RUNGON ASENNUSAIKAINEN TOIMINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUNGON ASENNUSAIKAINEN TOIMINTA"

Transkriptio

1 Betnitellisuus ry (31) RUNGON ASENNUSAIKAINEN TOIMINTA Sisällysluettel 1 Tteuttamisen aikaiset kurmat Mititustilanteet ja rajatilat Kurmat Asennusliitkset Elementtirakennuksen vaakasaumat Reunapalkkien liitkset Asennusaikainen jäykistystarkastelu Työturvallisuus Rakennushankkeen sapulten työturvallisuusvelvitteet Rakenne-, valmissa- ja asennussuunnitelmissa esitettävät asiat Rakennesuunnittelijan surittama työturvallisuuden tteutumisen valvnta ja katselminti Tteutuksen vaaratekijöiden arviinti ja pistaminen rakennesuunnittelussa Asennustilanteiden simulinti ja tietmallinnus työturvallisuussuunnittelun työkaluna... 31

2 Betnitellisuus ry (31) 1 Tteuttamisen aikaiset kurmat 1.1 Mititustilanteet ja rajatilat Rakenteet mititetaan asennusaikana tavanmaiseen tapaan sekä murt- että käyttörajatilassa. Tarkasteltavia tilanteita vat tilapäiset mititustilanteet ja nnettmuusmititustilanteet sekä maanjäristysalueilla maanjäristysmititustilanteet. Mititustilanteet valitaan tarkituksenmukaisesti rakennekknaisuuden, rakennesien ja sittain valmiin rakennuksen sekä myös apurakenteiden ja - laitteiden kannalta. Valittavissa mititustilanteissa tulee ttaa humin lsuhteet, jtka vallitsevat eri tteuttamisvaiheiden aikana. Jkaiseen valittavaan tilapäiseen mititustilanteeseen liitetään nimellinen kest, jka n vähintään tarkasteltavan tteuttamisvaiheen ennakitavissa leva kest. Mititustilanteessa tetaan humin muuttuvien kurmien tistumisvälit. Ideana n, että lunnnkurman suuruus riippuu asennusajan keststa. Taulukk 1. Susiteltavia tistumisvälejä lunnnkurmien minaisarvjen määrittämiseen. Kest 3 vurkautta 3 kuukautta (mutta > 3 vurkautta) 1 vusi (mutta > 3 kuukautta) > 1 vusi Tistumisväli (vusina) - a 5 b a Keskimääräisen tistumisvälin käsite ei yleensä svellu tilanteisiin, jissa tteuttamisvaihe jää lyhyeksi. Klmen vurkauden mittainen nimelliskest, jka valitaan npeisiin tteuttamisvaiheisiin, vastaa työmaata kskevien lutettavien sääennustejaksjen pituutta. Kurman suuruus vidaan määrittää tällöin sääennusteen mukaan. Sääennusteen mukaista tieta vidaan käyttää, vaikka tteuttaminen kestää vähän kauemminkin, js muuttuviin tilanteisiin varaudutaan riittävin järjestelyin. b Kurmien nimelliskestn llessa enintään klme kuukautta kurmat vidaan määrittää ttamalla humin säätilassa vudenajan mukaan ja sitä lyhyemmällä aikavälillä tapahtuvat vaihtelut. Rakenteen ja rakennesien epätarkkuuksina käytetään tteuttamisen aikaisissa mititustilanteissa yleensä valmiin rakenteen nrmaalisti vallitsevan mititustilanteen epätarkkuuksia. Käytettävät epätarkkuudet n määritettävä kuitenkin hankekhtaisesti, js tteuttamisessa n työvaiheita missä rakennetta tai rakennesaa kurmitetaan eri asennssa tai sijainnissa kuin lpputilanteessa. Asennustyöstä aiheutuvat pakkvimat ja niistä aiheutuvat vinudet tulee ttaa tarvittaessa humin. Apurakenteiden vinudesta aiheutuvat epätarkkuudet n tettava tarvittaessa humin, js ne pikkeavat valmiin rakenteen epätarkkuudesta. Rakenteen vaatimustenmukaisuus murtrajatilassa tulee sittaa kaikissa vallitsevissa tteuttamisen aikaisissa tilapäisissä mititustilanteissa ja nnettmuustilanteissa sekä maanjäristysalueilla maanjäristystilanteissa. Onnettmuustilanteissa vaikuttavien kurmien yhdistelmät vivat jk käsittää nimenmaan nnettmuuskurman tai ne vivat liittyä nnettmuustapauksen jälkeiseen tilanteeseen. Rakennetta tarkistettaessa tetaan humin asianmainen gemetria ja valittavia mititustilanteita vastaavan keskeneräisen rakenteen kestävyys. Vastaavasti tulee sittaa, että rakenteen käyttörajatilille asetettavia ehtja ei ylitetä valittavissa tteuttamisen aikaisissa mititustilanteissa. Yleensä vallitsevat kurmayhdistelmät vat minaisyhdistelmä ja pitkäaikaisyhdistelmä. Tteuttamisen aikainen mudnmuuts vi lla suurempi kuin valmiilla rakenteella, mikäli mudnmuuts palautuu rakennusaikaisen kurman pistuttua eikä aiheuta vauriita pintamateriaaleille tai liittyville rakenteille. Tteuttamisen aikainen kurmitustilanne ei saa aiheuttaa rakenteeseen suurempia halkeamaleveyksiä ja rakenteen jäykkyys ei saa pienen-

3 Betnitellisuus ry (31) tyä halkeilun jhdsta nrmaalitilanteeseen verrattuna. Rakentamisen aikana tulee välttää timenpiteitä, jista saattaa aiheutua liiallista halkeilua tai ennenaikaisia taipumia. Halkeamat ja taipumat eivät saa haitallisesti vaikuttaa valmiin rakenteen säilyvyyteen, käyttökelpisuuteen tai ulknäköön. Apurakenteet tulee suunnitella siten, että valmiin rakenteen tleranssit eivät ylity. Rakentamisesta jhtuvien muuttuvien kurmien yhdistelykertimelle Ψ0 käytetään arva 1,0 ja muuttuvan kurman pitkäaikaisarvn yhdistelykertimelle Ψ2 käytetään arva 0, Kurmat Tteuttamisen aikaisten, suunnittelussa humiitavien kurmien lukitus (rakentamisesta jhtuvia kurmia lukuun ttamatta) esitetään taulukssa 2. Taulukk 1. Kurmien lukitus tteuttamisvaiheiden aikana (rakentamisesta jhtuvia kurmia lukuun ttamatta). Kurma Lukitus Humautuksia Lähde Aikariippuvuus Lukitus / alkuperä Sijainnin mukainen vaihtelu Oma pain Pysyvä Välitön Tleranssin puitteissa kiinteä / liikkuva Lunne Staattinen Liikkuva kuljetuksen / varastinnin aikana. Dynaaminen putamistapauksessa. EN Maan liike Pysyvä Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1997 Maanpaine Pysyvä / muuttuva Esijännitys Pysyvä / muuttuva Esisiirtymätila Pysyvä / muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen EN 1997 Välitön Kiinteä Staattinen Muuttuva mitittaessa paikallisesti (ankkurinti). EN 1990, EN1992 EN 1999 Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1990 Lämpötila Muuttuva Välillinen Liikkuva Staattinen EN Kutistumisen / hydrataatin vaikutukset Pysyvä / muuttuva Tuulikurmat Muuttuva / nnettmuus Lumikurmat Muuttuva / nnettmuus Vedestä jhtuvat kurmat Jäätävällä säällä sateesta syntyvät kurmat Onnettmuus Pysyvä / muuttuva / nnettmuus Välillinen Liikkuva Staattinen EN 1992, EN 1993, EN 1994 Välitön Kiinteä / liikkuva Välitön Kiinteä / liikkuva Välitön Kiinteä / liikkuva Staattinen / dynaaminen Staattinen / dynaaminen Staattinen / dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen / dynaaminen Onnettmuus Maanjäristys Muuttuva / nnettmuus Välitön / välillinen Liikkuva Staattinen / dynaaminen (*) EN (*) EN Pysyvä / muuttuva hankeeritelmien (prjektieritelmien) mukaisesti Dynaaminen mahdllisille veden virtausilmiöille. EN 1990 (*) ISO (*) EN 1990, EN Välitön Liikkuva Dynaaminen (*) EN 1990 (khta 4.1), EN 1998 (*) Lähdeasiakirjja n syytä tarkastella yhdessä kansallisen liitteen kanssa, jssa vi lla lisätietja.

4 Betnitellisuus ry (31) Standardista EN löytyy lisätietja rakennusaikaisten kurmien määrittämisestä. Tteuttamisen aikaisen lumikurman suuruus vidaan harkita rakennusajankhdan rakennustyön kestn ja lumenpistn perusteella. Lumikurman llessa mahdllinen sen arva s ei tule valita pienemmäksi kuin 0,5 kn/m2. Arv s n katn tai rakenteiden lumikurma. Kurman vaikuttaessa työnaikaisesti muilla tasilla kuin katlla vidaan lumikurmaa pitää tasan jakautuneena kurmana ja lumen kinstumista esimerkiksi taslla levien esteiden takia ei tarvitse tarkastella. Tteuttamisen aikaisena tuulinpeuden mdifiimattman perusarvna vb,0 kestn llessa enintään 3 kuukautta vidaan käyttää meri- ja manneralueella kk maassa sekä alamaastssa tuntureiden juurella arva 18 m/s ja tuntureiden lakialueilla arva 24 m/s. Rakennustyön kestn llessa alle klme päivää vidaan tuulennpeuden mdifiimattmana perusarvna käyttää sääennusteeseen perustuvaa arva. Vähimmäisarv käytettävälle tuulennpeudelle n 10 m/s. Tuuli- ja lumikurmiin ei vi tehdä yhdistettäessä vähennyksiä mikäli käytettävä tuuli- tai lumikurma n pienempi kuin nrmaalisti vallitsevassa mititustilanteessa. Rakennesia ei yleensä mititeta nnettmuuskurmille, jtka aiheutuvat esim. työmaaajneuvjen, nstureiden, rakennuslaitteiden tai siirrettävien materiaalien iskuista tai tukien paikallisesta pettämisestä. Rakennesilla ja niiden liitksia tulee lla sellainen vaurinsietkyky, että vähäinen törmäys tai isku ei jhda rakenteen kantkyvyn menetykseen. Rakennesia ei myöskään yleensä mititeta laitteiden kaatumisesta tai putamisesta aiheutuville kurmille, ellei kaatuminen tai putaminen aiheuttaa khtuuttman suuria vahinkja. Ihmisen törmäyksestä aiheutuvan nnettmuuskurman mititusarvna käytetään: 2,5 kn vaikutuspinta-alan llessa 200 mm x 200 mm, minkä avulla tetaan humin kmpastumisen vaikutukset 6,0 kn vaikutuspinta-alan llessa 300 mm x 300 mm, minkä avulla tetaan humin putamisen vaikutukset. Khtaa a) vidaan sveltaa sellaisten rakenteiden suunnittelussa, jssa rakenteen pettäminen kmpastumisen seurauksena jhtaa putamiseen ja khtaa b) putamisen pysäyttävien sujarakenteiden mitituksessa. Sumessa maanjäristyskurmia ei tarvitse ttaa mitituksessa humin. Rakentamisesta jhtuvien kurmien lukitus ja ryhmittely n esitetty taulukissa 2-2 ja 2-3. Betnivalun yhteydessä syntyvät, humin tettavat kurmat esitetään taulukssa 2-4. Rakennusaikaisia kurmia vidaan käsitellä jk yksittäisinä muuttuvina kurmina tai erityyppisiä kurmia vidaan ryhmittää ja käsitellä yhtenä muuttuvana kurmana.

5 Betnitellisuus ry (31) Taulukk 2. Rakentamisesta jhtuvien kurmien lukitus. Kurma Lukitus Humautuksia Lähde Henkilöt ja käsityökalut Tavaran väliaikainen varastinti Aikariippuvuus Lukitus / alkuperä Sijainnin mukainen vaihtelu Lunne Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Väliaikaiset laitteet Muuttuva Välitön Kiinteä/ liikkuva Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet Jätemateriaalien kasaantuminen Rakenteen sista eri tilapäisvaiheissa aiheutuvat kurmat Staattinen/ dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen/ dynaaminen Dynaaminen kurmien pudtessa Vi aiheuttaa kurmia myös esim. pystypinnille Muuttuva Välitön Liikkuva Staattinen Dynaamiset vaikutukset jäävät tarkastelun ulkpulelle EN EN EN , EN EN EN

6 Betnitellisuus ry (31) Taulukk 3. Rakentamisesta jhtuvat kurmat Tyyppi (Merkintä) Henkilöt ja käsityökalut Q ca Tavaran väliaikainen varastinti Q cb Väliaikaiset laitteet Q cc Kuvaus Mallinnus Humautuksia Työntekijät, työnjht ja vierailijat, mukaan lukien mahdlliset käsityökalut tai muut työmaan pienet laitteet Varastitaessa väliaikaisesti liikuteltavaa tavaraa, kuten: rakennusmateriaaleja, elementtejä ja laitteita Käyttöpaikallaan levat väliaikaiset laitteet. Kurma n jk: staattista (esim. muttielementit, työtelineet, muttitelineet, kneet, kntit) tai liikkuvaa (esim. siirrettävät mutit, siltakannen asennuspalkist ja apupalkki, vastapaint) Mallinnetaan tasaisesti jakautuneena kurmana q ca, jka sijitetaan siten, että saavutetaan epäedullisimmat vaikutukset. Mallinnetaan liikkuvina kurmina, jita edustavat tilanteen mukaan: tasaisesti jakautunut kurma q cb pistekurma F cb Mallinnetaan liikkuvina kurmina, jita edustaa tilanteen mukainen: tasaisesti jakautunut kurma q cc Kurman q ca,k minaisarv n 1,0 kn/m 2. Saumaamattmalle elementtitaslle kurman q ca,k minaisarv n 0,5 kn/m 2. Ks. myös betnivalun yhteydessä syntyvät kurmat. Kurmien minasiarvt q cb,k ja F cb,k määritetään hankekhtaisesti. Rakennusmateriaalien tilavuuspainja esitetään standardissa EN Nämä kurmat vidaan määritellä hankekhtaisesti käyttämällä timittajalta saatavaa tieta. Ellei tarkempaa tieta le käytettävissä, kurmat vidaan mallintaa käyttämällä tasaisesti jakautunutta kurmaa, jnka susiteltava minaisarv q cc,k n vähintään 0,5 kn/m 2. Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet Q cd Liikkuvat raskaat kneet ja laitteet, jtka kulkevat tavallisesti pyörillä tai kiskilla, (esim. nsturit, hissit, ajneuvt, nsttrukit, kmpressrit, tunkit, raskaat nstlaitteet) Ellei tarkempaa tieta le käytettävissä, mallinnetaan standardin EN 1991 asianmaisten sien sisältämän tiedn perusteella. Käytettävissä n jukk mititusta käsitteleviä CENstandardeja, esimerkiksi EN muttien mititusta ja EN muttitelineiden mititusta varten. Ajneuvista aiheutuvien kurmien määrittämiseen tarvittavaa tieta, mikäli sitä ei esitetä hanke-eritelmässä (prjektieritelmässä), esitetään standardissa EN Rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien kasaantuminen Jätemateriaalien kasaantuminen (esim. ylimääräiset rakennusmateriaalit, irrtettu maaaines tai puretut materiaalit) Otetaan humin tarkastelemalla mahdllisia massan vaikutuksia vaakasuuntaisiin, kalteviin ja pystysuuntaisiin rakennesiin (kuten seiniin). Nstureista aiheutuvien kurmien määrittämiseen tarvittavaa tieta esitetään standardissa EN Nämä kurmat vivat vaihdella merkittävästi ja lyhyin aikavälein, riippuen esimerkiksi materiaalien tyypistä, ilmastlsuhteista, rakentamisen etenemisvauhdista ja jätemateriaalin tyhjentämisväleistä. Q ce Eri tilapäisvaiheissa levista rakenteen sista jhtuvat kurmat Q cf Tteuttamisen eri tilapäisvaiheissa levista rakenteen sista aiheutuvat kurmat ennen kuin lpulliset mitituskurmat tulevat vaikuttamaan (esim. nstista aiheutuvat kurmat) Otetaan humin ja mallinnetaan suunniteltujen tteuttamisvaiheiden mukaisesti, jllin tetaan humin vaiheiden seuraukset (esim. tietyistä työvaiheista, kuten asennuksista aiheutuva kurmittuminen ja kurmituksen pistuminen) Ks. myös betnivalun yhteydessä syntyvät lisäkurmat.

