Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f."

Transkriptio

1 Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f. YO-KOKEEN MAANTIETEEN TEHTÄVIEN PISTEYTYSSUOSITUS KEVÄT TYÖRYHMÄ: Anu Brunila-Kovanen, Pirjo Hellemaa, Lea Houtsonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta, Jarmo Kankkunen, Ullariikka Korja, Katariina Kosonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen ja Olli Ruth. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty! 1. Vastaa perustellen: a) Mistä vuorovesi-ilmiö johtuu? Vuorovesi-ilmiöllä tarkoitetaan säännöllistä 1-2 kertaa vuorokaudessa toistuvaa vedenpinnan korkeuden vaihtelua (vuoksi ja luode), joka aiheutuu Kuun ja Auringon vetovoimasta sekä maan pyörimisestä (kuvitteellisen) akselinsa ympäri. Kuun vetovoima saa aikaan nousuveden eli vuoksen, kun Kuu on kyseisen paikan kohdalla. Maa ja Kuu kiertävät yhteistä massakeskipistettään. Kuun vetovoima on heikoimmillaan kauimpana Kuusta ja siksi toinen vuoksiaalto havaitaan maapallolla vastakkaisella puolella Kuuta. Myös rannan muodot ja meren syvyys vaikuttavat vuoroveden korkeuteen. b) Mistä vuodenaikojen vaihtelu johtuu? Maapallo kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri kerran vuodessa. Maapallon kuvitteellinen akseli on 23,5 astetta kalteva ja sen kallistussuunta kiertoradan tason suhteen pysyy samana läpi vuoden. Akselin kaltevuuden takia pohjoinen pallonpuolisko saa kesäisin enemmän Auringon säteilyä kuin eteläinen ja talvella vastaavasti eteläinen pallonpuolisko enemmän kuin pohjoinen. c) Miksi päiväntasaajalla on lämpimämpää kuin Suomessa? Maan pyöreästä muodosta seuraa, että samansuuruinen auringon (lämpö)säteilymäärä jakaantuu napojen lähellä laajemmalle alueelle kuin päiväntasaajalla eli pintaalayksikköä kohden (lämpö)säteilyä saadaan kaikkein eniten päiväntasaajalla. Suomessa auringonsäteily joutuu kulkemaan pidemmän matkan ilmakehän lävitse, mikä osaltaan vähentää maanpinnalle saapuvaa auringonsäteilyä. + Faktat oikein esittävä piirros voi korvata puutteita vastauksessa

2 2. Oheisella Vaasan eteläpuolelta olevalla kartalla on pyöreähkö peltoaukea (Söderfjärden). a) Mikä geomorfologinen muodostuma kyseinen peltoaukeama on ja mikä tekijä on aiheuttanut muodostuman synnyn ja sen pyöreähkön muodon? Meteoriittikraatteri. Kraatterin ja sen pyöreän muodon on aiheuttanut maanpinnalle pudonneen suurehkon meteorin isku. (Maasta sinkoutunut kiviaines muodostaa reunavallin, kraatterin reunat kohoavat ympäristöä korkeammalle. Meteoriittikraatterit voidaan tunnistaa iskun sokkiaallon vaikutuksesta syntyneistä kivilajeista.) Kuivatun merenlahden luonnehdinta tuottaa yhden pisteen. b) Mikä on peltoaukean läpimitta maastossa pohjois eteläsuunnassa? (1 p.) Noin 6 km (5 6 km) c) Mikä on peltoaukean korkeus suhteessa merenpinnan tasoon? (1 p.) Peltoaukealta löytyy 0 m korkeuskäyrä, jonka sisäpuolella korkeus on alle merenpinnan tason (syvänkö). Suurin osa peltoaukeasta on merenpinnan yläpuolella (alle 20 m merenpinnasta). (Korkeuskäyrät on piirretty Helsingin 1960 keskimääräisen merenpinnan tason mukaan, joten maankohoaminen on muuttanut tilannetta.) d) Miksi asutusta on vain peltoaukean reunoilla? (1 p.) Peltoaukea on vanha merenlahti, joka on kuivattu viljelymaaksi ja pidetään kuivana vettä pumppuamalla. Tulvaherkkä/kostea alue, jonka keskellä on veteen kerrostunutta savea ja liejua. Kraatterin reunamilla maaperä on kuivempaa ja kovempaa, joten se sopii paremmin rakentamiseen. Samalla hyvää kivetöntä peltomaata säästyy viljelykäyttöön. e) Mikä endogeeninen prosessi vaikuttaa voimakkaasti Vaasan seudulla? (1 p.) Maankohoaminen johtuu siitä, että viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana jäätikön painon alla syvemmälle vaippaan (astenosfääriin) painunut maankuori (litosfääri) palaa takaisin tasapainotilaan (isostasia). (Vaasan seudulla maa kohoaa merestä noin 8 mm vuodessa.)

