VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 RAPORTTI HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

2 Sisältö 1 JOHDANTO Työn tausta ja tavoite Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet Työn lähtökohdan haasteellisuus VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT Verkostojen tekniset tiedot Saneerausvolyymit VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI NK 1: Perinteiset tunnusluvut NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen NK 5: Muut lähestymistavat JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitystyön tulokset Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista Liitteet Liite 1 Liite 2 Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset

3 2 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoite Vesihuollon palvelut perustuvat toimiviin puhdistusprosesseihin ja verkostoihin. Verkostot toimivat automaattisena logistiikkajärjestelmänä, joka mahdollistaa 24/7 vesihuoltopalvelut sellaisena kuin me sen ymmärrämme. Toimiva verkosto takaa vesihuollon toimintavarmuuden ja laadun. Verkosto-omaisuus kattaa noin 8 % vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden arvosta, ja sillä on siten keskeinen merkitys myös vesihuollon talouteen. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. ROTI 29 -projektin mukaan verkostojen nykyinen saneerausvolyymi vastaa Suomessa vain noin kolmasosaa todellisesta saneeraustarpeesta. Viime vuosina monet vesihuoltolaitokset ovat kuitenkin lisänneet saneerausvolyymejä merkittävästi. Koska saneeraus vaatii mittavia investointeja lähivuosina, tulee kuntien ja vesihuoltolaitosten saada lisää tietoa saneerausten sekä vesihuoltolaitoksille että yhteiskunnalle aiheutuvista vaikutuksista. Tämä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman rahojen kohdentamisen. Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa vesihuoltolaitosten saneerausten vaikuttavuudesta sekä sen mittaamisesta. Selvitystyö toteutettiin yhdessä HSY Veden ja Tampereen Veden kanssa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla saneerausten vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä erilaisista näkökulmista (kuva 1.1). Konsultin tekemistä laskelmista ja muista tarkasteluista keskusteltiin työryhmän kokouksissa, joihin osallistui vesihuoltolaitosten ja konsultin muodostama työryhmä. Kussakin kokouksessa valittiin seuraavaksi testattava näkökulma. Projektin päätteeksi saadut tulokset koottiin yhteen ja muodostettiin näkemys siitä, miten verkostojen saneerausten vaikuttavuutta voidaan mitata ja kuvata. Perinteiset tunnusluvut Verkostojen nykytila ja saneerausvolyymit Saneerauksen tavoitteet Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Verkostojen nykykäyttöarvo Vuotojen rahassa mitattavat kustannukset Putkirikkojen kansantaloudelliset kustannukset Teoreettisen maailman mallintaminen Testaus Väliarviointi Johtopäätökset Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista Muut lähestymistavat Kuva 1.1. Selvitystyön prosessi.

4 Itse vesihuoltoverkostojen luonne tekee tarkastelusta haastavan. Verkostot sijaitsevat maan alla, niiden tekninen käyttöikä on pitkä, putkien kuntoon vaikuttavat syyt moninaisia ja virtaamat ajallisesti epäsäännöllisesti muuttuvia. Lisäksi verkostossa esiintyvät viat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Verkosto-omaisuuden hallinnan haastetta lisää lisäksi saneerausten syiden moninaisuus; saneerauksia ei aina tehdä putkirikkojen / vuotovesien välttämiseksi vaan esim. veden laadun parantamiseksi tai kustannussäästöjen vuoksi hyödyntäen yhteisrakentamisen synergioita. Selvitystyössä käytettiin HSY Veden ja Tampereen Veden toimittamaa aineistoa. HSY Veden osalta tarkastelu on rajoitettu Helsingin alueen toimintoihin (ent. Helsingin Vesi). Selvitystyön ovat rahoittaneet HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto (VVY) sekä Pöyry Finland Oy. 1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset Vesihuoltolaitosten toimintaympäristö elää muutosvaihetta. Palvelutuotannon kustannuspaineet kasvavat, kuntien taloustilanne on haasteellinen, lainsäädäntö kiristyy, henkilöstö eläköityy lähivuosina voimakkaasti ja kilpailu potentiaalisista työntekijöistä tiukentuu. Lisäksi vesihuoltoverkostoja laajennetaan haja-asutusalueille. Vesihuoltolaitokset ovat asteittain siirtymässä uusinvestointipainotteisesta toiminnasta kohti saneerausinvestointien aikakautta. Monet vesihuoltolaitokset ovatkin viime vuosina merkittävästi kasvattaneet vuosittaisia saneerausvolyymejä turvatakseen vesihuoltotoiminnoille asetetut lainsäädännölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet sekä ehkäistäkseen verkostovuodoista aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta monet vesihuoltolaitokset kokevat, että riittävän saneeraustason tavoittamiseen on vaikea saada riittävästi rahoitusta. Samanaikaisesti verkostojen kunnon heikentyessä ovat veden käyttäjien vesihuoltolaitoksille asettamat vaatimukset kasvaneet, mikä näkyy esim. asiakasvalitusten määrän nousuna. Lisäksi viime vuosina tapahtuneet merkittävät vesihuoltolaitoksissa ilmenneet häiriötilanteet ovat herättäneet kysymyksen vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinnan tasosta. 1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet Vesihuoltolaitoksen selvilläolo -ja tarkkailuvelvollisuudet Nykyisessä vesihuoltolaissa on vesihuoltolaitoksille määritelty tarkkailuvelvoite (VHL 15). Lainsäädännön uudistamista parhaillaan suunnitteleva työryhmä on ehdottanut ko. pykälää täydennettäväksi selvilläolovelvoitteella: Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostossa. 3

5 Selvilläolovelvoitteen käytännön merkitys on vielä pitkälti epäselvä. Muutos kuitenkin eittämättä lisää vesihuoltolaitosten tarvetta tuntea omaisuutensa tila panostamalla kuntotutkimuksiin, analysointiin, ylläpitoon ja pitkän aikavälin investointisuunnitteluun. Tämä puolestaan entisestään parantaa vesihuoltolaitosten kykyä ennakoida saneeraustarpeita ja -resursseja Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu Vesihuoltolain hinnanalennussäännöksiin on vesihuoltolain uudistamisen myötä tulossa tarkistuksia. Lisäksi ehdotetaan vakiokorvauksen käyttöönottoa sekä hinnanalennuksen laskentaperusteiden muuttamista. Vesihuollon keskeytyksen osalta korvauksen määrä tulee olemaan sidoksissa katkon pituuteen. Mikäli vesihuoltopalveluissa esiintyy virhe (ml. putkirikko), on asiakas oikeutettu hinnanalennukseen tai vakiokorvaukseen sen mukaan, kumpi on suurempi. Hinnanalennus: Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on 2 % asiakkaan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vakiohyvitys: Jos talousveden toimittaminen tai jäteveden johtaminen on keskeytynyt yhtäjaksoisesti 12 tunniksi, asiakkaalla on oikeus vakiohyvitykseen. Vakiohyvityksen määrä riippuu keskeytyksen pituudesta ja on enimmillään 1 /liittymä. Vahingonkorvauspykälä pysyy ennallaan. Vakiohyvityksessä myös korjaustyö voi olla perusteena hyvitykselle eli keskeytyksen syyllä ei ole merkitystä. Kuka tahansa liittyjä voi hakea hyvitystä alueella, jolla keskeytys on tapahtunut. Vakiohyvitys ei koske hulevesiä, mutta hinnanalennus koskee. Vakiohyvityksen lisäksi asiakas voi saada vahingonkorvausta, mikäli vahinkoa on tapahtunut. Katkon pituuteen perustuva vastuu saattaa muuttaa vesihuoltolaitosten nykyistä käytäntöä tehdä suurin osa korjauksista työajan puitteissa. 1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus Saneerausten vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohta on erittäin haastava, sillä huolimatta viime vuosina tapahtuneesta saneerausvolyymien kasvusta, on vuotuinen saneeraustaso vesihuoltolaitoksilla vain n.,5 2 % verkostopituudesta. Koska toimenpiteet kohdistuvat vain pieneen osaan verkostosta, on hyvinkin onnistuneiden saneerausten vaikutus vaikeasti havaittavissa. Lisäksi saneerausten syyt ovat moninaisia: vuotojen ehkäisy, vikojen korjaus, vedenlaadun parannus sekä yhteistyö kadunpitäjän kanssa. Koska saneerauksen syy ei ole selkeästi aina sama, on saneerausten vaikuttavuutta vielä haastavampi määrittää. Lisää haastetta tarkasteluun tuo verkostojen kuntoon vaikuttavien tekijöiden moninaisuus, joita on esitetty taulukossa

6 Taulukko 1.1. Putkien rakenteelliseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä (Røstum, 2). Rakenteellinen ominaisuus Ulkoinen / - ympäristötekijä Sisäinen tekijä Kunnossapitotoimenpiteet Halkaisija Pituus Asennusvuosi Materiaali Liitosmenetelmä Paineluokka Seinämän paksuus Asennussyvyys Perustamisolosuhteet Maaperä Liikennekuorma Pohjavesi Perustamistapa Teiden suolaus Lämpötila Ulkopuolinen korroosio Virtausnopeus Paine Veden laatu ja lämpötila Paineiskut Sisäpuolinen korroosio Vikojen luonne Vikahistoria 2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT 2.1 Verkostojen tekniset tiedot HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkoston pituus vuoden 29 alussa oli km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 773 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä 87 km ja sekaviemäreitä 254 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on 45 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston 28 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.1 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Alkuperäisissä tiedoissa viiden vuoden välein esitetyt vesijohtoverkoston pituudet on kuvassa jaettu tasan ko. vuosille. 5 [m] HSY Vesi (Helsinki): Vesijohtoverkoston ikäjakauma [m] HSY Vesi (Helsinki): Jätevesiviemärin ikäjakauma Kuva 2.1. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma. Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus vuoden 21 alussa oli 725 km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 631 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä 574 km, sekaviemäreitä 1 km ja paineviemäreitä 28 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on 3 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston (viettoviemärit) 37 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.2 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Muutaman yksittäisen vuoden osalta kokonaisverkostopituus ei valitun skaalan vuoksi ole näkyvissä.

7 6 Tampereen Vesi: Vesijohtoverkoston ikäjakauma Tampereen Vesi: Viettoviemäreiden ikäjakauma [m] [m] Kuva 2.2. Tampereen veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma. Helsingin ja Tampereen verkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.3. [%] HSY Vesi (Helsinki) [%] Tampereen Vesi Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Kuva 2.3. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat. 2.2 Saneerausvolyymit Helsingissä verkostojen saneerausvolyymiä nostettiin merkittävästi v. 27 (kuva 2.4). Tällöin verkostojen vuosittaista kokonaissaneerausmäärä nostettiin edellisen vuoden tasolta 17 km tasolle 4 km. Tämän jälkeen saneerausvolyymiä on hieman laskettu. Saneerausten keskihinta vuosina on vesijohtoverkostojen osalta ollut 57 /m ja viemäriverkostojen osalta 37 /m. Tampereen Vedessä vesijohtoverkostojen saneerauksia on alettu tilastoida erillään uudisrakentamisesta vasta v. 27. Kuvassa 2.4 esitetty saneerausvolyymiarvio sisältää siten joitakin oletuksia. Viime vuosina vesihuoltolaitoksen saneerausvolyymi on pysynyt melko tasaisena (~ 12 km/v). Vuosina Tampereella saneerattiin bitumivuorattuja Mannessman-putkia merkittävästi normaalia suurempi määrä.

8 7 [m/v] Helsinki: Verkostosaneeraukset [m/v] Tampereen Vesi: Verkostosaneeraukset viemärit vesijohto jv +sv vesijohto Kuva 2.4. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymien kehitys. Vuosien keskimääräinen saneerausvolyymi on vesihuoltolaitoksilla ollut seuraava: Helsinki Vesijohtoverkosto: 8,8 km eli,7 % verkostopituudesta (4,4 milj. EUR/v) Jätevesiviemäriverkosto: 23,3 km eli 1,3 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin pituudesta (8, milj. EUR/v) Tampere Vesijohtoverkosto: 5,9 km/v eli,8 % verkostopituudesta Jätevesiviemäriverkosto: 5,1 km eli,8 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin pituudesta Helsingissä saneerausten kohdentaminen perustuu vesijohtoverkostojen osalta lähinnä putkirikkojen lukumäärään ja tiheyteen. Viemäriverkostojen osalta hyödynnetään tvkuvausta. Tampereella tehdään aluesaneerauksia yhdessä kadunpitäjän kanssa. Kadunpitäjän kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla saneerausten kohdentamisessa hyödynnetään tietoa putkien kunnosta (mm. ns. kuntoindeksi). Molemmilla vesihuoltolaitoksilla hyödynnetään lisäksi erityisesti kenttähenkilöstön kokemusperäistä tietoa verkoston kunnosta. Tampereella vesi- ja jätevesiviemäriverkostot saneerataan yleensä samanaikaisesti. Helsingissä sen sijaan tämä ei ole yleinen käytäntö. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet. Vuosikymmen Saneeratut alueet 21 Lamminpää, Holvasti 2 Vehmainen, Kalkku, Pohtola, Niemi, Ryydynpohja, Hyhky, Järvensivu 199 Kissanmaa, Ruotula, Nirva, Ylä-Rahola, Aakkula 198 Härmälä, Viinikka, osa Nekalaa, Kauppi, Pispala, Amuri

9 3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Verkostosaneerauksilla tähdätään vesihuollon toimintavarmuuden ja korkean palvelutason ylläpitoon sekä riskien minimointiin kustannustehokkaasti. Teknisemmältä kannalta verkostosaneerauksen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti: Putkivikojen korjaaminen (vesijohtoverkostot) Veden laadun kohentaminen (vesijohtoverkostot) Vuotovesimäärän pienentäminen Yhteistyö kadunpitäjän kanssa ja siten saneerauskustannusten ja liikenteelle aiheutuneiden häiriöiden minimointi Verkostosaneerauksen tavoitteet riippuvat jossain määrin valittavasta näkökulmasta: 1. Asiakas ja yhteiskuntavastuut Toimintavarmuus: veden toimitusvarmuus, verkoston hydraulinen toimivuus, veden laatuvaatimusten täyttyminen (terveydellinen ja esteettinen laatu), kiinteistövahinkojen välttäminen Katujen ja yleisten alueiden kunnossa pysyminen, liikennehaittojen välttäminen, ympäristön siisteys, ympäristövahinkojen välttäminen, toiminnan ekologisen jalanjäljen vähentäminen Yrityksille aiheutuvien liiketaloudellisten menetysten estäminen (tavanomaiset & merkittävät vahingot) Verkostojen yhteisrakentaminen 8 2. Omistaja ja talous Omaisuuden arvon säilyttäminen / lisääminen Tuloutuksen turvaaminen omistajille Imago Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin vastaaminen Veden laatu Puhdistetun jäteveden laatuvaatimusten täyttyminen Asukkaiden terveys Kustannusten optimointi Huom. (yksityisen omistajan osalta tavoitteet voivat jossain määrin poiketa kuntaomistajan tavoitteista) 3. Resurssit ja henkilöstö Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi Kunnossapitoresurssin (henkilöstö, kustannukset) optimointi Varaosavaraston optimointi 4. Prosessit ja rakenteet Toimivuuden varmistaminen Putkirikkojen vähentäminen Vuotovesien määrän vähentäminen

10 Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi Tukosten vähentäminen Sortumien ehkäisy Laatuhäiriöiden ehkäisy Puhdistamoiden ohitusten välttäminen Toimimattomien venttiilien korjaaminen Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi Kunkin em. näkökulman tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja, niiden tilastointikäytännöt sekä arvio tarkoituksenmukaisuudesta on esitetty liitteessä 1. Tehty tarkastelu osoittaa, että vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen laaja valikoima erilaisia tunnuslukuja verkoston kokonaisvaltaisen kunnon mittaamiseen. Ongelmana on osaalueittaisen tiedon saannin heikkous sekä aikasarjojen lyhyys. Lisäksi moniin mittareihin liittyy sellaista epävarmuutta, joka voi vääristää vesihuoltolaitosten välistä vertailua (kuten vesijohto- ja viemäriverkostojen vuotovesiprosentti). Osa-alueittaisen tiedon saanti usein edellyttää kertaluonteisia ulkopuolisen tahon tekemiä mittauksia. Oman kategoriansa muodostavat ns. uuden näkökulman mittarit (kuten verkoston nykyarvo, imago, kansantaloudelliset kustannukset jne.), joiden avulla saadaan lähinnä talouteen liittyvää tietoa. Näiden mittareiden käyttöönotto edellyttää kehitystyötä ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. 4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut Selvitystyössä saneerausten vaikuttavuuden arviointi aloitettiin tarkastelemalla vesihuoltolaitosten perinteisiä tunnuslukuja niin pitkältä ajanjaksolta kuin tietoja oli saatavilla. Tavoitteena oli selvittää, antavatko suomalaisten vesihuoltolaitosten perinteisesti tilastoimat tunnusluvut tietoa saneerausten vaikuttavuudesta ja millä tasolla tietoja on ylipäänsä kerätty Vesijohtoverkostot Putkirikot Kuvassa 4.1 on esitetty HSY Veden (Helsingin alue) ja Tampereen Veden tilastoidut putkirikot. Kuviin on lisäksi merkitty vuotuiset saneerausvolyymit. Putkirikkojen määrä tilastoidaan Helsingissä ja Tampereella hieman eri tavoin. Tampereella myös vesihuoltolaitoksesta riippumattomat tonttijohtoviat tilastoidaan. Molemmilla vesihuoltolaitoksilla putkirikkojen sijainti merkitään paikkatietojärjestelmään. Tampereella putkirikkojen kirjaamisen yhteydessä järjestelmään kirjataan tieto putken silmämääräisestä kunnosta, jolloin verkkotietojärjestelmä laskee kullekin linjalle ns. kuntoindeksin. Putkirikkojen määrän trendi on molemmilla laitoksilla ollut tarkastelujaksoilla laskeva. Vuosina on Tampereella katujohtojen putkirikkojen määrä laskenut keskimäärin 4,8 kpl/v ja Helsingissä keskimäärin 2,2 kpl/v. Helsingissä esiintyi v. 29 yhteensä 14 ja Tampereella 41 katujohtovuotoa. Suurin osa vuodoista on ajoittunut marras-helmikuulle (kuva 4.2). 9

11 1 [lkm/v] Tampereen Vesi: Putkirikot Saneeraukset [m/v] Katujohtovuodot Tonttijohtovuodot Saneeraukset [lkm/v] HSY Vesi (Helsinki): Putkirikot Saneeraukset [m/v] Katujohtovuodot Saneeraukset Kuva 4.1. HKI:n ja TRE:n vesijohtoverkostojen putkirikot sekä saneerausvolyymit. Tampereella putkirikkojen määrä on 198-l puolivälistä 199-l puoliväliin ollut selvästi 2-l määriä korkeampi. Lisäksi v tehtyjen kohdennettujen Mannessmanputkien saneerausten jälkeen putkirikkojen määrä on hetkellisesti laskenut. Periaatteessa siis saneeraus on voinut vähentää putkirikkojen määrää. Helsingissä putkirikkojen määrä on ollut selvästi tasaisempi. Kummallakaan laitoksella putkirikkojen ja saneerausten välillä ei esiinny merkittävää korrelaatiota. Putkirikkojen tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa tilastointi- sekä vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim. Helsingissä on aloitettu ennakoiva vuodonetsintä v. 27. Lisäksi verkostojen pituus on jatkuvasti kasvanut, ts., putkirikkojen kilometrikohtainen laskeva trendi on ollut hieman em. kokonaismäärää voimakkaampi. Tampereella raakavesilähteen vaihtuminen on voinut vaikuttaa putkirikkojen määrään etenkin mahdollisen lämpötilamuutoksen myötä (pohjavesi vs. pintavesi).

12 11 HSY Vesi (Helsinki): Kuukausittaiset putkirikot Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu [lkm, keskiarvo 87-9] Katujohtovuodot Kuva 4.2. Helsingissä tapahtuneiden putkirikkojen kuukausittainen jakauma (keskiarvo ). Kuvassa 4.3 on esitetty Tampereella 2-luvulla ( ) tapahtuneiden putkirikkojen tarkempia tietoja. Tarkastelussa ei ole huomioitu putkikokojen eikä materiaalien suhteellisia osuuksia verkostossa. Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 29 (tuntemattomat linjat on merkitty vuodelle 198). Tilastoissa on mukana yht. 282 putkirikkoa eli kaikki putkirikot eivät ole tarkastelussa mukana. Suurin osa rikkoutuneista putkista on asennettu 195- ja 196-luvuilla mutta myös uudempia putkia on rikkoutunut (asennusvuoden tarkkuus tiedoissa n. 2 vuotta). Suurin osa rikkoutuneista putkista on harmaita valurautaputkia ja kooltaan alle 125 mm. Vuoden 29 tilanteessa 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonais-pituudesta on 21 %. Tarkastelujaksolla 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 56 %. A) [%] Rikkoutuneiden putkien materiaali PEH PVC Mm V SG SGB B

13 12 B) [%] Rikkoutuneiden putkien koko < C) [%] Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi Tuntematon Rikkoutuneet putket Verkoston ikäjakauma Kuva 4.3. Tampereella 2-luvulla havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 29 (tuntemattomat linjapituudet merkitty 198-luvulle). Taulukossa 4.1 on esitetty Tampereen putkirikkojen syyt ja vikatyypit ( ). Yleisin putkirikon syy on ollut putken painuma (37,7 %). Noin 14 % tapauksista syytä ei ole voitu määritellä. Yleisin putkirikkotyyppi on puolestaan ollut poikki mennyt putki (5,1 %).

14 Taulukko 4.1. Tampereella esiintyneiden putkirikkojen syyt ja vikatyypit. Putkirikon syy [lkm] [%] Vika [lkm] [%] Painunut Poikki Ei tietoa Halki Syöpyminen Liitos Petipuu Reikä Täyttö Ei tietoa Liitos Pala pois Asennusvirhe kaivinkone Jäätynyt 1.2 Yhteensä Yhteensä Kuvassa 4.4 on esitetty Tampereen putkirikkojen määrä kaikkien materiaalien osalta luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 29 verkoston putkimateriaalijakauma. 13,2 25, % putkirikkoa vuodessa per kilometri,18,16,14,12,1,8,6,4,2 2, % 15, % 1, % 5, % prosenttia putkiston pituudesta, , % V,6 %,2 %,5 % 1, % 2,5 % 1,6 % 7,6 %,1 %, %,9 %,3 % SG, %, %, %, %, %,1 % 2,9 % 1,6 % 6,7 % 8,2 % 6,1 % Muovi, %, %, %, %, %, %,1 % 2,5 % 8,5 % 8,9 % 9,9 % Muu, %, %, %, %,2 % 4,4 %,6 % 3,6 %,3 %,4 % 1,8 % od. arvo,17,63,,14,58,83,73,19,6,7,17 min,47,15,1,53,33,68,57,13,3,4,12 max,25,347,95,24,12,12,94,28,12,13,26 Kuva 4.4. Tampereen putkirikkojen määrä (2-21) luottamusväleineen (95 %) putkikilometriä kohti vuodessa sekä putkimateriaali. Tampereella 194-luvun ja sitä vanhemmat putket ovat harmaita valurautaputkia luvulla harmaa valurauta on alkanut korvautumaan pallografiitti-valuraudalla (SG). Muoviputket alkoivat yleistyä 197-luvulla ja 198-luvulta lähtien niiden osuus rakennetusta putkesta on ollut yli 5 %. 19-luvulle merkityt putket (rikot ja nykyiset putket) ovat pääosin putkia, joiden asennusvuodesta ei ole tietoa. Eniten putkirikkoja on esiintynyt 193-l putkissa ja tämän jälkeen lukujen putkissa. 197-luvulla rakennetuissa putkissa putkirikkojen määrä on selvästi vähäisempi samaan aikaan kun harmaata valurautaa ei enää ole asennettu maahan. 198-luvulta eteenpäin putkirikkojen vähäistä määrää puolestaan selittänee putkien nuorempi ikä sekä materiaalien ja työtekniikoiden kehittyminen.

15 Kuvassa 4.5 on esitetty putkirikkojen suhteelliset määrät materiaaleittain (putkirikkojen määrä luottamusväleineen putkikilometriä kohti). Iän vaikutus harmaiden valurautaputkien rikkoutumiseen on tehdyn tarkastelun perusteella melko vähäinen. Muovi- ja SG-putkien rikkoutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähäistä, joskin ko. putkien nuori ikä hankaloittaa tarkastelua. 2-luvun putkien rikkomäärä on ollut suurempi kuin 198- ja 199-lukujen, mikä saattaa selittyä uudelle putkelle tyypillisellä suuremmalla vaurioherkkyydellä, asennusvirheillä tai 2-luvulla tapahtuneilla materiaalimuutoksilla (SG-putkien osuus vähentynyt, muovin ja muiden lisääntynyt). Jälkimmäinen antaa viitteitä siitä, että SG-putkien asentaminen onnistuu muoviputkien asentamista paremmin. 14 A) VALURAUTA putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N= % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta 1 % % % 1 % 3 % 11 % 8 % % % % % % B) PVC putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N=11 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta % % % % % % % 2 % 8 % 7 % 7 % %

16 15 C) SGB putkirikkoa vuodessa per kilometri,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tampereen Veden putkirikot 2 21 Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N=1 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta % % % % % % % 2 % 6 % 8 % 6 % Kuva 4.5. Tampereella 2-luvulla tilastoitujen putkirikkojen suhteelliset osuudet materiaaleittain. % Taulukossa 4.2 ja kuvassa 4.6 on puolestaan esitetty Helsingin putkirikkojen tietoja vuosilta Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 29. Tilastoitujen putkirikkojen kokonaismäärä ko. aikana on ollut kpl. Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä putkirikon yleisin syy on ollut putken painuminen (47 %). Muut yleisimmät syyt ovat olleet ulkopuolinen korroosio sekä liikenteen aiheuttama kuormitus. Merkittävää osaa putkirikoista ei ole voitu laittaa mihinkään kategoriaan (17,3 %). Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä suurin osa rikkoutuneista putkista on asennettu 195- ja 196-luvuilla. Helsingissä on Tampereeseen verrattuna suhteessa pienempi osa lukujen putkista rikkoutunut. Vuoden 29 tilanteessa 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonaispituudesta on 46 %. Tarkastelujaksolla 195- ja 196-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 65 %. A) B) [%] Rikkoutuneiden putkien materiaali Ei määr. A V T M K [%] Rikkoutuneiden putkien koko <

17 16 C) Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi [%] Tuntematon Rikkoutuneet putket Verkoston ikäjakauma Kuva 4.6. Helsingissä havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 29. Taulukko 4.2. Helsingissä v esiintyneiden putkirikkojen syyt. Putkirikon syy [lkm] [%] Putken painuminen Ei määritelty Ulkopuolinen korroosio Johtoalueen kuormitus, liikenne Muu ulkopuolinen syy Kivi (kallio) painanut Muu arvioitu syy Routiminen Muu tarvikesyy Asennusvirhe Kuluminen 13.9 Soveltumaton tarvike 1.7 Muu rakennustyö 9.7 Puutteellinen tuenta 9.7 Muiden putkistojen vaikutus 8.6 Muu asennussyy 8.6 Muu kaivantosyy 6.4 Sisäpuolinen korroosio 6.4 Kaivutyö 5.4 Virhe alkutäytössä 4.3 Jäätyminen 3.2 Putken sivusiirtymä 3.2 Ilkivalta 1.1 Louhinta 1.1 Valmistusvirhe 1.1 Yhteensä Kuvassa 4.7 on esitetty Helsingin putkirikkojen suhteelliset määrät luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 29 verkoston ikäjakauma. Helsingissä putkimateriaalien suhteellisia osuuksia verkostosta ei ole tilastoitu. Eniten putkirikkoja on esiintynyt lukujen putkissa.

18 17 putkirikkoa vuodessa per kilometri,25,2,15,1,5 Helsingin Veden putkirikot Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli N= % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % prosenttia putkiston pituudesta, % putk.sta 3 % 2 % 3 % 4 % 4 % 16 % 3 % 16 % 7 % 7 % 8 % Kuva 4.7. Helsingissä 2-luvulla tilastoitujen putkirikkojen määrät putkikilometriä kohti. Kuvassa 4.8 on esitetty Helsingin ja Tampereen putkirikkojen osuus eri-ikäisissä putkissa suhteutettuna verkoston ikäjakaumaan (ks. kuvat 4.3-D ja 4.4-C). Molemmissa kaupungeissa 195-lukujen putkissa on esiintynyt suhteellisesti eniten putkirikkoja. Toiseksi suurin osuus on Helsingissä ollut 194-l putkilla ja Tampereella 196-l putkilla. Putkirikkojen määrä on Helsingissä v. 29 ollut,12 kpl/km ja Tampereella,6 kpl/km eli Helsingissä määrä on ollut kaksinkertainen. % HKI TRE Kuva 4.8. HKI:n ja TRE:n putkirikkojen osuus suhteutettuna verkostojen ikäjakaumaan.

19 Laskuttamaton vesi Kuvassa 4.9 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesijohtoverkostojen laskuttamattoman veden määrän kehitys. Laskuttamattoman veden määrä on v ollut nousussa molemmilla vesihuoltolaitoksilla. Vuonna 29 laskuttamattoman veden määrä oli seuraava: Helsinki: 1,4 milj. m 3 ; 19,7 %; 8,7 m 3 /m a Tampere: 4, milj. m 3 ; 2,6 %; 5,5 m 3 /m a Prosenteissa mitattuna laskuttamattoman veden määrä v on Helsingissä vaihdellut välillä % ja Tampereella välillä %. Vesijohtoverkostojen todellista vuotovesimäärää mitataan harvoin. Laskuttamattoman veden määrään sisältyy laskuttamatonta hyväksyttyä käyttöä, kuten vesihuoltolaitosten omaa vedenkäyttöä sekä sammutusvettä. Helsingin vesijohtoverkostolle v. 27 määritetty pienin teknillisesti saavutettava vuotovesimäärä oli n. 3 % verkostoon johdetusta vedestä. Tämä ns. UARL-luku (unavoidable annual real losses) huomioi vesijohtoverkoston kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän, tonttijohtojen yhteispituuden sekä keskimääräisen verkostopaineen. [milj. m 3 /v] HSY Vesi (Helsinki): Laskuttamaton vesi [milj. m 3 /v] Tampereen Vesi: Laskuttamaton vesi Kuva 4.9. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma Vedenlaatuvalitukset Vesihuoltolaitosten vedenlaatuvalitusten tilastoinnissa on eroja. Helsingissä vedenlaatuvalitusten raportoinnissa erotellaan vesilaitoksesta johtuvat ja kiinteistöistä itsestään johtuvat valitukset. Sekä Tampereella että Helsingissä kirjataan kaikki valitukset / tapaus. Tampereella valitusten vuotuinen lukumäärä on viime vuosina ollut n kpl, Helsingissä puolestaan 2-1 kpl (kuva 4.1). Ero johtuu todennäköisesti siitä, että Helsingissä vain laatuvalituspuhelimeen soitetut valitukset kirjataan ja esim. suoraan verkko-osastolle tulevia valituksia ei. Helsingissä raakavesi otettiin v. 28 Vantaanjoesta Päijänne-tunnelin saneerauksen vuoksi. Tänä aikana valitusten määrä oli tavanomaista suurempi. Tampereella vuoden 29 suuri valitusten määrä johtui paljolti kahdesta yksittäisestä vedenlaatua

20 heikentäneestä tapauksesta. Yleisesti ottaen vedenlaatuvalitusten koetaan nousseen viime vuosina johtuen asiakkaiden vaatimustason noususta. Veden laatua heikentävät Tampereella etenkin valurautaiset bitumipinnoitetut putket, joita pyritään saneerauksin betonoimaan vedenlaadun parantamiseksi. 19 [kpl] Vedenlaatuvalitukset: HSY Vesi (Helsinki) vesilaitoksesta johtuvat kiinteistöstä itsestään johtuvat [kpl] Vedenlaatuvalitukset: Tampereen Vesi Tampereen Vesi Kuva 4.1. Helsingin ja Tampereen vedenlaatuvalitukset Vesihuoltokatkokset Taulukossa 4.3 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesihuoltokatkosten vuotuiset lukumäärät ja ajalliset kestot. Vuotokatkosten kesto on molemmilla vesihuoltolaitoksilla ollut keskimäärin 5-6 h, enimmillään n. 3 h. Suurimmassa osassa katkoksia kesto on jäänyt alle 12 tunnin. Vesihuoltokatkosten pituus tulee entistä merkityksellisemmäksi tulevina vuosina, mikäli vesihuoltolakiin ehdotettu katkoksen pituuteen perustuva korvausvastuu toteutuu. Taulukko 4.3. Vesihuoltokatkosten pituudet. Tampereen Vesi HSY Vesi (Helsinki) Vesikatkojen kesto 29 Vesikatkojen kesto Kpl 32 Kpl Min [h] 1 Min [h],75,5,3 Max [h] 28 Max [h] 3 31,4 18 Keskiarvo [h] 5,8 Keskiarvo [h] 6, 5,7 5,3 Yht. [h] 185 Yht. [h] Jätevesiviemäriverkostot Laskuttamaton jätevesi Laskuttamaton jätevesi koostuu viemäriverkostoon kaivojen kansien ja putkien kautta pääsevästä sade- ja sulamisvedestä. Lisäksi pohjavesi voi tunkeutua suoraan putkiin esim. vuotavista liitoskohdista. Viemäriverkoston alueittaisen vuotoveden määrää voidaan tarkastella jätevesipumppaamoiden valuma-alueittaisen virtaamatiedon ja alueen laskutetun jätevesimäärän perusteella.

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys RAPORTTI 101003896 29.9.2016 NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Nousiaisten kunnalta saadun toimeksiannon perusteella

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa

Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa FiSTT vuosikonferenssi 21.11.2013, Lahti Vesi- ja viemäriverkoston tilanne Suomessa Osmo Seppälä toimitusjohtaja 15.11.2013 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu Kiikoisten taksa ilman kunnan 60 000 kompensaatiota Kompensaatio 60 000 on tarkastelussa jaettu tasan vesi- ja viemäritaksoihin 30 000 ja laskettu käyttömaksuun

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO lähtien

PALVELUHINNASTO lähtien PALVELUHINNASTO 1.7.2010 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS

VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS Liite 2 4.5.212 1 SISÄLTÖ 1. Talousmallinnuksen tavoite 2. Laskentaoletukset ja periaatteet Toiminnan volyymin kehitys Menojen kehitys Tulojen kehitys Investoinnit

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2017 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Alkusanat. Raportin on suunnitellut Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukutyöryhmä, jossa on vesihuoltolaitosten edustajia.

Alkusanat. Raportin on suunnitellut Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukutyöryhmä, jossa on vesihuoltolaitosten edustajia. vesi Välttämätön Alkusanat Vesi on elämälle välttämätöntä. Vesihuolto on palvelu, joka turvaa terveytemme ja elintasomme, yhteiskunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. Vesihuoltopalvelu käsittää

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI

KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI 1 KAJAANISSA VEDEN HINTA MAAN KESKIARVOA ALHAISEMPI Vesilaitosyhdistys (VVY) julkaisee vuosittain vertailun vesihuoltolaitosten maksutiedoista. Kajaanin Vesi liikelaitos on ollut vertailussa mukana perustamisestaan

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013

PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013 PALVELUMAKSUT Noudatetaan 1.7.2010 Arvonlisäveromuutos/Voimaan 1.1.2013 Vesihuollon kustannusten kattamiseksi Järvenpään kaupungin vesihuoltolaitos perii tässä palveluhinnastossa mainittuja maksuja. Verokannan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen Hulevesifoorumi 26.11.2010 Juha Seppinen Esityksen sisältö Taustaa Viemärijärjestelmien vuotovedet ja niiden vähentäminen Luonnonmukainen hulevesien

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kiinteistön tonttijohdot. Tietoa tonttijohdoista ja niiden uusimisesta

Kiinteistön tonttijohdot. Tietoa tonttijohdoista ja niiden uusimisesta Kiinteistön tonttijohdot Tietoa tonttijohdoista ja niiden uusimisesta 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJEN TONTTIJOHDOISTA Tonttijohtoja ovat katujohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet, ne sijaitsevat osin

Lisätiedot

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan DI Vesihuoltopäivät 2016 Miksi paineenhallintaa? Verkostopaineen optimointi Verkoston hallinnan lisääminen Tukee vedenjakelun ohjausta Verkoston pilkkominen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta

Siilinjärven kunta. Tekninen lautakunta Siilinjärven kunta Tekninen lautakunta Talouden ja toiminnan seurantaraportti ajalta 1.1. 30.4.2016 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Arvio mahdollisista

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen

Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen Viemärikuvauksen automaattisen tulkinnan kehittäminen osana ÄlykäsVesi -hanketta Tiia Lampola, Verkko-osasto, HSY Sakari Kuikka, Oy Digi Sewer Productions Ltd HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto,

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että Kunnanhallitus 5 29.01.2004 Kunnanhallitus 24 24.02.2004 LEHTIMÄEN OPISTOLLE MYÖNNETTÄVÄN AVUSTUKSEN SISÄLTÖ 4/04/045/2004 KH 5 Kunta on myöntänyt Lehtimäen Opistolle vuosittain avustuksen, joka on sisältänyt

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO. Tonttijohtoihin liittyvät maksut asemakaava-alueella Uusien liittymien maksuluokat

PALVELUMAKSUHINNASTO. Tonttijohtoihin liittyvät maksut asemakaava-alueella Uusien liittymien maksuluokat PALVELUMAKSUHINNASTO Tonttijohtoihin liittyvät maksut asemakaava-alueella Uusien liittymien maksuluokat Maksuluokka I Omakoti- ja paritalot Maksuluokka II Kiinteistön vesijohto Ø 63, jätevesiviemäri 160

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta

Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta 16X270006 TURUN SEUDUN VESIYHTIÖSELVITYS - Vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot - Maksutarkastelu Ohjausryhmän kokous 4.5.2015

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot