Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö"

Taisto Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

2 Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä toteutetaan aluetasolla, ei ole mitään lisäarvoa lajistotutkimuksen tai -seurannan kannalta muutokset lajistossa muutamien vuosien tai jopa vuosikymmenten jaksolla riippuvat lähes pelkästään 1. metsikkötason käsittelystä 2. paikalla olevasta lajistosta

3 mahdolliset maisematason vaikutukset lajistoon alkavat näkyä vasta vuosikymmenten kuluessa tiettyjen käsittelyjen (metsikkötason) lajistovaikutusten seuranta muutamien vuosien tähtäimellä voi myös olla kiinnostavaa jos 1. toteutettavat käsittelyt poikkeavat selvästi aiemmissa koejärjestelyissä jo toteutetuista 2. tai talousmetsissä muutenkin tarjolla olevista käsittelyistä

4 Lajistoseurannan edellytykset jos lajistovaikutuksia halutaan seurata pitkällä aikavälillä, olisi tärkeää (välttämätöntä) kerätä riittävä aineisto lähtötilanteesta ennen käsittelyjä tarvitaan riittävä otos metsiköitä (esim. ensimmäisenä päätehakattavia), joista pitäisi selvittää onko lajisto tavanomaista Etelä-Suomen talousmetsissä esiintyvää lajistoa vai jo lähtötilanteessa poikkeavaa tämän toteamiseksi on käytettävissä vertailuaineistoja muualta Etelä-Suomesta

5 lajistovaikutusten selvittämisen ja seurannan kannalta olisi hyödyllistä, jos tutkimusalueita olisi vähintään kaksi, toinen läntisessä Etelä-Suomessa ja toinen Itä- Suomessa (Pohjois-Karjala, Kainuu) alueilla on jo lähtötilanteessa selviä eroja lajistossa lajiston vaste (esim. uhanalaisten runsastuminen) käsittelyihin voi olla lyhyelläkin tähtäimellä erilainen alueiden pitäisi olla tavanomaista talousmetsää ja mahdollisimman samankaltaisia keskenään

6 Metsänkäsittelyn vaikutukset lajistoon vaihtoehtoiset tutkimusstrategiat prospektiivinen kokeellinen tutkimus vs. retrospektiivinen havaintotutkimus sekä metsäntutkimuksessa että ekologisessa tutkimuksessa käytetty molempia lähestymistapoja kokeellinen tutkimus metsänkäsittelyn vaikutuksista monimuotoisuuteen on melko uutta Suomessa MONTA-hanke (1995 ), RETREE (1998 ), Pohjois-Karjalan polttokoesarja (1999 ), Evon polttokoesarja (2000 ) Pohjois-Amerikassa useita isoja koejärjestelyjä

7 esimerkki retrospektiivisestä havaintotutkimuksesta miten metsien käsittelyn ero laajoilla alueilla on vaikuttanut lajistoon 50-vuoden ajanjaksolla?

8 Kokemuksia lajistohankkeesta "Talousmetsien luonnonhoidon merkitys metsälajiston monimuotoisuudelle" , tavoitteet: kehittää metsikkötason lajiston selvittämiseen ja seurantaan sopivia menetelmiä kolmelle lajiryhmälle: epifyyttijäkälät, käävät ja kovakuoriaiset selvittää talousmetsien arvokkaiden elinympäristöjen sekä säästöpuuston merkitystä lajistolle selvittää, miten puuston rakenne ja kohteen alueellinen sijainti vaikuttavat lajistoon käynnistää (mahdollistaa) pitkän aikavälin seuranta rahoitus: MMM ( ), YM ( , epifyyttijäkälät), EU ( ), Metla

9 Kerätyt aineistot metodologisia inventointeja 2002 metsälakipurot ja verrokkitalousmetsät 2003 säästöpuuhakkuut 2004 metsälakikalliot 2005 metsälakilehdot ja suojeluohjelman lehdot 2005 luonnonarvokauppa- ja lehtoverkosto-hankkeiden kohteet 2005 yhteensä n. 450 kohdetta

10 Hankkeessa inventoituja erityyppisiä metsiä metsälakipuronvarret 70 vanhat metsät (SYKE) 20 varttuneet talousmetsät 70 säästöpuuhakkuut 140

11 Hankkeessa inventoituja erityyppisiä metsiä metsälakilehdot 40 metsälakikalliot 70 lehtojensuojeluohjelman lehdot 16

12 Puuston mittaus ja lajistoinventoinnit 20 x 100 m koeala elävä ja kuollut puusto, hakkuukannot epifyyttiset makrojäkälät koealalta + indikaattorilajit koko kuviolta käävät koealalta + järeiden ( 15 cm) kuolleiden puiden lajisto koko kuviolta kovakuoriaiset: 5 ikkuna- ja 5 runkoikkunapyydystä ( x ja ) joka toisella kohteella x 100 m x x 20 m x x

13 Yhdistetyn aineiston koko noin Kovakuoriaiset Käävät Epifyyttijäkälät Yksilömäärä/ havaintomäärä 320,000 25,500 33,000 Lajimäärä

14 Keskimääräiset kustannukset Tunnistus, /yksilö Kokonaiskustannukset, /yksilö Kokonaiskustannukset /paikka Kovakuoriaiset Käävät Epifyyttijäkälät

15 Millaiset resurssit lajistoseuranta vaatii? Riippuu tietysti täysin asetetuista tavoitteista: seurattavien alueitten, käsittelyjen ja toistojen määrä koko lajisto vai ainoastaan esim. uhanalaiset tai indikaattorilajit? kuinka monta eri lajiryhmää? mitkä lajiryhmät? (putkilokasvit, linnut, käävät, kovakuoriaiset, epifyyttijäkälät, epiksyylisammalet jne.) kuinka usein näytteenotto halutaan toistaa? lyhyen vai vain keskipitkän-pitkän aikavälin vaikutukset?

16 karkea suuruusluokka-arvio joka tapauksessa: yhden lajiryhmän inventointi, tulosten laskenta ja raportointi vaatii yhden ko. lajiryhmään erikoistuneen henkilön (jatko-opiskelijan) koko vuoden työpanoksen palkka + sivukulut noin /v matka- ja tarvikekulut, avustavan henkilökunnan matkakulut noin /v esim. neljän vuoden jakso siten kaksi lajiryhmää , kolme jne. käytännössä mahdollista ainoastaan ulkopuolisen rahoituksen turvin

17 tarkka harkinta ja realismi tarpeen koejärjestely ei välttämättä tuota nopeasti oleellisesti uudenlaista tietoa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kyse on lähinnä lyhyen aikavälin metsikkötason vaikutuksista onko massiivinen koejärjestely tehokkain tapa selvittää käsittelyjen vaikutuksia lajistoon? vai olisiko tehokkaampaa mallitus, joka perustuu olemassa olevaan tietoon puuston rakenteen sekä maiseman rakenteen ja lajiston välisistä suhteista sekä sellaisen lisätiedon, joka on mallituksen kannalta kriittistä, keräämiseen sopivien koejärjestelyjen ja havaintoaineistojen avulla

Samankaltaiset tiedostot

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen