Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

Transkriptio

1 Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka TARVESELVITYS PELLERVON PÄIVÄKOTI JA KOULU

2 Pellervon päiväkoti ja koulu 1(17) 1 Tiivistelmä Arvio kustannuksista Alustavat laajuustiedot Nykytilanteen analyysi Toimialan kuvaus Nykyiset tilat Rakennettu ympäristö Toiminnan tarpeet Toiminnan kehitysennuste Toiminnan strategiavaihtoehdot Tilantarve Vaihtoehtoiset toimitilat Rakennushanke Merkitys lähiympäristölle Kiinteistöstrategia Toimintojen sijoittuminen rakennuksen sisällä Tukipalvelujen tarve ja järjestämisvaihtoehdot Ateriapalvelut Väistötilatarpeet Rakentamisen kustannukset ja vuokra arvio Tilakustannukset Toiminnan kustannukset Taide rakennushankkeessa Hankkeelle asetettavat tavoitteet Toiminnan tavoitteet Aikataulu ja kustannustavoitteet Rakennusteknisen toteutuksen tavoitteet Tekniset olosuhdevaatimukset LVI tekniikka Sähkötekniikka Teknisten tilojen tilavaatimukset liitteet:... 17

3 Pellervon päiväkoti ja koulu 2(17) 1 Tiivistelmä Pellervon päiväkodin ja koulun tontti sijaitsee Kalevan kaupunginosassa Pellervonkadun ja Sammonkadun välissä. Etäisyyttä Tampereen keskustaan on noin 3 kilometriä. Tontti on Tampereen kaupungin omistama. Korttelissa on aikaisemmin sijainnut Pellervon koulu vuodelta Pellervon koulusta on luovuttu vuonna 2008 perusopetuksen kouluverkkoselvityksen 2006 linjausten mukaisesti (KH :n) siirtämällä opetus Pellervosta Sammon kouluun ja laajentamalla Sammon koulua. Päiväkodin ja koulun uudisrakennus tulee sijoittumaan korttelin sisälle, tällä hetkellä hiekkakenttänä ja viheralueena olevalle rakennuspaikalle. Alueella nopeasti kasvaneeseen päiväkotipaikkojen tarpeeseen on kortteliin rakennettu vuonna 2015 siirtokelpoinen 140 lapsen päiväkoti. Päiväkoti jatkaa toimintaansa väliaikaisissa tiloissa uudisrakennuksen valmistumiseen asti. Alueen asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa Asemakaavamuutoksen voimaantulo edellyttää vielä hyväksyntää kaupungin hallituksessa sekä valtuustossa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1963, jossa korttelialueen kaavamääräys on YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaavamuutoksen pohjaksi on laadittu luonnokset uudesta päiväkoti ja koulurakentamisesta, sekä alustavia viitesuunnitelmia tontin pohjoisosalle tavoiteltavasta asuntorakentamisesta. Päiväkoti ja koulurakennuksen tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Tontille on osoitettu pääkäyttötarkoituksenmukaista rakennusoikeutta kem²:iä. Tontille osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II III. Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut Tampereella 2173 lapsella vuosien välisenä aikana. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on myös kasvanut, vuonna 2017 palveluiden piirissä oli 1212 lasta enemmän kuin vuonna Keskusta Kaleva alueella päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut reilusti. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee tällä alueella parantaa, sillä nykyinen palveluverkko ei vastaa alueen palvelutarpeeseen määrällisesti. Myös alakoululaisten määrä on kasvanut Tampereella. Vuonna 2017 oppilaiden määrä oli 1155 oppilasta enemmän kuin vuonna Sammon koulupolun oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Oppilasmäärä on kasvanut sadalla oppilaalla viiden viime vuoden aikana. Väestösuunnitteen (2017) mukaan alakouluikäisten määrä (7 12 vuotiaat) jatkaa kasvua tulevaisuudessakin. Pellervon päiväkoti ja koulu sijaitsee Kalevan alueen sisäisten kevyenliikenteenyhteyksien ympäröimänä, tulevan raitiovaunureitin varrella. Sijainti on hyvä ja palveluverkon näkökulmasta lähipalvelulle tarkoituksenmukainen. Toiminnan näkökulmasta pienten lasten yksikkö mahdollistaa toiminnan kehittämisen, kun varhaiskasvatus, esi ja alkuopetus ovat kaikki samassa yksikössä. Tilan tarve Tilat mitoitetaan kahdeksalle päiväkotiryhmälle eli 160 lapselle sekä noin 150 oppilaan kaksisarjaiselle esi ja alkuopetuksen koululle. Tilasuunnittelu perustuu n. 25 oppilaan opetusryhmiin esiopetuksessa sekä luokilla 1 2 sekä 20 lapsen päivähoitoryhmiin. Suunniteltavat tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä 2157 hym². Rakennuksen arvioitu huoneistoala, joka on vuokran maksun peruste, on htm².

4 Aikatauluarvio Pellervon päiväkoti ja koulu 3(17) Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi syksyllä 2019 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2020 aikana. Siirtokelpoisen rakennuksen purkaminen tehdään uudisrakennuksen valmistuttua, jonka jälkeen myös piha alue voidaan rakentaa loppuun. Suunnittelu käynnistyy välittömästi vaiheen jälkeen. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot Rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Perusratkaisu tulee olla tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä, opetus sekä hallinnon tiloista. Avoimella perusratkaisulla mahdollistetaan tilojen joustava käyttö käyttäjän tarpeiden mukaan. Iltakäytön tilat (eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Kaikista ryhmä ja opetustiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta. Ruokasalia käyttää koululaisten lisäksi suurin osa päiväkodin lapsista, vain pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Myös ruokasalia hyödynnetään oppimisen tilana. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin ja aulaan. Henkilökunta ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Lepohuoneita on yksi kahta ryhmää kohden. Kahden ryhmän eteistila on keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä. Eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Tilaohjelmassa esitetty tilojen kokonaishyötyala, tilojen määrä ja pinta alat päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Kaikki tilat suunnitellaan esteettömiksi, aistirajoitteisille soveltuviksi, monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilojen valvottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Asemakaavaehdotuksen mukaisesti huoltoyhteys tontille järjestetään Pellervonkadulta pysäköintialueelle osoitetun ajoyhteyden kautta. Lapset saatetaan kouluun ja päiväkotiin etelän suunnasta Väinämöisenkujan saattoliikennepaikoilta puiston kevyenliikenteen yhteyttä pitkin. Uudisrakennuksen tonttia rajaavat etelä ja länsipuolella viheralueet, pohjoispuolella kerrostaloalue. Leikkipiha mitoitetaan lapsi ja oppilasmäärän mukaan, minimimitoitus on 15m²/lapsi. Päiväkodilla ja koululla on yhteinen piha. Päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihoista ja jalankulkureiteistä. Investointi- ja käyttökustannukset Uudisrakennuksen investointikustannukset ovat 8,45 milj.. Uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on /v (18,32 /m 2 /kk), ylläpitovuokra /v (3,43 /m 2 /kk) ja tontinvuokra /v (0,67 /m 2 /kk). Vuokra on yhteensä /v. Väistötiloista aiheutuva tilakustannus on /vuosi. Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät lähes samoina kuin tällä hetkellä, koska lasten lukumäärä kasvaa vain yhden ryhmän verran nykyiseen päiväkotiin verrattuna. Kasvua tulee esija alkuopetuksen lisäyksestä. Päiväkodin henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin Lisäksi yhden ryhmän henkilöstökustannusten lisäys, joka mahdollistaa vuorohoidon järjestämisen on n /vuosi. Keskusta Kaleva alueen palveluverkon täsmentyessä tarkentuu tarvittavan uuden henkilöstön määrä esi ja alkuopetukseen. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Esiopetuksen henkilökunta (5 henkilöä) tuo uusia henkilöstökustannuksia vuodessa Luokanopettajia kaksisarjaiseen vuosiluokkien 1 2 kouluun tulee neljä (4), palkkauskustannukset

5 Pellervon päiväkoti ja koulu 4(17) yhteensä euroa. Lisäksi avustajan palkkavarus on Yhteensä uudet (vk, esi ja alkuopetus) vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat Vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 0,5 milj. ja muut kustannukset, kuten materiaali ja ICT kustannukset 0,7 milj.. Yhteensä kalustuksen kustannukset ja muut kustannukset ovat 1,2 milj. euroa. Uudet tilat mahdollistavat varautumisen oppilasmäärän kasvuun alueella. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 %. Summasta 40 % on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT hankinnat. Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen arvion mukaan päiväkodin ja koulun ateriapalvelukustannukset on noin /vuosi ja siivouksen noin 3,80 /m²/kk ( /vuosi), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liikelaitos. Yksikön käynnistymisestä aiheutuvat lisäkustannukset (tilojen varustaminen ja vuokrakustannukset) tulee ottaa huomioon vuoden 2020 vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä. kuva 1 Ote opaskartasta Lapsivaikutusten arviointi Terveys: Pellervon pienten lasten yksikkö mahdollistaa alueen lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön lähipalveluna. Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen suunnittelun yhteydessä mietitään koulu ja päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta. Liikkuminen kouluun ja päiväkotiin on turvallista puiston kevyenliikenteen yhteyttä pitkin. Saattoliikenteelle suunnitellaan turvallinen reitti Väinämöisenkujalta ja päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihoista ja jalankulkureiteistä. Päiväkoti on myös hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella.

6 Pellervon päiväkoti ja koulu 5(17) Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito, esiopetus ja alakoulu pystytään tarjoamaan jatkossa lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: koordinaattori Elina Kalliohaka / Hyvinvoinnin palvelualue, palvelupäällikkö Paula Vänninmaja / varhaiskasvatus, vastaava rehtori Petri Peltonen / perusopetus, suunnittelija Matti Tanski / Tampereen Voimia, hankearkkitehti Outi Leppänen / Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, taloteknisinä asiantuntijoina LVI asiantuntija Tapio Hyrkäs ja sähköasiantuntija Juha Rautiainen / Tampereen Tilapalvelut Oy. Outi Leppänen on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen. Alustavan rakennettavuusselvityksen on laatinut Taratest Oy, tontinkäyttösuunnitelmat BST Arkkitehdit Oy ja kustannusarvion Duco Oy. 1.1 Arvio kustannuksista Investoinnit Rakentamisen kustannus (Haahtela indeksi Tampereen pisteluku 96,5 % / ) Irtokalustus, ensikertainen Yhteensä Ensikertaisen irtokalustuksen poistokustannus, poistoaika 3 vuotta Vaikutukset käyttömenoihin Vuokrataso (pääomavuokra, ylläpito, tontti) Toiminnan kustannukset Varhaiskasvatuksen henkilöstökustannukset (ml. esiopetus) Koulun henkilöstökustannukset Muut kustannukset (ateriat ja muut materiaali sekä siivous) Yhteensä / vuosi Hoito ja oppilaspaikan kustannus Yhden hoitopaikan kustannus Yhden esiopetuspaikan kustannus (+ esiopetuksen jälkeinen hoito) Yhden oppilaspaikan toimintakustannus (kustannus ilman vuokraa) Yhden hoito ja oppilas paikan vuokrakustannus Yhteensä / vuosi / vuosi / vuosi / vuosi / vuosi / vuosi / vuosi / vuosi /v (3043 /v) / vuosi /vuosi / vuosi Väistötilakustannukset /vuosi 1.2 Alustavat laajuustiedot Kerrosluku Bruttoala arvio Huoneistoala arvio Hyötyala II III brm² htm² hym²

7 Pellervon päiväkoti ja koulu 6(17) 2 Nykytilanteen analyysi 2.1 Toimialan kuvaus Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa aikaisesti vai kokoaikaisesti. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa. Varhaiskasvatuslain (36/1973, päivitykset 2015) mukaisesti varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Yhtenä varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Perusopetus 2.2 Nykyiset tilat Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan hyväksymien tilojen käytön periaatteiden mukaisesti ns. pienten lasten yksikössä on yhteinen henkilökunnan huone ja tilojen yhteiskäyttö korostuu toiminnassa. Aamu ja iltapäivätoimintaan ei varata omaa erillistä tilaa lukuun ottamatta tukikohtatilaa, jossa pienet oppilaat kokoontuvat. Aamu ja iltapäivätoiminta sekä Harrastava Iltapäivä toiminta käyttävät joustavasti koulun tiloja. Korttelissa on aikaisemmin sijainnut Pellervon koulu vuodelta Pellervon koulusta on luovuttu vuonna 2008 perusopetuksen kouluverkkoselvityksen 2006 linjausten mukaisesti (KH :n) siirtämällä opetus Pellervosta Sammon kouluun ja laajentamalla Sammon koulua. Tyhjentymisen jälkeen kiinteistölle on etsitty korvaavaa käyttötarkoitusta. Pellervon koulun perusparannuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen on käsitelty Osaamisja elinkeinolautakunnassa , Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa ja Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa Tarveselvityksessä tiloihin on esitetty mm. Pirkanmaan musiikkiopiston siirtymistä rakennukseen sekä tontin täydennysrakentamista. Näitä suunnitelmia ei ole toteutettu. Rakennuksesta on laadittu kuntoarvio Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen tutkimusselostus nro 1446, Pellervon koulun kosteustekninen kuntotutkimus sekä kuntokatselmus Pellervon koulu, kuntokatselmus , A Insinöörit. Rakennus on todettu huonokuntoiseksi ja tiloiltaan vaikeasti muunneltavaksi. Tällä perusteella rakennukselle on myönnetty purkulupa ja rakennus on purettu kesän 2017 aikana.

8 Pellervon päiväkoti ja koulu 7(17) Alueella nopeasti kasvaneeseen päiväkotipaikkojen tarpeeseen on kortteliin rakennettu vuonna 2015 siirtokelpoinen 140 lapsen päiväkoti. Päiväkoti jatkaa toimintaansa väliaikaisissa tiloissa uudisrakennuksen valmistumiseen asti. 2.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavoituksen yhteydessä puretun koulutalosta on laadittu kohdeinventointi Pellervon koulu, Tampereen Infratuotanto liikelaitos, Suunnittelupalvelut, Yhdyskuntasuunnittelu Selvityksessä todetaan alueen rakennushistoriasta seuraavaa: Yksi alueen tiilitehtaista sijoittui Pellervon koulun kohdille siten, että tehtaan rakennukset olivat pääosin puretun koulun pohjoispuolella ja savikenttä osittain koulun tontin kohdalla. Tiilitehtaan muistomerkki on sijoitettu Lemminkäisenkadun päähän. Tiilitehdas purettiin uusien rakennusten ja puistotoimintojen tieltä ja koulun tontti tasattiin. Tontti sijoittuu maastonmuodoiltaan loivahkoon etelärinteeseen ja tasauksesta johtuen tontin etelärajalle muodostui 3 4,5 m korkea, jyrkkä rinne. Tontilla on myös lähiympäristön korkeinta kohtaa merkitsevä kukkula, jonka länsirinteeseen koulu on rakennettu. Pellervon koulun alueesta on laadittu maisemainventointi, Pellervon koulu Tampereen infra, suunnittelupalvelut Selvityksessä todetaan alueen rakennetusta ympäristöstä seuraavaa: Selvitysalueen rakennukset on ryhmitelty väljästi maan muotoja seuraillen. Rakennetun ympäristön muodostavat kaksi 3 4 kerroksista koulurakennusta, 6 8 kerroksiset lamellit, 8 9 kerroksiset, alueen korkeimmalle kohdalle sijoittuvat pistetalot sekä näihin liittyvät yksikerroksiset liike ja autotallirakennukset ja pihat. Korttelit on sommiteltu alueelle siten, että rakennusryhmien väliin sijoittuu laajoja yleisiä alueita. Piha alueiden ja puistojen rajat ovat viitteellisiä ja yksityisen ja yleisen alueen raja heikentynyt. Suurimittakaavaiset rakennukset kohoavat avoimesta, ilmavasta ja maastonmuodoiltaan monipuolisesta maisemasta veistoksellisesti. Kadut ovat leveitä, mutta niihin on luotu puistomaista tunnelmaa kortteleita rajaavin puin ja matalin pensain. 3 Toiminnan tarpeet 3.1 Toiminnan kehitysennuste Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut Tampereella 2173 lapsella vuosien välisenä aikana. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä on myös kasvanut, vuonna 2017 palveluiden piirissä oli 1212 lasta enemmän kuin vuonna Keskusta Kaleva alueella päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut reilusti. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa tulee tällä alueella parantaa, sillä nykyinen palveluverkko ei vastaa alueen palvelutarpeeseen määrällisesti. Myös alakoululaisten määrä on kasvanut Tampereella. Vuonna 2017 oppilaiden määrä oli 1155 oppilasta enemmän kuin vuonna Sammon koulupolun oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Oppilasmäärä on kasvanut sadalla oppilaalla viiden viime vuoden aikana. Väestösuunnitteen (2017) mukaan alakouluikäisten määrä (7 12 vuotiaat) jatkaa kasvua tulevaisuudessakin. 3.2 Toiminnan strategiavaihtoehdot Pellervon päiväkoti ja koulu sijaitsee Kalevan alueen sisäisten kevyenliikenteenyhteyksien ympäröimänä, tulevan raitiovaunureitin varrella. Sijainti on hyvä ja palveluverkon näkökulmasta lähipalvelulle tarkoituksenmukainen. Toiminnan näkökulmasta pienten lasten yksikkö

9 Pellervon päiväkoti ja koulu 8(17) 3.3 Tilantarve mahdollistaa toiminnan kehittämisen, kun varhaiskasvatus, esi ja alkuopetus ovat kaikki samassa yksikössä. Tilat mitoitetaan kahdeksalle päiväkotiryhmälle eli 160 lapselle sekä noin 150 oppilaan kaksisarjaiselle esi ja alkuopetuksen koululle. Tilasuunnittelu perustuu n. 25 oppilaan opetusryhmiin esiopetuksessa sekä luokilla 1 2 sekä 20 lapsen päivähoitoryhmiin. Suunniteltavat tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun. Tilaohjelma koostuu osista: ryhmätilat / päiväkoti opetustilat / esi ja alkuopetus yhteistilat keittiötilat yhteensä 1064 hym² 487 hym² 590 hym² 60 hym² 2201 hym² Tilaohjelma liitteenä. Tilaohjelman perusteella arvioitu huoneistoala on htm² ja bruttoala brm². 3.4 Vaihtoehtoiset toimitilat Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja päivähoidon eikä esi ja alkuopetuksen järjestämiselle. Kalevan alueen lasten määrä on noussut viime vuosina. Tontilla sijaitseva siirtokelpoinen vastaa päivähoidon tarpeeseen kunnes uudisrakennus valmistuu. Keskusta Kaleva alueen palveluverkkoa on mietitty kokonaisuutena ja alueella täytyy toteuttaa myös muita hankkeita, jotta alueen palvelutarpeen määrälliseen kasvuun voidaan vastata. 4 Rakennushanke 4.1 Merkitys lähiympäristölle Asemakaava Alueen asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa Asemakaavamuutoksen voimaantulo edellyttää vielä hyväksyntää kaupungin hallituksessa sekä valtuustossa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1963, jossa korttelialueen kaavamääräys on YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Asemakaavamuutoksen pohjaksi on laadittu luonnokset uudesta päiväkoti ja koulurakentamisesta sekä alustavia viitesuunnitelmia tontin pohjoisosalle tavoiteltavasta asuntorakentamisesta. Päiväkoti ja koulurakennuksen tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Tontille on osoitettu pääkäyttötarkoituksenmukaista rakennusoikeutta kem²:iä. Tontille osoitettu suurin sallittu kerrosluku on II III. Pellervonpuiston alueisiin tukeutuvalla asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan ja sillä ohjataan uuden asuinkerrostalojen korttelialueen, autopaikkojen korttelialueen, uuden päiväkoti ja koulurakennuksen, Tredun rakennuksen laajentamisen sekä Väinämöisenkujan katujärjestelyjen toteuttamista. Asemakaava alueen pohjoisosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuinkerrosalan pohjalta arvioiden tontille tulee toteutuessaan noin 230 uutta asukasta. AK korttelialuetta palvelevat autopaikat sijaitsevat itäpuolisella LPA korttelialueella, jolla voi

10 Pellervon päiväkoti ja koulu 9(17) sijaita kaksi pysäköintitasoa, joille mahtuu yhteensä noin 80 autopaikkaa. LPA korttelialueen läpi on osoitettu ajoyhteys Pellervonkadulta YL korttelialueelle. kuva 3 Ote asemakaavaehdotuksesta Tontti Pellervon päiväkodin ja koulun tontti sijaitsee Kalevan kaupunginosassa Pellervonkadun ja Sammonkadun välissä. Etäisyyttä Tampereen keskustaan on noin 3 kilometriä. Tontti on Tampereen kaupungin omistama. Asemakaavaehdotuksen mukaisesti huoltoyhteys tontille järjestetään Pellervonkadulta pysäköintialueelle osoitetun ajoyhteyden kautta. Lapset saatetaan kouluun ja päiväkotiin etelän suunnasta Väinämöisenkujan saattoliikennepaikoilta puiston kevyenliikenteen yhteyttä pitkin. Uudisrakennuksen tonttia rajaavat etelä ja länsipuolella viheralueet, pohjoispuolella kerrostaloalue. Tontilla sijaitsee siirtokelpoinen päiväkotirakennus ja päiväkodin piha alue. Siirtokelpoinen päiväkotirakennus on toiminnassa uuden päiväkodin rakentamisen ajan. Korttelissa aiemmin sijainnut Pellervon koulun rakennus on purettu vuonna Paikalle on asemakaavaehdotuksessa sijoitettu asuinrakentamista. Päiväkodin ja koulun uudisrakennus sijoittuu korttelin sisälle, tällä hetkellä hiekkakenttänä ja viheralueena olevalle rakennuspaikalle. Leikkipiha mitoitetaan lapsi ja oppilasmäärän mukaan, minimimitoitus on 15m²/lapsi. Päiväkodilla ja koululla on yhteinen piha. Päiväkodin huoltopiha järjestetään keittiön sisäänkäynnin yhteyteen erilleen leikkipihoista ja jalankulkureiteistä.

11 Palveluverkko Pellervon päiväkoti ja koulu 10(17) Pienten lasten yksikkö vastaa alueen kasvavaan palvelutarpeeseen esi ja alkuopetuksen osalta. Varhaiskasvatuksen osalta yksikkö korvaa poistuvan väliaikaisen Pellervon päiväkodin. Yksikön rakentaminen mahdollistaa varhaiskasvatuspalveluiden ja alkuopetuksen suunnitelmallisen kehittämisen. Liikenneyhteydet Alue tukeutuu voimakkaasti Sammonkadun joukkoliikenneyhteyksiin. Noin 200 metrin päähän rakennuspaikasta on rakenteilla raitiotiepysäkki. Tontille osoitetaan muutamia pysäköintipaikkoja henkilökunnan työtehtävien vaatimaan käyttöön sekä vähintään yksi invamitoitettu autopaikka sisäänkäynnin läheisyyteen. Aikarajoitetut saattoliikennepaikat sijoitetaan kadunvarsipaikoituksena Väinämöisenkujalle. Pysäköintiruudun välittömään läheisyyteen sijoitetaan autoliikenteeltä selkeästi erotettu kävelyreitti. Autopaikoilta tulee olla esteetön yhteys rakennuksen sisätiloihin. Suunnitelmaratkaisu hyväksytetään kaupungin esteettömyysasiamiehellä. Tontille sijoitetaan polkupyöräpaikkoja 1pp / 100kem². Puolet pyöräpaikoista rakennetaan katetuiksi. Pyöräpaikkojen sijoittamisessa huomioidaan myös niiden iltakäyttö. Sammonkadulle toteutetaan raitiotien rakentamisen yhteydessä seudullinen pyöräilyn pääreitti. Väinämöisenkuja on tärkeä kevyenliikenteen liityntäreitti Kalevanharjun suuntaan. Tontin eteläisen puistoalueella kulkee puistoverkoston sisäinen pääreitti. Viheralueet Rakennuspaikan itäpuolella sijaitsee Pellervonpuiston korttelipuisto, joka on osa Kalevan alueen viherverkostoa. Viherverkosta on laadittu selvitys Kaleva Kalevanrinne Hakametsä Rajapinta, Viherverkkoselvitys, Luonnos , Ramboll Oy. Pellervonpuiston pallokenttä on yksi alueen kehitettäviksi määritellyistä virkistyspalveluista. Tontin pohjaolosuhteet Rakennusalueella oli m täytemaakerroksen alla m savi silttikerros, joka rajoittuu alapinnastaan moreenikerrokseen. Maanäytteiden vesipitoisuudeksi on laboratoriossa määritetty % kuivapainosta laskettuna. Kairaukset ovat päättyneet m syvyyteen vallitsevasta maanpinnasta mitattuna (taso ) pysähtyen tiiviiseen maakerrokseen, kiveen tai kallioon. Pohjavesipintaa ei kairaustöiden yhteydessä havaittu, mutta se on todennäköisesti yli 2 m syvyydellä vallitsevasta maanpinnan tasosta mitattuna. Täsmällinen pohjavesipinnan määritys edellyttää kuitenkin pitkäaikaista havainnointia ja erillisten pohjavesiputkien asentamista. Tutkittu alue voidaan jakaa kahteen pohjasuhteiltaan erilaiseen alueeseen. Rakennus voidaan todennäköisesti perustaa suunniteltuun paikkaan maanvaraisesti alle 2 metrin massanvaihdolla. Suunnitelmallisena pohjapaineena voidaan käyttää kn/m². Toisella alueella on noin 4 9 metriä paksu kerros löyhää savea silttiä, jolloin perustaminen tukipaalujen varaan on todennäköisesti edullisin vaihtoehto. Tutkittu alue soveltuu tie /piha alueeksi. Liikennöitävät alueet saattavat vaatia 0 1metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta ulottuvan massanvaihdon. Tutkitulla alueella tulee varautua louhintaan sekä kaivutöihin. Alapohja voidaan rakentaa vastaavasti maanvaraisesti luonnontilaisen pohjamaan varaan. Paaluperustusta käytettäessä alapohja rakennetaan kantavana. Maapohjan suunnitelmallinen kantavuus on esitetty oletuksella, että kaikki eloperäiset ja/tai löyhtyneet pintamaat sekä täytemaat poistetaan rakennuspohjan osalta. Pohjamaa on routivaa, mistä syystä rakenteet tulee suojata roudalta, jos perustamissyvyys (rakenteen alle tuleva routimaton täyttö huomioiden) on alle 1.8 m tulevasta maanpinnan tasosta mitattuna. Rakennettavuusselvityksen perusteella voidaan tehdä alueellista suunnittelua. Ennen kohteen rakennustöiden aloittamista pohjatutkimuksia

12 Pellervon päiväkoti ja koulu 11(17) tulee täydentää ja kohteeseen on laadittava erillinen perustamistapalausunto sekä maarakennustyöselitys. Tarveselvitysvaiheen rakennettavuusselvityksen on tehnyt Taratest Oy. Tehtyjen tutkimusten perusteella alueen maaperässä ei ole pilaantuneisuutta, joka aiheuttaisi kunnostustarvetta tulevassa käytössä. Kynnysarvon ylitykset sekä yksittäiset rakennusjätteet maaperässä tulee huomioida alueella tehtävissä kaivutöissä. 4.2 Kiinteistöstrategia Tampereen kaupungin kiinteistöjen omistuksen keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tampereen kaupungin rakennus ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö, myynti tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. 4.3 Toimintojen sijoittuminen rakennuksen sisällä Rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Perusratkaisu tulee olla tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja joihin on suora yhteys ryhmä, opetus sekä hallinnon tiloista. Avoimella perusratkaisulla mahdollistetaan tilojen joustava käyttö käyttäjän tarpeiden mukaan. Iltakäytön tilat (eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Kaikista ryhmä ja opetustiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta. Ruokasalia käyttää koululaisten lisäksi suurin osa päiväkodin lapsista, vain pienimmät lapset ruokailevat ryhmätiloissa. Myös ruokasalia hyödynnetään oppimisen tilana. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin ja aulaan. Henkilökunta ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Lepohuoneisiin suunnitellaan kaappisängyt 24 lapselle. Lepohuoneita on yksi kahta ryhmää kohden. Kahden ryhmän eteistila on keskeinen kokoava tila ja sitä voidaan hyödyntää osana oppimisympäristöä. Eteiseen voidaan muodostaa tiloja pienryhmille irtokalustein. Tilaohjelmassa esitetty tilojen kokonaishyötyala, tilojen määrä ja pinta alat päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Kaikki tilat suunnitellaan esteettömiksi, aistirajoitteisille soveltuviksi, monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Tilojen valvottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. 4.4 Tukipalvelujen tarve ja järjestämisvaihtoehdot Ateriapalvelut Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala.

13 Pellervon päiväkoti ja koulu 12(17) Ateriapalvelukustannukset on noin /vuosi ja siivouksen noin 3,80 /m²/kk, mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan Tampereen Voimia Liikelaitos. Päiväkotien kohdalla katsotaan ateria ja puhtauspalvelun järjestämistä monipalvelun kautta ja on todennäköistä, että se on järkevintä tehdä omalla tuotannolla. 4.5 Väistötilatarpeet Rakentamisvaiheen aikana käytetään tontilla jo olevaa siirtokelpoista päiväkotia. Väistötiloista aiheutuva tilakustannus on /vuosi. Väistötilan rakennuslupa on voimassa asti. Tämän jälkeen rakennusluvalle voidaan hakea lisäaikaa. Leasing vuokrasopimus voimassa asti. 4.6 Rakentamisen kustannukset ja vuokra arvio Tilakustannukset Tontinkäyttöluonnoksen, tilaohjelman ja pohjatutkimusten perusteella tehdyssä laskelmassa on päädytty kustannusarvioon 8,45 milj.. Arvion pohjalta arvioitu vuokrataso tulisi olemaan noin: pääomavuokra vuodessa on 7 % investoinnin arvosta 18,32 /m²/kk /vuosi ylläpitovuokra 3,43 /m²/kk /vuosi tontin vuokra 0,67 /m²/kk /vuosi yhteensä 22,42 /m²/kk /vuosi Rakennuksen huoneistoalaksi on arvioitu htm². Siivous ei sisälly vuokraan. 4.7 Toiminnan kustannukset Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät lähes samoina kuin tällä hetkellä, koska lasten lukumäärä kasvaa vain yhden ryhmän verran nykyiseen päiväkotiin verrattuna. Kasvua tulee esija alkuopetuksen lisäyksestä. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 160 lapselle, koulun tuleva oppilasmäärä on noin 150 (ml. esiopetus). Päiväkodin henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin 1, 040milj.. Lisäksi yhden ryhmän henkilökustannusten lisäys, joka mahdollistaa vuorohoidon järjestämisen on n /vuosi. Keskusta Kaleva alueen palveluverkon täsmentyessä tarkentuu tarvittavan uuden henkilöstön määrä esi ja alkuopetukseen. Henkilöstökulujen kasvuun varaudutaan vuoden 2021 vuosisuunnitelmassa. Esiopetuksen henkilökunta (5 henkilöä) tuo uusia henkilöstökustannuksia vuodessa Luokanopettajia kaksisarjaiseen vuosiluokkien 1 2 kouluun tulee neljä (4), palkkauskustannukset yhteensä euroa. Lisäksi avustajan palkkavarus on Yhteensä uudet (vk, esi ja alkuopetus) vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat Uudet tilat mahdollistavat varautumisen oppilasmäärän kasvuun alueella. Vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida kalustuksen kustannukset, jotka ovat noin 0,5 milj. ja muut kustannukset, kuten materiaali ja ICT kustannukset 0,7 milj.. Yhteensä kalustuksen kustannukset ja muut kustannukset ovat 1,2 milj. euroa. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 %. Summasta 40 % on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT hankinnat.

14 Pellervon päiväkoti ja koulu 13(17) Lisäksi Tampereen Voimia Liikelaitoksen arvion mukaan päiväkodin ja koulun ateriapalvelukustannukset on noin /vuosi ja siivouksen noin 3,80 /m²/kk ( /vuosi), mikäli palveluntarjoaja tulee olemaan ko. liikelaitos. Yksikön käynnistymisestä aiheutuvat lisäkustannukset (tilojen varustaminen ja vuokrakustannukset) tulee ottaa huomioon vuoden 2020 vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä. 4.8 Taide rakennushankkeessa Tampereen kaupungin julkisen taiteen työryhmä valmistelee taidehankintojen käytäntöjä. Rakennukseen pyritään sijoittamaan taidetta rakennusinvestoinnin yhteydessä. Taidehankinnoista tehdään erillinen päätös. Puretun koulurakennuksen ulkoseinältä on tallessa Reino Hietasen reliefi. Teosta säilytetään Kokoelmakeskuksessa ja sen sijoittamisesta uudisrakennukseen päätetään jatkosuunnittelussa. 5 Hankkeelle asetettavat tavoitteet 5.1 Toiminnan tavoitteet Ryhmä ja opetustilat suunnitellaan muuntojoustaviksi. Tilat on oltava muunneltavissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeisiin. Myös toisen kerroksen tilojen on sovelluttava pienten lasten käyttöön. 5.2 Aikataulu ja kustannustavoitteet Talonrakennusohjelmassa hankkeelle esitetään määrärahaa vuosille Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: vuosi 2018 suunnitteluun 0,1 milj. sekä rakentamiseen vuosille ,9 milj. ja ,45 milj., yhteensä 8,45 milj.. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AVlaitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi syksyllä 2019 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2020 aikana. Siirtokelpoisen rakennuksen purkaminen tehdään uudisrakennuksen valmistuttua, jonka jälkeen myös piha alue voidaan rakentaa loppuun. Suunnittelu käynnistyy välittömästi vaiheen jälkeen. 5.3 Rakennusteknisen toteutuksen tavoitteet Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnittelu ja päiväkotien suunnitteluohjetta. 5.4 Tekniset olosuhdevaatimukset LVI tekniikka Rakennuksen LVI suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita.

15 Pellervon päiväkoti ja koulu 14(17) Rakennus varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso saavutetaan. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja tarpeen mukaan. Ilmastointi suunnitellaan vakioilmavirtajärjestelmänä. Alustava konejako on: TK01 päiväkoti, TK02 esikoulu, TK03 keittiö, TK04 ruokailutila ja henkilökunnan tilat ja TK04 WC ja sosiaalitilat. Keittiön iv kone varustetaan nestekiertoisella lämmöntalteenotolla, muut iv koneet pyörivällä lämmöntalteenotolla. Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesi ja viemäriverkostoihin. Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto ja viemärikalusteita huomioiden päiväkotikäytön erityispiirteet kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja altaita ritiläkansin sekä sakka astioin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla, jotka sijoitetaan tekniseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet lattialämmitysverkostolle, patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle, lisäksi tarvittaessa patteriverkostolle. Päiväkodin puoli lämmitetään lattialämmityksellä, jota säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila antureilla. Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin tietoverkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEBliittymän avulla Sähkötekniikka Yleistä Rakennuksen sähkö, tieto, turva ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Rakennuksen kaikkien sähkö, tieto, turva ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Rakennuksen kaikki sähkö, tieto, turva ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Liittymät Kiinteistöön toteutetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy), Uusi kiinteistö liitetään jakeluverkkoon omalla kuluttajaliittymällään.

16 Pellervon päiväkoti ja koulu 15(17) Liittymän koko ja tulosuunta selvitetään yhteistyössä jakeluverkkoyhtiön kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Siirtokelpoisen päiväkodin katujakokaappi puretaan kaapelointeineen. Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto), Uusi kiinteistö liitetään teleoperaattorinverkkoon omalla liittymällään. Liittymän tulosuunta selvitetään yhteistyössä teleoperaattorin kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Siirtokelpoisen päiväkodin Tietoliikenneliittymä puretaan kaapelointeineen. Sähkönjakeluun toteutetaan aurinkopaneelijärjestelmän liittymävaraus. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kiinteistön sähkön kulutus mitataan katujakokaapilla. Lisäksi sähkön kulutus mitataan rakennuksen pääkeskuksella. Lisäksi mitataan vuokralaisten, ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön, sähköautojenlatauksen sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. jäähdytyskoneen, aurinkosähköjärjestelmä) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilapalvelujen kiinteistönpitoyksikön Haahtela tietojärjestelmään. Rakennuksen kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus ja käyttösähkön erillisiin kulutusmittauksiin. Rakennukseen ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS verkko), mutta rakennuksen ICT verkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS laitteella sähkökatkoksen aikana. Telejärjestelmän kerrosjakamoiden sijaitessa kerroksittain toisiinsa nähden päällekkäin, voidaan näiden osalta toteuttaa osittainen keskitetty UPS järjestelmä. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskustilaan toteutetaan tilavaraus kompensointilaitteistolle. Kompensoinnin tarve mitataan, todetaan ja toteutetaan vasta, kun rakennus on valmis ja toiminta käynnistynyt. Kompensointi toteutetaan estokelaparistolla. Autolämmityspistorasioita ei toteuteta, mutta pääkeskukseen varataan lähdöt sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteitä varten. Sähkökäyttöisten kulkuneuvojen lataustehon mitoitus tarkennetaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Pääsääntöisesti pyritään lataustehon mitoitus määrittämään siten, että kiinteistön liittymisluokka ei kasva tästä syystä. Pääkaapelointireitteinä rakennuksessa käytetään kaapelihyllyjä ja muutaman kaapelin kaapelointireitteinä valaisinripustuskiskoja tai johtokanavia. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti metallisiin johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Päiväkodin tiloissa liitäntä ja ohjauspisteet toteutetaan putkittamalla uppoasennuksena seinäja kattorakenteeseen. Lattiarasioita ei asenneta vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta esim. pistorasia pylväillä. Lattiarasioita voidaan asentaa neuvottelu ja kokoustiloihin tarvittaessa.

17 Pellervon päiväkoti ja koulu 16(17) Rakennukseen toteutetaan sadevesijärjestelmän sulanapito sekä LVI suunnittelijan määrittelemille vesiputkille ja viemäreille saattolämmitykset. Valaistus Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi, eri tilojen käyttötarkoitukset huomioiden. Valaistuksenohjaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen jää pieneksi. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan led valaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Opetus, ryhmä, pienryhmä, lepo, toimisto ja neuvotteluhuoneet sekä ruokailu, sali ja aulat varustetaan valaistuksen himmennyksellä ja läsnäolo ohjauksella sekä soveltuvilta osin vakiovalo ohjauksella. Sosiaali, siivous, varasto ja niihin verrattavat tilat varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Tekniset tilat kytkin tai painikeohjauksella tilan pinta alasta ja käyntiovien lukumäärästä riippuen. Sisävalaistuksen ohjelmointi ja hallinnointi suunnitellaan ja toteutetaan keskitettynä reititinpohjaisena järjestelmänä (Dali), jossa kukin tila on erikseen ohjattavissa ja hallittavissa. Iltakäyttötiloissa kaikkien valaisimien sammutuspulssi otetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Tiloissa joissa ei ole valaistuksen säätöä tai muuta ohjausautomatiikkaa, valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata tilan valaistustarpeen mukaan. Alue ja julkisivuvalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla kello ja valoisuusohjauksena. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Päiväkodin leikkipiha alueen toiminnan vaatimukset tulee huomioida aluevalaistuksessa. Julkisivuun suunnitellaan ja toteutetaan hillitty, rakennuksen tyyliin sopiva valaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto, turva ja valvontajärjestelmät. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen. Kameravalvontajärjestelmän kuvantallennus tapahtuu kohteessa, mutta tallennin liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Rikosilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Työaikapäätteelle varataan henkilökunnan käyntiovelle päätteen asennuksen mahdollistava kaapelointi. Ulko oville asennetaan kulunvalvontaa ja hätälukitusta varten tarvittavat kaapelit. Opetus, ryhmä, pienryhmä, neuvotteluhuoneet sekä ruokailu, sali ja aulat varustetaan AVtekniikan vaatimilla johtotiellä sekä kiinteästi asennetuilla kaapeloinneilla liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle).

18 Pellervon päiväkoti ja koulu 17(17) Sali ja ruokailun osalta tulee ottaa huomioon kuulurajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen äänijärjestelmille. Rakennuksen yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan parisuojatulla kaapelilla luokan E A (500MHz, CAT6 A järjestelmäkomponentit) vaatimukset täyttäväksi. Käyttäjien WLAN verkko ja Info TV järjestelmä toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Rakennukseen tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä. Energialuokkatavoite Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan päiväkodeille ja opetusrakennuksille määritelty energiatehokkuusluokka B Teknisten tilojen tilavaatimukset 6 liitteet: Lämmönjakohuoneen pinta ala n.15 m² ja ilmastointikonehuoneen pinta ala n.120 m². Sähkö ja teletilat n. 1,5 % kiinteistön bruttopinta alasta. Tilavaraus sisältää sähkö, tele ja turvajärjestelmien tilatarpeen. Sähkö ja teletilavaraus tarvitaan jokaista m² kohden. Pisin kohtisuora etäisyys tilavarauksesta mitoitusalueen reunaan 40m. Sähkö ja teletilavauraus tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan eri kerroksissa päällekkäin sekä mahdollisimman kiinteälle kohdalle (muutoksien tullessa keskustilan siirtäminen ei ole mielekästä). Pieniä tilavarauksia ei ole huomioitu (paloilmoitinkeskus, savunpoiston ohjauskeskus, jne ). IVKH tilojen osalta ei ole huomioitu sähkötilavarausta (=vapaa seinätila), Alustava tilaohjelma Lisäksi käytettävissä: tontinkäyttöluonnokset / BST arkkitehdit Oy alustava kustannusarvio / Duco Oy rakennettavuusselvitys / Taratest Oy

19 KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA PELLERVON PÄIVÄKOTI JA KOULU uudisrakennus TILAOHJELMA kpl á hym² mitoitus Huom. PÄIVÄKOTI päiväkotiryhmää, maks. 20 lasta / ryhmä, yhteensä 160 lasta Kahdenryhmän tilat ryhmää ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 24kpl, tilavaraus 4 sängylle ryhmätila pienryhmähuone yhteenlaskettu neliömäärä, sisältö/huonejako päätetään suunnitteluvaiheessa wc-pesuhuone varasto liukovellinen kaappi ryhmätilan yhteydessä, lukollinen kaappi 500x600 mm tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä eteinen naulakot, toimii myös ryhmätilana varasto ryhmien yhteinen Kahdenryhmän tilat ryhmää ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 24kpl, tilavaraus 4 sängylle ryhmätila pienryhmähuone yhteenlaskettu neliömäärä, sisältö/huonejako päätetään suunnitteluvaiheessa wc-pesuhuone varasto liukovellinen kaappi ryhmätilan yhteydessä, lukollinen kaappi 500x600 mm tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä eteinen naulakot, toimii myös ryhmätilana varasto ryhmien yhteinen Kahdenryhmän tilat ryhmää ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 24kpl, tilavaraus 4 sängylle ryhmätila pienryhmähuone yhteenlaskettu neliömäärä, sisältö/huonejako päätetään suunnitteluvaiheessa wc-pesuhuone varasto liukovellinen kaappi ryhmätilan yhteydessä, lukollinen kaappi 500x600 mm tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä eteinen naulakot, toimii myös ryhmätilana varasto ryhmien yhteinen Kahdenryhmän tilat ryhmää ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 24kpl, tilavaraus 4 sängylle ryhmätila pienryhmähuone yhteenlaskettu neliömäärä, sisältö/huonejako päätetään suunnitteluvaiheessa wc-pesuhuone varasto liukovellinen kaappi ryhmätilan yhteydessä, lukollinen kaappi 500x600 mm kuivaushuone suora yhteys märkäeteisestä tuulikaappi / märkäeteinen eteinen naulakot, toimii myös ryhmätilana varasto ryhmien yhteinen ESI- JA ALKUOPETUS esiopetus 2 ryhmää á 25 op, alkuopetus 4 ryhmää á 25 op, yht. 150 lasta ryhmähuone / esiopetus kaksi tilaa jaettavissa siirtoseinällä (db) luokkatilat pienryhmähuone / eriyttämistila WC tuulikaappi / märkäeteinen tilaa 150 kenkäparille eteinen/aula varasto luokkiin kaappitilaa 1800 mm, lukollinen kaappi 500x600 mm

20 YHTEISTILAT 650 toimisto h huone, johtaja ja apulaisjohtaja, pako-ovi. db henkilökunnan työtila db, eri kerroksessa! jaettavissa / 2h työtilamahdollisuus pienneuvottelutila max. 6 henk neuvottelut vanhempien kanssa, db sali yhdistettävissä ruokasaliin siirtoseinin, iltakäyttö oppilaiden puku- ja pesutilat suora yhteys saliin. sis wc-tilat 1kpl/tila välinevarasto ei kiinteää korotettua näyttämöä: siirrettävät modulit, iltakäyttö pienkeittiö normaalikorkuinen keittiövarustus, iltakäyttö monitoimitila mukana mahdollinen varasto, tilassa lattiakaivo, vesipiste, allas, letku monitoimitila mediavarustus, iltakäyttö ruokasali / aula linjasto ruokasalissa, linjaston pituus 5m ja dieetti-linjasto 1,6m, yht n. 25m² vaatesäilytys / vieraat esim. eteistilan yhteydessä, iltakäyttö henkilökunnan taukotila neuvotteluhuone yhdistettävissä lasten ulkoilu-wc 1 1,5 2 käynti pihalta, sijoitus märkäeteiseen inva WC henk. WC sosiaalitilat 1, m/n puku-,pesutilat keittiötilat / JAKELUKEITTIÖ 60 ei sisällä linjastoa. mukana varastot ja wc ja eteinen, vuorohoidon tarpeet keskusvarasto liikuntavälinevarasto hyllyt mm. luistimille ja kypärille siivouskeskus pyykinpesukone ja kuivausrumpu liinavaatevarasto / kodinhoitotila puhtaan ja likaisen pyykkin häkit, kaapisto ja vesipiste, säilytyshyllyt siivoushuone kerroksen tila, kaatoallas ja vesipiste VSS 2% kerrosalasta, normaaliajan käytössä väestönsuojaan sijoitetaan yllä olevan tilaohjelman mukaisia tiloja, esim. sosiaali- tai varastotiloja hyötyala/tilantarve ULKOVARASTOT 54 ulkoiluvälinevarastot kylmää tilaa vaunuvarasto lukittava, n. 10 vaunulle paperi / laatikkovarasto keittiön huolto-oven yhteydessä ulkovarastot 54 hyötyala/tilantarve yhteensä bruttoala-arvio e= 1,4