7 Betnitellisuus ry (31) Taulukk 4. Betnivalun yhteydessä syntyvien kurmien susiteltavat minaisarvt. Kurma Kurmitusalue Kurma [kn/m 2 ] (1) Työskentelyalueen ulkpulella 0,75, jhn sisältyy kurma Q ca (2) Neliön mutisella työskentelyalueella, jnka sivumitta n 3 m (tai jännemitta, js se n pienempi) 10 % betnin masta painsta, mutta vähintään 0,75 ja enintään 1,5 Sisältää kurmat Q ca ja Q cf (3) Tarkasteltava alue Mutin ja kurmaa kantavan rakennesan ma pain (Q cc) sekä mitituspaksuuden mukainen tureen betnin pain (Q cf) Suunnittelussa n humiitava lisäksi tteuttamisen aikaiset vaakasuuntaiset kurmat. Näihin kuuluvat muun muassa rakentamisesta jhtuvien kurmien vaakakmpnentit, tuulikurmat sekä sivutiesiirtymäepätarkkuuksien ja sivuttaistaipumien vaikutukset. Ekvivalenttisten vaakasuuntaisten kurmien minaisarvna käytetään 3 % pystysuuntaisista kurmista, jtka aiheuttavat epäedullisimman yhdistelmän. Tällöin vaakavimat asetetaan vaikuttamaan khtiin, jtka aiheuttavat epäedullisimman yhdistelmän. Tätä pienempää arva vidaan käyttää, js pystysuuntaisen kurman vinus tteuttamisen aikana vidaan arviida. Betnia valettaessa letetaan, että valun yläpinnan tasssa vaikuttaa mielivaltaisessa suunnassa muuttuva vaakasuuntainen pistekurma, jnka minaisarv n 1,5 kn. 2 Asennusliitkset 2.1 Elementtirakennuksen vaakasaumat Seinäelementtien vaakasaumjen kestävyyden likimääräinen arviinti rakennusaikana Rungn pystyrakenteiden vaakasaumjen kurmitus aiheutuu rungn pystykurmista sekä rakennuksen vaakakurmien aiheuttamasta taivutusmmentista ja leikkausvimasta. Seuraavassa esitetään likimääräinen menetelmä arviida vaakasaumjen puristuskestävyyttä tavanmaisessa elementtirakennuksessa. Vaativissa rakenteissa n saumjen rasitukset laskettava tarkemmin. SFS-EN khdan mukaan puristusliitksessa vaikuttavaa leikkausvimaa ei tarvitse ttaa humin, js leikkausvima V sd n alle 10% liitksen puristusvimasta N sd. Js leikkausvima ylittää tun arv, n se tettava humin sauman mitituksessa. Tämä tulee esille lähinnä krkeissa rakennuksissa paljn vaakavimia siirtävien jäykistysseinien yhteydessä. Rasituksena vain pystykurmia Tarkastellaan ensin valmiin rakennuksen vaakasaumjen puristuskestävyyttä kerrksittain. Oletetaan, että kaikkien kerrsten vaakasaumat tteutetaan kuten alin sauma, jka n rasitetuin. Oletetaan alimman sauman käyttöasteeksi 100 %.

8 Betnitellisuus ry (31) Tdellisuudessa käyttöaste n yleensä selvästi alhaisempi, eli letus n varmalla pulella. Alimman kerrksen yläpuliset saumat vat kevyemmin rasitettuja, jllin myös niiden käyttöaste n pienempi. Tarkastellaan tilannetta, jssa seinää ei kurmita vaakakurma, jllin rasitukset saadaan lineaarisesti kurmittavien kerrsten mukaan: n i n tarkasteltavan sauman yläpulella levien kerrsten lukumäärä n yhden kerrksen kurmista aiheutuva kurma Vaakasauman kapasiteetti riippuu vain betnin lujuudesta, kun kyseessä n raudittamatn sauma: missä n saumabetnin puristuslujuus k. ajanhetkellä, n sauman timiva pituus ja timiva leveys Nyt vidaan laskea saumjen käyttöasteet valmiissa rakennuksessa. Tarkastellaan rakennusta, jssa n 7 kerrsta ja kurman arvna 2.028, jtta saadaan käyttöasteeksi alimmassa saumassa 100%. Valitaan betnin lujuudeksi 14.2 MPa (C25/30 betni)ja saumjen mitat ykkösen suuruisiksi, jllin myös sauman lujuus n Tulkset saumjen käyttöasteesta n esitetty taulukssa 6. Taulukk 6. Saumjen käyttöasteet 7 kerrksisessa rakennuksessa kun kurmana n vain pystykurmaa ja alimman sauman käyttöaste n 100% ja kaikkien saumjen lujuus n sama. Sauma Yläpuliset N d N u Käyttöaste kerrkset 1 (alin sauma) Humaa! Saumjen käyttöasteet kerrksissa muuttuvat kun rakennuksen kerrsmäärä muuttuu (kuva 2).

9 Betnitellisuus ry (31) Kuva 1 Pystykurmat taulukn 6 rakennuksessa, valmis rakennus Kuva 2 Vaakasaumjen käyttöasteet eri krkuisissa rakennuksissa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja muut tekijät vat vakiita, valmis rakennus. Vaaka-akselilla n sauman numer alhaalta lukien. Asennusaikaisessa tilanteessa sauman rasitukset riippuvat sauman yläpulella levien kerrsten määrästä. Tarkastellaan alinta saumaa, jka n rasitetuin. Rasitukset kasvavat kerrsmäärän kasvaessa ja samin sauman lujuusvaatimukset. Tarvittavan saumabetnin lujuus asennettujen kerrsten mukaan n esitetty taulukssa 7.

10 Betnitellisuus ry (31) Taulukk 7. Saumjen vaadittu lujuus 7 kerrksisessa rakennuksessa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja lujuus 14.2MPa (C25/30). Kerrksia N d N d / N u,tt Vaadittu lujuus päällä Suhde N d / N u,tt kuvaa sauman käyttöastetta lppulujuuteen verrattuna, jsta vidaan sitten laskea tarvittava asennusaikainen betnin lujuus. Käyttöaste, ja näin llen myös tarvittava saumabetnin lujuus, saadaan siis suraan asennettujen kerrsten ja kknaiskerrsmäärän suhteesta. Ylläesitetty pätee, js lpputilanteen kurmitukset vat suuremmat kuin asennusaikaiset kurmat. Js asennusaikaiset kurmat vat suuremmat, täytyy tämä ttaa humin. Kuva 3 Vaakasaumjen vaadittu lujuus esimerkkitapauksessa erikrkuisissa rakennuksissa kun alimman sauman käyttöaste n 100 % ja muut tekijät vat vakiita. Rasituksena vaaka- ja pystykurmia Vaakasauman mititus ei le yleensä kuitenkaan ainastaan pystykurman funkti, vaan myös rakennuksen runkn khdistuvat vaakakurmat vaikuttavat sauman mititukseen, kska ne aiheuttavat mmentin seinän alareunan yli ja täten kasvattavat rasituksia seinän tisella reunalla.

11 Betnitellisuus ry (31) Seuraavassa n tarkastelu, jssa vaakasauman mitituksessa tetaan humin myös vaakakurmat. Tällöin sauma mititetaan vaakakurman aiheuttaman mmentin ja pystykurman yhteisvaikutuksen alaisena. Vaakakurmien aiheuttaman kknaismmentin ja pystykurmien suhde (epäkeskisyys) merkitään kirjaimella e. Raudittamattmissa liitksissa pystykurman epäkeskisyys n tyypillisesti krkeintaan h/6, jllin seinälle ei synny vielä vetrasituksia. Mikäli sauman khdalle syntyy vetrasituksia jstain kurmitustapauksesta ja nämä vetvimat kumtaan esimerkiksi jännittämällä seinä pystysuunnassa, n saumjen kurmitus laskettava aina tarkemmin tdellisia kurmia käyttäen! Epäkeskeisesti puristetun sauman kestävyys lasketaan kaavasta: 1 2 Kaavan mukaisesti vain sa seinän pituudesta kantaa kk kurman. Merkitään julkisivuun khdistuvaa vaakavimaa kirjaimella q, jnka letetaan levan saman jka kerrksessa. Valmiin rakennuksen saumissa vaikuttaa kurmitukset n kerrksen krkeus n sauman yläpulisten kerrsten määrä Tarkastellaan tapausta, että alimmassa saumassa /6, jllin saadaan seuraava taulukk valmiin rakennuksen käyttöasteista eri saumissa. Kuva 4. Rakennukseen khdistuu vaaka- ja pystykurmituksia

12 Betnitellisuus ry (31) Taulukk 8. Saumjen käyttöasteet 7 kerrksisessa rakennuksessa kun kurmana n vaaka- ja pystykurmaa ja alimman sauman käyttöaste n 100%. Kerrs Yläpuliset N dmax e N u Käyttöaste kerrkset ,17 9,37 1, , , , , , , Valmiissa rakennuksessa kerrsten saumjen käyttöaste pienenee siis npeammin, kun epäkeskisyys tetaan humin. Asennusaikana tilanne n samansuuntainen, eli saumjen käyttöaste pienenee npeammin kuin pelkän pystykurman tapauksessa. On kuitenkin muistettava, että vaaka- ja pystykurmien vaikuttaessa yhtä aikaa, n pystykurmakapasiteetti pienempi kuin pelkän pystykurman tapauksessa. Taulukk 9. Saumjen vaadittu lujuus 7 kerrksisessa rakennuksessa kun alimman sauman käyttöaste n 100% ja lujuus 14.2 (C25/30). Kerrksia päällä N d e N d / N u,tt Vaadittu lujuus ,17 1, , , , , , , Yhteenvetna vidaan tdeta että pelkän pystykurman humiiminen saumjen lujuustarkasteluissa antaa varmalla pulella levan arvin tarvittavasta asennusaikaisesta sauman lujuudesta kun alimman sauman mitituksessa n humiitu vaakakurmien aiheuttama lisärasitus.

13 Betnitellisuus ry (31) Eli vaadittu betnin lujuus saadaan lausekkeesta missä n sauman suunnittelulujuus n asennettujen kerrsten määrä n sauman yläpulisten kerrsten kknaismäärä Yllä levan kaavan mukaista periaatetta vidaan sveltaa myös pilareiden jutssaumihin, kun kyseessä n pilarit, jtka kantavat kurmia useammasta kerrksesta ja n liitkset n letettu niveliksi. Hallimaisten rakennusten mastpilarit n syytä tarkastella aina erikseen, kska asennusaikaisten kurmien suuruus vi vaihdella suuresti hallin rakenteista ja asennusjärjestyksestä riippuen. Laskentaesimerkki tdellisilla kurmituksilla Lasketaan esimerkkinä 7 kerrksisen asuinkerrstaln jäykistävän seinän vaakasaumjen kurmitus ja vaadittu saumausmassan lujuus kunakin ajankhtana. Rakennuksen asennusnpeus n 1 kerrs/viikk. Rakennus kuuluu seuraamuslukkaan CC2. Rakenne: Seinän paksuus t=200mm, kerrskrkeus 3m Betni C30/37 Saumausmassan lujuudeltaan C25/30 Seinän kurmitusalueen leveys vaakarakenteilta n b=10m Vaakarakenteet ntellaatta h=370 + pintabetni 40mm Kurmitukset: Tuulikurma q kw =1.21 kn/m2*0.75*10m=9.08 kn/m Hyötykurma asennusaikana q c =q ca +q cb +q cc =( )*10 =17.0 kn/m Pysyvät kurmat vaakarakenteilta/kerrs g=10*(5 +1)=60 kn/m Rakenteiden vinudesta aiheutuvat kurmat H q =0.75 kn/kerrs ja H g =2.7 kn/kerrs. Kurmat n laskettu käyttäen arva N/200. Vaakakurmia n laskettu keräytyvän n. 90m 2 alueelta. Kurmitusyhdistelmänä n laskennassa käytetty: 1.15*Gk+1.5*Qc+1.5*0.6*Qkw, jka antaa tässä tapauksessa määräävän kurmituksen. Kurmituksen aiheuttamat rasitukset eri asennusvaiheissa n esitetty kuvassa 5. Vimasuureet n tässä tapauksessa laskettu Strusft FEM-Design 9.0 hjelmalla. Rasitukset n yksittäiselle seinälle helpp laskea myös käsin, mutta n muistettava ttaa humin kunkin seinän rakennukseen vaakakurmista saama rasitus. Kuvassa 5 näkyy selvästi vaakakurmien aiheuttaman rasituksen suuden kasvu asennettujen kerrsten lisääntyessä. Vaakakurmat nkin ehdttmasti muistettava ttaa humin krkeissa rakennuksissa, jissa asennusnpeus n suuri.

14 Betnitellisuus ry (31) Kuva 5 Laskentaesimerkin vaakasauman rasitukset asennusaikana (laskentakurmia) Sauman mitat Lasketaan sauman kestävyys 1 metrin mittaiselle seinän pätkälle. Saumavalusta ei saumassa aina timi kk leveys, jten sauman pinta-alasta n syytä vähentää sa leveydestä esim. By 50 khdan mukaan sauman krkeuden verran. Seinän paksuus n 200mm, sauman krkeus n 25mm, jllin tehlliseksi sauman leveydeksi vidaan laskea b eff =200-2*0.5*25=175mm. Sauman pinta-ala 1m matkalla n siis A=0.175*1=0.175m 2. Sauman lujuudenkehitys Sauman lujuudenkehitysnpeus riippuu vimakkaasti käytetystä materiaalista ja n aina varmistettava khdekhtaisesti. SFS-EN n esitetty betnin puristuslujuuden kehitykselle 20C lämpötilassa kaava: f ck (t) = f cm (t)-8(mpa) välille 3 < t < 28 vurkautta f ck (t) = f ck välille t > 28 vurkautta f cm (t) = β cc (t) f cm β cc (t) = exp(s(1-(28/t) 1/2 )) t = betnin ikä vurkausina s = sementin tyypistä riippuva kerrin SFS-EN khta Eri sementtilaaduille n esitetty kirjallisuudessa aika- lujuus käyriä. Kuvassa 6 n esimerkki SFS-EN khdan mukaan lasketusta lujuudenkehityksestä betnille C25/30 20C lämpötilassa.

15 Betnitellisuus ry (31) Lujuus 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 +20C lämpötila fcd(t) 1.krs katn sauma Kuva 6 Esimerkki sauman lujuudenkehityksestä ja laskentaesimerkin 1.krs katn sauman rasituksista + 20C lämpötilassa 14,0 +2C lämpötila Lujuus 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 fcd(t) 1.krs katn sauma 0, Kuva 7 Esimerkki sauman lujuudenkehityksestä ja laskentaesimerkin 1.krs katn sauman rasituksista + 2C lämpötilassa

16 Betnitellisuus ry (31) Seinien vaakasaumjen leikkauskestävyys Vaakasaumjen leikkausvimat välitetään yleensä sauman kitkavimien avulla. Tällöin vaakavimista aiheutuvat leikkausrasitukset siirretään alempiin rakenteisiin sauman kitkan avulla, eli F µ µn missä µ n kitkakerrin N n saumassa vaikuttava nrmaalivima. Siten kitkaviman suuruus riippuu yläpulisten rakenteiden painsta eli kerrsmäärästä. Js lpputilanteen sauman kitkan mukainen kapasiteetti n riittävä, niin sillin asennustilanteessakin kapasiteetti n riittävä, kska kerrsten vaaka- ja pystykurmat muuttuvat yhtäläisesti kerrsmäärän mukaisesti ja kitkakerrin pysyy vakina. Asennusaikana pystykurmat vat hieman pienemmät, mutta vastaavasti tuulikurmasta saadaan tehdä vähennys, jka kmpensi pienemmät pystykurmat. Lisäksi saumihin laitetaan nnettmuusrajatilan mukaisesti tapit tai muut liitselimet, jtka antavat lisävarmuutta vaakasauman leikkauskestävyyteen. Näin llen seinien vaakasaumjen kapasiteetit eivät yleensä tule mitittavaksi asennusaikaisessa tilanteessa. Elementtiväliphjien- ja yläphjien leikkausta välittävät saumat Jäykistävinä levyrakenteina timivien laatastjen timinta perustuu sideraudituksiin, hitsauskiinnikkeisiin, laattjen välisiin leikkausvimaa siirtäviin jutsliitksiin ym. Kun levyjäykistys saadaan aikaan laattaelementtien välisten betni- tai laastisaumjen välityksellä, n eurkdin SFS-EN khdassa pituussuuntainen keskimääräinen leikkausrasitus v Rdi rajitettu arvn: 0.15MPa 0.10MPa pinnat sileitä tai karheita pintjen llessa hyvin sileitä. Pintjen määrittely löytyy SFS-EN khdasta Ontellaattjen saumat kuuluvat lukkaa sileä. Tarkasteltaessa asennusaikaista tilannetta n tettava humin saumabetnin tai laastin tdellinen lujuus ajanhetkellä t. Elementtien väliset pystysaumat (jäykistävät seinät) Elementtien väliset pystysaumjen rasitukset syntyvät vaakakurmista, jtka aiheuttavat leikkausrasituksia elementtien pystysaumihin. Pystysaumjen rasituksia vastaan riittävä kapasiteetti vidaan tteuttaa usealla eri tavalla, käyttäen saumassa teräslenkkejä, betnivaarnja tai näiden yhdistelmää. Sumessa nykyään yleisin käytetty seinäliits n vaijerilenkkiliits. Taipuisa lenkki helpttaa elementtien paikilleen asentamista ja npeuttaa saumaterästen asennusta. Vaijerilenkit vidaan justavuutensa vuksi sijittaa samaan krkeuteen mlemmin pulin. Vaijerilenkkejä vidaan käyttää kaikissa saumatyypeissä niiden kapasiteettien sallimissa rajissa. Raskaasti leikkauskurmitetuissa pystysaumissa judutaan käyttämään pyöröteräslenkki-betnivaarnaliitsta. Tällöin tulee välttää kahden jäykän lenkin khtaamista samassa saumassa. Asennusaikana kapasiteettia laskettaessa n muistettava käyttää betnin lujuutta tarkasteluajanhetkenä.

17 Betnitellisuus ry (31) Kuva 8 Vaarnasauman merkinnät SFS-EN khta Sauman mitituseht: v Edi v Rdi Eurkdin mukaan laskettava leikkausjännitys seuraavassa esitetystä kaavasta ei aina le suraan svellettavissa jäykistäville seinille, vaan jännitys n laskettava ylä- ja alareunaan vaikuttavien pystysuuntaisten vimien ertuksena. Kats kuva 9. v Edi n rajapinnassa vaikuttavan leikkausjännityksen mititusarv, jka lasketaan kaavasta v Edi =βv Ed /(zb i ), β n uutta betnia levan pikkileikkauksen jännitysresultantin ja kk pikkileikkauksen jännitysresultantin suhde jk puristus- tai vetalueella, mlemmat laskettuina samassa khdassa V Ed n rakennesan leikkausvima z n kk pikkileikkauksen sisäinen mmenttivarsi b i n rajapinnan leveys v Rdi n rajapinnan leikkauskestävyyden mititusarv. v Rdi = c f ctd + μσ n +ρf yd (μsin α+ cs α) 0.5 νf cd c ja μ vat kertimia, jtka riippuvat rajapinnan karheudesta σ n n rajapintaan khdistuva, sen leikkausviman kanssa samanaikaisesta ulkisesta nrmaalivimasta aiheutuva pienin mahdllinen nrmaalijännitys, puristus psitiivisena ja σ n < 0,6 f cd sekä vet negatiivisena. Kun σ n n veta, tullle cf ctd käytetään arva 0. Ρ = A s /A i A s n rajapinnan läpi kulkevan raudituksen pikkileikkausala, jhn kuuluu mahdllinen tavallinen leikkausrauditus, jka n ankkuritu riittävästi rajapinnan kummallekin pulelle A i n rajapinnan pinta-ala α määritellään kuvassa 8, ja se rajitetaan välille 45 α 90 ν = 0.6(1-f ck /250), n lujuuden pienennyskerrin

18 Betnitellisuus ry (31) Tarkemman tiedn puuttuessa pinnat vidaan lukittaa hyvin sileisiin, sileisiin, karheisiin tai vaarnattuihin: Hyvin sileä: pinta, jka n valettu teräs-, muvi- tai erikiskäsiteltyä puumuttia vasten: c = 0,10 ja μ= 0,5. Sileä: liukuvalettu pinta tai ekstruuderipinta tai tärytyksen jälkeen jälkikäsittelemättä jätetty vapaa pinta: c = 0,20 ja μ= 0,6. Karhea: pinta, jssa n vähintään 3 mm karheus nin 40 mm välein; se saavutetaan urakaapimalla, ruiskuttamalla pinta pesubetniksi tai muilla menetelmillä, jilla saavutetaan vastaava minaisuus: c = 0,40 ja μ= 0,7. Vaarnattu: pinta, jssa kuvan 8 mukainen hammastus: c = 0,50 ja μ= 0,9. Kuva 9 Saumassa vaikuttava vima jäykistävässä seinässä Saumassa vaikuttava vima vidaan laskea seuraavasti T d =N s +P d *L1

19 Betnitellisuus ry (31) Elementtien asennusaikainen tuenta Asennusvaiheessa elementit tuetaan vähintään kahdella säädettävällä elementtituella (kuva 6). Elementtitukien kiinnityspisteiden elementissä ja kiinnitettävässä pinnassa n ltava varmja ja turvallisia. Nstapuvälineet saadaan irrttaa elementistä vasta kun elementti n kiinnitetty tai tuettu valmistajan ja suunnittelijan hjeiden mukaisesti. Elementit kiinnitetään mahdllisimman pian muuhun rakennuksen runkn. Asennusaikainen tuenta vidaan pistaa kun elementti n kiinnitetty lpullisesti paikalleen. Suurta kapasiteettia vaativissa seinäliitksissa tiheästi lenkitetyt teräsvaarnat hidastavat asennustyötä ja aiheuttavat runsaasti jälkityötä lenkkien taivuttelussa. Näissä tapauksissa hitsiliits n usein kilpailukykyinen ratkaisu. Hitsiliitksen etuna n lisäksi npea rakennusaikainen stabiliteetti ja elementtitukien pistamismahdllisuus heti hitsauksen jälkeen. Ratkaisu sveltuu erityisesti khteisiin, missä elementtituet vat vaikeasti asennettavia tai haittaavat kulkua. Talvella vaikutus krstuu, sillä pakkaskausilla saumjen lujittuminen riittävästi vintukien pistamiseksi vi kestää useita viikkja. Kuva 10. Seinäelementin asennusaikainen tuenta.

20 Betnitellisuus ry (31) 2.2 Reunapalkkien liitkset Kun reunapalkkina käytetään leukapalkkia, laatastn tukireakti n epäkeskeinen palkin keskilinjaan nähden. Palkkiin khdistuu tällöin vääntömmentti, ja palkki pyrkii kiertymään akselinsa ympäri. Tällöin palkki n kiinnitettävä päistään vääntöjäykästi ja mititettava väännölle. Vaihtehtisesti palkin kiertyminen n estettävä saumaraudituksen avulla, jllin vääntömmentti siirtyy laatan taivutusmmentiksi. Tällöin saumarauditus timii vetraudituksena ja laatan yläreunaan syntyy puristusalue, jka saumavalun välityksellä siirtää viman palkin kylkeen. Kuva 11. Saumaterästen mititus väännössä.

21 Betnitellisuus ry (31) Ontellaatta asennetaan betnipalkkiin liimatun nepreeninauhan varaan. Nauha timii asennusaikaisena tukipintana. Kuvassa 12 n esitetty asennusaikaiseen vääntöön liittyvät vimasuureet ja niiden sijainnit. Laatastn tukireaktin n laskettava laatastn mapain saumavaluineen sekä muut rakentamisesta jhtuvat kurmat. Kuva 12. Asennusaikaiset vimasuureet reunapalkissa. Ellei palkkia ja sen liitksia suunnitella j asennustilanteessa vääntöjäykiksi, palkki n tuettava asennusaikaiselle väännölle. Asennustukia käytettäessä elementtisuunnittelijan n esitettävä suunnitelmissaan asennusaikaiseen vääntöön liittyvän viman suuruus ja sijainti sekä asennustukien tukipintjen kk ja paikka. Ontellaattjen kestävyyden kannalta n edullista tukea palkki läheltä palkin päätä, jllin palkin taipumat pääsevät vapaasti syntymään ennen sauma- ja pintavalua. Js palkin vääntörauditus n riittämätön, tarvitaan tuentaa myös kentässä. Asennustukien käyttö n kuitenkin aikaa vievä työvaihe ja samin asennustuet haittaavat muita työvaiheita alemmissa kerrksissa. Ensimmäisen kerrksen asennustukien perustaminen talviaikaan maanvaraisesti n tdettu usein ngelmalliseksi. Nrmaalikerrksissa asennustuet tuetaan alemman laatastn varaan, jllin nämä kurmat n humiitava laatastn ja reunapalkin mitituksessa. Asennustukien käytölle löytyy parhaat perustelut matalista, 1 2 kerrksisista rakennuksista, jissa jänneväli n pitkä.

22 Betnitellisuus ry (31) Kuva 13. Reunapalkin tuenta.

23 Betnitellisuus ry (31) Kuva 14. Reunapalkin tuenta. 3 Asennusaikainen jäykistystarkastelu Rakennusrunglla tulee lla kaikissa asennustyön vaiheissa riittävä kknaisvakavuus. Rungn jäykistys vaakakurmia vastaan järjestetään siten, että rakennuksen vaakavimat jhdetaan kerrksittain rungn jäykistäville pystyrakenteille. Väli- ja yläphjarakenteen suunnitellaan siten, että ne timivat tasnsa suunnassa jäykkinä levyinä, jllin ne siirtävät rungn vaakasuuntaiset kurmat jäykistäville rakennesille. Jäykistävät pystyrakenteet siirtävät vimat edelleen perustuksille. Betnielementtirungssa vimat siirtyvät elementiltä tiselle niiden välisten liitsten avulle. Liitkset vat tyypillisesti jälkivalettuja betnisaumja. Siten rungn pystytysvaiheessa vakavuus riippuu erityisesti saumabetnin lujuudesta rakennusaikana. Asennusaikaiset kurmat pikkeavat lpputilanteen kurmista. Ennen kaikkien kerrsten ja rakennesien asennusta kurmat vat yleensä pienempiä kuin lpullisessa tilanteessa. Tisaalta rakenteet saattavat timia eri tavalla, jllin rasitukset vivat lla suurempiakin kuin lpullisessa tilanteessa. Esimerkkinä tarkastellaan saumatun väliphjalaatastn kurmituksia ennen seuraavan kerrksen laatastn valua. Saumatun väliphjan päälle asennettava julkisivu timii tällöin ulkkeena, ja saumattu laatta jutuu kantamaan suuremman vaakakurman kuin lpputilanteessa.

24 Betnitellisuus ry (31) W d H d N d 1,5 h H d N d h h Kuva 15. Väliphjalaatastn asennusaikaiset kurmat. Lpputilanteessa laatastlle tuleva vaakakurma n P d = W d + H d, missä W d n lpputilanteen tuulikurma H d n lpputilanteen vinudesta aiheutuva vaakakurma. Ennen yläpulisen laatastn saumausta tuulikurma tulee 1,5-kertaiselta alalta, ja rungn vinudesta aiheutuvat kurmat tulevat kahdelta kerrkselta, jllin saumatun laatastn vaakakurmaksi saadaan P d0 = 1,5W d0 + 2H d missä W d0 n asennusaikainen tuulikurma H d0 n asennusaikainen vinudesta aiheutuva vaakakurma. Tässä yhteydessä n muistettavaa, että asennusaikaisille kurmille sallitaan tiettyjä vähennyksiä lpputilanteen kurmiin verrattuna. 4 Työturvallisuus Työturvallisuuden hulehtimisvelvitteet rakennushankkeen sapulille määritetään työturvallisuuslaissa (738/2002) sekä valtineuvstn asetuksessa VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta. Suunnittelijan vastuualueet n selkeytetty SKOL ry:n julkaisussa Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät. Seuraavassa n esitetty lyhennelmänä edellä mainitun raprtin sisältöä, pääpainna suunnittelijan vastuualueet. Kursiivilla merkityt lauseet vat suraan laki- tai asetustekstistä. Teksti n lunteeltaan hje, ja mikäli siinä esiintyy ristiriitaisuuksia asetusten ja muiden sitvien hjeiden välillä, nudatetaan aina vimassa levia lakeja, asetuksia ja määräyksiä.

25 Betnitellisuus ry (31) 4.1 Rakennushankkeen sapulten työturvallisuusvelvitteet Pääsuunnittelija Vastaa rakennuksen suunnittelun kknaisuudesta ja hulehtii siitä, että eri sapulten suunnitelmat mudstavat kknaisuuden, jka täyttää rakentamisen tteuttamiselle asetetut vaatimukset Varmentaa suunnittelun kknaisuuden tteutumisen allekirjituksellaan tarkastusasiakirjaan ja elementtiasennussuunnitelmaan. Pääsuunnittelija valv, että kaikki tarvittavat suunnitelmat n hankkeeseen laadittu ja varmistaa suunnittelijiden pätevyydet tehtävään. Vastaava rakennesuunnittelija Vastaavan rakennesuunnittelijan tulee hulehtia saltaan, että hankkeen muut sapulet vat hulehtineet mista tehtävistään työturvallisuuden suunnittelussa rakenteelliselta kannalta. Tämän lisäksi vastaava rakennesuunnittelija: Osallistuu asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman Muistuttaa, että muut khteen suunnitteluun sallistuvat rakennesuunnittelijat antavat tiedt pätevyydestään tehtäväänsä edelleen rakennusvalvntaviranmaiselle timitettavaksi. Rakennuttajan n hulehdittava, että vastaavalla rakennesuunnittelijalla n tiedt kyseisistä suunnittelijista Laatii kuvauksen rakennusrungn timinnasta lpputilanteessa asennussuunnitelman liitteeksi Hulehtii, että rungn tutesasuunnittelija n antanut asennussuunnitelmaan tiedt rungn asennuksenaikaisesta stabiliteetista Hulehtii, että hankkeeseen n laadittu rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviinti ja tarkastuslista vastuunjaktaulukkineen ja että kyseinen asiakirja n liitetty spimusasiakirjihin Hulehtii, että rakennesuunnitelmat ja erityissuunnitelmat vat asennustyön turvallisuuden kannalta ristiriidattmat ja mudstavat kknaisuuden, jka täyttää elementtirakentamisen tteutuksen sille asettamat työturvallisuusvaatimukset (VNa 205/2009, 7 )

26 Betnitellisuus ry (31) Osakknaisuuden rakennesuunnittelija Kuten vastaava rakennesuunnittelija man sakknaisuutensa salta Rakennusrungn, julkisivun tai muun lennaisen rakennussan tutesasuunnittelija Tutesasuunnittelijalla tarkitetaan tässä yhteydessä runktimittajan rakennesuunnittelijaa tai rakennusrungn elementtisuunnittelijaa. Kyseisten tehtävien surittajan tulee saltaan hulehtia seuraavien tehtävien ja tietjen antamisesta. Tässä kuvattu tehtävien vastuujak n tavanmainen, mutta js spimussuhteista jhtuen vastuujat pikkeavat lennaisesti, n laadittava prjektikhtainen vastuunjaktaulukk, jssa selvennetään kunkin sapulen velvllisuudet: Antaa riittävät tiedt asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Rungn stabiliteettikuvaus asennuksen aikana Väliaikaisten tukien käyttö ja purkuajankhta Saumausbetnien lujuusvaatimukset ja laadunvalvnta Vaatimukset liitksien lujuudenkehitykselle ja sen seurannalle Vaatimukset talvibetninnille, lämmitystavat ja käytettävät materiaalit Selvitys hitsausmenetelmistä Vaatimukset hitsattaessa kylmissä tai ksteissa lsuhteissa Hitsien tarkastuslaajuus ja menetelmä Vinn asennettavien rakenteiden tuenta asennuksen aikana Ristikiden ja krkeiden palkkien kiepahdustuenta asennuksen aikana Betni- ja teräsrakenteiden asennustleranssit Minimitukipinnat laatille ja palkeille, asennuspaljen kt ja sijainnit Kiinnityssat, kuten esimerkiksi sisäkierteet, tartuntalevyt, pilareiden tukipannat ja kiinnityssien kt, tyypit ja sijainnit Tukitankjen kiinnitys esimerkiksi alapäässä maassa ja hlveilla Tukitangt leukapalkkien kiertymän estssa Ruuvikiinnitykset, liitslukat, esikiristykset, lukitusvaatimukset ja tarkastus ja dkumentinti Pintakäsittelyvaatimukset Teräsrakenteiden palsujaukset Ripustettujen rakenteiden tuentjen pistamisajankhta Antaa vaatimukset betnielementtien nst ja käsittelylujuuksista Määrittelee valmissien sallitut nst- ja käsittelytavat suunnitelmissaan yksityiskhtaisesti Suunnittelee valmissien tarvittavat asennus-, kaide-, putamissujaus yms. kiinnikkeet rakennuttajan tai päätteuttajan antamien hjeiden mukaan Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman

27 Betnitellisuus ry (31) Valmissasuunnittelijat (betni-, teräs-, puu-, tila- jne.) Tämä suunnittelija suunnittelee esim. jännebetnipalkkien tai puuristikiden rauditus- tai valmistuspiirustuksen. Osallistuu asennussuunnitelman laadintaan ja kkamiseen päätteuttajan kanssa yhteistyössä Määrittelee elementtien nsttavat suunnitelmissaan yksityiskhtaisesti Suunnittelee valmissien työnaikaiset esim. painumatuet ja humii tuentjen vaikutukset valmissien raudituksissa ja liitsten mitituksessa yhteistyössä rungn tutesatimittajan kanssa. Tämän lisäksi valmissasuunnittelija antaa valmissien työnaikaisten tukien sijainnit ja tukien mititukseen tarvittavat kurmitustiedt suunnitelmissaan. Suunnittelee elementeissä tarvittavat asennus-, kaide-, putamissujaus- yms. kiinnikkeet päätteuttajan antamien hjeiden mukaisesti Hyväksyy saltaan asennussuunnitelman Getekninen suunnittelija Hulehtii, että rakennushankkeessa maan srtumanvaara sekä maan ja maamassjen kantavuus ja vakavuus n arviitu lutettavasti. Hulehtii, että kaivannista n laadittu asianmukaiset kaivu- ja tuentasuunnitelmat ennen työn alittamista. Muut suunnittelijat Muut suunnittelijat sallistuvat työturvallisuuden suunnitteluun rakennuttajan turvallisuuskrdinaattrin ja päätteuttajan hjeiden mukaisesti. 4.2 Rakenne-, valmissa- ja asennussuunnitelmissa esitettävät asiat Tässä hjeessa työturvallisuuslain (738/2002) ja valtineuvstn asetuksen VNa 205/2009 vaatimuksia n rakennesuunnitelmien salta selkiinnytetty seuraaviksi suunnitelmissa esitettäviksi käytännöiksi. Mikäli näitä ei le svittu tehtävälaajuuteen kuuluviksi, n näistä tehtävä kirjallinen lisätyöilmitus tilaajalle. Kaikkien sapulten n myös humattava, että elementtirakentamiseen liittyvien suunnitelmien n ltava kirjallisina työmaalla (VNa 205/2009, 36 ).

28 Betnitellisuus ry (31) Päärakennesuunnitelmissa esitetään tai annetaan tiedt muille sapulille Vaatimukset valmissasuunnitelmissa esitettävistä asiista työselitykseen Esitys asennussuunnittelun työnjasta tämän hjeen esimerkin mukaisesti Periaateratkaisut putamissujauskaiteiden kiinnityksistä tasreunihin ja räystäsleikkauksiin rakennuttajan hyväksymän järjestelmän mukaan (perustuu VNa 205/2009) Työtasjen kiinnitys- ja tuentaperiaatteet rakenteisiin rakennuttajan valitseman järjestelmän mukaan (perustuu VNa 205/2009). Päätteuttajan tulee esittää työssä käytettävät työtast ja niiden tuennat rakennesuunnittelijan hyväksyttäväksi Trninstureiden nstsäteet ja -kapasiteetit (RAK10 lisätyö) Trninstureiden työnaikaiset sijitusaukt ja kiinnitykset rakenteisiin (RAK10 lisätyö) Trninsturiperustusten rakennesuunnitelmat (RAK10 lisätyö) Valmissasuunnittelija merkitsee yksittäiseen elementtisuunnitelmaan Valmissan pain Valmissan painpisteen sijainti Nstlenkit ja niiden sijainti mititettuna Muut nstelimet, kuten nstreikä, nstkrvat, tarrainten kiinnittymiskhdat mititettuina Ohje sallituista nsttavista, nstkulmista, kääntötavasta ja muista rajituksista nstssa Ohje irrtettavista nstelimistä, esim. kierreankkurit Väliaikaisten tukien kiinnityskhdat ja tavat, esim. tönärit Ohje, mikäli valmissa vaatii kuljetuksen tai asennusaikaista kiepahdustuentaa Kaiteiden ja työtasjen kiinnityksiin tarvittavat kiinnityselimet Muttien purkulujuudet Elementin vaadittu lujuus nsttilanteessa Elementtien kääntöhjeet Valmissan valmistaja laatii elementtien kuljetus ja varastintihjeet Kurman lastaaminen ja sidnta Krkeiden ja pitkien kappaleiden tuenta kuljetuksessa Kurman purkuhjeet Tarvittavat nstapuvälineet Kuljetuksen ja varastinninaikaiset sujaushjeet

29 Betnitellisuus ry (31) Asennussuunnitelmaan kirjataan Kk asennussuunnitelman sisältö n esitetty VNa 205/2009 liitteessä 3. Tässä n esitetty vain vastaavan rakennesuunnittelijan valvnnan kannalta keskeisimmät tarpeet asennussuunnitelmassa. Rungn stabiliteettiselvitys asennuksen aikana Kuvaus rungn lpullisen stabiliteetin timinnasta Asennusjärjestys ja väliaikaisten tukien käyttö Väliaikaisten tukien purkuajankhta Saumausbetnien lujuusvaatimukset ja laadunvalvnta Vaatimukset liitksien lujuudenkehitykselle Vaatimukset talvibetninnille Selvitys hitsausmenetelmistä ja hitsaushjeet Vaatimukset hitsattaessa kylmissä tai ksteissa lsuhteissa Hitsien tarkastuslaajuus ja menetelmä Vinn asennettavien rakenteiden tuenta asennuksen aikana Minimitukipinnat laatille ja palkeille Ristikiden ja krkeiden palkkien kiepahdustuenta asennuksen aikana Elementtien nst-hjeet ja apuvälineiden käyttöhjeet Elementtien kuljetus ja varastintihjeet Putamissujaussuunnitelma Luettel hankkeen sapulista ja asennussuunnitelman laatijiden pätevyydet ja allekirjitukset Asennuspiirustuksissa esitetään Taspiirustuksiin merkitään asennusaikana tarvittavat palkkien kiepahdusta estävät tönärit ja niille tuleva kurmitus Kaikki tispulisesti asennettavat leukapalkit n tuettava, mikäli valmissasuunnittelija ei erikseen le antanut lupaa tuennan pisjättämiseen Asennushitsien tarkastuslaajuus merkitään suunnitelmiin RakMk B7 tai SFS EN mukaan Hitsausliitsten krrsisujaus Suunnittelijan n lisättävä työselitykseen maininta, ettei yksittäisen tönärin pisjääminen suunnitelmasta anna asentajalle ikeutta tteuttaa epäilyttävästi vaarallista rakennetta tukemattmana ilman asian selvittämistä suunnittelijalta. Näissä tilanteissa n nudatettava hyvää rakentamistapaa.

30 Betnitellisuus ry (31) 4.3 Rakennesuunnittelijan surittama työturvallisuuden tteutumisen valvnta ja katselminti Rakennuttaja nimeää khteeseen työturvallisuudesta vastaavan henkilön (työturvallisuuskrdinaattri), jnka tehtävänä n valva ja krdinida rakennushankkeen työturvallisuuden tteutumista Rakennesuunnittelijan tulee nrmaalin khteeseen kuuluvan yleisvalvnnan hessa surittaa työturvallisuuden tteutumisen yleisvalvntaa, esim. havainnimalla nk rakenteet asennettu ja tuettu annettujen suunnitelmien ja hjeiden mukaisesti. Rakennesuunnittelijan, gesuunnittelijan ja valmissasuunnittelijan tulee esittää työmaakkuksissa työmaakierrksella havaitsemiensa työturvallisuusseikkjen esiintumiseen, jita vat esimerkiksi: Asennussuunnitelman vaatimusten mukainen timinta, esim. nsttapa, tuennat, kiinnitykset Asennusjärjestyksen muutksista aiheutuvat timenpiteet Liitsten lujuudenkehityksen arviinti Purkutyön turvallinen surittamistapa Maaperän vakavuuden arviinti esim. nstissa ja varastinnissa Kaivantjen tuennan tteuttaminen Hlvien ja palkkien työnaikainen tuentatapa Palkkien työnaikaisten kiepahdustukien tarkastus Työnaikaisen putamissujauksen tteuttaminen rakenteelliselta kannalta 4.4 Tteutuksen vaaratekijöiden arviinti ja pistaminen rakennesuunnittelussa Työturvallisuusriskejä sisältävissä khteissa vastaavan rakennesuunnittelijan tulee hulehtia, että rakennesuunnittelun kannalta tehdään rakentamisen työturvallisuusriskien arviinti. Apuna vidaan käyttää esim. SKOL ry:n julkaisemaa tarkastuslistaa. Listan velvllisuudet n käytävä läpi työturvallisuuden alituskkuksessa wrkshp-tyyppisenä yhteistimintatilaisuutena. Riskianalyysissä tulee tarkastaa esimerkiksi: nk asennus-, purku- ja kaivusuunnitelmat laadittu asiantuntijan timesta nk palkkien asennuksenaikainen kiepahdustuenta esitetty suunnitelmissa nk rakennusmateriaalin varastinti tasilla suunniteltu ja nk niistä annettu kurmatiedt suunnittelijalle nk työnaikaisten putamissujakaiteiden ja verkkjen kiinnittämisestä rakennuttajan tai päätteuttajan esitys kaide- tai laitetyypistä ja nk sen vaatimat kiinnikkeet viety rakenneja valmissasuunnitelmiin nk liitsten lujuudenkehityksen seuranta järjestetty nk kaikille elementtityypeille lemassa suunniteltu nsttapa ja hjeet Vaaratekijöiden arviinnista tulee laatia muisti timenpide-ehdtuksineen jaettavaksi rakentamisen sapulille.

31 Betnitellisuus ry (31) On humattava, että mikäli khteessa n tehtävä rakenteellisen turvallisuuden riskianalyysi, sisältää khde yleensä myös erityisiä työturvallisuusriskejä. 4.5 Asennustilanteiden simulinti ja tietmallinnus työturvallisuussuunnittelun työkaluna Tietmallinnus antaa runsaasti uusia mahdllisuuksia työturvallisuuden suunnitteluun j nykyisillä työvälineillä. Rakennuttajan ja urakitsijiden kannattaa hyödyntää tietmallinnuksella saatavat lisähyödyt työturvallisuuden suunnittelussa mm seuraavissa lisäpalveluissa: Asennustilanteiden simulinti asennusjärjestyksen ja asennusaikaisen stabiliteetin selvittämiseksi Asennustilanteiden havainnllistaminen animaatiilla työturvallisuuden suunnittelussa ja pastuksessa Kaiteiden ja putamissujausten kiinnitysten suunnittelu valmissiin valmiilla liilla Kaiteiden, turvalaitteiden yms. suunnittelu 3D-työkaluilla määräluettelineen eri asennusvaiheissa Suunnittelutilanteen ja valmissien valmistuksen ja asennuksen seuranta 4D-työkaluilla

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön. LH9- Eräässä rsessissa kaasu laajenee tilavuudesta = 3, m 3 tilavuuteen = 4, m3. Sen aine riiuu tilavuudesta yhtälön 0 0e mukaan. akiilla n arvt = 6, 0 Pa, α = 0, m -3 ja v =, m 3. Laske kaasun tekemä

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Eurovac 200T Purunpoistolaite

Eurovac 200T Purunpoistolaite Eurvac 200T Purunpistlaite Käyttö- ja hult-hje Sumen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.sumenimurikeskus.fi eurvac@sumenimurikeskus.fi Krnr

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO Paalujen kalliokärjet ja paalujen jatkokset

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO Paalujen kalliokärjet ja paalujen jatkokset VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO 8 2.7.2014 Paalujen kallikärjet ja paalujen jatkkset Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 3.1. Paalujatks... 2

Lisätiedot

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gbain Pipe Systems Oy Merstlantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Sillan erikoistarkastus ja korjaussuunnittelu

Sillan erikoistarkastus ja korjaussuunnittelu Suunnitteluhje Ari Savlainen 30.11.2015 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY 30.11.2015 2 (49) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Ohjeen sisältö, tarkitus, käyttö... 4 1.2 Nimikkeistöt... 4 1.3 Suunnittelun hjaus ja hyväksyntä...

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92 MAB Kertaustehtävien ratkaisut 10. a) α = 15 16 1 16 1 15 60 β = 95 58 45 600 15,669 95 58 45 95,979 60 600 b) α = 11,987 0,987 = 0,987 60 = 59, 0, = 0, 60 = 1,9 α = 11 59 1,9 = 11 59 14 β = 95,4998 0,

Lisätiedot

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin PubMed pikapas 1. Yksinkertainen haku 2. Rajaukset 3. Advanced Search 4. Haku MeSH-termein 5. Hakutulksen käsittely, tulstus ja lajittelu 6. Tietyn viitteen etsiminen 1. Yksinkertainen haku, haku vapain

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA ULKOASIAINMINISTERIÖ 10.1.2014 1(5) OHJE KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA Kaksikäyttötutteiden vientivalvntaan liittyvät ilmitukset ja hakemukset jätetään sähköisiä lmakkeita

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2

Lisätiedot

LUJA - TERÄSKONSOLILIITOKSEN ASENNUS- JA PALOSUOJAUSOHJE

LUJA - TERÄSKONSOLILIITOKSEN ASENNUS- JA PALOSUOJAUSOHJE 1 (6) LUJA - TERÄSKONSOLILIITOKSEN ASENNUS- JA PALOSUOJAUSOHJE 1 KONSOLILIITOKSEN ASENNUS TYÖMAALLA 1.1 Elementtipalkin asennus Betonielementtipilarit asennetaan suunnitelmien mukaiseen asemaansa konsolin

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016 Krjaus- ja energia-avustushje 2016 28.1.2016 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuden 2016 krjausavustuksia myönnettäessä nudatetaan lakia asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET

KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET KORJAUSKOHTEEN RAKENNUSMITTAUKSEN JA LÄHTÖTIETOMALLINTAMISEN HAASTEET Jukka Mäkelä / Oy Rakennustellisuus ry Tietmallin käyttö rakennushankkeen eri vaiheissa Kupi 13.4.2016 SMARTGEO OY Palvelujen jhtajatuksena

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Asennusohje 1 (5)

Asennusohje 1 (5) Asennusohje 1 (5) ELEMENTO 9T LEPOTASOLLINEN UMPIPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa toimittaa asennusjärjestyksen

Lisätiedot

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 3/ (5)

Ohje viranomaisille 3/ (5) Ohje viranmaisille 3/2010 1 (5) Dnr 7043/11.02.04.00.05/2010 Jakelussa mainituille Ulkalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia kskeva tupakintikielt Taustaa Yleiset tilaisuudet Ssiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tunnistetietojen merkitseminen tarkentaviin VES- /TES -asiakirjoihin ja asiakirjojen toimittaminen Valtiokonttoriin

Tunnistetietojen merkitseminen tarkentaviin VES- /TES -asiakirjoihin ja asiakirjojen toimittaminen Valtiokonttoriin Kumttu 9.12.2015 hjeella Valtiknttri Ohje 1 (5) VK/1043/00.01/2015 Hallinnn hjaus 11.2.2011 Dnr 88/03/2011 Valtin virastt ja laitkset Tunnistetietjen merkitseminen tarkentaviin VES- /TES -asiakirjihin

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

kylmä lialle hienovarainen pinnoille professional kuivajääpuhallus jääpellettikone

kylmä lialle hienovarainen pinnoille professional kuivajääpuhallus jääpellettikone kylmä lialle hienvarainen pinnille prfessinal kuivajääpuhallus jääpellettikne kuivajääpuhallus kuivajääpuhallus - hienvarainen puhdistusmenetelmä Tehkas ja hienvarainen puhdistusmenetelmä tellisuuden puhdistusngelmiin.

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Sisällysluettel 1. HALLINTO JA TALOUS, LIITON KOKOUKSET... 4 1.1. Hallint...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Mitoitetaan asuinkerrostalon parvekkeen alumiinikaide Lumon Oy:n parvekekaidejärjestelmällä

Mitoitetaan asuinkerrostalon parvekkeen alumiinikaide Lumon Oy:n parvekekaidejärjestelmällä 1/1 ITOITUSTEHTÄÄ ititetaan asuinkerrstaln parvekkeen alumiinikaide Lumn Oy:n parvekekaidejärjestelmällä ititus perustuu seuraaviin eurkdeihin: Yleinen sa: EN 1990 Eurkdi - Suunnittelun perusteet Kurmat:

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Toivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Toivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Virnvurten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviintihjelma Tiivistelmä 21.10.2005 TOIVONEN YHTIÖT OY VIRONVUORTEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTIOHJELMAN TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2

YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2 (25) A Paljärven Metsätie 00, 02880 Veikkla 5.7.203 D0000503A.dcx YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2 203, versi 2.0 E/3.5.203 ELKESAN OY Paljärven Metsätie 00 02880 Veikkla Tel: +358 (0)20 798 060 Faksi

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.

Lisätiedot

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset SMG- Piirianalyysi, kesäkurssi, harjitus (3) Tehtävien ratkaisuehdtukset 6 Tarkitus n laskea V ja eveninin ekvivalentin avulla Tämä tarkittaa sitä, että mudstetaan kytkennälle eveninin ekvivalentti vastuksen

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm OHJEITA PUNOMO.FI:N TEEITSE-SIVUSTON JULKAISIJOILLE Tällä pääset alkuun! 4.8.2013 Pirj Sinerv qwertyuipasdfghjklzxcv Sisällys OHJEITA PUNOMO.FI:N TEEITSE-SIVUSTON JULKAISIJOILLE... 0 1. JULKAISUOIKEUDEN

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin

Lisätiedot

2. Kun kohdassa 1. mainitut tehtävät on tehty, luo asiointitili käyttöösi osoitteessa

2. Kun kohdassa 1. mainitut tehtävät on tehty, luo asiointitili käyttöösi osoitteessa KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTIVALVONTA ASIOINTIPALVELUN AVULLA Kaksikäyttötutteiden vientivalvntaan liittyvät ilmitukset ja hakemukset jätetään sähköisiä lmakkeita käyttäen ulkasiainministeriön asiintipalvelun

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen Vahvistettu hallituksen jastssa 19.8.2009 15 Liite nr 2/2009 2 Sisällysluettel: 1. Timeentultuen

Lisätiedot

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat 1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:

Lisätiedot

Beneteau Oceanis 343 Clipper, vm. 2007, hinta 94.500

Beneteau Oceanis 343 Clipper, vm. 2007, hinta 94.500 Beneteau Oceanis 343 Clipper, vm. 2007, hinta 94.500 Veneen kuvaus Veneen n suunnitellut Berret/Racupeau. Siinä yhdistyy tila, valisuus, surituskyky kaikilla keleillä ja erittäin hyvä sisätilamukavuus.

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot