Pekka Harju-Autti Ylitarkastaja Ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Life+ infopäivä Pekka Harju-Autti Ylitarkastaja Ympäristöministeriö

2 LIFE+ OHJELMA Ympäristöalan rahoitusväline Life on Euroopan Unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteisön ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä, tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita. Life-hankkeet edustavat suurimpia kansallisia ympäristöhankkeita. Hankkeen kokonaiskustannukset vaihtelevat yl. välillä 1-8 M (keskiarvo n. 2 M. Ei ala/ylärajaa) 2011 LIFE+ Esitys - Osa 1 2 2

3 LIFE+ LUKUINA Ohjelmakausi: Budjetti: yli 2 miljardia Vuoden 2011 budjetti: 267 milj. Budjetin jakautuminen 78% hankerahoitusta, josta 50% Luonto ja Biologinen monimuotoisuus 15% tavoite kansainvälisille hankkeille 2011 LIFE+ Esitys - Osa 1 3 3

4 EU Life project database: Finland Since the launch of the LIFE programme in 1992, a total of 127 projects were financed in Finland. These projects represented a total investment of 208 million, of which 92 million was contributed by the European Union. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 2. Life Suomessa Tähän mennessä Suomi on pärjännyt hyvin. Olemme saaneet kotiutettua indikatiiviset maa-allokaatiomme. Hakemusten laatu kuitenkin ratkaisee: Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Life+ -hankkeiden ominaispiirteitä kestoaika 2 5 vuotta (keskimäärin 4 vuotta) yleensä mukana 2 6 kumppania, mutta periaatteessa yksikin riittää tai enemmänkin saa olla jos tarvetta. EI tarvita kv. kumppanuutta. Kumppanit usein monipuolisia konsortioita (kuntia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kuntia, ELYjä...) projektiin osallistuvien tahojen läheinen kontakti sekä yhdessä toimiminen. EU:n puolesta tarjotaan projekteihin ohjausta, jolla varmistetaan projektin tavoitteisiin pääsy

7 Life+ rahoituksen ominaispiirteitä (2) hakemukset toimitetaan sähköisesti (eproposal) joustavahko hakemusten käsittely (pienehköissä virheissä korjaus tapahtuu sähköpostitse komission pyynnöstä) Lifessä vaadittu raportointi on selvästi yksinkertaisempaa kuin esim. rakenne- ja sosiaalirahastoissa. Life-hankkeiden hyväksymisprosentti on varsin korkea, 30-40% huomattavasti parempi kuin esimerkiksi tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa kansallinen rahoitus: yhteistyö muiden rahoittajien kanssa

8 Proposals submitted per Member State Information and communication Environmental policy and governance Nature and biodiversity Isot erot maiden välillä niin hakemusten määrässä kuin rahoituksessa 20 0 IT ES GR PT DE FI FR BE BG UK SI S RO AU NL CY PL SK HU MT EE LV CZ DK IRL LT LU Huom: hakemusten määrät ovat kasvussa!

9 KOLME OSA-ALUETTA LIFE+ Luonto ja Biologinen monimuotoisuus LIFE+ Ympäristöpolitiikka ja -hallinto LIFE+ Tiedotus ja viestintä LIFE+ Esitys - Osa

10 LIFE+ LUONTO JA BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS Tavoitteena EU:n luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön toteuttaminen. Hankkeen tulee olla JOKO LIFE+ luonto TAI LIFE+ Biologinen monimuotoisuus 2011 LIFE+ Esitys - Osa 1 10

11 LIFE+ YMPÄRISTÖ Tavoite: EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön soveltaminen, päivittäminen ja kehittäminen. Menettelytapa: Tulee olla demonstraatio ja/tai innovaatio. Pääpaino: Tutkimuksen ja kehitystyön tulosten ja niiden laajamittaisen soveltaminen yhdistäminen sekä yleisesti sovellettavissa olevien innovatiivisten ratkaisujen edistäminen. Suomessa Life Ympäristö-rahaa on saanut 70 hanketta LIFE+ Esitys - Osa

12 LIFE+ YMPÄRISTÖ Suomen hankejakauma: 2011 LIFE+ Esitys - Osa 1 12

13 LIFE+ TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Tavoite: Viestintä ja tiedotuskampanjat sekä toimenpiteet, jotka liittyvät eurooppalaisen ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön soveltamiseen, päivittämiseen ja kehittämiseen. Sisältää myös: Tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat sekä koulutustapahtumat metsäpalojen ehkäisemiseksi. Tunnusmerkki: Selkeästi rajattuun ympäristöongelmaan kohdistuva viestinnän ja tietoisuuden lisäämisen. Oleellista on arvioida hankkeen vaikutusta kohderyhmään ja ympäristön tilan paranemiseen. EI tarvitse olla innovaatio- tai demonstraatiohanke LIFE+ Esitys - Osa

14 LIFE+ TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Suositeltavia teemoja Nat and bd Luonnon monimuotoisuus, erityisesti Natura 2000 alueilla Natura-alueiden hoidon koulutus ja tietotaidon lisääminen ja tiedon vaihto Ekosysteemipalvelukonseptin selventäminen EU:n eri rahoitusmuotojen käytön edistäminen ja neuvonta (Luonnon)varojen kestäväkäyttö (esim. kestävä kulutus ja tuotanto) Ilmaston muutoksen vaikutukset Metsät ja ilmastonmuutos Aiempien LIFE hankkeiden tulosten koostaminen ja levittäminen Meristrategiadirektiivi Maaperän monimuotoisuus, sen ekologiset merkitykset ja kestävä maankäyttö Ympäristömelu Parhaiden käytäntöjen laaja-alainen ja kohdennettu levittäminen 2011 LIFE+ Esitys - Osa 2a 14

15 ONKO LIFE+ OIKEA OHJELMA SINULLE? Kolme tarkoin määrättyä ohjelma-aluetta Juurelta huipulle -rahoitusväline EU-lisäarvo Maksuaikataulu: Yksi, kaksi tai kolme ennakkomaksua ja yksi loppumaksu Toimet vain EU:n alueella (kaksi poikkeusta) EU:ssa rekisteröidyt julkisyhteisöt tai yksityiset toimijat Kumppanit eivät välttämättömiä, mutta suositeltavia jos kumppanuus tuo lisäarvoa hankkeelle LIFE+ Esitys - Osa 1 15

16 MUUT OHJELMAT, JOTKA VOIVAT SOVELTUA PAREMMIN (1) EU Maatalousrahasto - European Agricultural Fund for Rural Development Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Ympäristö- ja kestävän kehityksen ministeriö EU Aluerahasto- European Regional Development Fund Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), ELY-keskukset Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma - Competitiveness and Innovation Framework Programme (CIP) CIP Eco-Innovation: Pilotti- ja markkinatoistoprojektit Keskittyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin; LIFE+ keskittyy julkisiin toimijoihin LIFE+ Esitys - Osa 1 16

17 MUUT OHJELMAT, JOTKA VOIVAT SOVELTUA PAREMMIN (2) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma - Competitiveness and Innovation Framework Programme (CIP) CIP Eco-Innovation: Pilotti- ja markkinatoistoprojektit Keskittyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin; LIFE+ keskittyy julkisiin toimijoihin Kahden ohjelman (CIP/LIFE+) välinen yhteistyö ja koordinointi Euroopan kilpailukyky ja innovaatiorahasto -European Agency for Competiveness and Innovation (EACI): LIFE+ Esitys - Osa 1

18 MUUT OHJELMAT, JOTKA VOIVAT SOVELTUA PAREMMIN (2) Tutkimuksen 7. puiteohjelma - 7 th Research Framework Programme Pelastuspalvelun rahoitusväline - Civil Protection Financial Instrument Koheesiorahasto - Cohesion Fund Euroopan kalatalousrahasto - European Fisheries Fund LIFE+ Esitys - Osa 1

19 LIFE+ tulevaisuusnäkymiä Vuoden 2013 haku vielä entiseen tapaan Vuosien ohjelmaan suht isoja muutoksia Ympäristön ja ilmastonmuutoksen rahoitusväline Rahapotti kasvanee 3,2-3,4 Miljardiin euroon. Toisaalta samankaltaisia hankkeita kuin ennenkin, toisaalta lanseerataan uudet Integroidut hankkeet Top-down rahoitus Useiden EU:n rahoitusinstrumenttien käyttö samassa hankkeessa Henkilökustannukset käsitellään samoin kuin nykyisin EU-rahoitusosuus nousee nykyisestä 55-60%:iin Paljon avoimia kysymyksiä: - National allocations - co-financing rates and earmarking for nature and biodiversity - multiannual work programmes

20 Tuleva ilmastotoimien alaohjelma Examples of projects Climate Change Mitigation: - Create business models and financing models with substantial GHG emission reduction potential - Uptake of low carbon technology into local supply chains (e.g. circular economies) - Model cities/model regions Climate Change Adaptation: - Vulnerability assessment and adaptation strategy at local, regional, national, transnational levels - New adaptation approach to specific areas as: cross-border management of floods, trans-boundary coastal management, mountain areas, drought-prone areas and urban adaptation planning Climate Governance and Information: - Connecting municipalities or sub-regions with new approaches to spatial planning, territorial integration or governance in support of a post carbon society

21 Tuleva ilmastotoimien alaohjelma Examples of projects further ideas Mitigation Theme: Innovative technologies: - New technologies in renewables (e.g. bio-energy), transport (e.g. fuels, vehicles, infrastructure) and industry (energy saving) Mitigation Theme: Post carbon society: - Take-up of existing technologies / approaches such as energy efficiency (e.g. housing), service based approaches (e.g. deployment of low carbon vehicles), renewables (e.g. improved energy planning) Mitigation Theme: Land use, land use change and forestry - Emission reduction from changes in habitat and crop management, land management plans, improved emissions monitoring / estimates Adaptation Theme: Vulnerability assessments: - Vulnerability assessments for selected regions / sub-regions, eco-system based approaches, development of tools for risk assessment Adaptation Theme: Adaptation approaches: - City level adaptation pathways, management of water scarcity, eco-system approaches to river catchments

22 YM:n rooli Hankkeet toimitetaan YM:ön mennessä YM toimittaa komissiolle mennessä. Näiden ajankohtien välissä on Kommentoitava/paranneltava hakemuksia kansallisen kilpailukyvyn lisäämiseksi Tehtävä lausunto komissiolle kustakin hankkeesta. Sen perusteella määritellään hankkeen kansallinen lisäarvo. (tullut aiemmin hyvin pisteitä) YM:n rooli osarahoittajana voimakkaimmin ministeriön intressissä olleille hankkeille

23 LIFE aikataulu: Haku avautuu. Kansallisen osarahoituksen ja Valmistelurahoituksen haku ympäristöministeriöltä alkaa Kansallisen osarahoituksen ja Valmistelurahoituksen haku ympäristöministeriöltä päättyy 4.4. Informaatioseminaari Työpaja hakemusten kirjoittajille; SYKE:ssä klo Päätökset kansallisesta osarahoituksesta ja valmistelurahoituksesta Deadline : Hakemukset tulee toimittaa eproposalilla klo 17 mennessä 5.7. Hakemukset ympäristöministeriöstä komissioon YM kommentoi hakemuksia komissioon - maaliskuu 2014 Hakemusten arviointi maaliskuu 2014 Tiedot jatkoon päässeille hakijoille 1. vaiheen tuloksista Toukokuu 2014 Lopullinen rahoituspäätös ja sopimusasiakirjat lähetetty hakijoille Hankkeen aikaisin mahdollinen aloituspäivämäärä

24 LIFE+ VALINTAPROSESSI A. Hakemuksen kokonaisuus-, hylkäys- ja hyväksyttävyysvaihe Kokonaisuus aikataulun noudattaminen, kaikki tarvittava tieto ja hakemuksen muoto Hyväksyttävyys kuuluu LIFE+ ohjelman piiriin B. Pisteytysvaihe Tekniset valintakriteerit osallistujien tekninen luotettavuus, hankkeen lähestymistapa jne. Taloudelliset valintakriteerit rahoitussääntöjen noudattaminen C. Revisiovaihe 2013 LIFE+ Esitys - Osa 2b 24

25 PISTEYTYKSEN KRITEERIT Kriteeri Enimmäispisteet Raja-arvo Tekninen johdonmukaisuus ja laatu 15 8 Rahoituksellinen johdonmukaisuus ja laatu 15 8 LIFE+:n yleisten tavoitteiden noudattaminen Eurooppalainen lisäarvo ja täydentävyys sekä optimaalinen EU-rahoituksen käyttö Kansainvälinen luonne 5 - Kansallisten vuosittaisten painopistealueiden noudattaminen ja LIFE+ kansallisen viranomaisen määrittelemä kansallinen lisäarvo 10 - Yhteensä LIFE+ Esitys - Osa 2b 25

26 Suosituksia hakemuksen tekemiseen Laatikaa hyvä kaaviokuva hankkeesta. Muutenkin havainnollisia kuvia voi sisällyttää Maalatkaa houkutteleva tulevaisuuskuva, jossa on mukana mahd paljon kvantifioituja lopputulemia (siis hankkeen onnistuessaan tuottamia tuloksia/indikaattoreita) Tehkää tietokantahaku muista saman aihepiirin EU-rahoitusta saavista hankkeista ja kirjatkaa päätelmät lomakkeeseen (mikäli tulos on rahoitusmahdollisuuksia edistävä) Hankkeiden riskien hallinta on keskeistä hankkeen laadukkuuden kannalta Kunkin actionin kohdalla tulee realistisesti arvioida mahdolliset riskit ja kuinka niihin varaudutaan. Jokaiseen actioniin jotakin! Tämä on aikaa vievää, mutta juuri tätä perinpohjaisuutta komissiossa arvostetaan Erityisesti Hankkeessa olevat riskit ja niiden hallinta lomakkeen fiksu käyttö: kannattaa merkitä sinne kootusti kaikki em. actonien kohdalla mainitut riskit ikään kuin koontitaulukkona. Samalla kannattaa arvioida kunkin riskin esiintymistodennäköisyys ja vakavuus hankkeen toteutumisen kannalta. Tämä antaa kuvan jämäkästä projektinsuunnittelusta Varattava riittävästi aikaa: valmistelu 1-2 kk, eproposalin kirjoittaminen 1-2 kk Kahden-kolmen hengen kirjoitustiimeistä hakijoilla hyviä kokemuksia, muut kommentoivat/täydentävät

27 INFOPÄIVÄN OSA 2: Workshop KUINKA VALMISTELLA LIFE+ HANKE-ESITYS Pekka Harju-Autti YM

28 INFOPÄIVÄN OSA 2 KUINKA VALMISTELLA LIFE+ HANKE-ESITYS 2008 LIFE+ esittely 28

29 TAVALLISET SYYT EPÄONNISTUMISEEN/ALISUORIU- TUNEISUUTEEN LIFE PROJEKTEISSA Epärealistinen suunnitelma Varasuunnitelman puute Ymmärryksen puute Projektijohdon heikkous Esivaatimuksia ei täytetä Sidosryhmien vastahakoisuus Tavoitteet tai menettelytavat mahdoton saavuttaa/toteuttaa annetussa aikataulussa/rahoituksella Projektiosallistujien roolit epäselvät Sitoutumisen puute Life ohjelman vastuiden ja sääntöjen heikko ymmärtäminen 2008 LIFE+ esittely 29

30 PROJEKTIN VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT Kumpi on tärkeämpää hankkeen läpimenon kannalta, hyvä idea vai hyvin kirjoitettu hakemus? Ymmärrä projektisi sisäinen logiikka! Suunnittele kaikki projektin näkökulmat huolellisesti Varaa riittävästi aikaa ja resursseja Pidä lähestymistapa mahdollisimman yksinkertaisena Ennakoi projektin aikana mahdollisesti tulevat ongelmat 2008 LIFE+ esittely 30

31 PROJEKTIN ELINKAAREN HALLINTA 2008 LIFE+ esittely 31

32 LOOGINEN VIITEKEHYS THE LOGICAL FRAMEWORK 2008 LIFE+ esittely 32

33 TOIMINNAN JA RESURSSIEN AIKATAULUTUS Mitä tulee tehdä (toimenpiteet)? Milloin (aikataulu)? Kuka vastaa (partnerisuhteet)? Mitä resursseja tarvitaan (välineet)? Kuinka paljon (budjetti)? Kestävyys/toteutettavuus? 2008 LIFE+ esittely 33

34 PARTNERISUHTEIDEN RAKENTAMINEN Määrittele ketkä ovat partnereita, sidosryhmiä, kohderyhmiä jne. Kartoita heidän osaamisensa ja kokemuksensa Identifioi heidän mielenkiintoja ja odotuksensa Arvioi heidän osallistumisensa esteet ja hidasteet Identifioi heidän roolinsa projektissa (mahdollisuudet rahallisessa, teknisessä ja hallinnollisessa mielessä) 2008 LIFE+ esittely 34

35 PROJEKTIOSALLISTUJAT Yksi koordinoiva osallistuja (coordinating beneficiary): juridisesti ja rahoituksellisesti vastuullinen. Ainoa osallistuja, jonka kanssa komissio kommunikoi. Osallistuttava sekä teknisesti että rahoituksellisesti projektiin. Vaihtoehtoiset muut osallistujat (associated beneficiaries) voidaan sisällyttää projektiin mikäli tuovat lisäarvoa. Osallistuttava projektiin sekä teknisesti että rahoituksellisesti. Vaihtoehtoiset lisärahoittajat (co-financers); ei teknistä vastuuta eivätkä voi vastaanottaa komission myöntämää tukea. Vaihtoehtoiset alihankkijat (sub-contractors): voidaan rekrytoida projektin tietyn osan toteuttamiseen alihankintaperiaatteella kilpailutettava LIFE+ esittely

36 PROJEKTIOSALLISTUJAT (2) Kaikkien osallistujien tuotava riittävä omarahoitus projektille Milloin julkisia yksiköitä esiintyy joko koordinoivana tai muuna osallistujana heidän omarahoitusosuuden on oltava vähintään 2% suurempi kuin heidän projektiin sijoittamansa vakinaisen henkilöstön palkkakulut. Kaikkien projektiosallistujien tulee saada EU:n myöntämää tukea Ulkopuolisten palvelujen käyttö voi olla korkeintaan 35 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista (ellei erillisesti perustella suurempaa) LIFE+ esittely

37 Why Project Cycle Management (PCM)? Results-oriented not activity driven Consistency Logically sets objectives and actions Participatory stakeholder involvement Transparency Shows whether objectives have been achieved: Indicators (for M&E) Framework for assessing relevance, feasibility and sustainability Describes external factors that influence the project s success: assumptions and risks Makes YOU think like the Life evaluators do! 2008 LIFE+ esittely 37

38 Projektin vertikaalinen logiikka Overall Goal Direction that the project should take next Project Purpose Objectives that the project should achieve within the project Outputs Strategies for achieving the Project Purpose Activities Specific actions taken to produce Outputs Important Assumptions Conditions important for project success, but that cannot be controlled by the projects. Whether these conditions develop or not is uncertain LIFE+ esittely 38

39 Projektin horisontaalinen logiikka Objectively Verifiable Indicators Standards for measuring project achievement. Means of Verification Data sources from which indicators are derived. Inputs human resource, materials, equipments, facilities and funds required by the project. Preconditions Conditions that must be fulfilled before a project gets underway 2008 LIFE+ esittely 39

40 PROJECT DESIGN MATRIX (PDM) (SUOM.LOOGINEN VIITEKEHYSMATRIISI) 2008 LIFE+ esittely 40

41 8 Steps for PDM in PCM miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 1. Stakeholder Analysis 2. SWOT Analysis 3. Problem Analysis 4. Objective Analysis 5. Project Selection 6. Project Design Matrix (PDM) 7. Workplan 8. Monitoring and Evaluation 41

42 STEP1 Stakeholders Analysis Stakeholder is any individual, group or organization, community, with an interest in the outcome of a programme/project. Key Question Whose problems or opportunities are we analyzing? Who will benefit or loose-out, and how, from a potential project intervention? miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 42

43 STEP2 SWOT Analysis SWOT analysis is a tool for institutional appraisal and a brainstorming exercise in which the representatives of the organization participate fully. This is to Assess the performance and capacity of the units or divisions of a organization miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 43

44 STEP3 Problems Analysis Problems Analysis visually shows the causes and effects of existing problems in the project area, in the form of a Problem Tree. It clarifies the relationships among the identified problems. miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 44

45 STEP4 Objectives Analysis Objective Analysis clarifies the means-ends relationship between the desirable situation that would be attained and the solution for attaining it. This stage also requires an Objective Tree. miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 45

46 STEP5 Project Selection Project Selection is a process in which specific project strategies are selected from among the objectives and means raised in Objectives Analysis, based upon selection criteria. miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 46

47 STEP6 Formation of the PDM The project design Matrix (PDM) is formed through elaborating the major project components and plans based on the approach selected. The format of PDM is similar to that of the Logical Framework, and therefore can be commonly used worldwide. miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 47

48 STEP7 Workplan / Plan of Operations The Plan of Operation is prepared by the project implementers, based on the PDM and other information. It is an effective tool for project implementation and management, and provides important data for monitoring and evaluation of the project. miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 48

49 STEP 8 Monitoring and Evaluation WHY DO WE HAVE TO DO THIS? Strengthens accountability and transparency Provides information for effective management Helps determine what works well and what requires improvement Builds knowledge miyaichi.up.seesaa.net/image/overall20pcm.ppt 49

50 MAHDOLLISET ESTEET JA RISKIT Käytä projektin loogista viitekehystä projektiin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien asioiden väliseen rajanvetoon Identifioi kriittiset oletukset, jotka saattavat aiheuttaa koko projektin kannalta riskejä Piirrä johdonmukainen etenemissuunnitelma ja varaa riittävä turvamarginaali 2008 LIFE+ esittely 50

51 LISÄTIETOA PCM- PROJEKTINSUUNNITTELUN TUEKSI html European Commission Project Cycle Management Handbook Guidelines others european programmes and projects. P. M. Institute materials Project Cycle Management-----A short training course in project cycle management 2008 LIFE+ esittely 51