VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 RAPORTTI HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

2 Sisältö 1 JOHDANTO Työn tausta ja tavoite Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet Työn lähtökohdan haasteellisuus VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT Verkostojen tekniset tiedot Saneerausvolyymit VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI NK 1: Perinteiset tunnusluvut NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen NK 5: Muut lähestymistavat JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitystyön tulokset Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista Liitteet Liite 1 Liite 2 Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset

3 2 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoite Vesihuollon palvelut perustuvat toimiviin puhdistusprosesseihin ja verkostoihin. Verkostot toimivat automaattisena logistiikkajärjestelmänä, joka mahdollistaa 24/7 vesihuoltopalvelut sellaisena kuin me sen ymmärrämme. Toimiva verkosto takaa vesihuollon toimintavarmuuden ja laadun. Verkosto-omaisuus kattaa noin 8 % vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden arvosta, ja sillä on siten keskeinen merkitys myös vesihuollon talouteen. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. ROTI 29 -projektin mukaan verkostojen nykyinen saneerausvolyymi vastaa Suomessa vain noin kolmasosaa todellisesta saneeraustarpeesta. Viime vuosina monet vesihuoltolaitokset ovat kuitenkin lisänneet saneerausvolyymejä merkittävästi. Koska saneeraus vaatii mittavia investointeja lähivuosina, tulee kuntien ja vesihuoltolaitosten saada lisää tietoa saneerausten sekä vesihuoltolaitoksille että yhteiskunnalle aiheutuvista vaikutuksista. Tämä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman rahojen kohdentamisen. Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa vesihuoltolaitosten saneerausten vaikuttavuudesta sekä sen mittaamisesta. Selvitystyö toteutettiin yhdessä HSY Veden ja Tampereen Veden kanssa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla saneerausten vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä erilaisista näkökulmista (kuva 1.1). Konsultin tekemistä laskelmista ja muista tarkasteluista keskusteltiin työryhmän kokouksissa, joihin osallistui vesihuoltolaitosten ja konsultin muodostama työryhmä. Kussakin kokouksessa valittiin seuraavaksi testattava näkökulma. Projektin päätteeksi saadut tulokset koottiin yhteen ja muodostettiin näkemys siitä, miten verkostojen saneerausten vaikuttavuutta voidaan mitata ja kuvata. Perinteiset tunnusluvut Verkostojen nykytila ja saneerausvolyymit Saneerauksen tavoitteet Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Verkostojen nykykäyttöarvo Vuotojen rahassa mitattavat kustannukset Putkirikkojen kansantaloudelliset kustannukset Teoreettisen maailman mallintaminen Testaus Väliarviointi Johtopäätökset Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista Muut lähestymistavat Kuva 1.1. Selvitystyön prosessi.

4 Itse vesihuoltoverkostojen luonne tekee tarkastelusta haastavan. Verkostot sijaitsevat maan alla, niiden tekninen käyttöikä on pitkä, putkien kuntoon vaikuttavat syyt moninaisia ja virtaamat ajallisesti epäsäännöllisesti muuttuvia. Lisäksi verkostossa esiintyvät viat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Verkosto-omaisuuden hallinnan haastetta lisää lisäksi saneerausten syiden moninaisuus; saneerauksia ei aina tehdä putkirikkojen / vuotovesien välttämiseksi vaan esim. veden laadun parantamiseksi tai kustannussäästöjen vuoksi hyödyntäen yhteisrakentamisen synergioita. Selvitystyössä käytettiin HSY Veden ja Tampereen Veden toimittamaa aineistoa. HSY Veden osalta tarkastelu on rajoitettu Helsingin alueen toimintoihin (ent. Helsingin Vesi). Selvitystyön ovat rahoittaneet HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto (VVY) sekä Pöyry Finland Oy. 1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset Vesihuoltolaitosten toimintaympäristö elää muutosvaihetta. Palvelutuotannon kustannuspaineet kasvavat, kuntien taloustilanne on haasteellinen, lainsäädäntö kiristyy, henkilöstö eläköityy lähivuosina voimakkaasti ja kilpailu potentiaalisista työntekijöistä tiukentuu. Lisäksi vesihuoltoverkostoja laajennetaan haja-asutusalueille. Vesihuoltolaitokset ovat asteittain siirtymässä uusinvestointipainotteisesta toiminnasta kohti saneerausinvestointien aikakautta. Monet vesihuoltolaitokset ovatkin viime vuosina merkittävästi kasvattaneet vuosittaisia saneerausvolyymejä turvatakseen vesihuoltotoiminnoille asetetut lainsäädännölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet sekä ehkäistäkseen verkostovuodoista aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta monet vesihuoltolaitokset kokevat, että riittävän saneeraustason tavoittamiseen on vaikea saada riittävästi rahoitusta. Samanaikaisesti verkostojen kunnon heikentyessä ovat veden käyttäjien vesihuoltolaitoksille asettamat vaatimukset kasvaneet, mikä näkyy esim. asiakasvalitusten määrän nousuna. Lisäksi viime vuosina tapahtuneet merkittävät vesihuoltolaitoksissa ilmenneet häiriötilanteet ovat herättäneet kysymyksen vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinnan tasosta. 1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet Vesihuoltolaitoksen selvilläolo -ja tarkkailuvelvollisuudet Nykyisessä vesihuoltolaissa on vesihuoltolaitoksille määritelty tarkkailuvelvoite (VHL 15). Lainsäädännön uudistamista parhaillaan suunnitteleva työryhmä on ehdottanut ko. pykälää täydennettäväksi selvilläolovelvoitteella: Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostossa. 3

5 Selvilläolovelvoitteen käytännön merkitys on vielä pitkälti epäselvä. Muutos kuitenkin eittämättä lisää vesihuoltolaitosten tarvetta tuntea omaisuutensa tila panostamalla kuntotutkimuksiin, analysointiin, ylläpitoon ja pitkän aikavälin investointisuunnitteluun. Tämä puolestaan entisestään parantaa vesihuoltolaitosten kykyä ennakoida saneeraustarpeita ja -resursseja Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu Vesihuoltolain hinnanalennussäännöksiin on vesihuoltolain uudistamisen myötä tulossa tarkistuksia. Lisäksi ehdotetaan vakiokorvauksen käyttöönottoa sekä hinnanalennuksen laskentaperusteiden muuttamista. Vesihuollon keskeytyksen osalta korvauksen määrä tulee olemaan sidoksissa katkon pituuteen. Mikäli vesihuoltopalveluissa esiintyy virhe (ml. putkirikko), on asiakas oikeutettu hinnanalennukseen tai vakiokorvaukseen sen mukaan, kumpi on suurempi. Hinnanalennus: Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on 2 % asiakkaan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vakiohyvitys: Jos talousveden toimittaminen tai jäteveden johtaminen on keskeytynyt yhtäjaksoisesti 12 tunniksi, asiakkaalla on oikeus vakiohyvitykseen. Vakiohyvityksen määrä riippuu keskeytyksen pituudesta ja on enimmillään 1 /liittymä. Vahingonkorvauspykälä pysyy ennallaan. Vakiohyvityksessä myös korjaustyö voi olla perusteena hyvitykselle eli keskeytyksen syyllä ei ole merkitystä. Kuka tahansa liittyjä voi hakea hyvitystä alueella, jolla keskeytys on tapahtunut. Vakiohyvitys ei koske hulevesiä, mutta hinnanalennus koskee. Vakiohyvityksen lisäksi asiakas voi saada vahingonkorvausta, mikäli vahinkoa on tapahtunut. Katkon pituuteen perustuva vastuu saattaa muuttaa vesihuoltolaitosten nykyistä käytäntöä tehdä suurin osa korjauksista työajan puitteissa. 1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus Saneerausten vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohta on erittäin haastava, sillä huolimatta viime vuosina tapahtuneesta saneerausvolyymien kasvusta, on vuotuinen saneeraustaso vesihuoltolaitoksilla vain n.,5 2 % verkostopituudesta. Koska toimenpiteet kohdistuvat vain pieneen osaan verkostosta, on hyvinkin onnistuneiden saneerausten vaikutus vaikeasti havaittavissa. Lisäksi saneerausten syyt ovat moninaisia: vuotojen ehkäisy, vikojen korjaus, vedenlaadun parannus sekä yhteistyö kadunpitäjän kanssa. Koska saneerauksen syy ei ole selkeästi aina sama, on saneerausten vaikuttavuutta vielä haastavampi määrittää. Lisää haastetta tarkasteluun tuo verkostojen kuntoon vaikuttavien tekijöiden moninaisuus, joita on esitetty taulukossa

6 Taulukko 1.1. Putkien rakenteelliseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä (Røstum, 2). Rakenteellinen ominaisuus Ulkoinen / - ympäristötekijä Sisäinen tekijä Kunnossapitotoimenpiteet Halkaisija Pituus Asennusvuosi Materiaali Liitosmenetelmä Paineluokka Seinämän paksuus Asennussyvyys Perustamisolosuhteet Maaperä Liikennekuorma Pohjavesi Perustamistapa Teiden suolaus Lämpötila Ulkopuolinen korroosio Virtausnopeus Paine Veden laatu ja lämpötila Paineiskut Sisäpuolinen korroosio Vikojen luonne Vikahistoria 2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT 2.1 Verkostojen tekniset tiedot HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkoston pituus vuoden 29 alussa oli km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 773 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä 87 km ja sekaviemäreitä 254 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on 45 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston 28 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.1 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Alkuperäisissä tiedoissa viiden vuoden välein esitetyt vesijohtoverkoston pituudet on kuvassa jaettu tasan ko. vuosille. 5 [m] HSY Vesi (Helsinki): Vesijohtoverkoston ikäjakauma [m] HSY Vesi (Helsinki): Jätevesiviemärin ikäjakauma Kuva 2.1. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma. Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus vuoden 21 alussa oli 725 km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 631 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä 574 km, sekaviemäreitä 1 km ja paineviemäreitä 28 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on 3 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston (viettoviemärit) 37 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.2 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Muutaman yksittäisen vuoden osalta kokonaisverkostopituus ei valitun skaalan vuoksi ole näkyvissä.

7 6 Tampereen Vesi: Vesijohtoverkoston ikäjakauma Tampereen Vesi: Viettoviemäreiden ikäjakauma [m] [m] Kuva 2.2. Tampereen veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma. Helsingin ja Tampereen verkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.3. [%] HSY Vesi (Helsinki) [%] Tampereen Vesi Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Kuva 2.3. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat. 2.2 Saneerausvolyymit Helsingissä verkostojen saneerausvolyymiä nostettiin merkittävästi v. 27 (kuva 2.4). Tällöin verkostojen vuosittaista kokonaissaneerausmäärä nostettiin edellisen vuoden tasolta 17 km tasolle 4 km. Tämän jälkeen saneerausvolyymiä on hieman laskettu. Saneerausten keskihinta vuosina on vesijohtoverkostojen osalta ollut 57 /m ja viemäriverkostojen osalta 37 /m. Tampereen Vedessä vesijohtoverkostojen saneerauksia on alettu tilastoida erillään uudisrakentamisesta vasta v. 27. Kuvassa 2.4 esitetty saneerausvolyymiarvio sisältää siten joitakin oletuksia. Viime vuosina vesihuoltolaitoksen saneerausvolyymi on pysynyt melko tasaisena (~ 12 km/v). Vuosina Tampereella saneerattiin bitumivuorattuja Mannessman-putkia merkittävästi normaalia suurempi määrä.

8 7 [m/v] Helsinki: Verkostosaneeraukset [m/v] Tampereen Vesi: Verkostosaneeraukset viemärit vesijohto jv +sv vesijohto Kuva 2.4. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymien kehitys. Vuosien keskimääräinen saneerausvolyymi on vesihuoltolaitoksilla ollut seuraava: Helsinki Vesijohtoverkosto: 8,8 km eli,7 % verkostopituudesta (4,4 milj. EUR/v) Jätevesiviemäriverkosto: 23,3 km eli 1,3 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin pituudesta (8, milj. EUR/v) Tampere Vesijohtoverkosto: 5,9 km/v eli,8 % verkostopituudesta Jätevesiviemäriverkosto: 5,1 km eli,8 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin pituudesta Helsingissä saneerausten kohdentaminen perustuu vesijohtoverkostojen osalta lähinnä putkirikkojen lukumäärään ja tiheyteen. Viemäriverkostojen osalta hyödynnetään tvkuvausta. Tampereella tehdään aluesaneerauksia yhdessä kadunpitäjän kanssa. Kadunpitäjän kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla saneerausten kohdentamisessa hyödynnetään tietoa putkien kunnosta (mm. ns. kuntoindeksi). Molemmilla vesihuoltolaitoksilla hyödynnetään lisäksi erityisesti kenttähenkilöstön kokemusperäistä tietoa verkoston kunnosta. Tampereella vesi- ja jätevesiviemäriverkostot saneerataan yleensä samanaikaisesti. Helsingissä sen sijaan tämä ei ole yleinen käytäntö. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet. Vuosikymmen Saneeratut alueet 21 Lamminpää, Holvasti 2 Vehmainen, Kalkku, Pohtola, Niemi, Ryydynpohja, Hyhky, Järvensivu 199 Kissanmaa, Ruotula, Nirva, Ylä-Rahola, Aakkula 198 Härmälä, Viinikka, osa Nekalaa, Kauppi, Pispala, Amuri

9 3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Verkostosaneerauksilla tähdätään vesihuollon toimintavarmuuden ja korkean palvelutason ylläpitoon sekä riskien minimointiin kustannustehokkaasti. Teknisemmältä kannalta verkostosaneerauksen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti: Putkivikojen korjaaminen (vesijohtoverkostot) Veden laadun kohentaminen (vesijohtoverkostot) Vuotovesimäärän pienentäminen Yhteistyö kadunpitäjän kanssa ja siten saneerauskustannusten ja liikenteelle aiheutuneiden häiriöiden minimointi Verkostosaneerauksen tavoitteet riippuvat jossain määrin valittavasta näkökulmasta: 1. Asiakas ja yhteiskuntavastuut Toimintavarmuus: veden toimitusvarmuus, verkoston hydraulinen toimivuus, veden laatuvaatimusten täyttyminen (terveydellinen ja esteettinen laatu), kiinteistövahinkojen välttäminen Katujen ja yleisten alueiden kunnossa pysyminen, liikennehaittojen välttäminen, ympäristön siisteys, ympäristövahinkojen välttäminen, toiminnan ekologisen jalanjäljen vähentäminen Yrityksille aiheutuvien liiketaloudellisten menetysten estäminen (tavanomaiset & merkittävät vahingot) Verkostojen yhteisrakentaminen 8 2. Omistaja ja talous Omaisuuden arvon säilyttäminen / lisääminen Tuloutuksen turvaaminen omistajille Imago Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin vastaaminen Veden laatu Puhdistetun jäteveden laatuvaatimusten täyttyminen Asukkaiden terveys Kustannusten optimointi Huom. (yksityisen omistajan osalta tavoitteet voivat jossain määrin poiketa kuntaomistajan tavoitteista) 3. Resurssit ja henkilöstö Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi Kunnossapitoresurssin (henkilöstö, kustannukset) optimointi Varaosavaraston optimointi 4. Prosessit ja rakenteet Toimivuuden varmistaminen Putkirikkojen vähentäminen Vuotovesien määrän vähentäminen

10 Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi Tukosten vähentäminen Sortumien ehkäisy Laatuhäiriöiden ehkäisy Puhdistamoiden ohitusten välttäminen Toimimattomien venttiilien korjaaminen Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Kunkin em. näkökulman tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja, niiden tilastointikäytännöt sekä arvio tarkoituksenmukaisuudesta on esitetty liitteessä 1. Tehty tarkastelu osoittaa, että vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen laaja valikoima erilaisia tunnuslukuja verkoston kokonaisvaltaisen kunnon mittaamiseen. Ongelmana on osaalueittaisen tiedon saannin heikkous sekä aikasarjojen lyhyys. Lisäksi moniin mittareihin liittyy sellaista epävarmuutta, joka voi vääristää vesihuoltolaitosten välistä vertailua (kuten vesijohto- ja viemäriverkostojen vuotovesiprosentti). Osa-alueittaisen tiedon saanti usein edellyttää kertaluonteisia ulkopuolisen tahon tekemiä mittauksia. Oman kategoriansa muodostavat ns. uuden näkökulman mittarit (kuten verkoston nykyarvo, imago, kansantaloudelliset kustannukset jne.), joiden avulla saadaan lähinnä talouteen liittyvää tietoa. Näiden mittareiden käyttöönotto edellyttää kehitystyötä ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. 4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut Selvitystyössä saneerausten vaikuttavuuden arviointi aloitettiin tarkastelemalla vesihuoltolaitosten perinteisiä tunnuslukuja niin pitkältä ajanjaksolta kuin tietoja oli saatavilla. Tavoitteena oli selvittää, antavatko suomalaisten vesihuoltolaitosten perinteisesti tilastoimat tunnusluvut tietoa saneerausten vaikuttavuudesta ja millä tasolla tietoja on ylipäänsä kerätty Vesijohtoverkostot Putkirikot Kuvassa 4.1 on esitetty HSY Veden (Helsingin alue) ja Tampereen Veden tilastoidut putkirikot. Kuviin on lisäksi merkitty vuotuiset saneerausvolyymit. Putkirikkojen määrä tilastoidaan Helsingissä ja Tampereella hieman eri tavoin. Tampereella myös vesihuoltolaitoksesta riippumattomat tonttijohtoviat tilastoidaan. Molemmilla vesihuoltolaitoksilla putkirikkojen sijainti merkitään paikkatietojärjestelmään. Tampereella putkirikkojen kirjaamisen yhteydessä järjestelmään kirjataan tieto putken silmämääräisestä kunnosta, jolloin verkkotietojärjestelmä laskee kullekin linjalle ns. kuntoindeksin. Putkirikkojen määrän trendi on molemmilla laitoksilla ollut tarkastelujaksoilla laskeva. Vuosina on Tampereella katujohtojen putkirikkojen määrä laskenut keskimäärin 4,8 kpl/v ja Helsingissä keskimäärin 2,2 kpl/v. Helsingissä esiintyi v. 29 yhteensä 14 ja Tampereella 41 katujohtovuotoa. Suurin osa vuodoista on ajoittunut marras-helmikuulle (kuva 4.2). 9

11 1 [lkm/v] Tampereen Vesi: Putkirikot Saneeraukset [m/v] Katujohtovuodot Tonttijohtovuodot Saneeraukset [lkm/v] HSY Vesi (Helsinki): Putkirikot Saneeraukset [m/v] Katujohtovuodot Saneeraukset Kuva 4.1. HKI:n ja TRE:n vesijohtoverkostojen putkirikot sekä saneerausvolyymit. Tampereella putkirikkojen määrä on 198-l puolivälistä 199-l puoliväliin ollut selvästi 2-l määriä korkeampi. Lisäksi v tehtyjen kohdennettujen Mannessmanputkien saneerausten jälkeen putkirikkojen määrä on hetkellisesti laskenut. Periaatteessa siis saneeraus on voinut vähentää putkirikkojen määrää. Helsingissä putkirikkojen määrä on ollut selvästi tasaisempi. Kummallakaan laitoksella putkirikkojen ja saneerausten välillä ei esiinny merkittävää korrelaatiota. Putkirikkojen tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa tilastointi- sekä vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim. Helsingissä on aloitettu ennakoiva vuodonetsintä v. 27. Lisäksi verkostojen pituus on jatkuvasti kasvanut, ts., putkirikkojen kilometrikohtainen laskeva trendi on ollut hieman em. kokonaismäärää voimakkaampi. Tampereella raakavesilähteen vaihtuminen on voinut vaikuttaa putkirikkojen määrään etenkin mahdollisen lämpötilamuutoksen myötä (pohjavesi vs. pintavesi).

12 11 HSY Vesi (Helsinki): Kuukausittaiset putkirikot Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu [lkm, keskiarvo 87-9] Katujohtovuodot Kuva 4.2. Helsingissä tapahtuneiden putkirikkojen kuukausittainen jakauma (keskiarvo ). Kuvassa 4.3 on esitetty Tampereella 2-luvulla ( ) tapahtuneiden putkirikkojen tarkempia tietoja. Tarkastelussa ei ole huomioitu putkikokojen eikä materiaalien suhteellisia osuuksia verkostossa. Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 29 (tuntemattomat linjat on merkitty vuodelle 198). Tilastoissa on mukana yht. 282 putkirikkoa eli kaikki putkirikot eivät ole tarkastelussa mukana. Suurin osa rikkoutuneista putkista on asennettu 195- ja 196-luvuilla mutta myös uudempia putkia on rikkoutunut (asennusvuoden tarkkuus tiedoissa n. 2 vuotta). Suurin osa rikkoutuneista putkista on harmaita valurautaputkia ja kooltaan alle 125 mm. Vuoden 29 tilanteessa 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonais-pituudesta on 21 %. Tarkastelujaksolla 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 56 %. A) [%] Rikkoutuneiden putkien materiaali PEH PVC Mm V SG SGB B

13 12 B) [%] Rikkoutuneiden putkien koko < C) [%] Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi Tuntematon Rikkoutuneet putket Verkoston ikäjakauma Kuva 4.3. Tampereella 2-luvulla havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 29 (tuntemattomat linjapituudet merkitty 198-luvulle). Taulukossa 4.1 on esitetty Tampereen putkirikkojen syyt ja vikatyypit ( ). Yleisin putkirikon syy on ollut putken painuma (37,7 %). Noin 14 % tapauksista syytä ei ole voitu määritellä. Yleisin putkirikkotyyppi on puolestaan ollut poikki mennyt putki (5,1 %).

14 Taulukko 4.1. Tampereella esiintyneiden putkirikkojen syyt ja vikatyypit. Putkirikon syy [lkm] [%] Vika [lkm] [%] Painunut Poikki Ei tietoa Halki Syöpyminen Liitos Petipuu Reikä Täyttö Ei tietoa Liitos Pala pois Asennusvirhe kaivinkone Jäätynyt 1.2 Yhteensä Yhteensä Kuvassa 4.4 on esitetty Tampereen putkirikkojen määrä kaikkien materiaalien osalta luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 29 verkoston putkimateriaalijakauma. 13,2 25, % putkirikkoa vuodessa per kilometri,18,16,14,12,1,8,6,4,2 2, % 15, % 1, % 5, % prosenttia putkiston pituudesta, , % V,6 %,2 %,5 % 1, % 2,5 % 1,6 % 7,6 %,1 %, %,9 %,3 % SG, %, %, %, %, %,1 % 2,9 % 1,6 % 6,7 % 8,2 % 6,1 % Muovi, %, %, %, %, %, %,1 % 2,5 % 8,5 % 8,9 % 9,9 % Muu, %, %, %, %,2 % 4,4 %,6 % 3,6 %,3 %,4 % 1,8 % od. arvo,17,63,,14,58,83,73,19,6,7,17 min,47,15,1,53,33,68,57,13,3,4,12 max,25,347,95,24,12,12,94,28,12,13,26 Kuva 4.4. Tampereen putkirikkojen määrä (2-21) luottamusväleineen (95 %) putkikilometriä kohti vuodessa sekä putkimateriaali. Tampereella 194-luvun ja sitä vanhemmat putket ovat harmaita valurautaputkia luvulla harmaa valurauta on alkanut korvautumaan pallografiitti-valuraudalla (SG). Muoviputket alkoivat yleistyä 197-luvulla ja 198-luvulta lähtien niiden osuus rakennetusta putkesta on ollut yli 5 %. 19-luvulle merkityt putket (rikot ja nykyiset putket) ovat pääosin putkia, joiden asennusvuodesta ei ole tietoa. Eniten putkirikkoja on esiintynyt 193-l putkissa ja tämän jälkeen lukujen putkissa. 197-luvulla rakennetuissa putkissa putkirikkojen määrä on selvästi vähäisempi samaan aikaan kun harmaata valurautaa ei enää ole asennettu maahan. 198-luvulta eteenpäin putkirikkojen vähäistä määrää puolestaan selittänee putkien nuorempi ikä sekä materiaalien ja työtekniikoiden kehittyminen.

15 Kuvassa 4.5 on esitetty putkirikkojen suhteelliset määrät materiaaleittain (putkirikkojen määrä luottamusväleineen putkikilometriä kohti). Iän vaikutus harmaiden valurautaputkien rikkoutumiseen on tehdyn tarkastelun perusteella melko vähäinen. Muovi- ja SG-putkien rikkoutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähäistä, joskin ko. putkien nuori ikä hankaloittaa tarkastelua. 2-luvun putkien rikkomäärä on ollut suurempi kuin 198- ja 199-lukujen, mikä saattaa selittyä uudelle putkelle tyypillisellä suuremmalla vaurioherkkyydellä, asennusvirheillä tai 2-luvulla tapahtuneilla materiaalimuutoksilla (SG-putkien osuus vähentynyt, muovin ja muiden lisääntynyt). Jälkimmäinen antaa viitteitä siitä, että SG-putkien asentaminen onnistuu muoviputkien asentamista paremmin. 14 A) VALURAUTA putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N= % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta 1 % % % 1 % 3 % 11 % 8 % % % % % % B) PVC putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N=11 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta % % % % % % % 2 % 8 % 7 % 7 % %

16 15 C) SGB putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N=1 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta % % % % % % % 2 % 6 % 8 % 6 % Kuva 4.5. Tampereella 2-luvulla tilastoitujen putkirikkojen suhteelliset osuudet materiaaleittain. % Taulukossa 4.2 ja kuvassa 4.6 on puolestaan esitetty Helsingin putkirikkojen tietoja vuosilta Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 29. Tilastoitujen putkirikkojen kokonaismäärä ko. aikana on ollut kpl. Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä putkirikon yleisin syy on ollut putken painuminen (47 %). Muut yleisimmät syyt ovat olleet ulkopuolinen korroosio sekä liikenteen aiheuttama kuormitus. Merkittävää osaa putkirikoista ei ole voitu laittaa mihinkään kategoriaan (17,3 %). Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä suurin osa rikkoutuneista putkista on asennettu 195- ja 196-luvuilla. Helsingissä on Tampereeseen verrattuna suhteessa pienempi osa lukujen putkista rikkoutunut. Vuoden 29 tilanteessa 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonaispituudesta on 46 %. Tarkastelujaksolla 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 65 %. A) B) [%] Rikkoutuneiden putkien materiaali Ei määr. A V T M K [%] Rikkoutuneiden putkien koko <

17 16 C) Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi [%] Tuntematon Rikkoutuneet putket Verkoston ikäjakauma Kuva 4.6. Helsingissä havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 29. Taulukko 4.2. Helsingissä v esiintyneiden putkirikkojen syyt. Putkirikon syy [lkm] [%] Putken painuminen Ei määritelty Ulkopuolinen korroosio Johtoalueen kuormitus, liikenne Muu ulkopuolinen syy Kivi (kallio) painanut Muu arvioitu syy Routiminen Muu tarvikesyy Asennusvirhe Kuluminen 13.9 Soveltumaton tarvike 1.7 Muu rakennustyö 9.7 Puutteellinen tuenta 9.7 Muiden putkistojen vaikutus 8.6 Muu asennussyy 8.6 Muu kaivantosyy 6.4 Sisäpuolinen korroosio 6.4 Kaivutyö 5.4 Virhe alkutäytössä 4.3 Jäätyminen 3.2 Putken sivusiirtymä 3.2 Ilkivalta 1.1 Louhinta 1.1 Valmistusvirhe 1.1 Yhteensä Kuvassa 4.7 on esitetty Helsingin putkirikkojen suhteelliset määrät luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 29 verkoston ikäjakauma. Helsingissä putkimateriaalien suhteellisia osuuksia verkostosta ei ole tilastoitu. Eniten putkirikkoja on esiintynyt lukujen putkissa.

18 17 putkirikkoa vuodessa per kilometri,25,2,15,1,5 Helsingin Veden putkirikot Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N= % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta 3 % 2 % 3 % 4 % 4 % 16 % 3 % 16 % 7 % 7 % 8 % Kuva 4.7. Helsingissä 2-luvulla tilastoitujen putkirikkojen määrät putkikilometriä kohti. Kuvassa 4.8 on esitetty Helsingin ja Tampereen putkirikkojen osuus eri-ikäisissä putkissa suhteutettuna verkoston ikäjakaumaan (ks. kuvat 4.3-D ja 4.4-C). Molemmissa kaupungeissa 195-lukujen putkissa on esiintynyt suhteellisesti eniten putkirikkoja. Toiseksi suurin osuus on Helsingissä ollut 194-l putkilla ja Tampereella 196-l putkilla. Putkirikkojen määrä on Helsingissä v. 29 ollut,12 kpl/km ja Tampereella,6 kpl/km eli Helsingissä määrä on ollut kaksinkertainen. % HKI TRE Kuva 4.8. HKI:n ja TRE:n putkirikkojen osuus suhteutettuna verkostojen ikäjakaumaan.

19 Laskuttamaton vesi Kuvassa 4.9 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesijohtoverkostojen laskuttamattoman veden määrän kehitys. Laskuttamattoman veden määrä on v ollut nousussa molemmilla vesihuoltolaitoksilla. Vuonna 29 laskuttamattoman veden määrä oli seuraava: Helsinki: 1,4 milj. m 3 ; 19,7 %; 8,7 m 3 /m a Tampere: 4, milj. m 3 ; 2,6 %; 5,5 m 3 /m a Prosenteissa mitattuna laskuttamattoman veden määrä v on Helsingissä vaihdellut välillä % ja Tampereella välillä %. Vesijohtoverkostojen todellista vuotovesimäärää mitataan harvoin. Laskuttamattoman veden määrään sisältyy laskuttamatonta hyväksyttyä käyttöä, kuten vesihuoltolaitosten omaa vedenkäyttöä sekä sammutusvettä. Helsingin vesijohtoverkostolle v. 27 määritetty pienin teknillisesti saavutettava vuotovesimäärä oli n. 3 % verkostoon johdetusta vedestä. Tämä ns. UARL-luku (unavoidable annual real losses) huomioi vesijohtoverkoston kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän, tonttijohtojen yhteispituuden sekä keskimääräisen verkostopaineen. [milj. m 3 /v] HSY Vesi (Helsinki): Laskuttamaton vesi [milj. m 3 /v] Tampereen Vesi: Laskuttamaton vesi Kuva 4.9. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma Vedenlaatuvalitukset Vesihuoltolaitosten vedenlaatuvalitusten tilastoinnissa on eroja. Helsingissä vedenlaatuvalitusten raportoinnissa erotellaan vesilaitoksesta johtuvat ja kiinteistöistä itsestään johtuvat valitukset. Sekä Tampereella että Helsingissä kirjataan kaikki valitukset / tapaus. Tampereella valitusten vuotuinen lukumäärä on viime vuosina ollut n kpl, Helsingissä puolestaan 2-1 kpl (kuva 4.1). Ero johtuu todennäköisesti siitä, että Helsingissä vain laatuvalituspuhelimeen soitetut valitukset kirjataan ja esim. suoraan verkko-osastolle tulevia valituksia ei. Helsingissä raakavesi otettiin v. 28 Vantaanjoesta Päijänne-tunnelin saneerauksen vuoksi. Tänä aikana valitusten määrä oli tavanomaista suurempi. Tampereella vuoden 29 suuri valitusten määrä johtui paljolti kahdesta yksittäisestä vedenlaatua

20 heikentäneestä tapauksesta. Yleisesti ottaen vedenlaatuvalitusten koetaan nousseen viime vuosina johtuen asiakkaiden vaatimustason noususta. Veden laatua heikentävät Tampereella etenkin valurautaiset bitumipinnoitetut putket, joita pyritään saneerauksin betonoimaan vedenlaadun parantamiseksi. 19 [kpl] Vedenlaatuvalitukset: HSY Vesi (Helsinki) vesilaitoksesta johtuvat kiinteistöstä itsestään johtuvat [kpl] Vedenlaatuvalitukset: Tampereen Vesi Tampereen Vesi Kuva 4.1. Helsingin ja Tampereen vedenlaatuvalitukset Vesihuoltokatkokset Taulukossa 4.3 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesihuoltokatkosten vuotuiset lukumäärät ja ajalliset kestot. Vuotokatkosten kesto on molemmilla vesihuoltolaitoksilla ollut keskimäärin 5-6 h, enimmillään n. 3 h. Suurimmassa osassa katkoksia kesto on jäänyt alle 12 tunnin. Vesihuoltokatkosten pituus tulee entistä merkityksellisemmäksi tulevina vuosina, mikäli vesihuoltolakiin ehdotettu katkoksen pituuteen perustuva korvausvastuu toteutuu. Taulukko 4.3. Vesihuoltokatkosten pituudet. Tampereen Vesi HSY Vesi (Helsinki) Vesikatkojen kesto 29 Vesikatkojen kesto Kpl 32 Kpl Min [h] 1 Min [h],75,5,3 Max [h] 28 Max [h] 3 31,4 18 Keskiarvo [h] 5,8 Keskiarvo [h] 6, 5,7 5,3 Yht. [h] 185 Yht. [h] Jätevesiviemäriverkostot Laskuttamaton jätevesi Laskuttamaton jätevesi koostuu viemäriverkostoon kaivojen kansien ja putkien kautta pääsevästä sade- ja sulamisvedestä. Lisäksi pohjavesi voi tunkeutua suoraan putkiin esim. vuotavista liitoskohdista. Viemäriverkoston alueittaisen vuotoveden määrää voidaan tarkastella jätevesipumppaamoiden valuma-alueittaisen virtaamatiedon ja alueen laskutetun jätevesimäärän perusteella.

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin

Lisätiedot

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI

SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI VVY Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo, Helsinki 22.3.2011 SUOMEN SUURI PUTKIREMONTTI Osmo Seppälä, toimitusjohtaja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Kansallisvarallisuus ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014, WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja 21.10.2014 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo TIIVISTELMÄ 101001271 18.11.2015 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI : Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Kemijärven kaupungilta saadun toimeksiannon perusteella pätevien ja kokeneiden

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. Verottaja ei myönnä kotitalousvähennystä

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien 1.1.2013 PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. Verottaja ei myönnä

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN Hyväksytty: KV 14.11.2011 168 Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos laitokseen

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.4.2015 Järvenpään Vesi TJ 1 5.1.2015 Vesihuollon kustannusten kattamiseksi Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos perii tässä palveluhinnastossa mainittuja maksuja. Verokannan

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012

Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Kouvolan Vesi Kouvolan Vesi Vesihuoltolaitoksen taksat ja palvelumaksut 2012 Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖMAKSUT 1.4.2011 JA 1.4.2012... 2 1.1 VESIMAKSU... 2 1.2 JÄTEVESIMAKSU... 2 2 PERUSMAKSUT 1.1.2012...

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ

KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ KOHTI LUOTETTAVAMPAA VESIHUOLTOLAITOSTEN ARVONMÄÄRITYSTÄ Hanke: Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi SISÄLTÖ MIKSI? Käyttöomaisuuden hallinta Talouden läpinäkyvyys ja taksat Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

(Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004)

(Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004) SAVONLINNAN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUMAKSUT 1.1.2015 alkaen (Taksarakenteen uudistus hyväksytty liikelaitosten keskuksen johtokunnassa 8.10.2003 123, käyttöönotettu 1.1.2004) Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu Kiikoisten taksa ilman kunnan 60 000 kompensaatiota Kompensaatio 60 000 on tarkastelussa jaettu tasan vesi- ja viemäritaksoihin 30 000 ja laskettu käyttömaksuun

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO lähtien

PALVELUHINNASTO lähtien PALVELUHINNASTO 1.7.2010 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2015 ALKAEN 1 Käyttömaksut Vedenhankinnasta ja viemäröinnistä peritään vesimäärään perustuvaa käyttömaksua. Vesimäärä mitataan HSY:n asentamalla ja omistamalla vesimittarilla.

Lisätiedot

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2. PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 27.1.2014 (Voimaantulo 1.3.2014) Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 14.11.2011 (Voimaantulo 1.3.2012) Kunnanhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Haukiputaan Veden välitilinpäätös 1 8/2010 Vesilaitos: Asiakas ja kuntalainen: Taulukko 1

Haukiputaan Veden välitilinpäätös 1 8/2010 Vesilaitos: Asiakas ja kuntalainen: Taulukko 1 Haukiputaan Veden välitilinpäätös 1 8/2010 Vesilaitos: Asiakas ja kuntalainen: Taulukko 1 Hyvänlaatuisen talousveden saanti varmistettu kaikissa oloissa Tiedotus- ja asiakaspalvelutoiminnot ovat oikea-aikaisia

Lisätiedot

RAPORTTI 16WWE1118.B710 18.11.2011. Vesihuoltolaitosten toimintakertomukseen liitettävät perustiedot ja tunnusluvut

RAPORTTI 16WWE1118.B710 18.11.2011. Vesihuoltolaitosten toimintakertomukseen liitettävät perustiedot ja tunnusluvut RAPORTTI 16WWE1118.B710 18.11.2011 Vesihuoltolaitosten toimintakertomukseen liitettävät perustiedot ja tunnusluvut 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 PERUSTIEDOT JA TUNNUSLUVUT... 3 2.1 Laitoksen toiminta...

Lisätiedot

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta 16X270006 TURUN SEUDUN VESIYHTIÖSELVITYS - Vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot - Maksutarkastelu Ohjausryhmän kokous 4.5.2015

Lisätiedot

1. Liittymismaksu PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA. Voimaantulopäivä 1.1.2011

1. Liittymismaksu PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA. Voimaantulopäivä 1.1.2011 PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2011 1. Liittymismaksu Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimuksen ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä lueteltuja maksuja.

Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä lueteltuja maksuja. KAUHAVAN VESI OY 1 Vesihuollon maksut Kauhavan Vesi Oy:n hallitus 26.11.2012 7 Voimaantulo 01.01.2013 Kauhavan Vesi Oy perii 1.1. 2013 alkaen vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot huomioon ottaen jäljempänä

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Lamminpään palvelutalo Valtimo Inspecta Oy Y-tunnus: 1787853-0 PL 1000 (Sörnäistenkatu 2) PL 7 (Sentnerikuja 3) Puh. 010 521 600 00581 Helsinki 00441 Helsinki

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN

JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN Huittisten kaupunki Sastamalan kaupunkiki JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN Kiuru & Rautiainen Oy SISÄLTÖ Selvitysten taustaa Markkinaennuste ja tuotantosuunnitelma Alustava rahoitussuunnitelma

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014

YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 YKSIKKÖHINTALUETTELO 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 1. YLEISTÄ Rakennusaikana mahdollisesti tehtävät muutostyöt hinnoitellaan noudattaen jäljempänä mainittuja yksikköhintoja.

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen xx.xx.2015 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2016 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014

ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLTOMAKSUTAKSA 1 (4) Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.10.2013 120 Voimaantulopäivä 1.1.2014 1. Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Asikkalan kunnan vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO

LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO LUMIJOEN VESI OY MAKSUPERUSTEET, MAKSUT JA PALVELUHINNASTO Yhtiö perii vesihuollosta vesihuoltolain 19 mukaisesti käyttömaksua, perusmaksua ja liittymismaksua erikseen vedenhankinnasta ja erikseen jätevesiviemäröinnistä.

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS VESI- JA VIEMÄRILAITOSTEN YLLÄPIDOSTA VUONNA 2015 1. SOPIJAOSAPUOLET: Tilaaja: Rantasalmen kunta / vesi- ja viemärilaitos Y-tunnus 0166507-1

Lisätiedot