Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f."

Transkriptio

1 Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Biologi- och geografi lärarnas förbund BGLF r.f. YO-KOKEEN MAANTIETEEN TEHTÄVIEN PISTEYTYSSUOSITUS KEVÄT TYÖRYHMÄ: Anu Brunila-Kovanen, Pirjo Hellemaa, Lea Houtsonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta, Jarmo Kankkunen, Ullariikka Korja, Katariina Kosonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen ja Olli Ruth. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty! 1. Vastaa perustellen: a) Mistä vuorovesi-ilmiö johtuu? Vuorovesi-ilmiöllä tarkoitetaan säännöllistä 1-2 kertaa vuorokaudessa toistuvaa vedenpinnan korkeuden vaihtelua (vuoksi ja luode), joka aiheutuu Kuun ja Auringon vetovoimasta sekä maan pyörimisestä (kuvitteellisen) akselinsa ympäri. Kuun vetovoima saa aikaan nousuveden eli vuoksen, kun Kuu on kyseisen paikan kohdalla. Maa ja Kuu kiertävät yhteistä massakeskipistettään. Kuun vetovoima on heikoimmillaan kauimpana Kuusta ja siksi toinen vuoksiaalto havaitaan maapallolla vastakkaisella puolella Kuuta. Myös rannan muodot ja meren syvyys vaikuttavat vuoroveden korkeuteen. b) Mistä vuodenaikojen vaihtelu johtuu? Maapallo kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri kerran vuodessa. Maapallon kuvitteellinen akseli on 23,5 astetta kalteva ja sen kallistussuunta kiertoradan tason suhteen pysyy samana läpi vuoden. Akselin kaltevuuden takia pohjoinen pallonpuolisko saa kesäisin enemmän Auringon säteilyä kuin eteläinen ja talvella vastaavasti eteläinen pallonpuolisko enemmän kuin pohjoinen. c) Miksi päiväntasaajalla on lämpimämpää kuin Suomessa? Maan pyöreästä muodosta seuraa, että samansuuruinen auringon (lämpö)säteilymäärä jakaantuu napojen lähellä laajemmalle alueelle kuin päiväntasaajalla eli pintaalayksikköä kohden (lämpö)säteilyä saadaan kaikkein eniten päiväntasaajalla. Suomessa auringonsäteily joutuu kulkemaan pidemmän matkan ilmakehän lävitse, mikä osaltaan vähentää maanpinnalle saapuvaa auringonsäteilyä. + Faktat oikein esittävä piirros voi korvata puutteita vastauksessa

2 2. Oheisella Vaasan eteläpuolelta olevalla kartalla on pyöreähkö peltoaukea (Söderfjärden). a) Mikä geomorfologinen muodostuma kyseinen peltoaukeama on ja mikä tekijä on aiheuttanut muodostuman synnyn ja sen pyöreähkön muodon? Meteoriittikraatteri. Kraatterin ja sen pyöreän muodon on aiheuttanut maanpinnalle pudonneen suurehkon meteorin isku. (Maasta sinkoutunut kiviaines muodostaa reunavallin, kraatterin reunat kohoavat ympäristöä korkeammalle. Meteoriittikraatterit voidaan tunnistaa iskun sokkiaallon vaikutuksesta syntyneistä kivilajeista.) Kuivatun merenlahden luonnehdinta tuottaa yhden pisteen. b) Mikä on peltoaukean läpimitta maastossa pohjois eteläsuunnassa? (1 p.) Noin 6 km (5 6 km) c) Mikä on peltoaukean korkeus suhteessa merenpinnan tasoon? (1 p.) Peltoaukealta löytyy 0 m korkeuskäyrä, jonka sisäpuolella korkeus on alle merenpinnan tason (syvänkö). Suurin osa peltoaukeasta on merenpinnan yläpuolella (alle 20 m merenpinnasta). (Korkeuskäyrät on piirretty Helsingin 1960 keskimääräisen merenpinnan tason mukaan, joten maankohoaminen on muuttanut tilannetta.) d) Miksi asutusta on vain peltoaukean reunoilla? (1 p.) Peltoaukea on vanha merenlahti, joka on kuivattu viljelymaaksi ja pidetään kuivana vettä pumppuamalla. Tulvaherkkä/kostea alue, jonka keskellä on veteen kerrostunutta savea ja liejua. Kraatterin reunamilla maaperä on kuivempaa ja kovempaa, joten se sopii paremmin rakentamiseen. Samalla hyvää kivetöntä peltomaata säästyy viljelykäyttöön. e) Mikä endogeeninen prosessi vaikuttaa voimakkaasti Vaasan seudulla? (1 p.) Maankohoaminen johtuu siitä, että viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana jäätikön painon alla syvemmälle vaippaan (astenosfääriin) painunut maankuori (litosfääri) palaa takaisin tasapainotilaan (isostasia). (Vaasan seudulla maa kohoaa merestä noin 8 mm vuodessa.)

3 3. Miten seuraavat maantieteelliset käsitteet kuvaavat ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla? Selitä käsitteet ja anna niistä alueelliset esimerkit. a) oikumeeni anoikumeeni Oikumeeni tarkoittaa maapallon asuttua aluetta, anoikumeeni asumatonta. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Maanviljelyksen yleistymisen myötä ihmiset asettuivat asumaan ilmastoltaan edullisille seuduille, hyvien kulkuyhteyksien ja resurssien äärelle, kuten rannikoille ja hedelmällisille jokivarsille. Asumattomia seutuja ovat olleet äärimmäisen kylmät, kuumat tai vaikeakulkuiset alueet, kuten aavikot, vuoristot ja erämaat. Maapallon asuttu alue on kuitenkin jatkuvasti laajentunut ihmisten määrän kasvaessa ja teknisten keksintöjenkin vuoksi. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. oikumeeni Tonava-joen laakso / anoikumeeni Gobin aavikko). b) ydin periferia Ytimet ovat vilkkaan ihmistoiminnan, talouden ja kulttuurin keskuksia. Periferiat puolestaan ovat syrjäseutuja/reuna-alueita. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ytimiä ja periferioita on eri mittakaavoissa: maailmasta löytyy ydinalueita ja syrjäseutuja, mutta niitä voidaan erottaa myös valtion, maakunnan tai kunnan aluerakenteesta. Ytimissä asutus on yleensä tiheää ja kaupunkimaista ja elinkeinorakenne monipuolinen. Periferioissa on pieni väentiheys, niiden infrastruktuuri ja saavutettavuus ovat huonoja ja talousrakenne yksipuolinen. Heikosti kehittyneet periferiat ovat usein raaka-aineiden tuottajia ja voimakkaasti riippuvaisia ytimistä. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti ja eri mittakaavoissa, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi paikannimistön tuntemus ja ilmiön ymmärtäminen (esim. ydin Länsi-Euroopan suurkaupungit, BosWash, Suomessa pääkaupunkiseutu / periferia Siperia, Kongon sademetsäalue). c) lokaali globaali Lokaali tarkoittaa paikallista, globaali maailmanlaajuista. Taustaa arvioinnin pohjaksi: Ihmistoiminnan paikallinen ja maailmanlaajuinen kehitys linkittyvät toisiinsa. Maailmanlaajuisten ilmiöiden ja muutosvoimien rinnalla on paikallistumiskehitystä, lokalisaatiota, joka näkyy taloudessa, kulttuurissa ja hallinnossa. Tämä tarkoittaa mm. paikallisuuden ja paikallisesti omaleimaisten piirteiden korostamista. Esimerkiksi globaalien musiikkivaikutteiden tai ruokien levitessä ovat voimistuneet myös paikallisen musiikin tai pienimuotoisen paikallisen tuotannon arvostus. Glokalisaatio-termin maininnasta plussaa. Alueelliset esimerkit: Opiskelija voi mainita näitä vapaasti, mutta esimerkeistä on käytävä ilmi ilmiön ymmärtäminen (esim. lokaali kolttasaameksi laulettu rock, kaupunginosan lähiruokapiiri, inversion aiheuttama huono ilman laatu Helsingissä / globaali Madonnan musiikki, McDonalds-ravintolaketju, ilmastonmuutos). Jokaisesta kohdasta 2p.: 0,5 p. määrittely, 0,5 p. kuvailu ja 1 p. alueellisista esimerkeistä.

4 4. Alla olevat kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina ja vuosina Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä. Tehtävä mittaa kykyä kuvata kaupungistumisilmiötä. Nimetyistä alueellisista esimerkeistä lisäplussaa. Kaupunkiväestön kasvuun liittyvä tarkastelu: kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu voimakasta (yli 6 %) kehittyvissä maissa: useissa Afrikan maissa ja arabivaltioissa. - Kaupunkiväestön kasvu kohtalaista (4,1 6,0 %) monessa Afrikan maassa, Lähi-idässä, ja Latinalaisessa Amerikassa. - Kaupunkiväestön kasvu vähäisempää Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Australiassa. kaupunkiväestön kasvu Kaupunkiväestön kasvu useilla alueilla vähäisempää kuin aiemmin, voimakkainta edelleen Afrikassa. - Kaupunkiväestön kasvu Kiinassa suurempaa kuin aiemmin, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa samansuuruista. - Kaupunkiväestön kasvu Euroopassa ja Venäjällä oli tasaantunut ja kääntynyt paikoin laskuun. - Eräissä teollisuusmaissa esiintyy vastakaupungistumista: muutetaan lähiöihin ja kaupungin rajojen ulkopuolelle, syinä kaupunkiasumisen kalleus, liikenne- ja ympäristöongelmat sekä etätyön mahdollisuudet Maailman suurkaupunkien tarkastelu: maailman suurimmat kaupungit vuonna Maailmassa oli yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja vain 7 kappaletta. - Hieman pienempiä suurkaupunkeja (5 8 miljoonaa asukasta) oli 10 kappaletta. - Noin puolet edellä mainituista suurkaupungeista sijaitsi teollisuusmaissa. Maailman suurimmat kaupungit vuonna Yli 5 ja yli 8 miljoonan asukkaan kaupunkeja oli maailmassa useita kymmeniä ( ). - Valtaosa suurkaupungeista sijaitsi kehittyvissä maissa vain pieni osa teollisuusmaissa. - Eniten suurkaupunkeja oli Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa: esim. Kiinassa (10 kpl) ja Intiassa (8 kpl). - jotkut kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni megalopoleiksi, esim. Boswash, Los Angeles ja Tokaido - jotkut suurkaupungit ovat laajalti vaikuttavia metropoleja, esim. New York, Tokio, Hongkong ja Lontoo. Kaupungistumiskehityksen syitä - Väestönkasvu on kehittyvissä maissa suurta sekä maaseudulla että kaupungeissa. - Elinkeinorakenteen muutos: siirrytään alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin. Maaseudulta pois työntäviä tekijöitä - Väestönkasvu on voimakasta eikä ihmisille riitä töitä maataloudessa. - Maanomistusolot voivat olla vaikeat.

5 - Hallintoviranomaiset eivät kehitä maaseutua. - Hyvästä viljelymaasta on puutetta, seurauksena heikot sadot, ruuan vähyys, nälkä. - Maatyö on yksitoikkoisessa ja raskaasta. - Pitkät etäisyydet, eristyneisyys, yksinäisyys. Kaupunkeihin vetäviä tekijöitä - Kaupunkielinkeinoihin tarvitaan paljon ja monenlaista työvoimaa. - Maaseutua paremmat palkat. - Lyhyet etäisyydet, alhaiset kuljetuskustannukset, liikkumistarve vähenee, ajansäästö. - Parempi tekninen infrastruktuuri (tiestö, vesihuolto, sähkö, liikenteen eri muodot), sillä sen rakentaminen ja ylläpito on helpompaa ja edullisempaa tiiviillä alueella. - Laaja väestöpohja mahdollistaa monipuoliset tavaravalikoimat, opiskelupaikat, terveydenhuoltoja kulttuuripalvelut, harrastusmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet ja verkostoitumismahdollisuudet. - Monipuolinen arvomaailma, innovaatioiden runsaus ja tehokas leviäminen. - Muutos luo toivoa entistä paremmasta elämästä.

6 5. a) Mikä luonnonhasardi esiintyy oheisessa satelliittikuvassa ja mistä päin maailmaa kuva on otettu? Perustele vastauksesi. Kuvassa on trooppinen hirmumyrsky eli hurrikaani. Hirmumyrskyksi sen tunnistaa pyöreästä pilvimassasta ja sen keskeltä tummana pisteenä erottuvasta myrskyn silmästä. Kuvassa näkyvät Florida ja Kuuba, joten kyseinen kuva on Atlantilta. Siellä kyseisiä hirmumyrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi. Samantyyppisiä myrskyjä esiintyy myös Tyynellä valtamerellä (taifuunit) ja Intian valtamerellä (trooppiset syklonit). b) Selvitä, miten kyseinen hasardi syntyy. Hirmumyrskyjä syntyy lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin leveysasteiden 6 ja 10 välillä, mutta ne liikkuvat leveysasteiden 5 ja 30 välillä. Myrskyt syntyvät meren yllä paikallisesta matalapaineesta. Syntymiseen tarvitaan paljon lämmintä (yli + 26 asteista) merivettä, joka alkaa haihtua. Ilma nousee nopeasti ylös, noin km:n korkeuteen. Vesihöyry tiivistyy pisaroiksi, vapauttaa lämpöä ja aiheuttaa voimakkaita sateita. Kohonneesta ilmasta vapautunut energia kiihdyttää coriolisilmiön synnyttämää pyörrettä. Ilmanpaine merenpinnan tasossa laskee yhä enemmän ja tuulet tuovat pyörteeseen lisää ilmaa. Myrskyn keskus eli silmä on yleensä tyyni, sillä siinä ilma painuu alas, mutta sen ympärillä tuulen nopeus on huomattavan suuri, vähintään 33 m/s. (Hirmumyrskyjen voimakkuutta mitataan asteikolla 1 5, jossa luokassa 1 tuulen nopeus on m/s, luokassa 5 yli 70 m/s.) (3 p.) c) Mihin suuntaan oletat kyseisen luonnonhasardin edenneen kuvan ottamishetken jälkeen? Hurrikaani on todennäköisimmin edennyt luoteeseen kohti Floridaa ja Yhdysvaltain kaakkoista rannikkoa. (Hirmumyrskyjen liikesuunta on pasaati- ja monsuunituulien suuntainen, mutta coriolisilmiön vaikutuksesta se kääntyy hieman.) (1 p.) Hirmumyrskyn rakennepiirroksesta plussaa. Suosituksen kaikenlainen kopiointi on kielletty!

7 6. Italian alueelliset riskit ja niiden syyt Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet - Italian eteläpuolella Afrikan laatta työntyy Euraasian laatan alle, jonka johdosta Italian alueella esiintyy runsaasti maanjäristyksiä. Vesuvius Napolinlahden rannalla, Etna Sisiliassa ja Stromboli Tyrrhenanmeressä ovat aktiivisia tulivuoria. - Maanjäristyksen tai merenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksena voi syntyä tsunami. - Lumi- ja maanvyöryjen riski varsinkin pohjoisessa Alpeilla mutta myös Apenniineilla. - Kylmyyskuolemien ja paleltumien riski talvella erityisesti vuoristoalueilla. - Välimeren ilmaston kuivat ja kuumat kesät lisäävät metsä- ja pensaspalojen riskiä. Riski on suurin Apenniinien niemimaan eteläosissa, Sisiliassa ja Sardiniassa. - Kesän kuivuus voi vaikuttaa satoihin, ja helteet ovat riski sairaille ja vanhuksille. Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet - Maaperä on altis eroosiolle kesän kuumuuden ja kasvillisuuden häviämisen seurauksena, suuri väentiheys lisää riskiä. - Jätehuollon ongelmia esim. Napolissa - Välimeren saastuminen: mereen tulee jätteitä ja kemikaaleja tiheään asutuilta rannikoilta ja laivoista, suljetun merialueen vesi vaihtuu vain hitaasti, vilkkaasti liikennöidyllä merellä on suuri teknisten onnettomuuksien, esim. öljyonnettomuuksien riski. - Italia kuuluu biodiversiteettinsä puolesta Välimeren hot spot -alueeseen. Suuri väentiheys, matkailijat ja ympäristön muutokset ovat riski alueen biodiversiteetille. Laivojen painolastivesiä päästetään mereen, mukana voi olla vieraslajeja. - Ilmaston lämpeneminen lisää kesän kuumuutta, seurauksena kuivuus ja vesipula. - Ilmaston lämpeneminen lisää myrskyjen, sateiden ja tulvien riskiä. Pojoki on tulvinut yläjuoksullaan. - Ilmaston lämpeneminen voi nostaa Adrianmeren pintaa niin että rannikkokaupungit, mm. historiallinen Venetsia ovat vaarassa. Ihmiskunnan riskit ja riskialueet - Vauraan Pohjois-Italian ja köyhän Etelä-Italian varallisuuserot tuovat yhteiskunnallisia jännitteitä ja riskejä. - Köyhyyttä seuraava eriarvoistuminen voi johtaa monipuolisiin ongelmiin ja rikollisuuteen. - Järjestäytynyttä rikollisuutta varsinkin maan eteläosissa. - Italian viime vuosien talousongelmat ovat johtaneet poliittisiin ristiriitoihin, johon on haettu ratkaisua mm. henkilövaihdoksilla. - Maahan tulee laivoilla pakolaisia Afrikasta. Hyvässä vastauksessa riskejä on käsitelty monipuolisesti.

8 7. Luonnonolot aluetutkimuskurssilla tutkimallasi alueella. Havainnollista lisäksi tutkimusalueesi pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Nimeä alue. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas käyttää maantieteellisiä käsitteitä, miten hän tuo esille alueellisia eroja tutkimusalueen luonnonoloissa ja miten hyvin hän havainnollistaa kartan tai profiilin avulla alueen pinnanmuotojen vaihtelua. Tutkimusalueen luonnonolojen kuvaus Kuvauksen luonne ja yleistämisaste vaihtelevat tutkimusalueen aluetason mukaan. Tutkittavasta alueesta kuvataan maankamara (esim. korkokuva, maaperä, kallioperä, maannostyyppi) vesistöt (esim. meret, järvet, joet, valuma-alueet, vesien tila) ilmasto (esim. lämpötila ja sen vaihtelu eri vuodenaikoina, sateiden jakautuminen, tuulet, säätilojen vaihtelu) kasvillisuus ja eläimistö (kasvillisuusalueet, metsät, suot, niityt jne.) (4 p.) Alueen pinnanmuotojen havainnollistaminen Kokelas voi havainnollistaa pinnanmuotoja kartan tai profiilin avulla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan tai profiilin oikeellisuuteen ja selkeyteen sekä siihen, että kartan yhteydessä on esitetty otsikko, mittakaava, (pohjoisnuoli) ja käytettyjen karttamerkkien selite, ja myös profiili sisältää otsikon ja tarvittavat selitteet.

9 8. Paikannuksen ja paikkatiedon käyttötapoja ja sovellusmahdollisuuksia Yhteiskunta tuottaa jatkuvasti paikkatietoa maanmittauksin, kaukokartoituksella ja erilaisissa ympäristön kartoituksissa. Huomattava osa tilastotiedoista on suoraan paikkatietoa tai voidaan sellaiseksi muuttaa. Myös vanhoja aineistoja digitoidaan ja otetaan paikkatietokäyttöön. Tarkan paikannuksen avulla voidaan tuottaa paikkatietoa tai löytää oikea sijainti tai reitti. Paikannusta ja paikkatietoa voidaan soveltaa esim. - Tutkimus- ja suunnittelukäytössä: kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, ympäristöja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ja erilaisissa selvityksissä. - Viranomaiskäytössä: palo- ja pelastustoimi, armeija, johtokartat ja maanalaisten putkien sijainnin määrittäminen - Arjen elämässä: palvelujen sijainnin, paikkojen tai reittien hakeminen autonavigaattorilla tai netistä, sosiaalisen media, geokätkentä. - Yritysten sovelluksissa: asiakastietokannat, reitti- ja kustannusoptimoinnit, paikkatietoa hyödyntävät internet-palvelut. - Ilmiöiden ja tilastoaineistojen visuaalisessa kuvaamisessa: kaukokartoitusaineistojen, karttojen tai muiden paikkatietoa sisältävien visuaalisten esitysten tuottaminen. Vaaditaan vähintään kolme toisistaan eroavaa käyttötapaa tai sovellusmahdollisuutta (ei välttämättä tarvitse olla yläpuolella mainituista kategorioista). Käsitteiden määrittelyllä (paikannus ja paikkatieto) voi korvata vastauksen puutteita. (max. 2 p.)

10 +9. Aavikoituminen globaalina ongelmana Aavikoitumisen seurauksena maa muuttuu aavikoksi arideilla alueilla, kun kasvipeite häviää tai hävitetään, tai kun maa peittyy hiekkaan. Esiintyminen: Aavikoituminen on yleisintä aavikoiden reunamilla, jossa syntyy aavikoituvia laikkuja tai vyöhykkeitä ja/tai hiekka valtaa kasvipeitteisiä alueita, esim. Sahelin alue. Aavikot sijaitsevat globaaleilla korkeapainevyöhykkeillä (Sahara), kylmien merivirtojen äärellä (Namibin aavikko ja Atacama), sisämaassa (Gobin aavikko) tai kuivien, vuoriston ylittäneiden laskutuulten vaikutuspiirissä (Patagonia). (2p.) Syyt: Aavikoitumisen aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa. Syitä ovat liian suuret karjalaumat/ylilaiduntaminen (esim. myös USA ja Australia). Ylilaidunnus kuluttaa maaperää ja heikentää kasvipeitettä, lisää tuulieroosiota. Polttopuiden keruu ja ruohon poltto hävittävät kasvipeitettä. Väestön kasvaessa viljelymaan ja muiden luonnonvarojen käyttö tehostuu yli kantokyvyn. Aavikoitumista voi aiheuttaa myös liian tehokas ja laamittainen maatalous, jolloin tuuli voi kuljettaa hedelmällisen pintamaan pois, esim. USA:n Dust Bowl. Alueet kuivuvat myös runsaan keinokastelun vuoksi, kun maaperän vesivarastot hupenevat. Myös turismi ja kaupungistuminen lisäävät veden kulutusta. Metsien hakkuut lisäävät eroosiota ja voivat aiheuttaa alueen kuivumista. Ilmastonmuutoksen/ilmaston lämpenemisen seurauksena haihtuminen lisääntyy ja ilmaston on ennustettu kuivuvan monilla alueilla, mm. Välimeren piirissä, jolloin kasvipeite heikkenee. Pitkien kuivuuskausien riski kasvaa monilla alueilla. Kun alueella on vähemmän haihduttavaa kasvillisuutta, sademäärät pienenevät edelleen. Haihtuminen lisää (kasteltujen) viljelymaiden suolaantumista suola-aavikoita. (3 p.) Seuraukset: Kasvipeitteen heiketessä tuuli- ja vesieroosio lisääntyvät, syntyy pöly- ja hiekkamyrskyjä, hiekka leviää viljelyalueille. Lisääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Aavikoituvat viljelyalueet vaikeuttavat ravinnontuotantoa, ruuan hinta nousee. Viljelykelpoinen maa-ala vähenee. Kuivuus ja aavikoituminen aiheuttavat ruuan puutetta ja ympäristöpakolaisuutta. Siemenviljakin syödään. Nälänhädät, köyhyys ja aseelliset konfliktit lisääntyvät (Afrikka). Vesistöissä virtaavan veden määrä vähenee ja veden laatu heikkenee, seurauksena on puute puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä sekä terveysongelmia. Kasvipeitteen heikentyessä vettä pidättyy vähemmän, jolloin ajoittaiset tulvat suistoalueilla ja jokilaaksoissa pahenevat. Elintarvikkeiden maailmankauppa häiriintyy. (2 3 p.) Varautuminen: Väestönkasvun rajoittaminen, siemenviljan varastointi, viljelijöiden kouluttaminen Sään ja vesitalouden seurantaohjelmat Metsien istutukset ja suojelu, laiduntavien eläinten määrän säätely Hiekkapinnan sitominen (aidat, istutukset, katteet) Sopivien viljelymenetelmien kehittäminen ja käyttö, viljelykasvien jalostus kuivuutta ja suolaa sietäviksi, teknologian kehittäminen (suolan poisto merivedestä) Kansainväliset sopimukset (elintarvikkeiden maailmankauppa, vesistöjen käyttö, ilmastosopimukset/päästöjen vähentäminen) (1 2 p.)

11 10. Kesällä 2012 pidetään Rio de Janeirossa kestävän kehityksen konferenssi Rio+20, jossa köyhyyden poistamisen ohella tarkastellaan muitakin kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Konferenssia on valmisteltu mm. YK:n asettamassa kestävän kehityksen paneelissa, joka on visioinut vihreän talouden kehitysmallia. Vastaa oheisia aineistoja hyväksi käyttäen seuraaviin Rio+20 -konferenssia koskeviin tehtäviin: a) Mitä köyhyydellä tarkoitetaan? Miten äärimmäinen köyhyys vaihtelee alueellisesti maapallolla? Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten päiväansiot ovat alle kaksi dollaria päivässä (40 % maailman väestöstä). Äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ihmisillä on käytettävissä vain alle dollari (nykyisin 1,25 dollaria) päivässä (20 % maailman väestöstä). Köyhiä ihmisiä on suhteellisesti eniten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä- Aasiassa, missä myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on suurin. (3 p.) Harmaalla värillä merkittyjen alueiden ansiokkaasta pohdinnasta plussaa. b) Mitä vihreällä taloudella ymmärretään? Miksi Rio+20 -konferenssissa on tärkeää kytkeä yhteen erilaisia kestävän kehityksen ulottuvuuksia? Lähtökohtana on kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien tunteminen (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen). Vihreä talous perustuu sellaiseen toimintaan, joka lisää hyvinvointia ja tähtää samalla materiaali- ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan. Vihreä talous on keino poistaa köyhyys tai ainakin vähentää köyhyyttä ja siirtyä samalla kestävään kehitykseen. Vihreä talous on globaalisti vastuullista, vähähiilistä, kierrättävää ja luontoa säästävää. Vihreä talous turvaa sen, että luonnon ekosysteemien tarjoamat palvelut riittävät myös tuleville sukupolville. Vihreässä taloudessa ihmiskunnan talous on sopeutettu maapallon ekologisten järjestelmien asettamiin rajoihin. Talouskasvu on saatu kytkettyä irti luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvusta. Vihreä talous on sosiaalisesti vastuullista ja se takaa ihmisille kohtuullisen ja tasapainoisen hyvinvoinnin. Vihreässä taloudessa ympäristönäkökulma sisällytetään kaikkiin keskeisiin taloudellisiin päätöksentekoprosesseihin. Verokannustimet, kestävä liikenne, energiatehokas rakentaminen, kestävä energiankäyttö, maatalous ja vesihuolto jne. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien kytkeminen on tärkeää, sillä luonnonjärjestelmä on keskeinen osa taloudellista järjestelmää: se on talouden luonnonvaraperusta, joka tuottaa hyvinvointia. Ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyy Rio+20 -konferenssissa siten myös inhimillisen hyvinvoinnin näkökulma. (4 p.) c) Rio+20 -konferenssin valmistelun yhteydessä on keskusteltu myös taloudellisesta kasvusta luopumisesta. Miten kasvusta luopumista voidaan perustella? On nähty, että ympäristöasiat ovat olleet liian heikosti esillä kestävän kehityksen toteuttamisessa. On tuotu esille, että taloudellisella kasvulla on yhteys paitsi ympäristökriisiin myös ihmisten henkiseen hyvinvointiin (pahoinvointiin: tyytyväisyys elämään, henkinen terveys ja onnellisuus). On kyseenalaistettu rikkaiden maiden kulutukseen perustuva jatkuvan talouskasvun oletus. On korostettu tarvetta asettaa talouskasvulle ympäristölliset ja yhteiskunnalliset rajat ja muuttaa yhteiskunnan kulutusmyönteistä kulttuuria.

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa 5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1) Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 3.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET 5.8 MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Italia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Italiasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Rooma Noin 61 miljoonaa Uskonto Valuutta Pinta-ala Katolilaisia 90%, muslimeja 2%, muita uskontoja

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta. MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot