Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f.

Transkriptio

1 Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f. YO-KOKEEN MAANTIETEEN TEHTÄVIEN PISTEYTYSSUOSITUS KEVÄT TYÖRYHMÄ: Anu Brunila-Kovanen, Pirjo Hellemaa, Lea Houtsonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta, Jarmo Kankkunen, Ullariikka Korja, Katariina Kosonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen ja Olli Ruth. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty! 1. Vastaa perustellen: a) Mistä vuorovesi-ilmiö johtuu? Vuorovesi-ilmiöllä tarkoitetaan säännöllistä 1-2 kertaa vuorokaudessa toistuvaa vedenpinnan korkeuden vaihtelua (vuoksi ja luode), joka aiheutuu Kuun ja Auringon vetovoimasta sekä maan pyörimisestä (kuvitteellisen) akselinsa ympäri. Kuun vetovoima saa aikaan nousuveden eli vuoksen, kun Kuu on kyseisen paikan kohdalla. Maa ja Kuu kiertävät yhteistä massakeskipistettään. Kuun vetovoima on heikoimmillaan kauimpana Kuusta ja siksi toinen vuoksiaalto havaitaan maapallolla vastakkaisella puolella Kuuta. Myös rannan muodot ja meren syvyys vaikuttavat vuoroveden korkeuteen. b) Mistä vuodenaikojen vaihtelu johtuu? Maapallo kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri kerran vuodessa. Maapallon kuvitteellinen akseli on 23,5 astetta kalteva ja sen kallistussuunta kiertoradan tason suhteen pysyy samana läpi vuoden. Akselin kaltevuuden takia pohjoinen pallonpuolisko saa kesäisin enemmän Auringon säteilyä kuin eteläinen ja talvella vastaavasti eteläinen pallonpuolisko enemmän kuin pohjoinen. c) Miksi päiväntasaajalla on lämpimämpää kuin Suomessa? Maan pyöreästä muodosta seuraa, että samansuuruinen auringon (lämpö)säteilymäärä jakaantuu napojen lähellä laajemmalle alueelle kuin päiväntasaajalla eli pintaalayksikköä kohden (lämpö)säteilyä saadaan kaikkein eniten päiväntasaajalla. Suomessa auringonsäteily joutuu kulkemaan pidemmän matkan ilmakehän lävitse, mikä osaltaan vähentää maanpinnalle saapuvaa auringonsäteilyä. + Faktat oikein esittävä piirros voi korvata puutteita vastauksessa

2 2. Oheisella Vaasan eteläpuolelta olevalla kartalla on pyöreähkö peltoaukea (Söderfjärden). a) Mikä geomorfologinen muodostuma kyseinen peltoaukeama on ja mikä tekijä on aiheuttanut muodostuman synnyn ja sen pyöreähkön muodon? Meteoriittikraatteri. Kraatterin ja sen pyöreän muodon on aiheuttanut maanpinnalle pudonneen suurehkon meteorin isku. (Maasta sinkoutunut kiviaines muodostaa reunavallin, kraatterin reunat kohoavat ympäristöä korkeammalle. Meteoriittikraatterit voidaan tunnistaa iskun sokkiaallon vaikutuksesta syntyneistä kivilajeista.) Kuivatun merenlahden luonnehdinta tuottaa yhden pisteen. b) Mikä on peltoaukean läpimitta maastossa pohjois eteläsuunnassa? (1 p.) Noin 6 km (5 6 km) c) Mikä on peltoaukean korkeus suhteessa merenpinnan tasoon? (1 p.) Peltoaukealta löytyy 0 m korkeuskäyrä, jonka sisäpuolella korkeus on alle merenpinnan tason (syvänkö). Suurin osa peltoaukeasta on merenpinnan yläpuolella (alle 20 m merenpinnasta). (Korkeuskäyrät on piirretty Helsingin 1960 keskimääräisen merenpinnan tason mukaan, joten maankohoaminen on muuttanut tilannetta.) d) Miksi asutusta on vain peltoaukean reunoilla? (1 p.) Peltoaukea on vanha merenlahti, joka on kuivattu viljelymaaksi ja pidetään kuivana vettä pumppuamalla. Tulvaherkkä/kostea alue, jonka keskellä on veteen kerrostunutta savea ja liejua. Kraatterin reunamilla maaperä on kuivempaa ja kovempaa, joten se sopii paremmin rakentamiseen. Samalla hyvää kivetöntä peltomaata säästyy viljelykäyttöön. e) Mikä endogeeninen prosessi vaikuttaa voimakkaasti Vaasan seudulla? (1 p.) Maankohoaminen johtuu siitä, että viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana jäätikön painon alla syvemmälle vaippaan (astenosfääriin) painunut maankuori (litosfääri) palaa takaisin tasapainotilaan (isostasia). (Vaasan seudulla maa kohoaa merestä noin 8 mm vuodessa.)

