Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit"

Transkriptio

1 Katsaus TERHI HEINÄSMÄKI Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit Luonnonkatastrofit eivät välttämättä johda tartuntatautien leviämiseen katastrofialueella. Tärkeintä on huolehtia luonnonmullistuksen kodittomiksi jättämien ihmisten riittävästä suojasta, puhtaasta ruoasta ja juomasta sekä sanitaatiosta. Lääkintähuollossa on huolehdittava ensisijaisesti traumapotilaiden asianmukaisesta hoidosta. Tarttuviin tauteihin on varauduttava ottamalla selvää, mitkä ovat alueelle tyypilliset epidemioita aiheuttavat sairaudet, ja luotava suunnitelmat niiden nopeasta ehkäisystä ja hoidosta. Tartuntatautien torjunnassa juostaan kilpaa ajan kanssa. Suurimmat uhkat katastrofin jälkeen ovat ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit. Sen sijaan suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi katastrofialueen väestön tartuntatautiriskiä. L uonto järjestää ympärillämme jatkuvasti voimannäytöksiä. Katastrofiksi luonnonilmiöt muuttuvat silloin, kun niiden tuhovoima osuu ihmisiin. Luonnonmullistukset vaihtelevat maanjäristysten hetkellisestä jylinästä kuivuuden hivuttavuuteen. Myös tarttuvat taudit luetaan luonnonkatastrofeiksi silloin, kun ne aiheut tavat massaepidemioita (taulukko 1). Tulva on yleisin luonnonkatastrofi maailmassa. Tulvat edustavat 40 %:a kaikista luonnonkatastrofeista ja aiheuttavat puolet luonnonkatastrofeihin liittyvästä välittömästä kuolleisuudesta (Centers for Disease Control and Prevention, 1989). Kaakkois-Aasian maanjäristyksen aiheuttamaan hyökyaaltoon menehtyi ainakin ihmistä joulukuussa Maailman terveysjärjestö arvioi tammikuun alussa, että onnettomuuden jälkivaikutukset, etenkin tartuntataudit, uhkaavat 3 5 miljoonan ihmisen terveyttä. Arvio ei onneksi ole ainakaan vielä toteutunut, koska tartuntatautien tehokkaan valvonnan vuoksi alueella ei ole syntynyt merkittäviä epidemioita. Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Luonnonkatastrofit. Tulvat Kuivuus Maanjäristykset Hyökyaallot eli tsunamit Tulivuorenpurkaukset Trooppiset hirmumyrskyt hurrikaanit (Atlantti) taifuunit (Tyynimeri) syklonit (Intian valtameri) Pyörremyrskyt eli tornadot eli trombit Metsäpalot Lumivyöryt Maanvyöryt Massaepidemiat Aikaisempien kokemuksien perusteella suurin osa ihmisuhreista johtuu traumoista ja luonnonmullistukset johtavat suhteellisen harvoin suuriin epidemioihin (Howard ym. 1996). Sotien ja aseellisten selkkausten aiheuttamat monimutkaiset hätätilanteet (complex emergencies) ovat yhä yleisempiä. Pakolaisvirrat ja ihmisten pitkäaikainen oleskelu leiriolosuhteissa aiheuttavat helposti infektiouhkia (Connolly ym. 2004). 1969

2 Luonnonmullistusten seurannaisvaikutukset, kuten puhtaan veden puute, viemäriverkoston tuhoutuminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan häiriintyminen voivat lisätä tartuntatautien esiintyvyyttä. Suojan ja ravinnon puute sekä myös henkinen rasitus voivat pitkittyneissä tilanteissa heikentää elimistön puolustuskykyä. Luonnonmullistusten vaikutus terveydenhuoltoon ja väestön liikkumiseen ja siten tartuntatautiriskiin on suurin kehitysmaissa. Tartuntatautiepidemiat alkavat usein katastrofin myöhäisvaiheessa. Taudinaiheuttajat ovat niitä, joita alueella yleensäkin esiintyy. Siten esimerkiksi eurooppalaisissa luonnonkatastrofeissa ei tarvitse pelätä koleraepidemioita. Toisaalta luonnonmullistuksien jälkeen yhteisö on haavoittuvainen ja on oltava varuillaan myös odottamattomien epidemioiden suhteen. Katastro fin jälkeen uhkaavimmat tartuntataudit ovat kuitenkin ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit (taulukko 2). Veden ja ruoan välityksellä leviävät tartuntataudit TAULUKKO 2. Tärkeimmät luonnonkatastrofin jälkeen herkästi epidemioita synnyttävät tartuntataudit (Morgan 2004, World Health Organisation 2005). Kolera Meningokokkitaudit Tuhkarokko Punatauti Maantieteellisen sijainnin mukaan myös Malaria Pilkkukuume Keltakuume Japanin aivokuume Verenvuotokuumeet Toisintokuume Lavantauti Hepatiitti A Vainajilla esiintyvät merkittävät tartuntataudit Veren välityksellä leviävät Hepatiitti B Hepatiitit C HIV-infektio Suolistosairaudet Lavantauti ja pikkulavantauti Rotavirusripuli Kampylobakteerienteriitti Hepatiitti A Punatauti Kolera Hengitysteistä leviävät Tuberkuloosi Kosketustartunta A-streptokokki-infektio Varsinkin tulvissa puhdas vesi kontaminoituu helposti. Sähkökatkokset vedenpuhdistuslaitoksissa, viemäreiden vaurioituminen ja infektioita kantavat vainajat aiheuttavat veden saastumista. Likainen vesi voi infektoida haavoja ja aiheuttaa silmä- ja keuhkotulehduksia. Näillä taudeilla ei kuitenkaan ole epidemiologista merkitystä, koska ne eivät tartu ihmisestä ihmiseen. Saastuneen veden juomisesta saattaa aiheutua kemiallista ripulia tai tavallisten ripulia aiheuttavien mikrobien kuten rota- ja kalikivirusten räjähdysmäinen leviäminen. Nämä mikrobit voivat olla varsinkin pikkulapsille hengenvaarallisia. Uhkana on myös vaarallisempien suolistotautien kuten punataudin, tarttuvan maksatulehduksen ja lavantaudin leviäminen. Eniten pelätään koleraa, koska se leviää nopeasti. Koleran aiheuttama ripuli vaihtelee vaikeudeltaan lievästä nopeasti kuivumisen kautta kuoleman aiheuttavaan. Kolera ei leviä helposti ihmisestä ihmiseen, ja suuri epidemia voikin syntyä vain tilanteissa, joissa ihmisten on elettävä hyvin lähekkäin, esimerkiksi kylmissä oloissa tilapäismajoituksessa. Viimeksi vuonna 1998 Länsi-Bengalin tulva-alueilla sairastui yli ihmistä koleraan (Sur ym. 2000). Jo shigellabakteeria saa aikaan tartunnan, joten myös kärpäset voivat levittää tautia. Vuonna 1999 Turkin maanjäristyksen jälkeen 76 ihmistä sairastui punatautiin (Vahaboglu ym. 2000). Lavantauti saadaan useimmiten ruokatartuntana. Epidemiologista merkitystä lisää se, että noin prosentti taudin sairastaneista jää kantajiksi ja voi edelleen levittää salmonellaa. Ulosteen saastuttama vesi on yleisin hepatiittien lähde. E-hepatiitti tarttuu mahdollisesti myös eläimistä, mutta A-hepatiittia esiintyy vain ihmisillä. Molempia on kuvattu esiintyneen varsinkin tulvien jälkeen T. Heinäsmäki

3 Hyönteisten ja muiden eläinten välityksellä tarttuvat taudit Hyttysten välityksellä tarttuvia tauteja ovat muun muassa malaria, dengue, keltakuume ja Japanin aivotulehdus. Hyttyset lisääntyvät makeassa vedessä. Jokitulvat ja hirmumyrskyt lisäävät erityisesti hyttystauteja, mutta vaikutus näkyy vasta runsaan kuukauden kuluttua onnettomuudesta (Kovats 2000). Viimeksi tulva johti malariaepidemiaan Dominikaanisessa tasavallassa vuonna Denguen aiheuttaa flavivirus, jota on neljää eri serotyyppiä. Tauti on yleensä ensimmäisellä kerralla lievä kuumetauti, mutta varsinkin eri serotyypin aiheuttamissa uusintainfektioissa tauti voi edetä jopa kuoleman aiheuttavaksi verenvuotokuumeeksi. Dengueen ei ole olemassa rokotetta eikä erityistä virukseen tehoavaa hoitoa. Dengue on lisääntynyt huomattavasti Aasiassa ja on kasvava riski myös luonnonmullistuksien jälkeen (World Health Organisation 2005). Japanin aivotulehdus ja keltakuume ovat rokottein ehkäistävissä olevia virustauteja. Japanin aivotulehdus on harvinainen sairaus, jonka on todettu lisääntyvän tulvien jälkeen Aasiassa. Keltakuumeen esiintymisalueilla Afrikassa ja Etelä-Amerikassa epidemioita on esiintynyt lähinnä aseellisten selkkausten ja taloudellisten kriisien aikana, kun massarokotusohjelmat ovat keskeytyneet. Onnettomuusalueella lisääntyvät myös kirput, jyrsijät ja kulkukoirat. Niiden levittämiä tauteja ovat muun muassa pilkkukuume ja leptospiroosi. Leptospiroosi voi levitä myös suoraan infektoituneiden eläinten virtsan saastuttaman veden välityksellä ihon tai limakalvojen läpi. Tämä bakteeritauti aiheuttaa äkillisen kuumetaudin, jota voivat komplisoida munuais- tai maksavaurio, aivokalvontulehdus tai keuhko-ongelmat. Leptospiroosiepidemioita on esiintynyt tulvien yhteydessä esimerkiksi Venäjällä (1997), Intiassa (1999) ja Thaimaassa (2000). Pilkkukuume eli Rickettsia prowazekii -bakteerin aiheuttama»tyyfus» tappoi ensimmäisen maailmansodan aikana ainakin kolme miljoonaa ihmistä. Tautia levittävät täit, ja ihmisten pakkautuminen yhteen edistää epidemioiden syntyä. Tautia onkin nimitetty sotakuumeeksi ja nälkäkuumeeksi. Luonnonkatastrofien jälkeen ei pilkkukuumetta ole esiintynyt vuosikymmeniin. Muut tartuntataudit Viruksien aiheuttamat hengitystieinfektiot leviävät poikkeustilanteissa nopeasti. Niiden ehkäisemiseksi täytyy rakentaa suojia kotinsa menettäneille ja turvata ruoan ja juoman riittävä saanti luonnollisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Myös varhainen hoito bakteerikomplikaatioiden kuten keuhkokuumeen ehkäisemiseksi on järjestettävä. Pitkään jatkuva yhteismajoitus altistaa meningokokkiepidemioille. Kosketustartuntana leviävät verenvuotokuumeet, Afrikassa esiintyvät Lassa-kuume sekä Ebola- ja Marburg-virusten aiheuttamat taudit ovat hyvin harvinaisia. Lassa-kuume voisi levitä Y D I N A S I A T Tartuntatautien ehkäisyssä luonnonkatastrofien jälkeen on tärkeintä huolehtia ihmisten riittävästä suojasta, puhtaan ruoan ja juoman saannista sekä sanitaatiosta. Suurimmat tartuntatautiuhkat ovat lasten tuhkarokko ja ripulitaudit sekä malaria alueilla, joilla sitä yleensäkin esiintyy. Suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi väestön tartuntatautiriskiä. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien nopea, standardoitu hoito. Kaakkois-Aasian hyökyaaltoalueella ei ole syntynyt merkittäviä tartuntatautiepidemioita. Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit 1971

4 Kuva: Punaisen Ristin arkisto tilanteessa, jossa virusta kantavat rotat pääsisivät kosketuksiin ihmismassojen kanssa. Kaikki verenvuotokuumeet tarttuvat myös sairastuneiden veren ja eritteiden välityksellä. Miljoonien Amerikan intiaanien arvellaan menehtyneen verenvuotokuumeeseen 1500-luvulla. Tautia levittivät jyrsijät, jotka siirtyivät lähemmäksi ihmisiä ja vettä Meksikon suuren kuivuuden aikana (Acuna-Soto ym. 2002). Epähygieeniset olot ja puhdistamattomat haavat altistavat jäykkäkouristukselle ja muille haavainfektioille. Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin jälkeen Indonesiassa diagnosoitiin noin 90 jäykkäkouristustapausta (WHO Situation Reports 2005). Vainajien käsittelyn aiheuttama infektioriski Ruumiiden käsittely on psyykkisesti raskasta. Vainajien käsittelyyn on liitetty myös fyysisiä riskejä, kuten tartuntavaara. Tosiasiassa kuollut ihminen levittää tauteja vähemmän kuin elävä, koska taudinaiheuttajatkin kuolevat ihmisen mukana. Ajatuksen tartuntavaarasta on ilmei1972 sesti tuottanut psyykkinen puolustusmekanismi järkeistäminen. Äkkinäisessä luonnonmullistuksessa kuolleiden mikrobikirjo ei poikkea alueen elävässä väestössä esiintyvästä. Tärkeimpiä vainajissa säilyviä tartuntavaarallisia mikrobeja ovat A-streptokokki, meningokokki, hepatiitti B ja C -virukset, HIV, salmonella ja muut ripulitauteja aiheuttavat patogeenit sekä Mycobacterium tuberculosis (taulukko 2). Veren välityksellä tarttuvat taudit, varsinkin B-hepatiitti, ovat suurin riski. HI-virus voi säilyä viileässä säilytetyssä vainajassa jopa 16 vuorokautta. (Morgan 2004). Ripulitaudit leviävät taudinaiheuttajaa kantavasta ruumiista helposti, koska mätänemisprosessi edistää patogeenien tihkumista kudosten läpi. Ripulipatogeenit eivät kuitenkaan säily tartuntavaarallisina pitkään. Niiltä suojaavat parhaiten hyvä henkilökohtainen hygienia ja suojakäsineiden käyttö. Ainoastaan koleraepidemian yhteydessä vainajien säilytyksessä tulisi käyttää desinfioivia aineita. Noin prosentti ihmiskunnasta sairastuu tuberkuloosiin vuosittain, joten on mahdollista, että suuren luonnonkatastrofin yhteydessä vainajien joukossa on aktiivista tuberkuloosia sairastavia. Mykobakteeri voi tarttua vainajan hengitysteistä esimerkiksi siirtelyn yhteydessä. Tartuntavaara on kuitenkin niin pieni, että hengityssuojien käyttöä ei suositella sen vuoksi. Ruumiidenkeräilyalueilla käytetäänkin maskeja mädättäjäbakteerien hajun eikä tartuntavaaran vuoksi. Ruumiit tulisi hävittää katastrofitilanteessakin ihmisarvoisella tavalla. Vainajat olisi tunnistettava tai heistä tulisi ottaa valokuvat ja DNA-näytteet. Hautaaminen on suositeltavampaa kuin polttaminen, koska haudatuista vainajista voidaan ottaa vielä lisänäytteitä. HautapaiT. Heinäsmäki

5 kan pitäisi sijaita vähintään 250 metrin päässä juomavesilähteistä. Tartuntatautien hallinta katastrofitilanteessa Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit TAULUKKO 3. Varhaisia merkkejä herkästi epidemioita aiheuttavista tartuntataudeista (World Health Organisation 2005). Akuutti vesiripuli yli viisivuotiailla (kolera) Veriripuli (punatauti) Lapsen kuume + ylähengitystieoireet + ihottuma (tuhkarokko) Meningiitti (meningokokkitauti) Akuutti verenvuotokuume (dengue, Lassa-kuume, Ebola- ja Marburg-virusinfektiot) Akuutti ikterus (hepatiitit A ja E) Akuutti velttohalvaus (polio) Selvittämätön kuolemaryväs, jossa samanlaisia oireita TAULUKKO 4. Tapausmäärä, joka merkitsee potentiaalista epidemiaa ja aiheellistaa välittömät tartunnantorjuntakeinot (World Health Organisation 2005). Yksi varmistettu tapaus Tuhkarokko 1 Kolera 2 Pilkkukuume Rutto Keltakuume 1 Verenvuotokuume Tapausten lisääntyminen oletetusta Malaria Punatauti (shigelloosi) Meningokokkimeningiitti 1 Japanin aivotulehdus 2 Lavantauti 1 Hepatiitit A 1 ja E 1 Rokote olemassa 2 Rokote olemassa, mutta sen hyödyllisyys epidemiatilanteessa on kyseenalainen Kansainvälisillä järjestöillä, kuten Yhdistyneillä Kansakunnilla ja Punaisella Ristillä, on nopean toiminnan joukkoja, jotka voivat lähteä arvioimaan katastrofitilanteen terveydenhuoltoa vuorokauden kuluessa. Maailman terveysjärjestö koordinoi eri avustusjärjestöjen toimintaa katastrofialueella. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien joutuisa, standardoitu hoito. Tilanteen kartoitukseen sisältyy yhteydenotto paikallisiin viranomaisiin alueen rokotuskattavuuden ja tavanomaisimpien tartuntatautien selvittämiseksi. Tärkeää on myös tietää, esiintyykö katastrofialueella epidemioita. Luonnonmullistuksen jälkeen tärkeintä on traumojen välitön hoito. Väliaikaisissa terveydenhoitopisteissä on kuitenkin syytä alusta lähtien ottaa huomioon tarttuvat taudit järjestämällä eristysalue tartuntavaarallisille potilaille. Tartuntatautiriski alkaa nimittäin suurentua nopeasti. Tartuntatauteja voidaan ehkäistä parhaiten turvaamalla hengissä säilyneille puhtaan juoman ja ruoan saanti sekä suoja ja perushygienia. Rokotuksin voidaan ehkäistä osa tartuntataudeista. Massarokotuksiin ei katastrofialueella ryhdytä kuitenkaan ennen kuin epidemioista on havaittu viitteitä. Epidemioiden nopea havaitseminen on niihin reagoinnin kulmakivi. Tämän vuoksi alueelle on luotava mahdollisimman nopeasti herkästi tarttuvien tautien seurantaverkosto. Tartuntatautien oireita seuraamalla päästään varhaiseen epäilyyn näistä taudeista (taulukko 3). Tartuntatautien ensimmäiset tapaukset on pyrittävä diagnosoimaan mahdollisimman nopeasti laboratoriokokein. Seuraavaksi selvitetään, missä sairastuneet ovat ja millaiseen joukkoon tauti voi levitä. Tartunnan lähde, esimerkiksi saastunut juomavesi, on luonnollisesti selvitettävä viipymättä. Jos tauti leviää eläinten tai hyönteisten välityksellä, on torjuntatoimet kohdistettava niihin esimerkiksi hävittämällä eläinten lisääntymispaikat ja toimittamalla ihmisille hyttysverkkoja ja -karkotteita. Eri tartuntataudeille on kehitetty tapausmääräkriteerejä, joiden täyttyessä nopeat toimet ovat tarpeen. Näitä on esitetty taulukossa 4. Esimerkiksi yksikin tuhkarokkotapaus antaa aiheen käynnistää rokotuskampanja. Rokotuksiin ryhdyttiin muun muassa Kaakkois-Aasian hyökyaallon jälkeen. Indonesiassa on rokotettu tuhkarokkoa vastaan 58 % lapsista tsunamin jälkeen (WHO Situation Reports 2005). Tartuntatautien hoidossa pyritään oireenmukaiseen hoitoon ja empiirisiin antibioottilääkityksiin, joiden tulee olla tarpeeksi laajakirjoisia 1973

6 ja yksinkertaisia ottaa. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa doksisykliini ja siprofloksasiini. Tarttuvaa tautia sairastavat tulee eristää mahdollisuuksien mukaan. Jos malaria leviää räjähdysmäisesti katastrofinjälkeisissä olosuhteissa, voidaan jokaista kuumetautia hoitaa malariana tehokkaalla malarialääkkeellä. Ennakoivaa rokottamista suositellaan lähinnä alueelle saapuville avustustyöntekijöille, joilla tulisi olla ainakin jäykkäkouristus-kurkkumätä-, A-hepatiitti- ja lavantautirokotukset ja maanosan mukaan riippuen myös rokotukset poliota, keltakuumetta ja Japanin aivotulehdusta vastaan. Vainajien käsittelyyn osallistuville suositellaan lisäksi B-hepatiittirokotusta. Yksikin B-hepatiittirokotus viikkoa ennen altistusta annettuna suojaa taudilta prosenttisesti. joiden laukaisijana oli ruumiin onteloihin työntynyt muta. Haavoista ja ruumiinonteloista saatiin runsaasti viljelylöydöksiä. Joukossa oli sieniä ja resistenttejä bakteereita, kuten akinetobakteereita ja metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA), joilla on lähinnä sairaalahygieenistä merkitystä. Burkholderia pseudomalleita, atyyppisiä mykobakteereita, kuten Mycobacterium fortuitumia ja maaperästä lähtöisin olevia taudinaiheuttajasieniä löydettiin yksittäisiltä potilailta. Näitä pitkän viljelyajan vaativia mikrobeja saattaa tulla ilmi vielä kuukausien kuluttua luonnonkatastrofista. Epidemiologisesti merkittäviä tartuntavaarallisia mikrobeja ei löytynyt, koska suomalaisten evakuointiin päästiin niin nopeasti. Suomalaisilla esiintyneet tartuntataudit tsunamin jälkeen Suomeen saapui tsunamialueelta useita vaikeasti loukkaantuneita potilaita, joista lähes kaikilla oli haavainfektioita. Jo lähtöpaikalla monilla oli nopeasti leviäviä ja kudostuhoa aiheuttavia sienija bakteeri-infektioita, jotka johtuivat mikrobien pääsystä syvälle kudoksiin veden työntövoiman vaikutuksesta. Haavojen hoidossa tärkeintä oli kirurginen puhdistus mikrobilääkkeet olivat toissijaisia. Potilailla esiintyi myös poskionteloja korvatulehduksia sekä aspiraatio pneumoniaa, Lopuksi Traumat aiheuttavat luonnonkatastrofeissa valtaosan kuolleisuudesta ja vammautumisista. Tartuntatauteja osataan nykyisin seurata ja ehkäistä aktiivisesti, eikä merkittäviä epidemioita pääse syntymään helposti. Tartuntatautien pelko on katastrofin jälkeen varteenotettava stressitekijä. Asiallinen tiedotus tartuntavaaroista ja vaaroihin varustautuminen parantavat tartuntatautitilannetta ja myös väestön turvallisuudentunnetta. Kirjallisuutta Acuna-Soto R, Stahle DW, Cleaveland MK, Therrell MD. Megadrought and megadeath in 16th century Mexico. Emerg Infect Dis 2002; 8: Centers for Disease Control and Prevention: The public health consequences of disasters. CDC 1989;38: Connolly MA, Gayer M, Ryan MJ, ym. Communicable diseases in complex emergencies: impact and challenges Lancet 2004;364: Howard MJ, Brillman JC, Burkle FM Jr. Infectious disease emergencies in disasters. Emerg Med Clin North Am 1996;14: Kovats RS. El Nino and human health. Bull World Health Organ 2000; 78: Morgan O. Infectious disease risks from dead bodies following natural disasters. Rev Panam Salud Publica 2004;15: Sur D, Dutta P, Nair GB, Bhattacharya SK. Severe cholera outbreak following floods in a northern district of West Bengal. Indian J Med Res 2000;112: Vahaboglu H, Gundes S, Karadenizli A, ym. Transient increase in diarrheal diseases after the devastating earthquake in Kocaeli, Turkey: results of an infectious disease surveillance study. Clin Infect Dis 2000;31: WHO Situation reports on South-East Asia earthquake and tsunami, Dec 28, 2004 March 24, World Health Organisation. Infectious diseases. Communicable disease control in emergencies. A field manual. WHO, TERHI HEINÄSMÄKI, LL, infektiolääkäri HUS:n infektiosairauksien klinikka PL HUS 1974

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta HYVÄT VANHEMMAT! B1971035 2016 Tällä kirjeellä tiedotamme teitä rokotetutkimuksesta, jossa lapsellanne on mahdollisuus saada joko meningokokki B tai hepatiitti A -rokote. Tutkimuksella selvitämme meningokokki

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

4. Terveys ja puhdas vesi

4. Terveys ja puhdas vesi 41 4. Terveys ja puhdas vesi Lapsilla on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Artikla 24 Terveys on ihmisoikeus Maailman väestön terveys on parantunut merkittävästi viimeisten

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2005/0063(CNS) 19.7.2005 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1986/583

Tartuntatautilaki 1986/583 sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 1(14 ) Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 - Valintakokeessa on kolme erillistä tehtävää, joihin vastataan annetun aineiston perusteella. - Aineistona valintakokeessa on tartuntatautilaki, Suomen perustuslaki

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Taneli Puumalainen Pirkanmaan tartuntatautipäivät 7.2.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana lain valmistelussa 2012-2014 Tartuntatautilakityöryhmän

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille

PlanGlobaalikoulu. Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista. Opettajalle. Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille PlanGlobaalikoulu Verkko-oppimisympäristö lapsen oikeuksista Tehtäväpaketti 5- ja 6-luokkalaisille Opettajalle Opetushallituksen hyväksymissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 (jatkossa

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Terveydenhuollon työntekijän MRSA

Terveydenhuollon työntekijän MRSA Terveydenhuollon työntekijän MRSA Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit-osasto (INFO) 19.3.2016 Terveydenhuollon työntekijän

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Trooppisiin ja subtrooppisiin kohteisiin matkustavan aikuisen rokottamiseen vaikuttavat tekijät Kirjallisuuskatsaus

Trooppisiin ja subtrooppisiin kohteisiin matkustavan aikuisen rokottamiseen vaikuttavat tekijät Kirjallisuuskatsaus Anne Friman ja Riina Karlsson Trooppisiin ja subtrooppisiin kohteisiin matkustavan aikuisen rokottamiseen vaikuttavat tekijät Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja, AMK Hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa

Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa 26.5.2016 Hannele Kotilainen Yl, Epidemiologinen toiminta Infektiolääkäri, LT Tartuntataudeista vastaava lääkäri Helsinki Hannele

Lisätiedot

Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy. 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1

Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy. 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1 Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1 Sidonnaisuudet Tartuntatautilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014 16: HUS Peijaksen ja Lohjan sairaala; Lohjan, Lieksan

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2016 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 31.5.2016 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

PROZONE. Automaattinen otsonin tuottaja. Noso-Tuote OY, Sulantie 19, Tuusula. Puh

PROZONE. Automaattinen otsonin tuottaja. Noso-Tuote OY, Sulantie 19, Tuusula. Puh Noso-Tuote OY, Sulantie 19, 04300 Tuusula Puh. 09 2759299 Email: nosotuoteoy@nosotuote.fi www.nosotuote.fi PROZONE Automaattinen otsonin tuottaja Mikä on PROZONE? Prozone on automaattinen otsonin tuottaja,

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot