Tarveselvitys. Hankekortti. Talotekniikkaselvitykset. Tilaohjelma. Hankeaikataulu. Tavoitehinta-arvio. Luonnokset TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS

Transkriptio

1

2

3 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka HANKE VEHMAISTEN KOULU JA PÄIVÄKOTI Sarvannankatu 7, Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Vehmaisten koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvitys, Drno TRE: 7308 / /2013 ote pöytäkirjasta lanula / 130 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arvio Vehmaisten koulu ja päiväkoti, alustava kustannusarvio Hanketekijät Tilaluettelo Perustamiskustannukset Vehmaisten koulu ja päiväkoti, väliaikaiset pihajärjestelyt alustava kustannusarvio Luonnokset Asemapiirros, väliaikainen piha Asemapiirros 1. kerros 2. Kerros Ullakkokerros Leikkaukset Julkisivut Näkymäkuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

4 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Dnro TRE: 7308 / / Vehmaisten koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvitys Valmistelijat: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, puh , vs. Marjatta Silvennoinen, puh , Lanula Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin ja vs. suunnittelupäällikkö Marjatta Silvennoinen: Vehmaisten koulurakennuksessa on havaittu useita laajempia rakenteellisia sisäilman laatua heikentäviä ongelmakohtia. Tehdyn sisäilmatutkimuksen tulosten perusteella asiantuntijat toteavat, että koulun rakenteellisten ja ilmanvaihdollisten ongelmakohtien laajuuden vuoksi yksittäisillä pienillä ja nopeilla korjaustoimenpiteillä ei voida taata koko rakennuksen osalta hyviä sisäilmaolosuhteita. Selvitettäessä koulun korjausmahdollisuuksia on päädytty uudisrakennukseen. Uudisrakennusvaihtoehto ehdotetaan toteutettavaksi niin, että samaan rakennukseen siirretään koulun lähellä sijaitsevan Vehmaisten päiväkodin toiminnot (Seimenkatu 1). Vehmaisten päiväkoti on myös perusparannuksen tarpeessa. Lisäksi molemmat nykyiset kiinteistöt ovat esteellisiä, toimintoja on useammassa kerroksessa eikä hissejä ole. Koulun ja päiväkodin sijoittamisella samaan kiinteistöön saadaan aikaan myös toiminnallisia ja tilallisia synergiaetuja. Samassa fyysisessä toimintaympäristössä toimiessaan varhaiskasvatuksen ja koulun, varsinkin esi- ja alkuopetuksen, yhteistyö on kiinteää. Monikäyttöiseksi suunniteltuja tiloja voidaan hyödyntää joustavasti palvelutarpeen mukaan. Uudisrakennuksen tila- ja tonttisuunnittelussa otetaan huomioon myös mahdolliset laajennustarpeet alueen mahdollista kasvua silmällä pitäen. Vehmaisten koulussa on tänä lukuvuonna 187 oppilasta ja 9 perusopetusryhmää. Väestösuunnitteen mukaan alakoululaisten määrä kasvaa suunnitealueella hieman lähivuosien aikana. Suunnitealueella sijaitsevat Vehmaisten koulun lisäksi Leinolan ja Linnainmaan koulut. Risson alueen rakentuminen vaikuttaa Leinolan koulun oppilasmäärään, alueella asuvat lapset ohjataan osin Atalan ja osin Leinolan kouluihin. Leinolan koulun tontille viedään lukuvuoden alkuun mennessä siirtokelpoisia tiloja. Oppilasmäärän tuleva kasvu on ennakoitava Vehmaisten koulun uudisrakennuksen tilatarpeissa. Tämän vuoksi suunnittelun mitoitusperusteeksi esitetään kahta perusopetusryhmää ikäluokkaa kohti sekä tiloja kahdelle esiopetusryhmälle, jolloin koulun oppilasmäärä olisi yhteensä noin 260 oppilasta. Vehmaisten päiväkoti toimii tällä hetkellä osoitteessa Seimenkatu 1. Tilojen osalta on todettu, että ne kaipaavat perusparannusta lähivuosina. Tällä hetkellä päiväkodissa on neljä ryhmää, joissa on yhteensä 75 lasta ja kaksi esiopetusryhmää, joista toinen toimii Vehmaisten koululla ja toinen Vehmaisten koulun pihassa olevassa rakennuksessa. Koillisella alueella on pulaa jo tällä hetkellä päivähoitopaikoista ja Risson alueen rakentuminen on lisännyt tilaongelmia alueella. Tilanne vaikeutuu entisestään vuonna 2015, jolloin Keskussairaalan päiväkodista joudutaan luopumaan. Tämän vuoksi Vehmaisten päiväkodin mitoitus-

5 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta perusteeksi esitetään 140 hoitopaikkaa. Suunnittelussa on otettava huomioon myös kerhotoiminnan mahdollistaminen tiloissa. Vehmaisten koulun ja päiväkodin uudisrakennusta esitetään kiireellisenä hankkeena talonrakennushankkeiden investointisuunnitelmaan vuosille Lisäksi hanketta esitettiin Pirkanmaan ELY:n ennakkokyselyyn, kun ELY kartoitti elokuussa 2013 alueellaan olevia sisäilmaongelmien vuoksi toimenpiteitä vaativia kouluja ja päiväkoteja. ELY:n kysely liittyi valtiovarainministeriön toiseen lisätalousarvioon ja siellä esitettyyn avustukseen kunnille päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien korjauksiin. Akuuttina toimenpiteenä Vehmaisten koulun oppilaiden ja henkilökunnan terveydellisten ongelmien välttämiseksi 3-6 vuosiluokkien oppilaat kuljetetaan Vuoreksen kouluun syysloman jälkeen loppulukuvuoden ajaksi, muut ryhmät sijoitetaan koulun siirtokelpoisiin tiloihin. Toinen esiopetusryhmä siirtyy koulun tiloista pihan siirtokelpoiseen rakennukseen. Lukuvuoden alkuun mennessä tontille tuodaan uusia siirtokelpoisia tiloja, jolloin Vuoreksen kouluun sijoitetut ryhmät voivat palata omaan lähikouluunsa. Tilapäisjärjestelyjä on selostettu huoltajille koulussa pidetyssä vanhempaintilaisuudessa Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kuosmanen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää, että Vehmaisten koulun ja päiväkodin tarveselvitys hyväksytään hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa. Merkittiin, että Sara Maaria Peltonen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Kristiina Järvelä/vape, Markku Kailanto/tike, Jarmo Viljakka/tike, Jukka Männikkö/talli Lisätietoja päätöksestä hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh , Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun kautta.

6 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jarmo Viljakka HANKE VEHMAISTEN KOULU JA PÄIVÄKOTI, UUDISRAKENNUS Sarvannankatu 7, Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Vehmaisten koulun tontti sijaitsee Vehmaisten kaupunginosassa osoitteessa Sarvannankatu 7, Tampere. Kiinteistötunnus on Etäisyys keskustorille on noin 10km. Nykyinen asemakaava on vuodelta Vehmaisten koulun tontti on laajuudeltaan m2. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä m2, tehokkuusluku e 0,6. Kaava mahdollistaa kolmikerroksisen rakennuksen rakentamisen. Korttelialueen kaavamerkintä on YO (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Tontti rajautuu idässä Sarvannan-, etelässä Juvelan-, ja pohjoisessa Seimenkatuun. Länsipuolella tontti rajautuu Kaukajärventien väliseen puistoon. Ympäristö on pääosin 60-luvulta lähtien rakentunutta pientalovaltaista aluetta. Luoteiskulmassa koulutontin välittömässä läheisyydessä Rasulantien varrella sijaitsee Soinilan urheilukenttä. Vanha Vehmaisten koulu on valmistunut vuonna Koulua kävi ennen sen sulkemista noin 187 oppilasta. Rakennus kärsii pahoista sisäilmaongelmista ja selvitysten perusteella on päädytty purkuvaihtoehtoon. Tällä hetkellä Vehmaisten koulu toimii kahdessa toimipisteessä: Vuoreksen koululla sekä tontilla sijaitsevassa pihakoulussa. Pihakoulu tulee olemaan käytössä rakentamisen ajan, ja sille rakennetaan väliaikainen piha rakennustöiden ajaksi. Myös viereistä puistoa tullaan hyödyntämään pihakoulun piha-alueena. Koulun välittömässä läheisyydessä, osoitteessa Seimenkatu 1 sijaitseva vanha Vehmaisten päiväkoti on perusparannuksen tarpeessa ja siitä on päätetty luopua. Päiväkodissa on tällä hetkellä neljä ryhmää, joissa yhteensä 75 lasta ja kaksi esiopetusryhmää. Tarveselvityksen mukaisesti on päätetty rakentaa uusi yhteinen mitoitukseltaan suurempi koulu- / päiväkotirakennus nykyisen koulun tontille. Hankkeen tarve: Vehmaisten koulu on mitoitettu noin 410 oppilaalle: luokat 1-6 sekä esiopetus. Päiväkoti on mitoitettu 160 lapselle, eli kahdeksalle tuplaryhmälle. Opetustiloja hyödynnetään myös ap- /ip- kerhotoiminnassa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotilat on mitoitettu yhteensä 20 lapselle. Koulurakennus on suunniteltu myös Kangasalan oppilaille. Kangasalan laskennallinen oppilasmäärä on noin 110, joka sisältyy edellä mainittuun kokonaisoppilasmäärään

7 Tilojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan iltakäytön mahdollisuudet mahdollisimman laajasti hyödyntäen rakennuksen varsinaisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Suunnittelussa on haettu tilojen käytöltä synergiaetuja rakennuksen eri toimijoiden välillä sekä tilankäytön tehokkuutta. Lähes kaikki tilat on suunniteltu tilojen monikäyttöisyys huomioiden. Väestösuunnitteen mukaan alakoululaisten määrä mahdollisesti kasvaa suunnitealueella tulevaisuudessa. Tästä syystä rakennuksen ja tontinkäytön suunnittelussa on huomioitu rakennuksen laajennusmahdollisuus tontin pohjoispäähän. Hankesuunnitteluvaiheessa alueen asukkaille ja toimijoille on järjestetty kaksi työpajaa. Suunnitelmaa on tehty yhteistyössä henkilökunnan kanssa, joille on järjestetty yhteensä kolme käyttäjäpalaveria. Työpajoissa ja käyttäjäpalavereissa esiin tulleet toiveet on pyritty huomioimaan suunnitelmassa mahdollisimman kattavasti. Hankkeen kuvaus Tontin käyttö Uusi kampamainen rakennus on sijoitettu tontin itäreunaan. Pääsisäänkäynti ja huoltopiha sijaitsevat Sarvannankadun puolella. Päiväkodin tilat sijaitsevat maantasokerroksessa rakennuksen eteläpäässä. Oppilaiden ja lasten pääasiallinen reitti opetustiloihin / ryhmätiloihin tapahtuu pihan puolelta. Avoimen varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon yhteinen sisäänkäynti sijaitsee Sarvannankadun puolella. Päiväkodin piha on eriytetty aidalla koululaisten pihasta ja kadusta. Leikkipihaa rajaa osin Juvelankadun vastaisella sivulla oleva katos ja varastorakennus. Rakennuksen siipien väliset alueet ovat osa koulun piha-aluetta, koululaisten kulku rakennukseen tapahtuu sisäpihojen kautta, joka osaltaan aktivoi niiden käyttöä. Esi- ja alkuopetuksen piha sijaitsee pihan keskiosalla ja 3-6. luokkalaisten piha pihan pohjoispäässä, jossa sijaitsee myös monitoimi-/pelikenttä. Piha-alue rajautuu länsipuolella puisto-alueeseen, jota voidaan hyödyntää koulun piha-alueena. Väliaikaisen piha-alueen rakentamisen yhteydessä toteutetaan aidattu pysyvä pelikenttä puisto-alueelle. Koulu hyödyntää liikuntatunneilla viereistä Soinilan urheilukenttää. Päiväkodin piha varustellaan suunnitteluohjeen mukaisesti. Koulun pihalla pyritään hyödyntämään olemassa olevat hyväkuntoiset leikkivälineet ja varusteet. Pihan pohjoispäähän rakennetaan miniareena/monitoimikenttä. Pysäköinti ja liikenne Päiväkodin saattoliikenne on suunniteltu hyödyntämällä osin Juvelankadun ja tontin välistä levennystä, paikkoja yhteensä 13kpl. Pysäköinti toteutetaan lyhytaikaisena kiekkopysäköintinä. Koulun saattoliikenne toteutetaan kadunvarsipysäköintinä, nk. lyhytaikaisina jättöpaikkoina. Saatto- ja jättöliikenteen ratkaisuja tutkitaan ja suunnitellaan tarkemmin samanaikaisesti toteutussuunnitteluvaiheessa. Samassa yhteydessä tutkitaan lähialu

8 een liikenteellisiä ratkaisuja liittyen erityisesti koulun ja päiväkodin liikenneturvallisuuteen. Henkilökunnalle on varattu yhteensä 34 autopaikkaa. Mitoitus perustuu laskelmaan 1 autopaikka / 200 kem2, tontin asemakaavassa ei ole määritelty autopaikkojen tarvetta. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva - mitoitettuja. Oppilaiden polkupyöräpaikat keskitetään tontin pohjoispäähän Sarvannan- ja Seimenkadun puolelle. Oppilaspaikkoja yhteensä 220pp. Henkilökunnan pyöräpaikat ovat Sarvannankadun varrella. Paikkoja yhteensä 20pp. Tontin välittömässä läheisyydessä Kaukajärventien länsipuolella on kaupunkiliikenteen bussipysäkki, jonka siirtoa lähemmäs suojatietä tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tontti on helposti saavutettavissa jalan ja polkupyörällä. Tilaratkaisut Rakennuksen perusratkaisu on solukoulun, päiväkodin ja niihin liittyvien tilojen yhdistelmä. Toimintoja yhdistää rakennuksen läpäisevä sisäkatu, jonka varrella sijaitsevat myös iltakäyttöä palvelevat tilat. Yhteiset tilat on suunniteltu yhteiskäyttöisiksi kaikkien rakennuksessa toimijoiden kesken. Tärkeimpien yhteiskäyttöisten tilojen, liikunta- ja ruokasalin sekä henkilökunnan taukotilojen, välinen etäisyys on pyritty minimoimaan sijoittamalla ne keskeisesti. Kerroksien välillä on visuaalinen yhteys välipohjassa olevien suurien aukkojen kautta. Keskuskäytävä avautuu ympäristöön ikkunoiden ja lasiseinien välityksellä siipien nivelkohdissa ja pääsisäänkäynnin kohdalla. Opetussolujen sisäänkäyntien yhteyteen 1.kerroksessa on suunniteltu erilliset kenkäeteiset koulun oppilaille. Tarkoitus on, että sisätiloissa ei kuljeta ulkojalkinein. 1.kerros Koulun ja päiväkodin ruokasalit toimivat rakennuksen kokoavana tilana ja pääaulana. Kolmeen erilliseen lohkoon jaettava liikuntasali yhdistyy ruokasaliin kahteen suuntaan avautuvan korotetun näyttämötilan kautta. Myös toisesta kerroksesta on näköyhteys näyttämölle. Yksi salin lohko on varattu päiväkodin käyttöön. Ruokasali-pääaulan yhteydessä on pienkeittiö, jota hyödynnetään sekä opetus- että koulun iltakäytössä. Kirjasto - mediatila sijaitsee keskeisesti pääsisäänkäynnin lähellä avotilassa. Päiväkodin tilat sijaitsevat rakennuksen eteläpäässä. Jokaisesta tuplaryhmästä on esteetön yhteys ulos kuraeteisen kautta. Ryhmätilat sijaitsevat ulkoseinävyöhykkeellä, aputilat ja eteistilat keskialueella. Pienryhmä- ja mediatila on yhdistettävissä monitoimitilaksi, jota myös henkilökunta voi käyttää työtilana. Ryhmätilojen käytävän vastaiset seinät ovat osin lasiseiniä. Pääosa päiväkodin lapsista ruokailee salissa, vain pienimpien lasten ruokailu järjestetään ryhmätiloissa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotilat sijaitsevat päiväkodin tilojen läheisyydessä

9 Oppilashuollon tilat sijoittuvat kerhotilojen ja keittiön väliin. Lääkärin tilaa käyttävät myös koulupsykologi ja kuraattori. Oppilashuollon henkilökunta hyödyntää kerhotilojen wc-tiloja ja käyttää rakennuksen yhteistä taukotilaa 2.kerroksessa. Koulun pohjoispäässä sijaitsevat luokkien 5-6 opetussolu ja teknisen työn tilat. Tekstiilityö ja kuvataidetila ovat yhdistettävissä isommaksi kokonaisuudeksi. 2.kerros Eteläpäässä osin päiväkodin yläpuolella sijaitsevat esi- ja alkuopetuksen opetussolut. Keskisiivessä sijaitsevat hallinnon tilat, henkilökunnan tauko- ja työtilat sekä neuvottelutilat ja musiikkiluokka. Vuosiluokkien 2-3. ja opetustilat sekä fysiikan & kemian aineopetuksen luokka on sijoitettu pohjoissiipeen. Opetustilat Kaksi vierekkäistä opetustilaa on yhdistettävissä toisiinsa siirtoseinin. Käytäviä hyödynnetään pienryhmäopetuksessa. Opetustilojen ja käytävän väliset seinät toteutetaan osin lasiseinin, joka mahdollistaa tilojen välisen valvonnan. Eriyttämistilat on suunniteltu solukohtaisesti. Lisäksi erityisopettajalle on suunniteltu erillinen työtila. Kangasalan laskennallinen osuus luokkatiloista on yhteensä viisi. Ullakko Ullakkokerrokseen on keskitetty iv-konehuone ja muut tekniset tilat. Teknisiin tiloihin on lämmin porrasyhteys suoraan ulkoa. Rakenteet Rakennus tehdään betonirunkoisena. Osa ulkoseinistä ja kantavat väliseinät ovat teräsbetonielementtejä, holvi ontelolaattoja. Pilarit ovat teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja. Perustusrakenteet tehdään pohjarakennesuunnitelman mukaan. Julkisivut Pääjulkisivumateriaali on korkealaatuinen puhtaaksimuurattu tiili ja tehosteena slammaus. Isot lasiseinät tehdään metalliprofiilirakentein. Rakennuksessa on rungon poikittaissuuntainen harjakatto. Laajuustiedot Huoneistoala htm 2 bruttoala brm 2 hyötyala hym 2 tilavuus m 3 kerrosala kem 2 Hankesuunnitteluvaiheessa hankkeen koko on kasvanut. Oleellisimmat esille tulleet ja rakennuksen kokoa kasvattaneet syyt ovat Kangasalan liittyminen hankkeeseen sekä liikuntasalin ja sen aputilojen koon kaksinkertaistuminen

10 Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut Arkkitehtitoimisto Perko Oy, joka jatkaa arkkitehti- ja pääsuunnittelijan tehtävissä koko hankkeen ajan. Erikoissuunnittelusta vastaavat: lvi-suunnittelu Sol-Air Oy, rakennesuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy, sähkösuunnittelu Ramboll Finland Oy, pohja- ja pinnantasaussuunnittelu Taratest Oy sekä kustannussuunnittelu Sweco Oy. Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kevättalvella Työt tehdään yhtenä rakennusvaiheena ja ne valmistuvat kesällä Katso kohta aikataulu. Pihakoulun väliaikainen piha rakennetaan käyttökuntoon ennen vanhan koulun purkamista. Sopimus tilojen omistamisesta, ylläpidosta ja koulutoiminnan järjestämisestä tulee olla Kangasalan kunnanvaltuustossa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksytty ennen toteutussuunnitelman käsittelyä Tilakeskuksen johtokunnassa. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu yhteensä Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta - arvio. Kustannusarvioon sisältyvät myös vanhan koulun purkutyöt, väliaikaisen koulun pihan, viereiseen puistoon sijoittuvan pelikentän sekä väliaikaisten vesi- ja tietoliikenneliittymien rakentaminen pihakouluun. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma Yhteensä Jatkosuunnittelun yhteydessä rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Hankkeen määrärahaa esitetään nostettavaksi tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kangasalan kunnan maksama vuosivuokra esi- ja perusopetuksen osalta on määritelty laskennallisen oppilasmäärän mukaan, ks. investointisopimus. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irto

11 kalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AVlaitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Käyttäjien hankinnat ja niihin liittyvä suunnittelu tulee koordinoida myöhemmin toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laadittavissa suunnittelu- ja rakentamisaikatauluissa

12 TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Jukka Kauppinen HANKE VEHMAISTEN KOULU JA PÄIVÄKOTI ASIAKIRJA SELOSTUS LVI - TEKNIIKASTA Yleistä Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Liittymät Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja liitospaikka on Seimenkadulla. Jos purettavan koulurakennuksen liitosjohdon koko riittää, niin siihen tehdään tarvittavat muutokset, muuten liitosjohto uusitaan kokonaan. Rakennus liitetään Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Purettavan koulurakennuksen liittymät pyritään hyödyntämään. Vesijohdon ja jätevesiviemärin liitospaikka on Sarvannankadulla. Sadevesiviemärin liitospaikat ovat Seimenkadulla ja Viertokadulla. Rakennuksen jäte- ja hulevedet pyritään johtamaan painovoimaisesti liitospaikkoihin. Tontilla olevan siirtokelpoisen rakennuksen liittymät säilytetään ennallaan omina liittyminään. Jätevedelle on oma liittymä Juvelankadulta. Rakennuksen vesijohto on otettu purettavan koulurakennuksen kautta ja se joudutaan siirtämään uuteen paikkaan ennen uudisrakennustöiden aloittamista. Lämmitys Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakohuone sijoitetaan omaan teknilliseen tilaan ivkonehuoneen yhteyteen. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja julkisivujen perusteella

13 Rakennuksen kouluosa lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Päiväkotiosaan ja kouluosan pesuhuone- ja pukutiloihin asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, jota säädetään huonekohtaisilla lämpötila-antureilla. Tuulikaapit ja porrashuoneet lämmitetään lisäksi huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräputkista puserrusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesijohdot ja viemärit Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena maalatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea tai muovipinnoitettu kupariputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Keittiössä, terveydenhoitotiloissa ja liikuntasalin pesutiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Koulu- ja päiväkotikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat pääosin muovia varustettuna irroitettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Opetustilat varustetaan tarvittavin laboratoriohanoin, kipsinerottimin ja hätäsuihkuin. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään

14 lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Rakennuksen perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hstviemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus-, hoito- ja työtiloissa. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten rakennetaan oma teknisen tila. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon sekä laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Rakennuksen keskelle sijoitettavaan IV-huoneeseen tulee yhteensä 12 ivkonetta. Alustava konejako on seuraava: opetustilat 1, opetustilat 2, päiväkoti, hallinto- ja terveydenhoitotilat, ruokasali ja aula, keittiö, tekninen käsityö, liikuntasali, pesuhuone- ja pukutilat, musiikki ja näyttämö, kirjasto sekä WC- ja siivoustilat. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla sekä tarvittaessa jäähdytyksellä. Keittiön ja teknisen käsityön lämmöntalteenotto toteutetaan nestekiertoisena, WC- ja pesutilojen tilojen iv-koneissa käytetään LTO-kennoa ja kaikissa muissa iv-koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. IV-koneiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi iv-koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia varten. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO 2- pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Koneet mitoitetaan siten, että tilojen iimastointia voidaan aikaohjauksella pitää osateholla myös normaalin käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omalla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneella, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan

15 Puutyötilat varustetaan purunpoistojärjestelmällä, jonka keskusimuyksikkö sijoitetaan omaan laitetilaan. Teknisen ja tekstiilityön opetustilat sekä fysiikka- ja kemialuokat varustetaan tarvittavilla kohde- ja pölynpoistolaitteilla sekä vetokaapeilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan huuvilla (rasvapoistoissa UV-huuvat) ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia huippuimureita. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa voidaan käyttää myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Jäähdytys Keittiön ja kirjaston sekä mahdollisesti myös hallinnon sekä musiikki- ja näyttämötilan tuloilmakoneet varustetaan jäähdytyksellä, jos rakenteellisilla ratkaisuilla ei pystytä saavuttamaan tavoiteltuja olosuhteita. Lisäksi erillistilat, esim. tietotekniikan opetus- ja laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytys toteutetaan vesikiertoisena lataussäiliön, kylmäkojeikon ja nestejäähdyttimen tai kylmävesiaseman ja ilmalauhduttimen avulla. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto- ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Lämpöpattereissa käytetään moottoriventtiileitä ja huoneanturit asennetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne mittaavat lämpötilaa työ- tai oleskelualueella. Keittiön pakaste- ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan keittiötilojen ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon. Mikäli käytetään erillisiä lauhduttimia, ne sijoitetaan joko ulkoseinälle tai vesikatolle. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta

16 alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla

17 Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennukset ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). Vanha sähköliittymä irtisanotaan. Rakentamisen ajaksi varmistetaan vanhan olemassa olevan Pihakoulun sähkönsyöttö ja tietoliikenneverkon toimivuus. nykyiseen tietoliikenneverkkoon (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko) Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kompensointikondensaattoreita ei asenneta, vaan pääkeskukseen jätetään pelkkä tilavaraus niille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko). Alerta-hälytyksensiirtolaitteen sähkönsyöttö otetaan paloilmoitinkeskuksen akustolta tai pieneltä omalta UPS-laitteelta. Kaapeleina ja putkituksena käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Ns. opetusseinään asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä, vaan johdot ja kaapelit asennetaan aina johtoteille. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja peitekannella varustettuja umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Autolämmityspistorasioita ei asenneta, mutta pääkeskuksessa varaudutaan tilavarauksella sähkökulkuneuvojen latauspisteille myöhempää käyttöä varten. Rakennuksesta pysäköintialueen reunaan asennetaan varaputkitus

18 Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Opetustiloissa, lepohuoneissa ja leikkitiloissa valaistusta ohjataan kytkimillä ja läsnäolotunnistimilla. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Pihavalaistuksessa voidaan käyttää energiatehokkaita valaisimia. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan hämäräkytkimellä ja taloautomaatiolla ohjattu aluevalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Timecon) WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittaessa ajannäyttöjärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella ovikello- ja / tai ovipuhelinjärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä (voidaan integroida paloilmoitinjärjestelmään) video/kameravalvontajärjestelmä paloilmoitin- tai palovaroitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius (laitteet käyttäjän hankinta) varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja toimistotilat) ovien hätäsulkujärjestelmä päällekarkausjärjestelmävaraus (laitteet käyttäjän hankinta) Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi

19 HANKE VEHMAISTEN KOULU JA PÄIVÄKOTI ASIAKIRJA Energiaselvitys Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäistavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka C, kun lähtökohtana on voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetasoksi voidaan asettaa oppilaitoksille määritelty energialuokka A eli rakennuksen energiankulutus on enintään 120 kwh/br-m 2, kun lähtökohtana pidetään aiemmin vuonna 2013 voimassa olleet määräykset ja ohjeet. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toteutusvaihtoehtoja Rakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi - ilmanvuotoluvun tulee olla luokkaa 1-2. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Päiväkodissa sekä maanvaraisissa puku- ja pesutiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan oleskeluvyöhykkeelle ja lattian kuivatus hoidetaan samalla. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyöriviä roottoreita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Yleisö- ja neuvottelutiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan

20 Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustiloille tulee oma lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan