TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

Transkriptio

1 TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski

2 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit ym.) vaikuttavat toteutuessaan monin tavoin sijaintialueensa ja laajemminkin koko vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Vaikutusalue voi ulottua koko Suomeen ja myös sen rajojen ulkopuolelle. Tässä työssä ei tarkastella Suomen ulkopuolelle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia. Rakentamishankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin, välituotepanosten tuotannon ja sen kerrannaisvaikutusten aiheuttamiin työllisyysvaikutuksiin sekä tulojen kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvun työllisyysvaikutuksiin. Hankkeet työllistävät paitsi suoraan myös välillisesti työntekijöitä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. koneet ja laiteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto- ja muut palvelut. Välituotteiden tuotannossa tarvitaan edelleen muiden alojen välituotteita, joiden valmistaminen työllistää väkeä. Lisäksi hankkeiden välittömästi ja välillisesti työllistämät henkilöt saavat työtuloja, joista he käyttävät osan tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Tämä kulutuksen lisäys kanavoituu lisäkysynnäksi tavaroita ja palveluita tuottaville yrityksille ja heijastuu edelleen työllisyyteen. Tämän ketjun kautta syntyviä työllisyysvaikutuksia kutsutaan välillisiksi vaikutuksiksi. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaisvaikutuksesta vaihtelee toimialoittain. Työllisyysvaikutusten kohdentuminen vaihtelee myös alueellisesti. Tietylle alueelle kohdistuvaan osuuteen vaikuttavat alueen osaamisen ja palveluiden suhde hankkeen synnyttämään tarpeeseen. Työllisyysvaikutuksia voidaan periaatteessa arvioida useilla erityyppisillä menetelmillä. Kaikkiin menetelmiin liittyy epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi työllisyyteen ja edelleen aluetalouteen kohdistuvien vaikutusten ennakointi vuosiksi eteenpäin on mahdollista vain suuruusluokan tasolla. Merkittäville rakentamishankkeille on tyypillistä, että huomattava osa taloudellisista vaikutuksista toteutuu välillisesti ja epäsuorasti. Alueellisten vaikutusten näkökulmasta keskeinen piirre taas on, että huomattava osa vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle. Kaikkien tutkimusmenetelmien ongelmana on, että nimenomaan epäsuorien ja välillisten vaikutusten sekä alueellisten vuotojen arviointiin liittyy epävarmuutta. Yhteiskunta ja sen taloudelliset rakenteet muuttuvat niin paljon, ettei jälkikäteenkään pystytä koskaan tarkalleen määrittelemään, mitä kaikkea jokin investointi on saanut aikaan. Vaikutukset hukkuvat yleensä suurempien muutosten alle. Varauksista huolimatta panos-tuotos -mallia käyttäen saadaan suuruusluokan tasolla luotettavia arvioita rakentamishankkeiden työllisyysvaikutuksista. 1

3 2 LASKENTAMALLIN KUVAUS Työllisyysvaikutusten laskenta perustuu Metsähallitus Laatumaan arvioon yhden voimalan toteuttamisen valmistelu-, asennus- ja käyttövaiheen rahallisista panostuksista sekä panos-tuotos -menetelmään Tilastokeskuksen uusimmilla (2011) työpanoskertoimilla. Laskennassa eivät ole mukana voimalan ja sen komponenttien valmistuskustannukset, eivätkä siten myöskään tästä aiheutuvat työllisyysvaikutukset, jotka kohdistuvat usein pääosin ulkomaille. Asennusvaiheen eli rakentamisvaiheen oletetaan kestävän vuoden ajan ja käyttövaiheen eli toimintavaiheen 20 vuoden ajan. Voimalan keskikoko on 2,5 MW. Yhden voimalan euromääräiset panostukset eri vaiheissaan ovat: - Valmisteluvaihe Asennusvaihe Käyttövaihe Valmisteluvaiheen työllisyysvaikutuksissa on rahallisten panostusten lisäksi otettu huomioon tuulivoiman yleisessä hankekehityksessä työllistyvät henkilöt sekä se, että vain noin puolet hankkeista etenee toteutusvaiheeseen saakka. Valmisteluvaiheen panos-tuotoskertoimena on teknisten palvelujen kerroin ja käyttövaiheen kertoimena koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. Asennusvaiheen työllistävyyttä laskettaessa panos-tuotos -kertoimet ovat seuraavat: maanrakennus- ja perustustöiden osalta rakentamisen kerroin, sähköaseman ja sähköverkon rakentamisen osalta sähkölaitteiden valmistuksen kerroin, voimaloiden pystytyksen ja käyttöönoton osalta koneiden ja laitteiden asennuksen, korjauksen ja huollon kerroin sekä kuljetusten osalta maaliikenteen kerroin. Laskentamallissa käytetyt asennusvaiheen työvaiheet ovat: - Maanmittaus, geodeettiset tutkimukset - Alueraivaukset - Tiet ja kentät sekä kuljetusreitit - Välivarastointialueet - Perustukset (maansiirto, kaivuutyöt, raudoitukset, betonityöt ja viimeistely) - Korotettu torni (hybridi/ristikko/harus) - Sähköasema, sähköinfra,sähköliitännät ja Telecom - Työmaajärjestelyt - Kuljetukset ja siirrot - Esikasaukset ja nostojen valmistelut - Alueen kunnossapito ja vartiointi - Nostot ja asennukset - Kytkennät ja liitokset - Viimeistelytyöt - Alkutestaukset ja järjestelmätestit - Luovutustestit ja takuuajot - Ensihuolto - Mahdolliset retrofitit ja korjaukset 2

4 3 TULOKSET Valmisteluvaiheessa työllisyysvaikutuksia aiheutuu hankekehityksestä ja voimaloiden suunnittelusta, maankäytön suunnittelu- ja kaavoitustöistä, erilaisista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämistä selvityksistä yms. toiminnan käynnistämiseen tarvittavasta toimista. Valmisteluvaiheen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset yhteensä yhden voimalan osalta ovat yhden henkilön suurusluokkaa. Asennusvaiheen työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan niitä töitä ja tuotantoa, jotka tarvitaan voimaloiden käyttöön ottamiseksi. Välittömiä työllisyysvaikutuksia ovat valmistamisessa ja rakentamisessa syntyvät työpaikat. Välillisiä työllisyysvaikutuksia aiheutuu välittömien työpaikkojen vuoksi muilla toimialoilla kuten rakennustyömaalle materiaaleja kuljettavissa ja palveluja tarjoavissa yrityksissä syntyvistä työpaikoista. Asennusvaiheessa yksi voimala työllistää välittömästi ja välillisesti noin 10 henkilöä. Käyttövaiheessa voimalat tarvitsevat huoltoa ja kunnossapitoa, samoin mm. siirtojohdot ja tiet. Käyttö ja voimaloiden ajaminen työllistää lisäksi myös hallinnointia, sähkönmyyntiä jne. Välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat mm. kuljetuksiin ja huoltohenkilökunnan tarvitsemiin majoitus- ym. palveluihin. Käyttövaiheen voimalakohtaiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset yhteensä ovat vuositasolla yhden ja koko käyttöajalla 25 henkilön suuruusluokkaa. Huolto- ja kunnossapitotyö ei ole jatkuvasti kokopäiväistä, mutta sen rinnalla voi tehdä esimerkiksi muita sähköhuoltotöitä. Elinkaarensa eri vaiheissa yhden voimalan työllisyysvaikutus on koko käyttöajalla 35 henkilön suuruusluokkaa (taulukko 1). Suomen Tuulivoimayhdistyksen arvion mukainen todennäköinen vuoden 2020 tuulivoimakapasiteetti MW merkitsee jo olemassa olevien voimaloiden käytön sekä uusien voimaloiden valmistelun, asentamisen ja käytön myötä suuruusluokaltaan henkilön työllisyysvaikutusta (taulukko 2 ja kuva 1). Vuosittainen työllisyysvaikutus tuulivoiman parissa työskentelystä (olemassa olevat ja kunakin vuonna rakennettavat uudet voimalat) aikavälillä on henkilöä. Taulukko 1. Yhden voimalan työllisyysvaikutus koko käyttöajalla. Laskennassa eivät ole mukana voimalan ja sen komponenttien valmistuskustannukset, eivätkä siten myöskään tästä aiheutuvat työllisyysvaikutukset. Työllisyysvaikutus Välitön Välillinen Yhteensä Yhteensä Valmistelu Asennus Käyttö

5 On kuitenkin pidettävä mielessä, että kyseessä on suhteellisen kaavamaiseen laskentaan perustuva arvio. Todellisuudessa työllistyvien henkilöiden määrään tulevat vaikuttamaan monet eri seikat urakkatarjousten sisällöstä lähtien. Tämän vuoksi Suomen Tuulivoimayhdistys on tehnyt arvion myös voimalamäärän minimi- ja maksimikehityksestä. Minimikehityksen mukaan vuosittainen työllisyysvaikutus vuosina on henkilöä ja maksimikehityksen mukaan henkilöä. Taulukko 2. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja työllisyysvaikutus vuosittain eri toteutumisvaihtoehdoissa Vuosittain rakennetaan (kpl voimaloita) Minimi Todennäköinen Maksimi Voimaloiden kumulatiivinen kappalemäärä vuoden lopussa Minimi Todennäköinen Maksimi Työllisyysvaikutus (henkilöä) Minimi - välitön välillinen yhteensä Todennäköinen - välitön välillinen yhteensä Maksimi - välitön välillinen yhteensä Mikäli tuulivoimarakentamisen ajatellaan loppuvan vuonna 2020 kapasiteetin MW tultua täyteen, hankekehityksen työpanos alkaa laskea jo vuoden 2017 jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että vuosittain jää työllistymättä noin 200 henkilöä. Jos tuulivoimarakentamista jatketaan vuoteen 2030 ja tavoitteeksi asetetaan suhteellisen maltillisesti MW ja noin tulivoimalaa, vuosittainen rakentaminen voimaloiden määränä vähenee noin puoleen nykyisestä, mutta olemassa olevien voimaloiden määrän kasvaessa huolto- ja kunnossapitotyöt lisääntyvät. Tämä merkitsee sitä, että työllisyysvaikutus vuonna 2030 on samalla tasolla kuin vuonna Jos tavoitteeksi asetetaan MW ja voimalaa, ne työllistävät vuonna 2030 suuruusluokkaa henkilöä. 4

6 Henkilöä Minimi Todennäköinen Maksimi Kuva 1. Tuulivoimaloiden työllisyysvaikutus eri vaihtoehdoissa. 5