OLKAHISEN KOULUN UUDISRAKENNUS JA PÄIVÄKODIN PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite xx.xx.2016 OLKAHISEN KOULUN UUDISRAKENNUS JA PÄIVÄKODIN PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMA A TAMPEREEN KAUPUNKI KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA KÄYNTIOSOITE FRENCKELLINAUKIO 2B POSTIOSOITE PL 487, TAMPERE

2 TAMPEREEN KAUPUNKI KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka Hanke OLKAHISEN KOULUN UUDISRAKENNUS JA PÄIVÄKODIN PERUSPARANNUS Jenseninkatu 3, Tampere SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO TARVESELVITYS HANKKEEN PERUSTIEDOT TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITE HANKERYHMÄN KOKOONPANO 8 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET MITOITUSPERUSTEET 9 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET TILANTARVE JA TILAOHJELMA TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET YLLÄPITO YLEISET VAATIMUKSET TILAKOHTAISET VAATIMUKSET RAKENNUSKOHDE ASEMAKAAVA LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HANKKEEN KUVAUS ARKKITEHTISUUNNITTELU TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT LVI-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA ENERGIATEHOKKUUS TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET AIKATAULU HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU TOTEUTUSTAPA SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT VÄISTÖTILATARPEET KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET LIITTEET 24 3

3 1. YHTEENVETO 1.1. TARVESELVITYS Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi hankkeen tarveselvityksen , ohessa ote päätöksestä: Dnro TRE: 1145/ / Olkahisen koulun ja päiväkodin tarveselvitys Valmistelijan yhteystiedot Hankearkkitehti Jarmo Viljakka, puh , Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Kalle Kaunisto, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi: "Lautakunta edellyttää, että Olkahisen päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman edetessä selvitetään rinnalla lautakunnalle myös uuden päiväkodin rakentamisen kustannuksia." Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja Päätösehdotus Olkahisen koulun ja päiväkodin tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Perustelut Olkahisen koulu ja päiväkoti sijaitsee Olkahisen kaupunginosassa osoitteessa Jenseninkatu 3, Tampere. Kiinteistötunnus on Nykyinen asemakaava on vuodelta Kaavamääräys on YO (Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Etäisyys Keskustorilta on noin 16,5 km. Koulun ensimmäinen vaihe on valmistunut vuonna 1960 (arkkitehtisuunnittelu Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto). Koulua on laajennettu vuosina 1985 (Arkkitehtitoimisto Harry W Schreck ja kumpp.) ja 1997 (Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy). Päiväkoti rakennettiin koulun laajennusosaksi vuonna Kuntotutkimuksen mukaan rakennukseen on tehty joitakin korjaustoimenpiteitä vuosina Rakennuksesta on laadittu haitta-ainekartoitus, kuntotutkimus, sisäilmatutkimusraportti sekä päiväkodin osalta julkisivujen kuntotutkimus ja vesikatteen kunnon arviointi. Koulu kärsii vakavista sisäilmaongelmista ja se siirtyy suunnitelman mukaan koulun kentälle rakennettaviin väistötiloihin jo keväällä Myös päiväkodissa on todettu sisäilmaongelma, jonka vuoksi myös päiväkodin osa on päätetty liittää hankkeeseen. Rakennus on toiminut alkuperäisessä käytössä koko historiansa ajan. Koulussa on nyt 185 oppilasta ja 40 esiopetuksen oppilasta. Päiväkodissa on 66 lasta. Tarveselvitysvaiheessa on kartoitettu etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty koulun purkamiseen ja korvaamaan se uudisrakennuksella sekä päiväkodin perusparannukseen. Tilan tarve 4

4 Koulun uudisrakennuksen rakenteellinen mitoitus on 250 oppilasta (luokat 1 6, 25 oppilasta / perusopetusryhmä) ja esiopetus 50 oppilasta/2 ryhmää. Päiväkodin rakenteellinen mitoitus on neljä ryhmää eli noin 80 lasta. Lapsi- ja oppilasmäärä ei hankkeen myötä kasva, mutta suunnitellut tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä hym 2. Rakennuksen arvioitu huoneistoala, joka on vuokran maksun peruste, on htm 2. Aikataulu Rakennustyöt toteutetaan vaiheittain kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa lukuvuosien aikana toteutetaan koulun uudisrakennus. Toisessa vaiheessa vuonna 2021 toteutetaan päiväkodin perusparannus. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät tiedot Koulusta suunnitellaan tehokas ja arkkitehtonisesti selkeä kokonaisuus, jossa etäisyydet eri tilojen välillä on minimoitu. Keittiö ja siihen liittyvä ruokasali sijaitsevat maantasokerroksessa. Päiväkodin ruokasali on eriytettävissä koulun salista esim. lasiliukuseinällä. Huoltopiha sijaitsee rakennuksen ja urheilukentän välissä keittiön välittömässä läheisyydessä. Liikuntasalista on lyhyt yhteys urheilukentälle. Liikuntasalia voi käyttää myös päiväkoti, käytöstä sovitaan yhdessä koulun kanssa. Kouluterveydenhuollon tilat ovat käytössä myös kesäaikaan, jonka vuoksi tilat sijoitetaan siten, että niihin on suora ja esteetön yhteys ulkoa. Taide- ja taitoaineiden tiloista muodostetaan yhtenäinen, tehokas ja toimiva kokonaisuus. Opetustilojen kokonaisuutta tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa, lähtökohtaisesti hyvänä ratkaisuna voidaan pitää joustavaa solumallia, jossa opetustilat avautuvat yhteiseen avoimeen oppimistilaan. Myös ruokasalia pyritään hyödyntämään opetustoiminnassa. Esi- ja alkuopetuksen tiloista muodostetaan joustava kokonaisuus. Luokat ovat yhdistettävissä toisiinsa ja avattavissa käytävän suuntaan siirtoseinin. Hallinnon tilat (työ- ja taukotilat, sosiaalitilat) palvelevat koko henkilökuntaa. Kaikki uudisrakennuksen tilat suunnitellaan iltakäytön mahdollistaviksi. Koulun ja päiväkodin välille rakennetaan uusi esteetön ja lämmin yhdyskäytävä. Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Kantavien tai jäykistävien seinien määrä ja muut muutostöitä oleellisesti rajoittavat ratkaisut rakennusvaipan sisällä tulee minimoida. Yhteys päiväkotiin suunnitellaan esteettömäksi ja joustavan käytön mahdollistavaksi. Rakennuksen runko on betonirakenteinen ja julkisivu puhtaaksimuurattu tiili, osa pinnoista rapattuja. Rakenne ja julkisivuratkaisuja tarkennetaan hanke- ja toteutussuunnitteluvaiheessa. Päiväkodin tilojen perusjärjestys säilyy ennallaan. Integroitu ryhmä siirretään rakennuksen länsipäähän, jolloin invataksin ajoreitti saadaan suunniteltua toiminnallisesti parempaan paikkaan. Ryhmän yhteyteen suunnitellaan inva-wc olevan wc-tilan yhteyteen. Leikkihuoneiden 1026 ja 1027 välistä seinää siirretään. Lisätään liukuovi tilojen 1028 ja 1009 väliin. Päiväkoti käyttää monitoimitilaa myös liikunta-/jumppasalina ruokasalin siirryttyä koulurakennukseen. Kaikki tilapinnat uudistetaan, seinät vähintään huoltomaalataan, alakatto- ja lattiapinnat uusitaan. Kaikki kiinteät kalusteet ja varusteet on tarveselvitysvaiheessa laskettu uusittavaksi. Tilojen akustiikkaa parannetaan. Rakennus peruskorjataan vastaamaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Tehdyissä selvityksissä esitetyt rakenteelliset ongelmat (mm. ulkoseinien ja alapohjan epätiiviit liitoskohdat, ryömintätilan puutteellinen tuuletus) korjataan toimimaan oikein. Päiväkodin ilmanvaihto uudistetaan. Taloteknisten uudistuksien myötä rakennusvaippa joudutaan tiivistämään, joka aiheuttaa tilapintojen uudistustarpeen. Myös kosteiden ja märkätilojen vedeneristeet uusitaan. Rakennuksen salaojat uusitaan. Piha-aluetta uusitaan siinä laajuudessa kuin maanpinnan kallistukset ja korkeusasemat sitä edellyttävät. Julkisivujen tiiliverhouksien elastiset liikuntasaumat uusitaan. Puuverhoukset ja räystäiden puuosat huoltomaalataan. Vesikourut ja syöksytorvet uusitaan. Vesikaton vaurioituneet maalipinnat korjataan. Sisäänkäyntikatosten bitumikermien kunto tarkistetaan ja uusitaan tarvittaessa. Ikkunat ovat alkuperäiset ja niiden kunto tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Ikkunoiden uusimisen kustannusarvio on , joka sisältyy esitettyyn investointiin. Päätös uusimisesta tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. 5

5 Tontinkäyttö ja piha-alue suunnitellaan siten, että rinteen valuvedet eivät muodosta ongelmaa rakennukselle. Koulun rakennustyöt tehdään sääsuojan alla. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Koulurakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan päiväkodeille ja opetusrakennuksille määritelty energiatehokkuusluokka B. Energiatehokkuuden tavoitetasoksi perusparannettavalle päiväkodille asetetaan energiatehokkuusluokka C. Investointi- ja käyttökustannukset Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraavaan kustannusarvioon: , jossa koulun osuus on (2 686 /brm 2 ) ja päiväkodin (1 836 /brm 2 ). Koulun uudisrakennuksen aiheuttama pääomavuokra on /v (17,0 /m 2 /kk), tontinvuokra /v (0,46 /m 2 /kk), kiinteistönhoito /v (2,70 /m 2 /kk) ja kunnossapito /v (0,96 /m 2 /kk). Vuokra on yhteensä /v. Päiväkodin perusparannuksen aiheuttama pääomavuokra on /v (11,81 /m 2 /kk), nykyinen pääomavuokra /v (6,26 /m 2 /kk), tontinvuokra /v (0,46 /m 2 /kk), kiinteistönhoito /v (2,70 /m 2 /kk) ja kunnossapitovuokra /v (0,96 /m 2 /kk). Vuokra on yhteensä /v. Koko hanke yhteensä /v. Koulu siirtyy väistötiloihin keväällä 2018 ja jatkaa toimintaansa väistötiloissa koulurakennuksen valmistumiseen saakka, jonka jälkeen päiväkoti siirtyy väistötiloihin päiväkodin perusparannuksen ajaksi. Väistötilojen hankinta on kilpailutettu. Saatujen tarjousten perusteella valittiin kustannuksiltaan edullisin ja toimivin vaihtoehto. Saadun tarjouksen mukaan koulun väistötilan kustannus aikavälillä on Päiväkodin kustannus aikavälillä on Kustannus yhteensä Koulun purkamisen jälkeen päiväkodin yhteyteen joudutaan rakentamaan väliaikainen keittiö huoltoreitteineen, joka on toiminnassa uuden koulun valmistumiseen asti. Väliaikaisen keittiön kustannuksiksi on arvioitu /vuosi. Toiminnan kustannukset Olkahisen koulun ja päiväkodin henkilökunnan määrä pysyy samana kuin tällä hetkellä. Koulussa on henkilökuntaa tällä hetkellä 17 henkilöä. Luokanopettajia 1,5 2-sarjaisen vuosiluokkien 1 6- koulussa on 9 14 sekä kielten opettajia ja erityisopettajia yhteensä 3. Lisäksi on rehtori ja koulusihteeri. Palkkauskustannukset ovat yhteensä 1,0 milj. euroa/vuosi. Avustajia on koulussa 2. Avustajien palkkavaraus on Yhteensä vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat noin 1,1 milj.. Esiopetuksen henkilökunnan (6 henkilöä) henkilöstökustannukset ovat vuodessa Päiväkodissa henkilökuntaa on 15 henkilöä. Päiväkodin palkkakustannukset ovat yhteensä /vuosi. Koulun ja päiväkodin henkilöstökustannukset ovat yhteensä noin 2 milj.. Vuosien 2020 ja 2021 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat kokonaisuudessa noin Tästä summasta koulun osuus on ja päiväkodin Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 % rakentamiskustannuksista. Summasta 40 % ( ) on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % ( ) on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Koulujen palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan tarvittaessa aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarvittaessa tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala. Ateriapalvelun kustannus on n /vuosi, sisältäen elintarvikkeet, työkustannukset ja muut kulut. Puhtauspalvelun kustannus on n /vuosi. Lapsivaikutusten arviointi 6

6 Terveys: Olkahisen koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus mahdollistavat lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen ja perusparannuksen myötä parannetaan koulu- ja päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta, mm. järjestelemällä paikoitusaluetta uudelleen sekä toteuttamalla päiväkodin välittömään läheisyyteen ajoyhteys invatakseille. Koko rakennuksen huoltoyhteys suunnitellaan turvalliseksi, siten ettei se risteä tontilla kevyen liikenteen kanssa. Kulkuyhteyttä koululta läheiselle kentälle parannetaan. Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito, esiopetus ja alakoulu pystytään tarjoamaan jatkossakin lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten. Toivomusponnen mukaisesti tehtiin päivitetty kustannusvertailu , joka käsiteltiin Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksen ajankohtaisissa asioissa HANKKEEN PERUSTIEDOT Olkahisen koulu ja päiväkoti sijaitsee Olkahisen kaupunginosassa osoitteessa Jenseninkatu Tampere. Kiinteistötunnus on Etäisyys keskustorilta on noin 16,5 km. Tarveselvityksen mukaisesti on päädytty koulun purkamiseen ja korvaamaan se uudisrakennuksella sekä perusparantamaan päiväkoti. TARVESELVITYKSEN HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET JA TÄSMENNYKSET Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta. Tarveselvitysvaiheessa suunniteltiin koulun tilojen tehokas perusratkaisu kerroksittain, jossa viisi opetustilaa sijoitettiin 1.kerrokseen ja seitsemän opetustilaa 2.kerrokseen. Hankesuunnitelmavaiheessa toimiala teki päätöksen opetustilojen jakamisesta esi- ja alkuopetuksen (0-2lk, 6xOt3) kerrokseen, vastaavasti 3-6 luokat (6xOt3) sijoitettiin 2.kerrokseen. Tontin suurien korkeuserojen vuoksi hankeryhmä näki tarkoituksenmukaiseksi sijoittaa koulua ja päiväkotia palveleva väestönsuoja koulun kellarikerrokseen, ratkaisu kasvattaa bruttoalaa suojan pinta-alan verran. Muutokset kasvattavat rakennuksen kokonaisalaa 428 brm2. Opetustilojen muuttuneen perusjärjestelyn vuoksi koulun rakennusala kasvaa 302 m2 ja koulun hyötyala 72 hym2. Koulurakennusta joudutaan siirtämään lähemmäs päiväkodin pihaa, mistä johtuen päiväkodin pihan kunnostuksen laajuus tulee kasvamaan. Liikenteellisiä ratkaisuja tarkennettiin hankesuunnitteluvaiheessa. Tontin haasteellisuudesta johtuen joudutaan rakennuksen pohjoispuolelle rakentamaan huoltoauton kääntöpaikkaa varten rinteen lisätuentoja. Päiväkodista tehdyn jatkotutkimuksen perusteella hankkeeseen lisätyt toimenpiteet ovat: Puurunkoisten ulkoseinien alaosien korjaukset sisäpinnasta julkisivuverhoukseen asti siten, että puurunko, lämmöneristeet ja tuulensuojalevy uusitaan ja tuuletusraon alaosasta poistetaan samalla laastipurseet ulkoseinien korjauksen yhteydessä uusitaan myös lämpöpatterit Teknisten tilojen mitoitus ja talotekniset ratkaisut tarkentuivat hankesuunnitteluvaiheessa. HANKKEEN LAAJUUS Koulun rakenteellinen mitoitus on 300 oppilasta (25 oppilasta / ryhmä) / luokat 1-6, sisältäen kaksi esiopetusryhmää. Päiväkodissa on neljä ryhmää, yhteensä noin 80 lasta. Henkilökuntaa on yhteensä noin 60. Hankesuunnitelman mukaiset laajuudet, katso kohta

7 1.3. TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO Investoinnit Rakentamisen kustannus (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 99.0 % / ) Vuokrataso Koulun ja päiväkodin väistötilojen kustannus (ei rakennusinvestoinnissa mukana) alv 0% / vuosi ,80 / vuosi alv 0% Kustannusarvioon sisältyvät: rakennuttajan kulut, rakennustekniset työt, LVIAS- työt sekä kiintokalusteet ja varusteet AIKATAULUTAVOITE Toteutussuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen tammikuussa Urakkalaskenta on tarkoitus toteuttaa lokakuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana, jolloin hankkeen toteutussuunnitelma olisi hyväksyttävänä tammikuussa Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa tammikuun 2020 ja toukokuun 2021 väliselle ajalle, jolloin rakennus voidaan varustella kesä-heinäkuun aikana ja ottaa käyttöön elokuussa vuonna HANKERYHMÄN KOKOONPANO Hankesuunnitelman on valmistellut hankeryhmä, jossa olivat jäseninä: Kalliohaka Elina Raatikainen Ville Mikkola Pia Riekkola Marja Mäkinen Anne Lahti Elina Viljakka Jarmo Andrejeff Anni Rautiainen Juha Suomela Minna Hyrkäs Tapio koordinaattori vastaava rehtori palvelupäällikkö rehtori päiväkodin johtaja suunnittelija, Tampereen Voimia hankearkkitehti, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka tila-asiantuntija, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka sähköasiantuntija, Tampereen Tilapalvelut Oy rakenneasiantuntija, Tampereen Tilapalvelut Oy LVI-asiantuntija, Tampereen Tilapalvelut Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Koulun uudisrakennus Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on mahdollista. Kantavien tai jäykistävien seinien määrä ja muut muutostöitä oleellisesti rajoittavat 8

8 ratkaisut rakennusvaipan sisällä minimoidaan. Yhteys päiväkotiin suunnitellaan esteettömäksi ja joustavan käytön mahdollistavaksi. Päiväkodin perusparannus Päiväkoti perusparannetaan vastaamaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Tehtävät tilamuutokset ja rakenteelliset toimenpiteet, katso kohta 6.2 ja 6.3 ja kustannusarvio (liite). Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin suunnitteluohjeita. Rakennus on lähialueen julkinen rakennus ja kaikki rakennuksen tilat suunnitellaan iltakäytön mahdollistavaksi TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Rakennuksen toiminnalliset vaatimukset on esitetty tarveselvityksessä, eikä niihin tullut oleellisia muutoksia hankesuunnitteluvaiheessa. Tilojen tulee täyttää kyseisille toiminnoille esitetyt yleiset laatuvaatimukset MITOITUSPERUSTEET Tärkeimmät mitoitusperusteet ja tilavaraukset on esitetty tilaohjelmassa. Rakennuksen pääkäyttäjä on perusopetus ja varhaiskasvatus. Tilat on suunniteltu 300 oppilaalle (esiopetus ja luokat 1-6), päiväkodissa on neljä ryhmää, eli noin 80 lasta. Henkilökunnan määrä on yhteensä 60 h. Aamuja iltapäivätoimintaan ei varata omaa erillistä tilaa lukuun ottamatta tukikohtatilaa, jossa pienet oppilaat kokoontuvat. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä Harrastava Iltapäivätoiminta käyttävät joustavasti koulun tiloja. 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA Hankkeelle tarveselvityksen yhteydessä laadittuun tilaohjelmaan on tullut hankesuunnittelun yhteydessä joitakin muutoksia. Katso myös kohta 1.2. Tilaohjelma liitteenä. Ohessa vertailu rakennuksen laajuustiedoista: Tarveselvitys koulu päiväkoti yhteensä Kerrosluku 2 2 Bruttoala brm brm brm 2 Kerrosala kem kem kem 2 Huoneistoala htm htm htm 2 Hyötyala hym hym hym 2 Tilavuus m m m 3 Hankesuunnitelma Kerrosluku 2 2 Bruttoala brm brm brm 2 Kerrosala kem kem kem 2 Huoneistoala, joka jakautuu vuokralaisten htm htm htm 2 kesken seuraavasti: perusopetus, sis. esiopetus htm htm 2 varhaiskasvatus 46 htm htm htm 2 avopalvelut 80 htm 2-80 htm 2 Pirkanmaan Voimia Oy 88 htm 2-88 htm 2 Hyötyala hym hym hym 2 Tilavuus m m m 3 9

9 3.2. TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET Tilojen suunnittelussa noudatetaan uusinta rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomioitava tilojen hyvään äänenvaimennukseen, huoneakustiikkaan sekä ergonomiaan. Erityisesti liikuntasalin, ruokasalin ja opetustilojen äänitekniset ominaisuudet tulee tutkia huolellisesti. Toteutussuunnitteluvaiheessa päätetään erillisen akustiikkasuunnitelman tilaamisesta. Tiloissa on huomioitava esteettömyys liikuntaesteisten, kuulo- ja näkövammaisten kannalta. 4. YLLÄPITO 4.1. YLEISET VAATIMUKSET Rakennuksessa käytetään laadukkaita julkiseen käyttöön tarkoitettuja kestäviä materiaaleja ja rakennusosia TILAKOHTAISET VAATIMUKSET Rakennuksen päätilaryhmistä laaditaan toteutussuunnittelun yhteydessä tietomallipohjaiset huonekortit yhteistyössä käyttäjän kanssa. Hankinnoissa noudatetaan erillistä Tampereen kaupungin vastuurajataulukkoa. 5. RAKENNUSKOHDE 5.1. ASEMAKAAVA Nykyinen asemakaava on vuodelta Kaavamääräys on YO (Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Tontilta on varattava oppilaitoksien osalta yksi autopaikka kerrosalan kahta toimihenkilöä kohti ja lasten päivähoitoloiden osalta 1 autopaikka kerrosalan 80m2 kohti. Tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,3. Tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on noin 8873m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Suurin sallittu asuinhuoneistomäärä huoltohenkilökuntaa varten on kaksi. Asemakaavassa on määritetty viemärille varattavat alueet. Suunnitelma on asemakaavan mukainen LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT Kevyen liikenteen yhteydet koululle ovat kohtuullisen hyvät. Koulun kohdalla on Aitolahdentien alittava alikulkutunneli. Lähin joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee noin 300 metrin päässä rakennuksesta. Tontille on kaksi ajoneuvoliittymää Jenseninkadun puolelta. Päiväkotilapset ja koululaiset saapuvat rakennukseen kolmesta eri suunnasta: Jenseninkadulta, länsipuolen puiston läpi ja Aitolahdentien kautta. Ajoväylät ja korotetut jalkakäytävät asfaltoidaan. Arvioitu asemakaavan mukainen ja toteutettava autopaikkamäärä on koulun osalta (40 toimihenkilöä) 20 ap ja päiväkodin (785kem2) 10 ap, yhteensä 30 ap. Päiväkodille ja esiopetukselle varataan saattopaikkoja kaksi per ryhmä, jotka merkitään liikennemerkein. Polkupyöräpaikkoja tontille sijoitetaan yhteensä noin 156 paikkaa, joista puolet katettuna. Pelikentän itäpuolelle suunnitellaan henkilökunnan paikat ja esiopetuksen saattopaikat. Autoliikenne erotetaan kevyen liikenteen väylästä. Päiväkodin nykyinen pysäköintialue (15ap) pelikentän länsipuolella säilytetään. Huoltopiha sijaitsee koulun pohjoispuolella päiväkodin ja koulun liitoskohdassa. Invataksien autopaikat sijaitsevat huoltopihalla, josta on esteetön yhteys koulun ja päiväkodin tiloihin. 10

10 5.3. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Koulun tontin koko on m 2. Tonttia rajaa idässä Lammaskallionpuisto, etelässä asuintalokortteli, lännessä Aitolahdentien ja liikerakennus sekä pohjoisessa Jenseninkatu. Urheilukenttä sijaitsee koulun ja päiväkodin tontilla rakennuksen pohjoispuolella. Koulun uudisrakennus sijoitetaan asemakaavan mukaisesti purettavan koulun paikalle, koulusta on jatkossakin lämmin sisäyhteys päiväkotiin. Päiväkodin piha-alue kunnostetaan hankkeen yhteydessä tarvittavassa laajuudessa. Leikkipihan mitoitus on vähintään 15m2/lapsi. Hyväkuntoiset leikkivälineet pyritään säilyttämään. Tontin suuret korkeuserot ovat haastavat. Itäpuolella sijaitsevan kallion korkein kohta on noin 7 metriä korkeammalla kuin koulurakennuksen 1.kerroksen lattia. Vastaavasti etelässä ja idässä korkeusero Aitolahdentielle on noin 6 metriä. Korkeuserot asettavat tiukat reunaehdot reittien suunnittelulle ja kokonaisuudelle. Pelikenttä on noin 4..5 metriä alempana kuin koulun ja päiväkodin piha. Yhteys pelikentälle toteutetaan portailla, joita rakennetaan kolme kappaletta. Esteetön yhteys kentälle on suunniteltu kentän itäpuolelta. Piha aidataan niiltä osin kuin henkilöturvallisuus sitä edellyttää huomioiden myös tontin tasoerot. Koulun piha-alueet uudistetaan. Uudesta pihasta muodostuu yhtenäinen esi- ja perusopetuksen helposti valvottava kokonaisuus. Pihalta on suora yhteys opetustiloihin. Pihalle sijoitetaan tekonurmipintainen aidattu miniareena (jalkapallo, koripallo, ym.), keinut ja kiipeilyvälineitä, kylmä liikuntavälinevarasto ja välituntikatos. Koulun piha suunnitellaan kahteen tasoon, jonka välissä sijaitsevat uudet opetusportaat. Päiväkodin ja koulun pihat suunnitellaan siten, että niitä voi joustavasti käyttää sekä päiväkodin lapset että koulun oppilaat. Koulu ja päiväkoti ja sen piha-alueet eivät sijaitse melualueella (Tampereen melu päivä 2040 keskiäänitaso, lähde: Tampereen kaupungin meluselvitys 2018). ote virastokartasta: melu, päivä 2040 keskiäänitaso (vihreä väri: keskiäänitaso LAeq 50-55dB, cyan LAeq 45-50dB) 5.4. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT Rakennus on liitetty olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Liittymät on esitetty tarkemmin kohdassa

11 5.5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Olkahisen koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus mahdollistaa lähialueen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Hanke on välttämätön, jotta perusopetus- ja päivähoitopaikat pystytään järjestämään kaikille alueen lapsille. Katso myös tarveselvitys. Energiavaikutukset, katso kohta HANKKEEN KUVAUS 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU Rakennuksen hankesuunnittelu- ja toteutusvaiheen pää- ja arkkitehtisuunnittelu on kilpailutettu julkisten hankinnoiden ilmoituskanava Hilmassa. Koko suunnitteluprosessi tehdään tietomallipohjaisesti TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Koulu 1.kerrokseen sijoitetaan esi- ja alkuopetuksen (0-2lk) opetustilat. Keskitetty taitoaineiden kokonaisuus sijaitsee rakennuksen kaakkoiskulmassa. Oppilashuollon tilat sijaitsevat rakennuksen koilliskulmassa, tilat ovat erotettavissa ja käytettävissä myös koulun ollessa suljettu. Liikuntasalista ja siihen liittyvistä aputiloista ja musiikkiluokasta muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusmassan keskellä sijaitsee koulun ja päiväkodin ruokasali, joka toimii myös rakennuksen pääaulana, johon muut tilat avautuvat. Koulu suunnitellaan ns. kengättömäksi kouluksi, kenkäeteiset sijaitsevat 1.kerroksessa, josta on suora yhteys aulatilaan ja porrashuoneisiin. Tontin tasoeroista johtuen esiopetukselle suunnitellut opetustilat on nostettu samaan tasoon päiväkodin kanssa. Tasoero on hyödynnetty aulatilassa sijoittamalla siihen opetusportaat. Rakennuksen hissi sijaitsee rakennuksen luoteiskulmassa ja se palvelee sekä koulua ja päiväkotia. Hississä on ns. tavarahissimitoitus ja se aukeaa kahteen suuntaan. 1.kerroksessa sijaitsee myös yhdyskäytävä päiväkotiin ja tekniset tilat. 2.kerrokseen sijoitetaan luokkien 3-6 opetustilat. Keskitetyt hallinnon tilat sijaitsevat rakennuksen koilliskulmassa. Aula / ruokasali on osin kaksi kerrosta korkea tila. Kirjasto/multimediatila, pienryhmätila ja esteetön sosiaalitila sijoittuvat aukon läheisyyteen. Kaidekorkeus on vähintään 1400mm. Yksi pienryhmä- / eriyttämistila on sijoitettu rakennuksen luoteiskulmaan. Iv-konehuone sijoitetaan rakennuksen länsipäätyyn. Väestönsuoja sijaitsee kellarissa ja sinne sijoitetaan koulun henkilökunnan sosiaalitilat. Päiväkoti käyttää koulun tiloja joustavasti. Päiväkoti Pohjakerroksen henkilökunnan taukotilaa kasvatetaan ja kalustetaan ja varustellaan uudelleen. Puku- ja pesutilat uudistetaan. Entinen vaatehuollon tila muutetaan työ- ja kokoustilaksi. 1.kerroksen rakenteet eivät mahdollista isojen tilamuutoksien toteuttamista. Merkittävimmät muutokset ovat märkäeteisten tuulikaappien yhdistäminen märkäeteiseen ja wc-tilojen kalusteiden uudelleenjärjestelyt. Yhdyskäytävä puretaan ja yhteys rakennetaan uudelleen koulun rungon sisälle. Alustavan suunnitelman mukaan 1.kerrokseen sijoitetaan pienehkö iv-konehuone. Ensisijaisesti kuitenkin tutkitaan vaihtoehtoa, jossa iv-konehuone sijoitetaan koulun iv-konehuoneeseen. Ullakolla sijaitseva iv-konehuoneen koko säilyy ennallaan. Kaikki tilapinnat, kalusteet ja varusteet uusitaan. 12

12 Näkymä koulun ruokasalista 6.3. RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS YLEISTÄ Rakennuksesta tehdään terveellinen ja turvallinen noudattaen lakeja, viranomaisohjeita, rakentamismääräyskokoelman asetuksia perustelumuistioineen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhteisiä ohjeita (Rakennussuunnitteluohje_2018_Yleisosa, Rakennussuunnittelu_2018_Rakennusosat, Päiväkotien_suunnitteluohje_2018). KOULUN UUDISRAKENNUS Suunnittelussa rakenneosien käyttöiäksi määritetään; perustukset ja runko 100 vuotta, muut rakennusosat 50 vuotta. Rakennuksen kosteudenhallinnan toimintamallina käytetään Kuivaketju10 - järjestelmää. Runkovaiheen jälkeen rakentaminen toteutetaan sääsuojan alla. Rakennuksen korkeusasema suunnitellaan riittävän korkealle huomioiden pintavesien poisjohtaminen rakennuksen vierustoilta. Piha-alueella suoritetaan louhintaa, jotta viereiseltä kalliokumpareelta valuvat pintavedet saadaan hallitusti johdettua sadevesijärjestelmään. Rakennus perustetaan maanvaraisin teräsbetonianturoin murskearinan välityksellä. Tarkempi pohjatutkimus tehdään vanhan rakennuksen purkamisen jälkeen. Anturoiden alapuolelle tehdään kapillaarikatkot ja koko rakennuksen alla perusmaa muotoillaan salaojiin päin kallistavaksi. Alapohjat rakennetaan maanvaraisina. Maanvaraisissa alapohjissa käytetään pintamateriaaleina hengittäviä materiaaleja. Täyttökerrokseen asennetaan radon-putkitus. Kellarikerrokseen rakennetaan ainoastaan teräsbetoninen S1-luokan väestönsuoja. Rakennuksen runkona teräsbetoniseinät ja pilarit sekä ontelolaattaholvit kannateltuina matalaleukapalkeilla. Rakennuksen vaippa toteutetaan tiiviinä rakenteena kaikkine läpimenoineen niin, että ilmanvuotoluku 1,0 m 3 /hm 2 täyttyy. Rakennuksen runko suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustavaksi minimoimalla kantavien ja jäykistävien seinien määrää. Julkisivumateriaalina on pääosin puhtaaksimuurattu tiili. Eteläsivun julkisivuun asennetaan ulkopuolinen auringonsuojaus (vakiorakenteinen auringonsuojasäleikkö), sijainti ja tyyppi tarkennetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. 13

13 Vesikatot kallistetaan ulospäin ja rakennukseen tehdään ulkopuolinen sadevedenpoistojärjestelmä. Keskiosan valoaukot toteutetaan pystypintoihin sijoittuvilla ikkunoilla, joiden alapuolella on kunnon nosto vesikattopinnasta. Ullakkotiloihin sekä muihin huoltokohteisiin suunnitellaan turvalliset kulkuyhteydet. PÄIVÄKODIN NYKYISET RAKENTEET Rakennus on perustettu osittain suoraan kallion varaan osittain sora-arinan välityksellä. Kellarikerroksen alapohjat ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja ja seinät teräsbetonielementtejä. Välipohjaholvi on ontelolaattarakenteinen. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne on kantava ontelolaattaholvi yläpuolisella lämmöneristyksellä. Rakennuksessa on paikallarakennettu puurankarunko. Rakennuksen ulkoseinät sekä väliseinät noin viiden metrin välein toimivat kantavana pystyrunkona. Yläpohjan kantavana rakenteena ovat rakennuksen pitkittäissuuntaiset kertopuupalkit, joiden päälle rakennettu puurankarakenteinen vesikatto. Lähes kaikkien väliseinien toimiminen kantavina rakenteina estää tilojen muunneltavuuden. Julkisivut ovat pääosin paikallamuurattuja. Vesikatteena on konesaumattu peltikate. PÄIVÄKODIN MUUTOSTYÖT Rakennuksen korjaustoimenpiteet kohdistetaan tutkimuksissa esiin tulleisiin kohtiin. Kosteusvaurioiden syyn aiheuttaja poistetaan ennen korjaustoimenpidettä. Ulkopuoliset rakenteet ja perustukset - Salaojien uusiminen ja perusmuurin eristäminen - Maanpinnan muotoilu poispäin rakennuksesta Alapohja - Maanvaraisen alapohjan sekä kantavan alapohjan liitosten ja läpimenojen tiivistäminen Runko - Ulkoseinien alaosat puretaan sisältäpäin julkisivumuurauksen tuuletusväliin asti laastipurseiden poistamiseksi. Vaurioituneet puuosat ja eristeet uusitaan ja liitos sokkelipalkin ja alajuoksun alla tiivistetään. - Yläpohjan läpimenojen tiivistäminen - Tilamuutoksista uusia oviaukkoja kantaviin puurankaseiniin - lisätuennat koulun päädyssä Julkisivut - Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen - Ikkunoiden alapuolisen tiilivarvin poisto ja uudet ikkunapellitykset - Julkisivuelementtien sekä julkisivumuurauksen liikuntasaumojen saumaukset uusitaan - Puuosien huoltomaalaus Vesikatto - Sadevesijärjestelmä uusitaan - Katosten bitumikermikatteet uusitaan pellityksineen 14

14 - konesaumatun peltikatteen huoltomaalaus Täydentävät rakennusosat - kaikkien pintojen huoltomaalaus - kaikki lattiapinnat uusitaan - kaikkien märkätilojen vedeneristykset uusitaan - kiintokalusteet uusitaan 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. LVI-TEKNIIKKA YLEISTÄ Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä asetusten määräyksiä ja mitoitusohjeita. LIITTYMÄT Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Kaukolämmön lämmönjakokeskus sekä energia- ja vesimittari sijoitetaan tekniseen tilaan. LÄMMITYS Päiväkodin lämmityspattereiden termostaatit ja venttiilirungot uusitaan. Lämpöjohtoihin tehdään muutoksia tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Ilmanvaihtokoneiden lämmitysverkoston putkisto uusitaan. Lämmitysverkostojen eristykset uusitaan. Koululla ja päiväkodilla on yhteinen lämmönjakolaitteisto, lämmönjakohuone sijaitsee koulun tiloissa. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakolaitteet sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Lämmönjakokeskus varustetaan patteriverkoston, ilmastointikoneiden lämmitysverkoston ja käyttöveden lämmönsiirtimillä. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä. Lämmitysverkostot varustetaan omilla energiamittareilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Tilat lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Märkäeteiset ja tuulikaapit varustetaan termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään IV-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpattereiden kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET Päiväkodin vesijohdot ja kalusteet uusitaan kokonaisuudessaan. Rakennus varustetaan asetusten mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kro- 15

15 matuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään alumiinipinnoitetulla mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Keittiön käyttöveden kulutus mitataan. Keittiön kylmän- ja lämpimän käyttöveden jakoputkisto varustetaan rakennusautomaatioon liitettävillä vesimittareilla. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Koulun ja päiväkodin erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein. Siivoustilat varustetaan hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, allas viemäröidään hiekanerotuskaivon sivuyhteeseen DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Keittiön viemäripisteet jotka eivät sisällä vesilukkoa viemäröidään aina lattiakaivon sivuyhteeseen, sivuyhteen koko min.dn50. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hst-viemäriputkista kumirengasliitoksin. Väestösuojan viemärimateriaali valitaan määräysten mukaisesti. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja, kaivojen teleskooppiputkien minimi halkaisija on 500mm:ä. ILMASTOINTI Rakennus varustetaan asetusten ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Koulun ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti 8l/s/hlö, vakioilmavirtajärjestelmänä. Ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Päiväkodin ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S3 mukaisesti 6l/s/hlö, vakioilmavirtajärjestelmänä. Ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Ilmastointikoneet käyvät käyttöaikana täydellä ilmamäärällä ja käyttöajan ulkopuolella mitatulla osateholla. Ilmanvaihtokoneet mitataan ja säädetään täydelle ilmamäärälle ja lisäksi mitataan osateho. Koulun alustava konejaottelu: TK01, Keittiö, nestekiertoinen LTO TK02, Ruokasali, pyörivä LTO TK03, Liikuntasali, pyörivä LTO TK04, Opetustilat, pyörivä LTO TK05, WC- ja sosiaalitilat, pyörivä LTO TK06, Tekninen käsityö, pyörivä LTO TK07, Henkilökunnan ja terveydenhuollon tilat, pyörivä LTO 16

16 TK08, Porrashuone 1, omalla LTO-koneella TK09, Porrashuone 2, omalla LTO-koneella Koulun alustava konejaottelu: TKxx, Päiväkodin tilat, nestekiertoinen LTO TKxx, WC- ja sosiaalitilat, pyörivä LTO TKxx, Kellarin tilat, pyörivä LTO Päiväkodin ilmanvaihtokone saneerataan. Koneesta uusitaan tulo- ja poistopuhaltimet, taajuusmuuttajat, lämmöntalteenottopatterit, lämmityspatteri, suodatinosat, kiertovesipumput (2kpl) ja säätöventtiilit (lämmitys ja LTO). Vanhasta kanavistosta uusitaan noin 50% ja kaikki tulo- ja poistoilman päätelaitteet uusitaan. Vanha sosiaalitilojen poistoilmajärjestelmä poistetaan ja tilalle asennetaan uusi lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone kanavistoineen. Uuden ilmanvaihtokoneen asennuspaikka on alustavasti koulun iv-konehuoneessa tai vaihtoehtoisesti päiväkodin katokseen rakennettavaan tilaan. Kellarin iv-kone asennetaan talonmiehen varastoon. Ryömintätilallinen kellari alipaineistetaan omalla poistokoneella. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan, huomioiden käyttöajan ulkopuolinen ilmanvaihto. WC- ja sosiaalitilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Ilmastointikoneille TK01-TK03 ja TK06 varataan käsikäyttömahdollisuus käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. TK01 varustetaan jäähdytyksellä. Keittiön ruuanlämmitys ja astianpesu varustetaan huuvilla. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Puutyötilat varustetaan purunpoistojärjestelmällä, joka sijoitetaan omaan laitetilaan. Metallityön tila varustetaan tarvittavilla huuvilla ja kohdepoistolaitteilla. Teknisen työn ja tekstiilityön tilat varustetaan ilmansuodatinyksiköillä ja lisäksi tekstiilityön saumurit ja ompelukoneet varustetaan kohdepoistoilla. Tuloilmalaitteina käytetään kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Keittiön tuloilmakone varustetaan jäähdytyksellä. Jäähdytys toteutetaan ulkoasenteisella vedenjäähdytyskoneella. Keittiön pakaste- ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan ulos keittiötilojen ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon, ulkoseinälle tai vesikatolle. 17

17 RAKENNUSAUTOMAATIO Päiväkodin automaatiojärjestelmä uusitaan. Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla SÄHKÖTEKNIIKKA YLEISTÄ Rakennuksien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on hyvä / helppo käytettävyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Järjestelmät ja laitteet valitaan mahdollisimman energiatehokkaiksi. Rakennuksien kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Rakennuksien kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Rakennuksien kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. Kaapeloinnit toteutetaan vähintään luokan Dca-s2,d2,a2 vaatimukset täyttyvinä. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Perusparannettavan päiväkodin kaikki nykyiset sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan. Päiväkodin sähkö- ja telejärjestelmät liitetään koulun uudisrakennukseen. LIITTYMÄT Kiinteistöön toteutetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy), Kiinteistö liitetään alueelliseen sähköenergian jakeluverkkoon omalla 0,4kV:n kuluttajaliittymällään. Liittymän koko ja tulosuunta selvitetään yhteistyössä jakeluverkkoyhtiön kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto), Kiinteistö liitetään teleoperaattorinverkkoon omalla valokuituliittymällään. Liittymän tulosuunta selvitetään yhteistyössä teleoperaattorin kanssa toteutussuunnittelun yhteydessä. Sähkönjakeluun toteutetaan aurinkopaneelijärjestelmän liittymävaraus. SÄHKÖNJAKELU JA JOHTOTIET Rakennuksiin toteutetaan tavanomaiset kiinteät sähköenergian pääjakelujärjestelmät tavanomaista kaapelointia käyttäen. Järjestelmiä ei voi ilman asennustoimenpiteitä muunnella mittausten ja rakenteen kannalta. Sähkönjakelut toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskusten kautta. Rakennuksien sähkön kulutus mitataan pääkeskuksella. Lisäksi mitataan ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. sähköautojenlatauksen, aurinkosähköjärjestelmä yms.) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilapalveluiden kiinteistönpitoyksikön Haatela- tietojärjestelmään. Rakennuksien kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus- ja käyttösähkön erilliseen kulutusmittaukseen. 18

18 Rakennuksiin ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksien ICT-verkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Tietoteknistenjärjestelmien kerrosjakamoiden sijaitessa kerroksittain toisiinsa nähden päällekkäin, voidaan näiden osalta toteuttaa osittainen keskitetty UPS-järjestelmä. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskustilaan toteutetaan tilavaraus kompensointilaitteistolle. Kompensoinnin tarve mitataan, todetaan ja toteutetaan vasta, kun rakennus on valmis ja toiminta käynnistynyt normaalisti. Kompensointi toteutetaan estokelaparistolla. Autolämmityspistorasioita ei toteuteta, mutta pääkeskukseen varataan lähdöt sekä rakennuksiin ja tontin alueelle johtotiet sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteitä varten, niiden oletetulle toteutuspaikalle. Sähkökäyttöisten kulkuneuvojen lataustehon mitoitus tarkennetaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Pääsääntöisesti pyritään lataustehon mitoitus määrittämään siten, että kiinteistön liittymisluokka ei kasva tästä syystä. Pääkaapelointireitteinä rakennuksessa käytetään kaapelihyllyjä ja muutaman kaapelin kaapelointireitteinä valaisinripustuskiskoja ja johtokanavia. Sähkö- ja tietoteknistenjärjestelmien kaapeloinneille suunnitellaan rakennus- ja kerrostason pääreiteille ja jakelualueiden kokoajareiteille kokonaan erilliset kaapelihyllyt. Kaapelointireitit ja sähkökalusteiden asennuspaikat suunnitellaan ja toteutetaan, yksittäiset kenttäpisteet poislukuun, luokse päästävillä ja jälkiasennus varat omaavilla ratkaisuilla. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Päiväkodin lasten käyttämissä tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet toteutetaan putkittamalla uppo- ja pinta-asennuksena seinä- ja kattorakenteeseen. Rakennuksien neuvottelu- ja isoihin taukotiloihin toteutetaan lattiakotelot putkituksineen neuvottelupöydän keskelle ja esiintymiskalusteiden alle, sähköisten järjestelmien liitäntöjä varten. Muiden tilojen osalta pyritään välttämään lattiarasioiden toteuttamista. Rakennuksien toteutetaan sadevesijärjestelmän sulanapitolämmitys sekä LVI-suunnittelijan määrittelemille vesiputkille ja viemäreille saattolämmitykset. VALAISTUS Rakennuksien sekä piha-, huolto- ja pysäköintialueelle toteutetaan kattava olosuhteisiin sekä tiloissa / alueella tapahtuviin toimintoihin soveltuvat sisä- tai ulkovalaistusjärjestelmät. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi, huomioiden eri tilojen käyttötarkoitukset. Erikoistapauksessa ja erikseen sovittuna sekä dokumentoituna voidaan poiketa standardin valaistustasosta. Valaistuksen voimakkuudet ovat työsuojelumääräysten sekä ao. toimintaan liittyvien suositusten mukaiset. Valonlähteiden värilämpötila on pääsääntöisesti neutraali (4000K) ja värintoistoindeksi Ra vähintään 80. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan led-valaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan tilojen arkkitehtuuriin sopiviksi. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Sisävalaistuksen ohjelmointi ja hallinta suunnitellaan ja toteutetaan keskitettynä reititinpohjaisena järjestelmänä (Dali), jossa kukin tila on erikseen ohjattavissa ja hallittavissa. 19

19 Päiväkodin ja koulun auloissa, ruokalassa, käytävillä, eteisissä, kuraeteisissä, lasten wc:ssä sekä ryhmä-, toiminta- ja lepotiloissa ns. normaaliin käyttöaikaan valaistus ei sammuisi pois, kun läsnäolotunnistusta ei ole saatu. Vaan valaistus himmenee aikaviiveellä ns. poissaolovalaistustasoon esim. 25%. Läsnäolotunnistuksesta valaistus nousee ns. läsnäolovalaistustasoon, joka on esim. 90%. Tilan normaalin käyttöajan ensimmäinen sytytys tapahtuu läsnäolotunnistuksesta tai painikeohjauksesta. Normaalin käyttöajan ulkopuolella valaistus syttyy läsnäolotunnistuksesta ns. läsnäolovalaistustasoon ja läsnäolotunnistuksen loputtua himmenee aikaviiveellä ns. poissaolovalaistustasoon ja toisella aikaviiveellä sammuu kokonaan. Päiväkotien lepotiloissa tulee olla kytkin/painikeohjaus, jolla läsnäolotunnistus voidaan poistaa käytöstä (lasten lepohetken aikana). Palautus normaalitoimintaan tapahtuu kytkimellä/painikkeella tai aikaohjelmalla. Opetustiloissa, ryhmä-, pienryhmä-, lepo-, toimisto- ja neuvotteluhuoneissa sekä salissa ja ruokalassa tulee olla painikeohjaukset, jolla tilan valaistusta voidaan hallinnoida opetustilanteiden vaatimalla tavalla (himmennys, valaistustilanteet yms.) Toimisto- ja neuvotteluhuoneet sekä sali varustetaan valaistuksen läsnäolotunnustuksella. Tilan sytytys tapahtuu läsnäolotunnistuksesta tai painikeohjauksesta, kun läsnäolotunnistusta ei ole saatu, valaistus himmenee aikaviiveellä ns. poissaolovalaistustasoon esim. 25% ja toisella aikaviiveen jälkeen sammuu kokonaan. Läsnäolotunnistuksesta valaistus nousee ns. läsnäolovalaistustasoon, joka on esim. 90%. Sosiaali-, siivous-, varasto- ja niihin verrattavat tilat varustetaan 230VAC läsnäolotunnistustoiminnolla. Teknisissä tiloissa valaistusta ohjataan painike- tai kytkinohjauksena. Iltakäyttötiloissa kaikkien valaisimien sammutuspulssi otetaan rakennusautomaatio-järjestelmästä. Tiloissa joissa ei ole valaistuksen säätöä tai muuta ohjausautomatiikkaa, valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata tilan valaistustarpeen mukaan. Ulko-, alue- ja julkisivuvalaistusta ohjataan rakennusautomaation avulla kello- ja valoisuus-ohjauksena. Päiväkodin leikkipiha-alueen toiminnan vaatimukset tulee huomioida aluevalaistuksessa. Julkisivuun suunnitellaan ja toteutetaan hillitty, rakennuksen tyyliin sopiva valaistus. TIETO-, TURVA JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Rakennukseen suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät. Rakennukseen toteutetaan pääsääntöisesti kaikki tilat kattava yleiskaapelointistandardien mukainen tietoliikennekaapelointijärjestelmä, joka tukee suurta joukkoa erilaisia sovellutuksia ja palveluita. Rakennuksen yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan parisuojatulla kaapelilla luokan EA (500MHz, CAT6A järjestelmäkomponentit) vaatimukset täyttäväksi. Käyttäjien WLAN- verkko toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Rakennukseen tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä. Rakennuksen tiloihin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet sekä kiinteästi asennettavat kaapeloinnit liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle). Salin ja ruokalan osalta tulee ottaa huomioon kuulurajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen äänijärjestelmille. 20

20 Työaikapäätteelle varataan henkilökunnan käyntiovelle päätteen asennuksen mahdollistava kaapelointi. Ulko-oville ja ero käyttäjäryhmien rajoille toteutetaan kulunvalvontaa ja hätälukitus. Iltakäytön ulko-oville ja kulkureitille varataan erillinen väylä- ja tehosyöttökaapelointi liitäntäpisteineen, mikäli iltakäytön mobiilitunnistautumisjärjestelmän laitevalmistaja on eri kuin kulunvalvontajärjestelmän. Rikosilmoitinjärjestelmä toteutetaan tiloihin, joissa on rakennuksen ulkovaipassa aukko / avattava luukku, joka on alle 4m korkeudella maantasosta / katoksista tai sijaitsee vesikatolla. Järjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Kameravalvontajärjestelmän kuvantallennus tapahtuu kohteessa, mutta tallennin liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Kamerat ovat IP-kameroita säädettävällä optiikalla. Tallennin varustetaan kahdennetulla vitalähteellä sekä verkkokortilla. Yleisvalvontana kuvataan rakennuksen ulkokuori kauttaaltaan, iltakäytön sisätilat ja yleis- ja käytävätilat sekä tunnistusvalvontana sisäänkäynnit sisäpuolelta. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen. Kiinteistöön asennetaan seuraavat järjestelmät: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä, led-valaisimet, itsetestaava paikallisakkujärjestelmä, integroituna paloilmoitinjärjestelmään yleisäänentoistojärjestelmä, koko rakennuksen kattava (paloilmoitinjärjestelmän palokelloja täydentävänä osana) yleiskaapelointijärjestelmä wlan-verkon koko rakennuksen kattava valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittavilta osin (tarve todetaan erikseen Sonera/DNA toimesta) ovipuhelinjärjestelmä, kuvayhteydellä keittiölle, terveydenhuollon, päiväkotiryhmien, iltakäytön kulkuovelle av-järjestelmien vaatimat rakennukseen tulevat kiinteät kaapeloinnit info-tv- järjestelmä valmius, yleiskaapelointia käyttäen (laitteet käyttäjän hankinta) esitysäänentoistojärjestelmä ja induktiosilmukka toteutetaan saliin ja ruokailuun varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja yms. tilat) sisäänpyyntöjärjestelmä (terveydenhuollon ja henkilökunnan tiloissa) avunpyyntöjärjestelmät ajannäyttöjärjestelmä, keskuskellolla ohjattavat viisarisivukellot kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom, ent. Timecon) ovien hätäsulkujärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä tallentava kameravalvontajärjestelmä osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, paloilmoitinmääräysten mukaisesti rakennusautomaatiojärjestelmä alerta-hälytysjärjestelmä 7.3. ENERGIATEHOKKUUS YLEISTÄ Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 100(kWhE/m² vuosi). 21

21 TOTEUTUSVAIHTOEHTOJA Rakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on 0,8 W/m2K. Ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisy valitaan ilmansuuntien mukaan, etelä- ja länsiseinille valitaan g-arvoltaan pieni esim. 0,3. Rakennus tehdään mahdollisimman ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla alle 1. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 70 %. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja hygieniatiloille tulee oma lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta 1,8 kw/m3/s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m3/s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään kustannustehokkaita led-valaisimia. TULOKSET JA YHTEENVETO Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja varmistetaan silloin tehtävien laskelmien perusteella, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET Teknisten tilojen tilavaraukset on esitetty luonnossuunnitelmissa. 8. AIKATAULU 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU Tarveselvitys hyväksyttiin sivistys- ja kulttuurilautakunnassa Hankesuunnittelu käynnistyi pää- ja arkkitehtisuunnittelijan valinnan jälkeen elokuussa 2018 Hankesuunnitelma valmis hyväksyntää varten joulukuussa 2018 Pääpiirustukset valmiit rakennusluvan hakua varten lokakuussa 2019 Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit laskentaa varten lokakuussa 2019 Toteutussuunnitelman hyväksyminen tammikuussa 2020 Rakennustyöt alkavat helmikuussa 2020 Rakennustyöt valmistuvat toukokuussa

22 Käyttöönotto elokuussa 2021 Aikataulu 9. TOTEUTUSTAPA 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT Tampereen kaupungin Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka-palveluryhmä hallinnoi omistamiaan palvelurakennuksia ja vastaa myös Olkahisen koulun uudisrakennuksen ja päiväkodin perusparannuksen rakennuttamistehtävistä. Tampereen kaupungin ja Tampereen Tilapalvelut Oy välisen sopimuksen (Palvelu- ja yhteistyösopimus Hanke- ja rakennuttamispalvelujen ja kiinteistöjen ylläpitopalvelujen järjestämisestä tulosperusteisesti / TRE:8663/ /2017) mukaisesti rakennuttamistehtävät siirtyvät hankesuunnitteluvaiheen jälkeen Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka-palveluryhmältä Tampereen Tilapalvelut Oy:lle. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen Tampereen Tilapalvelut Oy ohjaa toteutusvaiheen suunnittelutyötä ja rakennuttamista. Projektiorganisaatio koostuu nimetyistä tilaajan ja rakennuttajan asiantuntijoista sekä käyttäjän edustajista. Tampereen kaupunki ja Tampereen Tilapalvelut Oy vastaa yhdessä hankkeen ulkoisesta tiedottamisesta. Rakentaminen toteutetaan kokonaisurakkana. Hanke toteutetaan käyttäen jaettua pääurakkamuotoa, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana/ päätoteuttajana. Kohteeseen valitaan tarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat: Rakennusurakoitsija Putkiurakoitsija Ilmanvaihtourakoitsija Rakennusautomaatiourakoitsija Sähköurakoitsija Tilaaja tekee lisäksi erillishankintoja, kuten laitehankinnat, atk, kulunvalvonta ja turvatekniikka. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. 23

23 Irtokalusteiden ja toimintavarustuksen, kuten esim. AV-laitteiden, ns. ensikertainen kalustus toteutetaan käyttäjien omana erillishankintana VÄISTÖTILATARPEET Olkahisen koulu ja päiväkoti toimii rakennusaikana väistötiloissa, jotka sijaitsevat viereisellä koulun kentällä. Väistötilojen kustannus on yhteensä ,80 /vuosi (alv 0 %) 10. KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET Olkahisen koulun uudisrakennuksen ja päiväkodin perusparannuksesta on laskettu tilaohjelmapohjainen kustannusarvio (2 526 /brm2), josta päiväkodin osuus (2 116 /brm2) ja koulun (2 614 /brm2). Investointiin lasketaan mukaan pihalle rakennettavat opetusportaat, jonka kustannusarvio on Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio oli Kustannusten nousu johtuu pääosin rakennusindeksin 6,5% kasvusta (tarveselvitys 93,0/ hankesuunnitelma 99,0/ / Tampereen pisteluku), eli noin , sekä toiminnallisten tarpeiden muutostarpeesta, katso kohdat 1.2. ja 3.1. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille yhteensä Hanketta esitetään jatkettavaksi toteutussuunnitteluun ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi. Tampereen Voimia muuttuu Pirkanmaan Voimia Oy:ksi alkaen. Keittiön laitteet, kalusteet ja varusteet ovat jatkossa palveluntuottajan oma investointi. Ne kuitenkin kilpailutetaan osana kokonaisurakkaa ja laitehankinnan lisäksi Voimia osallistuu rakennuttamis- ja rakennuskustannuksiin keittiön osalta. Hankesuunnitelman liitteenä on investointisopimus, joka sisältää alustavan arvion hankkeesta aiheutuvista pääoma- ja ylläpitovuokrista. Kiinteistön valmistuttua vuonna 2021 vuosivuokra on yhteensä euroa. Summa jakautuu eri käyttäjäryhmille seuraavasti: perusopetus (sis. esiopetus) euroa, varhaiskasvatus euroa, avopalvelut euroa ja Pirkanmaan Voimia Oy euroa. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten ja pinta-alan mukaisesti. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rakentamiskustannusten tavoitehinta-arvio on hankesuunnitelman liitteenä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen suunnittelu täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan irtokalustesuunnitelman myötä. 11. LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Tilaohjelma Alustava kustannusarvio / Duco Oy Investointisopimus Arkkitehtiluonnokset Arkkitehtitoimisto / Tilatakomo Oy 24

24 Pohjapiirustukset ovat luottamus- ja virkamiesten käytettävissä. Lisäksi käytettävissä: Olkahisen koulu ja päiväkoti, tarveselvitys Päiväkodin sisäilmaan liittyvät jatkotutkimukset / Dimen Group Oy Alustava rakennettavuusselvitys / Taratest Oy Asbesti- ja haitta-aine raportti osittainen / Ylö-Asbest Oy Asbesti- ja haitta-aine raportti / Ylö-Asbest Oy Tampereen kaupungin suunnitteluohjeet: 25

25 TAMPEREEN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA Jarmo Viljakka ASUMISEN KEHITTÄMINEN JA PALVELUTILAVERKOT HANKE ASIAKIRJA OLKAHISEN KOULUN UUDISRAKENNUS JA PÄIVÄKODIN PERUSPARANNUS Jenseninkatu 3, Tampere TILAOHJELMA PERUSOPETUKSEN TILAT Luokat perusopetusryhmää oppilaita nyt 185 / 1-6lk esiopetus 2 ryhmää esiopetus 47, erityisopetus 10 yhteensä 242 henkilökunnan määrä yhteensä noin 40h koulun rakenteellinen mitoitus yhteensä 300 oppilasta (2+10 Ot3 x 25oppilasta), sisältäen esiopetuksen TARVE HANKESUUNN. Huonetilat kpl noin m2 kpl noin m2 Huom! HALLINTO-, TYÖ- JA NEUVOTTELUTILAT koko rakennuksen henkilökunnan yhteiset tilat rehtori, apulaisrehtori 1 16 db,pako-ovi. Suora yhteys pienneuvottelutilaan 16 koulusihteeri rehtori+koulusiht tilojen välillä suora yhteys työhuone db,pako-ovi. Yleiskäyttöinen työtila: varaus myös päiväkodin johtajalle ja apulaisjohtajalle vahtimestarin huone, sis materiaalih iltavahtimestari / myös iltavalvonta. Keskeinen sijainti henk.k taukotilat Koko rakennuksen yhteinen. Yhteys työskentelytilaan. Keittiökaluste henk.k vaatetila naulakot ja lokerikot henk.k työskentely tilat db. Koko rakennuksen yhteinen. Yhteys taukotilaan. neuvotteluhuone db-siirtoseinä neuvotteluhuone db-siirtoseinä, myös kuuluttamo opett. työtiloihin liittyvät wc:t arkisto- ja varastotila (hallinto) monistamo/ varasto Hallintotilat yht KOULUTERVEYDENHUOLTO toiminnassa myös kesäaikana, oma sisäänkäynti, esteetön yhteys. Tavoitesijoitus 1.kerros terveydenhoitaja pako-ovi, parannettu ääneneristys. Lukittavat varastokaapit, lukittava lääkejääkaappi. tilan pituus min 5m (näöntarkastus) lääkäri (mahd. koulupsykologi ja kuraattori) mitoitus tutkimuspöydälle. Myös salassapidettävät neuvottelut. Pako-ovi. Lukittavat varastokaapit työtila (koulupsykologi, kuraattori, lepohuone, pienryhmätila) 15 db.psykologi ja kuraattori paikalla 2-3pv/vk. Lääkäri 1pv/vk. Pako-ovi. Myös koulun käytössä wc-tila 1 1,5 1 3 mukana wc-tilojen kokonaismitoituksessa lepohuone 1 7 käytetään työtilaa odotustila 9 hyödynnetään aulatilaa, erotettu käytävästä seinällä tai korkealla sermillä taukotila käytetään rakennuksen yhteistä taukotilaa henkilökunnan wc käytetään yhteisiä wc-tiloja, wc-tilan sijoitus lähelle Kouluterveydenhuollon tilat yht. 45,5 68 ESIOPETUS 2 x 25 oppilasta = 50oppilasta (rakenteellinen) tilat sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että voidaan ottaa päivähoidon käyttöön tarvittaessa. Luokat kerroksessa, luokat kerroksessa. ryhmähuone / esiopetus (á 30m2) kaksi tilaa jaettavissa/yhdistettävissä. db-siirtoseinät pienryhmähuone / eriyttämistila hyödynnetään esiopetuksen tilaa ja soluaulaa/eteistä tuulikaappi / märkäeteinen Kuivauskaapit ja naulakot, lämmitettävät kenkähyllyt. Luokkien 0-2 eteistila soluaula oppilasnaulakot ja kenkätelineet. varasto yhteinen oppivälinevarasto esi- ja alkuop OPETUSTILAT 10 x 25 oppilasta = 250 oppilasta (rakenteellinen) ot 3 luokat á55m2, Myös iltakäyttö. Kaksi luokkaa yhdistettävissä / db-siirtoseinät tai db-pariovet. db-lasiseinät käytävälle. Osa luokista tulee olla jaettavissa kahteen osaan (siirtoseinä) ot 3 luokat 56m2 ja 62m pienryhmätilat 70 käytävien hyödyntäminen. Pinta-ala tarkentuu ratkaisun mukaan. Sis.myös pienryhmähuoneet pienryhmätila 1.krs ja opetusportaat 34 pienryhmätila 2.krs 1 30 pienryhmätila 2.krs 15 pienryhmätila 2.krs 1 15 pienryhmätila 2.krs 23 pienryhmätila 2.krs 19 pienryhmähuone / työhuone 1 15 kenkäeteiset tarkennetaan suunnittelussa, oppilassisäänkäyntien yhteyteen, hiekanerotuskaivo + kenkätelineet. Luokkien 3-6 eteistila AINEOPETUSTILAT/TAIDE JA TAITOAINEET musiikki sis. soitinvaraston. Bänditila erotettavissa muusta tilasta liukuseinällä tai verholla (ei tasoeroa) luonnontieteet myös yleisopetus. Tilassa verho-pienryhmärajaus kirjasto / multimedia monikäyttöinen, huomioitava irtokalustuksessa. Taito- ja taidaineiden kokonaisuus varasto/kuvataide tekstiilityö ja kuvataide tekninen työ 150 Myös iltakäyttö. Seinät lasiseiniä/isot ikkunat puu- ja metallisali 1 68 opettaja 1 8 purunpoisto 1 7 pintakäsittely 1 15 konesali 1 24 kuumakäsittely 1 13 varasto 1 12 Opetustilat yht LIIKUNTATILAT yhteiskäyttö koulu ja päiväkoti. Myös iltakäyttö. Erillinen sisäänkäynti. Varaudutaan omavalvontaan liikuntasali, jaettavissa kahteen lohkoon myös päiväkodin käytössä. min vapaa korkeus 7m näyttämö Korotettu lattia, tuolivarasto alla. Mahdollisesti avattavissa ruoka- ja liikuntasaliin db-siirtoseinin(yksi vaihtoehto). näyttämön varasto sisäporras voimisteluvälinetila / lohko suora yhteys molempiin lohkoihin ulkourheiluvälinetila liikuntatilan yht suora yhteys ulos oppilaiden puku- ja pesutilat: myös iltakäytön tarpeet. Puku- ja pesutilat oppilasta + wc:t liikunnan opett. tilat Liikuntatilat yht VARASTOTILAT opetusvälinevarastot 22m2 ja 27m Yksi varasto molemmissa kerroksissa varasto 21 väestönsuojassa kiinteistöhoitotila ks. yhteiset tilat Varastotilat yht vrt. liikuntatilat omana ryhmänään! WC-TILAT oppilas-wc:t oppilasta, 1/15opp +á 1,5m2 18 oppilas-wc:t +á 1,5m ,5 oppilas-wc:t +á 3m2 1 3 inva-wc 1. ja 2.krs myös iltakäyttö (sis. wc-mitoitukseen) Sosiaalitilat yht ,5 vrt. liikuntatilat omana ryhmänään! ruokailutiloissa parannettu akustiikka. Iltakäyttö RUOKAILUTILAT ruokasali / koulu ruokasali / päiväkoti Yhdistettävissä koulun ruokasaliin, sijoitus lähelle päivähoidon tiloja, erotettavissa liukuseinällä koulun ruokasalista, käyttö myös kabinettina. keittiökaluste päiväkodin ruokasalissa iltakäyttö, päiväkodin käyttö. Huom. lasten turvallisuus Ruokailutilat yht. Perusopetuksen hyötypinta-ala yhteensä hym2 yhteensä 1 /3

26 PÄIVÄKODIN TILAT / PERUSPARANNUS 4 päiväkotiryhmää á noin 20 lasta,rakenteellinen mitoitus yhteensä 80 lasta. NYKYTILANNE/TARVE HANKESSUUNN. Huonetilat kpl noin m2 yht. Huom! RYHMÄTILAT ryhmä 1 ryhmä 1 muutetaan erityisryhmän tilaksi (ent. ryhmä 4) 1024 leikki- ja lepohuone 29, ruokailu/askarteluhuone 27, pienryhmähuone 7, märkäeteinen 9, yhdistetään tuulikaappiin (puretaan ja rakennetaan väliovet) 1023 eteinen 20,5 1 20, wc-pesu 10,5 1 10,5 ryhmä leikki- ja lepohuone 34,5 1 34, ruokailu/askarteluhuone 33,5 1 33, märkäeteinen 7, yhdistetään tuulikaappiin (puretaan väliseinä ja ovi ja rakennetaan väliovi) 1017 wc-pesu 11, wc-istuimien sijaintimuutokset 1029 et 22,5 1 22, var 2,5 1 2,5 ryhmä leikki- ja lepohuone 38, sängyt poistetaan 1009 ryhmätila/monitoimitila 57, paljeovet puretaan, uudet lasiväliseinät ja ovet. Liikuntatilan varustus 1011 märkäeteinen 7, yhdistetään tuulikaappiin (puretaan väliseinä ja ovi ja rakennetaan väliovi) 1013 wc-pesu 11, wc-istuimien sijaintimuutokset 1032 et 19,5 1 19, var 2,5 1 2, var 2,5 1 2,5 ryhmä leikki- ja lepohuone 28, ruokailu/askarteluhuone 35, väliseinän siirto, ks tila eteinen 22, pienryhmähuone 9,5 1 9, inva-wc 3,5 1 3, wc-pesu 10, wc-istuimien sijaintimuutokset 1004 var 2, märkäeteinen 21,5 1 21, vaunuvarasto varasto 5,5 1 2 tilaa pienennetään (väliseinän siirto) 4 tuplaryhmää yhteensä 491,5 497 PÄIVÄKOTIRYHMIEN YHTEISTILAT 1030 osastokeittiö 8, väliseinän siirto, uusi keittiökaluste 1031 verstas 8,0 1 5 väliseinän siirto 1018 keskusvarasto 6,5 1 6, siivous 3, toimisto 15,5 1 15, var 2,5 puretaan 0005 henkilökunnan lepohuone 12,5 puretaan 0006 henkilökunnan ruokailuhuone taukotila 16,0 31 keittiökaluste 0007 vaatehuolto 9, liinavaatevarasto 4,0 kokous- ja työtila 14 väliverho 0009 sos.tila 14, lukittavat pukukaapit 20h 0010 suihku 2, wc 1,5 1 1, wc/pukuh/m 3, talonmiehen varasto 24, Yhteistilat yhteensä 129,5 129,5 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT / PÄIVÄKOTI 0001 porrashuone 11,0 1 11,5 portaan alla leikkitila 0002 käytävä 12,5 1 12, tk 3,0 yhdistetään märkäeteiseen 1014 tk 3,0 yhdistetään märkäeteiseen 1021 tk 2,5 yhdistetään märkäeteiseen 1028 käytävä 12,5 1 12, Käytävä 14,5 1 14, yhdyskäytävä 15m2 puretaan, uusi yhdyskäytävä koulun yhteydessä Hyötyalan ulkopuoliset tilat yhteensä 59,0 51 ULKOILUTILOJEN YHTEYDESSÄ ulkoiluvälinevarastot kylmää tilaa. Välituntipihalla ulkoiluvälinevarastot päiväkoti 1 15 kylmää tilaa. Leikkipihalla vaunujen säilytystila 1 10 kylmää tilaa. lukittavissa Ulkoiluvälinevarastot yhteensä kylmää tilaa (ei hym2) Päiväkodin hyötypinta-ala yhteensä 621,0 626,5 hym2 yhteensä YHTEISTILAT TARVE HANKESSUUNN. Huonetilat kpl noin m2 kpl noin m2 Huom! KEITTIÖTILAT Palvelukeittiö aputiloineen Ks.erillinen ohje Koulu- ja palvelukeittiökonseptit sis. keittiö ja astianpesulinjasto varasto kylmiö emännän työtila siivous etuhuoneellinen wc laatikkovarasto linjasto koulu erilliset linjastot / isot ja pienet lapset linjasto päiväkoti matala linjasto laatikko- ja rullakkovarasto 1 5 kylmä tila. lukittava jätevarasto syväkeräimet huoltopihalla Keittiötilat yhteensä 80 hym2 yhteensä 83 SIIVOUSTILAT siivouskeskus ja päiväkodin vaatehuolto pesuallas päiväkodin välineiden pesua varten siivoushuoneet á n.5m joka siipeen, joka kerrokseen omansa. Tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa Siivoustilat yhteensä hym2 yhteensä KIINTEISTÖHUOLLON TILAT kiinteistönhoitotila yhteys ulkoalueiden hoitovarastoon ja käytävälle ulkoalueiden hoidon varasto 20 0 suora yhteys ulos Kiinteistöhuoltotilat yhteensä SOSIAALITILAT sijoitus vss-tilaan. HUOM! uusi väestönsuoja mitoitetaan myös päiväkodille koulun henkilökunta 30h m/n. lukittavat pukukaapit. Pinta-ala sis. suihkut ja wc:t varhaiskasvatuksen henkilökunta 20h sos.tilat päiväkodin pohjakerroksessa terveydenhoitohenkilökunta (sis.psyk+kur) 3h 5 lukittavat pukukaapit tukihenkilöpalvelut 5h 5 lukittavat pukukaapit sos.tila/esteetön 2.krs 5 1 Sosiaalitilat yhteensä Yhteistilat yht hym2 KAIKKI TILAT: HYÖTYPINTA-ALA / KOULU (SIS. OPPILASHUOLTO) hym2. Hyötyalasta vähennetty päiväkodin ruokasali HYÖTYPINTA-ALA / PÄIVÄKOTI hym2. Hyötyalassa mukana päiväkodin ruokasali HYÖTYPINTA-ALA YHTEENSÄ hym2 2 /3

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47