3 3. Miten seuraavat maantieteelliset käsitteet kuvaavat ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla? Selitä käsitteet ja anna niistä alueelliset esimerkit. a) oikumeeni anoikumeeni Oikumeeni tarkoittaa maapallon asuttua aluetta, anoikumeeni asumatonta. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Maanviljelyksen yleistymisen myötä ihmiset asettuivat asumaan ilmastoltaan edullisille seuduille, hyvien kulkuyhteyksien ja resurssien äärelle, kuten rannikoille ja hedelmällisille jokivarsille. Asumattomia seutuja ovat olleet äärimmäisen kylmät, kuumat tai vaikeakulkuiset alueet, kuten aavikot, vuoristot ja erämaat. Maapallon asuttu alue on kuitenkin jatkuvasti laajentunut ihmisten määrän kasvaessa ja teknisten keksintöjenkin vuoksi. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. oikumeeni Tonava-joen laakso / anoikumeeni Gobin aavikko). b) ydin periferia Ytimet ovat vilkkaan ihmistoiminnan, talouden ja kulttuurin keskuksia. Periferiat puolestaan ovat syrjäseutuja/reuna-alueita. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ytimiä ja periferioita on eri mittakaavoissa: maailmasta löytyy ydinalueita ja syrjäseutuja, mutta niitä voidaan erottaa myös valtion, maakunnan tai kunnan aluerakenteesta. Ytimissä asutus on yleensä tiheää ja kaupunkimaista ja elinkeinorakenne monipuolinen. Periferioissa on pieni väentiheys, niiden infrastruktuuri ja saavutettavuus ovat huonoja ja talousrakenne yksipuolinen. Heikosti kehittyneet periferiat ovat usein raaka-aineiden tuottajia ja voimakkaasti riippuvaisia ytimistä. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti ja eri mittakaavoissa, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. ydin Länsi-Euroopan suurkaupungit, BosWash, Suomessa pääkaupunkiseutu / periferia Siperia, Kongon sademetsäalue). c) lokaali globaali Lokaali tarkoittaa paikallista, globaali maailmanlaajuista. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ihmistoiminnan paikallinen ja maailmanlaajuinen kehitys linkittyvät toisiinsa. Maailmanlaajuisten ilmiöiden ja muutosvoimien rinnalla on paikallistumiskehitystä, lokalisaatiota, joka näkyy taloudessa, kulttuurissa ja hallinnossa. Tämä tarkoittaa mm. paikallisuuden ja paikallisesti omaleimaisten piirteiden korostamista. Esimerkiksi globaalien musiikkivaikutteiden tai ruokien levitessä ovat voimistuneet myös paikallisen musiikin tai pienimuotoisen paikallisen tuotannon arvostus. Glokalisaatio-termin maininnasta plussaa. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi ilmiön ymmärtäminen (esim. lokaali kolttasaameksi laulettu rock, kaupunginosan lähiruokapiiri, inversion aiheuttama huono ilman laatu Helsingissä / globaali Madonnan musiikki, McDonalds-ravintolaketju, ilmastonmuutos). Jokaisesta kohdasta 2p.: 0,5 p. määrittely, 0,5 p. kuvailu ja 1 p. alueellisista esimerkeistä.

4 4. Alla olevat kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina ja vuosina Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä. Tehtävä mittaa kykyä kuvata kaupungistumisilmiötä. Nimetyistä alueellisista esimerkeistä lisäplussaa. Kaupunkiväestön kasvuun liittyvä tarkastelu: kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu voimakasta (yli 6 %) kehittyvissä maissa: useissa Afrikan maissa ja arabivaltioissa. - Kaupunkiväestön kasvu kohtalaista (4,1 6,0 %) monessa Afrikan maassa, Lähi-idässä, ja Latinalaisessa Amerikassa. - Kaupunkiväestön kasvu vähäisempää Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Australiassa. kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu useilla alueilla vähäisempää kuin aiemmin, voimakkainta edelleen Afrikassa. - Kaupunkiväestön kasvu Kiinassa suurempaa kuin aiemmin, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa samansuuruista. - Kaupunkiväestön kasvu Euroopassa ja Venäjällä oli tasaantunut ja kääntynyt paikoin laskuun. - Eräissä teollisuusmaissa esiintyy vastakaupungistumista: muutetaan lähiöihin ja kaupungin rajojen ulkopuolelle, syinä kaupunkiasumisen kalleus, liikenne- ja ympäristöongelmat sekä etätyön mahdollisuudet Maailman suurkaupunkien tarkastelu: maailman suurimmat kaupungit vuonna Maailmassa oli yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja vain 7 kappaletta. - Hieman pienempiä suurkaupunkeja (5 8 miljoonaa asukasta) oli 10 kappaletta. - Noin puolet edellä mainituista suurkaupungeista sijaitsi teollisuusmaissa. Maailman suurimmat kaupungit vuonna Yli 5 ja yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja oli maailmassa useita kymmeniä ( ). - Valtaosa suurkaupungeista sijaitsi kehittyvissä maissa vain pieni osa teollisuusmaissa. - Eniten suurkaupunkeja oli Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa: esim. Kiinassa (10 kpl) ja Intiassa (8 kpl). - jotkut kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni megalopoleiksi, esim. Boswash, Los Angeles ja Tokaido - jotkut suurkaupungit ovat laajalti vaikuttavia metropoleja, esim. New York, Tokio, Hongkong ja Lontoo. Kaupungistumiskehityksen syitä - Väestönkasvu on kehittyvissä maissa suurta sekä maaseudulla että kaupungeissa. - Elinkeinorakenteen muutos: siirrytään alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin. Maaseudulta pois työntäviä tekijöitä - Väestönkasvu on voimakasta eikä ihmisille riitä töitä maataloudessa. - Maanomistusolot voivat olla vaikeat.

5 - Hallintoviranomaiset eivät kehitä maaseutua. - Hyvästä viljelymaasta on puutetta, seurauksena heikot sadot, ruuan vähyys, nälkä. - Maatyö on yksitoikkoisessa ja raskaasta. - Pitkät etäisyydet, eristyneisyys, yksinäisyys. Kaupunkeihin vetäviä tekijöitä - Kaupunkielinkeinoihin tarvitaan paljon ja monenlaista työvoimaa. - Maaseutua paremmat palkat. - Lyhyet etäisyydet, alhaiset kuljetuskustannukset, liikkumistarve vähenee, ajansäästö. - Parempi tekninen infrastruktuuri (tiestö, vesihuolto, sähkö, liikenteen eri muodot), sillä sen rakentaminen ja ylläpito on helpompaa ja edullisempaa tiiviillä alueella. - Laaja väestöpohja mahdollistaa monipuoliset tavaravalikoimat, opiskelupaikat, terveydenhuoltoja kulttuuripalvelut, harrastusmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet ja verkostoitumismahdollisuudet. - Monipuolinen arvomaailma, innovaatioiden runsaus ja tehokas leviäminen. - Muutos luo toivoa entistä paremmasta elämästä.

6 5. a) Mikä luonnonhasardi esiintyy oheisessa satelliittikuvassa ja mistä päin maailmaa kuva on otettu? Perustele vastauksesi. Kuvassa on trooppinen hirmumyrsky eli hurrikaani. Hirmumyrskyksi sen tunnistaa pyöreästä pilvimassasta ja sen keskeltä tummana pisteenä erottuvasta myrskyn silmästä. Kuvassa näkyvät Florida ja Kuuba, joten kyseinen kuva on Atlantilta. Siellä kyseisiä hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi. Samantyyppisiä myrskyjä esiintyy myös Tyynellä valtamerellä (taifuunit) ja Intian valtamerellä (trooppiset syklonit). b) Selvitä, miten kyseinen hasardi syntyy. Hirmumyrskyjä syntyy lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin leveysasteiden 6 ja 10 välillä, mutta ne liikkuvat leveysasteiden 5 ja 30 välillä. Myrskyt syntyvät meren yllä paikallisesta matalapaineesta. Syntymiseen tarvitaan paljon lämmintä (yli + 26 asteista) merivettä, joka alkaa haihtua. Ilma nousee nopeasti ylös, noin km:n korkeuteen. Vesihöyry tiivistyy pisaroiksi, vapauttaa lämpöä ja aiheuttaa voimakkaita sateita. Kohonneesta ilmasta vapautunut energia kiihdyttää coriolisilmiön synnyttämää pyörrettä. Ilmanpaine merenpinnan tasossa laskee yhä enemmän ja tuulet tuovat pyörteeseen lisää ilmaa. Myrskyn keskus eli silmä on yleensä tyyni, sillä siinä ilma painuu alas, mutta sen ympärillä tuulen nopeus on huomattavan suuri, vähintään 33 m/s. (Hirmumyrskyjen voimakkuutta mitataan asteikolla 1 5, jossa luokassa 1 tuulen nopeus on m/s, luokassa 5 yli 70 m/s.) (3 p.) c) Mihin suuntaan oletat kyseisen luonnonhasardin edenneen kuvan ottamishetken jälkeen? Hurrikaani on todennäköisimmin edennyt luoteeseen kohti Floridaa ja Yhdysvaltain kaakkoista rannikkoa. (Hirmumyrskyjen liikesuunta on pasaati- ja monsuunituulien suuntainen, mutta coriolisilmiön vaikutuksesta se kääntyy hieman.) (1 p.) Hirmumyrskyn rakennepiirroksesta plussaa. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty!

7 6. Italian alueelliset riskit ja niiden syyt Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet - Italian eteläpuolella Afrikan laatta työntyy Euraasian laatan alle, jonka johdosta Italian alueella esiintyy runsaasti maanjäristyksiä. Vesuvius Napolinlahden rannalla, Etna Sisiliassa ja Stromboli Tyrrhenanmeressä ovat aktiivisia tulivuoria. - Maanjäristyksen tai merenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksena voi syntyä tsunami. - Lumi- ja maanvyöryjen riski varsinkin pohjoisessa Alpeilla mutta myös Apenniineilla. - Kylmyyskuolemien ja paleltumien riski talvella erityisesti vuoristoalueilla. - Välimeren ilmaston kuivat ja kuumat kesät lisäävät metsä- ja pensaspalojen riskiä. Riski on suurin Apenniinien niemimaan eteläosissa, Sisiliassa ja Sardiniassa. - Kesän kuivuus voi vaikuttaa satoihin, ja helteet ovat riski sairaille ja vanhuksille. Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet - Maaperä on altis eroosiolle kesän kuumuuden ja kasvillisuuden häviämisen seurauksena, suuri väentiheys lisää riskiä. - Jätehuollon ongelmia esim. Napolissa - Välimeren saastuminen: mereen tulee jätteitä ja kemikaaleja tiheään asutuilta rannikoilta ja laivoista, suljetun merialueen vesi vaihtuu vain hitaasti, vilkkaasti liikennöidyllä merellä on suuri teknisten onnettomuuksien, esim. öljyonnettomuuksien riski. - Italia kuuluu biodiversiteettinsä puolesta Välimeren hot spot -alueeseen. Suuri väentiheys, matkailijat ja ympäristön muutokset ovat riski alueen biodiversiteetille. Laivojen painolastivesiä päästetään mereen, mukana voi olla vieraslajeja. - Ilmaston lämpeneminen lisää kesän kuumuutta, seurauksena kuivuus ja vesipula. - Ilmaston lämpeneminen lisää myrskyjen, sateiden ja tulvien riskiä. Pojoki on tulvinut yläjuoksullaan. - Ilmaston lämpeneminen voi nostaa Adrianmeren pintaa niin että rannikkokaupungit, mm. historiallinen Venetsia ovat vaarassa. Ihmiskunnan riskit ja riskialueet - Vauraan Pohjois-Italian ja köyhän Etelä-Italian varallisuuserot tuovat yhteiskunnallisia jännitteitä ja riskejä. - Köyhyyttä seuraava eriarvoistuminen voi johtaa monipuolisiin ongelmiin ja rikollisuuteen. - Järjestäytynyttä rikollisuutta varsinkin maan eteläosissa. - Italian viime vuosien talousongelmat ovat johtaneet poliittisiin ristiriitoihin, johon on haettu ratkaisua mm. henkilövaihdoksilla. - Maahan tulee laivoilla pakolaisia Afrikasta. Hyvässä vastauksessa riskejä on käsitelty monipuolisesti.

