Geologian tutkimuskeskuksen tavoitesuunnitelma (TaSu) vuosille

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK/1168/ /2016 Geologian tutkimuskeskuksen tavoitesuunnitelma (TaSu) vuosille

2

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 GTK:n strategia Toiminta-ajatus ja visio Toimintaympäristön muutokset GTK:n strategiset valinnat 3 3 Vaikuttavuus ja vaikuttavuustavoitteet 3 4 Toiminnan päälinjat Toimintatavan uudistamisen suuntaviivat Asiakaslähtöisyys lähtökohtana Osaamisen ja muun kyvykkyyden kehittäminen Toimintamallin jatkuva uudistaminen Toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen 14 5 Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteet 15 6 Toiminnan ohjaus ja resurssien hallinta 16 7 Tukipalveluja ja niiden kehittämistä koskevat tavoitteet Henkilöstöhallinto, lakipalvelut ja toimitilat/työympäristö Taloushallinto ja suunnittelu Tekniset tukitoiminnot 20 LIITTEET: 1. Asiakkuuksiin ja palvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen liittyvät 2017 tavoitteet 2. Geo-osaamisen kehittämiseen liittyvät 2017 tavoitteet 3. Toimintamallin kehittämiseen liittyvät 2017 tavoitteet 4. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain (sekä toimintamallin kehittämiseen liittyvät tavoitteet) suunnittelukaudelle Talouden kehysluvut 6. Strategisten teemojen agendat 7. Taulukkomuotoinen esitys vaikuttavuustavoitteista (VT), toiminnallisista tavoitteista (TT), operatiivisista suoritteista ja niitä kuvaavista mittareista (VM Netra raportoinnin mittarit)

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu JOHDANTO GTK:n tavoitesuunnitelman (TaSu ) ensisijainen tarkoitus on tukea operatiivista johtoa ja yksiköitä vuosi- ja projektisuunnittelussa. Tavoitteena on kuvata strategiasta, vaikuttavuustavoitteista ja TEM GTK tulossopimuksesta johdetut toiminnan päälinjat suunnittelukaudelle. Toiminnalliset tavoitteet on pyritty kytkemään aiempaa tiiviimmin strategisiin tavoitteisiin ('Strategiset teemat') ja TEM tulosohjauksen vaikuttavuustavoitteisiin. Strategisen muutoksen lisäksi koko GTK-tason toiminnansuunnittelun ohjenuorana tulee olla vahva keskittyminen vaikuttavuuden kannalta olennaisiin tuloksiin; keskiöön nousevat tehdyn työn hyödynnettävyys ja elinkeinopoliittinen jalanjälki. Kokonaisrahoitus viimekädessä määrittää GTK:n toiminnan laajuuden. Onnistuminen ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa luo uusia mahdollisuuksia ja väljyyttä sekä toimintavuoden tavoitteiden toteuttamiseen että seuraavan vuoden taloudelliseen lähtötilanteeseen. Määrärahan ja tulojen ohella avainasemassa on kustannusten hallinta ja pyrkimys kustannustehokkaaseen toimintaan koko organisaatiossa. GTK:n rooli ja perustehtävä ovat pohjaltaan vakaita, mutta ympäröivä yhteiskunta ja sen muutokset haastavat jatkuvasti tarkastelemaan omaa toimintaamme sekä tavoitteiden että toimintamallin osalta. GTK:n kyky tuottaa tutkimustuloksia ja asiakaslähtöisiä palveluja riippuu (1) sidosryhmien ja asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden tuntemuksesta, (2) osaamisen ja asiantuntemuksen tasosta, (3) tietoaineistojen laadusta ja käytettävyydestä, ja (4) organisaation yhteistyökyvystä. GTK:n kyvykkyyden kehittyminen strategiakaudella on suoraan yhteydessä toiminnan ja oman panostuksen suuntaamiseen siten, että se edistää strategiaa tukevan osaamis- ja tietopääoman kasvattamista sekä verkostojen kehittymistä.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu GTK:N STRATEGIA 2.1 Toiminta-ajatus ja visio Missio: GTK luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen. GTK on kyvykäs muuntamaan korkeatasoisen ja erottavan osaaminen toiminnaksi ja tiedoksi, joka tuottaa menestymisen edellytyksiä asiakkaille. Yhteistyö kehittää osaamistamme edelleen menestymme yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaalla tarkoitamme laajasti hyödynsaajia - siis toimeksiantajien lisäksi yhteistyökumppaneita yhteisrahoitteisissa hankkeissa, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä muita alaan liittyviä toimijoita. Visio: Osaajien GTK tuottaa ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua. GTK:n keskeinen voimavara ovat ihmiset, osaajat, jotka ovat sitoutuneet työhönsä ja kehittävät osaamistaan aktiivisesti. Ratkaisukeskeisyys syntyy aidosta kiinnostuksesta asiakkaan toimintaan. Tuottamamme ratkaisut ovat perusta elinkeinopoliittisen jalanjälkemme kasvulle. Tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen tiivistyvä yhteistyö sekä EU-vaikuttaminen osaltaan parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kestävä kasvu tarkoittaa meille pitkäjänteisyyttä tuotannontekijöiden saatavuuden turvaamisessa, systeemitason parannuksia ja tietoon perustuvan johtamisen kasvua. 2.2 Toimintaympäristön muutokset Geologian tutkimuskeskuksen kannalta keskeisiä toimintaympäristöä muuttavia tekijöitä ovat: Julkisen talouden tasapainottamisen jatkaminen ja valtion budjettikehyksen supistuminen; tuottavuus ja uudistuminen keskiössä. Hallinnonalojen strategisen ja hallitusohjelmasta johdettujen tavoitteiden ohjausotteen tiivistyminen; TEM kasvun agenda odotusten kehyksenä. Digitalisaatiokehitys voimistuu ja muuttaa totuttua toimintalogiikkaa monilla toimialoilla. Maailmantalouden heikko kasvu näkyy GTK:n toiminta-alueella investointien ja yritysten TKItoiminnan panostuksen alhaisena tasona. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kasvaa ja huippuosaamisen sekä kansainvälisten verkostojen merkitys korostuu. EU:ssa nousevia teemoja ovat resurssitehokkuus ja vähäpäästöinen energia. Kansallisen tutkimusjärjestelmän murros luo mahdollisuuden tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventämiselle. Potentiaalisina kasvavina markkinoina on GTK:ssa tunnistettu: tietoinfrastruktuurit, geoenergia, cleantech, kiertotalous, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, ympäristöriskien hallinta, energian varastointi, mineraalilannoitteet ja puhdas vesi sekä vientiprojektit kehittyviin mineraalirikkaisiin maihin. Menestys toimintaympäristön muutokseen vastaamisessa perustuu seuraaviin tekijöihin: korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen menetelmien ja sovellusten kehittäminen digitaaliset tietovarannot ja niiden laaja hyödyntäminen

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu asiakaslähtöisyys (lyhyt aikaväli) roolillinen vaikuttaminen (pitkä aikaväli) strategiset kumppanuudet ja verkostot viennin edistäminen uusiutuminen, ketteryys, kokeilukulttuuri dynaaminen ja innostava johtaminen 2.3 GTK:n strategiset valinnat GTK:n strategisen uudistamisen lähtökohtina ovat olleet elinkeinopoliittisen vaikuttavuuden ja asiakastarpeista lähtevän tavoitteenasettelun vahvistaminen. Strategiaprosessin ohjaavina tekijöinä käytettiin muuttuvan toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja alkaneen hallituskauden keskeisiin tavoitteisiin vastaamista. Reunaehtoina tunnistettiin GTK talousarviorahoituksen supistuminen ja siitä seuraava toimintatavan kehittämispaine sekä välttämätön tarve henkilöstörakenteen nopeaan uudistamiseen. GTK:n uuden strategian kulmakivinä ovat korkea asiantuntemus, konkreettinen asiakasvaikuttavuus sekä strategisesti ohjattu ja ketterä toimintamalli. Tavoitteenasettelun uudistamisen kärjiksi on määritelty neljä strategista teemaa: 1. Digitaalisuus GTK:n menestystekijäksi 2. Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana 3. Mineraalitalous luo kestävää kasvua 4. GTK tuottaa uusia cleantech-ratkaisuja. 3 VAIKUTTAVUUS JA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET GTK:n kokonaisonnistuminen arvioidaan pitkällä aikavälillä saavutetun vaikuttavuuden kautta. Asiantuntijaorganisaationa ja teknologia-alan toimijana GTK tarjoaa luonnontieteellistä, maankamaran raaka-aineiden ja geologisten prosessien osaamista mm. resurssitehokkuutta, yhdyskuntien rakentumista ja tuotantoympäristöjen hallintaa koskevien kysymysten ratkaisemiseen. GTK:n osalta vaikuttavuudessa on kaksi keskeistä näkökulmaa: toiminnan tulosten konkreettinen hyöty ja GTK:n roolillinen tuki koko yhteiskunnan toimintaan (kuva 1). Kuva 1. GTK:n vaikuttavuuden ulottuvuuksia.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu GTK:n pitkän aikavälin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ytimessä on kehittyvä rooli kansallisena geotietokeskuksena ja haluttuna tutkimuskumppanina. GTK:n kyky tuottaa tutkimustuloksia ja palveluja riippuu osaamisen ja asiantuntemuksen tasosta, tietoaineistojen laadusta ja käytettävyydestä sekä organisaation uusiutumiskyvystä. Vaikuttavuudestamme vahvistamiseksi (arvio HMV Group, 2015) GTK:n tulee: painottaa vahvemmin innovaatioiden edistämistä ja kaupallistamista yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa edistää yritysten osallistumista GTK:n kansainvälisiin hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheesta lähtien tuottaa kehittyneempiä digitaalisia palveluita TEM on asettanut GTK:lle seuraavat vaikuttavuustavoitteet (VT): VT 1: Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin VT 2: Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy VT 3: Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat. Taulukkomuotoinen esitys TEM vaikuttavuustavoitteista (VT), toiminnallisista tavoitteista (TT), operatiivisista suoritteista ja niitä kuvaavista mittareista (VM Netra raportoinnin mittarit) on koottu liitteeseen 7.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu TOIMINNAN PÄÄLINJAT 4.1 Toimintatavan uudistamisen suuntaviivat Onnistuminen strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee vaatimaan määrätietoista, koko strategiakauden ( ) kestävää osaamisen ja toimintatavan uudistamista seuraavien suuntaviivojen mukaisesti: 1. Ulkopuolisen rahoituksen vahvistaminen Tutkijoiden ja toimintayksiköiden aktiivisuus tutkimusrahoituksen ja muun yhteisrahoitteisen toiminnan lisäämisessä Yrityksille tarjottavien palvelujen valikoiman laajentaminen ja yritysyhteistyön uudet muodot Yhteistyöhakuisuus; verkostojen ja jaettujen resurssien hyödyntäminen toimintamallien tehostamisessa; asiakasymmärryksen syventäminen 2. Perustoiminnan uudistaminen tavoitteena tehokkuus ja vaikuttavuuden varmistaminen Määrätietoinen, kokonaisvaltainen uudistaminen kattaen kokonaiset toimintaprosessit Asiantuntijaorganisaatio luo datasta tietoa tulkinnan lisäarvo keskeinen Sähköiset tietovirrat ja prosessit perustehtävän ytimessä;geotiedonhallintaosaaminen ('best practices') vientituotteeksi Perustiedon tuotannossa ulkopuolisen tiedon kokoaminen täydentää lisääntyvästi omaa maastossa tehtävää tiedonkeruuta 3. Digitalisaatio vahvistaa verkostumista ja yhdistää tiedontuottajat tiedonkäyttäjiin Ennakkoluuloton asioiden mahdollistaminen ja tekeminen uudella tavalla. Digitaalisuus tiedon tuotannosta innovatiivisiin palvelukonsepteihin ja ratkaisuihin asti Yhtenäinen geotietovarannon hallintamalli ('Corporate Data') Geotietokeskuksen ytimenä Yhteentoimivuus ja kytkeytyminen tiedontuotannon ja jakelun verkostoihin Osaamisen ja aineistojen tuotteistaminen saumattomaksi kokonaisuudeksi 4. Strateginen tutkimus tukee kokonaistavoitteita Kansainvälistyminen tutkimuksen kaikilla sektoreilla; kansainvälinen huipputaso tavoitteena kärkialueilla Vakuuttava tieteellinen taso ydinalueella (geologia, geofysiikka, geokemia); kasvava painotus strategisiin teemoihin ja tulevaisuuden osaamiseen Verkostoveturin rooli osana kansallista tutkimusjärjestelmää; kumppanuus yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi 5. Tarkoituksenmukainen ohjausjärjestelmä motivoiva toimintakulttuuri Toiminnanohjauksen uudistaminen Tosiasiapohjaisen johtamisen vaatimat tiedot organisaation eri tasoilla Ydintoiminnan edellyttämien palvelujen (sisäiset ja ulkoiset) kustannustehokas järjestäminen Ketterä ja kokeileva toimintakulttuuri Kannustava esimiestyö Strategiset teemat näkyvät läpileikkaavina sekä koko toiminnan tavoitteenasettelussa että toimintamallin ja perusroolin uudistamisessa. Strategisten teemojen agendat on koottu liitteeseen 6. Agendojen tavoitteenasettelusta on vielä erikseen nostettu esiin viisi tähtitavoitetta (kuva 2), joiden toteuttaminen on kriittistä uudistumisen, asiakasodotuksiin vastaamisen ja toiminnan kehittämisen kannalta. Tähtitavoitteilla pyritään priorisoimaan tavoitteistoa ja kohdistamaan toimintaa vielä

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu strategisten agendojen sisälläkin. Parhaimmillaan tähtitavoitteet yhdistävät strategisten teemojen toimenpiteitä toisiinsa sekä perustoiminnan uudistamisen tavoitteistoon. Tähtitavoitteet on kuvattu tarkemmin kappaleissa 4.4 ja 4.5. Kuva 2. Strategisten teemojen pohjalta priorisoidut tähtitavoitteet. 4.2 Asiakaslähtöisyys lähtökohtana GTK:n strategia korostaa asiakkaille tuotettavia ratkaisuja, osaamisen muuntamista lisäarvoa tuottaviksi palveluiksi ja luotettavuuden merkitystä pitkäjänteisen palveluroolin toteuttamisessa. Nämä vaatimukset voidaan kiteyttää kolmeen näkökulmaan: (1) Asiakaslähtöisyys, asiakasläheisyys ja osallistaminen (2) Palvelukyky, ratkaisuihin painottuva tarjooma ja innovatiivisuus ja (3) Puolueettomuus, luotettavuus ja laadunvarmistus. Asiakaslähtöinen toimintatapa vahvistuu ensisijaisesti strategian tavoitteiden mukaisen uudistumisen ja toimintamallin kehittymisen kautta. Tavoitteenasettelussa arvioidaan aina myös tulosten hyödynnettävyys. Aito pyrkimys arvoketjuihin kytkeytymiseen ratkaisuja tarjoamalla muodostaa pohjan asiakasvaikuttavuuden jatkuvalle vahvistumiselle. GTK 2020 tavoitetilan kriittinen menestystekijä: Entistä laajempi asiakasymmärrys, eli asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden syvällinen ymmärtäminen, on GTK:n strategisen uudistumisen välttämätön edellytys.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Asiakaslähtöisyyden jatkuva kehittäminen edellyttää välineitä, toimenpiteitä ja toimintamalleja kaikilla organisaatiotasoilla: Asiakkaiden osallistaminen GTK:n tavoitteenasettelun kehittämiseen (johto) Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin (yksiköt) Asiakassegmentoinnin hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä ja markkinoinnin kohdistamisessa Uudenlaisten asiakastarpeiden / asiakkuuksien tunnistamiseen perustuva ennakkoluuloton toimintamallien uudistaminen. Asiakashallinta (CRM) - tietojen aukoton taltiointi tietojärjestelmään Palvelujen kehittämisen pohja on asiakasymmärrys. Asiakkaat arvostavat yhä enemmän hyvää palvelukokemusta ja asiakkaan huomiointia. Toimivat palvelut avainasiakkaille yhdeltä taholta on tärkeä osa tätä pyrkimystä. Digitaaliset aineistomme liittyvät saumattomasti palvelukokonaisuuteen. Vientiprojektitoiminnan palvelutarjoomassa GTK integroituu Team Finland -strategian toteutukseen vientiyritysten kanssa. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakiviä ovat: Asiantuntijapalvelujen ratkaisukeskeinen tuotteistus (Liipasin malli) Henkilöstön aktivointi ja koulutus myynnin/markkinoinnin tehtäviin Lisääntyvä yritysyhteistyö Uudet (maksulliset) tietotuotteet kehitetään asiantuntijapalvelujen kanssa saumattomaksi kokonaisuudeksi siten, että ne tukevat toinen toisensa myyntiä Digitaalisten palvelujen muotoilussa, kehittämisessä ja tuotannossa tukeudutaan lisääntyvästi tarjolla olevien tietoinfrastruktuurien ratkaisuihin, yhteistoimintamalleihin sekä ostopalveluihin ulkoisilta palvelutoimittajilta Konkreettiset tavoitteet asiakaslähtöisen toimintamallin kehittämiselle on koottu liitteeseen 3. Luotettavuus ja palvelujen laatu koetaan asiakaskunnassamme GTK:n vahvuuksiksi. Tästä pidetään kiinni sekä GTK:n tuottaman tiedon (tietoprosessien hallinta 'kentältä lopputuotteeseen') sekä asiantuntijapalvelujen osalta. Laadunhallinnan tukena on jatkossakin riittävä, selkeä toimintaohjeistus (esim. maksullisen toiminnan prosessikuvaus; sisäinen palvelukuvaus), tuotannon ja tietovirtojen prosessikuvaukset ja tarkastuspisteet sekä ISO 9000 perusteiset laadunvarmistusmenettelyt. Erityisiä painopisteitä: Asiakaspalaute toimeksiannoista kertyy kattavasti; jokaiseen toimitukseen palautepyyntö; tärkeimmät asiakkaat haastatellaan jälkikäteen. Palautetieto (myös suulliset reklamaatiot) taltioidaan rehellisesti ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Kaikki palaute on arvokasta ja mahdollistaa kehittymisen. Asiakastoiminnan keskeiset ohjeet tunnetaan ja esimiehet varmistavat niiden noudattamisen Toimintajärjestelmä (laatudokumentaatio, keskeiset menettelyohjeet, prosessikuvaukset) uudistetaan muuttuneeseen tilanteeseen Sovitut auditoinnit toteutetaan vuosisuunnitelman mukaisesti. 4.3 Osaamisen ja muun kyvykkyyden kehittäminen GTK on asettanut tavoitteekseen olla geologian huippuosaaja. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää määrätietoista osaamisen johtamista ja vahvaa panostusta T&I toimintaan

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu eli geotieteellisen osaamisen strategialähtöiseen kehittämiseen. Konkreettiset tavoitteet on tarkemmin kuvattu liitteessä 4. Tavoitteen läpivienti varmistetaan tulosjohtamisella, esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä ja toteutumisen säännöllisellä johtoryhmätason seurannalla. Kehittämisen keskeiset elementit ovat: Korkeatasoinen geotieteellinen osaaminen fokusoituu strategisia teemoja tukevaksi Huippuosaamisalueilla tavoittelemme kansainvälistä tieteellistä tasoa Valituilla sovellusosaamisen alueilla tavoitteena on hyvä erottava asiantuntijaosaaminen Tavoitteena kilpailukyky sekä tutkimusrahoitusmarkkinoilla että laadukkaiden asiakasratkaisujen toteuttajana Palvelu- ja liiketoimintakonsepteihin sekä projektitoimintaan liittyvä osaaminen Tukipalveluihin ja ulkoisen palvelujen hankintaan liittyvä osaaminen Perustoiminnan prosessien kehittämiseen ja teknologian hyödyntämiseen liittyvä osaaminen Johtamisosaaminen ja henkilöstön valmentamiseen sekä työhyvinvoinnin ylläpitoon liittyvä osaaminen GTK kehittää määrätietoisesti strategista tutkimustaan vahvistamaan strategisia valintojaan: Mineraalitalouden osalta GTK:n vahvistuva osaaminen, tutkimusinfrastruktuurit ja innovaatioverkostot jo mahdollistavat korkeatasoisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan. T&I-toiminnan painopisteet ovat uuden sukupolven mineraalisysteemimalleissa, uusissa malminetsintäkonsepteissa, mineraalipohjaisissa materiaaleissa sekä mineral intelligence -osaamisen kehittämisessä. Geoenergiaan liittyvien geologisten ja termisten tekijöiden tutkimus luo uutta osaamista ja avaa mahdollisuuksia palvelujen kehittymiselle. Tieteellinen julkaisutoiminta ja tutkimusverkostojen vahvistaminen luo pohjaa innovaatioille ja edelleen asiakasratkaisuille. Ydinjätteiden sijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden osaamisen ja kansainvälisten verkostojen määrätietoinen kehittäminen on edellytys toiminnan jatkuvuudelle. Alan tutkimustoiminta toteutetaan pääosin maksullisina toimeksiantoina ja yhteisrahoitteisina projekteina alan yritysten kanssa. Yhdyskuntien geologiaan liittyvän osaamisen kehittämisestä laaditaan suunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa tutkimuksen tasoa merkittävästi. Yhdyskuntarakentamisen tutkimusteemoja ovat mm. pehmeikköaltaiden mallinnus, geologisten yksiköiden geoteknisten ominaisuuksien korrelointi ja kalliorakentamista tukeva perustutkimus (lineamentit ja heikkousvyöhykkeet). Pohjavesitutkimuksen kehittämisestä laaditaan konkreettinen osaamisen kehittämissuunnitelma strategiakauden loppuun (2019). Pohjavesitutkimuksen tieteellistä tasoa ja GTK:n osallistumista kansainvälisiin verkostoihin aktivoidaan. Digitaalinen osaaminen on jatkossa osa jokaisen geoasiantuntijan osaamisvalikoimaa; osaamisyhdistelmä sisältää sisällöllisen tulkintaosaamisen ja systeemisen algoritmityyppisen osaamisen ja mahdollistaa esimerkiksi (puoli)automatisoitujen tulkintamenetelmien ja tekoälyyn perustuvien oppivien järjestelmien kehittämisen. Kyvykkyyden hankkimiseksi verkostoituminen paitsi geotieteellisen yhteisön, myös uusien kumppaneiden (esim. teknologiapartnerit) kanssa on välttämätöntä.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu GTK 2020 tavoitetilan kriittinen menestystekijä: Vahva geofysiikan palveluosaaminen on nostettu osaksi GTK:n itselleen asettamaa tavoitetilaa. Tästä syystä geofysiikan soveltamiseen liittyvä osaaminen on tunnistettu erityistä huomiota vaativaksi kehittämisalueeksi. Tieteellisesti korkeatasoinen ja tuloksellinen strateginen tutkimus luo uutta osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Korkeatasoinen osaaminen on avaintekijä verkotuttaessa huippuyksiköihin ja haettaessa kilpailtua tutkimusrahoitusta, mutta myös vaativissa asiakastoimeksiannoissa. T&I-toiminta pohjautuu lisääntyvästi Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimusohjelmiin ja rahoitusinstrumentteihin. EU-tason tutkimuspolitiikkaan vaikutetaan aktiivisella toiminnalla keskeisissä verkostoissa, kuten EIP RM, ETP SMR ja EGS. EIT KIC Raw Materials ydinpartnerirooli ja käynnistyvä ERANET Applied Geosciences tarjoavat keskipitkällä aikavälillä mahdollisuuksia tutkimusyhteistyön monipuolistumiselle. GTK:n korkeatasoisen osaamisen kehittymiseksi muodostetaan kahdeksan teemallista, strategista muutosta tukevaa osaamisen kehittämisaluetta: (1) Geoinformatiikka, (2) Kaivos- ja teollisuusympäristöt, (3) Geomateriaalit ja sovellettu mineralogia, (4) Kestävä mineraalitalous, (5) Hydrogeologia, (6) Geoenergia, (7) Sijoituspaikkatutkimukset ja (8) Yhdyskuntageologia. Kullekin osaamisen kehittämisalueelle laaditaan osaamisen kehittämisen tiekartta, jonka toteutumista tuetaan säännöllisellä arviointitoiminnalla. Tavoitteet toteutetaan tulosyksiköissä GTK:n johdon strategisessa ohjauksessa. Strategisilla painoalueilla keskeisinä työkaluina ovat onnistuneet rekrytoinnit, henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja strategisen osaamisen kehittämisen erillisrahoitus. Matka kohti tavoitetta Geologian huippuosaaja edellyttää ydinosaamisen kehittämisen lisäksi henkilöstörakenteen uudistamista ja HR-tavoitteiden tasapainoa. Olennainen osa onnistumista on motivaation jatkuva vahvistuminen ja huippusuorituksiin kannustava esimiestyö. Myös näiden tavoitteiden edistämiseksi on tunnistettu erityisiä painopisteitä: Henkilöstörakenteen uudistaminen Kattava kokonaiskuva GTK:n osaamispääomasta; osaajien määrä ja osaamistason syvyys sekä verkostot Kehittymisen prosessiin toimivat työvälineet Poistuvan osaamisen hallinta Selkeä rekrytointipolitiikka ja -käytäntö Innovatiiviset henkilöstön yhteiskäytön mallit Henkilöstön työhyvinvointi- sekä johtamisen kehittämisen prosessien systemaattisen toiminnan varmistaminen Työyhteisön kulttuuriin liittyviä digitaalisia muutosvalmiuksia ja työyhteisön kulttuuriin liiittyviä toimintatapoja kehitetään Työympäristöjen muutosprosessit mahdollistavat aktiivisen osaamisen hyödyntämisen. Toimitilastrategian toteutuksessa yhdistetään valtionhallinnon yleiset tavoitteet liikkuvan ja digitalisoituvan työn vaatimuksiin.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Tutkimuslaitteiden ja -välineiden ajanmukaisuus ja strateginen investointisuunnittelu on olennainen osa GTK:n kyvykkyyden vahvistamista. Laboratorioinfrastruktuurin osalta pyritään lisääntyvästi yhteiskäyttöön ja sitä tukeviin ratkaisuihin. Tästä esimerkkinä on Otaniemen tutkimustoimijoiden (GTK, VTT, Aalto) yhteinen laboratoriohanke. 4.4 Toimintamallin jatkuva uudistaminen Toimintamallin uudistaminen on laaja ja pitkäjänteinen kokonaisuus. Tässä luvussa käsitellään tiiviisti seuraavat tavoitekokonaisuudet: Digitalisaatio mahdollisuutena Perustoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus Verkostojen kautta tapahtuva kasvu Toimiva ohjausmalli GTK:n digitaalinen visio Geotietokeskus 3.0 yhdistää tiedontuottajat tiedonkäyttäjiin ja on samalla perustoiminnan uudistamisen tärkein lähtökohta. Aineistojen käytettävyys, käyttöön saatavuus ja sekä tietovirtojen sujuva hallinta tuottajilta käyttäjille ovat perustana toiminnallisen tehokkuuden, palvelukyvyn ja vaikuttavuuden kehittymiselle. GTK 2020 tavoitetilan kriittinen menestystekijä: Karttamuodosta kattavaan moniulotteisen mallinnustiedon tuotantoon tavoitteena 3D Suomi. Digitalisaation kehittämisen painopisteitä strategiakaudelle: Tähtitavoite Tulkitun tiedon hallintaratkaisu (tulkintateemoista koostuva kokonaisuus) systematisoi tulkitun tiedon hallinnan. Innovatiivinen ratkaisu sisältää konseptuaalisen kokonaismallin, sisältöteemat sekä tiedon tuotanto- ja tallennusratkaisut. Geotietovarannon hallintamallin ('Corporate Data') vahvistaminen Kattava metatiedon hallintaratkaisu mahdollistaa laitostason tilannekuvat sekä toiminnanohjauksellisen/tuotannollisen seurannan. Määrätietoinen verkostoituminen ohjelmistoriippumattoman moniulotteisen mallinnustiedon tuotanto- ja hallintamallien kehittämiseksi Laadunhallinnan ja tietovirtojen ohjauksen integraatio viedään loppuun KA-mallin ohjaamana; laadunhallinnan kannalta kriittisten vaiheiden laatujohdettu toimintamalli Uusia ja uudentyyppisiä aineistoja strategisten teemojen tavoitteiden tukemiseksi Digitalisaation optimaalinen hyödyntäminen edellyttää toimintaprosessien kokonaisvaltaista kehittämisotetta. GTK arvioi ja uudistaa kaikki perustiedontuotantoon liittyvät prosessit tuotosten asiakastarpeen, digitalisointipotentiaalin ja vähenevän perusrahoituksen näkökulmasta. Perustoiminnan uudistamisen keskeisiä tavoitteita: Tarvelähtöisyys ohjaa; ei kartoitusta kartoituksen vuoksi; uudistetut tuotteet (raportit, mallit, verkkopalvelut) vastaavat todelliseen asiakastarpeeseen

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Pyrkimys tasapainoon lyhyen aikavälin (yhteisrahoitteinen) ja pitkän aikavälin (omarahoitteinen) tavoitteiden välillä Tavoiteohjautunut, tarkoituksenmukainen ja huolella suunniteltu kenttätyö Optimoidut tiedontuotannon toimintatavat kohti 'best practice -tasoa'; tiedonkeruun prosessiosaaminen vientituotteeksi Tiedontuotannon tuloksellisuuden ja strategian mukaisuuden säännöllinen arviointi Omaa perustiedontuotantoa täydennetään lisääntyvästi ulkoisilla tietovirroilla sekä verkostoyhteistyöllä (esim. MML, yliopistot, TUKES). Toiminnallinen tehokkuus varmistetaan tutkimusja tietoprosessien jatkuvalla kehittämisellä. GTK pyrkii enenevästi verkostojen kautta tapahtuvaan kasvuun. Kumppanien kanssa jaetut tavoitteet, pyrkimys yhteisrahoitteisuuteen ja kumppanien tuottaman tiedon hallintaratkaisut uudistavat perusteellisesti koko GTK:n roolia ja perustoimintamallia. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda Suomeen tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa vahva geotieteiden verkosto, joka edistää T&I-toimintaa, tutkijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä sekä osaamisen kehittymistä.tarve geologian alan tutkimustoimijoiden yhteistyön syventämiseen konkretisoituu yhteisinä infrastruktuureina ja verkostoyhteistyön tiivistymisenä kansallisen tiekartan (Kotumo) mukaisesti. Tähtäimenä on myös yliopistojen profiloitumista ja yhteistä tavoitteenasettelua tukeva yhteistyö: Osin yhteinen henkilöstö ja toimiva tutkijoiden liikkuvuus Geotieteet Akatemian FIRI-tiekartalle; yhteiset infrastruktuurit, Kahdenvälistä yhteistä projektitoimintaa yliopistojen kanssa Syvenevää yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa Strategiset kumppanuussopimukset tärkeimpien kotimaisten yliopistojen kanssa (OY, Aalto, UEF, HY) Mineraalialalla GTK vahvistaa kumppanuuksia ja projektikantaansa EIT RawMaterials KIC:ssä erityisesti upscaling-projekteissa. GTK Mintec:n tunnettuutta keskeisenä rikastustekniikan koetehdasinfrastruktuurina vahvistetaan ja projektihankintaa tehostetaan. Kaivosteollisuuden kasvuohjelmalla edistetään alan teknologia- ja palvelusektorin vientitoimintaa sekä malminetsintä- ja kaivosinvestointeja Suomeen. Ohjelma toimii myös instrumenttina GTK:n roolin vahvistamisessa yritystoiminnan tukena. Muita strategisten teemojen kannalta keskeisiä verkostoja ovat mm. kansainvälinen SubUrbanverkosto yhdyskuntarakentamisen alueella ja GTK:n vetämä kaivosvesiverkosto kotimaassa. Jatkossa pyritään erityisesti kansainvälisten Geoenergia-alan ja geologisen mallinnuksen verkostojen vahvistamiseen. Toimintamallin ja verkostojen kehittämistä koskevat konkreettiset tavoitteet on koottu liitteeseen 3. GTK:n sisäisen ohjausmallin kehittäminen keskittyy kolmelle lohkolle (1) toiminnanohjauksen uudistamiseen, (2) tosiasiapohjaisen johtamisen vaatimien tietojen käytettävyyteen organisaation eri tasoilla ja (3) tukipalvelujen tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Näitä koskevat konkreettiset tavoitteet on kuvattu luvuissa 6 ja 7.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain Toiminnan johtaminen alkavalla strategiakaudella jakaantuu: (1) strategisten teemojen ja sovittujen kehittämisvastuiden mukaisesti tapahtuvaan laitostason ohjaukseen ja (2) operatiiviseen johtamiseen linjaorganisaation mukaisesti. GTK:n toiminnalliset tavoitteet ja toiminnan tuotokset on edelleen jaoteltu tulosalueiden mukaisesti, koska ne kattavat koko operatiivisen toiminnan (kuva 3) ja niiden avulla koostetaan kokonaiskustannuksia ja muita laitostason tunnuslukuja valtionhallinnon raportointiin. Kuva 3: Tulosalueet suhteessa strategisiin teemoihin ja kehittämistoimintaan Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Tulosalueen tavoitteet vahvistavat erityisesti strategisten teemojen Mineraalitalous ja Cleantech tavoitteiden toteutumista. Digitaalisuus on läpileikkaavana teemana vahvasti mukana. Toiminnan uudistamisen suunta on keskeisiltä osin kuvattu Mineraalitalousagendassa (liite 2). Mineraalitalous teeman huippuosaamisella tähdätään erityisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten asiakasratkaisujen kehittämiseen. Geomateriaalien tutkimuskonsepteja, uusia prosessointiratkaisuja sekä jäte- ja sivutuotteiden ekotehokkaita käsittelyratkaisuja kehitetään tiiviissä yhteistyössä kiertotalouden innovaatioekosysteemin muiden toimijoiden kanssa tavoitteena vahvistaa GTK:n asemaa keskeisenä osaajana. Perustoiminnassa vaikuttavuudeltaan merkittävimmän mineraalipotentiaalikartoituksen keskeisenä tavoitteena on kaivosinvestointien edistäminen; konkreettisella tasolla tunnistetaan yritysten jatkotutkimuksia edistäviä uusia malmiaiheita sekä tuotetaan kiinnostavia aineistoja ja tulkintoja. Projektit teemoitetaan palvelemaan teollisuuden lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarpeita.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Tulosalueen toiminta keskittyy kahden tähtitavoitteen Mineraalisysteemimallit ja Mineraalipohjaiset materiaalit läpiviemiseen (ks. 4.1). Mineraalisysteemimallit tähtitavoitteen pääkohdealue on Sodankylän malmialue, josta tuotetaan uutta heijastusluotausaineistoa sekä yhdistämällä geologisgeofysikaalinen aineisto (3D), rakennegeologinen/tektoninen tulkinta ja mineraalisysteemimalli luodaan geotieteellinen malminetsintämalli teollisuuden käyttöön. Mineraalipohjaiset materiaalit tähtitavoitteen ensimmäinen päämäärä on aseman määrittäminen kiertotalouden innovaatioekosysteemissä sekä uusien tuotteiden ja palvelukonseptien luominen yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on myös tuottaa uusia kiertotalouden ratkaisuja mineraalisten primääriraaka-aineiden säästämiseksi sekä kasvavan materiaaliominaisuustiedon tuotannolla edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä. Tulosalueen toiminnan ja sen uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat: Tähtitavoite Uuden sukupolven mineraalisysteemimallit, geologiset tulkintamallit ja niihin perustuvat palvelut ja tuotteet Tähtitavoite Uudet mineraalipohjaiset tuotteet, palvelukonseptit ja prosessointiratkaisut kiertotalouden innovaatioekosysteemiin. Tuotetaan tietoa ja skenaarioita ( Minerals Intelligence ) mineraalisten raaka-aineiden potentiaalista, saatavuudesta ja käytön vaikutuksista; varantoarviot, mineraalitilastointi, mineraalivarojen kestävä käyttö EU:n raaka-ainetietoinfrastruktuurit ja mineraalivarojen tietomallit Tulosalueen kaikkien tiedontuotantoprosessien arviointi ja uudistaminen ( ) Uusien sähköisten palvelujen asiakastarpeita vastaava konseptointi Liitteessä 7 on esitetty TEM suoritetavoitteet perustoiminnan tiedontuotannon osalta. Liitteisiin 1-4 on aihepiireittäin ja tulosalueittain jaoteltu konkreettinen tavoitteenasettelu Energiahuolto ja ympäristö Tulosalueella GTK vastaa energiasektorin kansallisiin tavoitteisiin energiatuotannon omavaraisuuden vahvistamisesta, hajautetusta energiajärjestelmästä ja uusiutuvan energian lisäämisestä. Suunniteltu toiminta vahvistaa erityisesti strategisen teeman Cleantech tavoitteiden saavuttamista ja kytkeytyy osaltaan teemaan Digitalisaatio. Valtakunnallisen geoenergiapotentiaalikartan pohjalta laadittavat skenaariolaskelmat antavat laajemman kuvan geoenergian mahdollisuuksista osana kokonaistuotantoa. Energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta geoenergian ohella esiin nousevat prosessien energiatehokkuus ja raaka-aineiden materiaalikierron ratkaisut. Tuotantoympäristöjen (ml. kaivosympäristöt) hallinta geologisten prosessien ja niiden mallintamiseen liittyvän osaamisen avulla on merkitystään kasvattava sovellusalue, joka on nostettu yhdeksi GTK:n tähtitavoitteeksi (ks. 4.1). Tavoitteen edistämisen tärkeitä elementtejä ovat kattava tavoitetilan kuvaus, digitaalisuusmahdollisuuksien hyödyntäminen sekä tuotantoympäristöihin liittyvät uudet palvelut ja ratkaisut. Uudistuvan perustoiminnan prosessit luovat tukevan pohjan tavoitteeseen liittyvälle tutkimustoiminnalle.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Vesienhallinnan edistyneet, kohteenmukaisesti räätälöidyt, ratkaisut lisäävät GTK:n kiinnostavuutta sekä tutkimuspartnerina että ratkaisun toimittajana. Myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvää osaamista kehitetään edelleen ja tuotteistetaan kumppanien kanssa vientituotteeksi. Tulosalueen toiminnan ja sen uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat: Tähtitavoite Tuotantoympäristöjen (ml. kaivosympäristöt) hallinta geologisten prosessien ja niiden mallintamiseen liittyvän osaamisen avulla Geoenergiatutkimus parhaiden ratkaisujen löytämiseksi suurten kiinteistömassojen energiatuotantoon ja varastointiin Kaivosympäristösovellusten ja palveluiden kehittäminen sekä siihen liittyvän vientitoiminnan käynnistäminen ( ) Ydinjätteen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen liittyvä geologinen tutkimus Turvevarojen inventoinnissa pyritään asteittain siirtymään tarvelähtöiseen, yhteisrahoitteiseen toimintamalliin Tulosalueen kaikkien tiedontuotantoprosessien arviointi ja uudistaminen ( ) Liitteessä 7 on esitetty TEM suoritetavoitteet perustoiminnan tiedontuotannon osalta. Liitteisiin 1-4 on aihepiireittäin ja tulosalueittain jaoteltu konkreettinen tavoitteenasettelu Maankäyttö ja rakentaminen Yhdyskuntarakentamisen keskittyminen johtaa tiiviimpään maankäyttöön sekä pehmeikkö- ja kalliorakentamisen lisääntymiseen. Geologisen tiedon tarve suunnittelussa kasvaa ja GTK luo pohjaa kustannustehokkaille ratkaisuille rakennusgeologisen tiedon käyttöä edistävillä palveluilla. Tulosalueen toiminta tukee erityisesti strategisten teemojen Yhdyskunnat ja Digitalisuus tavoitteiden saavuttamista. Kaupunkien geomallit on nostettu Yhdyskunnat- starategisen teeman tähtitavoitteeksi (ks. 4.1). Keskeisenä geomallien tavoitteena on kehittää yhdyskuntarakentamista käsittelevä rakennusgeologinen malli, johon kootaan maa- ja kallioperästä tulkittua rakennusgeologista tietoa erityisesti pehmeiköistä ja kallioperän rikkonaisuudesta. Pohjatutkimusrekisteri (PTR) on keskeinen osa yhdyskuntarakentamisen tiedonhallintaa; rekisteriä täydennetään usean kunnan ja kaupungin aineistoilla. GTK kehittää yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa kiviainesvarantotietoihin ja viranomaisen ottotietoihin liittyviä palveluita ja kiviainesten kestävää hyödyntämistä tukevaa uudistettua palvelukonseptia. Pilaantuneen maaperän puhdistamista ja rakentamisen ylijäämämaiden sijoittelua ohjaavan taustapitoisuusrekisterin (Tapir) tietosisältö laajenee yhden kasvukeskuksen vuosivauhdilla ja sitä kehitetään kattamaan myös kaivosalueiden taustapitoisuustieto. Tulosalueen toiminnan ja sen uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat: Tähtitavoite Kaupunkien geomallit Rakennusgeologisessa mallissa käytettävän geologisen tiedon määrittely; geneeriset tietomallinnukseen liittyvät osat Tulosalueen kaikkien tiedontuotantoprosessien arviointi ( )

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Taustapitoisuusrekisterin (Tapir) ja pohjatutkimusrekisterin tietomäärä kasvaa merkittävästi Konseptointi ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus: (1) Pohjatutkimusrekisterin uudistettu palveluratkaisu; (2) Yhdyskuntarakentamisen laaja palvelumalli Kiviainesvarantojen käytön seurantaan uusia menetelmiä yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa Liitteessä 7 on esitetty TEM suoritetavoitteet perustoiminnan tiedontuotannon osalta. Liitteisiin 1-4 on aihepiireittäin ja tulosalueittain jaoteltu konkreettinen tavoitteenasettelu. 5 VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN TAVOITTEET Viestintää ja markkinointia johdetaan yhtenä kokonaisuutena, joka toteuttaa ja koordinoi merkittävän osan GTK:n sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja markkinoinnista. Organisaation sisäisillä toimenpiteillä pyritään toisaalta suunnitelmallisesti välittämään tietoa GTK:n organisaatiolle strategiasta ja strategisten teemojen merkityksistä ja konkreettisestä toimeenpanosta ja toisaalta tukemaan riittävällä ja oikea-aikaisella viestinnällä strategisten teemojen toteutumista ja toimintamallin uudistusta. Sisäisten kehityshankkeiden tukeminen viestinnällisesti (esim. toimintamallin uudistaminen, strategisten teemojen avaaminen, Meidän GTK, Liipasin ja Skillhive) ovat painopistealueita sisäisessä viestinnässä. Intranet-järjestelmää kehitetään tukemaan uutta toimintamallia. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on lisätä suuren yleisön ja päättäjien tietämystasoa ja mielenkiintoa tutkimuslaitostamme kohtaan sekä tavoitteellisesti rakentaa GTK:n julkisuuskuvaa vahvistamalla GTK-brandia. Viestintätoimenpiteet painotetaan strategiassa määritellyille teema-alueille digitaalisuus, cleantech, mineraalitalous ja yhdyskunnat. Suunnitelmallisella ulkoisella viestinnällä lisätään GTK:n yhteiskunnallista vaikuttavuutta kertomalla GTK:n tutkimustoiminnan tuloksista ja vaikutuksista yhteiskunnan tietotasoon ja elinkeinoelämään. Julkisuuskuva rakennetaan ensisijaisesti mediaviestinnän ja sidosryhmätoiminnan kautta. Aktiivinen osallistuminen ulkoiseen viestintään (mm. lehdistöviestintä, blogit ja some) laajenee osaksi tutkijoiden ja maakuntavastaavien toimenkuvaa. Ulkoisen viestinnän sanomat välittävät ja tulkitsevat strategisten teemojen sanomaa ja henkeä. Markkinoinnilla tarkoitetaan GTK:ssa toimenpiteitä, joilla organisaatio pyrkii edistämään tietotuotteidensa tai asiantuntijapalveluidensa myyntiä. Se tähtää uusien asiakkaiden hankintaan tai nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden parantamiseen, aktivoimiseen ja lisämyyntiin. Sekä viestintäettä markkinointitoimenpiteiden tavoitteena on tukea yksiköitä myyntitavoitteen saavuttamisessa. Markkinointitoimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä operatiivisen toiminnan ja tulosyksiköiden kanssa tavoitteena suunnitelmallinen ja vaikuttava toiminta asiakasrajapinnassa. GTK:n asiakashallintajärjestelmän kehittäminen /(CRM Primen koulutus ja jatkokehitys), asiakasviestinnän systematisointi (esim. säännölliset uutiskirjeet, sidosryhmälehti) ja yhteistyö sisäisten (yksiköiden välinen) ja ulkoisten (verkostot kuten Team Finland, kaivosohjelma, kaivosteollisuus, Tukes, pohjoismainen yhteistyö) sidosryhmien kanssa muodostavat selkärangan vuoden 2017 toimenpiteille. Markkinointitoimenpiteiden suunnitelmallisuutta ja välinevalikoimaa lisätään tavoitteena tukea operatiivista toimintaa tulotavoitteen saavuttamisessa. Palveluiden tuotteistaminen etenee osana Liipasin-kehitystyötä.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Laitostasoiset markkinointitoimenpiteet käsitellään ja sovitaan vuosittain viestintä- ja markkinoinnista vastaavan ehdotuksesta operatiivisen johdon ja tulosyksiköiden kanssa. Suunnitelmaan sisällytetään myös otsikkotasolla viestinnän (ml. mediaviestinnän, someviestinnän ja verkkoviestinnän) tavoitteet ja toimenpiteet. Samalla koordinoidaan viestinnän ja markkinoinnin sekä tulosyksiköiden yhteistyöpintaa. Sovitut toimenpiteet ja menettelyt kirjataan erilliseen Viestintä ja markkinointi 201Xvuosisuunnitelmaan, joka vahvistetaan vuosittain viimeistään tammikuussa. Toimenpiteissä pyritään hyvään panos-tuotossuhteeseen ja maksimoimaan jokaisen markkinointieuron hyöty (kustannustehokkuus). Valitut toimenpiteet pyritään myös toteuttamaan innovatiivisella ja uudella tavalla. Keskeiset parantamisalueet ja tavoitteet: Tutkijoiden aktivointi ulkoiseen viestintään Yksiköiden tukeminen markkinointitoimenpiteiden toteuttamisessa Yleisen mielenkiinnon lisääminen GTK:n toimintaa kohtaan Uudistettu Intranet-ratkaisu (2017) Yhteiseen julkaisualustaratkaisuun pohjautuva uudistettu verkkosivusto (2018) 6 TOIMINNAN OHJAUS JA RESURSSIEN HALLINTA Strategian, strategisten tavoitteiden ja kehittymisen näkökulmat vahvistuvat GTK:n toiminnanohjauksessa. GTK lisää vuorovaikutusta asiakastahojensa kanssa ja osallistaa sidosryhmiä pitkän aikavälin suunnitteluun. Sisäisessä näkökulmassa huomiota kiinnitetään toiminnan tuloksellisuuteen, kustannusten hallintaan, prosessien kehittämiseen sekä toiminnan arviointeihin (sekä tuotos-panos näkökulma että uudistumisen ja strategian toteutumisen näkökulma). Tavoiteohjautuvuutta, aloitteellisuutta ja tuloksellisuutta edistetään strategiin konkretisoinnilla päätavoitteiden kautta toiminnallisiksi tulostavoitteiksi vuosisuunnittelun yhteydessä. Laitokselle laaditaan tulosprisman ja tasapainoisen tuloskortin jaottelua vastaava strategisten tavoitteiden seuranta ja tuloksellisuuden arviointitoiminta systematisoidaan toimintalohkoilla, joilla mittarien tuottama tieto kaipaa tuekseen arviointeihin perustuvia analyysejä (esim. strategisen tutkimuksen tuottama tulevaisuuden osaaminen). GTK:n toiminnan tuottavuuden kehittämistavoitteet painottuvat suunnittelukaudella perustehtävän edellyttämien ydinprosessien virtaviivaistamiseen, tukitoimintojen tehostamiseen ja projektiosaamisen vahvistamiseen. Toiminnan ja talouden ohjausta tehostetaan ja Kieku-järjestelmää täydennetään tarvittavilla osajärjestelmillä suunnittelun ja seurannan eri toimijatasoilla. Investointisuunnittelu toteutetaan pitkän tähtäimen suunnitelman ja uuden arviointimallin mukaisesti. Kehittämisen punaisena lankana on kautta linjan suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden parantaminen: Projektisalkun hallinnalla ennakoiva ote suunnitteluun, juokseva budjetointi ja resurssienhallinta Tarkoituksenmukainen, johtamisen eri tasoja yhdistävä suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Strategialähtöinen, ennakoiva lähestymistapa investointisuunnitteluun ja hankintoihin GTK:n vuosittainen rahoitus koostuu perusrahoituksesta (vuosittainen TA määräraha + edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha) sekä ulkopuolisesta rahoituksesta (maksullisen + yhteisrahoitteisen toiminnan tulot). Rahoitus on GTK-tasolla kokonaisuus, johon toimintavuoden aikana voidaan vaikuttaa vain ulkopuolisen rahoituksen osalta.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Valtion talousarviorahoituksen supistuessa GTK:n on joko sopeutettava toimintaansa tai kyettävä lisäämään ulkopuolista rahoitusta. GTK:n vuosien resurssikehys ja samanaikainen pyrkimys toimintakyvyn vahvistamiseen edellyttävät käytännössä tulotavoitteiden saavuttamista ja kiinteiden kustannusten alentamista. Omaa tuotantoa täydennetään ostopalveluratkaisuilla erityisesti tutkimuksen ja tiedonhallinnan tukitoiminnoissa. Maksullisen toiminnan kannattavuustavoite pidetään suunnittelukaudella entisellä tasolla (ylijäämä 7 % tuotoista). Yhteisrahoitteisessa toiminnassa säilytetään vähintään 50 % kustannusvastaavuustaso. Maksullisen toiminnan hinnoitteluperusteita tarkastellaan vuosittain ja niitä kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin tarjottavien palveluiden todellista kustannusrakennetta. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa pyritään mahdollisimman korkeaan kustannusvastaavuustasoon hyödyntämällä maksimaalisesti eri rahoituskanavien mahdollisuudet. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niihin kohdistetaan asianmukaiset ja riittävät toimenpiteet. Toiminnan riskejä arvioitaessa noudatetaan johtokunnan hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa ja GTK:n sisäisiä menettelyohjeita. GTK:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi suoritetaan vuosittain. Sisäisellä valvonnalla pyritään riittävään varmuuteen toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan kaikilla toimijatasoilla. Sisäinen valvonta tapahtuu toimintaprosesseissa ja on olennainen osa laitoksen toiminnan ohjausta ja johtamista. Tulosyksiköiden vastuulla on sen omasta toiminnasta aiheutuvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen valinta. GTK:n riskienhallintaa kehitetään kohti kokonaisvaltaista, systemaattista ja ennakoivaa toimintaa, joka kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset sekä imago- ja vahinkoriskit. Kehittämistavoitteet strategiakaudelle : Sisäisen valvonnan arviointikehikkoa ja -menetelmää kehitetään suunnittelukauden aikana vastaamaan nykyistä paremmin laitoksen tarpeita ja muuttuvaa toimintaympäristöä. (2017) Riskienhallinnan työkalut dokumentoidaan (riskin merkittävyys-todennäköisyys hallintakeinot) ( ) Riskienhallinnan perehdytykseen, viestintään sekä integrointiin osaksi johtamista ja päätöksentekoa kiinnitetään erityistä huomiota ( ) Sisäistä auditointi- ja arviointitoimintaa uudistetaan ja tuloksia hyödynnetään paremmin Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaava GTK:n ohjesääntö tarkistetaan ja luodaan uuden ohjesäännön mukaiset menettelyt (2017) 7 TUKIPALVELUJA JA NIIDEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT TAVOITTEET GTK:n tukitoiminnot koostuvat hallinnon palveluista ja teknisistä tukitoiminnoista. Valtionhallinnossa on pyrkimys keskittää toimialariippumattomia hallinnollisia tukipalveluja palvelukeskuksiin. GTK tarkastelee kaikkien tukitoimintojen osalta oman tuotannon ja ostopalvelujen tarkoituksenmukaisen jakaantumisen. Tavoitteena on kokonaiskustannusten, ja erityisesti kiinteiden kustannusten, alentaminen keskipitkällä aikavälillä.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Strategiakauden ( ) keskeisiä tavoitteita ovat: Toiminnan ohjauksen menettelyjen ja välineiden uudistaminen Sisäisten tukitoimintojen tehostaminen prosesseja uudistamalla ja sähköistämällä Ydintoimintaan kuulumattomien palvelujen joustava ja kustannustehokas tuottaminen tilaajatuottaja mallia hyödyntäen Tukitoimintojen tiivis kytkeminen GTK:n kokonaistavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen; tukitoimintojen mallintaminen osana GTK:n kokonaisarkkitehtuurimallia (toiminta-tietojärjestelmä-teknologia) 7.1 Henkilöstöhallinto, lakipalvelut ja toimitilat/työympäristö Henkilöstöhallinnon tavoitteena on luoda ketterät GTK tasoiset henkilöstötiedon hallinta- suunnitteluja seurantaprosessit. Henkilöstöhallinnon palvelutarjonnan laajuuden määrittely ja tietojärjestelmiin seurannan välineiden yksinkertaistaminen tukee tulosyksiköiden strategian toteuttamista. Palkitsemisjärjestelmän kehittäminen siten, että yksikön, ryhmän ja yksilön palkitseminen perustuu hyvän työsuorituksen huomioimiseen peruspalkan pysyvän nostamisen sijasta. Palkeet -palvelukeskuksen ja SMT-matkahallinnon yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen erityisesti matkahallinnon palvelujen osalta vähentää prosessissa suoritettavaa manuaalista työtä. Osaamisen kehittämisen menetelmät ja niitä tukevat järjestelmät suunnitellaan tukemaan asiantuntijaorganisaation tarpeita. Osaamis- ja palvelussuhdetietoja hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa sekä tavoite- ja kehityskeskusteluissa tulevaisuuden tarpeiden arvioimiseksi. Kokonaiskuvan pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan uusrekrytoinnit sekä trainee-ohjelma. Lakiasioiden GTK-tasoinen hanketuki ja sopimusoikeudellinen riskienhallinta tukevat operatiivista asiakastyötä. Sopimusoikeudellisten riskien tietoisuutta lisätään operatiivisella tasolla sekä tehostetaan toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Lakipalvelut tukevat myös juridisen osaamisen laajentamista julkisten kilpailutusten osalta sekä palveluiden ostamisen kilpailutuksissa. Toimitilaratkaisuissa tavoitteena on toimitilaselvityksen pohjalta mahdollisimman kustannustehokkaat tilaratkaisut sekä kiinteistökustannusten tehokas hallinta kuitenkin siten, että tulosyksiköiden toiminnalliset ja sijaintiin liittyvät tarpeet on huomioitu tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi toimitilaratkaisuissa huomioidaan GTK:n tapa toimia mm. mobiilin työn vaatimat IT-ratkaisut. Keskeiset tavoitteet ( ): Osaamisen järjestelmällinen tiedonkeruu liikkuvuuden kehittämiseksi: o Kaikki henkilöt ovat antaneet osaamistietojaan Skillhive-järjestelmään (2016) ja niitä hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa (2017) Osaamisen kehittymisen suunnitteluun panostetaan: o Tavoitekeskustelut käydään 2 krt vuodessa o Osaamisen kehittämissuunnitelmat jokaiselle Strategisen osaamisen panostus (erillisrahoitus) käytetään verkostoitumiseen kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja painotetaan: o Strategisia teemoja o Uusien verkostojen luomista Toteutetaan työsuojelun, työterveyden ja työhyvinvoinnin vuosisuunnitelman toimenpiteet

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TaSu Johtaminen paranee: Jokainen yksikkö käsittelee tammikuussa VM baron tulokset ja laatii omat toimenpidesuunnitelmat (toimenpiteet ja aikataulut) yksikölle heti vuoden alussa ja seuraa niiden toteutumista Ohjaus- ja kokouskäytäntöjä kehitetään avoimuutta, luottamusta ja keskustelua lisäten tuloksellisuuden vahvistamiseksi Onnistuminen tunnuslukujen valossa: o VM baro: osaamisen kehittyminen ja uudistuminen tulos yksikkötasolla nousee yli o GTK:n 2016 tason 3,53 VM baro: tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä - tulos yksikkötasolla nousee yli GTK:n 2016 tason 3,01 o Sairauspoissaolot alenee, 7,3 pv/htv vuonna 2016 o Yksikön kokonaistyötyytyväisyys on vähintään GTK:n 2016 tasolla 3,55 o Tapaturmat vähenee (8 kpl v. 2016) o VM baro: Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä tulos yksikkötasolla nousee yli GTK:n 2016 tason 2,64 o VM baro: Töiden yleinen organisointi työyhteisössä - tulos yksikkötasolla nousee yli GTK:n 2016 tason 2,71 Projekteissa kiinnitetään erityishuomiota sopimusoikeudelliseen riskienhallintaan sekä tehostetaan toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi ja yhtenäisyyden lisäämiseksi 7.2 Taloushallinto ja -suunnittelu Taloushallinnon prosessit saatetaan keskeiseksi osaksi suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kokonaisuutta. Tietotuotannon kehittäminen laitoksen strategian toteutuksen tueksi ohjaa kehitystä. Tavoitteena on seurantakohteiden tiivistäminen, tuotettavan tietosisällön vastaavuus laitoksen tavoitteisiin ja mittaristoon varmistaen. Tavoitteena on edetä kohti johdon tietojärjestelmää, joka tarjoaa olennaisen tiedon johdon ja tulosyksiköiden päätöksenteon tueksi. Järjestelmäkehityksen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään projektisalkun hallintaan. Budjetoinnin yksinkertaistaminen, seurantakohdemallin aktiivinen kehittäminen sekä uudistuva palvelukeskusyhteistyö luovat edellytyksiä prosessien tehostamiselle. Riskienhallinnan mallia ja menettelyjä kehitetään kaikilla organisaatiotasoilla. Kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät siirretään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen valmisteltavan lainsäädännön ja VM:n linjausten edellyttämässä laajuudessa. Kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien siirto toteutetaan VM:n siirtohankkeen mukaisesti ja samassa yhteydessä vahvistetaan palvelutasomäärittelyä ja palvelusopimuksia koskevaa osaamista. Hankintatoimi yhdistetään osaksi taloushallinnon prosesseja, ja osallistutaan aktiivisesti VM:n johtamaan hankintatoimen digitalisointihankkeeseen. Kokonaisuus tähtää hankinnasta maksuun prosessialueen ja siihen liittyvien tietojärjestelmien uudistamiseen, kehittämiseen ja prosessin automaatioasteen merkittävään lisäämiseen. Osto- ja tilaustoiminnan yhteyttä taloushallinnon menojen käsittelyyn tiivistetään menojen käsittelyn automatisointiasteen parantamiseksi. Muista automatisoinnin keinoista otetaan käyttöön tiliöintimalli ja sopimuskohdistustoiminnallisuus. Tilauksellisten laskujen määrää nostetaan hankintatoimen kehittämisen myötä.