Kymenlaakson maakuntapäivä Kuntatalouden ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntapäivä Kuntatalouden ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät Johtaja, kuntatalous Ilari Soosalu

2 Sisältö Akuutit paperit Kuntien kehitysnäkymät ja tulevat sopeutustoimenpiteet Kymenlaakson tilanne

3 Akuutit paperit Talouspolitiikan lähtökohdat» VM:n virkamiespuheenvuoro, kärkiviestit ja keskeiset johtopäätökset» Velkakierre pysäytettävä -> nopeavaikutteisia sopeuttamistoimia -> kuntatalouden velka 10% / BKT vuoteen 2019 mennessä, velkakatto! Julkisen talouden suunnitelma vuosille , tilinpidon käsittein Kuntatalousohjelma , kuntien kirjanpidon käsittein Teknisiä

4 Kuntatalousohjelma on osa julkisen talouden suunnitelmaa

5 Kuntatalousohjelman sisältö (tekninen) TIIVTELMÄ 1. Kuntatalouden tilan arviointi (mennyt kehitys) 2. Kuntatalouden nykytila» Tulot» Menot» Tuottavuus ja taloudellisuus 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kuntatalouden kehitysnäkymät Rahoitusperiaatteen toteutuminen LIITTEET: mm. kokonaistaloudelliset taustaoletukset, kuntien valtionavut , valtionapujen mitoitukseen vaikuttavia kuntien tehtävien muutoksia, kuntapalveluiden tuottavuus- ja taloudellisuuskehitys Lähde: VM, Kuntatalousohjelma

6 Kuntatalousohjelma Korvaa PPO:n Valmistelun tekee sihteeristö Kuntatalouden kehitysnäkymät (painelaskelma)» Pohjana VM:n kansantalousosaston ennusteet Kuntien kirjanpidon käsittein vrt. JTS Kuntatalouden kehitystä arvioidaan myös kuntakokoryhmittäin Kuntatalouden tervehdyttäminen Rahoitusperiaatteen toteutumisen tarkastelu valtakunnallisesti ja kuntakokoryhmittäin» Resurssit Tehtävät» Laskennalliset kuntakohtaiset poikkeamat rahoitustasapainosta -> paine tuloveroprosenttiin - >kuntakohtaisen hajonnan suurus

7 Kuntatalouden rahoituskehyksen asettaminen Kuntatalouden rahoitusasematavoitteen asettaminen Kuntatalouden kehitysarvio Sopeutustarve ja tavoitteeseen johtava sopeutuspolku Päätetään tarvittavan sopeutuksen jaosta kuntien ja valtion kesken Päätetään valtion toimenpiteistä, jotka täyttävät valtion osuuden sopeutustarpeesta : tehtävät ja velvoitteet valtionosuudet vero- ja maksuperusteet asetetaan menorajoite Kuntien omat tavoitteen saavuttamista tukevat toimet: kuntalain taloussäädösten noudattaminen toimet kunnan talouden vakauttamiseksi (toiminnan tehostaminen, tuottavuus, veronkorotukset jne.) Ei kuntakohtaista tavoitetta/sopeutusvaatimusta.

8 Uusi hallitusohjelma uusi kuntatalousohjelma Eduskuntavaalien jälkeen tehdään uusi kuntatalousohjelma, johon tulee myös: Kuntataloutta koskevat hallituksen päätökset» Kuntatalouden rahoitusasematavoite, ei keväällä.» Kuntatalouden menorajoite vuosille Päätösten vaikutukset kuntatalouteen Hallituskauden kuntatalousohjelma julkaistaan syyskuussa hallituksen julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä Lähde: VM, Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta 2/2015

9 Kuntien kehitysnäkymät

10 Suomen BKT:n kehitys on lähivuosina hyvin vaimeaa määrän %-muutos edellisestä vuodesta Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö

11 EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Unkari Espanja Iso-Britannia Tsekki Ruotsi Latvia Slovenia Viro Saksa Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kroatia Kypros Kypros %

12 EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Latvia Kreikka Viro Ruotsi Tsekki Espanja Iso-Britannia Unkari Slovenia Tanska Saksa Portugali Ranska Alankomaat Itävalta Belgia Kypros Italia Bulgaria Kroatia Suomi %

13 6 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2012, % BKT:sta KESTÄVYYSVAJE! Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM -1

14 Kuntatalouden kustannuspaineet pysyvät maltillisina Keskeisiä kuntatalouden ennusteita Prosentin muutos: BKT, määrän muutos , , , , , , ,2 Työttömyysaste 8,2 8,7 8,8 8,6 8,3 7,9 7,6 Kuluttajahintojen muutos Palkkasumma, koko kansantalous 1,5 0,5 1,0 0,6 0,3 1,5 1,4 1,6 1,7 1,9 1,8 2,3 1,8 2,5 Kuntien ansiotasoindeksi 1,8 0,9 1,1 1,2 1,5 1,8 2,0 Kuntien palkkasumma 0,6-0,4-1,2 0,8 1,5 1,8 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 1,8 0,8 0,9 1,3 1,4 1,8 2,0 Valtionosuusindeksin muutos 3,0 1,5 0,6 0,8 1,4 1,8 2,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus, ennusteet VM (Kuntatalousohjelma )

15 Kuntasektorin henkilöstömenosäästöt vuonna 2014 ja 2015 Tilannearvio KT:n tiedustelun perusteella joulukuussa % -osuus % -osuus % -osuus % -osuus palkka- kokonais- palkka- kokonaissummasta säästöistä summasta säästöistä Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset 0,1 4,9 0,05 1,1 Taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset 0,1 5,1 0,1 5,0 Lomarahan vapaaksi vaihtosopimukset 0,05 1,7 0,05 1,3 Säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat 0,2 12,1 0,2 10,1 Muut säästötoimenpiteet 1,5 76,2 1,9 82,5 Yhteensä 2,0 100,0 2,3 100,0 = 400 milj. = 500 milj.

16 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 0,4 0,1 2,3 0,6 3,0 3, ) Vuonna 2017 toimintamenojen kasvua hidastaa perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle. Ilman tätä siirtoa toimintamenojen kasvu olisi noin 2,4 %. 2) 2) 3) 2) Vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu olisi 2014 noin 1,0 % ja 2015 noin 2,0 %. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM.

17 Kuntien ja kuntayhtymien talous painuu alijäämäiseksi 2015, mrd. Toimintakate -26,45 Verotulot 20,63 Käyttötalouden valt.os. 8,29 Muut rahoituserät, netto 0,21 Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,62-1,78-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,67 1,71 1,85 1,77 1,72 1,61 Investoinnit, netto -3,53-3,52-3,58-3,62-3,62-3,67-3,67 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,85-1,87-1,77-1,85-1,95-2,06 Lainakanta Rahavarat ,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5, * -26,78 21,17 8,18 0,18 2,75-2,58 1,70 1,87 16,64 5, ** -28,13 21,58 8,19 0,26 1,90-2,54 0,27-0,38 18,50 5, ** -28,82 21,98 8,63 0,25 2,03-2,64 0,27-0,34 20,37 5, ** -29,21 22,52 8,43 0,21 1,95-2,74 0,27-0,52 22,32 5, ** -31,11 24,28 8,51 0,13 1,80-2,94 0,27-0,88 26,53 5,24 1) Kunnallisten liikelaitosten Tasapainokriteeri yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,4 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 1) 1) 2018** -30,13 23,33 8,54 0,17 1,90-2,84 0,27-0,68 24,37 5,24 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM/painelaskelma.

18 Kuntien lainakannan muutos , milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan

19 Kuntatalousohjelma kuntatalouden kehitysnäkymistä Painelaskelman mukaisten tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa ohjelmakaudella Lainakanta kasvaa vuosina lähes 10 mrd. eurolla» Korkoriski korkotason noustessa Rahoitusperiaate: 2019 noin puolella kunnista on vähintään 2 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen laskennallinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia

20 Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 mrd Uutta * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj. -40 = Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. (Kiinteistöverojen rajojen noston hyöty (48 milj. ) päätettiin leikata kaikilta kunnilta asukasta kohti saman suuruisena. Tämä sisältyy lukuun -236 milj. )

21 Mrd. 4,0 Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 1,39 1,43 1,48 1,48 1,48 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 128 %) ja vuosikate riittäisi lähes kattamaan nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

22 Tulevat sopeutuspaineet

23 Kestävyysvajearvio jaettuna eri sektoreille, % BKT:sta Kokonaistulot -menot Valtio Kunnat Yhteensä Velan hoitomenot 0.0 0,7 0,2 0,9 Perusjäämä -0,8 1,3 0,8 1,3 Omaisuustulot 0,4 0,2 0,3 0,9 Tulonsiirrot -0,6 0,3 0,3 0,0 Ikäsidonnaiset menot -0,8 0,6 1,6 1,4 Työeläkerahastot Kestävyysvaje -1,7 3,2 3,2 4,6 Lähde: valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus kevät MP

24 Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat , Valtiovarainministeriö

25 % 14 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta , %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 10 % BKT:sta) 1) 1,2 % 1,3 % BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) 0,4 % 3 % Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys ) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 2019 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat , ). Vuonna 2019 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 100 Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot VM (painelaskelma).

26

27 Myötäsyklisyys / vastasyklisyys

28 Kymenlaakson tilanne

29 Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Kanta-Häme Etelä-Savo Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi MANNER-SUOMI Lappi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Varsinais-Suomi vuosina * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Ilari Soosalu

30 % Kuntien vuosikate % poistoista Kymenlaakso Kymenlaakso Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Ilari Soosalu

31 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) Ilari Soosalu Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan.

32 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi Ilari Soosalu tilinpäätösarvioiden mukaan.

33 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot (investointimenot pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointimenoihin) Ilari Soosalu Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan.

34 Kymenlaakson kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj Vuosikate Tilikauden tulos * -60 Lähde: Tilastokeskus. Vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Ilari Soosalu

35 Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) maakunnittain vuonna 2014 ja vuosien keskiarvo, /as. Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme MANNER-SUOMI Pohjois-Savo Lappi Kainuu Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala 2014* ka ) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi Ilari Soosalu tilinpäätösarvioiden mukaan.

36 /as. Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) vuosina , /as Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Kymenlaakso yht. Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Ilari Soosalu

37 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2013 ja 2014 lopussa, /asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa MANNER-SUOMI Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2014* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Ilari Soosalu

38 /as. Kuntien lainakanta , /as Kouvolan sk Kotka-Haminan sk Kymenlaakso yht. Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Ilari Soosalu

39 Palveluksessanne kuntatalousyksikkö Palvelualueemme ovat: kuntatalouden tilastot, julkaisut ja tuotteet budjetointi ja taloussuunnittelu kirjanpito konserniohjaus ja omistajapolitiikka kuntatalous ja valtio kustannuslaskenta maksu- ja myyntitulot talous- ja toimintatilaston luokitukset tarkastus ja valvonta tuottavuus valtionosuudet varainhankinta ja sijoitustoiminta verotus Lisää tietoa näistä aiheista löydät netistä osoitteesta Maksuttomia palveluitamme ovat: Kuntataloustiedote Kuntatalousuutiskirje Sähköpostilistat kuntien ja kuntayhtymien talousasioista vastaaville Maksullisia palveluitamme ovat: Kuntien verotulojen ennustekehikko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Talouteen liittyvät kysymykset on kätevä lähettää suoraan palvelusähköpostiimme Kuntatalous(at)kuntaliitto.fi