8 7. Luonnonolot aluetutkimuskurssilla tutkimallasi alueella. Havainnollista lisäksi tutkimusalueesi pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Nimeä alue. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas käyttää maantieteellisiä käsitteitä, miten hän tuo esille alueellisia eroja tutkimusalueen luonnonoloissa ja miten hyvin hän havainnollistaa kartan tai profiilin avulla alueen pinnanmuotojen vaihtelua. Tutkimusalueen luonnonolojen kuvaus Kuvauksen luonne ja yleistämisaste vaihtelevat tutkimusalueen aluetason mukaan. Tutkittavasta alueesta kuvataan maankamara (esim. korkokuva, maaperä, kallioperä, maannostyyppi) vesistöt (esim. meret, järvet, joet, valuma-alueet, vesien tila) ilmasto (esim. lämpötila ja sen vaihtelu eri vuodenaikoina, sateiden jakautuminen, tuulet, säätilojen vaihtelu) kasvillisuus ja eläimistö (kasvillisuusalueet, metsät, suot, niityt jne.) (4 p.) Alueen pinnanmuotojen havainnollistaminen Kokelas voi havainnollistaa pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan tai profiilin oikeellisuuteen ja selkeyteen sekä siihen, että kartan yhteydessä on esitetty otsikko, mittakaava, (pohjoisnuoli) ja käytettyjen karttamerkkien selite, ja myös profiili sisältää otsikon ja tarvittavat selitteet.

9 8. Paikannuksen ja paikkatiedon käyttötapoja ja sovellusmahdollisuuksia Yhteiskunta tuottaa jatkuvasti paikkatietoa maanmittauksin, kaukokartoituksella ja erilaisissa ympäristön kartoituksissa. Huomattava osa tilastotiedoista on suoraan paikkatietoa tai voidaan sellaiseksi muuttaa. Myös vanhoja aineistoja digitoidaan ja otetaan paikkatietokäyttöön. Tarkan paikannuksen avulla voidaan tuottaa paikkatietoa tai löytää oikea sijainti tai reitti. Paikannusta ja paikkatietoa voidaan soveltaa esim. - Tutkimus- ja suunnittelukäytössä: kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, ympäristöja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ja erilaisissa selvityksissä. - Viranomaiskäytössä: palo- ja pelastustoimi, armeija, johtokartat ja maanalaisten putkien sijainnin määrittäminen - Arjen elämässä: palvelujen sijainnin, paikkojen tai reittien hakeminen autonavigaattorilla tai netistä, sosiaalisen media, geokätkentä. - Yritysten sovelluksissa: asiakastietokannat, reitti- ja kustannusoptimoinnit, paikkatietoa hyödyntävät internet-palvelut. - Ilmiöiden ja tilastoaineistojen visuaalisessa kuvaamisessa: kaukokartoitusaineistojen, karttojen tai muiden paikkatietoa sisältävien visuaalisten esitysten tuottaminen. Vaaditaan vähintään kolme toisistaan eroavaa käyttötapaa tai sovellusmahdollisuutta (ei välttämättä tarvitse olla yläpuolella mainituista kategorioista). Käsitteiden määrittelyllä (paikannus ja paikkatieto) voi korvata vastauksen puutteita. (max. 2 p.)

10 +9. Aavikoituminen globaalina ongelmana Aavikoitumisen seurauksena maa muuttuu aavikoksi arideilla alueilla, kun kasvipeite häviää tai hävitetään, tai kun maa peittyy hiekkaan. Esiintyminen: Aavikoituminen on yleisintä aavikoiden reunamilla, jossa syntyy aavikoituvia laikkuja tai vyöhykkeitä ja/tai hiekka valtaa kasvipeitteisiä alueita, esim. Sahelin alue. Aavikot sijaitsevat globaaleilla korkeapainevyöhykkeillä (Sahara), kylmien merivirtojen äärellä (Namibin aavikko ja Atacama), sisämaassa (Gobin aavikko) tai kuivien, vuoriston ylittäneiden laskutuulten vaikutuspiirissä (Patagonia). (2p.) Syyt: Aavikoitumisen aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa. Syitä ovat liian suuret karjalaumat/ylilaiduntaminen (esim. myös USA ja Australia). Ylilaidunnus kuluttaa maaperää ja heikentää kasvipeitettä, lisää tuulieroosiota. Polttopuiden keruu ja ruohon poltto hävittävät kasvipeitettä. Väestön kasvaessa viljelymaan ja muiden luonnonvarojen käyttö tehostuu yli kantokyvyn. Aavikoitumista voi aiheuttaa myös liian tehokas ja laamittainen maatalous, jolloin tuuli voi kuljettaa hedelmällisen pintamaan pois, esim. USA:n Dust Bowl. Alueet kuivuvat myös runsaan keinokastelun vuoksi, kun maaperän vesivarastot hupenevat. Myös turismi ja kaupungistuminen lisäävät veden kulutusta. Metsien hakkuut lisäävät eroosiota ja voivat aiheuttaa alueen kuivumista. Ilmastonmuutoksen/ilmaston lämpenemisen seurauksena haihtuminen lisääntyy ja ilmaston on ennustettu kuivuvan monilla alueilla, mm. Välimeren piirissä, jolloin kasvipeite heikkenee. Pitkien kuivuuskausien riski kasvaa monilla alueilla. Kun alueella on vähemmän haihduttavaa kasvillisuutta, sademäärät pienenevät edelleen. Haihtuminen lisää (kasteltujen) viljelymaiden suolaantumista suola-aavikoita. (3 p.) Seuraukset: Kasvipeitteen heiketessä tuuli- ja vesieroosio lisääntyvät, syntyy pöly- ja hiekkamyrskyjä, hiekka leviää viljelyalueille. Lisääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Aavikoituvat viljelyalueet vaikeuttavat ravinnontuotantoa, ruuan hinta nousee. Viljelykelpoinen maa-ala vähenee. Kuivuus ja aavikoituminen aiheuttavat ruuan puutetta ja ympäristöpakolaisuutta. Siemenviljakin syödään. Nälänhädät, köyhyys ja aseelliset konfliktit lisääntyvät (Afrikka). Vesistöissä virtaavan veden määrä vähenee ja veden laatu heikkenee, seurauksena on puute puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä sekä terveysongelmia. Kasvipeitteen heikentyessä vettä pidättyy vähemmän, jolloin ajoittaiset tulvat suistoalueilla ja jokilaaksoissa pahenevat. Elintarvikkeiden maailmankauppa häiriintyy. (2 3 p.) Varautuminen: Väestönkasvun rajoittaminen, siemenviljan varastointi, viljelijöiden kouluttaminen Sään ja vesitalouden seurantaohjelmat Metsien istutukset ja suojelu, laiduntavien eläinten määrän säätely Hiekkapinnan sitominen (aidat, istutukset, katteet) Sopivien viljelymenetelmien kehittäminen ja käyttö, viljelykasvien jalostus kuivuutta ja suolaa sietäviksi, teknologian kehittäminen (suolan poisto merivedestä) Kansainväliset sopimukset (elintarvikkeiden maailmankauppa, vesistöjen käyttö, ilmastosopimukset/päästöjen vähentäminen) (1 2 p.)