3 3. Miten seuraavat maantieteelliset käsitteet kuvaavat ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla? Selitä käsitteet ja anna niistä alueelliset esimerkit. a) oikumeeni anoikumeeni Oikumeeni tarkoittaa maapallon asuttua aluetta, anoikumeeni asumatonta. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Maanviljelyksen yleistymisen myötä ihmiset asettuivat asumaan ilmastoltaan edullisille seuduille, hyvien kulkuyhteyksien ja resurssien äärelle, kuten rannikoille ja hedelmällisille jokivarsille. Asumattomia seutuja ovat olleet äärimmäisen kylmät, kuumat tai vaikeakulkuiset alueet, kuten aavikot, vuoristot ja erämaat. Maapallon asuttu alue on kuitenkin jatkuvasti laajentunut ihmisten määrän kasvaessa ja teknisten keksintöjenkin vuoksi. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. oikumeeni Tonava-joen laakso / anoikumeeni Gobin aavikko). b) ydin periferia Ytimet ovat vilkkaan ihmistoiminnan, talouden ja kulttuurin keskuksia. Periferiat puolestaan ovat syrjäseutuja/reuna-alueita. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ytimiä ja periferioita on eri mittakaavoissa: maailmasta löytyy ydinalueita ja syrjäseutuja, mutta niitä voidaan erottaa myös valtion, maakunnan tai kunnan aluerakenteesta. Ytimissä asutus on yleensä tiheää ja kaupunkimaista ja elinkeinorakenne monipuolinen. Periferioissa on pieni väentiheys, niiden infrastruktuuri ja saavutettavuus ovat huonoja ja talousrakenne yksipuolinen. Heikosti kehittyneet periferiat ovat usein raaka-aineiden tuottajia ja voimakkaasti riippuvaisia ytimistä. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti ja eri mittakaavoissa, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. ydin Länsi-Euroopan suurkaupungit, BosWash, Suomessa pääkaupunkiseutu / periferia Siperia, Kongon sademetsäalue). c) lokaali globaali Lokaali tarkoittaa paikallista, globaali maailmanlaajuista. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ihmistoiminnan paikallinen ja maailmanlaajuinen kehitys linkittyvät toisiinsa. Maailmanlaajuisten ilmiöiden ja muutosvoimien rinnalla on paikallistumiskehitystä, lokalisaatiota, joka näkyy taloudessa, kulttuurissa ja hallinnossa. Tämä tarkoittaa mm. paikallisuuden ja paikallisesti omaleimaisten piirteiden korostamista. Esimerkiksi globaalien musiikkivaikutteiden tai ruokien levitessä ovat voimistuneet myös paikallisen musiikin tai pienimuotoisen paikallisen tuotannon arvostus. Glokalisaatio-termin maininnasta plussaa. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi ilmiön ymmärtäminen (esim. lokaali kolttasaameksi laulettu rock, kaupunginosan lähiruokapiiri, inversion aiheuttama huono ilman laatu Helsingissä / globaali Madonnan musiikki, McDonalds-ravintolaketju, ilmastonmuutos). Jokaisesta kohdasta 2p.: 0,5 p. määrittely, 0,5 p. kuvailu ja 1 p. alueellisista esimerkeistä.

4 4. Alla olevat kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina ja vuosina Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä. Tehtävä mittaa kykyä kuvata kaupungistumisilmiötä. Nimetyistä alueellisista esimerkeistä lisäplussaa. Kaupunkiväestön kasvuun liittyvä tarkastelu: kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu voimakasta (yli 6 %) kehittyvissä maissa: useissa Afrikan maissa ja arabivaltioissa. - Kaupunkiväestön kasvu kohtalaista (4,1 6,0 %) monessa Afrikan maassa, Lähi-idässä, ja Latinalaisessa Amerikassa. - Kaupunkiväestön kasvu vähäisempää Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Australiassa. kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu useilla alueilla vähäisempää kuin aiemmin, voimakkainta edelleen Afrikassa. - Kaupunkiväestön kasvu Kiinassa suurempaa kuin aiemmin, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa samansuuruista. - Kaupunkiväestön kasvu Euroopassa ja Venäjällä oli tasaantunut ja kääntynyt paikoin laskuun. - Eräissä teollisuusmaissa esiintyy vastakaupungistumista: muutetaan lähiöihin ja kaupungin rajojen ulkopuolelle, syinä kaupunkiasumisen kalleus, liikenne- ja ympäristöongelmat sekä etätyön mahdollisuudet Maailman suurkaupunkien tarkastelu: maailman suurimmat kaupungit vuonna Maailmassa oli yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja vain 7 kappaletta. - Hieman pienempiä suurkaupunkeja (5 8 miljoonaa asukasta) oli 10 kappaletta. - Noin puolet edellä mainituista suurkaupungeista sijaitsi teollisuusmaissa. Maailman suurimmat kaupungit vuonna Yli 5 ja yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja oli maailmassa useita kymmeniä ( ). - Valtaosa suurkaupungeista sijaitsi kehittyvissä maissa vain pieni osa teollisuusmaissa. - Eniten suurkaupunkeja oli Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa: esim. Kiinassa (10 kpl) ja Intiassa (8 kpl). - jotkut kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni megalopoleiksi, esim. Boswash, Los Angeles ja Tokaido - jotkut suurkaupungit ovat laajalti vaikuttavia metropoleja, esim. New York, Tokio, Hongkong ja Lontoo. Kaupungistumiskehityksen syitä - Väestönkasvu on kehittyvissä maissa suurta sekä maaseudulla että kaupungeissa. - Elinkeinorakenteen muutos: siirrytään alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin. Maaseudulta pois työntäviä tekijöitä - Väestönkasvu on voimakasta eikä ihmisille riitä töitä maataloudessa. - Maanomistusolot voivat olla vaikeat.

5 - Hallintoviranomaiset eivät kehitä maaseutua. - Hyvästä viljelymaasta on puutetta, seurauksena heikot sadot, ruuan vähyys, nälkä. - Maatyö on yksitoikkoisessa ja raskaasta. - Pitkät etäisyydet, eristyneisyys, yksinäisyys. Kaupunkeihin vetäviä tekijöitä - Kaupunkielinkeinoihin tarvitaan paljon ja monenlaista työvoimaa. - Maaseutua paremmat palkat. - Lyhyet etäisyydet, alhaiset kuljetuskustannukset, liikkumistarve vähenee, ajansäästö. - Parempi tekninen infrastruktuuri (tiestö, vesihuolto, sähkö, liikenteen eri muodot), sillä sen rakentaminen ja ylläpito on helpompaa ja edullisempaa tiiviillä alueella. - Laaja väestöpohja mahdollistaa monipuoliset tavaravalikoimat, opiskelupaikat, terveydenhuoltoja kulttuuripalvelut, harrastusmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet ja verkostoitumismahdollisuudet. - Monipuolinen arvomaailma, innovaatioiden runsaus ja tehokas leviäminen. - Muutos luo toivoa entistä paremmasta elämästä.

6 5. a) Mikä luonnonhasardi esiintyy oheisessa satelliittikuvassa ja mistä päin maailmaa kuva on otettu? Perustele vastauksesi. Kuvassa on trooppinen hirmumyrsky eli hurrikaani. Hirmumyrskyksi sen tunnistaa pyöreästä pilvimassasta ja sen keskeltä tummana pisteenä erottuvasta myrskyn silmästä. Kuvassa näkyvät Florida ja Kuuba, joten kyseinen kuva on Atlantilta. Siellä kyseisiä hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi. Samantyyppisiä myrskyjä esiintyy myös Tyynellä valtamerellä (taifuunit) ja Intian valtamerellä (trooppiset syklonit). b) Selvitä, miten kyseinen hasardi syntyy. Hirmumyrskyjä syntyy lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin leveysasteiden 6 ja 10 välillä, mutta ne liikkuvat leveysasteiden 5 ja 30 välillä. Myrskyt syntyvät meren yllä paikallisesta matalapaineesta. Syntymiseen tarvitaan paljon lämmintä (yli + 26 asteista) merivettä, joka alkaa haihtua. Ilma nousee nopeasti ylös, noin km:n korkeuteen. Vesihöyry tiivistyy pisaroiksi, vapauttaa lämpöä ja aiheuttaa voimakkaita sateita. Kohonneesta ilmasta vapautunut energia kiihdyttää coriolisilmiön synnyttämää pyörrettä. Ilmanpaine merenpinnan tasossa laskee yhä enemmän ja tuulet tuovat pyörteeseen lisää ilmaa. Myrskyn keskus eli silmä on yleensä tyyni, sillä siinä ilma painuu alas, mutta sen ympärillä tuulen nopeus on huomattavan suuri, vähintään 33 m/s. (Hirmumyrskyjen voimakkuutta mitataan asteikolla 1 5, jossa luokassa 1 tuulen nopeus on m/s, luokassa 5 yli 70 m/s.) (3 p.) c) Mihin suuntaan oletat kyseisen luonnonhasardin edenneen kuvan ottamishetken jälkeen? Hurrikaani on todennäköisimmin edennyt luoteeseen kohti Floridaa ja Yhdysvaltain kaakkoista rannikkoa. (Hirmumyrskyjen liikesuunta on pasaati- ja monsuunituulien suuntainen, mutta coriolisilmiön vaikutuksesta se kääntyy hieman.) (1 p.) Hirmumyrskyn rakennepiirroksesta plussaa. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty!

7 6. Italian alueelliset riskit ja niiden syyt Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet - Italian eteläpuolella Afrikan laatta työntyy Euraasian laatan alle, jonka johdosta Italian alueella esiintyy runsaasti maanjäristyksiä. Vesuvius Napolinlahden rannalla, Etna Sisiliassa ja Stromboli Tyrrhenanmeressä ovat aktiivisia tulivuoria. - Maanjäristyksen tai merenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksena voi syntyä tsunami. - Lumi- ja maanvyöryjen riski varsinkin pohjoisessa Alpeilla mutta myös Apenniineilla. - Kylmyyskuolemien ja paleltumien riski talvella erityisesti vuoristoalueilla. - Välimeren ilmaston kuivat ja kuumat kesät lisäävät metsä- ja pensaspalojen riskiä. Riski on suurin Apenniinien niemimaan eteläosissa, Sisiliassa ja Sardiniassa. - Kesän kuivuus voi vaikuttaa satoihin, ja helteet ovat riski sairaille ja vanhuksille. Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet - Maaperä on altis eroosiolle kesän kuumuuden ja kasvillisuuden häviämisen seurauksena, suuri väentiheys lisää riskiä. - Jätehuollon ongelmia esim. Napolissa - Välimeren saastuminen: mereen tulee jätteitä ja kemikaaleja tiheään asutuilta rannikoilta ja laivoista, suljetun merialueen vesi vaihtuu vain hitaasti, vilkkaasti liikennöidyllä merellä on suuri teknisten onnettomuuksien, esim. öljyonnettomuuksien riski. - Italia kuuluu biodiversiteettinsä puolesta Välimeren hot spot -alueeseen. Suuri väentiheys, matkailijat ja ympäristön muutokset ovat riski alueen biodiversiteetille. Laivojen painolastivesiä päästetään mereen, mukana voi olla vieraslajeja. - Ilmaston lämpeneminen lisää kesän kuumuutta, seurauksena kuivuus ja vesipula. - Ilmaston lämpeneminen lisää myrskyjen, sateiden ja tulvien riskiä. Pojoki on tulvinut yläjuoksullaan. - Ilmaston lämpeneminen voi nostaa Adrianmeren pintaa niin että rannikkokaupungit, mm. historiallinen Venetsia ovat vaarassa. Ihmiskunnan riskit ja riskialueet - Vauraan Pohjois-Italian ja köyhän Etelä-Italian varallisuuserot tuovat yhteiskunnallisia jännitteitä ja riskejä. - Köyhyyttä seuraava eriarvoistuminen voi johtaa monipuolisiin ongelmiin ja rikollisuuteen. - Järjestäytynyttä rikollisuutta varsinkin maan eteläosissa. - Italian viime vuosien talousongelmat ovat johtaneet poliittisiin ristiriitoihin, johon on haettu ratkaisua mm. henkilövaihdoksilla. - Maahan tulee laivoilla pakolaisia Afrikasta. Hyvässä vastauksessa riskejä on käsitelty monipuolisesti.

8 7. Luonnonolot aluetutkimuskurssilla tutkimallasi alueella. Havainnollista lisäksi tutkimusalueesi pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Nimeä alue. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas käyttää maantieteellisiä käsitteitä, miten hän tuo esille alueellisia eroja tutkimusalueen luonnonoloissa ja miten hyvin hän havainnollistaa kartan tai profiilin avulla alueen pinnanmuotojen vaihtelua. Tutkimusalueen luonnonolojen kuvaus Kuvauksen luonne ja yleistämisaste vaihtelevat tutkimusalueen aluetason mukaan. Tutkittavasta alueesta kuvataan maankamara (esim. korkokuva, maaperä, kallioperä, maannostyyppi) vesistöt (esim. meret, järvet, joet, valuma-alueet, vesien tila) ilmasto (esim. lämpötila ja sen vaihtelu eri vuodenaikoina, sateiden jakautuminen, tuulet, säätilojen vaihtelu) kasvillisuus ja eläimistö (kasvillisuusalueet, metsät, suot, niityt jne.) (4 p.) Alueen pinnanmuotojen havainnollistaminen Kokelas voi havainnollistaa pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan tai profiilin oikeellisuuteen ja selkeyteen sekä siihen, että kartan yhteydessä on esitetty otsikko, mittakaava, (pohjoisnuoli) ja käytettyjen karttamerkkien selite, ja myös profiili sisältää otsikon ja tarvittavat selitteet.

9 8. Paikannuksen ja paikkatiedon käyttötapoja ja sovellusmahdollisuuksia Yhteiskunta tuottaa jatkuvasti paikkatietoa maanmittauksin, kaukokartoituksella ja erilaisissa ympäristön kartoituksissa. Huomattava osa tilastotiedoista on suoraan paikkatietoa tai voidaan sellaiseksi muuttaa. Myös vanhoja aineistoja digitoidaan ja otetaan paikkatietokäyttöön. Tarkan paikannuksen avulla voidaan tuottaa paikkatietoa tai löytää oikea sijainti tai reitti. Paikannusta ja paikkatietoa voidaan soveltaa esim. - Tutkimus- ja suunnittelukäytössä: kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, ympäristöja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ja erilaisissa selvityksissä. - Viranomaiskäytössä: palo- ja pelastustoimi, armeija, johtokartat ja maanalaisten putkien sijainnin määrittäminen - Arjen elämässä: palvelujen sijainnin, paikkojen tai reittien hakeminen autonavigaattorilla tai netistä, sosiaalisen media, geokätkentä. - Yritysten sovelluksissa: asiakastietokannat, reitti- ja kustannusoptimoinnit, paikkatietoa hyödyntävät internet-palvelut. - Ilmiöiden ja tilastoaineistojen visuaalisessa kuvaamisessa: kaukokartoitusaineistojen, karttojen tai muiden paikkatietoa sisältävien visuaalisten esitysten tuottaminen. Vaaditaan vähintään kolme toisistaan eroavaa käyttötapaa tai sovellusmahdollisuutta (ei välttämättä tarvitse olla yläpuolella mainituista kategorioista). Käsitteiden määrittelyllä (paikannus ja paikkatieto) voi korvata vastauksen puutteita. (max. 2 p.)

10 +9. Aavikoituminen globaalina ongelmana Aavikoitumisen seurauksena maa muuttuu aavikoksi arideilla alueilla, kun kasvipeite häviää tai hävitetään, tai kun maa peittyy hiekkaan. Esiintyminen: Aavikoituminen on yleisintä aavikoiden reunamilla, jossa syntyy aavikoituvia laikkuja tai vyöhykkeitä ja/tai hiekka valtaa kasvipeitteisiä alueita, esim. Sahelin alue. Aavikot sijaitsevat globaaleilla korkeapainevyöhykkeillä (Sahara), kylmien merivirtojen äärellä (Namibin aavikko ja Atacama), sisämaassa (Gobin aavikko) tai kuivien, vuoriston ylittäneiden laskutuulten vaikutuspiirissä (Patagonia). (2p.) Syyt: Aavikoitumisen aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa. Syitä ovat liian suuret karjalaumat/ylilaiduntaminen (esim. myös USA ja Australia). Ylilaidunnus kuluttaa maaperää ja heikentää kasvipeitettä, lisää tuulieroosiota. Polttopuiden keruu ja ruohon poltto hävittävät kasvipeitettä. Väestön kasvaessa viljelymaan ja muiden luonnonvarojen käyttö tehostuu yli kantokyvyn. Aavikoitumista voi aiheuttaa myös liian tehokas ja laamittainen maatalous, jolloin tuuli voi kuljettaa hedelmällisen pintamaan pois, esim. USA:n Dust Bowl. Alueet kuivuvat myös runsaan keinokastelun vuoksi, kun maaperän vesivarastot hupenevat. Myös turismi ja kaupungistuminen lisäävät veden kulutusta. Metsien hakkuut lisäävät eroosiota ja voivat aiheuttaa alueen kuivumista. Ilmastonmuutoksen/ilmaston lämpenemisen seurauksena haihtuminen lisääntyy ja ilmaston on ennustettu kuivuvan monilla alueilla, mm. Välimeren piirissä, jolloin kasvipeite heikkenee. Pitkien kuivuuskausien riski kasvaa monilla alueilla. Kun alueella on vähemmän haihduttavaa kasvillisuutta, sademäärät pienenevät edelleen. Haihtuminen lisää (kasteltujen) viljelymaiden suolaantumista suola-aavikoita. (3 p.) Seuraukset: Kasvipeitteen heiketessä tuuli- ja vesieroosio lisääntyvät, syntyy pöly- ja hiekkamyrskyjä, hiekka leviää viljelyalueille. Lisääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Aavikoituvat viljelyalueet vaikeuttavat ravinnontuotantoa, ruuan hinta nousee. Viljelykelpoinen maa-ala vähenee. Kuivuus ja aavikoituminen aiheuttavat ruuan puutetta ja ympäristöpakolaisuutta. Siemenviljakin syödään. Nälänhädät, köyhyys ja aseelliset konfliktit lisääntyvät (Afrikka). Vesistöissä virtaavan veden määrä vähenee ja veden laatu heikkenee, seurauksena on puute puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä sekä terveysongelmia. Kasvipeitteen heikentyessä vettä pidättyy vähemmän, jolloin ajoittaiset tulvat suistoalueilla ja jokilaaksoissa pahenevat. Elintarvikkeiden maailmankauppa häiriintyy. (2 3 p.) Varautuminen: Väestönkasvun rajoittaminen, siemenviljan varastointi, viljelijöiden kouluttaminen Sään ja vesitalouden seurantaohjelmat Metsien istutukset ja suojelu, laiduntavien eläinten määrän säätely Hiekkapinnan sitominen (aidat, istutukset, katteet) Sopivien viljelymenetelmien kehittäminen ja käyttö, viljelykasvien jalostus kuivuutta ja suolaa sietäviksi, teknologian kehittäminen (suolan poisto merivedestä) Kansainväliset sopimukset (elintarvikkeiden maailmankauppa, vesistöjen käyttö, ilmastosopimukset/päästöjen vähentäminen) (1 2 p.)

11 10. Kesällä 2012 pidetään Rio de Janeirossa kestävän kehityksen konferenssi Rio+20, jossa köyhyyden poistamisen ohella tarkastellaan muitakin kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Konferenssia on valmisteltu mm. YK:n asettamassa kestävän kehityksen paneelissa, joka on visioinut vihreän talouden kehitysmallia. Vastaa oheisia aineistoja hyväksi käyttäen seuraaviin Rio+20 -konferenssia koskeviin tehtäviin: a) Mitä köyhyydellä tarkoitetaan? Miten äärimmäinen köyhyys vaihtelee alueellisesti maapallolla? Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten päiväansiot ovat alle kaksi dollaria päivässä (40 % maailman väestöstä). Äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ihmisillä on käytettävissä vain alle dollari (nykyisin 1,25 dollaria) päivässä (20 % maailman väestöstä). Köyhiä ihmisiä on suhteellisesti eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä- Aasiassa, missä myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on suurin. (3 p.) Harmaalla värillä merkittyjen alueiden ansiokkaasta pohdinnasta plussaa. b) Mitä vihreällä taloudella ymmärretään? Miksi Rio+20 -konferenssissa on tärkeää kytkeä yhteen erilaisia kestävän kehityksen ulottuvuuksia? Lähtökohtana on kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien tunteminen (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen). Vihreä talous perustuu sellaiseen toimintaan, joka lisää hyvinvointia ja tähtää samalla materiaali- ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan. Vihreä talous on keino poistaa köyhyys tai ainakin vähentää köyhyyttä ja siirtyä samalla kestävään kehitykseen. Vihreä talous on globaalisti vastuullista, vähähiilistä, kierrättävää ja luontoa säästävää. Vihreä talous turvaa sen, että luonnon ekosysteemien tarjoamat palvelut riittävät myös tuleville sukupolville. Vihreässä taloudessa ihmiskunnan talous on sopeutettu maapallon ekologisten järjestelmien asettamiin rajoihin. Talouskasvu on saatu kytkettyä irti luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvusta. Vihreä talous on sosiaalisesti vastuullista ja se takaa ihmisille kohtuullisen ja tasapainoisen hyvinvoinnin. Vihreässä taloudessa ympäristönäkökulma sisällytetään kaikkiin keskeisiin taloudellisiin päätöksentekoprosesseihin. Verokannustimet, kestävä liikenne, energiatehokas rakentaminen, kestävä energiankäyttö, maatalous ja vesihuolto jne. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien kytkeminen on tärkeää, sillä luonnonjärjestelmä on keskeinen osa taloudellista järjestelmää: se on talouden luonnonvaraperusta, joka tuottaa hyvinvointia. Ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyy Rio+20 -konferenssissa siten myös inhimillisen hyvinvoinnin näkökulma. (4 p.) c) Rio+20 -konferenssin valmistelun yhteydessä on keskusteltu myös taloudellisesta kasvusta luopumisesta. Miten kasvusta luopumista voidaan perustella? On nähty, että ympäristöasiat ovat olleet liian heikosti esillä kestävän kehityksen toteuttamisessa. On tuotu esille, että taloudellisella kasvulla on yhteys paitsi ympäristökriisiin myös ihmisten henkiseen hyvinvointiin (pahoinvointiin: tyytyväisyys elämään, henkinen terveys ja onnellisuus). On kyseenalaistettu rikkaiden maiden kulutukseen perustuva jatkuvan talouskasvun oletus. On korostettu tarvetta asettaa talouskasvulle ympäristölliset ja yhteiskunnalliset rajat ja muuttaa yhteiskunnan kulutusmyönteistä kulttuuria.