PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a214 * 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a214 * 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a214 * 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2014

2 PÄIJÄT-HÄMEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014, TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN A214 * 2014 ISBN ISSN

3 Arvoisa lukija Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman tarkoitus on arjen turvallisuuden parantaminen erilaisten toimenpide-ehdotusten avulla. Valtioneuvosto on antanut kunnille tämän tehtävän, jota sisäministeriö ohjeistaa. Luettavanasi oleva suunnitelma kattaa koko maakunnan alueen ja sen pohjana on käytetty edellistä Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmaa vuodelta 2010, joka sai positiivista huomiota valtakunnallisesti ja toimi muulle Suomelle esimerkkinä. Tämä suunnitelma sisältää monia käytännönläheisiä toimenpide-ehdotuksia, joista valtaosan toteuttaminen ei tarvitse taloudellista resurssia. Kyse on pitkälti asenteesta. Esimerkiksi yhteiset ruokahetket lasten kanssa ovat yksinkertainen, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä teko. Naapurin auttaminen pyyteettömästi, toisille hymyileminen ja ystävällisyys eivät maksa mitään, mutta niillä on sitäkin suurempi merkitys. Luonnollisesti suunnitelmassa on esitetty myös sellaisia toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Myös niiden toteuttaminen on pitkälti asenteesta kiinni. Arjen turvallisuutta emme voi ulkoistaa. Olemme osatekijä niin omaan kuin toisten turvallisuuteen tai turvattomuuteen. Teoillamme vaikutamme laajemmin, kuin mitä ajattelemme. Kuitenkin juuri pienistä asioista koostuvat isommat asiat, joten pienillä arjen hyvillä teoilla voi olla merkittävät vaikutukset. Yhteisöllisyyden tilalle on liian monessa tapauksessa tullut yksilöllisyys - näin ei saisi olla. Entistä nuorempana pitäisi menestyä. Tästä on esimerkkinä urheilu, jota ei monessa lajissa voi enää vain harrastaa. Usein tarjolla on vain yksi vaihtoehto, kilpaurheilu. Elämme kuitenkin tässä maailmassa, osana laajempaa yhteisöä, jossa yhteen hiileen puhaltaminen on kaikkien etu. Olemme tähdänneet siihen, että uudella otteella uusittu Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma jatkaa edeltäjänsä valtakunnallista suunnannäyttämistyötä. Se sisältää sisäministeriön asettamat keihäänkärjet, ollen samalla tiivistetty ja helppolukuinen. Suunnitelmaa on jo sen luonnosvaiheessa käytetty turvallisuutta edistävän valtakunnallisen työryhmän aineistona. Suunnitelma on otettu valtakunnantasolla esimerkiksi hyvästä suunnitelmasta. Yhdessä teemme Päijät-Hämeestä turvallisen ja viihtyisän maakunnan. Jari Parkkonen Maakuntajohtaja 3

4 PÄIJÄT-HÄME HARTOLA SYSMÄ PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEEN- KOSKI HOLLOLA LAHTI NASTOLA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA

5 Yhdentoista kunnan Päijät-Häme sijaitsee Rannikko-Suomen ja Järvi-Suomen välissä. Salpausselkä jakaa sen kahteen selvästi erilaiseen osaan. Eteläinen osa on alavaa ja vähävesistöistä rannikkoalueeseen kuuluvaa aluetta. Pohjoinen osa on muodostunut Päijänteen ja Vesijärven altaiden ympärille ja sitä leimaavat runsaat vesistöt, metsät ja vaihteleva pinnanmuodostus. PÄIJÄT-HÄME Väestö vuotiaat, % väestöstä 7 7 6, vuotiaat, % väestöstä 9,4 9,4 9, vuotiaat, % väestöstä 63 62,3 61,4 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 20,5 21,4 22,3 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 14,1 14,4 14,7 Lapsiperheet, % perheistä 37,8 37,4 37,0 Työttömien osuus prosentteina työvoimasta 11,7 12,1 13,8 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 15 16,2 17,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 28,2 27,2 28,1 5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET SUUNNITELMAN RAKENNE SEURANTA TURVALLISUUDEN TUNTEEN LISÄÄMINEN Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia asioita Perheiden toimet Vanhukset Toimenpide-ehdotukset turvallisuuden tunteen lisäämiseksi KODIN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Varautuminen onnettomuuksiin Osoitemerkintä Kodin varautuminen häiriötilanteisiin Toimenpide-ehdotukset kodin turvallisuuden ja varautumisen lisäämiseksi OPPILAITOKSEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Oppimisympäristön turvallisuus Opetushenkilöstön turvallisuus Oppilaiden turvallisuus Toimenpide-ehdotukset oppilaitoksen turvallisuuden lisäämiseksi TYÖPAIKKOJEN JA YRITYSTEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Turvallisuuskulttuuri Kyberturvallisuus Työsuojelu Työpaikkojen varautuminen Toimenpide-ehdotukset yritysten ja työpaikkojen turvallisuuden sekä varautumisen lisäämiseksi

7 8. YLEISTEN ALUEIDEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kylien turvallisuussuunnittelu Yleisötilaisuudet Toimenpide-ehdotukset yleisten alueiden turvallisuuden lisäämiseksi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUUTAHOITTAIN Kunta Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimet Kunnan sivistyslautakunnat tai koulutuksen järjestäjät Kuntien rakennusvalvonnat Kylä-/asukasyhdistys Poliisi Pelastuslaitos Perheet Harrastusseurat ja yhdistykset Yritykset ja työpaikat Lahti Region KÄYNNISSÄ OLEVAT PROJEKTIT MUUT TURVALLISUUTTA TUKEVAT TOIMINNAT TYÖRYHMÄT Päijät-Hämeen turvallisuus- ja valmiustoimikunta Päijät-Hämeen turvallisuus- ja valmiusryhmä (TUVA-ryhmä) Yleistyöryhmä Opetusalan turvallisuustyöryhmä LIITTEET Liite 1 Sisäministeriön suositukset koulurakennuksiin Liite 2 Koulun vuosikello Liite 3 Turvainfo LÄHTEET

8 8 Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2014

9 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA TAVOITTEET Suunnitelman tavoitteena on arjen turvallisuuden lisääminen maakunnan alueella. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua onnettomuuksia, tapaturmia, rikoksia, häiriöitä sekä parantaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Suunnitelman tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten heidän turvallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan tullaan parantamaan. 1 Tässä suunnitelmassa on keskitytty arjen turvallisuuteen ja niihin tekijöihin, jotka on nähty keskeisiksi vuosien aikana toteutettaviksi Päijät-Hämeen alueella. Suunnitelmaa tullaan päivittämään ja sisältöä muokkaamaan ajan tarpeiden ja toteutukseen realistisesti arvioitavien käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. Suunnitelmassa annetaan käytännön toimenpide-ehdotuksia. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Päätös on päivitetty Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. 2 Periaatepäätökseen liittyen on tehty ja tehdään valtakunnallisia sekä paikallisia suunnitelmia turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Orimattilan kaupunki on tehnyt oman, kuntakohtaisen turvallisuussuunnitelman vuosina 2008 ja Päijät-Hämeessä poliisin toimesta on tehty maakunnan turvallisuussuunnitelmia vuodesta 1999 alkaen. Vuodesta 2009 alkaen suunnitelma on tehty projektiluonteisesti Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa koskien koko maakuntaa. Tämä suunnitelma jatkaa valtioneuvoston periaatepäätösten toteuttamista. Edellinen suunnitelma, joka julkaistiin vuonna 2010, on edennyt erilaisten projektien ja toimenpiteiden kautta. Esimerkiksi Pätevä-hanke, Ikäpalohanke sekä Unohdukset ja erehdykset salliva asuinympäristö-projekti ovat vieneet suunnitelman asioita käytäntöön yhdessä muiden toimien, kuten aiheeseen liittyvien yleisötilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Tämän turvallisuussuunnitelman kehittämisen pohjana ovat olleet vuoden 2010 turvallisuussuunnitelman esitykset ja eri työryhmien vuonna 2014 tiedostamat yleisesti alueelle sopivat toimenpide-ehdotukset. Valtakunnallisen turvallisuussuunnitelman pohjalta on tähän suunnitelmaan kerätty asiakokonaisuuksia, jotka ovat johdettavissa Päijät-Hämeeseen. Päijät-Hämeen aihealueiksi vuoden 2014 suunnitelmaan on valikoitu seuraavat aihealueet: 1. Turvallisuuden tunteen lisääminen 2. Kodin turvallisuutta edistävät toimet 3. Oppilaitosten turvallisuutta edistävät toimet 4. Yleisten alueiden turvallisuutta edistävät toimet 5. Työpaikkojen (yhteisöjen) turvallisuutta edistävät toimet 6. Päihteet siten, että ne sisältyvät edellä mainittuihin aihealueisiin Tavoitteena on, että kunnat varaavat talousarvioon resurssit turvallisuustoimien investointiin ja näin varautuvat ja vähentävät yllättäviä kuluja. Päämääränä on myös tuoda asukkaiden ja yritysten omatoimisen varautumisen merkitys esille. Turvallisuussuunnitelman haasteellisimpana tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen. Yhteisöllisyyden tunne pitää yhteisöt koossa, mikä tuo turvaa arkielämän toimiin. Turvallisuutta edistävät vaaraton koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut sekä hyvin suunniteltu liikenneympäristö. Osa sisäistä turvallisuutta on myös jokaisen varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. 3 1 Paikallinen turvallisuussuunnittelu: Sisäministeriö. 2 Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös. 3 Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma

10 Nyky-yhteiskunnassa on havaittavissa yksilökeskeisyyden korostuminen ja pärjäämisen näyttäminen, jotka lisäävät syrjäytymisvaarassa olevien tai vähävaraisten henkilöiden todennäköisyyttä syrjäytyä entistä syvemmin. Asukaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, ennakointi ja yksilön vastuu, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä sitä kautta turvallisuuden tunnetta, ovat avainasemassa Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelmassa. Arjen turvallisuus koostuu lukemattomista pienistä asioista, jotka jäävät helposti isompien makroasioiden jalkoihin. Arjen turvallisuutta parantavat asiat eivät välttämättä vaadi suuria rahallisia panoksia, vaan enemmänkin huomioita ja toimijoiden yhteistyötä. Suunnitelma painottuu niihin toimiin, joihin erityisesti kuntasektori pystyy omilla resursseillaan parhaiten vaikuttamaan. Turvallisuussuunnitelmatyö on eri asia kuin lakisääteinen valmiussuunnittelu. Suunnitelmassa annetaan toimenpide-ehdotuksia myös viranomaisille, yrityksille ja kolmannelle sektorille. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman voi liittää osaksi kunnan hyvinvointikertomusta. 2. SUUNNITELMAN RAKENNE Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelman keskeinen rakenne ovat annetut toimenpiteet eri toimijoille. Työryhmät ovat tehneet turvallisuutta edistävien toimenpiteiden lisäksi erillisen yhteenvedon lukuun yhdeksän; Toimenpide-ehdotukset vastuutahoittain, jolloin vastuutaho löytää hänelle esitetyt toimenpide-ehdotukset yhdestä luvusta. Suunnitelman arjen turvallisuutta lisäävissä toimissa tuodaan esille asiaa selventäviä tietoja ja toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset ovat käytännönläheisiä, yleisluonteisia ja koko maakunnan alueelle pohdittuja. Luettavuuden parantamiseksi ovat toimenpide-ehdotusten taustatiedot jätetty pois. Näin suunnitelmasta on tehty lyhyempi ja selkeämpi. Jokaisen toimenpide-ehdotuksen taustalla ovat työryhmien pohdinta ja selkeät perustelut toimenpiteille. Maakunnan alueella on useita turvallisuutta edistäviä toimijoita. Esimerkkinä seurakunnat, jotka toteuttavat arjen turvallisuutta ja toimenpiteitä mm. perheneuvonnan avulla. Suunnitelmassa ei oteta kantaa sellaisiin asioihin, joihin on olemassa selkeä ja toimiva toimija kuten liikenneturvallisuus, koska Päijät-Hämeessä on hyvin toimiva kuntakohtainen ja alueellinen liikenneturvallisuustyö. Suunnitelmassa ei oteta kantaa myöskään ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, jonka toimintaa koko maakunnan alueella koordinoi sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. Lisäksi on huomioitava, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta kunnat ovat rahoittaneet ehkäisysuunnitelman tekemisen ja hyväksyneet suunnitelmassa esiin nostetut asiat tai perheja lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. 3. SEURANTA Päijät-Hämeen liitto seuraa toimenpide-ehdotusten toteutumista maakunnan alueella, tehden yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnitelman toteutusta seurataan, päivitetään ja asianosaisia informoidaan Päijät-Hämeen liiton valitsemalla tavalla. Tavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä joka kymmenes toimenpide-esityksistä on viety käytäntöön. Vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään puolet toimenpide-esityksistä on viety käytäntöön ja vuoden 2016 lopussa ovat loput esitykset toteutettu. 10

11 4. TURVALLISUUDEN TUNTEEN LISÄÄMINEN Yksilön kokemaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat ikä, terveydentila, asuinalue, asumismuoto (yksin/perhe), taloudellinen tilanne, liikkumisen turvallisuus ja kokemus kotia lähellä olevan ympäristön turvallisuudesta yhdessä vallitsevan vuorokaudenajan kanssa. Päijät-Häme 2014-strategiassa yhtenä osa-alueena viidestä on määritelty sosiaalinen osallisuus, jossa yhtenä edellytyksenä on aktiivisten, kuntalaisuutta edistävien ratkaisujen kehittäminen. Strategian toteutumista voivat kaikki Päijät-Hämeessä olevat voivat edesauttaa esimerkiksi liikunnan, harrastusten ja yhteisöllisen yhdessä olemisen avulla. 4 Strategiasta huolimatta, julkaistu tutkimusraportti osoittaa, että lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut. Usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on siten tullut mahdottomaksi jo vuotiaille. 5 Lisäksi Tilastokeskuksen julkaistun ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin oleminen on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti nuorten, alle kymmenvuotiaiden lasten kanssa vietetty aikuisten aika on vähentynyt puoli tuntia, ollen nyt viisi ja puoli tuntia. Kymmenen vuotta sitten lasten kanssa vietetty aika oli kuusi tuntia Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia asioita Vasta tiedostettujen riskien ja vaarojen tultua ilmi, voidaan turvallisuutta heikentäviä asioita muuttaa turvallisemmiksi. Tällöin turvallisuusviestintä on avainasemassa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannettaessa. Turvallisuuden tunteen lisäämiseen liittyy tiedon vastaanottaminen, jolloin myös turvattomuuden tunne voi kasvaa. Yksilö saattaa kokea turvallisuusviestinnän turvattomuutta synnyttävänä, vaikka vallitseva tilanne on pysyvä, eli pelkästään turvallisuutta vaarantavat seikat on tuotu julki. Tästä on esimerkkinä vanhusten pelko liikkua viikonloppuiltaisin kaupunkien keskustoissa, vaikka todellisuudessa nuorten ja aikuisten miesten todennäköisyys joutua pahoinpidellyksi on korkeampi. Vanhemmat kokevat turvallisuuden tunteen osittain samalla tavalla kuin nuoret. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta lisää muun muassa se, että henkilö tuntee itsensä huomioiduksi ja mukaan otetuksi - nuori tietää, että joku välittää hänestä. Lisäksi turvallisuuden tunnetta lisäävät koti, sukulaiset, ystävät ja kaverit, paikkakunnan pienuus ja maaseutumaisuus. Myös katuvalot, siisteys, myöhään auki olevat kaupat ja muut avoimet paikat sekä vähäinen liikenne lisäävät turvallisuuden tunnetta. 3 Sen sijaan turvattomuuden tunnetta lisää, jos paikkakunnalla ei ole poliiseja, humalaiset ihmiset, rikollisuus ja ilkivalta. Myös liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen, ylinopeus, pimeät ja syrjäiset paikat häiriköinnin sekä kiusaamisen kanssa luovat turvattomuutta. 3 Työnteon osalta on huomattava, että nuoret kokevat tulevaisuuden turvattomaksi työttömyyden ja siitä aiheutuvan köyhyyden pelon johdosta. Erityisesti maalla asuvat iäkkäät voivat kokea turvattomuuden tunnetta yksinäisyyden, pitkien etäisyyksien ja vähentyneiden palvelujen johdosta. 4.2 Perheiden toimet Perheet pystyvät monin tavoin edesauttamaan turvallisuuden tunnetta. Valtaosassa Päijät-Hämeen perheistä asiat ovat kunnossa. Kaikissa tilanteissa perheen on hyvä huomioida varhaisen puuttumisen malli. Huolen puheeksi ottaminen kotona, ystävien kesken ja työpaikoilla lisäävät turvallisuuden tunnetta, silloin kun asioihin kiinnitetään huomioita varhaisessa vai- 4 Päijät-Häme 2014 strategia: Päijät-Hämeen liitto. 5 Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen kallistunut: Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt: Tilastokeskus

12 heessa. Välittämistä on esimerkiksi päihteiden käytön puheeksi ottaminen. Lisäksi yhteiset ruokahetket kotona lasten kanssa lisäävät nuorten turvallisuuden tunnetta ja edesauttavat yhteisöllisyyden lisääntymistä. 4.3 Vanhukset Iäkkäämpien henkilöiden turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa monin eri keinoin. Esimerkkeinä Lusin Kyllikki-malli ja Heinolan pysäkkikävely. Lusin Kyllikki-mallissa alueen vanhukset kulkevat kutsutaksilla koululle syömään, tapaamaan toisiaan ja lapsia sekä voimistelemaan. Lapset tutustuvat vanhuksiin ja vanhukset tapaavat toisiaan - saaden uutta sisältöä elämäänsä. Toiminnalla on mahdollista keventää kotihoidon ruoan kuljetustarvetta sekä parantaa vanhusten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. 3 Kuntien tehdessä yhteistyötä kylän eri yhdistysten kanssa, saavutetaan kustannussäästöä samalla sosiaalista pääomaa vahvistaen. 4.4 Toimenpide-ehdotukset turvallisuuden tunteen lisäämiseksi 1. Perheiden tulisi huomioida riittävä yhteinen ajankäyttö lasten kanssa. Asioiden yhdessä tekeminen parantaa tietoja, taitoja ja asenteita. Kunta voi auttaa perheitä valmentautumisessa yhteisöllisyyteen esimerkiksi neuvolan tai koulun piirissä. Kunnat laativat tätä varten kuntakohtaisia ohjeita. 2. Perheet huomioivat kortteliliigan eri lajien harrastusmahdollisuudet. Toimintaan osallistuvat ovat iältään noin vuotiaita. 3. Harrastusten tulisi pysyä tarvittaessa harrastuksina ilman, että harrastajalta edellytetään kilpailuihin osallistumista. Kunnat voivat osoittaa liikuntatilojen vuoroja yleiseen käyttöön. Seurojen tulee huomioida harrastamisen mahdollisuus vailla kilpailutoiminnan edellytystä. 4. Kunnat tukevat harrastustoimintaa esimerkiksi vuokraamalla tiloja suoraan seurojen käyttöön tai huomioimalla asian harrastustilojen vuokrissa niin, että harrastustoiminnan kalleus ei muodostu esteeksi. 5. Kuntien nuorisotilojen tulee olla sellaisissa paikoissa joihin nuoret vaivattomasti pääsevät tai nuorisotilat perustetaan sinne missä nuoret oleskelevat. 6. Kunnat selvittävät esimerkiksi Lusin Kyllikki-mallin toimivuuden omassa toiminnassaan, jolla pyritään vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. 7. Kunnat ylläpitävät ja kehittävät ikäihmisille painottuvaa suunnitelmallista tekemistä, toimintaa, (liikunta) harrastuksia ja sosiaalisia suhteita alkoholin ja yksinäisyyden tilalle.³ 8. Kylä- ja asukasyhdistykset järjestävät avoimet pihat - tapahtumia tai pihakirpputoreja, joiden tarkoitus on tutustuttaa naapurit toisiinsa ja siten luoda turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen Kylät ry organisoi toimintaa. 9. Lionsclub Tiirismaa Lahti päivittää Puutu ajoissa - vanhempien oppaan. Oppaassa annetaan vanhemmille tietoa nuoren päihteiden käytöstä ja päihteiden käytön ennaltaehkäisystä. 12

13 5. KODIN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kotioloissa tapahtuu merkittävä osa tapaturmista. Pienet haaverit, kaatumiset ja onnettomuudet keittiössä ovat tyypillisiä kotioloissa tapahtuvia onnettomuuksia. Päihteet yhdessä eri tekijöiden kanssa lisäävät merkittävästi tapaturmiin ja kuolemiin johtavia onnettomuuksia. Vuonna 2013 pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli uhria, 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Kodin asioiden lisäksi lähiympäristö vaikuttaa turvallisuuteen. Esimerkiksi alueen yhteiset kylätalonmiehet yhdessä kyläläisten kanssa tekemien toimenpiteiden kanssa lisäävät asuinalueen turvallisuutta sekä ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilun LITTI-projektin avulla on mahdollista työllistää henkilöitä esimerkiksi maisemanhoitotyöhön, vanhusten ulkoiluttajiksi tai kylätalonmiehiksi. Kaupungeissa tällainen asuinalueen tai korttelin talonmies vastaisi kylän yhteistä talonmiestä. Työnantajana voi toimia mikä tahansa yhdistys. 5.1 Varautuminen onnettomuuksiin Osana kodin turvallisuutta heikentävänä haasteena voidaan todeta kiireellisten pelastustoimen tehtävien lisääntyminen Päijät-Hämeessä. Vuosina tehtävien määrä oli keskimäärin Vuonna 2013 kiireellisiä tehtäviä pelastustoimella oli kappaletta. 7 Huolletun alkusammutuskaluston varaaminen ja sammutusvälineiden käytön osaaminen sekä toimivat palovaroittimet oikein sijoitettuina ja ennen kaikkea niiden kattava sijoittelu antavat mahdollisuuden ehkäistä tulipaloja. Myös kodin ensiapuvälineiden ja muihin arjen häiriöitä ehkäiseviin seikkoihin tulee kiinnittää huomioita. Omatoimisen varautumisen puute yhdessä uusavuttomuuden kanssa heikentävät kodin turvallisuutta entisestään. 8 Päijät-Hämeen pelastuslaitos edistää varautumista vapaaehtoisen palokuntien kanssa. 5.2 Osoitemerkintä Turvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä havaittiin eri toimijoiden osalta puutteellisten osoitemerkintöjen suuri määrä (maankäyttö- ja rakennusasetus 896/ ). Postilaatikoiden keskittämisen jälkeen varsinkin haja-asutusalueilla nimi ja/tai osoitemerkintä on poistunut talon liittymän kohdalta. Myös kaupunkioloissa joissakin rivi- ja kerrostaloissa osoitemerkintä on epäselvä auttajan kannalta. Osoitemerkinnän puute tai sen heikko näkyvyys saattaa aiheuttaa monia haasteita turvallisuusviranomaisten ja asukkaiden perille löytämisessä. Osoitemerkinnän puute voi aiheuttaa lisäkuluja sairaanhoidossa tai muissa asioissa, jotka rasittavat kunnan taloutta. Mikäli osoitemerkintä ei ohjaa takseja, poliisia, ambulanssia tai pelastusviranomaisia kohteeseen tai osoitemerkintä ohjaa ne samalla numerolla olevaan toiseen rakennukseen, voi avunsaanti viivästyä merkittävästi. Esimerkiksi eräässä alueen kunnassa samalla osoitemerkinnällä voi olla jopa viiden eri omistajan asuintaloa omilla tonteillaan, eikä talojen osoitteita ole eritelty tarkemmin kirjaimilla tai muilla merkinnöillä. Osoitemerkinnän puute voi eksyttää myös vieraita, jotka ovat etsimässä vierailukohdettaan. Puutteellisten osoitemerkintöjen johdosta he saattavat eksyä väärien rakennusten tonteille aiheuttaen mahdollisesti turvattomuuden tunnetta. 7 Pelastustoimen kiireelliset tehtävät kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina: Päijät-Häme. 8 Uusavuttomuus näkyy uskomattomissa esimerkeissä: Yle Lahti, uutiset. 13

14 5.3 Kodin varautuminen häiriötilanteisiin Pelastuslain (379/2011) pyrkimyksenä on parantaa turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain 14 säätää omatoimisesta varautumisesta, jonka perusteella rakennuksen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan tulee varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Omatoiminen varautumisvelvoite koskee myös yksittäisiä asuinkiinteistöjä, sillä kuntien tai pelastuslaitosten mahdollisuus auttaa kaikkia yhtäaikaisesti ei voi toteutua. Yksittäisen henkilön toimet kodin turvallisuutta edistävinä ovat turvallisuuden kannalta merkittäviä. Kodin varautumisen kannalta häiriötilanteet voivat olla lyhytaikaisia tai pidempiaikaisia sähkökatkoja, veden saatavuuden häiriöitä tai kyseessä voi olla henkilön oma sairastuminen, jolloin ruokatarvikkeiden nouto kaupasta voi estyä. Tulipalo tai muu äkillinen tapahtuma on myös syytä huomioida kodin varautumisessa. Erityisesti pientaloissa puulla lämmitettävät tulisijat, varavoimakoneet, aurinkopaneelit ja kaasulämmittimet antavat varsinkin kylminä vuodenaikoina suojan rakennukselle pakkasen aiheuttamia vaurioita vastaan. Samalla elinolosuhteet pysyvät siedettävällä tasolla, mahdollistaen asumisen. Kodin varautumista häiriötilanteisiin voidaan parantaa erityisellä kotivaralla, johon kuuluvat elintarvikkeet, päivittäistavarat ja lääkkeet. Myös kannelliset vesiastiat, tulentekovälineet, kynttilät, patterit, sähköverkosta riippumaton radio ja taskulamput kuuluvat kotivaraan. 5.4 Toimenpide-ehdotukset kodin turvallisuuden ja varautumisen lisäämiseksi 10. Perheiden tulee varautua häiriötilanteisiin jatkuvasti vaihtuvalla kotivaralla, jolloin tuotteet eivät pääse vanhenemaan. Pelastuslaitos jakaa tietoa kotivarasta ja kodin omatoimisesta varautumisesta mm. omavalvontakirjeiden yhteydessä. 11. Perheitä rohkaistaan osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten hätäensiapukurssi ja arjen turvallisuuskurssi, joita esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja Suomen punainen risti (SPR) järjestää. Kunnat voivat edistää MPK:n ja SPR:n toimintaa varaamalla em. koulutuksiin tiloja kylä- ja muissa vastaavissa tapahtumissa. 12. Kunnat aloittavat toimenpiteet osoitemerkintöjen näkyvyyden selvittämiseksi. Pelastuslaitos, poliisi, ensihoitokeskus ja taksit voivat antaa lausuntoja kunnan osoitemerkintöihin liittyen ja näin tukea kuntia osoitemerkintöjen näkyvyyden parantamisessa. 13. Päijät-Hämeen Kylät ry aloittaa keskustelun kuntien ja kyläyhdistysten kanssa, jotta kylään tai asuinalueelle saadaan perustettua kylän yhteinen talonmies. Yhteinen talonmies voi toimia myös tapahtumien järjestäjänä, kuten alueen turvakävelyn toteuttajana. 14. Kuntien Internet sivuille luodaan ohjeet varautumisesta häiriötilanteisiin esimerkiksi Janakkalan tai Rovaniemen mallin mukaisesti. ja 14

15 6. OPPILAITOKSEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Päijät-Hämeen alueella toimii useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia. Esimerkiksi kuntien sivistystoimet, koulutuskonserni, korkeakoulut ja yksityiset oppilaitokset järjestävät maakunnan alueella opetusta sekä koulutointa, joita erillinen oppilaitosten turvallisuutta käsittelevä työryhmä tarkasteli. Oppilaitoksessa vallitsevaa turvallisuutta ei voi tarkastella vain yhdeltä kannalta. On huomioitava eri toimijoiden vaikutus toisiinsa. Turvallisuutta oppilaitoksessa parannettaessa on huomioitava monet nykyajan piirteet, esimerkiksi kiusaamisen jatkuminen koulun ulkopuolelle sosiaalisessa mediassa. Koulussa saattaa olla oppilaita, jotka häiriökäyttäytymisellään vaikuttavat koko luokkaan. Opettajien nimittelyt ja pahoinpitelyt ovat osa nykypäivää, joihin lasten lisäksi vanhemmat joskus syyllistyvät. 6.1 Oppimisympäristön turvallisuus Oppilaalla ja opetushenkilöstöllä on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. 9 Oppilaitosten iltakäyttöön liittyy riskejä kuten siivoajien yksintyöskentely koulun ovien ollessa avoinna. Myös liikuntatilojen käyttö siten, etteivät ulkopuoliset käyttäjät osaa hälyttää tarvittaessa apua oikeaan osoitteeseen on riski. Siten koulutoiminnassa tulisi huomioida aktiivisemmin kaikki muut toimijat, jotka eivät opetustoimeen osallistu kuten tilojen ulkopuoliset vuokraajat, terveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta ja siivoojat. Turvallisuus on osa hyvinvointia, jota ympäristö tukee. Oppilaitosten osalta on huomioitava turvallinen oppimisympäristö, jota voidaan rakenteellisin keinoin tukea. Oppilaitosten tulisi huomioida opetusministeriön opetus- ja turvallisuustoiminnan haettava erillisrahoitus. Turvallisuusajattelu tulisi istuttaa syvästi ja pysyvästi sisälle oppiaineisiin ja osaksi jokapäiväistä toimintaa. Kouluissa pitäisi tehostaa turvallisuuskasvatusta ja huomioida asia opetussuunnitelmissa. 6.2 Opetushenkilöstön turvallisuus Oppilaiden lisäksi myös opetushenkilöstön asema tulee huomioida, jotta turvallinen oppimisympäristö olisi mahdollista. Opettaja voi joutua oppilaan pahoinpitelemäksi tai esimerkiksi nimittelyn kohteeksi, joka voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Peruskoulussa väkivaltaa olivat opettajat viimeisten 12 kuukauden aikana joko työssään tai työpaikallaan kokenut 13 % vastanneista. Myös muuta epäasiallista kohtelua esiintyy opiskelijoiden ja huoltajien toimesta huomattavan paljon, todetaan vuonna 2013 tehdyssä OAJ:n työbarometrissä. 10 Opetushenkilöstön turvallisuutta voidaan lisätä alueellisen opetustoimen turvallisuustyöryhmän perustamisella. Työryhmässä vertailtavuus ja tiedonsiirto onnistivat, tukien opetushenkilöstön ja sitä kautta myös oppilaiden turvallisuutta. 9 Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa. Seurantaryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:8. 10 OAJ:n työbarometri Tiedote

16 6.3 Oppilaiden turvallisuus Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslaki 628/ ). Päijät-Hämeessä lukuvuoden 2013 aikana on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kiusattu keskimäärin kahdeksaa prosenttia vähintään viikoittain, näistä neljää prosenttia useita kertoja viikossa. 11 Tilastoissa ei ole tapahtunut viimeisten vuosia aikana muutosta, mutta on huomioitava, että koulusurmaajia yhdistää seikka, että he ovat olleet koulukiusattuja. Koulukiusaaminen voi aiheuttaa monia haitallisia oireita kiusatulle, jotka vaikuttavat mahdollisesti koko elämän ajan. 6.4 Toimenpide-ehdotukset oppilaitoksen turvallisuuden lisäämiseksi 15. Poliisi varmistaa koulupoliisin riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupoliisitoiminnasta etukäteen lukukauden osalta. 16. Pelastuslaitos varmistaa koulupalomiehen riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupalomiehen käynneistä sekä Jee Jelppi- ja Nou Hätä-koulutuksista etukäteen lukukauden osalta. 17. Kunnan rakennusvalvonta selvittää koulurakennusten vallitsevan tilanteen suhteessa sisäministeriön julkaisun 40/2009 sivut koulurakennusten turvallisuudesta 12 ja sen sisältämiin suosituksiin (liite 1). 18. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetushenkilöstöllä on turvallisuusohjeistukset, riittävä taso ensiapuun ja alkusammutukseen. Lisäksi haastavan henkilön kohtaamiseen ja väkivaltaisen oppilaan kiinnipitämiseen tai oppilaan otteesta irrottautumiseen tulee olla riittävä koulutustaso. Oppilaitosten henkilöstölle annettavien ohjeiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä. 19. Koska oppilaitoksilla ei ole varaa palkata ulkopuolista kouluttajaa, tulisi joka oppilaitoksessa olla yksi henkilö, joka opettaa muita ja perehdyttää turvallisuusalaan. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat henkilön kouluttamisesta. 20. Kuntien liikuntapalvelut päivittävät hälytyksenteko-ohjeen liikuntatiloihin, joissa on ilta- ja viikonlopputoimintaa. 21. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat, että oppilaitoksissa turvallisuusasiat sisällytetään vuosisuunnitelmiin. Suunnittelun apuna ja toteutuksessa voidaan käyttää vuosikelloa (liite 2). 22. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä huolehtiva, että oppilaitoksille luodaan kriisiviestintäsuunnitelma ja toimiva järjestelmä suunnitelman toteuttamiseen, jota harjoitellaan säännöllisesti. 23. Opetushenkilöstölle päivitetään selkeät toimintaohjeet solvaus-, uhkaus- tai pahoinpitelytilanteita varten. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä yhteistyössä poliisin kanssa huolehtivat toimintaohjeet opetushenkilöstön käyttöön. 11 Kouluterveyskysely, Päijät-Häme. THL. 12 Oppilaitosten turvallisuus 40/ 2009: Sisäministeriö. 16

17 24. Luokkiin asennetaan kartta uloskäynneistä ja alkusammutuskalustosta. Loogisesti oikeinpäin olevista piirustuksesta ilmenee katuosoite, hätänumero ja muut avunsaannin kannalta tarpeelliset tiedot. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä ohjeistavat kouluja asiasta. 25. Oppilaitoksissa otetaan käyttöön ns. turvainfo, joka esitetään aina ennen sellaista tilaisuutta, joissa yleisö ei tiedä uloskäyntejä tai muita turvallisuuteen vaikuttavia asioita kuten toiminta palohälytyksen aikana. Samalla voidaan mainita muita asioita kuten tupakointi tai ohjeet liikuntaesteisille. Turvainfo esitetään esimerkiksi kevätjuhlan aluksi. Liitteessä 3 on esimerkkikuva. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että oppilaitokset ottavat turvainfoesityksen käyttöön. 26. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetustoimi tuo koulussa esille nettiturvallisuuden, josta esimerkkinä on rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) ohje. Samalla nuoret tutustutetaan RIKU:n toimintaan Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä ohjeistavat ja valvovat, että lukuvuosittain oppilaitoksissa järjestetään poistumisharjoitus. 28. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä varmistavat ja tarvittaessa antavat ohjeet miten koulukiusaamisessa toteutetaan nollatoleranssia ja puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. 29. Oppilaitoksissa tulee arvioida hälytysjärjestelmän kuten valohälyttimen, huomiokellon, tietokoneohjelman tai vastaavan järjestelmän luomista sellaisten henkilöiden välille, jotka työskentelevät yksin. Esimerkiksi terveydenhoitajan ja opettajanhuoneen välille asennettaisiin hälytyskello. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä vievät asiaa eteenpäin. 13 Nettiturvallisuus: Rikosuhripäivystyksen ohje. 17

18 7. TYÖPAIKKOJEN JA YRITYSTEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kaikkien maakunnan työnantajien kuten osakeyhtiöiden, osuuskuntien, kuntien, kuntayhtymien, liikelaitosten ja muiden työntekijöitä työllistävien toimijoiden tulee huomioida työpaikkojen ja yritysten turvallisuutta edistävät toimenpiteet tämän suunnitelman sisällöstä. Lisäksi on huomioitava, että jokaisella yrityksen, kunnan tai muun organisaation palveluksessa olevalla työntekijällä on henkilökohtainen vastuu omaan työhönsä ja toimivaltaansa kuuluvien turvallisuusasioiden hoitotasosta, kehittämisestä ja aloitteiden teosta. Tietotekniikan lisääntyminen nuorten käytössä, erityisesti älypuhelinten käyttäjinä, on selvästi havaittavissa. Tietoturvallisuus voi vaarantua tietämättömyyden tai välipitämättömyyden johdosta myös muiden toimijoiden osalta kuten yritysten turvallisuuskäytäntöjen osalta. 7.1 Turvallisuuskulttuuri Työpaikoilla korostuvat tiedot, taidot ja asenteet, joiden merkitys niin työntekijöiden kuin työnantajien osalta turvallisuuden huomioimisessa on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuuskulttuuri ollessaan työpaikoilla osana päivittäistä toimintaa, peilaa usein työhyvinvointia. Myös avoin keskustelukulttuuri esimerkiksi päihteiden käytöstä ja niiden haitoista edesauttaa työhyvinvointia. Poissaolot pitkäksi venyneen illan jälkeen eivät ole yhdenkään etu. Työpaikan päihdeohjelma tulee olla laadittuna, jotta yritys voi esimerkiksi hakea Kansaneläkelaitokselta työterveyshuollon kustannusten palautusta. Päihdeohjelman toteuttaminen parantaa selkeästi yrityksen turvallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta. 7.2 Kyberturvallisuus Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta. 14 Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa sähköisessä muodossa olevaan tietoon voidaan luottaa ja jossa sen toiminta on turvattu, eikä toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa. 15 Yritysten tietojärjestelmien turvallisuus vaikuttaa yrityksen ja samalla kaikkien muiden osallisten tietoturvallisuuteen. Uhattuna voivat olla yksittäisen työntekijän talous tai yksityiset asiat. Tietojärjestelmien väärinkäyttö voi olla taloudellista voittoa tavoittelevien rikollisten toimintaa tai toisen valtion tekemää tiedustelua, joka voi pahimmillaan lamauttaa tietojärjestelmät. 7.3 Työsuojelu Työhön liittyy vaara- ja haittatekijöiden ehkäisyn lisäksi monia muita turvallisuutta koskettavia asioita. Työsuojelu yrityksissä saattaa joissain tapauksissa jäädä varsinaisen päätehtävän varjoon eri perusteiden johdosta. Varsinkin yritysten voimavarat eivät aina riitä turvallisuuden hyvään edistämiseen, vaikka työn tuottavuus voi parantua merkittävästi sijoittamalla työsuojeluun ja -hyvinvointiin. Poissaolojen ja pienten keskeytysten vähentäminen ovat yksi tuottavuutta sekä työhyvinvointia lisääviä asioita. 14 Kyberturvallisuus ja tietoverkkorikokset: Sisäministeriö. 15 Suomen kyberturvallisuusstrategia. 18

19 Työpaikoilla tulee huomioida mm. melu, siisteys ja henkinen kuormittavuus, joita esimerkiksi työpaikkojen turvakävelyillä voidaan selvittää ja tutkia. Turvakävelyissä työntekijät kiertävät työpaikalla ja tutustuvat sovitun aiheen mukaisiin asioihin, esimerkiksi uloskäynteihin. 7.4 Työpaikkojen varautuminen Suomi on turvallinen maa. Normaalioloissa kuitenkin voi ilmetä sellaisia häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Energian merkitys yrityksen toiminnalle ja työpaikkojen turvallisuudelle on yksi merkittävimmistä tekijöistä. 16 Sähkökatkojen johdosta yrityksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin tai käynnissä oleviin prosesseihin voi tulla korvaamattomia menetyksiä. Varautuminen työpaikoilla varmistaa yrityksen tulevaisuuden häiriötilanteiden ilmetessä. Usein varautumistoimet ovat yksinkertaisia, eivätkä ne toiminnallisesti vastaa normaaliolojen tasoa. Varautumistoimenpiteillä yritys saa kuitenkin jatkoaikaa toiminnalleen. 7.5 Toimenpide-ehdotukset yritysten ja työpaikkojen turvallisuuden sekä varautumisen lisäämiseksi 30. Yritykset ja kunnat kartoittavat kyberturvallisuuden uhat toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin kyberturvallisuusuhkien hallitsemiseksi. Kunnan tietotekniikasta vastaava vie asiaan kunnassa eteenpäin. 31. Yritykset arvioivat tarpeensa varautuvat sähkökatkoksiin erillisen varavoimakoneen, varavoima-akkujen (UPS) tai toiminnallisin suojausmenetelmin. 32. Yrittäjäjärjestöt kuten, Päijät-Hämeen yrittäjät, Hämeen kauppakamari ja nuorkauppakamari huomioivat erityisesti pk-sektorin ohjaamisessa: yritysten riskikartoitukset (riskinarvioinnit) ensiavun ja alkusammutuskoulutuksen koulutusaiheissa uuden työntekijän perehdyttämisohjelmiin lisätään turvallisuusasiat osaksi muita aiheita kyberturvallisuus. 16 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

20 8. YLEISTEN ALUEIDEN TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Kunnan tulee kuntalain 1 mukaisesti mm. pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Turvallisuus on osa hyvinvointia, johon kestävä kehitys liittyy. Suunnittelemalla asiat pitkäjänteisesti kuten kaavoittamalla, voidaan edistää hyvinvointia ja turvallisuutta. Turvallisuuden kehittäminen kuuluu kunnan lisäksi kuntalaisille yhteisöille kuten kyläyhdistyksille ja yrityksille. Ihmiset kokevat valaistun ja siistin alueen turvallisempana kuin epäsiistin ja vähäliikenteisen (hiljaisen) alueen, jossa on pimeitä sisennyksiä ja jonka rakennusten ikkunat on rikottu. Häiriöiden ja turvattomuuden tunteen kokeminen riippuu vastaajan sukupuolesta, iästä ja esimerkiksi vuorokauden ajasta. Myös paikka vaikuttaa siihen, mitä pidetään häiritsevänä ja kuinka vakavaksi asia koetaan. 17 Kunnat voivat kiinnittää huomiota esimerkiksi virastojen näkyvyyteen, siten kuin kauppakeskukset tekevät, lisäten kuntalaisten palveluja edistävien paikkojen havaitsemista. Eri toimijoiden taholta myös liikuntapaikkojen kunnossapito ja jalankulkuväylistä huolehtiminen ovat osa yleisten alueiden turvallisuutta, mutta on hyvä huomioida yksittäisen asukkaan toimet asioiden edistämisessä. Jo pelkästään roskaaminen vähentää yleisten alueiden viihtyisyyttä. Yleisten alueiden siisteyteen voi vaikuttaa monilla eri tavoilla. Yksi niistä on Inspisksen kaupunkitalkkarihanke Kylien turvallisuussuunnittelu Asukkaat ja kyläyhdistykset voivat vaikuttaa yleisten alueiden turvallisuuteen. Asuinalueen asukkaat tuntevat alueeseen liittyvät toimet niin turvallisuutta edistävien kuin korjausta vaativien asioiden johdosta. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa -hanke tukee kyliä turvallisuussuunnittelutyössä. Kylien turvallisuutta huomioidessa voidaan asukkaiden toimesta tarkastella asuinaluetta eri vuodenaikoja ja erilaisten ikäryhmien kannalta. Loppukesästä kasvillisuus saattaa aiheuttaa näköesteitä ja talven erityispiirteinä ovat liukkauden ohella pimeys. Kylille suunniteltavissa kyläsuunnitelmissa voidaan huomioida turvallisuuteen liittyviä asioita yhdessä muiden suunnitelman asioiden. Yhteinen näkemys ja sitoutuminen tuottavat parhaan lopputuloksen kyläyhteisön kannalta. 8.2 Yleisötilaisuudet Konserteissa, näytöksissä, urheilukilpailuissa, juhlissa ja markkinoilla eli yleisötilaisuuksina järjestettävissä tapahtumissa järjestäjän ammattitaito vaihtelee. Yleisötilaisuuksien järjestämiseen voivat vaatimuksia asettaa mm. ympäristö-, pelastus- ja poliisiviranomaiset. Yleisötilaisuuksien järjestäjillä tulisi olla korkeampi ammattitaito kuin mitä tilaisuuden turvallisuushenkilöillä on. 3 Tapahtuman järjestäjille suunnattu opas helpottaisi tapahtuman järjestämistä ja samalla lisäisi turvallisuuden osa-alueiden huomioimista viranomaismääräysten täyttämiseksi sekä lisäsi järjestäjien ammattitaitoa vähentäen ylimääräistä työtä. 17 Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 32/2008. Haaste 4/ Kaupunkitalkkarihanke. Inspis/Open Mind ry. 20

21 8.3 Toimenpide-ehdotukset yleisten alueiden turvallisuuden lisäämiseksi 33. Yleisten alueiden siisteyden huolehtimiseen erityisesti kesäajaksi palkataan asuinalueen nuoria yhteistyössä kunnan kanssa. Asukasyhdistys, teollisuusalue ja lähikaupat huomioivat nuorten työllistymisen kesän ajaksi. 34. Kyläyhdistykset huomioivat kyläsuunnitelmissa ja kylien turvallisuuskävelyissä turvallisuusasiat. 19 Kyläyhdistykset järjestävät yhdistettyjä tapahtumia, joissa kylä turvallisuussuunnittelu, -luennot ja -suunnittelu sekä muu tapahtuma yhdistyvät. Poliisin, pelastuslaitoksen tai muun tahon luento ja kalustoesittely yhdistetään kylän muuhun toimintaan tai tapahtumaan. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa toteuttaa toimintaa osaltaan. 35. Oman asuinalueen viihtyvyyden eteen voidaan tehdä talkootyötä erilaisilla tempauksilla. Tienvarsien siivoamisesta voi saada esimerkiksi leirikoulua varten kerättyä varallisuutta. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. 36. Kunnan tekninen lautakunta (katselmustoimikunta tai vastaava) huolehtii, että epäsiisti ja rikkinäinen ympäristö sekä graffitit, tagit ja muut kosmeettiset haitat siistitään mahdollisimman nopeasti. 37. Kunnat huolehtivat omille laavuille, tuville, puistoille ja liikuntapaikoille tarvittavat tiedot avun hälyttämistä varten. 38. Lahti Region luo sivustolleen tapahtumajärjestäjän oppaan. 39. Poliisi huolehtii nykyistä paremmasta näkyvyydestään keskustojen ongelma-alueilla. 19 Asukkaat turvallisuustiedon asiantuntijoina: Rikoksentorjuntaneuvosto. 21

22 9. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUUTAHOITTAIN Tässä luvussa on alaotsikoiden alle kerätty suunnitelman toimenpide-ehdotukset toimijoittain. Toimenpiteiden numerointi vastaa aikaisempien lukujen toimenpide-ehdotuksia. Jotta esitetyt toimenpide-ehdotukset siirtyvät käytäntöön, ovat onnistumisen kriteerit vastuutahojen osalta seuraavat: riittävät henkilöresurssit olemassa ja aikaa on työntekijöiden käytössä, esimerkiksi 2 tuntia viikossa tehtävän hoitoon taloudellinen panostus huomioidaan myös vuosisuunnitelmissa yhteistyöverkostoja käytetään tehokkaasti hyväksi selkeä aikataulu on laadittu on huolehdittu seurannasta ja onnistumisen arvioinnista yhdessä raportoinnin kanssa. 9.1 Kunta 1. Perheiden tulisi huomioida riittävä yhteinen ajankäyttö lasten kanssa. Asioiden yhdessä tekeminen parantaa tietoja, taitoja ja asenteita. Kunta voi auttaa perheitä valmentautumisessa yhteisöllisyyteen esimerkiksi neuvolan tai koulun piirissä. Kunnat laativat tätä varten kuntakohtaisia ohjeita. 6. Kunnat selvittävät esimerkiksi Lusin Kyllikki-mallin toimivuuden omassa toiminnassaan, jolla pyritään vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. 7. Kunnat ylläpitävät ja kehittävät ikäihmisille painottuvaa suunnitelmallista tekemistä, toimintaa, (liikunta) harrastuksia ja sosiaalisia suhteita alkoholin ja yksinäisyyden tilalle.³ 11. Perheitä rohkaistaan osallistumaan erilaisiin koulutuksiin kuten hätäensiapukurssi ja arjen turvallisuuskurssi, joita esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus (MPK) ja Suomen punainen risti (SPR) järjestää. Kunnat voivat edistää erilaisten toimijoiden, kuten MPK:n ja SPR:n toimintaa varaamalla em. koulutuksiin tiloja kylä- ja muissa vastaavissa tapahtumissa. 12. Kunnat aloittavat toimenpiteet osoitemerkintöjen näkyvyyden selvittämiseksi. Pelastuslaitos, poliisi, ensihoitokeskus ja taksit voivat antaa lausuntoja kunnan osoitemerkintöihin liittyen ja näin tukea kuntia osoitemerkintöjen näkyvyyden parantamisessa. 14. Kuntien Internet sivuille luodaan ohjeet varautumisesta häiriötilanteisiin esimerkiksi Janakkalan tai Rovaniemen mallin mukaisesti Yritykset ja kunnat kartoittavat kyberturvallisuuden uhat toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin kyberturvallisuusuhkien hallitsemiseksi. Kunnan tietotekniikasta vastaava vie asiaan kunnassa eteenpäin. 22

23 36. Kunnan tekninen lautakunta (katselmustoimikunta tai vastaava) huolehtii, että epäsiisti ja rikkinäinen ympäristö sekä graffitit, tagit ja muut kosmeettiset haitat siistitään mahdollisimman nopeasti. 37. Kunnat huolehtivat omille laavuille, tuville, puistoille ja liikuntapaikoille tarvittavat tiedot avun hälyttämistä varten Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimet 3. Harrastusten tulisi pysyä tarvittaessa harrastuksina ilman, että harrastajalta edellytetään kilpailuihin osallistumista. Kunnat voivat osoittaa liikuntatilojen vuoroja yleiseen käyttöön. Seurojen tulee huomioida harrastamisen mahdollisuus vailla kilpailutoiminnan edellytystä. 4. Kunnat tukevat harrastustoimintaa esimerkiksi vuokraamalla tiloja suoraan seurojen käyttöön tai huomioimalla asian harrastustilojen vuokrissa niin, että harrastustoiminnan kalleus ei muodostu esteeksi. 5. Kuntien nuorisotilojen tulee olla sellaisissa paikoissa joihin nuoret vaivattomasti pääsevät tai nuorisotilat perustetaan sinne missä nuoret oleskelevat. 20. Kuntien liikuntapalvelut päivittävät hälytyksenteko-ohjeen liikuntatiloihin, joissa on ilta- ja viikonlopputoimintaa Kunnan sivistyslautakunnat tai koulutuksen järjestäjät 15. Poliisi varmistaa koulupoliisin riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupoliisitoiminnasta etukäteen lukukauden osalta. 16. Pelastuslaitos varmistaa koulupalomiehen riittävän edustuksen kouluissa erityisesti tulipalojen sytyttelyä ehkäisevän Tulipysäkkitoiminnan osalta. Koulujen tulisi sopia koulupalomiehen käynneistä sekä Jee Jelppi- ja Nou Hätä-koulutuksista etukäteen lukukauden osalta. 18. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetushenkilöstöllä on turvallisuusohjeistukset, riittävä taso ensiapuun ja alkusammutukseen. Lisäksi haastavan henkilön kohtaamiseen ja väkivaltaisen oppilaan kiinnipitämiseen tai oppilaan otteesta irrottautumiseen tulee olla riittävä koulutustaso. Oppilaitosten henkilöstölle annettavien ohjeiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä. 19. Koska oppilaitoksilla ei ole varaa palkata ulkopuolista kouluttajaa, tulisi joka oppilaitoksessa olla yksi henkilö, joka opettaa muita ja perehdyttää turvallisuusalaan. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat henkilön kouluttamisesta. 21. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä vastaavat, että oppilaitoksissa turvallisuusasiat sisällytetään vuosisuunnitelmiin. Suunnittelun apuna ja toteutuksessa voidaan käyttää vuosikelloa (liite 2). 22. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä huolehtiva, että oppilaitoksille luodaan kriisiviestintäsuunnitelma ja toimiva järjestelmä suunnitelman toteuttamiseen, jota harjoitellaan säännöllisesti. 23. Opetushenkilöstölle päivitetään selkeät toimintaohjeet solvaus-, uhkaus- tai pahoinpitelytilanteita varten. Kun nan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä yhteistyössä poliisin kanssa huolehtivat toimintaohjeet opetushenkilöstön käyttöön. 23

24 24. Luokkiin asennetaan kartta uloskäynneistä ja alkusammutuskalustosta. Loogisesti oikeinpäin olevista piirustuksesta ilmenee katuosoite, hätänumero ja muut avunsaannin kannalta tarpeelliset tiedot. Kunnan sivistyslautakunta ja koulutuksen järjestäjä ohjeistavat kouluja asiasta. 25. Oppilaitoksissa otetaan käyttöön ns. turvainfo, joka esitetään aina ennen sellaista tilaisuutta, joissa yleisö ei tiedä uloskäyntejä tai muita turvallisuuteen vaikuttavia asioita kuten toiminta palohälytyksen aikana. Samalla voidaan mainita muita asioita kuten tupakointi tai ohjeet liikuntaesteisille. Turvainfo esitetään esimerkiksi kevätjuhlan aluksi. Liitteessä 3 on esimerkkikuva. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että oppilaitokset ottavat turvainfoesityksen käyttöön. 26. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että opetustoimi tuo koulussa esille nettiturvallisuuden, josta esimerkkinä on rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) ohje. Samalla nuoret tutustutetaan RIKU:n toimintaan. 27. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä ohjeistavat ja valvovat, että lukuvuosittain oppilaitoksissa järjestetään poistumisharjoitus. 28. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä varmistaa ja tarvittaessa antaa ohjeet miten koulukiusaamisessa toteutetaan nollatoleranssia ja puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen. 29. Oppilaitoksissa tulee arvioida hälytysjärjestelmän kuten valohälyttimen, huomiokellon, tietokoneohjelman tai vastaavan järjestelmän luomista sellaisten henkilöiden välille, jotka työskentelevät yksin. Esimerkiksi terveyden hoitajan ja opettajanhuoneen välille asennettaisiin hälytyskello. Kunnan sivistyslautakunta tai koulutuksen järjestäjä vievät asiaa eteenpäin Kuntien rakennusvalvonnat 17. Kunnan rakennusvalvonta selvittää koulurakennusten vallitsevan tilanteen suhteessa sisäministeriön julkaisun 40/2009 sivut koulurakennusten turvallisuudesta ja sen sisältämiin suosituksiin (liite 1). 9.2 Kylä-/asukasyhdistys 8. Kylä- ja asukasyhdistykset järjestävät avoimet pihat - tapahtumia tai pihakirpputoreja, joiden tarkoitus on tutustuttaa naapurit toisiinsa ja siten luoda turvallisuuden tunnetta. Päijät-Hämeen Kylät ry organisoi toimintaa. 13. Päijät-Hämeen Kylät ry aloittaa keskustelun kuntien ja kyläyhdistysten kanssa, jotta kylään tai asuinalueelle saadaan perustettua kylän yhteinen talonmies. Yhteinen talonmies voi toimia myös tapahtumien järjestäjänä, kuten alueen turvakävelyn toteuttajana. 33. Yleisten alueiden siisteyden huolehtimiseen erityisesti kesäajaksi palkataan asuinalueen nuoria yhteistyössä kunnan kanssa. Asukasyhdistys, teollisuusalue ja lähikaupat huomioivat nuorten työllistymisen kesän ajaksi. 34. Kyläyhdistykset huomioivat kyläsuunnitelmissa ja kylien turvallisuuskävelyissä turvallisuusasiat. Kyläyhdistykset järjestävät yhdistettyjä tapahtumia, joissa kylä turvallisuussuunnittelu, -luennot ja -suunnittelu sekä muu tapah tuma yhdistyvät. Poliisin, pelastuslaitoksen tai muun tahon luento ja kalustoesittely yhdistetään kylän muuhun toimintaan tai tapahtumaan. Päijät-Hämeen Kylät ry edistää asiaa. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa toteuttaa toimintaa osaltaan. 24

LUONNOS 30.6.2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN

LUONNOS 30.6.2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN LUONNOS 30.6.2014 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA ARJEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEEN Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma 2014 MAAKUNTAJOHTAJAN KIRJOITUS 2 3 Yhdentoista kunnan Päijät-Häme sijaitsee Rannikko-Suomen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi. Luento Kurssin järjestelyt Yritysturvallisuuden

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO 3.12.2014 Kaija Lajunen & RiiAa Ala- Luhtala Tunne- ja turvataidot osaamiseksi - hanke Lajunen & Ala- Luhtala 3.12.2014 1 TUNNE- JA TURVATAITOJA

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen.

TerveysInfo. Fungerar brandvarnaren? Palovaroittimen käyttöä ja toimintaa läpikäyvä lehtinen. TerveysInfo Alkusammutustoimet Koulutusvideo alkusammutuksesta, jossa esimerkki ja asiaosuuksin kerrotaan alkusammutuksesta eri sammuttimilla, sekä toimenpiteistä tulipalotilanteissa. Video sisältää mm.

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 Kylätapahtumat, paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ KOULUN KEHITTÄMINEN LAPSEN KASVUA TUKEVIEN ERILAISTEN PALVELUJEN YHTEISÖNÄ STRATEGINEN AJATTELU JA YHTEINEN NÄKEMYS Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 19.11.2015 Ikääntyminen Urbanisoituminen Myrskyt,

Lisätiedot