11 10. Kesällä 2012 pidetään Rio de Janeirossa kestävän kehityksen konferenssi Rio+20, jossa köyhyyden poistamisen ohella tarkastellaan muitakin kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Konferenssia on valmisteltu mm. YK:n asettamassa kestävän kehityksen paneelissa, joka on visioinut vihreän talouden kehitysmallia. Vastaa oheisia aineistoja hyväksi käyttäen seuraaviin Rio+20 -konferenssia koskeviin tehtäviin: a) Mitä köyhyydellä tarkoitetaan? Miten äärimmäinen köyhyys vaihtelee alueellisesti maapallolla? Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten päiväansiot ovat alle kaksi dollaria päivässä (40 % maailman väestöstä). Äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ihmisillä on käytettävissä vain alle dollari (nykyisin 1,25 dollaria) päivässä (20 % maailman väestöstä). Köyhiä ihmisiä on suhteellisesti eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä- Aasiassa, missä myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on suurin. (3 p.) Harmaalla värillä merkittyjen alueiden ansiokkaasta pohdinnasta plussaa. b) Mitä vihreällä taloudella ymmärretään? Miksi Rio+20 -konferenssissa on tärkeää kytkeä yhteen erilaisia kestävän kehityksen ulottuvuuksia? Lähtökohtana on kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien tunteminen (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen). Vihreä talous perustuu sellaiseen toimintaan, joka lisää hyvinvointia ja tähtää samalla materiaali- ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan. Vihreä talous on keino poistaa köyhyys tai ainakin vähentää köyhyyttä ja siirtyä samalla kestävään kehitykseen. Vihreä talous on globaalisti vastuullista, vähähiilistä, kierrättävää ja luontoa säästävää. Vihreä talous turvaa sen, että luonnon ekosysteemien tarjoamat palvelut riittävät myös tuleville sukupolville. Vihreässä taloudessa ihmiskunnan talous on sopeutettu maapallon ekologisten järjestelmien asettamiin rajoihin. Talouskasvu on saatu kytkettyä irti luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvusta. Vihreä talous on sosiaalisesti vastuullista ja se takaa ihmisille kohtuullisen ja tasapainoisen hyvinvoinnin. Vihreässä taloudessa ympäristönäkökulma sisällytetään kaikkiin keskeisiin taloudellisiin päätöksentekoprosesseihin. Verokannustimet, kestävä liikenne, energiatehokas rakentaminen, kestävä energiankäyttö, maatalous ja vesihuolto jne. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien kytkeminen on tärkeää, sillä luonnonjärjestelmä on keskeinen osa taloudellista järjestelmää: se on talouden luonnonvaraperusta, joka tuottaa hyvinvointia. Ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyy Rio+20 -konferenssissa siten myös inhimillisen hyvinvoinnin näkökulma. (4 p.) c) Rio+20 -konferenssin valmistelun yhteydessä on keskusteltu myös taloudellisesta kasvusta luopumisesta. Miten kasvusta luopumista voidaan perustella? On nähty, että ympäristöasiat ovat olleet liian heikosti esillä kestävän kehityksen toteuttamisessa. On tuotu esille, että taloudellisella kasvulla on yhteys paitsi ympäristökriisiin myös ihmisten henkiseen hyvinvointiin (pahoinvointiin: tyytyväisyys elämään, henkinen terveys ja onnellisuus). On kyseenalaistettu rikkaiden maiden kulutukseen perustuva jatkuvan talouskasvun oletus. On korostettu tarvetta asettaa talouskasvulle ympäristölliset ja yhteiskunnalliset rajat ja muuttaa yhteiskunnan kulutusmyönteistä kulttuuria.

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 3.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Rooma Noin 61 miljoonaa Uskonto Valuutta Pinta-ala Katolilaisia 90%, muslimeja 2%, muita uskontoja

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

5.8 Maantieto/Maantiede

5.8 Maantieto/Maantiede 5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Kenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus

Kenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus Kenttätyö Riekkola Maanantaina 8.9. teemme mittauksia ja havaintoja Riekkolan alueen elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä. Opimme tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nämä tekijät ovat toisistaan

Lisätiedot

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot