Voidaanko luonnonkatastrofeista varoittaa ennakkoon? Vedenpaisumus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voidaanko luonnonkatastrofeista varoittaa ennakkoon? Vedenpaisumus"

Transkriptio

1 Voidaanko luonnonkatastrofeista varoittaa ennakkoon? Vedenpaisumus Maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, hurrikaaneja ja muita luonnonmullistuksia pystytään nykytekniikalla ennustamaan jo melko hyvin. Aasian tsunamikatastrofi yllätti kuitenkin koko maailman ja nosti esiin kysymyksiä: miksi hyökyaallosta ei saatu kunnollista varoitusta? Olisiko katastrofi voitu estää, tai ainakin sen ihmisuhrien määrää vähentää asianmukaisella ennakkovaroitusjärjestelmällä? HANNU TANSKANEN NOAA/NWS/NASA/US Geological Survey/SKOY, kuvat 10 Tekniikan Maailma 4/2005

2 tys hieman ennen aamukahdek- aikaa. kello 10:03 Tutkijat 10:03saa paikallista tuijottivat epäuskoisina seismografien käyrien kasvua Suomen aikaa aamuyöllä tapaninpäivän vastaisena yönä. Käyrät kertoivat, että Intian valtamerellä, Sumatran saaren pohjoisosan lähellä oli tapahtunut valtava 9 Richterin maanjäris- Tekniikan Maailma 4/

3 Somalia Järistyksen keskus Pahiten vaurioituneet alueet Maat, joihin tsunami iski Kahdenkymmenen minuutin kuluttua järistysaalto rekisteröitiin Yhdysvaltain seismologisilla asemilla, ja tieto siitä lähettiin välittömästi eteenpäin. USGS:llä (United States Geological Survey) ei kuitenkaan ole vastuuta hyökyaaltojen varoituksista, mutta Havaijilla sijaitseva PTWC (Pacific Tsunami Warning Center) lähetti siitä normaalin tiedotteensa, jossa mainittiin, ettei järistys aiheuttanut tsunamiriskiä Tyynen valtameren alueella. Niistä kahdestakymmenestäkuudesta maasta, jotka ovat liittyneet kansainväliseen tsunami-varoitusyhteisöön ITSU:un, vain Thaimaa Male Intia Malediivit Kandu Huludu AASIAN tapaninpäivän tsunami levitti tuhoa laajalle alueelle. SATELLIITTIKUVASSA tsunami iskee Sri Lankan rannikolle 26. joulukuuta Seychellit Andamaanit ja Nikobaarit Thaimaa Malesia Indonesia Päivämäärä 26/12/2004 Aika GMT Voimakkuus 9,0 Päivämäärä 26/12/2004 Aika GMT Voimakkuus 7,5 kuului tuolla alueella järjestöön, mutta silläkään ei ollut mittareita oikeissa paikoissa, koska tsunamit ovat hyvin harvinaisia Intian valtamerellä. Muutamaa tuntia myöhemmin iski valtava, rannikolla kymmenmetriseksi kasvanut aalto Intian valtameren ja Bengalin lahden maiden, Indonesian, Intian, Sri Lankan ja Thaimaan rannikoille. Maanjäristyksen synnyttämä hyökyaalto eli tsunami aiheutti nykyhistorian pahimman luonnonkatastrofin, jonka uhrien määrä lasketaan sadoissa tuhansissa. Vaikka hyvin pieniä maan tärähtelyjä rekisteröidään puolisen miljoonaa kappaletta vuosittain, tapahtuvat merkittävät maan liikahtelut mannerlaattojen yhtymäkohdissa, niin kutsutulla tulikehällä.tavallisimmin jännitys laattojen välillä kasvaa vähitellen vuosien kuluessa, ja sitten tapahtuu äkillinen murtuminen ja siirtymä, joka aiheuttaa paikallisen maanjäristyksen. Joskus mannerlaatta tunkeutuu toisen laatan alapuolelle ja puristaa siellä sijaitsevaa sulaa magmataskua ja saa aikaan tulivuorenpurkauksen. Pahimmassa tapauksessa laatat ponnahtavat pystysuunnassa useita metrejä jopa yli tuhannen kilometrin matkalla. Näin oletetaan tapahtuneen joulukuun 26. Sumatran pohjoisosassa kohtaavien Intian ja Burman mannerlaattojen välillä, jossa toinen laatta painui äkillisesti alaspäin ja toinen viskautui ylöspäin. Tämä synnytti Intian valtameren pohjassa valtavan paineaallon, joka sinkautti matkaan erittäin voimakkaan hyökyaallon eli tsunamin. Vapautunut energia vastasi kymmentä tuhatta, kenties jopa miljoonaa ydinpommia ja sai tsunamin lisäksi mahdollisesti aikaan pienen muutoksen Maan pyörimisajassa ja vähäisen muutoksen sen akselin niin sanotussa prekessioliikkeessä. Tsunami etenee jopa kilometriä tunnissa Tsunami-nimitys tulee japanin kielen satamaa ja aaltoa tarkoittavista sanoista tsu ja nami.tsunami-aaltoja syntyy useimmiten vedenalaisten maanjäristysten yhteydessä maankuoren voimakkaan liikahduksen sysätessä vesimassat liikkeeseen, mutta myös tulivuorenpurkaukset, laavavyöryt, maanvyöryt ja me- Joulukuun 2004 tsunami Intian valtamerellä kuuluu lähihistorian tuhoisimpiin, uhrien määräksi arvellaan lähes Eniten ihmishenkiä vaatinut maanjäristys tapahtui 23. tammikuuta 1556 Kiinan Shansissa, jossa kuolleita oli Marraskuun 1. päivänä 1755 maanjäristys tuhosi kaksi kolmasosaa portugalilaisesta Lissabonin kaupungista, ja kun ihmiset pakenivat siitä aiheutuneita tulipaloja vesirajaan, järistyk- 12 Tekniikan Maailma 4/2005 Tuhoisimmat tsunamit ja maanjäristykset sestä aiheutuneen tsunamin aallot hukuttivat yli ihmistä. Viimeaikaisen historian pahin tsunami koettiin 27. elokuuta 1883, kun Krakatao-tulivuori Indonesiassa räjähti, ja siitä aiheutunut tsunami pyyhkäisi Javan ja Sumatran saaren yli tappaen ihmistä. Eniten uhreja vaatinut maanjäristyksen ja tsunamin yhdistelmä 1900-luvulla tapahtui 28. joulukuuta 1908 Italian Messinassa, jossa 7,2 Richterin järistys ja tsunami tappoivat ihmistä luvun tuhoisin maanjäristys tapahtui 27. heinäkuuta 1976 Kiinan Tangashanissa, jossa voimakkuudeltaan 7,5 Richterin järistyksessä kuoli virallisen tiedon mukaan ihmistä, epävirallisten tietojen mukaan peräti Vuoroveden ja trooppisen Maria-hirmumyrskyn aiheuttama tulva-aalto hukutti Bangladeshissa vuonna 1991 lähes ihmistä. Tulevaisuuden uhkana tiedemiehet näkevät Kanarian La Palma -saaren 1949 purkautuneen Cumbre Vieja -tulivuoren, jossa vuoren kylkeen syntyi suuri halkeama, joka uhkaa romahtaa mereen.jos näin tapahtuu,se voisi aiheuttaa jopa sadan metrin korkuisen megatsunamin, joka Euroopan lisäksi iskisi yhdeksän tuntia myöhemmin myös Yhdysvaltojen rannikolle tuhoten Floridan ja useat itärannikon suuret kaupungit, kuten New Yorkin ja Bostonin.

4 Sundan hautavajoama Intian mannerlaatta Intian laatta sukeltaa Burman laatan alle Burman laatta ristys. Herkillä nykyajan laitteilla voidaan paikoin havaita maanjäristyksiä, jotka saavat nollaa pienemmän magnitudin. Järkevä nyrkkisääntö kuitenkin on, että magnitudi on yleensä välillä 0 10, ja se ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Nimi Richter liitetään tiiviisti magnitudin käsitteeseen. Se johtuu siitä, että amerikkalainen Charles F. Richter otti ensimmäisenä tämän käsitteen käyttöön seismologiassa. Hänen työnsä julkaistiin vuonna 1935, ja siinä hän määritteli magnitudi-asteikon Kalifornian matalille lähijäristyksille. Richter itse ja monet myöhemmät sukupolvet laajensivat magnitudin käsitettä niin, että se voidaan määrittää myös kaukana sattuville ja syville maanjäristyksille. Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen ylläpitämässä havaintoverkossa on kaksitoista pysyvää seismografiasemaa. Sysmässä sijaitseva seismografiasema FINES on niin sanottu monipisteasema. Se sisältää 16 aliasemaa halkaisijaltaan noin kahden kilometrin alueella, muilla asemilla on kolmekomponenttiset laajakaistaiset tai lyhytperiodiset seismografit. FINES kuuluu kansainväliseen ydinkoevalvontajärjestelmän (Comprehesive Test Treaty Organization) ylläpitämään asemaverkkoon. Noobarsaaret Tapaninpäivän järistyksen keskus teoriittien iskut voivat aiheuttaa hyökyaaltoja. Tsunamin aallonpituudet vaihtelevat kymmenistä kilometreistä lähes tuhanteen kilometriin, kun taas tuulen kehittämät aallot ovat korkeintaan satojen metrien pituisia. Tuulen kehittämät aallot vaikuttavat tavallisesti vain muutamien metrien syvyyteen saakka ja valtamerien pisimmätkin, noin 600 metrin pituiset aallot vain 150 metrin syvyyteen asti. Tsunamin aallot ovat niin pitkiä, että ne vaikuttavat valtameren pohjaan asti. Tsunamin aallot esiintyvät 5 90 minuutin väliajoin. Tsunamiaallon liike käsittää koko vesimassan RAJUILMATUTKIMUKSEN edelläkävijä on aina ollut Yhdysvallat. Siellä havaintojen keruu aloitettiin jo 1800-luvun lopulla ja varoituksia on annettu jo reilut 50 vuotta, kertoo meteorologi Jenni Teittinen Ilmatieteen laitokselta. Alan tutkimukseen on Yhdysvalloissa panostettu sekä yliopistoissa että tutkimuslaitoksissa. Karkean arvion mukaan Yhdysvalloissa havaitaan vuosittain noin tornadoa ja ukkospilviin liittyvää äkkitulvaa. Vuosittain Yhdysvalloissa kuolee vaaraa aiheuttavaan säähän liittyvissä tapaturmissa noin 500 henkilöä ja noin loukkaantuu. Yhdysvalloissa vaaraa aiheuttavan sään varoitusprosessi on tiimityötä, johon osallistuvat päivystävien meteorologien sekä tutkijoiden lisäksi pelastusviranomaiset, voimakkaan ukkospilvien havainnoitsijat ja media. Sundan laatta Laattojen reunat Australian laatta Malagan salmi NASA:n kuva Aasian järistyksen keskuksesta, episentteristä. Thaimaa Sumatra Indonesia Kuva: Nasa pohjasta pintaan, ja sen nopeus määräytyy pohjan syvyydestä, tarkemmin sanottuna syvyyden neliöjuuresta. Valtameren syvillä alueilla sen nopeus on noin 600 kilometriä tunnissa, syvänteissä jopa kilometriä tunnissa. Avoimella merellä tsunami-aallon korkeus on vain puolen metrin luokkaa, mutta rantaa lähestyessä sen korkeus voi kasvaa kymmeniin metreihin. Tsunami-varoitusjärjestelmä perustuu havaintoasemaverkostoon, joka seuraa seismisiä tapahtumia ja vedenkorkeuden muutoksia. Tsunami-varoitus annetaan havaintosignaalien osoittaessa yksittäisestä kes- Yhdysvallat edelläkävijä rajuilmavaroituksissa Uudet menetelmät ja yhteistyön parantaminen säästävät ihmishenkiä. Kun vuoden 1974 huhtikuun tornadojen sarjassa (148 tornadoa) kuoli 330 ihmistä, vuoden 2003 toukokuussa 340 tornadoa tappoi 39 ihmistä. Vuonna 1974 varoitus annettiin keskimäärin viisi ja vuonna 2003 jo yhdeksäntoista minuuttia ennen tornadon syntyä. Nykyään Yhdysvalloissa 79 prosenttia tornadovaroituksista ja 89 prosenttia äkkitulvavaroituksista osuu kohdalleen. Säätutka on tärkeä työkalu, mutta se ei yksin pysty ennustamaan vaikkapa tornadoa, vaan silminnäkijähavainnot ovat edelleenkin ratkaisevan tärkeitä. Kansallisella sääpalvelulla (National Weather Service) on Yhdysvalloissa 122 paikallistoimistoa. Paikallistoimistojen työtä tukee erityisesti voimakkaiden ukkospilvien ennustamiseen erikoistunut yksikkö SPC (Storm Prediction Center). Seismografi mittaa järistysten voimakkuuden ja sijainnin MAANJÄRISTYSTEN mittaukseen ja rekisteröintiin käytettyjä laitteita kutsutaan seismografeiksi. Perinteinen seismografi käsittää peruskallioon luodun perustuksen, jousen, vaimentimen, jousitetun massan, massaan kiinnitetyn liikeanturin, vahvistimen ja rekisteröintilaitteen, tavallisimmin piirturin. Ammattilaislaitteet mittaavat värähtelyn kaikilla kolmella akselilla, ja piirturin on korvannut tietokone ja a/dmuunnin. Epäolennaisten havaintojen eliminoimiseen käytetään algoritmia, ohjelmaa, joka määrittelee, onko lyhyen ajan keskiarvo tilastollisesti merkitsevä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna, jolloin tapahtuma rekisteröidään. Maanjäristyksen voimakkuus ilmoitetaan lukemana jollakin magnitudiasteikolla, jotka perustuvat laitehavainnointiin ja tapauksesta piirtyneeseen rekisteröintijälkeen seismogrammilla. Magnitudi kuvaa maanjäristyksen voimakkuutta fysikaalisena tapahtumana. Magnitudi-asteikoille on tyypillistä, että ne ovat logaritmisia. Tällöin asteesta seuraavaan siirtyminen merkitsee maanjäristyksen koon kymmenkertaista kasvua. Usein puhutaan myös avoimista asteikoista, mikä johtuu siitä, että magnitudi-asteikkojen määrittelyssä ei anneta minkäänlaista rajoitusta sille, mikä on kaikkein pienin tai suurin maanjä- Aika P-aallot S-aallot TYYPILLINEN seismogrammi, kuvaus maanjäristyksestä. Ensin tulevat P- aallot (jopa 6 km/s, ytimessä jopa 13 km/s), joita seuraavat noin puolta hitaammin tuhon varsinaiset aiheuttajat, S-aallot. IVAN-pyörremyrsky lähestymässä Yhdysvaltain Floridaa Meksikonlahdella. Tekniikan Maailma 4/

5 Heilauttiko Aasian maanjäristys koko maapalloamme? AASIAN katastrofi syntyi, kun Aasian mannerlaatta liukui Intian mannerlaatan alle. Laatta murtui ja sinkoutui ylöspäin arviolta viisitoista metriä aiheuttaen valtavan paineaallon merivedessä. NASA:n Jet Propulsion Laboratoryn tutkija, tohtori Richard Gross ja NASA Goddard Space Flight Centerin tohtori Benjamin Fong Chao laskivat, että tapahtuman seurauksena koko maapallo soi kuin kello useiden päivien ajan ja vuorokauden pituus lyheni 2,68 mikrosekunnilla eli miljoonasosasekunnilla. Tämä johtui Aasian mannerlaatan massojen sukeltamisesta syvemmälle puolisulaan magmaan, jolloin Maan pyörimisnopeus kasvoi aivan kuin luistelijalla, joka vetää kätensä suppuun. Järistyksen arvioitiin myös siirtäneen Maan akselia noin 2,5 senttimetriä. Maan akselihan tekee omaa pientä, halkaisijaltaan noin kymmenmetristä ympyräänsä aivan hidastuvan hyrrän akselin tapaan. Kun tiedetään, että maapallo painaa noin kuusi tuhatta triljoonaa tonnia, saadaan jonkinlainen käsitys siitä, minkälaisia voimia tarvitaan liikauttamaan sitä. Suurta käytännön merkitystä näillä muutoksilla ei ole. Arvot ovat toistaiseksi vain laskennallisia, niitä ei ole suoraan mitattu, mutta tarkoilla atomikelloilla sen pitäisi olla mahdollista lähitulevaisuudessa. Järistyksen episentterin eli keskuksen lähettyvillä muutokset olivat huomattavasti dramaattisempia. Satelliittikuvien mukaan maanjäristys siirsi Sumatran luoteiskärkeä lounaaseen noin 35 metriä mannerlaattojen siirtyessä yli 30 metriä, alueen pienemmät saaret siirtyivät paikaltaan 20 metriä. Maanjäristyksiä voidaan ennakoida Hieman ennen maanjäristystä alueella ilmenee useita epätavallisia ilmiöitä: sähkömagneettinen kenttä vaihtelee ja maan pinta lämpenee jopa neljä astetta. Pohjimmaista syytä näihin ei ole laajoista kokeiluista huolimatta varmuudella selvitetty, mutta niitä kokeillaan järistysten ennakointiin. Mannerlaattojen liikkeestä syntyvät valtavat energiat keräävät kuukausien ja vuosien kuluessa suuria jännityksiä kallioperään, mutta näitä ei vielä voida mitenkään suoraan mitata. Kehitteillä on kuitenkin useita satelliitteihin pohjaavia metodeja, jotka hyödyntävät jännityksistä syntyviä sivuilmiöitä. Yksi NASA:n kehittämistä metodeista, InSAR, yhdistää datafuusiolla useita satelliittikuvia alueesta ja pystyy havainnoimaan jopa millimetrin suuruiset muutokset vuoden aikana. Näistä muutoksista voidaan päätellä, minne suurimmat jännitykset ja todennäköiset järistyskeskukset syntyvät. Toinen metodi perustuu satelliittien infrapunakameroiden ottamiin kuviin. NASA Amesin tutkimuskeskuksen tutkijat havaitsivat, että maan pinta lämpenee ennen maanjäristystä. Myös venäläiset ja kiinalaiset tutkijat olivat havainneet saman ilmiön 1998 Zhangbeissa lähellä Kiinan muuria tapahtu- 14 Tekniikan Maailma 4/2005 neen järistyksen yhteydessä, kun maan lämpötila nousi jopa 6 9 astetta juuri ennen järistyksen alkua. Syytä tähän ei tiedetä, liikkuvan kallioperän kitkan aiheuttamaa se ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole. Kolmas menetelmä perustuu magneettikentän muutoksiin ennen järistystä. Esimerkiksi Loma-Prieten maanjäristyksessä San Franciscossa 1989 matalajaksoisen magneettikentän (0,02 Hz) lukemat nousivat kaksikymmenkertaisiksi jo pari viikkoa ennen järistystä ja kasvoivat vielä suuremmiksi vain päivää ennen järistystä. Selitysmalleja ovat magneettiset ilmiöt tietyillä kiteisillä kivilajeilla,kun ne joutuvat suureen paineeseen, tai sähköä johtavan pohjaveden tunkeutuminen järistyksen aikaansaamiin kallionrakoihin,mutta mitään niistä ei ole suoraan pystytty yhdistämään sähkömagneettisiin ilmiöihin. QakeFinder-niminen yhtiö uskoo pystyvänsä mittamaan näitä vain alle nanoteslan suuruisia magneettikentän muutoksia matalalla lentävästä satelliitista. Kesäkuussa 2003 yhtiö laukaisi pienen, vain 10x10x30-senttisen QuakeSat-satelliitin tutkimaan tektonisen aktiivisuuden aiheuttamia magneettisignaaleja. Mukana myös suomalaisyritys Vaisala Oyj on toimittanut useita kymmeniä sääasemia Tyynen valtameren tsunamivaroituskeskukselle PTWC:lle (Pacific Tsunami Warning Center) Havaijille. Keskuksen toiminnasta ja tsunamivaroitusjärjestelmästä vastaa National Oceanic & Atmospheric Administration NOAA, joka on Yhdysvaltojen ilmaston ja merentutkimuslaitos, viestintäpäällikkö Liisa Ahtiluoto Vaisalasta kertoo. Vaisala on toimittanut sääasemia järjestelmään 1980-luvulta lähtien.niin sanottuja vuorovesisääasemia käytetään jatkuvaan merenpinnan valvomiseen. Sääasemissa on tiedonkeruujärjestelmä (Vaisala Data Collecting System), kaksi vedenalaista painemuunninta, sekä GOES (The Geostationary Operational Environmental Satellite Program) -telemetria. Vaisala on lisäksi toimittanut gsm-lähettimet sellaisiin asemiin, jotka ovat GOES-satelliittipalvelun ulkopuolella. Tiedonkeruujärjestelmä lähettää sääasemien keräämät tiedot meren pinnan liikkeistä keskukseen automaattisesti 3 4 tunnin välein. Järjestelmä on ohjelmoitu lähettämään myös hätäsanomia, mikäli veden pinnan korkeudessa ja liikkeissä tapahtuu yhtäkkisiä suuria muutoksia. Hätäsanoma käynnistää merenpinnan liikkeiden tarkemman seurannan tietyillä alueilla, ja samalla arvioidaan, ovatko muutokset mahdollisesti tsunamin aiheuttamia. Merenpintaa valvovien sääasemien lisäksi varoituskeskuksella on samaan verkkoon kytketty pintasääasemia, jotka mittaavat tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja ilmanpainetta, vedenpinnan alaista painetta ja lämpötilaa sekä kuplimista. Tyynen valtameren tsunamien varoitusjärjestelmässä on kaikkiaan Vaisalan sääasemaa asennettuina laajalle alueelle Uudesta Seelannista Alaskaan ja Venäjälle. Myös Ilmatieteen laitos on mukana varoitusprojekteissa. Professori Petteri Taalas Ilmatieteen laitokselta kertoo, että laitos on ollut aktiivisesti kehittämässä varoitusjärjestelmiä kymmenissä maissa, ja parhaillaan on meneillään kehityshanke Karibian saarivaltiossa. PACIFIC Tsunami Warning Centerin (PTWC) merenpinnan korkeusanturien sijainti Tyynen valtameren alueella. Alueella on myös lukuisien muiden laitosten, muun muassa yliopistojen vastaavia systeemejä. Suomalainen Vaisala Oyj on toimittanut laitteistoja PTWC:n Tyynen valtameren havaintoasemille. kuksesta säteittäisesti lähtevän nopean aaltorintaman etenemistä. Tsunami-varoitusjärjestelmän koordinoinnissa keskeinen tekijä on UNESCO:n alaisuudessa toimiva Hallitustenvälinen Merentutkimusneuvosto IOC. Myös Suomi on osallisena IOC:n toiminnassa. Tsunami-aallon havainnointi perustuu sen aiheuttamaan paineaaltoon, joka mitataan avomerellä pohjaan ankkuroiduilla paineantureilla, jotka välittävät tiedon akustisesti pinnalla kelluvaan vastaanottimeen, joka puolestaan vie tiedon satelliitin välityksellä havaintoasemille. Tsunami-varoitusjärjestelmä perustuu havaintoasemaverkostoon, joka seuraa seismisiä tapahtumia ja veden korkeuden muutoksia.tsunami-varoitus annetaan havaintosignaalien osoittaessa yksittäisestä keskuksesta säteittäisesti lähtevän nopean aaltorintaman etenemistä. Tsunami-varoitusjärjestelmän koordinoinnissa keskeinen tekijä on UNESCO:n alaisuudessa toimiva Hallitustenvälinen Merentutkimusneuvosto IOC. Myös Suomi on mukana IOC:n toiminnassa. Tyynen valtameren alue sekä Kaliforniassa että Japanissa on erityisen altista tsunamien muodostumiselle, ja ensimmäiset varoitussysteemit rakennettiinkin Havaijille jo 1920-luvulla. Usein systeemit rakennettiin katastrofaalisten tsunami-onnettomuuksien jälkeen. Seuraavat kehittyneemmät järjestelmät rakennettiin 1946 ja 1960 tsunamin aiheutettua massiivisia tuhoja Hilolla Havaijilla. Yhdysvallat kehitti Pacific Tsunami Warning Centerin 1949 ja liitti sen kansainväliseen varoitusverkkoon Yksi varoitussysteemeistä kantaa nimeä CREST (Consolidaded Reporting of Earthquakes and Tsunamis), muita ovat muun muassa USGS. Lisäksi NOAA:lla, kansallisella meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksella, on oma verkkonsa, samoin kolmella yliopistolla. Intian valtamerelle järjestelmiä ei ole rakennettu, koska tsunamit ovat siellä hyvin harvinaisia tosin nyt katastrofin jälkeen varoitusjärjestelmää aletaan kehittää. Tsunamien ennustaminen on kuitenkin edelleenkin hyvin epätarkka tiede, koska on lähes mahdotonta ennustaa, milloin järistyksestä syntyy tsunami-aalto ja minne se suuntautuu, ja siksi väärät hälytykset ovat tavallisia. Tyynessä valtameressä on vain noin kahdeksankymmenen kilomerin päässä Kalifornia rannikosta vastaavanlainen mannerlaattojen yhtymäkohta kuin Sumatralla, joten

6 MOUNT St.Helens -tulivuori Yhdysvalloissa purkautuu räjähdysmäisesti 18. toukokuuta Purkauksen jälkeen huipusta on kadonnut metriä. saman luokan maanjäristys ja tsunami ovat mahdollisia siellä koska hyvänsä. Japanille jäisi varoitusaikaa runsaasti, 18 tuntia, mutta Yhdysvalloille vain puolisen tuntia, mikä tuskin riittäisi kymmenien miljoonien asukkaiden kansoittaman Kalifornian rannikon evakuoimiseen. Tuloksena olisi paremmasta varustautumisesta ja rakentamisesta huolimatta megakatastrofi. Tulivuoret ja maanjäristykset kylvävät tuhoa Tulivuorten purkaukset ja maanjäristykset ilman tsunamiakin ovat tietyissä osissa maapalloa säännöllisesti toistuvia katastrofeja, joissa kuolee paljon ihmisiä. Nykytekniikasta huolimatta parhaimmillaankin luonnonkatastrofeja voidaan vain ennakoida, mutta ei ennustaa. Sumatran maanjäristys oli 9,3 Richterin voimakkuudeltaan suurin sitten vuoden 1964 Alaskan Prince William Soundin ja toiseksi suurin koko sinä aikana, jolloin maanjäristyksiä on pystytty mittaamaan. Suurin koskaan mitattu oli Chilessä toukokuussa 1960, jolloin arvoksi saatiin 9,5 Richteriä. Richterin asteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa sitä, että yhtä numeroa suurempi järistys on kymmenkertainen. Tulivuoren purkauksista suurin tapahtui elokuussa 1883, kun Krakatao-niminen tulivuori Indonesiassa räjähti meriveden päästyä sen sisuksiin. Tunnetuin viimeaikainen on varmasti Mount St Helensin purkaus Yhdysvalloissa toukokuussa 1980, jolloin monta sataa metriä tulivuoren huippua räjähti taivaan tuuliin. Maanjäristyksiä mitataan seismografeilla, jotka alkuaan olivat langassa riippuvia painoja, joiden kärjessä oleva kynä piirsi seismogrammia, tai sitten jouseen sijoitettu paino ilmaisi pystysuoria tärähdyksiä. Nykyiset laitteet mittaavat samanaikaisesti järistysaaltoja kaikilta suunnilta, ja tietokone laskee nopeasti järistyksen paikan ja voimakkuuden. Nykytekniikasta huolimatta maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia ei pystytä ennustamaan edelleenkään kuin osittain. Yhdysvaltain avaruushallinto NASA kehittää kahta uutta avaruuskuvaukseen pohjautuvaa metodia, joista toisessa datafuusiolla yhdistetyistä tutkakuvista voidaan laskea maan liike, joka on vain mm:n luokkaa vuodessa. Toisessa menetelmässä käytetään infrapunakuvausta, koska maan pinnan on usein havaittu lämpenevän jopa neljäkin astetta hieman ennen maanjäristystä. Erikoisena ilmiönä on kautta aikain huomattu eläinten tavalla tai toisella aavistavan maanjäristykset ja tsunamit, muun muas- Tekniikan Maailma 4/

7 Euraasian laatta Pohjois-Amerikan laatta Aleuttien hautavajoama Tulikehä Putous (vajoama) alue San Andreasin repeämä Keski-Atlantin harjanne Arabian laatta Havaijin kuuma piste Kookoslaatta Javan hautavajoama Indo-Australian laatta Itäisen Tyynen valtameren kohouma Nascan laatta Etelä-Amerikan laatta Afrikan laatta Tyynen valtameren laatta Etelämantereen laatta SUURIMMAT maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset tapahtuvat alueilla, joissa mannerlaatat kohtaavat toisensa, niin kutsutulla tulikehällä. Tarkkaan ottaen nimityksellä tulikehä (Ring of Fire) tarkoitetaan vain Tyynen valtameren reuna-alueita. sa Sri Lankan ja Thaimaan rannoilta ei viimeisen tsunamin jäljiltä tavattu juuri lainkaan eläinten raatoja. Hurrikaanit riivaavat Yhdysvaltojen eteläosia ja Kaukoitää Hurrikaaniksi kutsuttu äärimmäinen sääilmiö syntyy hyvin lämpimän meriveden alueilla, muun muassa Karibianmerellä, Meksikonlahdella ja Tyynen valtameren Aasian puoleisilla alueilla. Hurrikaanin syntymisen edellytyksenä on, että veden lämpötila on vähintään 26,5 celsiusastetta. Hurrikaani saa energiansa ylöspäin nousevasta tiivistyvästä vesihöyrystä, kun sen piilevä lämpöenergia vapautuu ja lämmittää ylempiä ilmakerroksia. Hurrikaani voi olla kooltaan useita satoja kilometrejä oleva valtava pyörre, jonka niin sanottu coriolisvoima saa pyörimisliikkeeseen. Vaikka vain noin kymmenen prosenttia vedeksi tiivistyvän höyryn energiasta muuttuu hurrikaanin virtausten liike-energiaksi, vastaa sen koko- 16 Tekniikan Maailma 4/2005 YHDYSVALTAIN ilmakehän- ja merentutkimuslaitoksen NOAA:n alus tarkkailemassa aaltoja avomerellä.

8 GOES-satelliitti GOES-antenni GPS-antenni Valinnaiset anturit Tuuli Ilmanpaine Meren pintalämpötila ja johtokyky Ilman lämpötila/ suhteellinen kosteus RF-antenni RF-modeemi Kontrolliyksikkö Halkaisijaltaan 2,5 m:n poiju 4,2 tonnin uppouma TYYPILLINEN tsunamivaroitusaseman pinnalla kelluva linkkiasema, jolle merenpohjan paineanturi lähettää viestin akustisena. Asema lähettää viestin edelleen radioitse satelliitille, josta tieto palautuu maa-asemille. naisenergia jopa kymmenen megatonnin vetypommin räjäyttämistä joka kahdeskymmenes minuutti. Tällaisille trooppisille sykloneille annettu hurrikaani-nimi juontuu Karibian alueen pahan jumalan nimestä tai vielä kauempaa, sillä maya-intiaanien tuhoa puhaltava jumala oli nimeltään Huragao. Tornado on hurrikaanin pikkuveli, joita syntyy maa-alueiden yllä, erityisen paljon Yhdysvaltain Keski-Lännessä. Pienempiä tornadoja eli trombeja on koettu Suomessakin. Syntymekanismiltaan, kooltaan ja ylläpitomekanismiltaan hurrikaanit ja tornadot ovat kuitenkin aivan erilaisia. Hurrikaanit kehittyvät trooppisista matalapaineista ja ovat kooltaan jopa satoja kilometrejä. Tornado kehittyy aina yksittäisen ukkospilven nousuvirtauksen yhteyteen ja on halkaisijaltaan kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Akustinen antenni Akustinen lähetin Akut Merkkilippu Kellutuslasipallot Akustinen signaali Tietokoneen keskusyksikkö Pohjapaineen tallennin Anturi Ankkuri 324 kg 25 mm:n ketju (3,5 m) Haruslukko 25 mm:n nailon 22 mm:n nailon 19 mm:n nailon 13 mm:n ketju (5 m) kg Maan magneettiset navat vaihtamassa paikkaa? HUOLESTUMISTA tiedemiesten parissa ovat viime aikoina herättäneet Maan magneettikentän nopeutuva heikkeneminen ja magneettisten napojen liikkuminen. Sinänsä tässä ilmiössä ei ole mitään epätavallista, paleogeologiset tutkimukset todistavat Maan magneettinapojen vaihtaneen paikkaa noin miljoonan vuoden välein ainakin viimeiset 15 miljoonaa vuotta. Edellisestä vaihdosta on kulunut vuotta. Myös Auringon magneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan suunnilleen 11 vuoden välein, ja se näyttäisi liittyvän samalla aikavälillä esiintyvään auringonpilkkumaksimiin. Auringon dipolaarinen magneettikenttä on noin sata kertaa Maan vastaavaa vahvempi, suunnilleen 50 gaussia. Maan magneettikentän lähteestä ei edelleenkään olla aivan varmoja, sen oletetaan aiheutuvan kiinteän rautaytimen ja sitä ympäröivän nestemäisen rautaytimen epätahtisesta pyörimisestä, puhutaan hydromagneettisesta dynamosta. Maan magneettikentän intensiteetti on pudonnut jo kahden tuhannen viimeisen vuoden ajan, ja se on pienentynyt merkittävästi parin viimeisen vuosikymmenen kuluessa, jopa kymmenen prosenttia viimeksi kuluneina 150 vuotena. Pariisin observatorion tutkijan Gauthier Hulot n mukaan magneettikentän heikkeneminen on hälyttävintä napojen lähellä, ja tietokonemallit ennustavat juuri tällaista silloin, kun kenttä on vaihtamassa polariteettiaan. Jos kenttä voimakkaasti heikkenee tai peräti nollautuu muutosvaiheessa, sillä saattaisi olla dramaattisia vaikutuksia ihmiskunnalle. Kompassineulan entisen pohjoispään osoittaminen silloin etelään olisi vähäisin harmi. Magneettikentän kilven poistuessa matalalla lentävät satelliitit joutuisivat voimakkaan säteilyn kohteeksi ja vaurioituisivat. Ihmiset, eläimet ja kasvit saisivat huomattavan suuria säteilyannoksia, ja säteily kuumentaisi yläilmakehää, millä olisi ennalta arvaamattomia vaikutuksia Maan ilmastoon. Arvellaan, että Marsissa magneettikentän häviäminen puhalsi aikoinaan koko kaasukehän pois. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka kauan muutos kestäisi, vai vuotta, ovat parhaita arvioita. Vaippa Kiinteä rautaydin Maanjäristysaaltojen nopein reitti Nestemäinen ulompi ydin Maan kuori MAAN magneettikentän uskotaan aiheutuvan kiinteän ja sitä ympäröivän nestemäisen rautaytimen eritahtisesta pyörimisestä, niin sanotusta hydromagneettisesta dynamosta. Tekniikan Maailma 4/

9 VAIN muutamia viikkoja Aasian tsunami-katastrofin jälkeen Yhdysvallat myönsi 29 miljoonaa euroa tsunamien ennakointi- ja varoitusjärjestelmän parantamiseksi Atlantin ja Tyynen valtameren, Karibianmeren ja Meksikonlahden alueella. Järjestelmän pyörittämiseen arvioidaan uppoavan 19 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelman selkärankana on 32 erikoispoijun (DART) sijoittaminen alueella jo olevien kuuden valtamerisensorin lisäksi, näistä kuudesta tosin vain kolme toimii. Valtamerisensorit puuttuvat Atlantilta, jonne on tarkoitus ripotella viisi poijua, sillä siellä on tavattu yli 30 hyökyaaltoa viimeisen 150 vuoden aikana. Karibianmerellä on tehnyt tuhojaan yli 50 tsunamia samalla aikavälillä, ja nyt sinne sijoitetaan kaksi alueen ensimmäistä DART-poijua. Tämän lisäksi seismometrien määrää lisätään niin, että koko uudistettu järjestelmä toimisi vuoden 2007 puoliväliin mennessä. Mainittu summa ei ole läheskään riittävä järjestelmän parantamiseksi.rahoituksen tulee olla varmalla pohjalla, sillä budjetin leikkaaminen tulee helposti kyseeseen, kun katastrofista on 18 Tekniikan Maailma 4/2005 Satelliitit avuksi tsunamien ennakoinnissa kulunut tietty aika. Kun systeemi on jälleen romahduksen partaalla, uusi luonnonmullistus iskee, kritisoi byrokratian kiemurat tunteva geofyysikko Barry Hirshorn, joka työskentelee NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) alaisuuteen kuuluvassa Pacific Tsunami Warning Centerissa Honolulun ulkopuolella. Maailmanlaajuisesti Yhdysvallat on mukana luomassa myös kattavaa, jatkuvaa ja yhtenäistä varoitusjärjestelmää GEOSS:n (Global Earth Observation System of Systems) kanssa. Siihen kuuluu 54 valtiota mukaan lukien Intia, Indonesia ja Thaimaa. Mitä mieltä olette kunnianhimoisesta suunnitelmasta, jonka mukaan tsunamien varoitusjärjestelmä kattaisi Intian valtameren jo vuonna 2006 ja koko maailman valtameret vuoteen 2007 mennessä? Kansainvälisen rahoituksen tarve on olennainen, ja ajallisesti nämä ovat pitkiä projekteja. DART-poijut ovat hyvin kalliita, mutta niitä tarvitaan lisää kaikkialla. Mikäli poijuja on tarpeeksi, ne antavat hyvin tarkan kuvan siitä, miltä itse tsunami näyttää ja millaisena se tulee törmäämään rantaan. Intian valtameressä vedenpainetta mittaavia antureita ja niiden keräämää dataa lähettäviä poijuja ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan Kookos-saaria lukuun ottamatta. Myös seismometrien määrää tulee lisätä, jotta maanjäristyksen paikka ja voimakkuus saadaan selville nopeammin. Mikä rooli Pacific Tsunami Warning Centerillä tulee olemaan maailmanlaajuisen varoitusjärjestelmän rakentamisessa? Voimme toimia konsultteina, koordinaattoreina ja mallijärjestelmänä uusille paikallis- ja aluekeskuksille, koska meillä on tarvittava teknologia ja tietotaito. Malesia on jo ottanut meihin suoraan yhteyttä, ja heillä on käytössään kehittämämme tietokoneohjelma sekä seismometrien verkosto. Indonesia sekä Väli- ja Etelä-Amerikka ovat aiemmin osoittaneet kiinnostusta paikallisteknologiaamme kohtaan, minkä ansiosta tsunami-varoitus voidaan antaa jo viisi minuuttia maanjäristyksen jälkeen. Tuleeko satelliittien käyttö tsunamien paikantamisessa lisääntymään tulevaisuudessa? Tällä hetkellä satelliitteja käytetään pääasiassa tiedonvälitykseen erikoispoijuista ja vedenpinta-antureista varoituskeskuksiin, mutta niiden käyttäminen vedenpinnan liikkeiden tarkkailussa vaikuttaa lupaavalta. Tämä teknologia on vielä lapsenkengissä, mutta mikäli satelliitteja on tarpeeksi, ja ne ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, tieto katastrofin tapahtumapaikasta saadaan välittömästi selville ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä aikaa tuhlaamatta. Johanna Juntunen GEOFYYSIKKO Barry Hirshorn työskentelee Pacific Tsunami Warning Centerissa.

10 Satelliittien aikakautena voidaan hurrikaanien muodostumista ja etenemistä seurata reaaliajassa, joten niiden aiheuttamat ihmishenkien menetykset ovat huomattavasti vähentyneet entisistä ajoista. Taloudelliset vauriot ovat edelleen suuria, ja esimerkiksi asuntovaunualueet ovat kuolemanloukkuja lämpimän ilmanalan maissa. Hurrikaanien syntymisen estämiseksi tai niiden kulkureitin muuttamiseksi on esitetty jos jonkinlaisia konsteja. On puhuttu muun muassa meriveden jäähdyttämisestä jäillä, maanpinnan lämmittämisestä nokea kylvämällä, hurrikaanin syrjään puhaltavien valtavien tuulettimien rakentamisesta ja jopa atomipommin käytöstä. Kaikkien suunnitelmien pahimpana puutteena on se, ettei ole ymmärretty, minkälaiset energiat hurrikaaneissa jylläävät. Hopeajodidin kylväminen pilviin vesipisaroiden tiivistymisytimiksi on paljon kokeiltu metodi, ja vaikka sillä on saatu aikaan paikallista menestystä, se on hurrikaanin kohdalla vain lasten leikkiä. Tiheä meteorologisten havaintoasemien verkosto ja satelliitit ovat tehneet hirmumyrskyjen seurannasta jo varsin eksaktia tiedettä. Myrskyjä voidaan nykyisin ennakoida jopa viikon varoitusajalla. Uutiskynnyksen ylittävät usein vain megaluokan katastrofit, mutta esimerkiksi tulvat aiheuttavat joka vuosi suurta tuhoa ja kärsimystä alavilla alueilla, kuten Bangladeshissa. Niiden ennakoiminen on helpompaa, mutta käytännön toimet tuhojen estämiseksi ovat vaikeita ja kalliita. Mutavyöryt saattavat pahimmillaan vaatia runsaastikin ihmisuhreja, esimerkiksi Venezuelan La Guairassa kuoli vuonna1999 mutavyöryihin yli ihmistä. Metsäpaloissa ihmisiä kuolee harvemmin, koska niiden etenemistä voidaan seurata satelliitein. Lisäksi tuulitiedot ja digitaalikartat maan muodosta antavat ennustetta tulen leviämisestä, ja myös tulen leviämissuunnan palavan materiaalin määrä voidaan arvioida. Tulvissa on suurta apua satelliittikuviin yhdistetyistä digitaalisista maastonkorkeuskartoista, joilla voidaan ennustaa, miten hyökyaalto leviää maalla. Suomessakin on jo vuosikymmenen toiminut satelliittikuvia käyttävä täysautomaattinen maastopalojen hälytysjärjestelmä. Tuleeko lopullinen tuhoaja avaruudesta? Joulun tienoilla 2004 The Spacewatch Observatory Tucsonissa Arizonassa ja NEO (Near Earth Object Program) Kalifornian Jet Propulsion Laboratoryssa julkistivat alustavan ennusteen, että yli puolikilometrinen asteroidi nimeltä 2004 MN4 saattaisi iskeä Maahan todennäköisyydellä 1:300 vuonna Muutamia päiviä myöhemmin tarkistetut ratalaskelmat käytännössä poistivat tämän uuden uhan, mutta vastaavia kokkareita liikkuu avaruudessa kymmeniä tuhansia. Muutama niistä ohitti Maan astronomisesti katsoen käsivarren mitan päästä vuoden 2004 aikanakin. Samalla ilmoitettiin, ettei MN4 tulisi törmäämään myöskään Kuuhumme, joka tiedemiesten näkökulmasta katsoen olisi voinut olla äärimmäisen mielenkiintoinen tapahtuma. Noin pieni kappale ei Kuuta minnekään suistaisi, mutta antaisi paljon lisätietoa kosmisilla nopeuksilla tapahtuvien törmäysten kinetiikasta. Vaikka tilastollinen todennäköisyys huomattavaa tuhoa aiheuttavan taivaankappaleen törmäyksestä lähiaikoina onkin erittäin pieni, olisivat sen seuraukset pahimmillaan niin valtavat, että NASA-JPL päätti käynnistää NEO-projektin Maata mahdollisesti uhkaavien kappaleitten luetteloinnista ja silmälläpidosta. Syntyi PHA (Potentially Hazardous Asteroids) -lista, jossa vuodenvaihteessa laskettiin olevan 662 avaruuden kulkijaa, pääosin asteroideja. PHA:ksi laskettiin kappale, joka tuli alle 1,3 AU:n eli astronomisen yksikön (Maan ja Auringon keskietäisyys) päähän perihelissään eli ratansa lähimmässä pisteessä. Näitä etsintäohjelmia tunnetaan nykyisin NEO:n lisäksi kymmenkunta, muun muassa LINEAR (Lincoln Near-Earth Asteroid Research), NEAT (Near Earth Asteroid Tracking), LONEOS (Lowell Observatory Near-Earth Object Search) ja JSGA (Japanese Space-Guard Association). Ilmasto lämpenee vai lämpeneekö? Meitä vakavasti uhkaavien katastrofaalisten ilmiöiden ei aina tarvitse olla niin nopeita ja dramaattisia kuin maanjäristykset, tsunamit, hurrikaanit ja asteroidit. Ne voivat myös kehittyä hiljaa ja yllättää tulevaisuudessa, jolloin juuri mitään ei enää ole tehtävissä. Eniten keskustelua on viime aikoina aiheuttanut kasvihuoneilmiö eli ilmakehän lämpeneminen ihmisen teollisen toiminnan aikaansaamien kasvihuonekaasujen, ennen kaikkea hiilidioksidin ja metaanin aiheuttamana. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lasketaan esiteollisena aikana olleen 280 ppm (parts per million eli miljoonasosaa tilavuudesta), vuonna 2000 se oli 368 ppm ja vuoteen 2100 mennessä sen arvioidaan nousevan ppm:ään. Lämpötilan nousu tulisi näiden arvioiden pohjalta olemaan vuosina ,4 5,8 celsiusastetta. IPCC (Intergovernemental Panel of Climate Change) päätyy raportissaan siihen, että keskilämpötilan nousu on vuodesta 1900 lähtien ollut 0,6 astetta, joka on suurempi kuin tuhanteen edeltävään vuoteen. Vuosina lämpötilan nousu hidastui, ja joidenkin tutkijoiden mielestä ilmasto jopa jäähtyi ja keskiarvo olisi ollutkin vain 0,3 astetta. IPCC selittää tämän ilmassa olevilla rikkiaerosoleilla, jotka heijastivat auringon säteilyä. Aerosolien ja pölyn kokonaisvaikutus on kuitenkin vielä epäselvä. Tällaisten muutosten pitkäaikaiset vaikutukset, esimerkiksi meriveden lämpeneminen ja laajeneminen, joka nostaisi meren pintaa ja jättäisi alavat maat veden valtaan, jatkuisi vielä vuosituhansia, vaikka hiilidioksidin lisääminen ilmakehään lopetettaisiin nopeastikin. Vakavaa aihetta hämmentävät suuren yleisön mielessä yliampuvat tieteiselokuvat. Vastareaktioitakin on, esimerkiksi scifi-kirjailija Michael Crichton kutsuu uusimmassa State of Fear -romaanissaan kasvihuoneuskovaisia ekoterroristien klikiksi. Ilmaston lämpenemisen kehittymistä voimme mitata, vaikkemme sen seuraamuksia voisikaan luotettavasti ennustaa. Sen sijaan sellaisille säännöllisesti toistuville luonnonilmiöille kuin jääkausille tai vasta havaitulle Maan magneettisten napojen siirtymälle emme voi tehdä yhtään mitään. Jääkausi tekisi elämän mahdottomaksi suurelle osalle pohjoista pallonpuoliskoa vuosituhansiksi, magneettisten napojen siirtyminen puolestaan saattaisi alistaa meidät kosmiselle säteilylle ainakin jos magneettikenttä häviää kokonaan ennen muuttumistaan päinvastaiseksi, siis pohjoisnapa eteläksi ja päinvastoin. Geologiset todisteet kertovat, että molemmat ilmiöt tapahtuvat varsin säännöllisin välein Maan historian kulussa.

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa P. Heikkinen 1, L. J. Pesonen 2, A. Korja 1, H. Virtanen 3 ja A. Beckmann 2 1 Seismologian laitos, Helsingin yliopisto, PL 68, 00014 Helsingin yliopisto 2 Geofysiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

ENDOGEENISET HASARDIT

ENDOGEENISET HASARDIT ENDOGEENISET HASARDIT Mikko Vestola Koulun nimi GE3-Maantiedon projekti Opettaja: Opettajan nimi 12.11.2003 Arvosana: 10 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Endogeeniset hasardit...3 1.1.1 Maanjäristykset...3

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti

Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti Satelliitti mittaa merten pinnankorkeutta tarkasti Jouko Launiainen Valtamerten pinnannousu on 17 viime vuoden aikana säilynyt vakaana. Merenpinnan vaihteluiden suuret alueelliset erot ovat yllättäneet

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa

subduktio- eli alityöntövyöhykkeillä. Virtaukset pyrkivät jäähdyttämään maapalloa ja saavat siis energiansa Miksi maapallolla tärisee? ANNAKAISA KORJA tektoniikan dos. FT, PEKKA HEIKKINEN, Seismologian laitoksen johtaja, FT, ja KATI KARKKULAINEN, tutkimusapulainen, Luk; Helsingin yliopiston seismologian laitos

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory Laskeutuminen lähestyy 6.8. Tutkija Harri Haukka Ilmatieteen laitos Tutka- ja avaruusteknologia Avaruustutkimuksen historiaa IL:ssä 1838: Suomen Geomagneettinen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Mistä maanjäristykset ja hirmumyrskyt syntyvät? Professori Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto jukka.kayhko@utu.

Mistä maanjäristykset ja hirmumyrskyt syntyvät? Professori Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto jukka.kayhko@utu. Mistä maanjäristykset ja hirmumyrskyt syntyvät? Professori Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto jukka.kayhko@utu.fi http://www.youtube.com/watch?v=tzzgpfvx32m Twentieth Century

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa

Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Käyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08

Käyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Käyttöohje Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Näppäimet ja näyttö Suuntanuolet MERKKI/Taustavalo- näppäin

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia 6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot