Mikä saa sinut liikkeelle? Vad får dig igång? s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä saa sinut liikkeelle? Vad får dig igång? s. 16"

Transkriptio

1 MEL-eläkeuudistus astuu voimaan ensi vuonna Eläkeiät muutosten pyörteissä s. 8 SjPL-pensionsreformen träder i kraft nästa år Förändringarnas tid för pensionsåldrarna s. 9 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 2 3/2015 Formaren henkilökohtainen valmentaja Mari Lindström Mari Lindström, personlig tränare i hälsoprojektet Formare Mikä saa sinut liikkeelle? Vad får dig igång? s. 16

2 2 3/2015 Sisältö ı Innehåll 4 Työterveysyhteistyötä kehitettävä Merimieseläkekassa ja Suomen Varustamot ry selvitti varustamojen työterveyshuollon nykytilaa, järjestämistä ja kehittämistoiveita. Selvityksen teki Työterveyslaitos. 8 Eläkeiät muutosten pyörteissä 10 Historian havinaa Bergenissä Kansainvälinen meriterveyden konferenssi järjestettiin kesäkuussa Norjassa. 14 Suomen merenkulkijoiden kuolleisuudesta uutta tutkimustietoa 16 Mikä saa sinut liikkeelle? Formare-hankkeen vinkit parempaan vointiin. 22 Suomen meriklusteri 2020 Meriliitto sekä Turun yliopiston Brahea-keskus ja kauppakorkeakoulu laativat ajankohtaista meriklusteriselvitystä. 26 Hyvä työilmapiiri rakennetaan yhdessä Lastirahtialus Misida ja sen hyvähenkinen miehistö luovat hyvän pohjan laivayhteisön työilmapiirille ja edelleen työhyvinvoinnille. 30 Merenkurkun kaunottaria pienoismalleina Tom Johanssonin telakalta valmistuu matkustajalaivojen pienoismalleja. 40 Kaikki Purkissa 2017 Trafissa on käynnissä mittava järjestelmähanke Samarbetet inom företagshälsovården måste utvecklas Sjömanspensionskassan och Finlands Rederier rf har låtit utreda nuläget för rederiernas företagshälsovård. Utredningen gjordes av Arbetshälsoinstitutet. 7 Förändringarnas tid för pensionsåldrarna 10 Historiens vingslag i Bergen Internationell konferens för sjöhälsa i juni i Norge. 15 Nya forskningsdata kring dödligheten bland finska sjöfarare 16 Vad får dig igång? Formare-projektets tips för bättre hälsa. 24 Finlands sjökluster 2020 Sjöfartsförbundet samt Brahea-centret och handelshög - skolan vid Åbo universitet arbetar med den aktuella sjöklusterutredningen. 30 En god arbetsmiljö byggs upp i samarbete Den gemytliga besättningen skapar en god grund för fartygsgemenskapens arbetsmiljö och därigenom för arbetshälsan. 32 Kvarkens skönheter i miniatyr Tom Johansson har färdigställt fina passagerarbåtsmodeller på sitt skeppsvarv. 40 Allt i Purkki 2017 Trafis omfattande systemprojekt framskrider. Vakiot 3 Pääkirjoitus Työterveyshuollon kehittämisen aika 23 Tilastot MEL-keskieläke on /kk 44 Sijoitukset MEK-sijoitukset yli miljardi 45 Pärjätään Työkyvyttömyyden taustaa 46 Lyhyesti 30 Ordinarie 3 Ledaren Dags att utveckla företagshälsovården 21 Statistik Genomsnittlig SjPL-pensionen är /i mån. 44 Investeringar SPK-placeringar överskred en miljard euro 45 Vi klarar oss Bakgrunden till arbetsoförmåga 47 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors 2 Albatrossi Albatrossi Albatrossen Albatrossen Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post Osoitteenmuutokset adressförändringarna Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund (perhevapaalla familjeledig) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 4/2015 vko vecka 48 Kannen kuva Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki

3 Pääkirjoitus ı Ledaren 2 3/2015 Työterveyshuollon kehittämisen aika Dags att utveckla företagshälsovården SUOMALAISEN kilpailukykyisen merenkulun yksi kulmakivistä on osaava ja työkykyinen merenkulkija. Työterveyshuolto on suomalaisissa varustamoissa pääsääntöisesti kattava ja toiminta on hyvällä tasolla. Varustamojen välillä on kuitenkin eroja samalla tavalla kuin muidenkin työnantajien kesken. SAIRAUSPOISSAOLOJA on melko runsaasti ja niiden määrä vaihtelee varustamoittain erittäin paljon. Hyvällä työterveyshuoltokäytännöllä sairauspoissaoloja voidaan vähentää. Tästä hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijätkin. Työterveyshuollossa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. MERENKULKIJOIDEN terveyden ylläpito ja parantaminen vaatii paitsi varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden hyvää yhteistyötä myös osaavia työterveyspalvelujen tuottajia. Työterveyshuollon tulisi tuntea merenkulun erityispiirteet. MERENKULKIJAT voivat itse vaikuttaa työkykyynsä erittäin paljon. Tästä osoituksena ovat Formare -hankkeesta saadut tulokset. Fyysisen kunnon ylläpitämisellä ja terveellisellä ravinnolla saadaan näkyviä tuloksia aikaan siten, että myös työssä viihtyminen lisääntyy ja työteho paranee. VARUSTAMOJEN kannattaa merimieseläkelain uudistamisen myötä kehittää työterveyshuoltoaan. Suurimpien varustamojen työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuumaksu määräytyy toteutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Merenkulun tuessa ei oteta jatkossa huomioon työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuumaksun varustamokohtaista vaihtelua. MYÖS MERIMIESELÄKEKASSAN kannalta työkyvyttömyysriskien torjunta ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat merkityksellisiä. Jokaisesta työkyvyttömyystapauksesta aiheutuvat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat suuria. Tästä syystä eläkekassa haluaa omalta osaltaan olla mukana kehittämässä merenkulkijoiden työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa. TÄSSÄ NUMEROSSA on viimeisintä koottua tietoa merenkulkijoiden sairastavuudesta ja työterveyshuollosta. o KUNNIGA OCH ARBETSFÖRA sjöfarare är en av hörnstenarna i en konkurrenskraftig finsk sjöfart. Företagshälsovården inom de finländska rederierna är i regel omfattande och verksamheten håller en god nivå. Mellan olika rederier finns det ändå skillnader, på samma sätt som mellan övriga arbetsgivare. SJUKFRÅNVARON är relativt hög och varierar också avsevärt mellan olika rederier. Med hjälp av god praxis inom företagshälsovården kan sjukfrånvaron minskas. Både arbetsgivarna och arbetstagarna drar nytta av detta. Företagshälsovården borde i högre grad fokusera på att främja hälsan och förebygga sjukdomar. FÖR ATT UPPRÄTTHÅLLA och förbättra sjöfararnas hälsa krävs förutom ett gott samarbete mellan rederiarbetsgivarna och sjöfararna dessutom kunniga tjänsteproducenter inom företagshälsovård. Företagshälsovården måste känna till sjöfartsbranschens särdrag. SJÖFARARNA kan själva i hög grad påverka sin arbetsförmåga. Detta bevisar resultaten som uppnåtts i Formare-projektet. Genom att upprätthålla den fysiska konditionen och satsa på hälsosam kost får man märkbara resultat som även bidrar till ökad arbetstrivsel och högre effektivitet. DET LÖNAR SIG för rederierna att utveckla sin företagshälsovård i samband med reformen av sjömanspensionslagen. De största rederiernas självriskavgift för invalidpensioner grundar sig på beviljade invalidpensioner. I sjöfartsstödet beaktas det inte att rederiernas självriskavgift för invalidpensioner varierar. FÖR SJÖMANSPENSIONSKASSAN är det också ytterst viktigt att motarbeta risken för arbetsoförmåga och främja arbetshälsan. Varje fall av arbetsoförmåga kostar mycket såväl mänskligt som ekonomiskt. Därför vill också pensionskassan bidra till utvecklingen av sjöfararnas arbetshälsa och företagshälsovård. DET HÄR NUMRET innehåller de senaste nyheterna om sjöfararnas sjukfrekvens och deras företagshälsovård. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör Varustamojen kannattaa merimieseläkelain uudistamisen myötä kehittää työterveyshuoltoaan. Det lönar sig för rederierna att utveckla sin företagshälsovård i samband med reformen av sjömanspensionslagen. Albatrossi Albatrossi Albatrossen Albatrossen 3

4 Teema ı Työterveyshuolto Selvitys varustamojen työterveyshuollosta Työterveysyhteistyötä kehitettävä Merenkulkijan työkyvyttömyys lisää yhä merkittävästi merimieseläkemenoja. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan merimieseläkelain myötä työnantajavarustamoille tulee työkyvyttömyysriskiin perustuva maksu. Varustamoille tulee taloudelliset syyt pyrkiä välttämään työkyvyttömyysriskin toteutumista. Riskiä voidaan välttää mm. työterveyshuollon avulla. Merimieseläkekassa ja Suomen Varustamot ry selvitti varustamojen työterveyshuollon nykytilaa, järjestämistä ja kehittämistoiveita. Selvityksen teki Työterveyslaitos. Teksti Päivi Miilunpalo, Susanna Visuri Kuvat Getty Images MERIMIEHET JOUTUVAT käymään ammattinsa asettamien terveysvaatimusten vuoksi pääsääntöisesti kahden vuoden välein merimieslääkärintarkastuksessa. Tämä lääkärintarkastus on usein toiminut myös työhöntulotarkastuksena ja määräajoin työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettuna se voi olla osa työterveyshuollon terveystarkastustoimintaa. Useat kansainväliset ja kansalliset säädökset määrittävät merenkulkijoiden terveydellistä soveltuvuutta laivatyöhön. Laki laivaväen lääkärintarkastuksista luo pohjan lääkärintarkastuksille. Kansalliset määräykset perustuvat ILO:n (Kansainvälinen työjärjestö) merityösopimukseen, ILO / WHO:n antamiin ohjeisiin sekä STCW-yleissopimukseen. Keskeiset kansainväliset säädökset muodostuvat IMO:n (Kansainvälinen merenkulkujärjestö) ja ILO:n hyväksymistä sopimuksista. SUOMEN LIPUN ALLA seilaavien merenkulkijoiden terveystarkastuksia määrittävät myös työterveyshuoltoja työturvallisuuslaki sekä sairaanhoidon järjestämisen ja kustantamisen osalta merityösopimuslaki. Lisäksi on sovittu merenkulun työmarkkinaosapuolten kesken terveydenhuoltokäytäntöjä ulkomaan liikenteessä työskenteleville merenkulkijoille. Selvitystyö tehtiin kevään 2015 aikana. Selvitykseen olennaisesti liittyvä kyselylomake valmisteltiin yhteistyössä. Kyselyyn vastaaminen varmistettiin ottamalla ensin puhelimitse yhteyttä Merimieseläkekassan varustamotyönantajiin ja kertomalla selvityksestä. Sähköisesti toteutetun kyselyn vastausprosentti oli 57 %. Selvitykseen vastanneilla varustamoilla oli yhteensä 101 alusta. Kaikki laivatyypit olivat edustettuina vastauk sissa. Tyypillisin liikennöintialue oli Itämeren alue. Merihenkilöstön määrä oli kaikkiaan Myös EU:n ulkopuolelta tulevia merenkulkijoita oli miehistössä. Vakituisessa työsuhteessa olevia merenkulkijoita oli Sairauspoissaolopäiviä vakituisella meri- 4 Albatrossi Albatrossen

5 Henkilöstön hyvinvointi on kilpailuetu, johon kannattaa sijoittaa. Järkevästi henkilöstöön sijoitetut eurot tuottavat kustannussäästöjä. henkilöstöllä oli keskimäärin 9 päivää/ henkilö (mediaani 7 päivää/hlö). KAIKKI VASTANNEET VARUSTAMOT olivat järjestäneet työterveyshuollon palvelut joko yksityisellä lääkäriasemalla (67 %) ja/tai kunnallisessa terveyskeskuksessa/liikelaitoksessa. Varustamoilla oli työterveyshuollon palveluja tarjolla keskimäärin 3,5 eri paikkakunnalla. Terveydenhuoltosopimukset oli valtaosalla tehty varustamokohtaisesti ja noin puolella varustamoista maa- ja merihenkilöstö kuului saman sopimuksen piiriin. Mikäli sopimukset poikkesivat toisistaan, meripuolen sopimus oli pääosin kattavampi ja lääkärintarkastuksia oli säännöllisemmin. Varustamoiden näkemyksen mukaan työterveyshuollon kehittämistarpeet liittyvät merenkulkijoiden työkyvyn arviointiin ja tukemiseen, merimieslääkäreiden osaamiseen ja työterveyshuollon toimialatuntemukseen, resursseihin, toimintatapojen yhtenäistämiseen ja raportointiin. Kysymykseen mahdollisesta valtakunnallisesta merenkulun toimialalle kehitettävästä työterveyshuollon palvelujärjestelmästä suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Työterveyshuollon kilpailukykyinen hintataso, palvelujen alueellinen kattavuus, laatu ja henkilöstön ammattitaito olivat tekijöitä, jotka vaikuttaisivat halukkuuteen siirtyä uuteen palvelujärjestelmään. MERENKULKIJOI- DEN TYÖKYVYN ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää jatkossa uudenlaista osaamista ja organisoitua yhteistyötä eri toimijoiden kesken (mm. varustamojohdon, työsuojeluorganisaation, työeläkeyhtiön ja työterveyshuollon välillä). Henkilöstön hyvinvointi on kilpailuetu, johon kannattaa sijoittaa. Järkevästi henkilöstöön sijoitetut eurot tuottavat kustannussäästöjä. Selvitystyön raportti luovutettiin Merimieseläkekassalle kesällä o Albatrossi Albatrossen 5

6 Tema ı Företagshälsovård En utredning om rederiernas företagshälsovård Samarbetet inom företagshälsovården måste utvecklas Arbetsoförmåga bland sjöfarare ökar fortfarande sjömanspensionsutgifterna avsevärt. När den nya lagen om sjömanspensioner träder i kraft i början av år 2016 ska rederierna börja betala en avgift som grundar sig på invalidpensionsrisken. Rederierna får en ekonomisk orsak att försöka undvika att risken för arbetsoförmåga utfaller. Det kan förebyggas bl.a. med hjälp av företagshälsovården. Sjömanspensionskassan och Rederierna i Finland rf har utrett nuläget, organiseringen och utvecklingsönskemålen inom rederiernas företagshälsovård. Utredningen gjordes av Arbetshälsoinstitutet. Text Päivi Miilunpalo, Susanna Visuri Bilder Getty Images PÅ GRUND AV de hälsokrav som yrket ställer måste sjöfarare i regel genomgå en sjömansläkarundersökning vartannat år. En sådan läkarundersökning har ofta också gjorts som nyanställningsundersökning, och om den upprepas regelbundet enligt företagshälsovårdens verksamhetsplan kan den utgöra en del av företagshälsovårdens hälsoundersökningsverksamhet. Det finns flera internationella och nationella bestämmelser som definierar sjöfararnas medicinska lämplighet för fartygsarbete. Lagen om läkarundersökning av fartygspersonal skapar grunden för läkarundersökningarna. De nationella bestämmelserna grundar sig på Internationella arbetsorganisationen ILO:s konvention om sjöarbete, ILO/ WHO:s anvisningar och STCW-konventionen. De centrala internationella bestämmelserna består av avtal som Internationella sjöfartsorganisationen IMO och ILO godkänt. BESTÄMMELSER om hälsoundersökningar för sjöfarare under finsk flagg finns också i lagen om företagshälsovård och arbetarskyddslagen medan bestämmelser om hur sjukvård ordnas och bekostas finns i lagen om sjöarbetsavtal. Dessutom har arbetsmarknadsparterna inom sjöfarten avtalat om hälsovårdspraxis för sjöfarare som arbetar i utrikesfart. Utredningsarbetet genomfördes under våren Ett enkätformulär, som var en väsentlig del av utredningen, togs fram i samarbete. För att försäkra sig om svar kontaktade man först Sjömanspensionskassans rederiarbetsgivare per telefon och berättade om utredningen. Enkäten gjordes elektroniskt och svarsprocenten var 57 %. DE REDERIER som svarade på utredningen hade sammanlagt 101 fartyg. Alla typer av fartyg var representerade i svaren. Det mest typiska trafikeringsområdet var Östersjön. Antalet sjöpersonal var sammanlagt Bland besättningen fanns också sjöfarare som kom från länder utanför EU. Antalet fast anställda sjöfarare var Den 6 Albatrossi Albatrossen

7 Personalens välbefinnande är en konkurrensfördel som det lönar sig att satsa på. Förnuftiga investeringar i personalen ger kostnadsinbesparingar. fast anställda sjöpersonalens genomsnittliga sjukfrånvaro var 9 dagar/person (median 7 dagar/person). Alla rederier som svarade hade ordnat med företagshälsovårdstjänster antingen på en privat läkarstation (67 %) och/eller på en kommunal hälsovårdscentral/ ett kommunalt affärsverk. Rederierna erbjöd företagshälsovårdstjänster på 3,5 olika orter i genomsnitt. Största delen hade hälsovårdsavtal som omfattade hela rederiet och hos ca hälften omfattades land- och sjöpersonalen av samma avtal. Om avtalen var olika, var avtalet för sjöpersonalen huvudsakligen mera omfattande och med regelbundnare läkarundersökningar. Enligt rederierna hänför sig utvecklingsbehoven inom företagshälsovården till bedömningen av sjöfararnas arbetsförmåga och stödet till den, sjömansläkarnas kunnande och företagshälsovårdens branschkännedom, resurser, enhetligare tillvägagångssätt och rapportering. Till frågan om ett eventuellt riksomfattande servicesystem för företagshälsovården inom sjöfartsbranschen förhöll sig rederierna försiktigt positivt. En konkurrenskraftig prisnivå, den regionala tillgången till tjänster, kvaliteten och personalens yrkeskunskap var faktorer som skulle påverka villigheten att övergå till ett nytt servicesystem. FÖR ATT UPPRÄTTHÅLLA och förbättra sjöfararnas arbetsförmåga kommer det att behövas nytt kunnande och organiserat samarbete mellan olika aktörer (bl.a. mellan rederiledningen, arbetarskyddsorganisationen, arbetspensionsbolaget och företagshälsovården). Personalens välbefinnande är en konkurrensfördel som det lönar sig att satsa på. Förnuftiga investeringar i personalen ger kostnadsinbesparingar. Rapporten om utredningen överlämnades till Sjömanspensionskassan sommaren o Albatrossi Albatrossen 7

8 Eläkeuudistus MEL-eläkeuudistus 2016 Eläkeiät muutosten pyörteissä Ensi vuoden alusta voimaan tuleva MEL-eläkeuudistus muuttaa meripalvelun pituudesta riippuvan eläkeiän perusteita. Teksti Kimmo Karppinen Kuva Getty Images TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN viimesyksyinen eläkesopimus puolestaan nostaa vuoden 2017 alusta lukien yleisen eläkeiän asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Miten nämä muutokset yhdessä vaikuttavat merenkulkijan eläkeikään? Kuva 1 Bild 1 Eläkeikä Pensionsålder 65,5 JOS ENNEN VUODEN 2024 LOPPUA meripalvelua on 25 vuotta tai vähemmän, eläkeikä määräytyy pelkästään yleisen eläkeiän perusteella. Siten vuonna 2016 yleinen eläkeikä on kaikilla vielä 63 vuotta. Vuoden 2017 alusta 1954 tai aikaisemmin syntyneillä eläkeikä säilyy 63 vuodessa, mutta syntyneillä kasvaa 63 vuodesta 65 vuoteen syntymävuodesta riippuen (KUVA 1). Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden yleinen eläkeikä seuraa elinajanodotteen kasvua. JOS ENNEN VUODEN 2024 LOPPUA meripalvelua on kuitenkin yli 25 vuotta, meripalvelu otetaan huomioon eläkeikää määrättäessä. Esimerkiksi miehistöllä vuonna 1959 syntyneen eläkeikä vaihtelee 55 vuoden ja 64 vuoden ja 3 kuukauden välillä meripalveluajasta riippuen (KUVA 2). Päällystön alimpana eläkeikä säilyy 60 vuotta. o 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62, Syntymävuosi Födelseår Työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2014 sopima yleisen eläkeiän asteittainen nostaminen Gradvis höjning av den allmänna pensionsåldern enligt arbetsmarknadsorganisationernas avtal från hösten Albatrossi Albatrossen

9 Pensionsreformen SjPL-pensionsreformen 2016 Förändringarnas tid för pensionsåldrarna SjPL-reformen som träder i kraft i början av nästa år förändrar grunderna för pensionsåldern som baseras på tiden i sjötjänst. Text Kimmo Karppinen Bild Getty Images Kuva 2 Bild 2 Eläkeikä Pensionsålder ARBETSMARKNADSORGANISATIONERNAS pensionsavtal från i höstas höjer i sin tur gradvis den allmänna pensionsåldern från 63 år till 65 år från och med början av Hur påverkar dessa förändringar tillsammans sjömannens pensionsålder? OM MAN VARIT I SJÖTJÄNST i 25 år eller mindre i slutet av 2024 fastställs pensionsåldern enbart utifrån den allmänna pensionsåldern. År 2016 är den allmänna pensionsåldern för alla fortfarande 63 år. Från början av 2017 ligger pensionsåldern kvar på 63 år för alla som är födda 1954 eller tidigare, men för personer som är födda höjs den från 63 år till 65 beroende på födelseår (BILD 1). Den allmänna pensionsåldern för personer födda efter 1964 följer ökningen av den förväntade livslängden Meripalveluvuodet Sjötjänstår Meripalvelun vaikutus eläkeikään vuosina 1956, 1959 ja 1964 syntyneillä. Sjötjänstens inverkan på pensionsåldern för personer födda 1956, 1959 och OM MAN DÄREMOT HAR VARIT i sjötjänst i mer än 25 år i slutet av 2024 beaktas sjötjänsten när pensionsåldern fastställs. Hos till exempel manskap som är född 1959 varierar pensionsåldern mellan 55 år och 64 år och 3 månader beroende på tid i sjötjänst (BILD 2). Den lägsta pensionsåldern för befäl ligger kvar på 60 år. o Albatrossi Albatrossen 9

10 Tutkimus ı Meriterveyden konferenssi Vanha rahtisatama Bryggen ja sen satamarakennukset kuuluvat UNESCOn maailmanperintölistalle ja henkivät vanhan Hansakaupungin historiaa. Den gamla frakthamnen Bryggen och byggnaderna där finns med på UNESCO:s världsarvslista. De andas den gamla Hansastadens historia. Historian havinaa ja meren Kuntoutussäätiön tutkijat Hanna Rinne ja Aurora Saares osallistuivat kansainväliseen meriterveyden BERGEN, LÄHES TUHATVUOTIAS historiallinen kauppasatama ja Pohjoismaiden suurin satamakaupunki Norjan länsirannikolla. Bergenissä toimii noin 60 varustamoa ja se on reilun merenkulkijan kotikaupunki. Asukasmäärältään Espoon kokoisesta kaupungista löytyy muun muassa Norjan merilääketieteen keskus, merivoimat sekä useita merenkulkuun, kalastukseen ja laivanrakennukseen liittyviä teollisuuden ja tutkimuksen toimijoita. KOLMASTOISTA KANSAINVÄLISEN meriterveyden konferenssi ISMH järjestettiin Bergenissä teemalla Terveet merenkulkijat - Terve merenkulku. Ensimmäisen kerran konferenssi järjestettiin Turussa vuonna Tänä vuonna osallistujia oli lähes 200 noin 40 eri maasta. Paikalla oli muun muassa kansainvälisten järjestöjen edustajia, tutkijoita, merimieslääkäreitä, merenkulkijoita sekä ammattijärjestöjen ja varustamoiden edustajia ja meriteollisuuden muita toimijoita. HAPPY SHIP IS A SAFE SHIP. Meriteollisuus on globaalin talouden selkäranka ja se tarvitsee terveitä ja onnellisia ammattilaisia, julisti Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) edustaja. Useissa puheenvuoroissa muistutettiin, että terveyden yhteydessä tulisi puhua merenkulkijoiden onnellisuudesta ja hyvinvoinnista laajassa mittakaavassa. Fyysisen kunnon lisäksi tulee huomioida myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Lisäksi korostettiin sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeyttä 10 Albatrossi Albatrossen

11 Satavuotias Statsraad Lehmkuhl purjealus on toiminut historiansa aikana useasti merenkulkijoiden koulutusaluksena. Det hundraåriga segelfartyget Statsraad Lehmkuhl har många gånger fungerat som skolskepp. kulkijoita Bergenissä konferenssiin kesäkuussa Norjassa. Teksti ja kuvat Aurora Saares, Hanna Rinne sekä naisten aseman parantamista laivatyössä. TARVITAAN TUTKIMUSTIETOON perustuvia keinoja taata merenkulkijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkija Hanna Rinne esitteli konferenssissa tutkimusta suomalaisten merenkulkijoiden kuolleisuudesta. Etenkin konemiehistön ja säiliöaluksilla työskentelevien miesten terveyteen tulisi kiinnittää huomiota. Päivi Miilunpalo ja Susanna Visuri Turun Työterveyslaitokselta esittelivät suomalaisen SeaFit-hankkeen tuloksia liittyen meripelastustehtävien kuormittavuuteen ja merenkulkijoiden fyysiseen toimintakykyyn. SATAVUOTIAS HÖYRYLAIVA S/S STORD I vei meidät kolmeksi tunniksi ihailemaan Bergeniä ja sen lähirannikkoa mereltä käsin. Kyseinen laiva on historiansa aikana toiminut muun muassa kelluvana alkoholistien hyvinvointikeskuksena Oslossa. Pääsimme myös vierailemaan vaikuttavalla 98 metriä pitkällä Statsraad Lehmkuhl -purjealuksella. Vuonna 1914 rakennettu kolmimastoparkki vieraili kotisatamassaan Bergenissä ennen kuin lähti kohti Belfastia mukanaan satakunta koulutettavaa. Valitettavasti me emme voineet lähteä aluksen mukana kouluttautumaan merenkulkijoiksi, mutta myös Bergenin ja Oslon välisen junareitin huikeat maisemat olivat mieleenpainuva päätös kiinnostavalle ja antoisalle matkalle. o Albatrossi Albatrossen 11

12 Forskining ı Symposiet för maritim hälsa Historiens vingslag och sjöf Forskarna Hanna Rinne och Aurora Saares från Stiftelsen för Rehabilitering deltog i juni i en interna BERGEN som ligger på norska västkusen är en nästan tusen år gammal historisk handelshamn och Nordens största hamnstad. I Bergen verkar ca 60 rederier och i staden bor drygt sjöfarare. Bergen har ungefär lika många invånare som Esbo och i staden finns det norska centret för maritim medicin, marinen samt många olika industriella och forskningsrelaterade aktörer inom sjöfart, fiske och båtbyggeri. DET TRETTONDE internationella symposiet för maritim hälsa ISMH ordnades i Bergen med temat Friska sjöfarare - Frisk sjöfart. Det första symposiet ordnades i Åbo år I år deltog nästan 200 personer från 40 olika länder. Bland deltagarna fanns representanter för internationella organisationer, forskare, sjömansläkare, sjöfarare och representanter för fackförbund och rederier samt övriga aktörer inom sjöfartsindustrin. A HAPPY SHIP IS A SAFE SHIP. Sjöfartsindustrin utgör ryggraden i den globala ekonomin och behöver friska och lyckliga yrkesmänniskor, förklarade en representant för Internationella sjöfartsorganisationen (IMO). Flera föredrag påminde om att man i samband med hälsodiskussioner borde tala om sjöfararnas lycka och välbefinnande i bredare skala. Vid sidan av den fysiska konditionen bör man också satsa på det psykiska och sociala välbefinnandet. Dessutom betonade man vikten 12 Albatrossi Albatrossen

13 Pitkän linjan merenkulkija, ruotsalainen merimieslääkäri Hans Gunnar Øverengen seisomassa Statsraad Lehmkuhl purjealuksen kannella. En erfaren sjöfarare, den svenska sjömansläkaren Hans Gunnar Øverengen på Staatsraad Lehmkuhls däck. Konferenssin suomiedustus: Markku Vanhanen (Trafi), Paavo Cajanus (Terveystalo), Jukka Terttunen (Trafi), Susanna Visuri (TTL), Päivi Miilunpalo (TTL) sekä tutkijat Hanna Rinne ja Aurora Saares Kuntoutussäätiöstä. Finländska deltagare på konferensen: Markku Vanhanen (Trafi), Paavo Cajanus (Terveystalo), Jukka Terttunen (Trafi), Susanna Visuri (Arbetshälsoinstitutet), Päivi Miilunpalo (Arbetshälsoinstitutet) och forskarna Hanna Rinne och Aurora Saares från Stiftelsen för Rehabilitering. arare i Bergen tionell konferens för sjöhälsa i Norge. Text och bilder Aurora Saares, Hanna Rinne av jämställdhet mellan könen samt en förbättring av kvinnornas ställning inom sjöarbetet. DET BEHÖVS FORSKNINGSBASERADE METODER för att garantera sjöfararnas hälsa och välbefinnande. Under konferensen presenterade forskare Hanna Rinne forskning kring dödligheten bland finländska sjöfarare. Speciell uppmärksamhet borde fästas vid hälsa och välmående hos maskinmanskapet och hos personer som jobbar på tankfartyg. Päivi Miilunpalo och Susanna Visuri från Åbo arbetshälsoinstitut presenterade resultat från det finländska projektet SeaFit som fokuserar på belastningen vid sjöräddningsuppdrag och sjöfararnas fysiska funktionsförmåga. DET HUNDRAÅRIGA ÅNGFARTYGET S/S STORD I tog oss på en tre timmar lång kryssning där vi fick beundra Bergen och den närliggande kusten. Fartyget har tidigare fungerat bland annat som flytande välmåendecenter för alkoholister i Oslo. Vi besökte också det imponerande segelfartyget Statsraad Lehmkuhl som är 98 meter långt. Den tremastade barken är byggd 1914 och var på besök i sin hemmahamn Bergen innan den seglade mot Belfast med omkring hundra sjöfartselever. Tyvärr kunde vi inte åka med fartyget och bli sjömän utan fick i stället avsluta den intressanta och givande resan med att njuta av de hisnande landskapen under tågresan från Bergen till Oslo. o Albatrossi Albatrossen 13

14 Tutkimus ı Kuolleisuus Merenkulkijoiden kuolleisuus oli muita palkansaajia korkeampaa jokaisessa ikäryhmässä. Suomen merenkulkijoiden kuolleisuudesta uutta tutkimustietoa Kuntoutussäätiössä on meneillään tutkimus merenkulkijoiden kuolleisuudesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä. Tutkimuksen rahoittaa Merimieseläkekassa. Teksti Hanna Rinne, Aurora Saares, Riikka Shemeikka, Timo Ilomäki, Veijo Notkola HANKKEEN TAVOITTEENA on tuottaa tietoa merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä ja kuolleisuudesta verrattuna koko väestöön ja vastaavissa ammateissa maissa toimiviin palkansaajiin. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on merenkulkijoiden kuolleisuudessa havaittu ammattiryhmittäisiä eroja. Tavoitteena on selvittää, mikä on tilanne 2000-luvulla. Tutkimushankkeen kuolleisuutta koskevan osuuden alustavia tuloksia esiteltiin kesäkuussa kansainvälisessä meriterveyden konferenssissa (ISMH) Bergenissä. Tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen perusteella kaikkien vuonna 2000 merenkulkijoina työskennelleiden vuotiaiden kuolleisuutta vuosina Merenkulkijoiden kuolleisuutta verrattiin kaikkien palkansaajien kuolleisuuteen. TULOSTEN MUKAAN merenkulkijoiden kuolleisuus oli 1,3-kertaista muihin palkansaajiin verrattuna sekä miehillä että naisilla. Merenkulkijoiden kuolleisuus oli muita palkansaajia korkeampaa jokaisessa ikäryhmässä. Miesten kuolleisuus oli kaksinkertaista naisiin verrattuna kuten muillakin palkansaajilla. Miehistä korkein kuolleisuus oli konemiehistöllä, joiden kuolleisuus oli lähes kaksinkertaista kaikkiin palkan saajamiehiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan konehenkilöstön kuolleisuus oli korkeampaa kuin kansihenkilöstön ja molemmissa ryhmissä miehistön kuolleisuus korkeampaa kuin päällystön. Alustyypinmukainen kuolleisuus näytti miehillä olevan korkeinta säiliöaluksilla työskentelevillä ja alhaisinta matkustaja-aluksilla ja jäänmurtajilla työskentelevillä. Työvuosien määrä merellä ja alustyyppi eivät selittäneet merenkulkijoiden ammattiryhmittäisiä kuolleisuuseroja. Naisilla kuolleisuus oli korkeinta keittiössä työskentelevillä ja alhaisinta hotellihenkilökunnalla. Suurin osa naisista työskenteli matkustaja-aluksilla ja heidän kuolleisuutensa näytti olevan muilla alustyypeillä työskentelevien kuolleisuutta korkeampaa. TULOSTEN PERUSTEELLA ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kannattaisi erityisesti kohdistaa miehillä konemiehistöön ja säiliöaluksilla työskenteleviin, naisilla puolestaan matkustajalaivojen keittiöhenkilökuntaan. TUTKIMUSHANKE on yhä käynnissä. Tulokset tarkentuvat vielä, ja tuloksia kuolleisuudesta kuolemansyittäin on tulossa. Hankkeessa selvitetään myös merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, ja näitä tuloksia tullaan esittelemään Albatrossi-lehden myöhemmissä numeroissa. o 14 Albatrossi Albatrossen

15 Forskning ı Dödlighet Dödligheten bland sjöfarare var högre än bland andra löntagare i varje åldersgrupp. Ny forskningsdata kring dödligheten bland finska sjöfarare Stiftelsen för Rehabilitering genomför som bäst en undersökning om sjöfararnas dödlighet och invalidpensioner. Forskningen finansieras av Sjömanspensionskassan. Text Hanna Rinne, Aurora Saares, Riikka Shemeikka, Timo Ilomäki, Veijo Notkola MÅLET MED PROJEKTET är att ta fram information om sjöfarare som går i invalidpension och sjöfararnas dödlighet jämfört med hela befolkningen och löntagare i land med motsvarande yrken. Tidigare finländska undersökningar har påvisat yrkesgruppsmässiga skillnader i dödligheten bland sjöfarare. Målet är att ta reda på hur det ser ut på 2000-talet. De preliminära resultaten från den del av forskningsprojektet som rör dödlighet presenterades i juni på den internationella konferensen för maritim hälsa (ISMH) i Bergen. I undersökningen följde man dödligheten år bland alla åringar som arbetat som sjöfarare år 2000 baserat på registerdata. Dödligheten bland sjöfarare jämfördes med dödligheten bland alla löntagare. RESULTATEN VISAR att dödligheten bland sjöfarare var 1,3 gånger så stor som den bland övriga löntagare hos såväl män som kvinnor. Dödligheten bland sjöfarare var högre än bland andra löntagare i varje åldersgrupp. Dödligheten bland män var dubbelt så stor som bland kvinnor, precis som hos övriga löntagare. Den högsta dödligheten bland män var hos maskinbesättningen, vars dödlighet var nästan dubbel så stor jämfört med alla löntagarmän. Totalt sett var dödligheten bland maskinpersonalen högre än bland däckpersonalen, och i båda grupper var dödligheten bland besättningen större än bland befälet. Dödligheten efter fartygstyp visade sig hos män vara högst bland dem som arbetade på tankfartyg och lägst bland dem som arbetade på passagerarfartyg och isbrytare. Antalet arbetsår till havs och fartygstypen förklarade inte de yrkesgruppsmässiga skillnaderna i dödlighet bland sjöfarare. Hos kvinnor var dödligheten högst bland dem som arbetade i köket och lägst bland hotellpersonalen. De flesta kvinnorna arbetade på passagerarfartyg, och deras dödlighet visade sig högre än bland dem som arbetade på andra fartygstyper. BASERAT PÅ DESSA RESULTAT bör förebyggande åtgärder inriktas speciellt mot maskinbesättningen och personal på tankfartyg när det gäller män och mot kökspersonalen på passagerarfartyg när det gäller kvinnor. FORSKNINGSPROJEKTET pågår alltjämt. Resultaten kommer att preciseras och uppgifter om dödlighet indelat i dödsorsak är på väg. I projektet utreder man även sjöfarare som går i invalidpension. Dessa resultat kommer att presenteras i Albatrossen i ett senare nummer. o Albatrossi Albatrossen 15

16 Hankkeet ı Formare Formare-hankkeen vinkit parempaan vointiin Mikä saa sinut liikkeelle? Merenkulkijoiden hyvinvointiohjelma Formaren henkilökohtainen valmentaja Mari Lindströmin tavoitteena on parantaa merenkulkijoiden yleistä terveyttä sekä motivoida liikkumaan. Hänen mukaansa hyötyliikunta, säännöllinen fyysinen harjoittelu, riittävä lepo ja palautuminen yhdistettynä tasapainoiseen ruokavalioon tuovat pysyviä tuloksia. Näistä osista rakennetaan myös tehokas kunto-ohjelma merenkulkijalle. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju KEVÄÄN 2015 Formare-hankkeessa oli mukana 96 valikoitua merenkulkijaa TallinkSiljalta, Viking Linelta, Eckerö Linelta ja Godby Shippingiltä. Valmentaja Mari Lindström Liikunta- ja hyvinvointiyritys R5:sta pitää saavutettuja tuloksia loistavina. Monella merenkullkijalla perusja lihaskunto on ala-arvoisella tasolla ottaen huomioon heidän työnsä luonne. Monilla on myös heikko lihastasapaino, joka johtuu yksipuolisista työasennoista ja vapaa-ajan passiivisuudesta. Heikko lihastasapaino johtaa suurella todennäköisyydellä tuki- ja liikuntaelinvaivojen kehittymiseen. Elintavat heijastuvat ylipainoon ja rasvaprosenttiin. Joillakin oli hankkeen alussa jopa yli 45 %:n rasvaprosentti. Onneksi muuttuneita lukuja voi nyt puolen vuoden tehojakson jälkeen katsoa uusin silmin, Mari toteaa. Hankkeen rakenne ja sisältö palvelevat hyvin juuri merenkulkijaporukkaa, hän jatkaa. Onnistumisen ensimmäinen edellytys on tietenkin, että on hakeutunut Formare-hankkeeseen mukaan ja, että oma työnantajavarustamo haluaa investoida kyseisen merenkulkijan hyvinvointiin. Formare-hanke soveltuu niin matkustaja- kuin rahtilaivoissa työskenteleville merenkulkijoille. Nyt pilottina mukana olleet Godby Shippingin merenkulkijat ovat sen osoittaneet. KUNTO-OHJELMAN RAKENTAMISEN ensimmäinen vaihe on kuntokartoitus alkutesteissä. Testeillä selvitetään perus- ja lihaskunto sekä kehonkoostumus. Formare-hankkeessa tehdään alussa ja lopussa lihaskuntotesti, kehonkoostumismittaus ja kestävyyskuntoa mittaava polkupyöräergometritesti. Mitä tarkemmin ja laajemmin alkukartoitus tehdään, sitä paremmin voidaan räätälöidä sopiva ohjelma. Toiset masentuvat ja toiset heräävät omista testituloksistaan, mutta lähes jokainen kauhistuu. Kunto-ohjelma ei tarkoita automaattisesti kuntosaliohjelmaa, vaan ohjelman räätälöinnissä huomioidaan yksilön omat toiveet ja mahdollisuudet. Lihaskuntoa ja -tasapainoa voi parantaa käymällä kuntosalilla, ryhmäliikuntatunneilla, harjoittelemalla hytissä tai kotona kuntopiirityyppisesti. Myös arki- ja hyötyliikuntaa kannattaa hyödyntää. Alkukartoituksen jälkeen merenkulkija saa yhteenvedon testituloksista sekä alustavan treeniohjelman ennen ensimmäistä henkilökohtaista treenitapaamista. Toiset masentuvat ja toiset heräävät omista testituloksistaan, mutta lähes jokainen kauhistuu, Mari kertoo. Alustava ohjelma koostuu enimmäkseen kuntopiirityyppisestä lihaskuntoharjoittelusta sekä peruskuntoa kohottavista kestävyystreeneistä. Henkilökohtaisen valmentajan tapaamisen jälkeen valmistellaan oma kunto-ohjelma ja keskustellaan mm. ravinnosta ja henkilökohtaista tavoitteista. Valmentaja pitää yhteyttä valmennettavaan ja tapaa häntä säännöllisesti. Lisäksi tarjolla on yhteisluentoja hyvinvoinnin eri teemoilla. HENKILÖKOHTAISEN VALMENTAJAN tapaamiset rytmittävät harjoittelua ja etenemistä. Ensimmäisten treenikertojen jälkeen laaditaan varsinainen treeniohjelma. On ensisijaisen tärkeää, 16 Albatrossi Albatrossen

17 Albatrossi Albatrossen 17

18 Hankkeet ı Formare Henkilökohtainen valmentaja Mari Lindström ohjaa kuntosalin laitteiden käyttöä. Den personliga tränaren Mari Lindström visar hur apparaterna på gymmet används rätt. 18 Albatrossi Albatrossen

19 että merenkulkija pystyy suorittamaan kaikki liikkeet turvallisesti ja oikealla tekniikalla. Harjoitusliikkeiden valintaan vaikuttavat eniten yksilön harjoittelukokemus ja lihaskunnon taso. Alkuvaiheen pääpaino on edelleen kuntopiiriharjoittelussa. Harjoittelukokemuksen kasvaessa voi ohjelmaan sisällyttää enemmän vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä, jotka kehittävät lihaskunnon lisäksi tehokkaasti myös koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Ohjelmaan sisällytetään monipuolisesti kuormittavia harjoitusliikkeitä, Mari Lindström avaa Formare-harjoittelun rakennetta. KANNUSTUS tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää. Henkilöt tarvitsevat erityyppistä kannustusta. Joillekin on mielekkäämpää harjoitella pääosin omin päin. Jotkut saavat energiaa ryhmän tai kaverin läsnäolosta. Toiset taas tarvitsevat valmentajan vierelle komentamaan: vielä viisi punnerrusta. Harjoitusohjelmaa pitää muuttaa riittävän usein. Lihakset ja muu elimistö tottuvat samana pysyvään ohjelmaan viimeistään 6 8 viikon aikana. Muutosten ei tarvitse olla suuria. Eri liikkeet samalle lihasryhmälle, eri suorituskulmat tai esimerkiksi toistomäärät antavat jo lihakselle uudenlaista ärsykettä, liikunnanohjaaja (amk) koulutuksen omaava Mari Lindström opastaa. Joidenkin kohdalla voidaan myös aluksi seurata elintapoja ylläpitämällä ruokapäiväkirjaa. Sen perusteella valmentaja voi antaa ruokailuohjeita. Meillä on jo muutama vakio-ohje merenkulkijoille: 1. Suosi puhdasta ruokaa kuten kotiruokaa 2. Vältä pitkälle prosessoituja ruokia kuten eineksiä sekä muita rasvaisia, suolaisia ja makeita messin yöpaloja 3. Syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä 4. Syö jokaisella aterialla jotain proteiinipitoista ruokaa 5. Suosi terveellisempiä proteiinin lähteitä 6. Korvaa valkoinen leipä täysjyväviljalla 7. Syö pienempiä annoksia useammin 8. Juo riittävästi vettä Rento ja nautinnollinen ruokailuhetki sekä mukava ruokaseura lisää nautintoanne. Suokaa se itsellenne päivittäin. Vakio-ohjeen mukaisesti lähes kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Syömisen rytmitys on todella tärkeää. Silloin elimistön energia-aineenvaihdunta toimii normaalisti eikä turhaan hidastu. Myös riittävä juominen ja mielellään vettä on tärkeää, Mari ohjeistaa. Yhdessä liikkuminen kuten esimerkiksi yhteinen sauvakävelylenkki virkistää myös mieltä ja auttaa jaksamaan arjessa, uskokaa vaan. Tehokkaan, monipuolisen ja säännöllisen harjoittelun seurauksena syntyy itseäänkin miellyttäviä tuloksia, Mari summaa. Työkavereiden sparraaminen ja yhteinen harjoittelu tuo myös hyvän mielen ja paremman olon. Tiedämme jokainen, että joskus laiskottaa. Mutta kun kaveri tulee koputtaman ovelle, harva meistä kieltäytyy lähtemästä mukaan. Kannustan jokaista merenkulkijaa olemaan aktiivinen töissä sekä työn ulkopuolella ja sparraamaan kanssakavereita mukaan liikunnan pariin. Yhdessä liikkuminen kuten esimerkiksi yhteinen sauvakävelylenkki virkistää myös mieltä ja auttaa jaksamaan arjessa, uskokaa vaan, toteaa Mari. KUNTOILUVÄLINEITÄ on tarjolla urheiluvälinekaupoissa ja tavarataloissa jos jonkinmoisia. Jos kuitenkaan välineurheilu ja salitreenaaminen ei erityisemmin kiinnosta, Marin reseptin mukainen kuntoilu ja liikkuminen on helppoa vähin välinein. Omassa hytissä tai kotona riittää oma kehonpaino. Helppoja, hyviä ja edullisia välineitä ovat muun muassa kahvakuula, kuminauha, kuntopallo, keppi ja pehmeä alusta. Näiden avulla pystyy tekemään monipuolisia ja hyviä harjoituksia. Askelmittarilla on myös helppoa seurata päivittäisiä askelmääriä töissä ja kotona. Ja tietenkin laivan portaat hissin sijaan on oiva valinta. Monet ovat myös innostuneet Formaren myötä hankkimaan aktiivisuusrannekkeen tai sykemittarin. Se tuo uusia ulottuvuuksia treenaamiseen ja monille se voi olla todella tehokas motivaattori. Levon merkitystä ei voi liikaa korostaa, Mari muistuttaa. Lihasten ja kehon on saatava levätä harjoitusten välissä, koska silloin se itse kehitys tapahtuu. Liika päivittäinen rehkiminen ei edistä kunnon kohentumista. Monen merenkulkijan työpäivä ryhmittyy useaan eri jaksoon. Tällöin on tärkeää muistaa rytmittää ruokailut, lepo ja kuntoilu oikein. Usein luullaan, että kuntosaliharjoittelun tulee kestää parikin tuntia. Mikäli harjoittelee oikein ja tavoitteellisesti, minuutin mittainen harjoittelu riittää ja siihen kuuluu alkulämmittelyt sekä loppuverryttelyt. Alku- sekä loppuverryttelyn merkitystä olemme korostaneet merenkulkijoille, koska se vaikuttaa treenin tehokkuuteen ja palautumiseen, Mari summaa. HYVÄT TULOKSET innostavat sekä meitä kenttävastaavia että itse merenkulkijoita. Jo nyt muutamilla laivoilla on käynnistynyt omia pieniä Formareryhmiä varsinaisen Formare-hankkeen ulkopuolisena toimintana. Näissä ryhmissä on ilahduttavasti myös muita laivan merihenkilöstöön kuuluvia, Mari kertoo. Meitä Formare-valmentajilta saa tulla kysymään neuvoja muutkin kuin hankkeessa mukana olevat, Mari kannustaa. Meidät tunnistaa Formaretunnuksin varustetuista asusteista. Autamme mielellämme, hän toteaa lopuksi. o Albatrossi Albatrossen 19

20 Projekt ı Formare Mari Lindström, personlig tränare i hälsoprojektet Formare för sjömän, har som mål att förbättra sjömännens allmänna hälsa och motivera dem att röra på sig. Hon anser att vardagsmotion, regelbunden fysisk träning, tillräckligt med vila och återhämtning i kombination med en balanserad kost ger bestående resultat. Dessa delar används också för att bygga upp ett effektivt motionsprogram för sjömän. Text och bilder Marina Paulaharju Formare-projektets tips för bättre hälsa Vad får dig igång? 96 UTVALDA sjöfarare från TallinkSilja, Viking Line, Eckerö Line och Godby Shipping deltog i Formare-projektet under våren Tränaren Mari Lindström från motions- och hälsoföretaget R5 tycker att resultaten är strålande. Många av sjömännen har en undermålig grund- och muskelkondition med tanke på arbetets natur. Många har också en svag muskelbalans, vilket beror på ensidiga arbetsställningar och en passiv fritid. Svag muskelbalans leder med stor sannolikhet till att man utvecklar besvär i rörelseorganen. Livsföringen reflekteras på övervikt och fettprocent. En del hade en fettprocent på hela 45 % i början av projektet. Som tur är kan man nu se på de förändrade siffrorna med nya ögon efter en halvårslång intensiv period, konstaterar Mari. Projektets struktur och innehåll passar just sjömän, fortsätter hon. 20 Albatrossi Albatrossen Den första förutsättningen för framgång är naturligtvis att man sökt sig till Formare-projektet och att arbetsgivarrederiet vill investera i den aktuella sjömannens hälsa. Formare passar både sjömän som jobbar på passagerarfartyg och de som jobbar på fraktfartyg. Godby Shippings sjömän som deltagit i pilotprojektet har visat det. DET FÖRSTA STEGET i uppbyggnaden av konditionsprogrammet var en konditionskartläggning i de inledande testerna. Genom dessa tester utreder man personens grund- och muskelkondition och kroppssammansättning. I början och slutet av Formare-projektet gör man ett muskelkonditionstest, mäter kroppssammansättningen och gör ett cykelergometritest som mäter uthålligheten. Ju noggrannare och bredare den första kartläggningen är, desto bättre kan man skräddarsy ett lämpligt program. Konditionsprogrammet innebär inte automatiskt ett gymprogram, utan man tar hänsyn till personens egna önskemål när man skräddarsyr programmet. Man kan förbättra muskelkonditionen och -balansen genom att gå på gym, motionera i grupp eller träna i hytten eller hemma i cirkelträningsform. Det är också bra att ta vara på möjligheterna till vardagsmotion. Efter den inledande kartläggningen får sjömannen ett sammandrag av testresultaten och ett preliminärt träningsprogram före det första personliga träningsmötet. En del blir nedslagna och andra vaknar upp av sina testresultat, men nästan alla blir förskräckta, berättar Mari. Det preliminära programmet består mestadels av cirkelträningsliknande muskelkonditionsövningar och av

21 uthållighetsträning som höjer grundkonditionen. Efter mötet med den personliga tränaren tar man fram ett personligt konditionsprogram och diskuterar bl.a. kost och personliga mål. Tränaren håller kontakten med sjömannen och träffar denne regelbundet. Dessutom erbjuder man gemensamma föreläsningar kring olika hälsoteman. MÖTENA MED DEN PERSONLIGA TRÄ- NAREN skapar en rytm i träningen så att utvecklingen går framåt. Efter de första träningarna tar man fram det ordinarie träningsprogrammet. Det är mycket viktigt att sjömannen kan utföra alla rörelser säkert och med rätt teknik. Personens träningserfarenhet och nivå på muskelkonditionen påverkar valet av träningsrörelser mest. I det inledandet skedet ligger huvudtyngden alltjämt på cirkelträning. I takt med att personens träningserfarenhet ökar kan man inkludera fler rörelser med fria vikter i programmet. Det utvecklar muskelkonditionen och förbättrar också koordinationsförmågan och balansen effektivt. Vi inkluderar träningsrörelser med mångsidig belastning i programmet, förklarar Mari Lindström Formareträningens uppbyggnad. DET ÄR VIKTIGT att uppmuntra sjömännen att nå sina mål. Olika personer behöver olika slags uppmuntran. En del föredrar att träna på egen hand. Andra får energi från en grupp eller en kamrat. En del behöver i sin tur ha en tränare bredvid sig som ger dem order: fem armhävningar till!. Träningsprogrammet måste ändras tillräckligt ofta. Musklerna och andra organ vänjer sig vid att köra samma program inom högst 6 8 veckor. Förändringarna behöver inte vara stora. Olika rörelser för samma muskelgrupp, olika vinklar eller till exempel antal repetitioner räcker för att ge musklerna en ny slags stimulans, förklarar Mari Lindström, som är utbildad idrottsinstruktör (YH). En del kan också ha nytta av att föra matdagbok till en början. Baserat på den kan tränaren sedan ge kostanvisningar. Vi har redan några standardanvisningar för sjömännen: 1. Välj ren mat, som hemlagad mat. 2. Undvik processad mat, som halvfabrikat och annan fet, salt och söt nattamat i mässen. 3. Ät mycket grönsaker, bär och frukter. 4. Ät någon proteinhaltig mat vid varje måltid. 5. Välj hälsosammare proteinkällor. 6. Byt ut vitt bröd mot fullkornsbröd. 7. Ät mindre portioner oftare. 8. Drick tillräckligt med vatten. En avslappnad och njutbar måltidsstund och trevligt sällskap ökar njutningen. Unna dig det varje dag. Enligt standardanvisningarna får man äta nästan allt, men med måtta. Att träna tillsammans, som t.ex. gemensam stavgång, piggar också upp sinnet och hjälper oss att orka i vardagen tro det eller ej. Det är mycket viktigt att äta regelbundet. Då fungerar kroppens energiämnesomsättning normalt och saktar inte ner i onödan. Det är också viktigt att dricka tillräckligt mycket och helst vatten, förklarar Mari. Effektiv, varierad och regelbunden träning ger resultat som man även är nöjd med själv, sammanfattar Mari. Genom att sparra sina arbetskamrater och träna tillsammans blir man dessutom glad och mår bättre. Alla vet vi att man ibland vill lata sig. Men när en kamrat kommer och knackar på dörren är det få som säger nej. Jag uppmanar varje sjöman att vara aktiv på jobbet och även utanför jobbet och att locka med sina kamrater att träna. Att träna tillsammans, som t.ex. gemensam stavgång, piggar också upp sinnet och hjälper oss att orka i vardagen tro det eller ej, säger Mari. DET FINNS OLIKA SLAGS träningsredskap i sportbutiker och varuhus. Om man däremot inte är alls intresserad av redskapsträning eller gymträning är Maris recept på motion och rörelse lätt att följa med få redskap. Den egna kroppsvikten räcker i hytten eller hemma. Enkla, bra och förmånliga redskap är bl.a. en kettlebell, ett gummiband, en medicinboll, en käpp och ett mjukt underlag. Med dem kan man göra mångsidiga och bra övningar. Med en stegmätare är det också lätt att se hur många steg man gått under dagen på jobbet och hemma. Att välja fartygets trappor istället för hissen är såklart ett jättebra val. Många har också inspirerats att skaffa ett aktivitetsarmband eller en pulsmätare tack vare Formare. Det ger träningen nya dimensioner och kan vara en riktigt effektiv motivationsfaktor för många. Jag kan inte nog betona vikten av vila, påminner Mari. Musklerna och kroppen måste få vila mellan träningarna, för det är då själva utvecklingen sker. Överdrivet dagligt slit förbättrar inte konditionen. För många sjömän är arbetsdagen indelad i flera olika delar. Då är det viktigt att komma ihåg att dela in måltider, vila och träning rätt. Många gånger tror man att gymträningen måste ta ett par timmar. Om man tränar rätt och målinriktat räcker det med minuters träning. Och det inkluderar uppvärmning och stretchning. Vi har framhävt vikten av uppvärmning och stretchning för sjömännen eftersom det påverkar träningens effekt och återhämtningen, sammanfattar Mari. GODA RESULTAT inspirerar både oss fältansvariga och sjömännen själva. På några fartyg har man startat egna små Formare-grupper som en aktivitet utanför det ordinarie Formare-projektet. I de grupperna finns det glädjande nog även andra som tillhör fartygets sjöpersonal, berättar Mari. Även andra än de som är med i projektet får komma och fråga oss Formare-tränare om råd, säger Mari uppmuntrande. Man känner igen oss på våra kläder med Formare-loggan. Vi hjälper gärna till, avslutar hon. o Albatrossi Albatrossen 21

22 Selvitykset ı Meriklusteri Laaja selvitystyö käynnissä Suomen meriklusteri 2020 Meriliitto sekä Turun yliopiston Brahea-keskus ja kauppakorkeakoulu laativat parhaillaan ajankohtaista meriklusteriselvitystä Suomen Meriklusteri Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) toimii hankkeen päärahoittajana. Työhön osallistuvat laajasti merenkulun eri sidosryhmät. Hankekokonaisuudella on yhteinen ohjausryhmä, johon kuuluvat meriklusteritoimialojen keskeisten organisaatioiden ja muutamien yritysten edustajat. Hanke valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Teksti Meriliitto Kuvat Marina Paulaharju SUOMEN MERELLISET elinkeinot ovat viime vuosina käyneet läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat johtuneet globalisaatiosta, kansallisista kilpailukykytekijöistä sekä runsaista omistusmuutoksista. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman osana Meriliitto ry yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toteuttaa parhaillaan selvitystä Suomen meriklusterin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Mikko Niini 22 Albatrossi Albatrossen

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Eira Luokkanen ja Annukka Puro- Tahvanainen, Sara Elfvendahl Pello 22.5.2008 1 Luokittelu

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Kysymyssanoja ja pronomineja

Kysymyssanoja ja pronomineja Kysymyssanoja ja pronomineja KOKOAVA MONISTE kurs 3 grammatik 1. Valitse oikea kysymyssana. Haastattele sitten pariasi. 1. Vem / Vad är din lärare i engelska? 2. Med vem / vems pratade du i morse? 3. Vad

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 113/2011 vp Työuupumuksen määrittäminen sairaudeksi Eduskunnan puhemiehelle Työterveyslääkäreistä 60 prosenttia kohtaa työuupuneen viikoittain. Vuosina 2000 2001 noin 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot