjestelmissä on laaja kirjo. Tietojen siirtyminen ei ole automaatio vaan vaatii perusteellista valmistelua ja määrätietoista tiedonsiirtoratkaisujen ja sähköisten palvelujen toteutusta. Ei riitä, että verkkosivu näyttää hyvältä, Holopainen painottaa. Kustannusten kattaminen haasteena Sähköisten palvelujen ja tiedon saatavuuden parantamisen rahoitus on osittain ratkaisematta. Paikkatietojen luovuttaminen maksutta viranomaiskäytön lisäksi myös kaupalliseen käyttöön on pohdittavana. Siitä aiheutuu Holopaisen mukaan kunnissa ongelmia palvelun rahoitukselle. Kuntatoimijat pitävät palvelun rahoituksen turvaamista keskeisenä kysymyksenä kansallista tietopolitiikkaa ja sen toteuttamista linjattaessa. Eräät kaupungit ja kunnat saavat merkittäviä tuloja paikkatietojen luovuttamisesta kaupalliseen käyttöön. Jos tämä tulovirta ehtyy, jouduttaisiin tietoaineistojen keräämisen ja ylläpidon kustannukset kattamaan verovaroista, Holopainen toteaa. Jos maksurahoitteinen vaihtoehto jää pois laskuista, ko. tietoaineistojen ylläpitoon ja jakeluun tarvitaan hänen mielestään valtion rahoitusta. Julkisuudessa on esitetty, että paikkatietojen maksuton jakelu on vallitseva käytäntö useissa maissa. Suurta osaa paikkatiedoista voi esimerkiksi Britanniassa hyödyntää kaupallisesti kuitenkin vain maksua vastaan. Vain pienimittakaavainen kartta-aineisto on vapaasti käytettävissä ja valtion kustannusvastuulla. Yhdysvalloissa puolestaan tietoaineistojen ylläpito on maksurahoitteista, vaikka niiden kokoaminen on rahoitettu budjettivaroin. Tietoa rajapintoihin Holopaisen mukaan tärkeää on se, että kunnat ottavat tiedonsiirtorajapinnat käyttöön ja avaavat tietonsa saataville rajapinnan kautta. Tekninen valmius rajapintojen käyttöönottoon on vuodenvaihteessa. Kunnat saavat korvauksetta käyttöoikeuden rajapintatoiminnallisuuteen. Sen sijaan mahdollinen oman tietovarannon kehittäminen ja järjestelmän ylläpito jäävät kunnan maksettavaksi. Keskisuuret ja suuret kaupungit ovat aloittaneet rajapintojen avaamisen. Se on työlästä niissä kaupungeissa, joissa on vanhemmat tietojärjestelmät ja -aineistot. Suurten kaupunkien tietomäärä on valtava, ja sen saattaminen rajapinnan kautta hyödynnettäväksi on suuri työ. Mutta palkintokin on suuri: jos kaikki tuo tieto saadaan rajapintaan, sillä on paljon kysyntää erilaisissa palveluissa. Olennaista on saada keskeiset toimijat avaamaan rajapinnat ja kytkeä ne kuntien kokoavaan tietopalveluun. Yhtä tärkeää on saada yritykset ja valtion organisaatiot käyttämään niitä. Muun muassa SYKE ja VRK ovat jo ilmoittaneet näin tekevänsä, Matti Holopainen kertoo. Kansallisen tietopolitiikan linjauksilla ja julkisia palveluja kehitettäessä tulee pitää huolta siitä, että tietojärjestelmien ja palvelujen markkinoilla säilyy kilpailu. Asiakkaan ja veronmaksajan kannalta sekä julkiset että yksityiset monopolit ovat huonoja ja kalliita ratkaisuja. Ilman toimivia kotimarkkinoita suomalaiset yritykset eivät ole kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. 12 Kuntatekniikka 7/2010

13 INFRA-IT Kymppi R :llä toiminta kokonaisvaltaiseksi JYVÄSKYLÄ OHJAA yhdyskuntakehitystään reaaliajassa Jyväskylän ydinpalveluverkkoryhmä tekee tiivistä yhteistyötä. Vas. yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen, opetustoimen johtaja Eino Leisimo, tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Jyväskylän maankäytön suunnittelutyökalu Kymppi R -ohjelma on ainutlaatuinen ratkaisu kuntien yleisimpään ongelmaan maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamiseen siten että palvelut ovat saavutettavissa ja taloudellisesti hallittavissa. Hankekohtaisesta suunnittelusta on siirrytty kokonaisvaltaiseen, verkostomaiseen alueiden ja palvelutarpeiden toimintatapaan. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Juha Sorri Syyskuussa Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa yhtenä neljästä kehitysideasta palkittu Kymppi R on perusratkaisuiltaan pian teini-iässä. Sen avulla hallinnoidaan asuinalueiden ja niiden tarvitsemien palvelujen toteutusta nyt asukkaan kaupungissa. Tulin Jyväskylään 12 vuotta sitten kehittämään maankäytön suunnittelua. Silloinen Tampereen teknillinen korkeakoulu oli saanut useilta kunnilta yhteydenottoja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen liittyen. Perustettiin tutkijakoulu, jossa suoritin jatko-opintoja ja kokosin väitöskirjan, sanoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, tekniikan tohtori Leena Rossi. Jyväskylän kaavoittajat kokivat, että 1990-luvulla hankkeita käsiteltiin liian tapauskohtaisesti. Kaivattiin pitemmän aikajänteen näkemyksiä yhdyskuntarakenteeseen. Alusta alkaen lähtökohtana oli paikkatietojen käyttö päätöksenteon apuna. Yhdyskuntasuunnittelua yhdistettiin rakennusalan tietotekniikkaan. Tietomallintaminen ja sen hyödyntäminen yhdyskuntasuunnittelussa kiin- Kuntatekniikka 7/

14 nosti niin minua kuin paria professoriakin, Rossi muistelee ohjelman varhaisvaiheita. Kaavatalous kunniaan Talouden hallinta on ollut kehitystyössä koko ajan tärkeänä näkökulmana. Kaavan toteuttamiskustannusten laskentaa on parannettu. Sitä varten kehitettiin Excel-pohjainen dokumentinhallintajärjestelmä, johon kootaan kustannustietoa jokaisesta uudesta alueesta suunnittelun edetessä. Täydennysrakentamisen painottuminen merkitsee sitä, että hallittavana on yhden tai muutaman alueen sijasta kymmenien alueiden suunnittelu ja toteutus. Järjestelmässä on nykyisin 130 alueen kustannustiedot. Yhdyskuntatekniikan ohella mietimme yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sen vaikutuksia palveluverkkoon 10 vuoden aikajänteellä. Laissa edellytetty vaikutusten arviointi on kytketty tiukasti suunnitteluprosessiin, Rossi kertoo. Uusi käytäntö sai tukea kaupungin johtoryhmätasolta. Yhteistyötavat hallintokuntien kesken ovat vähitellen vakiintuneet esimerkiksi palveluverkkotyössä. Varsinkin opetus- ja päivähoitopalvelut ovat tiiviisti mukana suunnittelussa. Kaupungin ydinpalveluverkkoryhmässä on Rossin ja kaavoitustutkija Orvokki Riekkisen lisäksi tilakeskuksen asiakkaiden palveluverkkojen vastuuhenkilö suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, opetustoimen johtaja Eino Leisimo ja päivähoidon vastuualuejohtaja Pirjo Tuosa. Sitoutumista kaikilla tasoilla Rossin mukaan myös luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä aiempaa kokonaisvaltaisempaan valmisteluun. Yhtä kaavaa laajempien kokonaisuuksien suunnittelu on otettu myönteisesti vastaan. Ymmärretään, että tarkoitus Artic-Freetec Oy UUSIEN JA KÄYTETTYJEN PRINOTH RINNE- JA RINNE- LATUKONEIDEN JA LATUKONEIDEN TEHTAANVALTUUTTAMA MAAHANTUOJA MAAHANTUOJA SUOMESSA EESTISSÄ. SUOMESSA JA EESTISSÄ LISÄKSI VARUSTAMME RINNEKONEITA KESÄKÄYTTÖÖN TURVE/ AUMAUSKONEIKSI. Demac lumitykit ja lumetusjärjestelmät Artic-Freetec Oy SIPOLANTIE 5, Rovaniemi TEL FAX Katso vaihtokoneet netistä! Erikoisvarustellut koneet. Kysy Lisää! TEL Leena Rossia ilahduttaa kaikkien osapuolten sitoutuminen asuinalueiden ja niiden palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun Kymppi R -ohjelman avulla. Taustalla perinteikäs Puistokoulu, joka sai tänä syksynä avatun laajennuksensa kautta kylkeensä muualta keskustasta muuttaneen Päivärinteen päiväkodin. on perustella alueiden käyttöönotto huolellisesti. On ollut ilahduttavaa huomata kaikkien osapuolten sitoutuminen yhteiseen suunnitteluun. Kymppi R on auttanut siinä. Kaikki näkevät sen tuomat hyödyt. Ote tonttituotantoon on tiukka: tontteja syntyy, tuloksia mitataan, menekkiä seurataan ja maanhankintaa arvioidaan. Toimintamalli ja sitä palvelevat ohjelmistot kytkeytyvät tiiviisti yhteen, Rossi summaa ohjelman hyötyjä. Haluamme että asuinalueiden rakentamispäätökset ja investoinnit palvelutoimipisteisiin tai niiden harmilliset lakkautukset olisivat yhteisesti perusteltuja. Eri lautakuntiin lähtee yhteen suuntaan ja yhteisesti valmisteltuja päätöksiä. Yhteistyön helpottajina on varsin yksinkertaisia käytännön kautta syntyneitä ja testattuja verkkoselainpohjaisia ratkaisuja. Myös Jyväskylään viime vuonna liittyneiden kuntien alueilta tulevat päättäjät ovat ottaneet heille uuden toimintamallin omakseen. Liitosalueilla on menossa ennätysmäärä esimerkiksi koulujen saneeraustarpeiden arviointihankkeita. Kuntaliitossopimuksessa on yksittäisiä kouluja, joiden tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan nyt osana yhdyskuntarakenteen kehitystä uudelleen. Ensimmäinen uuden kunnan Kymppi R -ohjelma tehtiin viime vuonna vain kolmelle vuodelle, mutta tänä kesänä valtuusto jo hyväksyi kymmenen vuoden ohjelman. Kaupallinen tuote kehitteillä Kymppi R -ohjelman kehitystyössä on ollut koko ajan mukana Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n rakentamisen tietotekniikan yksikkö. Osan työstä on tehnyt heidän alihankintayrityksensä. Kymppi R on vielä kaupallistamatta. Palkinnon mahdollistaman hankerahoituksen myötä siitä pyritään kehittämään kaupallinen tuote. Markkinoita uskoisin löytyvän, koska ohjelman saatavuutta ja hintaa on minultakin kyselty, Rossi kertoo. TTY:n suojissa on syntynyt alan yrityksiä. Toistaiseksi kehitystyö on ollut kaupungin ja yliopiston kahdenvälistä ja viime vuodet myös kaupungin rahoittamaa. Jatkotyössä karttasovelluksen toiminnallisuutta parannetaan edelleen ja pohditaan lisäaineistojen liittämisen teknologisia tarpeita. Tarkoituksemme on myös kuvata palveluverkkoa aiempaa syvällisemmin. Olennaista on tietomallinnuksen parempi hyödyntäminen. Tavoitteena on solmia muihin kaupunkeihin tiiviimpiä yhteyksiä ja jakaa toimintatavasta enemmän tietoa verkossa, Leena Rossi sanoo. 14 Kuntatekniikka 7/2010

15 Energiankulutuksen mittaus tehostuu ETÄLUENNAN ULKOISTAMINEN edullisinta Hollolalle ja Nastolalle Kunnat ottavat parhaillaan käyttöön energianja vedenkulutuksen etäluentatekniikkaa. Kulutuskohteiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa ja riittävän tarkkaa seurantaa rakennuksissa. Etäluentajärjestelmän toteutusvaihtoehtoja selvitettiin Hollolassa ja Nastolassa. Ari Serkkola, dos., johtava tutkija Aalto-yliopisto, Lahden keskus Serkkola työskentelee EU:n alueellisen rakennerahaston (EAKR) Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelut -projektissa (Asemo). Aki Pesola, DI, konsultti Gaia Consulting Oy Pesola työskenteli Paikallisilla teoilla ilmastomuutoksen hillintään -projektissa (IMMU). Seuraavassa tarkastellaan etäluentajärjestelmien tarvetta ja vaihtoehtoisia toteutustapoja Hollolassa ja Nastolassa. Kummassakin kunnassa on etäluentaan siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti haastavaa. Kuntien rakennuskannan ikä on keskimäärin 30 vuotta, ja se koostuu pääasiassa palvelu-, opetus- ja hoitoalan rakennuksista. Koulut, urheilutilat ja päiväkodit kuluttavat suurimman osa energiasta. Hollola hallinnoi kaikkiaan 65 rakennusta ja Nastola noin 50 kiinteistöä. AMR-järjestelmä (Automatic Meter Reading) on kannattavaa ottaa käyttöön vain isommissa rakennuksissa. Etäluentaan 2014 alussa Valtioneuvoston mittausasetus velvoittaa verkonhaltijat 2014 mennessä varustamaan vähintään 80 prosenttia käyttöpaikoista laitteistolla, joka mittaa sähkönenergiaa tunnin välein. Myös kaukolämmön mittauksessa siirrytään etäluentaan, vaikka mittausasetus ei vaadi sitä verkkoyhtiöiltä. AMR-järjestelmään kuuluu huoneistoon tai rakennukseen sijoitettu energiamittari, tiedon keruulaite eli tallennusyksikkö ja kaukolukupääte. Useimmissa rakennuksissa on vain etäluettava sähkömittari, josta kulutus siirretään kaukolukulaitteen tietokantaan. Isommissa kiinteistöissä tarvitaan useita mittaavia antureita, joista keruulaite kokoaa datan ja siirtää sen kaukolukulaitteelle. Keruulaite voi kerätä sähkö-, kaasu- ja vesipulssit tai datan kaikista asunnon ja rakennuksen mittareista: sähköstä, kaukolämmöstä, vedestä ja kaasusta. Tietokannassa dataa voidaan käsitellä ja analysoida seurantatarpeiden mukaisesti. Tulokseksi saadaan sähkön, lämmön ja veden kulutustiedon vaihteluja eri kohteista, vertailutietoa samaan tai muihin rakennuksiin ja hälytystietoa kulutuspiikeistä jne. Kulutustietoja voidaan seurata eri aikaresoluutioilla tunnin, vuorokauden, viikon, kuukauden ja vuoden välein. Etäluennan perusmallit AMR-järjestelmässä. a) Taajaman, b) hajaasutusalueen ja c) rakennuskohteen mittaritiedon siirtäminen. Arvioitu säästö energian- ja vedenkulutuksessa (%) Säästö 10 % 17 % 25 % Kustannukset Hollola ( /a) Nastola Hollolan ja Nastolan arvioidut energian- ja vedenkulutuksen säästöt suhteessa kustannuksiin. Arviossa on otettu huomioon kannattava investointi AMR-järjestelmään vuodessa. INFRA-IT Etäluennan kustannukset ja hyödyt AMR-järjestelmä on eurooppalaisten kokemusten mukaan kannattavaa, jos etäluennan vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat neljä kertaa energian- ja vedenkulutuksen kustannuksia pienemmät. AMR:n kustannukset koostuvat hankinta- ja asennuskustannuksista, tiedonsiirrosta sekä muista käyttökustannuksista. Hollolassa energia- ja vesikustannukset ovat valituissa rakennuksissa 1,11 miljoonaa euroa. Hollola voi investoida etäluentajärjestelmään ja muihin energiaa säästäviin toimenpiteisiin vuoden aikana euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Nastolassa vastaavat energiaja vesikustannukset ovat noin euroa vuodessa. Mikäli AMR-järjestelmä otettaisiin käyttöön Nastolassa, energiainvestoinnit voisivat olla euroa kymmenen prosentin säästöllä. Kunnissa kuitenkin odotetaan pysyvää energiankulutuksen tehostumista, minkä johdosta kaikkea säästöä ei ole perusteltua sijoittaa monitorointitekniikkaan. Monitorointitekniikka ei itsessään säästä energiaa. Kustannussäästöjä saavutetaan epäsuorasti myös kiinteistöhuollon työajassa. Mittareita voidaan päivittää ja ohjata etätoiminnoilla. Monitorointijärjestelmää voidaan rakentaa myös kustannustehokkaasti isommista kulutuskohteista pienempiin. Kuntien toiveita ja vaatimuksia Pesola vertailee diplomityössään kolmea AMR-järjestelmän perusvaihtoehtoa (ks. s.16). Hollolan ja Nastolan tekniset toimet ilmoittivat toiveita ja vaatimuksia etäluennalle mm. seuraavasti: Kuntatekniikka 7/

16 INFRA-IT Hollola voi investoida AMRjärjestelmään yhden vuoden aikana euroa, jos samanaikaisesti energiaa säästyy 10 prosenttia. Seuranta tapahtuu etäluentana tunnin aikaresoluutiolla. Kulutusdata siirtyy kunnan tai muun mittausosapuolen palvelimelle. Palaute kulutuksesta tarjotaan sovituille ammattilaisille ja rakennusten käyttäjille. Kuntien tekniset toimet pitivät tärkeinä myös seuraavia asioita: Mittalaitteiston päivitettävyys Verkkoyhtiöiden osallistuminen Mittaustiedon graafinen ja numeerinen esitys Kaikki mitattavat suureet samaan ohjelmistoon internetissä Mahdollisuus laajentaa järjestelmää Kustannusten ja kunnan henkilöstöresurssien käytön välinen tasapaino Paras hyöty ulkoistetulla vaihtoehdolla Hollolan ja Nastolan kriteerien painotusten perusteella päädyttiin tulokseen, jossa paras hyöty saavutetaan ulkoistetulla vaihtoehdolla. Myös vaihtoehto, jossa kunta perustaa AMR-järjestelmän ja pitää sitä yllä, sai tukea. Kahdessa vaihtoehdossa on kuitenkin kyse trade-off -tilanteesta, jossa ulkoistettu palvelu aiheuttaa elinkaarensa aikana enemmän kustannuksia mutta säästää kunnan työtekijöiden aikaa. Kunnat voivat myös yhdistellä omaa ja ulkoistettua palvelua esimerkiksi hankkimalla mittauslaitteiston ja asennusurakoinnin ja ulkoistamalla pelkästään AMR-järjestelmän, sen ohjelmiston ja ylläpidon. Pääasia on, että kunnat saavat keskitetyn kulutustiedon, jonka ne voivat jakaa hajautetusti eri osapuolille. Haja-asutuksessa keruulaite, taajamissa keskitin Kunta kartoittaa alussa rakennusten mittarikannan. Osa mittareista soveltuu sellaisenaan AMRjärjestelmään. Joihinkin mittareihin voidaan tehdä ohjelmointi- ja tiedonsiirtomuutoksia. Esimerkiksi mittareihin liitettävät moduulit toimivat kulutustietojen keruulaitteina. Osa mittareista uusitaan kokonaan. Sähkömittareiden ja kaukolämpömittareiden vaihtamisen kunta voi jättää jakeluverkkoyhtiön huoleksi. Seuraavaksi kulutustieto siirretään tietokantaan. Haja-asutusalueilla data kootaan luentajärjestelmään keruulaitteilla, jotka keräävät datan RS-kaapelilla tai M-Bus-väylällä. Rakennuksen päämittari on yleensä keruulaite, johon moduuli lähettää tiedon. Keruulaitteesta tiedot luetaan ja siirretään luentajärjestelmään normaalisti GPRS-yhteydellä tai omalla televerkolla. Muita tiedonsiirtotekniikoita ovat sähkö-, radio- ja tietoliikenneverkko (kuva s. 15). Taajamassa käytetään mittariston ja luentajärjestelmän välillä yleensä keskitintä. Keskitin kerää ja tallentaa usean eri kiinteistön sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot. Tiedot poimitaan luentajärjestelmään isompana datapakettina esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Keskitin vähentää tietoliikennettä ja myös transaktiokustannuksia. Yksi luentajärjestelmä ei ehkä riitä Kunta ratkoo eri valmistajien mittarijärjestelmien tiedonsiirron rajapintoja. Mittalaitteistot noudattavat kansainvälisiä standardeja, jotka yhtenäistävät mittausinfrastruktuuria ja mahdollistavat avoimet luentatekniikat. Käytännössä kuitenkin huomataan, että kaikkien valmistajien laitteet eivät tue toisiaan. Siksi yksi luentajärjestelmä ei välttämättä riitä keräämään kulutustietoa kaikista mittareista. Lisäksi vesimittarit perustuvat usein pulssimittaukseen, mikä monimutkaistaa datan keruuta. Kaukolämmössä mitataan neljää eri suuretta: energiamäärää, vesitilavuutta sekä meno- ja tuloveden lämpötilaeroa. Monimutkaisemman mittausdatan luenta ei välttämättä onnistu perinteisellä luentajärjestelmällä. Siksi joudutaan käyttämään kahta luentajärjestelmää rinnakkain. Rinnakkaisella luennalla eri parametrit saadaan samaan tietokantaan. Keskeistä on, että rinnakkaisen luennan aikaleimat ovat samassa ajassa. Yhteensopivuus varmistettava Kulutusseurantaohjelmiston tulee olla selkeä ja käyttäjäystävällinen. Siinä tulee olla ainakin tarkasteltavan kiinteistön perustiedot: nimi, osoite, rakennustyyppi, rakennusvuosi, rakennustilavuus ja lämmitysmuoto. Ohjelmiston tulee näyttää myös kulutushistoria, nykytaso, tavoite, muutos, keskiarvo, maksimi ja minimi, keskimääräinen taso sekä seurantajakson tiedot tuntitarkkuudella. Lopuksi on varmistettava yhteensopivuus jakeluverkkoyhtiöiden ja/tai sähkönmyyjien tietojärjestelmiin. Tietojen vaihtaminen järjestelmien välillä edellyttää tunnisteiden, aikaleimojen, lukemien ja lukemasarjojen keskinäistä määrittelemistä. Varminta on tehdä määrittely ensin isommissa rakennuksissa ja laajentaa tiedonsiirto myöhemmin muihin kohteisiin. Näin myös AMR-järjestelmän investointija rakennuskustannukset pidetään kohtuullisina. Etäluentajärjestelmän kolme perusvaihtoehtoa Energian- ja vedenkulutuksen seuranta voidaan järjestää kolmella tavalla: 1 Ensimmäinen vaihtoehto on se, että kunta rakentaa ja ylläpitää monitorointijärjestelmää omatoimisesti. Tämä edellyttää etäluennan laitteiston ja kulutusseurannan ohjelmiston hankkimista. Omatoimisuus vähentää riippuvuutta mittauspalvelun tarjoajista, mutta järjestelmän käyttöönotto edellyttää hyvää osaamista. Lisäksi kunnan oma seurantajärjestelmä vähentää pitkällä 16 Kuntatekniikka 7/2010 aikavälillä seurannan muuttuvia kustannuksia. 2 Toinen vaihtoehto hyödyntää kulutusseurannassa jakeluverkkoyhtiön palvelua. Sähkön ja kaukolämmön verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen kulutustietoa kuukauden välein. Jakeluverkkoyhtiö lähettää kulutusraportin laskutuksen yhteydessä. Jotkin verkkoyhtiöt kuten Lahti Energia Oy tarjoavat palvelun Internetissä, jossa kunnan edustajat voivat tarkastella suurten kulutuskohteiden (pääsulake yli 63 ampeeria) tuntikohtaista sähkönkulutusta päivän viiveellä. Palvelu on ilmainen. Ongelma energiayhtiön palvelumallissa on, että vain harva jakeluverkkoyhtiö on integroinut veden kulutustiedot samaan palveluun. Lisäksi seuranta koskee vain rakennusten kokonaiskulutusta. Se ei kerro mitään sähkönkulutuksen jakaantumisesta rakennuksen sisällä. 3 Kolmas vaihtoehto on ulkoistaa AMR-järjestelmä mittauspalveluyritykselle. Suomessa toimii yrityksiä, jotka järjestävät rakennusvaiheessa laitteet, asennuksen ja käyttöönoton. Myös kulutusseurantaohjelmisto ja sen ylläpito kuuluvat mittauspalveluun. Kunta-asiakas seuraa ohjelmistolla sähkön, lämmön ja veden kulutusta tunnin välein, mutta vuorokauden viiveellä. Käyttäjä voi tässä kuten omatoimisessakin seurannassa valita ja säätää kulutuksen seurantaohjelmistoa. Ostopalvelun elinkaarikustannukset saattavat nousta korkeaksi. Kustannukset riippuvat kunnan kiinteistöjen mittareista ja alueellisen tiedonsiirron infrastruktuurista.

17 Perämerenkaari Maa kaunehin maa on pohjoinen, missä metsät peltoja pelkää, karu, paatinen, kylmä on pinta sen, ei lannista aurat sen selkää, mut uhmaten hongat harmaat ain sen taivahan ääriä saartaa ja yllä korpien vaikenevain sen pilvissä kotkat kaartaa. Noin Bertel Gripenberg* runoili, Eino Leino suomensi ja Leevi Madetoja sävelsi noin sata vuotta sitten. Kun mieskuoro sen kajauttaa, niin onpa oksat pois kuin suutarin joulukuusesta. Itämeren kylmempi lahdenpohjukka Pohjanlahden Perämeren ympärillä on vähemmän väkeä kuin pienemmän Suomenlahden pohjukassa. Pietariin työntää koko valtava Venäjänmaa potentiaalinsa, mutta Perämeren takamaassa (engl. hinterland) on vain Ruijan raukkoja rajoja. Eipä kuitenkaan vähätellä, ei edes tohtori Paavo Väyrystä, Keminmaan merkkimiestä. Hän saa aina noin ääntä mistä milloinkin haluaa. Pohjoisen malmivarat saattavat vielä näyttää taivaan merkit koko maailmalle. Kirunan kaupungin keskustaa ollaan jo siirtämässä louhoksen tieltä, koska malmi on niin hyvää, että maailma ei tule toimeen ilman sitä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on kumppaniensa kanssa äskettäin listannut tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet raporttiinsa Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät. Kaivosten avaaminen yhdessä matkailun nopean kasvun kanssa luo uusia kuljetuksia ja työpaikkoja. Myös metalliteollisuus tekee alueelle suuria investointeja, vaikka perinteinen metsäteollisuus onkin rakennemuutosten kourissa. Kaukana ovat tosiaan ne ajat, jolloin Lapin jätkät Suomen ja Neuvostoliiton sotien syttyessä odottelivat * Bertel Gripenberg oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies , tulisieluinen kotiseuturomantikko, Nobelehdokas 1931, kunniatohtori jonkin aikaa nähdäkseen, kumman puolelle Kemi-yhtiö rupiaa. Pohjois-Suomen kautta kulkevat monet tärkeät kansainväliset kuljetuskäytävät eli korridoorit. Niiden ympärillä käy kuhina. Narvikin satamasta pääsee kaikkialle kuinka suurella laivalla tahansa. Koillisväylä sulaa ja avaa pikareitin Kauko-Itään. Itämerellä möyrivät merten moottoritiet. Etelässä on Nordic Triangle jo viittä vaille valmiina, kunhan Loviisan-Vaalimaan ekomoottoritie vielä saadaan valmiiksi. Kaarikaupunkien helminauha Virallisesti Perämerenkaari ulottuu suunnilleen Kokkolasta Umeån kaupunkiin. Rosvo-Roope seikkaili etelämpänä, mutta pelko oli suuri vielä Kokkolassakin. Laulu viittaa siihen, että pohjoisessa on rauhallisempaa, joten satamatoiminnalla on paremmat edellytykset kuin etelän rantarosvojen silmän alla. Kaaren satamat ovatkin tehokkaita ja hyvin toimivia. Ilmastonmuutoksen vuoksi merenkulku helpottuu Pohjanlahdellakin. Jos Simo saa ydinvoimalansa, niin Veitsiluodon satama-allas pysyy sulana ja siinä sivussa koko kaari kaukolämmitettynä. Vastapäivään luetellen Perämerenkaaren kaupungit ovat Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tornio, Haparanda, Luleå, Piteå, Skellefteå ja Umeå. Monessa on modernit lentoasematkin. Luleå ja Rovaniemi ovat havitelleet globaalin rahtihubin asemaa, mutta eivät ole vielä kovin pitkällä. Vaasasta on sentään jo ajeltu Antonovilla eläviä kettuja itään. Kaupunkien nimilista puhuu puolestaan. Joukossa ei ole yhtään nimeä, joka ei jotenkin säväyttäisi. Paljon väylätarpeita Pohjoisen infraa voisi kohentaa nopeamminkin kuin nyt tehdään. Sellainen itsestäänselvyys kuin moottoritie Limingasta Tornioon edistyy kovin vitkaan. On siitä sentään jo jotakin valmiina molemmissa päissä. Mutta ehkä Ii jarruttaa tahallaan, että kaikki tulevat varmasti ostamaan nahkiaisia. Ruotsin puolella on tekeillä tärkeä ratayhteys rantaa pitkin. Viimeinen väli Kalixista Haparandaan on jo viimeistelyvaiheessa. Etelämpänä alkaa Botniabana valmistua Umeån tasalle, ja siitä ylöspäin on hankkeilla Norrbotniabana. Sellainen on Pohjola. Se kutsuu, se kiehtoo, se vaatii luo. Valtiomies Vladimir Zhirinovski oli myös huomannut vetovoiman, kun julisti, että surkean Suomenniemenne saatte pitää, mutta pohjoisen me otamme. Perämerenkaari laajennettuna kummankin maan pääkaupunkiin. Projekti-ideoita vilisee. Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kuntatekniikka 7/

18 Shared Space yhdistää kadut ja aukiot kaikkien liik JAETTU TILA parantaa kaupu Shared Space on suunnittelumenetelmä, joka yhdistää kadun ja muun julkisen tilan kaikkien käyttöön. Reunakivetykset, kaistat ja liikennemerkit korvataan yhteisymmärryksellä siitä, että autoilu, pyöräily, käveleminen ja oleskelu ovat tasaarvoisia toimintoja. Ihmiset kantavat vastuun omasta käytöksestään ja ottavat muut tilan käyttäjät huomioon. Pieter de Haan, liikennesosiologi Shared Space -instituutti, Drachten, Hollanti KÄÄNNÖS Enna de Haan-Muinonen EDITOINTI Ilona Mansikka, arkkitehti, Sito Oy Julkinen tila on rakennetussa ympäristössä kaikkien omaa. Se on kuin sää tai ilma: me olemme sen keskellä ja jaamme sen. Julkista tilaa on rajallinen määrä ja käyttäjiä paljon. Sille muodostuu taloudellista arvoa, joka täytyy jakaa. Tästä syystä julkiseen kaupunkitilaan kaduille, aukioille ja risteyksiin kohdistuu paljon määräyksiä siitä, kuinka tilaa jaetaan ja kuinka siellä käyttäydytään ja liikutaan. Liikennesäännöt määrittävät vahvasti julkista tilaa. Kadut ovat täynnä liikennemerkkejä ja -valoja, ja ihmiset on luokiteltu sen mukaan, miten kukin liikkuu ja toimii. Erilaiset toiminnot kuten asuminen, työ ja vapaa-aika on erotettu toisistaan. Erottelun tuloksena syntyy tarve liikkua entistä enemmän. Liikkuvuudella tarkoitetaan yleensä liikennettä, jota hallitsevat autot. Se määrittelee katutilan ja erottaa yhteisöjä ja toimintoja toisistaan. Moottoriliikenne lisäsi sääntöjä Päätiet jakavat keskustoja. Appleyardin tutkimus San Franciscosta paljasti jo 1969, kuinka liikenteen määrän kasvu vähentää ihmisten yhteyttä toisiinsa kaduilla. Moottoriliikenteen kasvun vuoksi liikennesäännöt ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan enemmän liikennemerkkejä, teitä, valoja ja erittelyjä aivan kuin julkisen katutilan säätely olisi tärkeämpää kuin sulava ja turvallinen liikenne, tienkäyttäjien kognitiiviset kyvyt ja lainvalvonta. Nopeusrajoituksia noudatetaan vain, jos sakkojen saaminen on todennäköistä. Ja ylinopeudesta selviäminen ilman sakkoja johtaa rikkeiden kasvuun. Shared Space yhdistää toimintoja Shared Space on julkisen kaupunkitilan teoria, jonka Hans Monderman perusti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja käyttäytymiseen rakennetussa ympäristössä. Shared Space voidaan kääntää yhteiseksi katutilaksi tai keskustaksi. Se on tapa ajatella ja toimia, ja sen tavoitteena on parantaa julkista kaupunkiympäristöä. Shared Space tarjoaa filosofian ja suunnitteluperiaatteita julkisen tilan suunnitteluun, hallin- Ruotsista yhteistä katutilaa löytyy paljon mm. Norrköpingistä Skvallertorget, jolla autot ajavat varoen. Pieter de Haan 18 Kuntatekniikka 7/2010

19 YHDYSKUNTA kujien käyttöön nkiympäristöä Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy Suomesta hyvä esimerkki on vanha Rauma, jonka katutilat on toteutettu pitkälti Shared Space -periaatteiden mukaisesti. Kuntatekniikka 7/

20 YHDYSKUNTA Pieter de Haan Drachten de Kaden ennen (vas.) ja nyt (oik.). Uudistukset on toteutettu 2000-luvun alussa. SHARED SPACE Shared Space -ratkaisuja on ympäri maailmaa, Euroopassa eniten Hollannissa, josta on kotoisin myös teorian isä, liikenneinsinööri Hans Monderman. Myös Saksassa, Itävallassa ja Englannissa on hienoja Shared Space -tiloja, samoin Uudessa- Seelannissa, Australiassa, Hongkongissa ja Yhdysvalloissa. Shared Space on yhteistä keskusta- ja katutilaa, joka on paikka johon mennään, tavataan ja oleskellaan, paikka jossa tehdään ostoksia ja katsellaan paikkoja, julkisen elämän olohuone, luonnollisella tavalla kasvava ja tunnistettavissa, ihmisten omistama, historian ja tulevaisuuden piirteitä yhdistävä sekä turvallisempi ja kestävämpi. taan ja ylläpitoon. Perusajatuksena on ihmisten eri toimintojen yhdistäminen erottelun sijasta. Prosessissa painotetaan kaikkien osapuolten, niin julkisten kuin yksityistenkin vuorovaikutusta ja sitoutumista kaupunkitilan kehittämiseen. Kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että Shared Space -teoria vaikuttaa lupaavalta ja toimivalta. Sitä ei voi soveltaa ympäristöön, jossa ainoana toimintana on liikenne. Kaikissa muissa tilanteissa teoriaa kannattaa soveltaa. Esimerkkinä Shared Space -teorian soveltamisesta on Hollannin Drachten, jossa myös Shared Space -instituutti toimii. Drachtenissa on risteys, jossa yli 10 vuotta sitten kulki ajoneuvoa päivässä ja jossa olivat perinteiset liikennevalot, liikennemerkit ja kaistamerkinnät. Nykyisin sama risteys on ilman minkäänlaisia liikennemerkkejä, ja siinä kulkee kulkuneuvoa päivässä. Liikenne sujuu silti ilman ruuhkia ja vakavia onnettomuuksia. Kestävää ajattelua Hiilidioksidipäästöt vähenevät jo pelkästään sulavan liikenteen ja alhaisempien nopeuksien myötä. Uuden ajattelutavan soveltamisen ansiosta liikenteen vaikutukset ympäristöön jäänevät vähäisemmiksi kuin nykyisessä liikenneympäristössä, jota hallitsevat liikennevalot ja -merkit sekä pysähtyvät ja jälleen liikkeelle lähtevät autot. Shared Space -ajattelu on kestävää myös siksi, että uudenlaisessa katutilassa ihmiset ottavat vastuuta omista päätöksistään. Sääntöjen ja rajoitusten tilalle tulee toisten kunnioitusta ja vähemmän valvontaa. Siksi uusista sosiaalisista normeista tulee pysyviä, eivätkä ne menetä merkitystään. Katutilassa on lisäksi useita toimintoja, tilaa käytetään tehokkaammin ja monipuolisemmin ja uusia toimintoja voidaan lisätä joustavasti ilman uusia liikenne- ja katutilajärjestelyjä. Kaikki ovat tasa-arvoisia Liikennesäännöt, -merkit ja muu ohjaus eivät ole niinkään arjen liikennetilanteita kuin poikkeuksia varten varmuuden vuoksi. Shared Space -kadun käyttäjät joutuvat luottamaan omaan arvostelukykyynsä, ottamaan vastuun ja olemaan kanssakäymisessä muiden tienkäyttäjien kanssa liikennemerkkien sijaan. Yhteistä katutilaa painottavassa ajattelutavassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Liikkumisen oikeus ei riipu liikkumisen suunnasta tai liikennevälineen tyypistä. Se riippuu sosiaalisista sopimuksista ja kanssakäymisestä. Auto on henkilö samalla tavalla kuin kaikki muutkin samassa tilanteessa. Jatkossa tutkitaan, aiheuttavatko Shared Space-ratkaisut ongelmia ns. heikommille tien käyttäjille kuten liikunta- tai nä- Shared Space -instituutti Shared Space -instituutti Siegerswoude ennen (vas.) ja luonnoksena (oik.). Uuden tilanteen voi nähdä nettikamerasta osoitteessa Kiertoliittymän sijaan tuli ons dorpsplein Shared Space -prosessille on tärkeää, että ihmiset osallistuvat ja sitoutuvat kehittämiseen. Prosesseja ja niihin liittyvää vuorovaikutusta kehitetään mm. EU-rahoitteisessa Interreg-hankkeessa. Hyvä esimerkki osallistavasta suunnitteluprosessista on hanke Siegerswoudessa, Frieslannin läänissä Hollannissa. Puolen kilometrin päässä kyläkeskustasta sijaitsi hyvin perinteinen ja vaarallinen kahden päätien risteys (ajonopeudet 80 km/t). Nykyisen ajattelutavan ja suunnittelutekniikan mukaan kiertoliittymä olisi ollut sopivin vaihtoehto risteyksen parantamiseksi. Uusi Shared Space -teoriaan pohjautuva ratkaisu laadittiin yhdessä kylän asukkaiden kanssa. Tavoitteeksi nousi aukioratkaisu, joka on nyt toteutettu. Aukiotilassa liikutaan varovasti, koska jokaisen kulkijan pitää siellä määritellä itse oma kulkuväylänsä. Aukiota lähestyessään liikkujan vauhti hidastuu itsestään, koska näkyvyys aukiolle ei ole selvä. Vuoden lopulla laadittavasta arvioinnista luultavasti selviää, että risteys on muuttunut turvallisemmaksi. Hyvän tuloksen saavuttaminen yhteistyössä asukkaiden ja Shared Space -asiantuntijoiden kanssa ei ollut prosessin ainoa tulos. Kylän nettisivuilla asukkaat puhuvat nykyään aukiosta nimellä ons dorpsplein (meidän kyläaukio). 20 Kuntatekniikka 7/2010

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh ,

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh , Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi Elina Thorström, puh. 0295 342 393, elina.thorstrom@lvm.fi Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin tavoitteet Alentaa laajakaistan rakentamiskustannuksia

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Valtuustotaso

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Valtuustotaso ASKOLAN KUNTA 1 Valtuustotaso Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosaston tehtävänä on vastata Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien raken-nusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kuntien rajapintapalvelujen kehittäminen > Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kuntien rajapintapalvelujen kehittäminen > Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kuntien rajapintapalvelujen kehittäminen 2001 2015-> Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kuntien Paikkatietopalvelukonsepti 2/2001- Valtion keskuhallinto ja alueelliset viranomaiset UKTJ VTJ Tiedonsiirron

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat Hanna Tainio varatoimitusjohtaja 10.5.2016 Luonnos tulevaisuuden kunnan rooliulottuvuuksista 6. Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakuntaja

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Lupaprosessien sujuvoittaminen

Lupaprosessien sujuvoittaminen Lupaprosessien sujuvoittaminen INFRA Akatemia 22.1.2016 Anu Kärkkäinen Johtaja, elinkeinoasiat Sipilän hallitusohjelman kirjaukset lupaprosessien sujuvoittaminen Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosesseja

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

MTJ paikallisen ja valtakunnallisen yhteentoimivuus ja avoimuus

MTJ paikallisen ja valtakunnallisen yhteentoimivuus ja avoimuus MTJ paikallisen ja valtakunnallisen yhteentoimivuus ja avoimuus Valtakunnallinen näkökulma ja käytäntöjä muissa maissa Paikkatietoverkoston seminaari 28.11.2014 KP Karlsson Sisällys Taustaksi Muutoksia

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Näkökulma: Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuurin hyödyt

Näkökulma: Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuurin hyödyt Näkökulma: Kuntasektorin asianhallinnan iitearkkitehtuurin hyödyt Kuntaliitto Jari Ylikoski, arkkitehtuuriasiantuntija, Tuula Seppo, erityisasiantuntija LIITUTAULUmme Merkitys Iso Kua Miten herätellä päättäjiä?

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaista TEpalveluissa

Ajankohtaista TEpalveluissa Ajankohtaista TEpalveluissa 10.6.2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti 1 14.6.2016 Toimisto Otsikko Murroksen ja muutoksen keskellä Työmarkkinat; Maakuntauudistus; II-asteen koulutusuudistus; Kuntien rooli

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Valinnanvapaus haastaa toimimaan toisin Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.1.2017 Sisältö Mitä valinnanvapauskokeilu tarkoittaa, taustat Mitä kokeillaan? Kuinka valinnanvapauskokeilu

Lisätiedot

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa

KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa Jari Torvinen 10.2.2016 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ KuntaGML rajapintojen käyttöönoton tilanne KuntaGML rajapinnat osana prosesseja tai palvelua

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Lammin päivät Trimble Ympäristövalvonta

Lammin päivät Trimble Ympäristövalvonta Lammin päivät 2016 Trimble Ympäristövalvonta Avaintrendejä julkishallinnossa Trimble Locus - Ratkaisu kunnille Kunnan teknisen toimialan perustietojärjestelmä Rakennetun ympäristön sekä yhdyskuntatoimen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET. LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy

MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET. LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy MATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 2010 Suunnittelupäällikkö Jari Laitakari, Pöyry Finland Oy Vuoteen 2020 mennessä Pöyry on: Globaali suunnannäyttäjä, joka suunnittelee tasapainoisia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA 20.3.2014 PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot