Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit
|
|
- Markku Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus TERHI HEINÄSMÄKI Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit Luonnonkatastrofit eivät välttämättä johda tartuntatautien leviämiseen katastrofialueella. Tärkeintä on huolehtia luonnonmullistuksen kodittomiksi jättämien ihmisten riittävästä suojasta, puhtaasta ruoasta ja juomasta sekä sanitaatiosta. Lääkintähuollossa on huolehdittava ensisijaisesti traumapotilaiden asianmukaisesta hoidosta. Tarttuviin tauteihin on varauduttava ottamalla selvää, mitkä ovat alueelle tyypilliset epidemioita aiheuttavat sairaudet, ja luotava suunnitelmat niiden nopeasta ehkäisystä ja hoidosta. Tartuntatautien torjunnassa juostaan kilpaa ajan kanssa. Suurimmat uhkat katastrofin jälkeen ovat ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit. Sen sijaan suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi katastrofialueen väestön tartuntatautiriskiä. L uonto järjestää ympärillämme jatkuvasti voimannäytöksiä. Katastrofiksi luonnonilmiöt muuttuvat silloin, kun niiden tuhovoima osuu ihmisiin. Luonnonmullistukset vaihtelevat maanjäristysten hetkellisestä jylinästä kuivuuden hivuttavuuteen. Myös tarttuvat taudit luetaan luonnonkatastrofeiksi silloin, kun ne aiheut tavat massaepidemioita (taulukko 1). Tulva on yleisin luonnonkatastrofi maailmassa. Tulvat edustavat 40 %:a kaikista luonnonkatastrofeista ja aiheuttavat puolet luonnonkatastrofeihin liittyvästä välittömästä kuolleisuudesta (Centers for Disease Control and Prevention, 1989). Kaakkois-Aasian maanjäristyksen aiheuttamaan hyökyaaltoon menehtyi ainakin ihmistä joulukuussa Maailman terveysjärjestö arvioi tammikuun alussa, että onnettomuuden jälkivaikutukset, etenkin tartuntataudit, uhkaavat 3 5 miljoonan ihmisen terveyttä. Arvio ei onneksi ole ainakaan vielä toteutunut, koska tartuntatautien tehokkaan valvonnan vuoksi alueella ei ole syntynyt merkittäviä epidemioita. Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Luonnonkatastrofit. Tulvat Kuivuus Maanjäristykset Hyökyaallot eli tsunamit Tulivuorenpurkaukset Trooppiset hirmumyrskyt hurrikaanit (Atlantti) taifuunit (Tyynimeri) syklonit (Intian valtameri) Pyörremyrskyt eli tornadot eli trombit Metsäpalot Lumivyöryt Maanvyöryt Massaepidemiat Aikaisempien kokemuksien perusteella suurin osa ihmisuhreista johtuu traumoista ja luonnonmullistukset johtavat suhteellisen harvoin suuriin epidemioihin (Howard ym. 1996). Sotien ja aseellisten selkkausten aiheuttamat monimutkaiset hätätilanteet (complex emergencies) ovat yhä yleisempiä. Pakolaisvirrat ja ihmisten pitkäaikainen oleskelu leiriolosuhteissa aiheuttavat helposti infektiouhkia (Connolly ym. 2004). 1969
2 Luonnonmullistusten seurannaisvaikutukset, kuten puhtaan veden puute, viemäriverkoston tuhoutuminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan häiriintyminen voivat lisätä tartuntatautien esiintyvyyttä. Suojan ja ravinnon puute sekä myös henkinen rasitus voivat pitkittyneissä tilanteissa heikentää elimistön puolustuskykyä. Luonnonmullistusten vaikutus terveydenhuoltoon ja väestön liikkumiseen ja siten tartuntatautiriskiin on suurin kehitysmaissa. Tartuntatautiepidemiat alkavat usein katastrofin myöhäisvaiheessa. Taudinaiheuttajat ovat niitä, joita alueella yleensäkin esiintyy. Siten esimerkiksi eurooppalaisissa luonnonkatastrofeissa ei tarvitse pelätä koleraepidemioita. Toisaalta luonnonmullistuksien jälkeen yhteisö on haavoittuvainen ja on oltava varuillaan myös odottamattomien epidemioiden suhteen. Katastro fin jälkeen uhkaavimmat tartuntataudit ovat kuitenkin ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit (taulukko 2). Veden ja ruoan välityksellä leviävät tartuntataudit TAULUKKO 2. Tärkeimmät luonnonkatastrofin jälkeen herkästi epidemioita synnyttävät tartuntataudit (Morgan 2004, World Health Organisation 2005). Kolera Meningokokkitaudit Tuhkarokko Punatauti Maantieteellisen sijainnin mukaan myös Malaria Pilkkukuume Keltakuume Japanin aivokuume Verenvuotokuumeet Toisintokuume Lavantauti Hepatiitti A Vainajilla esiintyvät merkittävät tartuntataudit Veren välityksellä leviävät Hepatiitti B Hepatiitit C HIV-infektio Suolistosairaudet Lavantauti ja pikkulavantauti Rotavirusripuli Kampylobakteerienteriitti Hepatiitti A Punatauti Kolera Hengitysteistä leviävät Tuberkuloosi Kosketustartunta A-streptokokki-infektio Varsinkin tulvissa puhdas vesi kontaminoituu helposti. Sähkökatkokset vedenpuhdistuslaitoksissa, viemäreiden vaurioituminen ja infektioita kantavat vainajat aiheuttavat veden saastumista. Likainen vesi voi infektoida haavoja ja aiheuttaa silmä- ja keuhkotulehduksia. Näillä taudeilla ei kuitenkaan ole epidemiologista merkitystä, koska ne eivät tartu ihmisestä ihmiseen. Saastuneen veden juomisesta saattaa aiheutua kemiallista ripulia tai tavallisten ripulia aiheuttavien mikrobien kuten rota- ja kalikivirusten räjähdysmäinen leviäminen. Nämä mikrobit voivat olla varsinkin pikkulapsille hengenvaarallisia. Uhkana on myös vaarallisempien suolistotautien kuten punataudin, tarttuvan maksatulehduksen ja lavantaudin leviäminen. Eniten pelätään koleraa, koska se leviää nopeasti. Koleran aiheuttama ripuli vaihtelee vaikeudeltaan lievästä nopeasti kuivumisen kautta kuoleman aiheuttavaan. Kolera ei leviä helposti ihmisestä ihmiseen, ja suuri epidemia voikin syntyä vain tilanteissa, joissa ihmisten on elettävä hyvin lähekkäin, esimerkiksi kylmissä oloissa tilapäismajoituksessa. Viimeksi vuonna 1998 Länsi-Bengalin tulva-alueilla sairastui yli ihmistä koleraan (Sur ym. 2000). Jo shigellabakteeria saa aikaan tartunnan, joten myös kärpäset voivat levittää tautia. Vuonna 1999 Turkin maanjäristyksen jälkeen 76 ihmistä sairastui punatautiin (Vahaboglu ym. 2000). Lavantauti saadaan useimmiten ruokatartuntana. Epidemiologista merkitystä lisää se, että noin prosentti taudin sairastaneista jää kantajiksi ja voi edelleen levittää salmonellaa. Ulosteen saastuttama vesi on yleisin hepatiittien lähde. E-hepatiitti tarttuu mahdollisesti myös eläimistä, mutta A-hepatiittia esiintyy vain ihmisillä. Molempia on kuvattu esiintyneen varsinkin tulvien jälkeen T. Heinäsmäki
3 Hyönteisten ja muiden eläinten välityksellä tarttuvat taudit Hyttysten välityksellä tarttuvia tauteja ovat muun muassa malaria, dengue, keltakuume ja Japanin aivotulehdus. Hyttyset lisääntyvät makeassa vedessä. Jokitulvat ja hirmumyrskyt lisäävät erityisesti hyttystauteja, mutta vaikutus näkyy vasta runsaan kuukauden kuluttua onnettomuudesta (Kovats 2000). Viimeksi tulva johti malariaepidemiaan Dominikaanisessa tasavallassa vuonna Denguen aiheuttaa flavivirus, jota on neljää eri serotyyppiä. Tauti on yleensä ensimmäisellä kerralla lievä kuumetauti, mutta varsinkin eri serotyypin aiheuttamissa uusintainfektioissa tauti voi edetä jopa kuoleman aiheuttavaksi verenvuotokuumeeksi. Dengueen ei ole olemassa rokotetta eikä erityistä virukseen tehoavaa hoitoa. Dengue on lisääntynyt huomattavasti Aasiassa ja on kasvava riski myös luonnonmullistuksien jälkeen (World Health Organisation 2005). Japanin aivotulehdus ja keltakuume ovat rokottein ehkäistävissä olevia virustauteja. Japanin aivotulehdus on harvinainen sairaus, jonka on todettu lisääntyvän tulvien jälkeen Aasiassa. Keltakuumeen esiintymisalueilla Afrikassa ja Etelä-Amerikassa epidemioita on esiintynyt lähinnä aseellisten selkkausten ja taloudellisten kriisien aikana, kun massarokotusohjelmat ovat keskeytyneet. Onnettomuusalueella lisääntyvät myös kirput, jyrsijät ja kulkukoirat. Niiden levittämiä tauteja ovat muun muassa pilkkukuume ja leptospiroosi. Leptospiroosi voi levitä myös suoraan infektoituneiden eläinten virtsan saastuttaman veden välityksellä ihon tai limakalvojen läpi. Tämä bakteeritauti aiheuttaa äkillisen kuumetaudin, jota voivat komplisoida munuais- tai maksavaurio, aivokalvontulehdus tai keuhko-ongelmat. Leptospiroosiepidemioita on esiintynyt tulvien yhteydessä esimerkiksi Venäjällä (1997), Intiassa (1999) ja Thaimaassa (2000). Pilkkukuume eli Rickettsia prowazekii -bakteerin aiheuttama»tyyfus» tappoi ensimmäisen maailmansodan aikana ainakin kolme miljoonaa ihmistä. Tautia levittävät täit, ja ihmisten pakkautuminen yhteen edistää epidemioiden syntyä. Tautia onkin nimitetty sotakuumeeksi ja nälkäkuumeeksi. Luonnonkatastrofien jälkeen ei pilkkukuumetta ole esiintynyt vuosikymmeniin. Muut tartuntataudit Viruksien aiheuttamat hengitystieinfektiot leviävät poikkeustilanteissa nopeasti. Niiden ehkäisemiseksi täytyy rakentaa suojia kotinsa menettäneille ja turvata ruoan ja juoman riittävä saanti luonnollisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Myös varhainen hoito bakteerikomplikaatioiden kuten keuhkokuumeen ehkäisemiseksi on järjestettävä. Pitkään jatkuva yhteismajoitus altistaa meningokokkiepidemioille. Kosketustartuntana leviävät verenvuotokuumeet, Afrikassa esiintyvät Lassa-kuume sekä Ebola- ja Marburg-virusten aiheuttamat taudit ovat hyvin harvinaisia. Lassa-kuume voisi levitä Y D I N A S I A T Tartuntatautien ehkäisyssä luonnonkatastrofien jälkeen on tärkeintä huolehtia ihmisten riittävästä suojasta, puhtaan ruoan ja juoman saannista sekä sanitaatiosta. Suurimmat tartuntatautiuhkat ovat lasten tuhkarokko ja ripulitaudit sekä malaria alueilla, joilla sitä yleensäkin esiintyy. Suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi väestön tartuntatautiriskiä. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien nopea, standardoitu hoito. Kaakkois-Aasian hyökyaaltoalueella ei ole syntynyt merkittäviä tartuntatautiepidemioita. Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit 1971
4 Kuva: Punaisen Ristin arkisto tilanteessa, jossa virusta kantavat rotat pääsisivät kosketuksiin ihmismassojen kanssa. Kaikki verenvuotokuumeet tarttuvat myös sairastuneiden veren ja eritteiden välityksellä. Miljoonien Amerikan intiaanien arvellaan menehtyneen verenvuotokuumeeseen 1500-luvulla. Tautia levittivät jyrsijät, jotka siirtyivät lähemmäksi ihmisiä ja vettä Meksikon suuren kuivuuden aikana (Acuna-Soto ym. 2002). Epähygieeniset olot ja puhdistamattomat haavat altistavat jäykkäkouristukselle ja muille haavainfektioille. Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin jälkeen Indonesiassa diagnosoitiin noin 90 jäykkäkouristustapausta (WHO Situation Reports 2005). Vainajien käsittelyn aiheuttama infektioriski Ruumiiden käsittely on psyykkisesti raskasta. Vainajien käsittelyyn on liitetty myös fyysisiä riskejä, kuten tartuntavaara. Tosiasiassa kuollut ihminen levittää tauteja vähemmän kuin elävä, koska taudinaiheuttajatkin kuolevat ihmisen mukana. Ajatuksen tartuntavaarasta on ilmei1972 sesti tuottanut psyykkinen puolustusmekanismi järkeistäminen. Äkkinäisessä luonnonmullistuksessa kuolleiden mikrobikirjo ei poikkea alueen elävässä väestössä esiintyvästä. Tärkeimpiä vainajissa säilyviä tartuntavaarallisia mikrobeja ovat A-streptokokki, meningokokki, hepatiitti B ja C -virukset, HIV, salmonella ja muut ripulitauteja aiheuttavat patogeenit sekä Mycobacterium tuberculosis (taulukko 2). Veren välityksellä tarttuvat taudit, varsinkin B-hepatiitti, ovat suurin riski. HI-virus voi säilyä viileässä säilytetyssä vainajassa jopa 16 vuorokautta. (Morgan 2004). Ripulitaudit leviävät taudinaiheuttajaa kantavasta ruumiista helposti, koska mätänemisprosessi edistää patogeenien tihkumista kudosten läpi. Ripulipatogeenit eivät kuitenkaan säily tartuntavaarallisina pitkään. Niiltä suojaavat parhaiten hyvä henkilökohtainen hygienia ja suojakäsineiden käyttö. Ainoastaan koleraepidemian yhteydessä vainajien säilytyksessä tulisi käyttää desinfioivia aineita. Noin prosentti ihmiskunnasta sairastuu tuberkuloosiin vuosittain, joten on mahdollista, että suuren luonnonkatastrofin yhteydessä vainajien joukossa on aktiivista tuberkuloosia sairastavia. Mykobakteeri voi tarttua vainajan hengitysteistä esimerkiksi siirtelyn yhteydessä. Tartuntavaara on kuitenkin niin pieni, että hengityssuojien käyttöä ei suositella sen vuoksi. Ruumiidenkeräilyalueilla käytetäänkin maskeja mädättäjäbakteerien hajun eikä tartuntavaaran vuoksi. Ruumiit tulisi hävittää katastrofitilanteessakin ihmisarvoisella tavalla. Vainajat olisi tunnistettava tai heistä tulisi ottaa valokuvat ja DNA-näytteet. Hautaaminen on suositeltavampaa kuin polttaminen, koska haudatuista vainajista voidaan ottaa vielä lisänäytteitä. HautapaiT. Heinäsmäki
5 kan pitäisi sijaita vähintään 250 metrin päässä juomavesilähteistä. Tartuntatautien hallinta katastrofitilanteessa Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit TAULUKKO 3. Varhaisia merkkejä herkästi epidemioita aiheuttavista tartuntataudeista (World Health Organisation 2005). Akuutti vesiripuli yli viisivuotiailla (kolera) Veriripuli (punatauti) Lapsen kuume + ylähengitystieoireet + ihottuma (tuhkarokko) Meningiitti (meningokokkitauti) Akuutti verenvuotokuume (dengue, Lassa-kuume, Ebola- ja Marburg-virusinfektiot) Akuutti ikterus (hepatiitit A ja E) Akuutti velttohalvaus (polio) Selvittämätön kuolemaryväs, jossa samanlaisia oireita TAULUKKO 4. Tapausmäärä, joka merkitsee potentiaalista epidemiaa ja aiheellistaa välittömät tartunnantorjuntakeinot (World Health Organisation 2005). Yksi varmistettu tapaus Tuhkarokko 1 Kolera 2 Pilkkukuume Rutto Keltakuume 1 Verenvuotokuume Tapausten lisääntyminen oletetusta Malaria Punatauti (shigelloosi) Meningokokkimeningiitti 1 Japanin aivotulehdus 2 Lavantauti 1 Hepatiitit A 1 ja E 1 Rokote olemassa 2 Rokote olemassa, mutta sen hyödyllisyys epidemiatilanteessa on kyseenalainen Kansainvälisillä järjestöillä, kuten Yhdistyneillä Kansakunnilla ja Punaisella Ristillä, on nopean toiminnan joukkoja, jotka voivat lähteä arvioimaan katastrofitilanteen terveydenhuoltoa vuorokauden kuluessa. Maailman terveysjärjestö koordinoi eri avustusjärjestöjen toimintaa katastrofialueella. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien joutuisa, standardoitu hoito. Tilanteen kartoitukseen sisältyy yhteydenotto paikallisiin viranomaisiin alueen rokotuskattavuuden ja tavanomaisimpien tartuntatautien selvittämiseksi. Tärkeää on myös tietää, esiintyykö katastrofialueella epidemioita. Luonnonmullistuksen jälkeen tärkeintä on traumojen välitön hoito. Väliaikaisissa terveydenhoitopisteissä on kuitenkin syytä alusta lähtien ottaa huomioon tarttuvat taudit järjestämällä eristysalue tartuntavaarallisille potilaille. Tartuntatautiriski alkaa nimittäin suurentua nopeasti. Tartuntatauteja voidaan ehkäistä parhaiten turvaamalla hengissä säilyneille puhtaan juoman ja ruoan saanti sekä suoja ja perushygienia. Rokotuksin voidaan ehkäistä osa tartuntataudeista. Massarokotuksiin ei katastrofialueella ryhdytä kuitenkaan ennen kuin epidemioista on havaittu viitteitä. Epidemioiden nopea havaitseminen on niihin reagoinnin kulmakivi. Tämän vuoksi alueelle on luotava mahdollisimman nopeasti herkästi tarttuvien tautien seurantaverkosto. Tartuntatautien oireita seuraamalla päästään varhaiseen epäilyyn näistä taudeista (taulukko 3). Tartuntatautien ensimmäiset tapaukset on pyrittävä diagnosoimaan mahdollisimman nopeasti laboratoriokokein. Seuraavaksi selvitetään, missä sairastuneet ovat ja millaiseen joukkoon tauti voi levitä. Tartunnan lähde, esimerkiksi saastunut juomavesi, on luonnollisesti selvitettävä viipymättä. Jos tauti leviää eläinten tai hyönteisten välityksellä, on torjuntatoimet kohdistettava niihin esimerkiksi hävittämällä eläinten lisääntymispaikat ja toimittamalla ihmisille hyttysverkkoja ja -karkotteita. Eri tartuntataudeille on kehitetty tapausmääräkriteerejä, joiden täyttyessä nopeat toimet ovat tarpeen. Näitä on esitetty taulukossa 4. Esimerkiksi yksikin tuhkarokkotapaus antaa aiheen käynnistää rokotuskampanja. Rokotuksiin ryhdyttiin muun muassa Kaakkois-Aasian hyökyaallon jälkeen. Indonesiassa on rokotettu tuhkarokkoa vastaan 58 % lapsista tsunamin jälkeen (WHO Situation Reports 2005). Tartuntatautien hoidossa pyritään oireenmukaiseen hoitoon ja empiirisiin antibioottilääkityksiin, joiden tulee olla tarpeeksi laajakirjoisia 1973
6 ja yksinkertaisia ottaa. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa doksisykliini ja siprofloksasiini. Tarttuvaa tautia sairastavat tulee eristää mahdollisuuksien mukaan. Jos malaria leviää räjähdysmäisesti katastrofinjälkeisissä olosuhteissa, voidaan jokaista kuumetautia hoitaa malariana tehokkaalla malarialääkkeellä. Ennakoivaa rokottamista suositellaan lähinnä alueelle saapuville avustustyöntekijöille, joilla tulisi olla ainakin jäykkäkouristus-kurkkumätä-, A-hepatiitti- ja lavantautirokotukset ja maanosan mukaan riippuen myös rokotukset poliota, keltakuumetta ja Japanin aivotulehdusta vastaan. Vainajien käsittelyyn osallistuville suositellaan lisäksi B-hepatiittirokotusta. Yksikin B-hepatiittirokotus viikkoa ennen altistusta annettuna suojaa taudilta prosenttisesti. joiden laukaisijana oli ruumiin onteloihin työntynyt muta. Haavoista ja ruumiinonteloista saatiin runsaasti viljelylöydöksiä. Joukossa oli sieniä ja resistenttejä bakteereita, kuten akinetobakteereita ja metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA), joilla on lähinnä sairaalahygieenistä merkitystä. Burkholderia pseudomalleita, atyyppisiä mykobakteereita, kuten Mycobacterium fortuitumia ja maaperästä lähtöisin olevia taudinaiheuttajasieniä löydettiin yksittäisiltä potilailta. Näitä pitkän viljelyajan vaativia mikrobeja saattaa tulla ilmi vielä kuukausien kuluttua luonnonkatastrofista. Epidemiologisesti merkittäviä tartuntavaarallisia mikrobeja ei löytynyt, koska suomalaisten evakuointiin päästiin niin nopeasti. Suomalaisilla esiintyneet tartuntataudit tsunamin jälkeen Suomeen saapui tsunamialueelta useita vaikeasti loukkaantuneita potilaita, joista lähes kaikilla oli haavainfektioita. Jo lähtöpaikalla monilla oli nopeasti leviäviä ja kudostuhoa aiheuttavia sienija bakteeri-infektioita, jotka johtuivat mikrobien pääsystä syvälle kudoksiin veden työntövoiman vaikutuksesta. Haavojen hoidossa tärkeintä oli kirurginen puhdistus mikrobilääkkeet olivat toissijaisia. Potilailla esiintyi myös poskionteloja korvatulehduksia sekä aspiraatio pneumoniaa, Lopuksi Traumat aiheuttavat luonnonkatastrofeissa valtaosan kuolleisuudesta ja vammautumisista. Tartuntatauteja osataan nykyisin seurata ja ehkäistä aktiivisesti, eikä merkittäviä epidemioita pääse syntymään helposti. Tartuntatautien pelko on katastrofin jälkeen varteenotettava stressitekijä. Asiallinen tiedotus tartuntavaaroista ja vaaroihin varustautuminen parantavat tartuntatautitilannetta ja myös väestön turvallisuudentunnetta. Kirjallisuutta Acuna-Soto R, Stahle DW, Cleaveland MK, Therrell MD. Megadrought and megadeath in 16th century Mexico. Emerg Infect Dis 2002; 8: Centers for Disease Control and Prevention: The public health consequences of disasters. CDC 1989;38: Connolly MA, Gayer M, Ryan MJ, ym. Communicable diseases in complex emergencies: impact and challenges Lancet 2004;364: Howard MJ, Brillman JC, Burkle FM Jr. Infectious disease emergencies in disasters. Emerg Med Clin North Am 1996;14: Kovats RS. El Nino and human health. Bull World Health Organ 2000; 78: Morgan O. Infectious disease risks from dead bodies following natural disasters. Rev Panam Salud Publica 2004;15: Sur D, Dutta P, Nair GB, Bhattacharya SK. Severe cholera outbreak following floods in a northern district of West Bengal. Indian J Med Res 2000;112: Vahaboglu H, Gundes S, Karadenizli A, ym. Transient increase in diarrheal diseases after the devastating earthquake in Kocaeli, Turkey: results of an infectious disease surveillance study. Clin Infect Dis 2000;31: WHO Situation reports on South-East Asia earthquake and tsunami, Dec 28, 2004 March 24, World Health Organisation. Infectious diseases. Communicable disease control in emergencies. A field manual. WHO, TERHI HEINÄSMÄKI, LL, infektiolääkäri HUS:n infektiosairauksien klinikka PL HUS 1974
TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotMikä suoja matkailijalle?
Mikä suoja matkailijalle? Katariina Kainulainen, infektiolääkäri, HUS Eeva Pekkanen, terveydenhoitaja, THL 23.11.2017 Katariina Kainulainen/Eeva Pekkanen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja,
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotUlkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma
Ulkomaille vaihtoon Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma 1 Opiskeluterveydenhuollon ohjeistukset Hyvä suunnittelu varaa aikaa valmisteluun! Matkavakuutus
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotHYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta
HYVÄT VANHEMMAT! B1971035 2016 Tällä kirjeellä tiedotamme teitä rokotetutkimuksesta, jossa lapsellanne on mahdollisuus saada joko meningokokki B tai hepatiitti A -rokote. Tutkimuksella selvitämme meningokokki
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotÄlä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta
LisätiedotTAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja
1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotJätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.
Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotAjankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen
Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015 Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja, THL Luentopalkkioita (GSK, Crucell, Janssen, Filha, SMAL, CIMO) Katariina
LisätiedotVoinko saada HIV-tartunnan työssäni?
Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,
LisätiedotMaahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino
Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve
LisätiedotMatkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto
Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotLuonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä
Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotKARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Korhonen Hanna Kuosmanen TARTUNTATAUDIT, NIIDEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO: OPAS VAIHTOON LÄHTEVÄLLE OPISKELIJALLE Opinnäytetyö Kesäkuu 2013 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotUusi Tartuntatautilaki ja Tartuntatautiasetus
Uusi Tartuntatautilaki 1.3.2017 ja Tartuntatautiasetus 13.3.2017 Edellinen vuodelta 1986 Monelta kohtaa muutettu vuosien varrella Alueellinen koulutus 12.5.2017 Yleistä Tehostaa Suomen valmiutta torjua
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotPienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa
Sadekauden aikana Ses Sarunin perhe kerää sadevettä suuriin ruukkuihin. Ruukkuihin laitetaan kaloja, jotta vesi pysyy puhtaana. Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Suurissa harmaissa saviastioissa
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotMATKAILIJAN TERVEYSVINKIT
MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT 3.12.2018 Ennen matkaa Tarvittavat rokotukset ja estolääkitykset Matkavakuutus ja Kelan eurooppalainen sairaanhoitokortti (oikeuttaa julkiseen sairaanhoitoon EU- ja ETA-maissa
LisätiedotTilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla
Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden
LisätiedotMUISTIO VALTIONEUVOSTON ASETUS TARTUNTATAUDEISTA. Yleistä
1 MUISTIO VALTIONEUVOSTON ASETUS TARTUNTATAUDEISTA Yleistä Valtioneuvoston asetus liittyy 1 päivänä maaliskuuta 2017 voimaan tulleeseen uuteen tartuntatautilakiin (1227/2016). Asetus annetaan tartuntatautilain
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotKantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS
Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS Sidonnaisuus Luennoitsijana aikuisten rokotukset osana rokotesuojaa 2016 Miksi rokotetaan? rokotettaessa elimistöön annetaan pieni
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotMaailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus
Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotRipuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium
MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotArja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta
Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta Sidonnaisuudet Yleislääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Tampereen kaupungin Tartuntatautien valvonnan lääkäri Tutkimus ja kehitystyö David Livingstone -seuran
Lisätiedot- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto
- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen
Lisätiedot