Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit"

Transkriptio

1 Katsaus TERHI HEINÄSMÄKI Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit Luonnonkatastrofit eivät välttämättä johda tartuntatautien leviämiseen katastrofialueella. Tärkeintä on huolehtia luonnonmullistuksen kodittomiksi jättämien ihmisten riittävästä suojasta, puhtaasta ruoasta ja juomasta sekä sanitaatiosta. Lääkintähuollossa on huolehdittava ensisijaisesti traumapotilaiden asianmukaisesta hoidosta. Tarttuviin tauteihin on varauduttava ottamalla selvää, mitkä ovat alueelle tyypilliset epidemioita aiheuttavat sairaudet, ja luotava suunnitelmat niiden nopeasta ehkäisystä ja hoidosta. Tartuntatautien torjunnassa juostaan kilpaa ajan kanssa. Suurimmat uhkat katastrofin jälkeen ovat ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit. Sen sijaan suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi katastrofialueen väestön tartuntatautiriskiä. L uonto järjestää ympärillämme jatkuvasti voimannäytöksiä. Katastrofiksi luonnonilmiöt muuttuvat silloin, kun niiden tuhovoima osuu ihmisiin. Luonnonmullistukset vaihtelevat maanjäristysten hetkellisestä jylinästä kuivuuden hivuttavuuteen. Myös tarttuvat taudit luetaan luonnonkatastrofeiksi silloin, kun ne aiheut tavat massaepidemioita (taulukko 1). Tulva on yleisin luonnonkatastrofi maailmassa. Tulvat edustavat 40 %:a kaikista luonnonkatastrofeista ja aiheuttavat puolet luonnonkatastrofeihin liittyvästä välittömästä kuolleisuudesta (Centers for Disease Control and Prevention, 1989). Kaakkois-Aasian maanjäristyksen aiheuttamaan hyökyaaltoon menehtyi ainakin ihmistä joulukuussa Maailman terveysjärjestö arvioi tammikuun alussa, että onnettomuuden jälkivaikutukset, etenkin tartuntataudit, uhkaavat 3 5 miljoonan ihmisen terveyttä. Arvio ei onneksi ole ainakaan vielä toteutunut, koska tartuntatautien tehokkaan valvonnan vuoksi alueella ei ole syntynyt merkittäviä epidemioita. Duodecim 2005;121: TAULUKKO 1. Luonnonkatastrofit. Tulvat Kuivuus Maanjäristykset Hyökyaallot eli tsunamit Tulivuorenpurkaukset Trooppiset hirmumyrskyt hurrikaanit (Atlantti) taifuunit (Tyynimeri) syklonit (Intian valtameri) Pyörremyrskyt eli tornadot eli trombit Metsäpalot Lumivyöryt Maanvyöryt Massaepidemiat Aikaisempien kokemuksien perusteella suurin osa ihmisuhreista johtuu traumoista ja luonnonmullistukset johtavat suhteellisen harvoin suuriin epidemioihin (Howard ym. 1996). Sotien ja aseellisten selkkausten aiheuttamat monimutkaiset hätätilanteet (complex emergencies) ovat yhä yleisempiä. Pakolaisvirrat ja ihmisten pitkäaikainen oleskelu leiriolosuhteissa aiheuttavat helposti infektiouhkia (Connolly ym. 2004). 1969

2 Luonnonmullistusten seurannaisvaikutukset, kuten puhtaan veden puute, viemäriverkoston tuhoutuminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan häiriintyminen voivat lisätä tartuntatautien esiintyvyyttä. Suojan ja ravinnon puute sekä myös henkinen rasitus voivat pitkittyneissä tilanteissa heikentää elimistön puolustuskykyä. Luonnonmullistusten vaikutus terveydenhuoltoon ja väestön liikkumiseen ja siten tartuntatautiriskiin on suurin kehitysmaissa. Tartuntatautiepidemiat alkavat usein katastrofin myöhäisvaiheessa. Taudinaiheuttajat ovat niitä, joita alueella yleensäkin esiintyy. Siten esimerkiksi eurooppalaisissa luonnonkatastrofeissa ei tarvitse pelätä koleraepidemioita. Toisaalta luonnonmullistuksien jälkeen yhteisö on haavoittuvainen ja on oltava varuillaan myös odottamattomien epidemioiden suhteen. Katastro fin jälkeen uhkaavimmat tartuntataudit ovat kuitenkin ripulitaudit, tuhkarokko ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit (taulukko 2). Veden ja ruoan välityksellä leviävät tartuntataudit TAULUKKO 2. Tärkeimmät luonnonkatastrofin jälkeen herkästi epidemioita synnyttävät tartuntataudit (Morgan 2004, World Health Organisation 2005). Kolera Meningokokkitaudit Tuhkarokko Punatauti Maantieteellisen sijainnin mukaan myös Malaria Pilkkukuume Keltakuume Japanin aivokuume Verenvuotokuumeet Toisintokuume Lavantauti Hepatiitti A Vainajilla esiintyvät merkittävät tartuntataudit Veren välityksellä leviävät Hepatiitti B Hepatiitit C HIV-infektio Suolistosairaudet Lavantauti ja pikkulavantauti Rotavirusripuli Kampylobakteerienteriitti Hepatiitti A Punatauti Kolera Hengitysteistä leviävät Tuberkuloosi Kosketustartunta A-streptokokki-infektio Varsinkin tulvissa puhdas vesi kontaminoituu helposti. Sähkökatkokset vedenpuhdistuslaitoksissa, viemäreiden vaurioituminen ja infektioita kantavat vainajat aiheuttavat veden saastumista. Likainen vesi voi infektoida haavoja ja aiheuttaa silmä- ja keuhkotulehduksia. Näillä taudeilla ei kuitenkaan ole epidemiologista merkitystä, koska ne eivät tartu ihmisestä ihmiseen. Saastuneen veden juomisesta saattaa aiheutua kemiallista ripulia tai tavallisten ripulia aiheuttavien mikrobien kuten rota- ja kalikivirusten räjähdysmäinen leviäminen. Nämä mikrobit voivat olla varsinkin pikkulapsille hengenvaarallisia. Uhkana on myös vaarallisempien suolistotautien kuten punataudin, tarttuvan maksatulehduksen ja lavantaudin leviäminen. Eniten pelätään koleraa, koska se leviää nopeasti. Koleran aiheuttama ripuli vaihtelee vaikeudeltaan lievästä nopeasti kuivumisen kautta kuoleman aiheuttavaan. Kolera ei leviä helposti ihmisestä ihmiseen, ja suuri epidemia voikin syntyä vain tilanteissa, joissa ihmisten on elettävä hyvin lähekkäin, esimerkiksi kylmissä oloissa tilapäismajoituksessa. Viimeksi vuonna 1998 Länsi-Bengalin tulva-alueilla sairastui yli ihmistä koleraan (Sur ym. 2000). Jo shigellabakteeria saa aikaan tartunnan, joten myös kärpäset voivat levittää tautia. Vuonna 1999 Turkin maanjäristyksen jälkeen 76 ihmistä sairastui punatautiin (Vahaboglu ym. 2000). Lavantauti saadaan useimmiten ruokatartuntana. Epidemiologista merkitystä lisää se, että noin prosentti taudin sairastaneista jää kantajiksi ja voi edelleen levittää salmonellaa. Ulosteen saastuttama vesi on yleisin hepatiittien lähde. E-hepatiitti tarttuu mahdollisesti myös eläimistä, mutta A-hepatiittia esiintyy vain ihmisillä. Molempia on kuvattu esiintyneen varsinkin tulvien jälkeen T. Heinäsmäki

3 Hyönteisten ja muiden eläinten välityksellä tarttuvat taudit Hyttysten välityksellä tarttuvia tauteja ovat muun muassa malaria, dengue, keltakuume ja Japanin aivotulehdus. Hyttyset lisääntyvät makeassa vedessä. Jokitulvat ja hirmumyrskyt lisäävät erityisesti hyttystauteja, mutta vaikutus näkyy vasta runsaan kuukauden kuluttua onnettomuudesta (Kovats 2000). Viimeksi tulva johti malariaepidemiaan Dominikaanisessa tasavallassa vuonna Denguen aiheuttaa flavivirus, jota on neljää eri serotyyppiä. Tauti on yleensä ensimmäisellä kerralla lievä kuumetauti, mutta varsinkin eri serotyypin aiheuttamissa uusintainfektioissa tauti voi edetä jopa kuoleman aiheuttavaksi verenvuotokuumeeksi. Dengueen ei ole olemassa rokotetta eikä erityistä virukseen tehoavaa hoitoa. Dengue on lisääntynyt huomattavasti Aasiassa ja on kasvava riski myös luonnonmullistuksien jälkeen (World Health Organisation 2005). Japanin aivotulehdus ja keltakuume ovat rokottein ehkäistävissä olevia virustauteja. Japanin aivotulehdus on harvinainen sairaus, jonka on todettu lisääntyvän tulvien jälkeen Aasiassa. Keltakuumeen esiintymisalueilla Afrikassa ja Etelä-Amerikassa epidemioita on esiintynyt lähinnä aseellisten selkkausten ja taloudellisten kriisien aikana, kun massarokotusohjelmat ovat keskeytyneet. Onnettomuusalueella lisääntyvät myös kirput, jyrsijät ja kulkukoirat. Niiden levittämiä tauteja ovat muun muassa pilkkukuume ja leptospiroosi. Leptospiroosi voi levitä myös suoraan infektoituneiden eläinten virtsan saastuttaman veden välityksellä ihon tai limakalvojen läpi. Tämä bakteeritauti aiheuttaa äkillisen kuumetaudin, jota voivat komplisoida munuais- tai maksavaurio, aivokalvontulehdus tai keuhko-ongelmat. Leptospiroosiepidemioita on esiintynyt tulvien yhteydessä esimerkiksi Venäjällä (1997), Intiassa (1999) ja Thaimaassa (2000). Pilkkukuume eli Rickettsia prowazekii -bakteerin aiheuttama»tyyfus» tappoi ensimmäisen maailmansodan aikana ainakin kolme miljoonaa ihmistä. Tautia levittävät täit, ja ihmisten pakkautuminen yhteen edistää epidemioiden syntyä. Tautia onkin nimitetty sotakuumeeksi ja nälkäkuumeeksi. Luonnonkatastrofien jälkeen ei pilkkukuumetta ole esiintynyt vuosikymmeniin. Muut tartuntataudit Viruksien aiheuttamat hengitystieinfektiot leviävät poikkeustilanteissa nopeasti. Niiden ehkäisemiseksi täytyy rakentaa suojia kotinsa menettäneille ja turvata ruoan ja juoman riittävä saanti luonnollisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Myös varhainen hoito bakteerikomplikaatioiden kuten keuhkokuumeen ehkäisemiseksi on järjestettävä. Pitkään jatkuva yhteismajoitus altistaa meningokokkiepidemioille. Kosketustartuntana leviävät verenvuotokuumeet, Afrikassa esiintyvät Lassa-kuume sekä Ebola- ja Marburg-virusten aiheuttamat taudit ovat hyvin harvinaisia. Lassa-kuume voisi levitä Y D I N A S I A T Tartuntatautien ehkäisyssä luonnonkatastrofien jälkeen on tärkeintä huolehtia ihmisten riittävästä suojasta, puhtaan ruoan ja juoman saannista sekä sanitaatiosta. Suurimmat tartuntatautiuhkat ovat lasten tuhkarokko ja ripulitaudit sekä malaria alueilla, joilla sitä yleensäkin esiintyy. Suuretkaan vainajamäärät eivät lisää merkittävästi väestön tartuntatautiriskiä. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien nopea, standardoitu hoito. Kaakkois-Aasian hyökyaaltoalueella ei ole syntynyt merkittäviä tartuntatautiepidemioita. Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit 1971

4 Kuva: Punaisen Ristin arkisto tilanteessa, jossa virusta kantavat rotat pääsisivät kosketuksiin ihmismassojen kanssa. Kaikki verenvuotokuumeet tarttuvat myös sairastuneiden veren ja eritteiden välityksellä. Miljoonien Amerikan intiaanien arvellaan menehtyneen verenvuotokuumeeseen 1500-luvulla. Tautia levittivät jyrsijät, jotka siirtyivät lähemmäksi ihmisiä ja vettä Meksikon suuren kuivuuden aikana (Acuna-Soto ym. 2002). Epähygieeniset olot ja puhdistamattomat haavat altistavat jäykkäkouristukselle ja muille haavainfektioille. Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin jälkeen Indonesiassa diagnosoitiin noin 90 jäykkäkouristustapausta (WHO Situation Reports 2005). Vainajien käsittelyn aiheuttama infektioriski Ruumiiden käsittely on psyykkisesti raskasta. Vainajien käsittelyyn on liitetty myös fyysisiä riskejä, kuten tartuntavaara. Tosiasiassa kuollut ihminen levittää tauteja vähemmän kuin elävä, koska taudinaiheuttajatkin kuolevat ihmisen mukana. Ajatuksen tartuntavaarasta on ilmei1972 sesti tuottanut psyykkinen puolustusmekanismi järkeistäminen. Äkkinäisessä luonnonmullistuksessa kuolleiden mikrobikirjo ei poikkea alueen elävässä väestössä esiintyvästä. Tärkeimpiä vainajissa säilyviä tartuntavaarallisia mikrobeja ovat A-streptokokki, meningokokki, hepatiitti B ja C -virukset, HIV, salmonella ja muut ripulitauteja aiheuttavat patogeenit sekä Mycobacterium tuberculosis (taulukko 2). Veren välityksellä tarttuvat taudit, varsinkin B-hepatiitti, ovat suurin riski. HI-virus voi säilyä viileässä säilytetyssä vainajassa jopa 16 vuorokautta. (Morgan 2004). Ripulitaudit leviävät taudinaiheuttajaa kantavasta ruumiista helposti, koska mätänemisprosessi edistää patogeenien tihkumista kudosten läpi. Ripulipatogeenit eivät kuitenkaan säily tartuntavaarallisina pitkään. Niiltä suojaavat parhaiten hyvä henkilökohtainen hygienia ja suojakäsineiden käyttö. Ainoastaan koleraepidemian yhteydessä vainajien säilytyksessä tulisi käyttää desinfioivia aineita. Noin prosentti ihmiskunnasta sairastuu tuberkuloosiin vuosittain, joten on mahdollista, että suuren luonnonkatastrofin yhteydessä vainajien joukossa on aktiivista tuberkuloosia sairastavia. Mykobakteeri voi tarttua vainajan hengitysteistä esimerkiksi siirtelyn yhteydessä. Tartuntavaara on kuitenkin niin pieni, että hengityssuojien käyttöä ei suositella sen vuoksi. Ruumiidenkeräilyalueilla käytetäänkin maskeja mädättäjäbakteerien hajun eikä tartuntavaaran vuoksi. Ruumiit tulisi hävittää katastrofitilanteessakin ihmisarvoisella tavalla. Vainajat olisi tunnistettava tai heistä tulisi ottaa valokuvat ja DNA-näytteet. Hautaaminen on suositeltavampaa kuin polttaminen, koska haudatuista vainajista voidaan ottaa vielä lisänäytteitä. HautapaiT. Heinäsmäki

5 kan pitäisi sijaita vähintään 250 metrin päässä juomavesilähteistä. Tartuntatautien hallinta katastrofitilanteessa Luonnonkatastrofien jälkeen uhkaavat tartuntataudit TAULUKKO 3. Varhaisia merkkejä herkästi epidemioita aiheuttavista tartuntataudeista (World Health Organisation 2005). Akuutti vesiripuli yli viisivuotiailla (kolera) Veriripuli (punatauti) Lapsen kuume + ylähengitystieoireet + ihottuma (tuhkarokko) Meningiitti (meningokokkitauti) Akuutti verenvuotokuume (dengue, Lassa-kuume, Ebola- ja Marburg-virusinfektiot) Akuutti ikterus (hepatiitit A ja E) Akuutti velttohalvaus (polio) Selvittämätön kuolemaryväs, jossa samanlaisia oireita TAULUKKO 4. Tapausmäärä, joka merkitsee potentiaalista epidemiaa ja aiheellistaa välittömät tartunnantorjuntakeinot (World Health Organisation 2005). Yksi varmistettu tapaus Tuhkarokko 1 Kolera 2 Pilkkukuume Rutto Keltakuume 1 Verenvuotokuume Tapausten lisääntyminen oletetusta Malaria Punatauti (shigelloosi) Meningokokkimeningiitti 1 Japanin aivotulehdus 2 Lavantauti 1 Hepatiitit A 1 ja E 1 Rokote olemassa 2 Rokote olemassa, mutta sen hyödyllisyys epidemiatilanteessa on kyseenalainen Kansainvälisillä järjestöillä, kuten Yhdistyneillä Kansakunnilla ja Punaisella Ristillä, on nopean toiminnan joukkoja, jotka voivat lähteä arvioimaan katastrofitilanteen terveydenhuoltoa vuorokauden kuluessa. Maailman terveysjärjestö koordinoi eri avustusjärjestöjen toimintaa katastrofialueella. Tartuntatautien hallinnan kulmakivet katastrofeissa ovat tilanteen nopea kartoitus, tautien ehkäisy ja seuranta, epidemioiden nopea havaitseminen ja tartuntatautien joutuisa, standardoitu hoito. Tilanteen kartoitukseen sisältyy yhteydenotto paikallisiin viranomaisiin alueen rokotuskattavuuden ja tavanomaisimpien tartuntatautien selvittämiseksi. Tärkeää on myös tietää, esiintyykö katastrofialueella epidemioita. Luonnonmullistuksen jälkeen tärkeintä on traumojen välitön hoito. Väliaikaisissa terveydenhoitopisteissä on kuitenkin syytä alusta lähtien ottaa huomioon tarttuvat taudit järjestämällä eristysalue tartuntavaarallisille potilaille. Tartuntatautiriski alkaa nimittäin suurentua nopeasti. Tartuntatauteja voidaan ehkäistä parhaiten turvaamalla hengissä säilyneille puhtaan juoman ja ruoan saanti sekä suoja ja perushygienia. Rokotuksin voidaan ehkäistä osa tartuntataudeista. Massarokotuksiin ei katastrofialueella ryhdytä kuitenkaan ennen kuin epidemioista on havaittu viitteitä. Epidemioiden nopea havaitseminen on niihin reagoinnin kulmakivi. Tämän vuoksi alueelle on luotava mahdollisimman nopeasti herkästi tarttuvien tautien seurantaverkosto. Tartuntatautien oireita seuraamalla päästään varhaiseen epäilyyn näistä taudeista (taulukko 3). Tartuntatautien ensimmäiset tapaukset on pyrittävä diagnosoimaan mahdollisimman nopeasti laboratoriokokein. Seuraavaksi selvitetään, missä sairastuneet ovat ja millaiseen joukkoon tauti voi levitä. Tartunnan lähde, esimerkiksi saastunut juomavesi, on luonnollisesti selvitettävä viipymättä. Jos tauti leviää eläinten tai hyönteisten välityksellä, on torjuntatoimet kohdistettava niihin esimerkiksi hävittämällä eläinten lisääntymispaikat ja toimittamalla ihmisille hyttysverkkoja ja -karkotteita. Eri tartuntataudeille on kehitetty tapausmääräkriteerejä, joiden täyttyessä nopeat toimet ovat tarpeen. Näitä on esitetty taulukossa 4. Esimerkiksi yksikin tuhkarokkotapaus antaa aiheen käynnistää rokotuskampanja. Rokotuksiin ryhdyttiin muun muassa Kaakkois-Aasian hyökyaallon jälkeen. Indonesiassa on rokotettu tuhkarokkoa vastaan 58 % lapsista tsunamin jälkeen (WHO Situation Reports 2005). Tartuntatautien hoidossa pyritään oireenmukaiseen hoitoon ja empiirisiin antibioottilääkityksiin, joiden tulee olla tarpeeksi laajakirjoisia 1973

6 ja yksinkertaisia ottaa. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa doksisykliini ja siprofloksasiini. Tarttuvaa tautia sairastavat tulee eristää mahdollisuuksien mukaan. Jos malaria leviää räjähdysmäisesti katastrofinjälkeisissä olosuhteissa, voidaan jokaista kuumetautia hoitaa malariana tehokkaalla malarialääkkeellä. Ennakoivaa rokottamista suositellaan lähinnä alueelle saapuville avustustyöntekijöille, joilla tulisi olla ainakin jäykkäkouristus-kurkkumätä-, A-hepatiitti- ja lavantautirokotukset ja maanosan mukaan riippuen myös rokotukset poliota, keltakuumetta ja Japanin aivotulehdusta vastaan. Vainajien käsittelyyn osallistuville suositellaan lisäksi B-hepatiittirokotusta. Yksikin B-hepatiittirokotus viikkoa ennen altistusta annettuna suojaa taudilta prosenttisesti. joiden laukaisijana oli ruumiin onteloihin työntynyt muta. Haavoista ja ruumiinonteloista saatiin runsaasti viljelylöydöksiä. Joukossa oli sieniä ja resistenttejä bakteereita, kuten akinetobakteereita ja metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA), joilla on lähinnä sairaalahygieenistä merkitystä. Burkholderia pseudomalleita, atyyppisiä mykobakteereita, kuten Mycobacterium fortuitumia ja maaperästä lähtöisin olevia taudinaiheuttajasieniä löydettiin yksittäisiltä potilailta. Näitä pitkän viljelyajan vaativia mikrobeja saattaa tulla ilmi vielä kuukausien kuluttua luonnonkatastrofista. Epidemiologisesti merkittäviä tartuntavaarallisia mikrobeja ei löytynyt, koska suomalaisten evakuointiin päästiin niin nopeasti. Suomalaisilla esiintyneet tartuntataudit tsunamin jälkeen Suomeen saapui tsunamialueelta useita vaikeasti loukkaantuneita potilaita, joista lähes kaikilla oli haavainfektioita. Jo lähtöpaikalla monilla oli nopeasti leviäviä ja kudostuhoa aiheuttavia sienija bakteeri-infektioita, jotka johtuivat mikrobien pääsystä syvälle kudoksiin veden työntövoiman vaikutuksesta. Haavojen hoidossa tärkeintä oli kirurginen puhdistus mikrobilääkkeet olivat toissijaisia. Potilailla esiintyi myös poskionteloja korvatulehduksia sekä aspiraatio pneumoniaa, Lopuksi Traumat aiheuttavat luonnonkatastrofeissa valtaosan kuolleisuudesta ja vammautumisista. Tartuntatauteja osataan nykyisin seurata ja ehkäistä aktiivisesti, eikä merkittäviä epidemioita pääse syntymään helposti. Tartuntatautien pelko on katastrofin jälkeen varteenotettava stressitekijä. Asiallinen tiedotus tartuntavaaroista ja vaaroihin varustautuminen parantavat tartuntatautitilannetta ja myös väestön turvallisuudentunnetta. Kirjallisuutta Acuna-Soto R, Stahle DW, Cleaveland MK, Therrell MD. Megadrought and megadeath in 16th century Mexico. Emerg Infect Dis 2002; 8: Centers for Disease Control and Prevention: The public health consequences of disasters. CDC 1989;38: Connolly MA, Gayer M, Ryan MJ, ym. Communicable diseases in complex emergencies: impact and challenges Lancet 2004;364: Howard MJ, Brillman JC, Burkle FM Jr. Infectious disease emergencies in disasters. Emerg Med Clin North Am 1996;14: Kovats RS. El Nino and human health. Bull World Health Organ 2000; 78: Morgan O. Infectious disease risks from dead bodies following natural disasters. Rev Panam Salud Publica 2004;15: Sur D, Dutta P, Nair GB, Bhattacharya SK. Severe cholera outbreak following floods in a northern district of West Bengal. Indian J Med Res 2000;112: Vahaboglu H, Gundes S, Karadenizli A, ym. Transient increase in diarrheal diseases after the devastating earthquake in Kocaeli, Turkey: results of an infectious disease surveillance study. Clin Infect Dis 2000;31: WHO Situation reports on South-East Asia earthquake and tsunami, Dec 28, 2004 March 24, World Health Organisation. Infectious diseases. Communicable disease control in emergencies. A field manual. WHO, TERHI HEINÄSMÄKI, LL, infektiolääkäri HUS:n infektiosairauksien klinikka PL HUS 1974

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma Ulkomaille vaihtoon Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma 1 Opiskeluterveydenhuollon ohjeistukset Hyvä suunnittelu varaa aikaa valmisteluun! Matkavakuutus

Lisätiedot

Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015 Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja, THL Luentopalkkioita (GSK, Crucell, Janssen, Filha, SMAL, CIMO) Katariina

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Korhonen Hanna Kuosmanen TARTUNTATAUDIT, NIIDEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO: OPAS VAIHTOON LÄHTEVÄLLE OPISKELIJALLE Opinnäytetyö Kesäkuu 2013 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa

Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Sadekauden aikana Ses Sarunin perhe kerää sadevettä suuriin ruukkuihin. Ruukkuihin laitetaan kaloja, jotta vesi pysyy puhtaana. Pienet kalat suojelevat kuumetaudilta Kambodzhassa Suurissa harmaissa saviastioissa

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas Tuberkuloosi Hengitysliitto Heli ry:n opas Minkälainen sairaus tuberkuloosi on? Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti, joka ilmenee yleisimmin keuhkoissa. 2 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO Opinnäytetyö KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Koulutusohjelma Aika OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Ala Koulutusohjelma Tekijä(t) Työn nimi Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta Sidonnaisuudet Yleislääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Tampereen kaupungin Tartuntatautien valvonnan lääkäri Tutkimus ja kehitystyö David Livingstone -seuran

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 1(14 ) Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 - Valintakokeessa on kolme erillistä tehtävää, joihin vastataan annetun aineiston perusteella. - Aineistona valintakokeessa on tartuntatautilaki, Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos vaikuttaa tautien leviämiseen

Ilmastonmuutos vaikuttaa tautien leviämiseen Metla/Jouni Hyvärinen Aarre Jortikka Ilmastonmuutos vaikuttaa tautien leviämiseen Sinikka Jortikka 4 Metsäntutkimus 2/2008 Metsäntutkimus 2/2008 Ilmaston muuttuminen vaikuttaa eläinten elinympäristöön

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Uimavesiepidemia Tampereella 2014 Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Tampere 146 järveä (!) 50 yli 10 ha järveä Näsijärvi ja Pyhäjärvi suurimmat 33 uimarantaa

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3

2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3 1. LÄÄKE- JA TERVEYSVINKKEJÄ MATKAILIJALLE... 2 2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3 3. MITEN VÄLTTYÄ TURISTIRIPULILTA?... 4 3.1. YLEISTÄ... 4 3.2. RUOKAMYRKYTYS... 4 3.3. MITEN EHKÄISET RUOKAMYRKYTYKSEN...

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Pikkujätin terveysohjeita matkailijoille

Pikkujätin terveysohjeita matkailijoille Pikkujätti matkustusvinkit Pikkujätin terveysohjeita matkailijoille Ennen kun lähdet matkalle, tarkasta kohdemaan olosuhteet, mahdolliset tautiepidemiat, rokotussuositukset ja tarvittavat estolääkkeet

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

ECDC SEURANTA. Epidemiologinen vuosiraportti 2011. Hengityselininfektiot. Tiivistelmä

ECDC SEURANTA. Epidemiologinen vuosiraportti 2011. Hengityselininfektiot. Tiivistelmä ECDC SEURANTA Epidemiologinen vuosiraportti 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa analysoidaan EU:n 27 jäsenvaltion ja kolmen ETA-/EFTA-maan vuodelta 2009 ilmoittamia seurantatietoja sekä vuonna 2010 havaittuja

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot