MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä

Transkriptio

1 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset asiantuntijat Kotkasta, Lappeenrannasta, Helsingistä, Jyväskylästä ja Turusta. SYY YHTEISTYÖTAPAAMISEEN MaMuPaja -hanke tuottaa valtakunnallisesti työpajojen valmentajille suunnatun opaskirjan maahanmuuttajien valmennuksesta. Opaskirjaan kaivataan vielä maahanmuuttajataustaisten näkökulmia vahvistamaan valmennuksen parempaa toimivuutta käytännössä. Jokainen osallistuja pääsee vaikuttamaan. TAVOITTEET: KESKUSTELUJA JA TUOTOKSIA Tapaamisen aikana keskustellaan ja tuotetaan kannanottoja hyvästä maahanmuuttajataustaisten ohjauksesta, valmennuksesta ja monikulttuurisen yhteiskuntamme toimivuudesta. OHJELMA JA AIKATAULU Klo 10 12: Osallistujien, Työpajayhdistyksen ja MaMuPaja hankkeen esittely sekä ensimmäiset yhteiset keskustelut ja kannanotot teemoista: maahanmuuttajan sopeutuminen yhteiskuntaamme ja suomen kielen vahvistaminen. Klo : yhteiset keskustelut ja kannanotot teemoista: vuorovaikutus ja työelämän pelisäännöt. Klo : keskustelujen yhteenveto. MUISTIINPANOT Milloin maahanmuuttaja lakkaan olemasta maahanmuuttaja? Ei yksinkertaista vastausta. Riippuu myös siitä, kuinka yhteiskunta hyväksyy (nimi, ihonväri). Ei välttämättä halua olla elämänsä loppuun asti maahanmuuttaja. Riippuu myös maahanmuuttajasta (miten sujunut kotiutuminen, kielen oppiminen, kontaktit) Yksilökohtainen tilanne. En tiedä vielä, mutta haluaisin tietää. Ei koskaan, eikä tarvitsekaan (ylpeys omasta taustasta, saa olla oma itsensä) Kahden identiteetin yhdistyminen. Identiteetin ja kulttuurin säilyttäminen (valitsee hyvän molemmista kulttuureista). Itse ei ajattele tai välitä katsotaanko maahanmuuttajaksi vai ei? Opiskelu, työ voi vaikuttaa siihen, kokeeko henkilö maahanmuuttajuuden tärkeäksi identiteetilleen.

2 Ei lakkaa, mutta jos halutaan uus-suomalaisia, niin on tärkeää yhteiskuntaan hyväksyminen ja varsinkin lapsille tämä on ehkäpä vieläkin tärkeämpää. KIELEN OPPIMINEN Mitkä asiat estävät suomen kielen oppimista? Laiskuus (häiriöt luokassa). Motivaation puute. Ei osaa atk:ta tai käyttää internetiä eikä pääse kurssille. Ikä ja huono terveys. Tyhmyys (oppimisvaikeus) Oppimismenetelmät (pätkäkurssit). Sosiaalielämän puute (suomessa > kieltä ei käytetä). Kielen vieraisuus (erilaisuus, vaikea kieli). Yksinäisyys. Eri kielellä materiaalit (kuin lähtömaa). Opettajien puutteet (lähtömaan kielen). Mitkä asiat edistävät suomen kielen oppimista? Kielikurssit mutta ongelmana voi olla opettajan asenne. Jos kielen oppiminen kiinnostaa, niin oppii paremmin. Oma motivaatio. TV, radio, internet, lehdet. Kielen kuunteleminen, puhuminen ja lukeminen. (lyhyen kyselyn jälkeen osallistujat olivat sitä mieltä, että puhuminen on kaikkein tärkeintä). Suomalaiset ystävät, verkosto. Lapsien hoitaminen (esim. lastentarhassa) ja jopa koiran ulkoilutus koska silloin suomalaiset yleensä pysähtyvät juttelemaan. Työ, työharjoittelu, vapaaehtoistyö, työpajat (joissa oppii työkieltä, terminologiaa ja saa kielikylpyä työyhteisön kautta ja kahvitauoilla). Perhesuhteet (jos oma puoliso on suomenkielinen). Toisen vieraan kielen osaaminen (auttaa kielen opiskelun prosessin ymmärtämisessä). Sanakirjat, kielikurssit netissä. Muu opiskelu suomen kielellä. Harrastukset. Oma äidinkieli. Pari kielikurssia antaa jo hyvän pohjan. Iso ryhmäkoko ei välttämättä ole hyvä kielen opiskelussa. SOPEUTUMINEN Mitkä asiat estävät maahanmuuttajan sopeutumista? Henkilön kansalaisuus. Kaiken nollasta aloittaminen ja uudelleen kykynsä näyttäminen. Ikä (nuorilla helpompi sopeutua)

3 Huono kielitaito (työnhaku vaatii sujuvaa kielen osaamista). Kulttuuri (esim. työnantajalla voi olla asenneongelma erilaista pukeutumistyyliä kohtaan). Negatiivinen asenne maahanmuuttajia kohtaan. Erilainen käyttäytyminen (pieni ero voi näyttää isolta). Erilaiset tavat. Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan. Uskonto (ei pelkkä tilan järjestämisen kysymys).- Koulutus (sen puute tai ylikouluttautuminen) ja sen vaikutus työn saantiin. Työttömyys (maahanmuuttaja jää yksin). Kantaväestön negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Huono terveys. Mitkä asiat edistävät maahanmuuttajan sopeutumista? Kielen opiskelu ja sen vaikutus ammatilliseen koulutukseen pääsemiseen. Kielen opiskelun mahdollisuus. Motivaatio kielen opiskeluun. Ystävät ja työtoverit sekä muut sosiaaliset verkostot. Ennakkoluulottomuus. Työpaikan tai työharjoittelupaikan saaminen (siitä saa tekemistä, verkostoa ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta). Opiskelupaikka. Tasa-arvo. Tiedottaminen palveluista ja tietoa yhteiskunnan säännöistä (saatavuus). Perhe (jos tullut maahan yksin niin vaikeaa). Tietoisuus omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Verkosto. Työpajatoiminta. Oma positiivinen asenne ja aktiivisuus. Vapaaehtoistyöt. Itsevarmuus ja itseluottamus. Sosiaalinen media (väline, tiedonhaku, viranomaiset jne.). VUOROVAIKUTUS Miten ratkaista vuorovaikutusongelmat? Pitää säilyttää avoimuus. Positiivinen palaute motivoi. Maahanmuuttajan oma aloitteen tekeminen on myös tärkeää. Erilaisuuden hyväksyntä, tasa-arvo, hyvät tavat. Oman tarinan kertominen (antaa parempaa ymmärrystä toisesta). Luonteva vuorovaikutus, small-talk, dialogi ja uusista asioista keskusteleminen. Uskallus kysyä. Ihmisen perheen vaikutus vuorovaikutustapoihin on hyvä pitää mielessä. Tervehtiminen auttaa aina. Vanhemman kunnioitus. Ajan varaaminen vuorovaikutukselle.

4 Palveluammatissa palvelu. Hyvä käyttäytyminen. Kyky pyytää ja nataa apua. HAASTE 1: AIKA Maahanmuuttajataustaisella on vaikeuksia oppia toimimaan suomalaisen työelämän normaalien työaikasääntöjen mukaan. Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisut: Katsotaan läpi työsopimus ja puhutaan siitä, että palkka riippuu hänen työajasta. Korvataan tunnit ( jälki-istunto ). Annetaan bussi-aikataulu ja kartta. Ostetaan hänelle herätyskello, soitetaan aamulla. Pyydetään ilmoittamaan myöhästymisestä ja sen syistä. Palkitaan, jos tulee ajoissa töihin. Annetaan koeaika. Jos myöhästyy vieläkin, niin annetaan potkut. HAASTE 1: Nainen valmentajana / esimiehenä Maahanmuuttajavalmennettavalle, joka ei aiemmin ole tottunut lähtömaassaan, eikä suostu ottamaan vastaan ohjeita. Mitä pitäisi tehdä? Ratkaisut: Ei ole mitään yksinkertaisia vastauksia. Puhumalla valmennettavan historiasta, koulutuksesta, nykypäivän tilanteesta suomessa, naisen ja miehen asemasta ja tasa-arvosta, ja jopa mainitsemalla naispresidenttimme. Pitää puhua paljon siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä. Yksi mahdollisuus olisi laittaa samantaustaiset keskustelemaan asiasta keskenään. Ehkä ne, jotka ovat olleet suomessa jo pidempään saavat uudet maahanmuuttajataustaiset valmennettavat ymmärtämään tilanteen paremmin (asian hyväksyneet vs. hyväksymättömät). Ensi hyväksyminen ja keskustelu siitä miten voidaan edetä asiassa. Tarvitaan paljon puhumista. Henkilön kouluttaminen, jotta hän ymmärtäisi paremmin miten suomen yhteiskunnassa on päädytty toimimaan käytännössä. Huomioitava asia ja keskustelijoiden sukupuoli. Tästä asiasta tiedottaminen ja yleinen keskustelu ovat myös erittäin tärkeää. YHTEISTYÖ JA YMMÄRTÄMINEN Mikä on tärkeintä yhteistyön ja ymmärtämisen parantamiseksi maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä? Suvaitsevaisuus (molemminpuolinen), hyväksyy erilaisuuden (lähtökohtana). Lisää kohtaamismahdollisuuksia (jokin klubi), jossa maahanmuuttajat ja suomalaiset voivat kohdata. Tiedon lisääminen (esim. joku tietopankki suomalaisista ja maahanmuuttajista). Kukaan ei ole täydellinen. Dialogi ja keskustelu. Kulttuurien kohtaaminen.

5 Kärsivällisyys (esim. toisen heikomman kielitaidon suhteen). Avoimuus. Yhteiset harrastukset ja yhdessä tekeminen. Helsingissä Ystävällisin terveisin, Petri Puroaho / Projektipäällikkö MaMuPaja - Maahanmuuttajatyö Työpajoilla -hanke (RAY tukee ) Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki puh ja ja