IRJALAN PÄIVÄKOTI JA KOULU

Transkriptio

1 Liite xx.xx.2016 IRJALAN PÄIVÄKOTI JA KOULU UUDISRAKENNUS HANKESUUNNITELMA A TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS KÄYNTIOSOITE FRENCKELLINAUKIO 2K POSTIOSOITE PL 487, TAMPERE PUH FAX ,

2 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka Hanke IRJALAN PÄIVÄKOTI JA KOULU, UUDISRAKENNUS Irjalankuja 4/Pekankatu 2, Tampere SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO TARVESELVITYS HANKKEEN PERUSTIEDOT TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITE HANKERYHMÄN KOKOONPANO 8 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET MITOITUSPERUSTEET 9 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET TILANTARVE JA TILAOHJELMA TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET 9 4. YLLÄPITO YLEISET VAATIMUKSET TILAKOHTAISET VAATIMUKSET RAKENNUSKOHDE ASEMAKAAVA JA TONTTI LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TIEDOTUS HANKKEEN KUVAUS ARKKITEHTISUUNNITTELU RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT LVI-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA ENERGIATEHOKKUUS TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET AIKATAULU HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU TOTEUTUSTAPA SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT VÄISTÖTILATARPEET KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET LIITTEET 20 3

3 1. YHTEENVETO 1.1. TARVESELVITYS Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta hyväksyi hankkeen tarveselvityksen , ohessa ote päätöksestä: Irjalan päiväkodin ja koulun tarveselvitys D:rno TRE 1449/2016 Lisätietoja valmistelusta: hankearkkitehti Jarmo Viljakka, puh ja suunnittelupäällikkö Hanna Sulonen-Ahonen, puh , Lanula Hankearkkitehti Jarmo Viljakka Irjalan vanha päiväkotirakennus A on huonokuntoinen ja kärsii sisäilma- ongelmista. Sen yhteyteen vuonna 2008 rakennetun siirtokelpoisen päivä- kotirakennuksen B tilat ovat ahtaat eivätkä vastaa tämän päivän tarpeisiin. Irjalan päiväkodin korvaaminen uudella yksiköllä nousi esiin koillisen alueen lasten ja nuorten palvelujen selvityksessä, joka käsiteltiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa Voimassaoleva asemakaava on vuodelta Päiväkoti sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa Kuusimäenkadun, Irjalankadun, Loutunkadun ja Kolarinkadun rajaamassa korttelissa osoitteessa Irjalankuja 4/Pekankatu 2. Etäisyys keskustorilta on noin 5,5 km. Tontilla sijaitsee nykyinen Irjalan päiväkoti (rakennukset A ja B), Kartanon päiväkoti, siirtokelpoinen päiväkotirakennus (rakennus C) sekä Makasiinirakennus, jota vuokraa Irjalan Omakotiyhdistys. Uudisrakennus tulee sijoittumaan purettavien rakennusten A ja B alueelle. Siirtokelpoinen päiväkotirakennus C ja Kartano ovat toiminnassa uuden päiväkodin rakentamisen ajan. Takahuhdin alueella päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Alueen palveluverkko ei vastaa tällä hetkellä määrällisesti eikä laadullisesti palvelutarpeeseen. Takahuhdin koulupolun oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Kolmisarjainen alakoulu on kasvanut nelisarjaiseksi, oppilasmäärä on kasvanut yli sadalla oppilaalla viiden viime vuoden aikana. Väestösuunnitteiden mukaan alakouluikäisten määrä (7-12 vuotiaat) ei juuri kasva seuraavan kymmenen vuoden aikana Messukylä-Takahuhdin tilastoalueella. Ennusteiden mukaan alakoulu pysyy nelisarjaisena lähivuosien aikana. Alueella on pieniä ja epätarkoituksenmukaisia varhaiskasvatustoiminnan yksiköitä, joista voidaan suunnitelmallisesti luopua uuden yksikön valmistuessa. 4

4 Tilan tarve Uusi päiväkoti mitoitetaan 160 lapselle ja esi- ja alkuopetukselle (0-2lk) kaksisarjaisena (140 lasta). Lisäksi rakennukseen suunnitellaan tilat avoimelle varhaiskasvatukselle. Suunniteltu tilaratkaisu mahdollistaa esiopetuksen ja alkuopetuksen tiiviin yhteistyön, mikä on pitkään ollut tavoitteena. Tällöin kaikki Takahuhdin koulun esi- ja alkuopetuksen oppilaat saavat samanlaiset mahdollisuudet hyötyä Tampereella käytössä olevasta esi- ja alkuopetuksen toimintamallista. Toimintamalli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön esi- ja alkuopetuksen ryhmien välillä sekä oppilaiden yksilöllisten tarpeiden ja kouluvalmiuksien huomioon ottoon. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä 2244,5 hym2. Sen arvioitu huoneistoala, mikä on vuokran maksun peruste, on 2640 htm2. Rakennus suunnitellaan kaksikerroksiseksi. Aikataulu Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi syksyllä 2017 ja niiden on määrä valmistua jouluna Suunnittelu jatkuu välittömästi tarveselvitysvaiheen jälkeen. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot Rakennus on kaksikerroksinen. Perusratkaisun tulee olla tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä-, opetus- sekä hallinnon tiloista. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeita mukaillen. Iltakäytön tilat (eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Kaikista ryhmä- ja opetustiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta. Ruokasalia käyttää koululaisten lisäksi suurin osa päiväkodin lapsista, vain pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin/aulaan. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Ryhmä- ja opetustilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Kahden ryhmän eteistila on keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä: eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Tässä vaiheessa seitsemään ryhmään suunnitellaan lepohuoneet joissa kaappisängyt 20 lapselle. Muut ryhmän tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilaohjelmassa esitetty ryhmätilojen kokonaishyötyala pysyy vakiona, tilojen määrä ja pinta-alat päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen valvottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Avoimen varhaiskasvatuksen tilat suunnitellaan päiväkodin ja koulun tilojen kiinteään yhteyteen. Varhaiskasvatuksen tilat suunnitellaan siten, että niitä on mahdollista käyttää myös opetustiloina. 5

5 Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Asemakaavassa esitetyt määräykset huomioidaan jatkosuunnittelussa. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan päiväkodeille ja opetusrakennuksille määritelty energiatehokkuusluokka B. Investointi- ja käyttökustannukset Uudisrakennuksen investointikustannukset ovat 7,7 milj.. Uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on /v (17,01 /m2/kk), ylläpitovuokra /v (3,12 /m2/kk) ja tontinvuokra /v (0,64 /m2/kk). Vuokra on yhteensä /v. Toiminnan kustannukset Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät suurin piirtein samoina kuin tällä hetkellä, koska lasten lukumäärä pysyy nykyiseen päiväkotiin verrattuna samana. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 160 lapselle, koulun oppilas- määrä on 140. Päiväkodin henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin 1,1 milj. (9906 *160*68%). Koillisen alueen palveluverkon täsmentyessä tarkentuu kouluun tarvittavan uuden henkilöstön määrä. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan 2019 vuosisuunnitelmassa. Vuoden 2019 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida koulun ja päiväkodin kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 0,462 milj. ja muut kustannukset, esim. materiaali ja ICT-kustannukset 0,693 milj. (yhteensä investointikustannukset 7,7 milj., näistä 15%). Lisäkustannuksia aiheutuu lähinnä uusien tilojen varustamisesta sekä vuokrista aiheutuvista kustannuksista. Esi- ja alkuopetuksen vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat yhteensä 0,420 milj.. Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen arvion mukaan päiväkodin ja koulun ateriapalvelun henkilöstökulu on noin /vuosi ja siivouksen noin 4 /m2/kk ( /vuosi), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liike- laitos. Päätösehdotus. Vs. tilaajapäällikkö Päivänen: Lasten ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä Irjalan päiväkodin ja koulun tarveselvityksen. 6

6 Merkittiin, että Marjatta Silvennoinen poistui kokouksesta klo Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Ekholm Virpi, Suoniemi Niko, Kauppinen Jukka, Viljakka Jarmo, Kangas Vesa-Matti, Järvelä Kristiina, Raatikainen Ville, Nykänen Sami, Kyösti Pirjo, Siltanen Ulla, Lahti Elina Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Aino Jokinen, puh , Liite Irjalan päiväkodin ja koulun tarveselvitys Irjalan päiväkodin ja koulun tarveselvitys on tarvittaessa käytettävissä. 7

7 1.2. HANKKEEN PERUSTIEDOT TARVESELVITYKSEN HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET JA TÄSMENNYKSET Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta eikä varsinaisia toiminnallisia muutostarpeita tullut esille. Suurin muutos tilaohjelmaan oli salin yhteyteen lisätyt oppilaiden puku- ja pesutilat, lisäksi teknisten tilojen mitoitusta tarkennettiin hankesuunnitteluvaiheessa. HANKKEEN LAAJUUS Uusi kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus mitoitetaan 160 lapselle, esi- ja alkuopetuksen tilat (0-2lk) kaksisarjaisena, yhteensä 140 lasta. Lisäksi rakennukseen suunnitellaan tilat avoimelle varhaiskasvatukselle. Päiväkotiryhmiä on yhteensä kahdeksan. Hankesuunnitelman mukainen laajuus: bruttoala 3214 brm 2 lämpimät tilat + 71 brm 2 kylmät tilat, huoneistoala 2833 htm 2 ja tilaohjelman mukainen hyötyala 2295 hym TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO Investoinnit Rakentamisen kustannus (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 88,0 % / ) alv 0% Väliaikainen piha, arvio kustannuksista alv 0% Yhteensä alv 0% Vuokrataso / vuosi Kustannusarvioon sisältyvät: rakennuttajan kulut, rakennustekniset työt, LVIAS- työt sekä kiintokalusteet ja varusteet AIKATAULUTAVOITE Toteutussuunnittelu alkaa ja jatkuu välittömästi hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Urakkalaskenta on tarkoitus toteuttaa kesä-syyskuun välisenä aikana 2017, jolloin hankkeen toteutussuunnitelma olisi hyväksyttävänä lokakuussa Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa lokakuun 2017 ja marraskuun 2018 väliselle ajalle, jolloin rakennus voidaan varustella joulukuussa ja ottaa käyttöön tammikuussa vuonna HANKERYHMÄN KOKOONPANO Hankesuunnitelman on valmistellut hankeryhmä, jossa ovat jäseninä: Sulonen Hanna Siltanen Ulla Kyösti Pirjo Ikola Päivi Nykänen Sami Lahti Elina Peltonen Tarmo Viljakka Jarmo Uotinen Olli vs. suunnittelupäällikkö, hyvinvoinnin palvelualue tiimivastaava / itäinen alue päiväkodin johtaja / Irjalan päiväkoti aluerehtori / itäinen alue rehtori / Takahuhdin koulu suunnittelija, Tampereen Voimia pää- ja arkkitehtisuunnittelija, Arkkitehtitoimisto LPV Oy hankearkkitehti, Tampereen Tilakeskus liikelaitos rakennuttajainsinööri, Tampereen Tilakeskus liikelaitos 8

8 Harjula Timo Hyrkäs Tapio sähkötöiden valvoja, Tampereen Tilakeskus liikelaitos LVI-asiantuntija, Tampereen Tilakeskus liikelaitos 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnittelu- ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Rakennus tulee olemaan lähialueen keskeinen julkinen rakennus ja osa rakennuksen tiloista suunnitellaankin iltakäytön mahdollistavaksi TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Rakennuksen toiminnalliset vaatimukset on esitetty päiväkotien suunnitteluohjeessa ja tarveselvityksessä, eikä niihin tullut oleellisia muutoksia hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen tulee täyttää kyseisille toiminnoille esitetyt yleiset laatuvaatimukset MITOITUSPERUSTEET Tärkeimmät mitoitusperusteet ja tilavaraukset on esitetty tilaohjelmassa. Rakennuksen pääkäyttäjä on varhaiskasvatus ja perusopetus. Tilat suunnitellaan 160 päiväkotilapselle ja 140 oppilaalle, lisäksi rakennuksessa on tilat avoimelle varhaiskasvatukselle, mitoitus 20 lapselle. Henkilökunnan määrä on 36h / päiväkoti, 6-8h / koulu, Tampereen Voimia n.4h. Yhteensä 48h. Tilat on suunniteltu siten, että yhteisiä tiloja voidaan vuokrata mm. alueen asukkaille iltaisin. 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA Hankkeelle tarveselvityksen yhteydessä laadittuun tilaohjelmaan on tullut hankesuunnittelun yhteydessä joitakin muutoksia. Katso kohta 1.2. Ohessa vertailu rakennuksen laajuustiedoista: tarveselvitys hankesuunnitelma Bruttoala brm brm brm 2 kylmät tilat Kerrosala kem 2 Huoneistoala htm htm 2 Hyötyala 2 244,5 hym hym 2 Tilavuus m³ Tilaohjelma liitteenä TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET Tilojen suunnittelussa noudatetaan uusinta Tilakeskuksen päiväkotien suunnitteluohjetta ja rakennussuunnitteluohjetta. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioitava tilojen hyvään äänenvaimennukseen, huoneakustiikkaan sekä ergonomiaan. Erityisesti salin, ruokasalin ja avoimien ryhmätilojen äänitekniset ominaisuudet tulee tutkia huolellisesti. Korkean tilan kaiteet on suunniteltava siten, että putoaminen ei ole mahdollista, äänen siirtymistä ruokasalista 2.kerroksen ryhmätiloihin 9

9 minimoidaan avattavin liukulasein. Putoamisen estäminen on huomioitava myös irtokalustusta suunniteltaessa. Tiloissa on huomioitava esteettömyys liikuntaesteisten, kuulo- ja näkövammaisten kannalta. 4. YLLÄPITO 4.1. YLEISET VAATIMUKSET Rakennuksessa käytetään laadukkaita julkiseen käyttöön tarkoitettuja kestäviä materiaaleja ja rakennusosia. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Tilakeskuksen päiväkotien suunnitteluohjetta ja rakennussuunnitteluohjetta TILAKOHTAISET VAATIMUKSET Rakennuksen päätilaryhmistä laaditaan toteutussuunnittelun yhteydessä tietomallipohjaiset huonekortit yhteistyössä käyttäjän kanssa. Tilojen erityisvaatimukset on esitetty päiväkotien suunnitteluohjeessa. Hankinnoissa noudatetaan erillistä tilakeskuksen vastuurajataulukkoa. 5. RAKENNUSKOHDE 5.1. ASEMAKAAVA JA TONTTI Irjalan uusi päiväkoti ja koulu sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa Kuusimäenkadun, Irjalankadun, Loutunkadun ja Kolarinkadun rajaamassa korttelissa osoitteessa Irjalankuja 4 / Pekankatu 2. Kiinteistötunnus on Asemakaava on vuodelta Kaavamääräys on Y. Asemakaavassa ei ole autopaikkamääräyksiä. Rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla. Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan asemakaava on pääosin toteutunut, eli rakentamiselle voimassaolevalla kaavalla ei ole estettä. Asemakaavassa on määritelty rakennusoikeus niin, että tontin pinta-alasta 1/3 saadaan käyttää rakentamiseen (9722 m2) ja rakennus saa olla korkeintaan kolmikerroksinen (rakennusoikeus maksimissaan m2). Tontin koko on noin m LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT Liikenneratkaisuja on tutkittu yhdessä Tampereen Infran erikoissuunnittelijan kanssa. Liikennesuunnittelulle asetettuja reunaehtoja ovat turvalliset kulkureitit tontilla ja reitit päiväkotirakennuksiin. Kartanon päiväkodin huolto tapahtuu Irjalankujan kautta. Pekankadun liittymän kaltevuuden vuoksi sitä ei suositella huoltoreitiksi. Lisäksi kadun leveys ei mahdollista jalkakäytävän rakentamista ajoradan yhteyteen. Edellä mainituista syistä huoltoreitti on päätetty keskittää Irjalankujan puolelle. Uuden rakennuksen valmistuttua pohjoispuolen vanhasta huoltoreitistä luovutaan ja se muuttuu tontin sisäiseksi kevyen liikenteen reitiksi. Irjalankujan yhteyteen tullaan suunnittelemaan jalkakäytävä myöhemmin määritetyn aikataulun mukaisesti. Irjalankujan liittymä on todettu liikenteellisesti turvallisemmaksi reitiksi saattoliikenteelle: Irjalankadulla on liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet tehty jo aiemmin. Suurin osa saatto- ja henkilökunnan paikoista osoitetaan tälle puolelle. Pekankadun liittymän käyttöä ei voida estää, joten sen läheisyyteen sijoitetaan pienempi saattoliikenteelle tarkoitettu pysäköintialue. Paikoitusalueet rajataan viereisistä pihoista ja kentästä aidoin. Molemmista pysäköintialueista on turvallinen yhteys päiväkodin ja koulun pihalle. Huoltopiha jäteastioineen on erotettu saattoliikenteestä. Uusi pysäköintipolitiikka ei ota kantaa päiväkotien ja koulujen pysäköintiin. Rakennusluvan autopaikkanormina käytetään vanhaa normia joka on 1ap/300 k-m 2. Autopaikat suunnitellaan koko tontin osalta. Saattopaikkoja suunnitellaan 2 ap / päiväkoti ja esiopetusryhmä. Autopaikkoja suunnitellaan yhteensä 32 kpl, joista saattoliikennepaikkoja 22 kpl ja henkilökunnan paikkoja 10 kpl.. Polkupyöräpaikkojen määrä tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. Tontille merkittävistä autopaikoista 2 10

10 kpl on inva - mitoitettu, yksi molemmille paikoitusalueille. Autopaikkoja hyödyntävät ilta-aikaan myös viereisen Irjalan makasiinin käyttäjät sekä päiväkodin iltakäyttäjät TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Vanhat päiväkotirakennukset A ja B puretaan kesällä Uusi rakennus sijoittuu osin purettavan rakennuksen kohdalle. Oleva Kartanon päiväkoti- ja Irjalan makasiinirakennus ovat suunnittelualueen ulkopuolella. Tontin luoteiskulmassa sijaitseva siirtokelpoinen päiväkotirakennus C on toiminnassa uuden rakentamisen ajan. Sen pihaa joudutaan pienentämään jonkin verran jotta uudisrakennus ja siihen liittyvät liikennejärjestelyt saadaan sijoitettua tontille optimaalisesti. Vanha päiväkodin piha isoine puineen on todettu toimivaksi ja sen tärkeimmät elementit, vanhat kuuset ja kummut kaakkoiskulmassa säilytetään. Uusi piha suunnitellaan suunnitteluohjeen mukaan. Säilytettävä osa kunnostetaan. Tontin puut on inventoitu ja niiden kunto on tutkittu. Huonokuntoisiksi ja vaarallisiksi todetut puut kaadetaan viimeistään rakentamisen yhteydessä. Piha-alueet avautuvat etelään ja länteen. Siirtokelpoisen päiväkodin poiston jälkeen tontille jäävää aluetta voidaan hyödyntää jatkossa pelikenttänä. Päiväkodin leikkipihan koko on 2800m 2 ja mitoitus n. 17,5 m 2 /lapsi. Koulun pihan koko on 2100m 2 ja mitoitus n.15m 2 /oppilas. Päiväkodin leikkipiha aidataan, kulku pihalle tapahtuu kahdesta suunnasta. Pekankadun saattopaikka-alue rajataan aidalla läpiajon estämiseksi. Kylmät pihavarastot ja vaunuvarastot sijaitsevat rakennuksen yhteydessä. Rakentamisen ajaksi rakennetaan väliaikainen aidattu leikkipiha Irjalan makasiinin pohjoispuolelle KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT Rakennus liitetään olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Liittymät on esitetty tarkemmin kohdassa YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Merkittävin muutos ympäristövaikutuksiin rakennushankkeen myötä on palvelutarjonnan monipuolistuu alueella, uusi päiväkoti ja koulu mahdollistaa alueen varhaiskasvatusverkoston uudelleen arvioinnin. Lisäksi rakennuksesta muodostuu lähialueen keskeinen julkinen rakennus. Katso myös tarveselvitys. Energiavaikutukset, katso kohta ASUKKAIDEN TIEDOTUS Hankkeesta järjestettiin tiedotustilaisuus alueen asukkaille Takahuhdin koululla. 6. HANKKEEN KUVAUS 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelija valittiin avoimessa tarjouskilpailussa tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen, jonka jälkeen käynnistettiin hankesuunnitteluvaihe ja kohteen arkkitehtisuunnittelu. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Päivähoidon tilat sijoittuvat kahteen kerrokseen. Esi- ja alkuopetuksen tilat sijoittuvat 2.kerrokseen. Pinta-ala koostuu päivähoidon ryhmätiloista, esi- ja alkuopetuksen tiloista, palvelukeittiöstä ja ruokasalista, liikuntasalista, hallinnon tiloista ja niitä palvelevista aputiloista. Ilmastointikonehuone sijaitsee 2.kerroksessa. Rakennuksessa on henkilöhissi. Kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy. Raken- 11

11 nuksen selkeä ja avoin perusratkaisu mahdollistaa lyhyet yhteydet tilojen välillä sekä suorat yhteydet ja näkymät ulos. Hissin sijoitus keskeisesti mahdollistaa pienimpien lasten (ei kävelevien) kuljetuksen ulos turvallisesti. Rakennuksessa ei kuljeta ulkokengillä. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeita mukaillen. 1. kerros 1.kerroksessa sijaitsevat neljä päiväkodin ryhmätilaa, hallinnon tilat, ruokasali linjastoineen ja sali, palvelukeittiö, keskusvarasto, siivouskeskus, kodinhoitotila ja pienkeittiötila. Avoimen varhaiskasvatuksen tilat sijaitsevat päiväkodin ryhmätilojen yhteydessä, tila on erotettavissa muista tiloista ja sillä on oma sisäänkäynti. Tarvittaessa sitä voidaan hyödyntää myös muun varhaiskasvatuksen käytössä. Ruokasali on osin kaksi kerrosta korkea tila. Sali on yhdistettävissä ruokasaliin esimerkiksi isompia yleisötilaisuuksia varten. Saliin suunnitellaan siirrettävä näyttämö. Kaikista ryhmätiloista on suora yhteys yhteistiloihin sekä leikkipihalle märkäeteisten kautta. Kaikki ryhmätilat on erotettavissa yhteisistä tiloista lasiseinin ja -ovin. Märkäeteisten yhteydessä sijaitsevat kuivaushuoneet. Iltakäytölle tarkoitetut tilat (liikuntasali pukuhuoneineen ja ruokasali, pienkeittiö, monitoimitilat, niihin liittyvät wc-tilat) on rajattavissa muista tiloista. Liikuntasalia ja puku- ja pesutiloja on mahdollista käyttää myös itsenäisesti. Väestönsuojassa sijaitsevat henkilökunnan sosiaalitilat. Hallinnon tilat ovat yhteiskäyttöiset koko rakennuksen henkilökunnalle. 2. kerros 2.kerroksessa sijaitsevat neljä päiväkodin ryhmätilaa, esi- ja alkuopetuksen tilat sekä ilmastointikonehuone. Lasten kulku 1.kerroksen ruokasaliin tapahtuu sisäportaan kautta. Yhteys opetus- ja ryhmätiloista leikkipihalle on katetun terassin ja kylmien ulkoportaiden kautta. Hissi, katso ed. kohta. 2.kerrokseen sijoitetaan yksi henkilökunnan työ-/neuvottelutila RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS Rakennus tehdään betonirunkoisena. Osa ulkoseinistä ja kantavat väliseinät ovat teräsbetonielementtejä, holvi ontelolaattoja. Pilarit ovat teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja. Perustusrakenteet tehdään pohjarakennesuunnitelman mukaan. Julkisivumateriaali on maalattu tai kuultokäsitelty puupaneeli. Vesikatolta on ulkopuolinen vedenpoisto. 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. LVI-TEKNIIKKA YLEISTÄ Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. LIITTYMÄT Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Tontin sadevedet johdetaan tontille rakennettavan viivästysaltaan kautta Tampereen Veden sadevesiviemäriverkostoon. Kaukolämmön lämmönjakokeskus sekä energia- ja vesimittari sijoitetaan tekniseen tilaan. Makasiinirakennuksen lämpö ja vesi tulee nykyisestä päiväkodista. Kun vanha päiväkoti puretaan, makasiinirakennuksen lämmityksen ja käyttöveden saanti pitää toteuttaa erillisellä lämpökontilla. Lämpökontti vuokrataan kaukolämpölaitokselta. 12

12 LÄMMITYS Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakolaitteet sijoitetaan omaan tekniseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Makasiinirakennuksen lämmitys ja käyttövesi huomioidaan siirrinpaketin mitoituksessa. Päiväkodin tilat lämmitetään lattialämmitysverkostolla, jota säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila-antureilla. Muut tilat lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Märkäeteiset ja tuulikaapit varustetaan termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään ilmastoinnin lämmitysverkostoon. Lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimin. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivilla- tai solukumikourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettu kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivilla- tai solukumikourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Päiväkotikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivauspatterein. Siivoustilat varustetaan hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, allas viemäröidään hiekanerotuskaivon sivuyhteeseen DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Keittiön viemäripisteet jotka eivät sisällä vesilukkoa viemäröidään aina lattiakaivon sivuyhteeseen, sivuyhteen koko min.dn50. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla lämpöeristetyillä viemäreillä sadevesiverkostoon. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hst-viemäriputkista kumirengasliitoksin. Väestösuojan viemärimateriaali valitaan määräysten mukaisesti. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään 13

13 lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. ILMASTOINTI Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla. Sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan koko rakennuksessa. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten rakennetaan ilmastointikonehuone. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Alustava konejaottelu: TK01, Päiväkoti, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,7 TK02, Liikuntasali ja ruokasali, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,7 TK03, WC- ja sosiaalitilat, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,7 TK04, Koulu, pyörivä LTO, SFP-luku max 1,7 TK05, Keittiö, glykoli LTO Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan. Lisäksi tuloilmakoneille TK02 ja TK05 varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. Tuloilmakone TK05 varustetaan jäähdytyksellä. WC- ja sosiaalitilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan huuvilla ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavaa lämmöntalteenotolla varustettua poistokonetta. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, piennopeusilmanjakolaatikoita ja kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Rakennuksen työtiloista vain keittiö jäähdytetään. Keittiön tuloilmakojeeseen asennetaan suorajäähdytyspatteri, joka viilentää keittiöön puhallettavan tuloilman. Kylmähuone jäähdytetään omilla kylmälaitteilla ja pakastuksessa käytetään esim. kaappipakastimia. Laitevalinnat tehdään ensisijaisesti siten, että lauhdutus hoidetaan keittiötilan ulkopuolella ja lauhduttimet sijoitetaan ulos varastotiloihin. 14

14 RAKENNUSAUTOMAATIO Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla SÄHKÖTEKNIIKKA YLEISTÄ Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. LIITTYMÄT Kiinteistön liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko (Tampereen Sähköverkko Oy). tietoliikenteen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Yhteys rakennetaan olemassa olevaa putkitusta käyttäen Irjalankujalta päiväkodille. liityntävaraus tehdään aurinkopaneeleita varten. SÄHKÖNJAKELU JA JOHTOTIET Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Pääkeskustila sijoitetaan alimpaan kerrokseen. Sähkönpäämittaus tapahtuu pääkeskuksella. Lisäksi mitataan kiinteistösähkö, ilmastointi ja keittiön sähkönkulutus verkkoanalysaattoreilla. Mittaustulokset viedään taloautomaatiojärjestelmään, josta ne viedään edelleen Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön Haatela -tietojärjestelmään. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan paikallisella UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Autolämmityspistorasioita ei asenneta, mutta keskuksissa varaudutaan myöhemmin asennettavien sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteisiin. Putketonta asennustapaa ei sallita. Tiloihin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Pystyhyllyillä kaapelit ja johdot (myös vanhat) asennetaan kaarikiinnikkein ns. sormikireyteen. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Neuvottelu- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia, muualle päiväkodin tiloihin asennetaan sähköjohdot sisäseiniin putkitettuna. Neuvottelu- ja toimistotiloissa valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Virtakiskot ovat kolmivaiheisia kiskoja. Muualla päiväkodissa valaimet asennetaan tilalle tyypilliseen tapaan. 15

15 Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. VALAISTUS Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai kustannustehokkaita led-valaisimia käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaistuksen värilämpötila sisätiloissa on 830 ja 840. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi, mutta roikkuvia valaisimia ei sallita. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus ja piha-alueelle toimiva, lasten valvontaan soveltuva aluevalaistus. TIETO-, TURVA JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Kiinteistöön asennetaan seuraavia järjestelmiä: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä o järjestelmä on itsetestaava paikallisakkujärjestelmä o valaisimet ovat led-valaisimia kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom, ent. Timecon) o kulunvalvontajärjestelmä asennetaan sisälle johtaviin ulko-oviin o henkilökunnan kulkuovelle asennetaan työaikapääte WLAN-verkko o rakennukseen asennetaan kattava tietoliikenteen langaton verkko o lisätukiasemien suunnitellut paikat varmistetaan mittaamalla (Sonera/DNA) matkapuhelimien tukiasemaverkosto o verkko huomioidaan yleiskaapelointisuunnittelussa o tukiasemien tarve todetaan mittaamalla (Sonera/DNA) ajannäyttöjärjestelmä o ajannäyttöjärjestelmän kelloja ohjataan keskuskellolla. Kellot ovat viisarikelloja. antennijärjestelmä o antennijärjestelmää ei asenneta äänentoistojärjestelmät o yleisäänentoistoa ei asenneta o saliin asennetaan saliäänentoistojärjestelmä ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä o ovipuhelinjärjestelmä näköyhteydellä asennetaan kunkin ryhmän kulkuovelle. o ovikello asennetaan keittiön ovelle kameravalvontajärjestelmä o rakennuksen ulkokuori ja iltakäytön sisätilat valvotaan kameroilla. o kamerat aktivoituvat liikkeestä ja kuva tallennetaan digitaalisessa muodossa tallentimelle, joka on liitetty kaupungin tietoliikenneverkkoon. o kamerat ovat säädettävällä polttovälillä olevia IP-kameroita o tallennin varustetaan kahdennetulla virtalähteellä rikosilmoitinjärjestelmä o rakennukseen asennetaan rikosilmoitinjärjestelmä tiloihin, joista päästään rakennukseen sisälle. 16

16 o ilmaisimet ovat pääsääntöisesti yhdistelmäilmaisimia, mutta käytävät, aulat, portaikot tms. tilat valvotaan liikeilmaisimilla. Hälytys siirretään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. paloilmoitinjärjestelmä o rakennukseen asennetaan paloilmoitinjärjestelmä o rakennettava järjestelmä toteutetaan niiltä osin, kuin se on mahdollista, monikriteeri-ilmaisimilla. o Järjestelmä liitetään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta aluehälytyskeskukseen. yleiskaapelointijärjestelmä o järjestelmä toteutetaan suojaamattomana Cat 6e -järjestelmänä o kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän kaapelointi toteutetaan kuitenkin suojattuna Cat 6 -kaapelointina o ristikytkentätelineeseen varataan oma osansa tietoliikenteen pisteille ja oma osansa ITC-verkon pisteille. Info-TV o aula- ja näyttelytiloissatiloissa varaudutaan info-tv -järjestelmään asentamalla liitinliitinniitin cat 6 -yleiskaapelointipiste sekä 2-osainen sukopistorasia ENERGIATEHOKKUUS YLEISTÄ Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 110(kWhE/m 2 vuosi), joka vastaa päiväkodeille ja opetusrakennuksille määriteltyä energiatehokkuusluokkaa B. TOTEUTUSVAIHTOEHTOJA Rakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on 0,8 W/m2K. Ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisy valitaan ilmansuuntien mukaan, etelä- ja länsiseinille valitaan g-arvoltaan pieni esim. 0,3. Rakennus tehdään mahdollisimman ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla 0,7. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Päiväkodissa sekä puku- ja pesutiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan oleskeluvyöhykkeelle ja samalla hoidetaan märkätilojen lattian kuivatus. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 70 %. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja hygieniatiloille tulee oma läm- 17

17 möntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta 1,7 kw/m3/s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m3/s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään kustannustehokkaita led-valaisimia. TULOKSET JA YHTEENVETO Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja varmistetaan silloin tehtävien laskelmien perusteella, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET Teknisten tilojen tilavaraukset on esitetty luonnossuunnitelmissa. 8. AIKATAULU 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU Tarveselvitys hyväksyttiin Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen tultua hyväksytyksi Hankesuunnitelma valmis hyväksyntää varten joulukuussa 2016 Pääpiirustukset valmiit rakennusluvan hakua varten toukokuussa 2017 Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit laskentaa varten kesäkuussa 2017 Toteutussuunnitelman hyväksyminen lokakuussa 2017 Rakennustyöt alkavat lokakuussa 2017 Rakennustyöt valmistuvat marraskuussa 2018 Käyttöönotto tammikuussa

18 Aikataulu 9. TOTEUTUSTAPA 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ohjaa suunnittelutyötä ja rakennuttamista. Projektiorganisaatio koostuu nimetyistä tilaajan ja rakennuttajan asiantuntijoista sekä käyttäjän edustajista. Tilakeskus vastaa hankkeen ulkoisesta tiedottamisesta. Rakentaminen toteutetaan kokonaisurakkana. Hanke toteutetaan käyttäen jaettua pääurakkamuotoa, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana/ päätoteuttajana. Kohteeseen valitaan tarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat: Rakennusurakoitsija Putkiurakoitsija Ilmanvaihtourakoitsija Rakennusautomaatiourakoitsija Sähköurakoitsija Tilaaja tekee lisäksi erillishankintoja, kuten laitehankinnat, atk, kulunvalvonta ja turvatekniikka. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Irtokalusteiden ja toimintavarustuksen, kuten esim. AV-laitteiden, ns. ensikertainen kalustus toteutetaan käyttäjien omana erillishankintana VÄISTÖTILATARPEET Irjalan päiväkoti toimii rakennusaikana kahdessa toimipisteessä: tontilla nyt sijaitsevassa siirtokelpoisessa päiväkotirakennuksessa, lisäksi tämänhetkisen tiedon mukaan tarvitaan yksi uusi siirtokelpoinen rakennus. Todennäköinen uuden väistötilan sijoituspaikka on Uudenkylän seurakuntatalon tontti, osoite Ali-Huikkaantie 13. Väistötilatarve alkaa elokuussa 2017 ja päättyy tammikuussa Väistötilojen yhteenlaskettu vuokrakustannusarvio on , jonka vuokraajalle laskettu kuukausivuokra on ja vuosivuokra

19 10. KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET Irjalan päiväkodin ja koulun uudisrakennuksen laskettu tilaohjelmapohjainen kustannusarvio on ja väliaikaisen pihan , yhteensä Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio oli Kustannusten nousu johtuu pääosin rakennusindeksin 3,7 % kasvusta (tarveselvitys 84,3/ hankesuunnitelma 88,0/ / Tampereen pisteluku), tilatarpeiden lisäyksestä (ks. kohta 1.2) ja väliaikaisen pihan rakentamisesta. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille yhteensä Hanketta esitetään jatkettavaksi toteutussuunnitteluun ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi. Hankesuunnitelman liitteenä on investointisopimus, joka sisältää alustavan arvion hankkeesta aiheutuvista pääoma- ja ylläpitovuokrista. Kiinteistön valmistuttua vuonna 2019 vuosivuokra on yhteensä euroa. Summa jakautuu eri käyttäjäryhmille seuraavasti: perusopetus (sis. esiopetus) euroa, varhaiskasvatus euroa ja Tampereen Voimia euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rakentamiskustannusten tavoitehinta-arvio on hankesuunnitelman liitteenä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen suunnittelu täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan irtokalustesuunnitelman myötä. 11. LIITTEET LIITE 1 Tilaohjelma LIITE 2 Alustava kustannusarvio Duco Oy LIITE 3 Investointisopimus LIITE 4 Arkkitehtiluonnokset Arkkitehtitoimisto LPV Oy Pohjapiirustukset ovat luottamus- ja virkamiesten käytettävissä. Lisäksi käytettävissä: - Irjalan päiväkoti ja koulu, tarveselvitys Perustamistapalausunto / Taratest Oy - Liikenneselvitys / Tampereen Infra - Puiden inventointi, sijainnit ja tyypit / Tampereen Infra - Puiden kuntotutkimuslausunto / Puunhoito Antti Virkki - Alustavat rakenneluonnokset / Sweco Rakennetekniikka Oy 20

20 TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖKEHITYS Jarmo Viljakka HANKE IRJALAN PÄIVÄKOTI JA KOULU Pekankatu 2, Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA tilantarve tarveselvitys hankesuunn huonetilat kpl á m2 yht. kpl yht. m2 Huom! PÄIVÄKOTI tilat suunnitellaan kahteen tasoon 8 päiväkotiryhmää, maks. 24lasta / ryhmä, yhteensä 160 lasta tilat yhteiskäyttöisiä tilojen äänenvaimennus/akustiikka, ks. suunnitteluohje KAHDEN RYHMÄN TILAT 1 lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 40kpl ryhmätila / lepohuone 25 väliovi+ikkuna tiojen välissä ryhmätila / leikki ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone m2+10m2 varasto ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen yhteensä ryhmää KAHDEN RYHMÄN TILAT 2 lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 40kpl ryhmätila / lepohuone 30 väliovi+ikkuna tiojen välissä ryhmätila / leikki ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone varasto ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt tuplaryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen yhteensä ryhmää KAHDEN RYHMÄN TILAT 3 lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 40kpl ryhmätila / lepohuone 25 väliovi+ikkuna tiojen välissä ryhmätila / leikki ryhmätila ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone varasto ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt tuplaryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot ja lokerikot. Käyttö myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen yhteensä ryhmää KAHDEN RYHMÄN TILAT 4 lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 40kpl ryhmätila / lepohuone 25 ryhmätila / leikki ryhmätila ryhmätila avotilassa pienryhmähuone wc-pesuhuone varasto ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt tuplaryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä. Korvaa kuivauskaapit eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto yhteensä ryhmää Päiväkodin ryhmätilat yhteensä (8 ryhmää) AVOIN VARHAISKASVATUS (KERHO) n. 20 lasta. Sijoitus päiväkodin tilojen yhteyteen (yhteiskäyttö) ryhmähuone yhteys tilojen välillä / db-siirtoseinä. oma sisäänkäynti, iltakäyttö pienryhmähuone mahd. käyttö myös opetustilana (puskuritila) sosiaalitilat n.5 henk. á 1,5m2 0 käytetään yhteisiä sos.tiloja wc á 2m2. Hyödynnetään myös päiväkodin wc-tiloja henk.k wc hyödynnetään päiväkodin wc-tiloja eteinen 5 vaunutila Sisäänkäynnin yhteydessä. Kylmä tila Avoin varhaiskasvatus yht ESI- JA ALKUOPETUS 2-sarjainen esiopetus 2x22, alkuopetus 2x24=140 lasta ryhmähuone / esiopetus kaksi tilaa jaettavissa siirtoseinällä (db) luokkatilat OT kaksi rinnan, yhdistettävissä db-siirtoseinällä (2kpl siirtoseiniä) pienryhmähuone / eriyttämistila m m2 wc yksi wc kuraeteisessä(ulkokäyttö) tuulikaappi / märkäeteinen kenkätelineet 150 oppilaalle, kuivauskaappeja 2kpl eteinen/aula oppilasnaulakot varasto Esi- ja alkuopetus yhteensä /2

21 tilantarve tarveselvitys hankesuunn huonetilat kpl á m2 yht. kpl yht. m2 Huom! YHTEISTILAT toimisto h huone, johtaja ja apulaisjohtaja. Pako-ovi. db, lasiseinä salin suuntaan henkilökunnan työtila m2+6m2. db. 2.kerroksessa. Jaettavissa / 2h työtilamahdollisuus pienneuvottelutila max. 6 henk neuvottelut vanhempien kanssa. db. Pako-ovi varasto 2 liinavaatevarasto / kodinhoitotila siivoushuone 2.kerros kerroksen tila. Kaatoallas+vesipiste sali yhdistettävissä ruokasaliin siirtoseinin. Tilan akustiikka huomioitava(meluongelma). Ei kiinteää korotettua näyttämöä: siirrettävät modulit. Iltakäyttö oppilaiden puku- ja pesutilat p/t Myös iltakäyttö, oma sisäänkäynti. Huom. lisätty tarveselvityksen jälkeen. pukuh p/t 2 18 á 9m2 suihku p/t 2 8 á 4m2 wc p/t 2 6 á 3m2 välinevarasto / sali Myös iltakäyttö pienkeittiö normaalikorkuinen keittiövarustus! Iltakäyttö. Ruokasalissa monitoimitila mukana mahdollinen varasto. tilassa lattiakaivo, vesipiste, allas, letku monitoimitila mediavarustus. Iltakäyttö ruokasali / aula linjasto ruokasalissa. linjasto vie pituutta 5m ja dieetti linjasto 1,6m, yht n. 25m2. Tilan akustiikka huomioitava(melu) leikkitila 12 salin yhteydessä, avotilaa vaatesäilytys / vieraat Naulakko. Iltakäyttö, esim. eteistilan yhteydessä henkilökunnan taukotila neuvotteluhuone yhdistettävissä. db-siirtoseinä lasten ulkoilu-wc 1 1,5 1,5 3 käynti pihalta, sijoitus märkäeteiseen inva WC Myös iltakäyttö henk. WC á3m2. Myös iltakäyttö sosiaalitilat n.48henk VSS. m/n puku-,pesutilat keittiötilat / JAKELUKEITTIÖ ei sisällä linjastoa. mukana varastot ja wc ja eteinen keskusvarasto siivouskeskus Yhteistilat yhteensä 624,5 673 Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja 2244, hym2 ULKOVARASTOT ulkoiluvälinevarastot kylmää tilaa vaunuvarasto lukittava paperi / laatikkovarasto keittiön huolto-oven välittömässä yhteydessä+katos Ulkovarastot yhteensä 30 Bruttoala-arvio, tehokkuusluku e = 1,4..1,5 Hankesuunnitelman bruttoala brm2 + ulkovarastot e= 1, brm2, ulkovarastot 71 brm2 2 /2