Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä."

Transkriptio

1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen kokonaispinta-ala on km². Se on 15,6 prosenttia koko maan pinta-alasta. Viidesosa alueesta on vesistöä. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Mikkelissä ja muut toimipaikat ovat Kuopiossa ja Joensuussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella toimii kolme maakunnan liittoa ja kolme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, on kaikki kolme päävastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Joensuussa toimivassa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja Mikkelissä toimivassa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualuetta lukuun ottamatta muut päävastuualueet. Vuonna 2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella on 47 kuntaa. Seutukuntia alueella on 11. Maavoimien Esikunta toimii Mikkelissä. Se johtaa muun muassa Kouvolassa sijaitsevaa Itä- Suomen Sotilasläänin Esikuntaa (ISSLE), jonka vastuualueelle Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue sijoittuu. ISSLE koordinoi muun muassa viranomaisyhteistyötä alueella. Alueellisina organisaatioina toimivat tällä hetkellä Etelä-Savon Aluetoimisto, Pohjois-Savon Aluetoimisto ja Pohjois-Karjalan Aluetoimisto. Puolustusvoimauudistuksen myötä sotilasläänit lakkaavat vuonna 2015, jolloin myös alueellinen organisaatio muuttuu. Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. Poliisin paikallishallinto muuttui siten, että alueella toimii vain yksi poliisilaitos, Itä-Suomen poliisilaitos, jonka päätoimipaikka sijaitsee Kuopiossa. Pelastustoimi on organisoitu alueella kolmeen maakunnalliseen pelastustoimen alueeseen. Vuonna 2011 aloitetun hätäkeskusuudistuksen myötä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hätäkeskukset lakkautettiin ja niiden toiminnot keskitettiin Kuopioon perustettuun Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen. Itä-Suomen maistraatin toimialueeseen kuuluvat kaikki kolme maakuntaa. Yksiköitä on Iisalmessa, Joensuussa, Juuassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa. Itä-Suomen yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Mikkelin yliopistokeskuksessa on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja. Alueella toimii neljä ammattikorkeakoulua: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Diakoniaammattikorkea-koulun koulutusyksikkö Pieksämäellä. 8 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

2 Aluehallintoviraston toimialueella on toistaiseksi neljä erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri. Hallituspuolueiden tekemän sopimuksen mukaisesti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy Itä-Suomen ERVA-alueen vastuulle Väestö Koko alueen väestö vähenee edelleen, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuret Vuoden vaihteessa Itä-Suomen alueen asukasluku oli (taulukko 1) ja väestöntiheys 11,6 henkilöä/maakm 2. Väestöstä 72,4 prosenttia asui vuoden 2012 lopussa taajamissa. Koko maan taajama-aste oli 84,7 prosenttia. TAULUKKO 1. Itä-Suomen väkilukuja ETELÄ-SAVO Asukasluku Muutos vuonna 2013 POHJOIS-SAVO Asukasluku Muutos vuonna 2013 POHJOIS-KARJALA Asukasluku Muutos vuonna 2013 Mikkelin seutukunta Koillis-Savon seutukunta Joensuun seutukunta Hirvensalmi Juankoski Ilomantsi Kangasniemi Kaavi Joensuu Mikkeli Rautavaara Juuka Mäntyharju Tuusniemi Kontiolahti Pertunmaa Liperi Puumala Kuopion seutukunta Outokumpu Kuopio Polvijärvi Pieksämäen seutukunta Maaninka Joroinen Siilinjärvi Keski-Karjalan seutukunta Juva Kitee Pieksämäki Sisä-Savon seutukunta Rääkkylä Rautalampi Tohmajärvi Savonlinnan seutukunta Suonenjoki Enonkoski Tervo Pielisen Karjalan seutukunta Heinävesi Vesanto Lieksa Rantasalmi Nurmes Savonlinna Varkauden seutukunta Valtimo Sulkava Leppävirta Varkaus Ylä-Savon seutukunta Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 10,76 14,80 9,33 Itä-Suomi Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 11,63 KOKO MAA Asukastiheys (henkilöä/km 2 ) 17,86 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestötiheys alueittain ( ) 9

3 Itä-Suomen asukastiheyttä kuvaavasta kartasta (kuvio 1) käy hyvin ilmi se, miten asutus painottuu teiden varsille, ja se sijoittuu myös vesistöjen rannoille. Alueen vesistöisyys vaikuttaa siten, että etäisyydet ovat pitkiä kunta- ja maakuntakeskuksiin. Asutus on kohtuullisen tasaisesti sijoittunutta koko Itä-Suomeen, mutta se on harvaa. Täysin asumattomia alueita on vain Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjois- ja koillisosissa. Itä-Suomen asutuksen ominaispiirre on myös se, että asutuskeskittymät ovat pieniä eivätkä kovin tiheästi asutettuja. KUVIO 1. Asukastiheys (henkilöä per km2) Itä-Suomessa vuonna Lähde: Tilastokeskus. 10 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

4 Väestö väheni vuonna 2013 Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Pohjois-Savossa väestön määrä kasvoi. Koko Itä-Suomen väestön väheneminen oli noin henkeä. Väestömäärän tasainen 1990-luvun alkupuolelta alkanut väheneminen jatkui edelleen Etelä- Savossa (kuvio 2). Pohjois-Karjalassa väestön väheneminen on hidastunut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana maahanmuuton ansiosta. Pohjois-Savon väestömäärä on ollut lievässä kasvussa viimeiset kolme vuotta. Koko Itä-Suomen alueella asui vuoden 2013 lopussa kuitenkin yli henkilöä (7,7 %) vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan vähenevän tulevina vuosikymmeninä kaikissa maakunnissa henkeä Etelä-Savon maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Savo, ennuste Pohjois-Savo, ennuste Pohjois-Karjala, ennuste KUVIO 2. Väkiluvun kehitys vuosina ja väestöennuste vuosille maakunnittain Itä- Suomessa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) Suomen yhdeksästä väestöä menettäneestä maakunnasta Etelä-Savon väestömäärä pieneni vuonna 2013 määrällisesti eniten ja prosentuaalisesti toiseksi eniten (-0,6 %) Kainuun jälkeen. Viidessä alueen kunnassa väkiluku (taulukko 1) pieneni yli kaksi prosenttia ja Puumalassa eniten (-2,3 %). Määrällisesti eniten vähenivät Savonlinnan asukkaat. Väkiluku kasvoi Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksissa sekä kahdessa niitä ympäröivässä kunnassa, eli Siilinjärvellä ja Kontiolahdella. Lisäksi väestön määrä kasvoi Iisalmessa ja Tuusniemellä. Seutukunnista vain Kuopion ja Joensuun seutukuntien väkiluvut kasvoivat. Suhteellisesti eniten väestö väheni Koillis-Savon seutukunnassa. Väkiluvun muutokset ovat kunnittain eriytyneet voimakkaasti 2000-luvulla (kuviot 2 ja 4). Kun Itä-Suomen alueen väestö on 2000-luvun aikana vähentynyt vajaalla viidellä prosentilla, niin Rautavaaralla ja Puumalassa väestömäärät ovat pienentyneet noin neljänneksellä. Toisaalta koko 11

5 maan väestön lisäyksen (5,4 %) ovat ylittäneet Kontiolahti (27,2 %), Siilinjärvi, Liperi ja Kuopio. Myös Joensuun väkimäärä on kasvanut lähes koko maan tahtia 2000-luvulla. Asutuksen keskittyminen näille yliopistokaupunkiseuduille tulee jatkumaan edelleen myös tulevaisuudessa kuntien välisen muuttoliikkeen ja syrjäseutujen negatiivisen luonnollisen väestönmuutoksen seurauksena. Koko maahan verrattuna Itä-Suomen taajama-aste onkin toistaiseksi ollut reilusti alhaisempi. Toistaiseksi keskusten vetovoimatekijät (keskittymisedut kuten tuotantotoiminnan skaalaedut ja positiiviset ulkoisvaikutukset, sosiaalinen pääoma, osaavan työvoiman saatavuus, markkinoiden läheisyys, kuljetuskustannusten välttäminen) ovat olleet vielä suuremmat kuin poistyöntävät voimat (hintataso, ruuhkat, melu, saasteet). Tällä hetkellä taloudellinen taantuma kuitenkin patoaa yritysten investointihalukkuutta ja siten myös muuttoliike on suvantovaiheessa. Mikkeli (-1,0 %) Savonlinna (-9,4 %) Joroinen (-12,2 %) Mäntyharju (-12,7 %) Hirvensalmi (-12,9 %) Pieksämäki (-13,7 %) Kangasniemi (-13,8 %) Juva (-14,6 %) Pertunmaa (-14,7 %) Rantasalmi (-16,7 %) Enonkoski (-20,3 %) Sulkava (-20,7 %) Heinävesi (-21,8 %) Puumala (-24,5 %) Mikkelin seutukunta (-5,0 %) Savonlinnan seutukunta (-12,2 %) Pieksämäen seutukunta (-13,6 %) Siilinjärvi (10,1 %) Kuopio (7,3 %) Maaninka (-3,6 %) Iisalmi (-5,2 %) Lapinlahti (-8,8 %) Suonenjoki (-9,1 %) Leppävirta (-9,3 %) Varkaus (-11,9 %) Vieremä (-13,1 %) Rautalampi (-13,3 %) Tuusniemi (-14,0 %) Kaavi (-15,6 %) Kiuruvesi (-15,6 %) Juankoski (-16,0 %) Tervo (-17,0 %) Sonkajärvi (-17,5 %) Keitele (-19,2 %) Vesanto (-20,1 %) Pielavesi (-20,4 %) Rautavaara (-27,7 %) Kuopion seutukunta (7,4 %) Varkauden seutukunta (-11,1 %) Ylä-Savon seutukunta (-11,2 %) Sisä-Savon seutukunta (-12,9 %) Koillis-Savon seutukunta (-17,4 %) Kontiolahti (27,2 %) Liperi (8,0 %) Joensuu (5,1 %) Outokumpu (-13,0 %) Polvijärvi (-14,7 %) Kitee (-16,9 %) Nurmes (-17,4 %) Tohmajärvi (-18,3 %) Lieksa (-20,5 %) Rääkkylä (-22,2 %) Juuka (-22,1 %) Ilomantsi (-22,8 %) Valtimo (-23,0 %) Joensuun seutukunta (2,1 %) Keski-Karjalan seutukunta (-18,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-19,7 %) POHJOIS-SAVO (-2,8 %) POHJOIS-KARJALA (-4,1 %) ETELÄ-SAVO (-9,2 %) ITÄ-SUOMI (-5,0 %) KOKO MAA (5,4 %) Luonnollinen väestönlisäys, % Kuntien välinen nettomuutto, % Nettosiirtolaisuus, % KUVIO 3. Väestönmuutokset (suluissa, %) eri tekijöittäin Itä-Suomen kunnissa maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestönmuutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain ( ). 12 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

6 Kuntien välinen muuttoliike ja luonnollinen väestönmuutos ovat vähenemisen syinä Väestönmuutokset ovat johtuneet Itä-Suomen alueella pääsääntöisesti siitä, että luonnollinen väestönkehitys ja muuttoliike ovat olleet negatiivisia (kuvio 3). Nettosiirtolaisuus on vain hieman hidastanut väestön vähenemistä kaikissa Itä-Suomen kunnissa vuosina Rautavaaraa lukuun ottamatta. Muita peruskuvasta poikkeavia kuntia ovat olleet väestönkasvukunnat Kuopio, Siilinjärvi, Kontiolahti, Liperi ja Joensuu, joihin lisäys on tullut luonnollisesta väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta. Väestötappiokunnista Hirvensalmella ja Maaningalla kuntien välinen muuttoliike on ollut positiivista. Maaseutukunnissa erityisen suuri huoli on vähäinen syntyvyys. Viimeisen kolmen vuoden aikana esimerkiksi Puumalan luonnollinen väestönmuutos on ollut koko maan negatiivisinta. Puumalassa väestö on 2000-luvulla vähentynyt tämän komponentin vaikutuksesta lähes 17 prosenttia. Myös maakuntatasolla (kuvio 4) havaitaan, että kaikissa maakunnissa kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa jo pitkään, ja syntyvien määrän trendi on ollut laskeva vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2013 syntyi lähes lasta vähemmän kuin vuonna Kuntien välinen nettomuutto on erityisesti aktiiviväestön osalta ollut negatiivista. Pohjois-Karjalassa nettosiirtolaisuus on nostanut kokonaisnettomuuton positiiviseksi vuosina ja Pohjois-Savossa vuosina Maakuntatasolla tarkasteltuna muuttoliikkeen ominaispiirteet ovat olleet 2000-luvulla sellaiset, että kaikissa maakunnissa vuotiaiden (Pohjois-Karjalassa myös vuotiaiden) nettomuutto on ollut negatiivista ja vuotiaiden (Etelä-Savossa myös vuotiaiden ja Pohjois-Karjalassa vuotiaiden) positiivista. Yli 70-vuotiaat eivät enää juurikaan ole muuttaneet. Muun ikäiset lapset muuttavat vanhempiensa eli vuotiaiden mukana. Näiden perheiden muuttoaktiivisuus on vaihdellut vuositasolla taloudellisten suhdanteiden mukaisesti, ja näiden ryhmien nettomuuttoliike on ollut koko 2000-lukua tarkasteltaessa suunnilleen tasapainossa. Ajanjaksolla kuntien välinen muuttoliike on vienyt Etelä-Savosta noin henkeä ja sekä Pohjois-Savosta että Pohjois-Karjalasta noin henkeä eli yhteensä yli ihmistä. Kuopio, Joensuu ja jotkut niiden naapurikunnista pystyvät patoamaan osan maakunnasta lähtevästä muuttoliikkeestä, mutta Mikkeli vain osittain. Kuopion kokonaisnettomuuttoliike on 2000-luvulla ollut ja Joensuun +150 henkilöä. Mikkeli taas on menettänyt myös kuntien välisen muuttoliikkeen kautta noin asukasta. Suomen kahdenkymmenen suurimman kaupungin joukossa tehdyssä keskinäisessä vertailussa Kuopio ja Joensuu ovat kuitenkin nettohäviäjiä. Kyseisen joukon sisäisessä muuttoliikkeessä Kuopio on menettänyt 2000-luvulla noin asukasta, Joensuu noin asukasta ja Mikkeli noin asukasta. Mikkeliin on muuttanut nettomääräisesti ihmisiä vain Kouvolasta. Joensuun muuttoliike on ollut positiivista Kouvolan ja Mikkelin kanssa. Kuopioon muutetaan lähteviä enemmän Kouvolasta, Mikkelistä, Joensuusta ja Rovaniemeltä. Nuoremman väestön osan poismuutto ja vanhemman väestön tulomuutto selkeästi vinouttavat ikäjakaumaa ja edellyttävät palvelurakenteelta erityisiä tarpeita koskien erityisesti koulutusta ja tulevaisuudessa vielä ikääntyvien palveluja. Tilastoista ei kuitenkaan valitettavasti saa selkeää tietoa siitä, millainen on ollut Itä-Suomen maakunnista poismuuttavan koulutus- ja tulotaso. Vastavalmistuneet saavat kuitenkin paremmin töitä muualta Suomesta ja varsinkin niiltä 13

7 kaupunkiseuduilta jonne innovatiivinen kehittämispotentiaali keskittyy. Tulokehitys on myös jäänyt Itä-Suomessa alemmalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savo Pohjois-Savo henkeä henkeä * * Elävänä syntyneet Kuolleet Elävänä syntyneet Kuolleet Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus henkeä * Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Pohjois-Karjala Kuolleet Nettosiirtolaisuus henkeä Koko maa * Elävänä syntyneet Kuolleet Nettosiirtolaisuus KUVIO 4. Väestönmuutokset maakunnittain Itä-Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestönmuutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain ( ). Väestö on aikaisempaa ikääntyneempää Väestökehityksen megatrendejä Itä-Suomessa ovat olleet suurimmalta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutunut väestön vähentyminen (kuviot 2 ja 3) sekä nuorimpien ikäluokkien pieneneminen ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvaminen (kuvio 4). Työikäinen ( vuotiaat) väestö on 2000-luvulla vähentynyt Itä-Suomessa yli yhdeksällä prosentilla. 14 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

8 Mikkeli (-1,0 %) Savonlinna (-9,4 %) Joroinen (-12,2 %) Mäntyharju (-12,7 %) Hirvensalmi (-12,9 %) Pieksämäki (-13,7 %) Kangasniemi (-13,8 %) Juva (-14,6 %) Pertunmaa (-14,7 %) Rantasalmi (-16,7 %) Enonkoski (-20,3 %) Sulkava (-20,7 %) Heinävesi (-21,8 %) Puumala (-24,5 %) Mikkelin seutukunta (-5,0 %) Savonlinnan seutukunta (-12,2 %) Pieksämäen seutukunta (-13,6 %) Siilinjärvi (10,1 %) Kuopio (7,3 %) Maaninka (-3,6 %) Iisalmi (-5,2 %) Lapinlahti (-8,8 %) Suonenjoki (-9,1 %) Leppävirta (-9,3 %) Varkaus (-11,9 %) Vieremä (-13,1 %) Rautalampi (-13,3 %) Tuusniemi (-14,0 %) Kiuruvesi (-15,6 %) Kaavi (-15,6 %) Juankoski (-16,0 %) Tervo (-17,0 %) Sonkajärvi (-17,5 %) Keitele (-19,2 %) Vesanto (-20,1 %) Pielavesi (-20,4 %) Rautavaara (-27,7 %) Kuopion seutukunta (7,4 %) Varkauden seutukunta (-11,1 %) Ylä-Savon seutukunta (-11,2 %) Sisä-Savon seutukunta (-12,9 %) Koillis-Savon seutukunta (-17,4 %) Kontiolahti (27,2 %) Liperi (8,0 %) Joensuu (5,1 %) Outokumpu (-13,0 %) Polvijärvi (-14,7 %) Kitee (-16,9 %) Nurmes (-17,4 %) Tohmajärvi (-18,3 %) Lieksa (-20,5 %) Juuka (-22,1 %) Rääkkylä (-22,2 %) Ilomantsi (-22,8 %) Valtimo (-23,0 %) Joensuun seutukunta (2,1 %) Keski-Karjalan seutukunta (-18,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-19,7 %) POHJOIS-SAVO (-2,8 %) POHJOIS-KARJALA (-4,1 %) ETELÄ-SAVO (-9,2 %) ITÄ-SUOMI (-5,0 %) KOKO MAA (5,4 %) v v v. 75 v. - KUVIO 5. Väestönmuutokset (suluissa, %) eri ikäryhmien osalta Itä-Suomen kunnissa maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). 15

9 Poikkeuksia tämänkaltaiselle väestörakenteen muutokselle 2000-luvulla ovat olleet ainoastaan Siilinjärvi, Kuopio ja Joensuu, joissa vuotiaiden ikäluokka on suurentunut, sekä Liperi ja Kontiolahti, joissa ainoina Itä-Suomen kuntina kyseisen ikäluokan lisäksi myös alle 15-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut. Missään kunnassa yli 65-vuotiaiden määrä ei ole vähentynyt. Kyse on ollut Rääkkylää lukuun ottamatta vain muutamista henkilöistä, vaikka joissain kunnissa (14 kpl) vuotiaiden määrä onkin vähentynyt. Itä-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä vuonna 2013 oli 22,9 prosenttia (kuvio 5), kun koko maan luku oli 19,4 prosenttia. Koko maata edullisempi ikärakenne alle 65-vuotiaiden määrällä arvioituna oli Joensuussa, Liperissä, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kontiolahdella. Eniten vuotiaita oli maakunnittain tarkasteltuna Mikkelissä (62,9 %), Joensuussa (66,7 %) ja Kuopiossa (66,7 %) sekä vähiten Heinävedellä (55,0 %), Ilomantsissa (57,2 %) ja Pielavedellä (54,9 %). Alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten Puumalassa (8,7 %) ja eniten Kontiolahdella (22,8 %). 16 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

10 Mikkeli (0,59) Savonlinna (0,65) Pieksämäki (0,65) Joroinen (0,65) Juva (0,72) Rantasalmi (0,73) Hirvensalmi (0,74) Mäntyharju (0,74) Puumala (0,77) Kangasniemi (0,78) Sulkava (0,78) Enonkoski (0,78) Pertunmaa (0,79) Heinävesi (0,82) Mikkelin seutukunta (0,63) Pieksämäen seutukunta (0,66) Savonlinnan seutukunta (0,68) Kuopio (0,50) Siilinjärvi (0,58) Iisalmi (0,59) Varkaus (0,61) Vieremä (0,64) Lapinlahti (0,65) Tervo (0,65) Juankoski (0,65) Leppävirta (0,68) Maaninka (0,68) Keitele (0,69) Tuusniemi (0,69) Sonkajärvi (0,69) Kiuruvesi (0,69) Suonenjoki (0,70) Kaavi (0,76) Rautalampi (0,78) Rautavaara (0,81) Vesanto (0,82) Pielavesi (0,82) Kuopion seutukunta (0,52) Varkauden seutukunta (0,63) Ylä-Savon seutukunta (0,65) Koillis-Savon seutukunta (0,71) Sisä-Savon seutukunta (0,73) Joensuu (0,50) Kontiolahti (0,57) Liperi (0,60) Polvijärvi (0,63) Outokumpu (0,66) Tohmajärvi (0,67) Kitee (0,69) Lieksa (0,70) Nurmes (0,70) Juuka (0,71) Rääkkylä (0,73) Valtimo (0,74) Ilomantsi (0,75) Joensuun seutukunta (0,55) Keski-Karjalan seutukunta (0,69) Pielisen Karjalan seutukunta (0,70) POHJOIS-SAVO (0,58) POHJOIS-KARJALA (0,58) ETELÄ-SAVO (0,65) ITÄ-SUOMI (0,60) KOKO MAA (0,56) v v v. 75 v. - KUVIO 6. Väestön ikärakenne ikäryhmittäin (%-osuudet) Itä-Suomen kunnissa vuonna 2013, kuntien järjestys maakunnittain ikäluokan vuotiaat perusteella (suluissa väestöllinen huoltosuhde) Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). 17

11 Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde ovat huonoja ja tulevat heikkenemään Tarkasteltaessa väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään, vuonna 2013 ainoastaan Kuopiossa ja Joensuussa oli vuotiaita suhteessa muun ikäisiin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli vielä noin 44 prosenttia vähemmän kuin työikäisiä (kuvio 6). Eräissä kunnissa (Heinävesi, Rautavaara, Vesanto ja Pielavesi) alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli vain alle viidennes vähemmän kuin työikäisiä (kuvio 6). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä väestöllinen huoltosuhde koko maassa heikkenisi siten, että alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi enää vähän yli kolmannes vähemmän kuin työikäisiä. Rautavaaralla, Pielavedellä, Valtimolla, Vesannolla, Puumalassa, Kangasniemellä, Pertunmaalla ja Enonkoskella oltaisiin jo tilanteessa, jossa alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi työikäisiä enemmän. Vuonna 2030 koko maassa olisi alle 15- ja yli 65-vuotiaita enää alle 30 % vähemmän kuin työikäisiä. Suurimmassa osassa (38 kuntaa) Itä-Suomen kuntia olisi tuolloin nykykuntarakenteella enemmän muun ikäisiä kuin vuotiaita. Huoltosuhteen heikentymisen oletetaan tapahtuvan hyvin nopeasti (kuvio 7) jo 2010-luvulla, kuten esimerkiksi Puumalassa. Vuonna 2013 Puumalassa oli alle 15- ja yli 65-vuotiaita 23 prosenttia vähemmän kuin työikäisiä, mutta vuonna 2030 heitä olisi jo 53 prosenttia enemmän kuin työikäisiä. 1,0 Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä15-64 vuotiasta kohden 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 7. Väestöllisen huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) toteutunut ( ) ja ennakoitu ( ) kehitys Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). 18 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

12 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 8. Alle 15-vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrän toteutunut ( ) ja ennakoitu ( ) kehitys Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Kuviosta 8 käy hyvin ilmi väestökehityksen ominaispiirteet. Väestö vähenee ylipäänsä (pylväiden korkeus alenee) sekä työikäinen väestö että alle 15-vuotiaiden määrät vähenevät. Sen sijaan ikääntyneiden määrä ja erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy vielä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon viime vuosina vallinnut heikko taloustilanne ja maakuntien muuta maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet (kuvio 9), jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Itä-Suomen maakunnissa oli vuonna 2012 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia prosenttia enemmän kuin työllisiä, kun koko maassa heitä oli 32 prosenttia enemmän. Taloudellinen huoltosuhde parani vuosina kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, mutta 1990-luvun lamasta toipuminen tälläkin indikaattorilla mitattuna jäi muuta maata heikommalle tasolle. Sen jälkeen taloudelliset huoltosuhteet ovat heikentyneet. Vuosi 2009 oli erityisen heikko vuosi globaalin taloustaantuman myötä. Kuviosta 9 käy ilmi myös taloudellisten huoltosuhteiden voimakas heikkeneminen varsinkin 2020-luvulla, mikäli vuotiaiden työllisyysaste jää viimeisten viiden vuoden tasolle (taulukko 5). Itä-Suomen maakuntien ero koko maan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen tulisi olemaan merkittävä. Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa päädyttäisiin suhdelukuihin, joita tavattiin viimeksi 1990-luvun syvän laman aikana. Työllisyysasteiden nousua voitaisiin saada aikaiseksi työvoiman kasvulla, työuria pidentämällä ja työttömyyden pienentyessä. Huoltosuhteiden heikkeneminen on merkittävin rakenteellinen tekijä kestävyysvajeelle. 19

13 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohden 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1, Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 9. Taloudellinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). Ennustettu huoltosuhteiden jyrkkä heikkeneminen tulevina vuosikymmeninä on myös Itä- Suomessa yksi keskeinen tekijä kunta- ja/tai palvelurakenteen muuttamiseksi alueella. Huoltosuhteiden huononeminen aiheuttaa verotulojen alenemisen ja mm. hoivatarpeen kasvun myötä julkisen sektorin kestävyysvajetta ja siten vaikeuksia julkisten palvelujen rahoituksen riittävyydelle kaikilla sektoreilla. Samaan aikaan palvelujen järjestämisen yksikkökustannukset nousevat jatkuvasti. Yhtälö on haasteellinen siitäkin syystä, että kunnalliset palvelut ovat hyvin työvoimavaltaisia, ja työikäinen väestö vähenee koko ajan. Varsinkin sosiaali- ja terveyssektorilla ongelma on ilmeinen, koska ikääntyvät tarvitsevat nimenomaan niitä palveluja ja ikääntyessään vielä enemmän. Toisaalla tietyt palvelut on aiemmin mitoitettu ja rakennettu suuremmille väestöryhmille kuin tulevaisuuden tarve tulee olemaan. Kunta-, palvelu- ja SOTErakenneuudistuksilla haetaan tehostamisen ja tuottavuuden kasvattamisen avulla ratkaisuja näihin ongelmiin, mutta onnistuminen niukkuuden jakamisessa alueellisesti ja väestöryhmittäin tasapuolisesti jää nähtäväksi. Kuntakohtaiset erot taloudellisissa huoltosuhteissa ovat suuret (kuvio 10). Siilinjärvellä oli vain 25 prosenttia enemmän työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevia kuin työllisiä, mutta Rautavaaralla heitä oli pitkälti yli kaksinkertaisesti (127 % enemmän) työllisten määrään nähden. Kymmenessä Itä-Suomen kunnassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin työllisiä vuonna Tällaisten kuntien lukumäärä on kasvanut viime vuosina. 20 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

14 Mikkeli (1,43) Juva (1,59) Pieksämäki (1,63) Savonlinna (1,65) Joroinen (1,66) Hirvensalmi (1,78) Mäntyharju (1,80) Rantasalmi (1,81) Puumala (1,83) Kangasniemi (1,84) Sulkava (1,86) Pertunmaa (1,87) Enonkoski (1,94) Heinävesi (2,02) Mikkelin seutukunta (1,52) Pieksämäen seutukunta (1,62) Savonlinnan seutukunta (1,71) Siilinjärvi (1,25) Kuopio (1,32) Iisalmi (1,48) Maaninka (1,49) Vieremä (1,57) Juankoski (1,59) Keitele (1,62) Leppävirta (1,65) Lapinlahti (1,66) Suonenjoki (1,73) Tervo (1,74) Varkaus (1,80) Kiuruvesi (1,81) Sonkajärvi (1,90) Rautalampi (1,94) Tuusniemi (2,01) Vesanto (2,03) Pielavesi (2,07) Kaavi (2,11) Rautavaara (2,27) Kuopion seutukunta (1,31) Ylä-Savon seutukunta (1,65) Varkauden seutukunta (1,75) Sisä-Savon seutukunta (1,82) Koillis-Savon seutukunta (1,88) Kontiolahti (1,30) Liperi (1,44) Joensuu (1,52) Polvijärvi (1,76) Kitee (1,84) Nurmes (1,86) Tohmajärvi (1,90) Valtimo (1,92) Outokumpu (1,94) Ilomantsi (2,05) Juuka (2,08) Rääkkylä (2,14) Lieksa (2,18) Joensuun seutukunta (1,56) Keski-Karjalan seutukunta (1,89) Pielisen Karjalan seutukunta (2,03) POHJOIS-SAVO (1,49) ETELÄ-SAVO (1,60) POHJOIS-KARJALA (1,65) ITÄ-SUOMI (1,56) KOKO MAA (1,32) Työlliset, % Työttömät, % vuotiaat, % Opiskelijat, koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, % Eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, % KUVIO 10. Taloudellinen huoltosuhde ja väestön pääasiallinen toiminta (%-osuudet) Itä-Suomen maakunnissa kunnittain vuonna 2012 (suluissa taloudellinen huoltosuhde) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). 21

15 Väestön ennustetaan vähenevän ja ikääntyvän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Itä-Suomen väestön määrä tulisi edelleen pienenemään: vuonna 2012 laaditun väestöennusteen perusteella vuonna 2020 Etelä-Savossa olisi yli neljä prosenttia ja sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Savossa reilut puoli prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna Lukumääräisesti Pohjois-Savossa väestö vähenisi noin 1 600, Etelä-Savossa noin ja Pohjois-Karjalassa noin hengellä. Samana aikana koko Suomen väestömäärä kasvaisi noin hengellä. Erityisen voimakasta väestön väheneminen tulisi prosentuaalisesti olemaan Puumalassa, jossa olisi vuonna 2020 noin 15 prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna Yli kymmenen prosentin väestön määrän väheneminen koettaisiin kuudessa kunnassa (myös Heinävesi, Rantasalmi, Sulkava, Juuka ja Rääkkylä). Ennusteen mukaan kunnista määrällisesti eniten väestöään (yli henkeä) tulisivat menettämään Savonlinna, Pieksämäki, Varkaus ja Lieksa. Yli itäsuomalaisen ennustetusta vähenemisestä huolimatta vuosina yli 65-vuotiaiden määrä kasvaisi yli hengellä (18,7 %), mutta alle 15-vuotiaiden määrä pienenisi 500 hengellä (-0,6 %). Edellä mainitusta yli 75-vuotiaiden määrän kasvu olisi noin henkeä (13,0 %). Sen sijaan vuotiaita työikäisiä olisi vuonna 2020 noin vähemmän kuin vuonna Väestöllisen huoltosuhteen voimakas heikkeneminen tullee Itä-Suomen maakunnissa jatkumaan miltei 2030-luvun puoliväliin saakka (kuvio 10). Erityisesti huomioitavaa on se, että kuntakohtaiset erot nykyisellä kuntarakenteella tulisivat olemaan suuria. Edellä esitetyt väestöluvut perustuvat aikaisemmasta kehityksestä osittain johdettuun Tilastokeskuksen trendiennusteeseen eikä niissä ole otettu huomioon ihmisten odotusten ja käyttäytymisen muutoksia. Mikäli työikäisten muuttoliike Itä-Suomeen tai syntyvyyden huomattava kasvu eivät pidemmällä aikavälillä kehity ennustettua suotuisammin, Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee huomattavasti ja voimakkaammin kuin koko maassa luvulle saakka. Lisäksi on huomioitava samanaikainen väestömäärän ennustettu väheneminen ja lähtökohtaisesti huonompi taloudellinen huoltosuhde Elinkeinot, työllisyys ja talous Työllisyys heikkeni vuonna 2012 Itä-Suomen työpaikkakehitys oli vuoteen 2007 asti myönteinen. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2007 yli työpaikalla (taulukko 2). Vuosien 2008 ja 2009 aikana työpaikat vähenivät lähes neljä prosenttia (8 698 työpaikkaa), mutta vuosina työpaikat lisääntyivät taas yli Alkutuotannon työpaikkojen määrän aleneminen jatkuu edelleen, mutta Itä-Suomi on edelleen koko maata alkutuotantovaltaisempi (kuvio 11). Lisäksi täällä on koko maata huomattavasti enemmän julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, pakollisen sosiaalivakuutuksen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Suhteellisesti vähiten koko maahan verrattuna on tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. 22 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

16 Voimakkain työllisyyden heikentyminen tapahtui vuonna Työllisten määrä Itä-Suomessa väheni vuodesta 2007 lähes kymmenellä tuhannella. Kahdeksan vuoden myönteinen työllisten määrän kehitys pyyhkiytyi pois kahdessa vuodessa. Vuosina työllisyys kuitenkin parani koko Itä-Suomessa lähes hengellä, josta Etelä-Savon osuus jäi vajaaseen kolmeen sataan, Pohjois-Savon osuus oli yli henkeä ja Pohjois-Karjalan noin henkeä. Vuonna 2012 työllisyys heikkeni joka maakunnassa, eniten Etelä-Savossa ja vähiten Pohjois-Savossa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuonna 2013 Itä- Suomessa noin tuhannella hengellä. TAULUKKO 2. Työlliset ja työpaikat Itä-Suomessa maakunnittain vuosina Alueet Tunnusluku Etelä-Savo Työpaikkaomavaraisuus, % 97,77 97,07 96,64 96,79 96,73 97,02 97,57 97,59 97,88 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä Pohjois-Savo Työpaikkaomavaraisuus, % 99,66 99,14 98,41 98,80 99,04 99,09 99,32 98,99 98,77 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä Pohjois-Karjala Työpaikkaomavaraisuus, % 98,58 98,74 98,46 98,68 98,58 98,59 98,72 98,93 99,01 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä ITÄ-SUOMI Työpaikkaomavaraisuus, % 98,81 98,44 97,92 98,21 98,28 98,38 98,67 98,59 98,60 Työllisten määrä Työpaikkojen määrä KOKO MAA Työpaikkojen määrä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialan ja sukupuolen mukaan ( ) ja väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ). Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala ITÄ-SUOMI KOKO MAA Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoim. Rahoitus- ja vakuutustoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toim.; Hallinto- ja tukipalvelutoim. Muut palvelut Kaivostoim.; Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Julkinen hall. ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialan ja sukupuolen mukaan ( ). KUVIO 11. Työpaikat (%-osuudet) Itä-Suomessa maakunnittain toimialan (TOL2008) mukaan vuonna

17 Työttömien määrä kasvoi vuonna 2013 Vuonna 2013 Itä-Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kasvoi 1,1 prosenttiyksiköllä keskimäärin 13,2 prosenttiin (taulukko 3). Työttömyys on edelleenkin iso ongelma monissa Itä-Suomen kunnissa, erityisesti Pohjois-Karjalassa (taulukko 3). Koko Itä- Suomessa työttömien työnhakijoiden lukumäärä kasvoi lähes hengellä vuonna Pohjois-Karjalan työttömien määrä kasvoi 818 työnhakijalla, Pohjois-Savossa ja Etelä- Savossa 647 hengellä. Koko maan työttömyysprosentti nousi 1,5 prosenttiyksikköä ollen 11,3 prosenttia 1 vuonna TAULUKKO 3. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomessa vuosina Työttömien osuus työvoimasta % % % % % % % % % % Etelä-Savo 10,0 22,0 15,6 13,0 9,7 11,6 11,5 10,7 11,4 12,4 Pohjois-Savo 10,0 22,0 15,3 12,6 9,9 12,5 11,9 10,8 11,0 12,1 Pohjois-Karjala 11,0 24,0 18,4 16,3 13,6 15,9 14,3 13,4 14,5 15,6 Itä-Suomi 10,5 22,4 16,3 13,8 10,9 13,3 12,5 11,6 12,1 13,2 Koko maa 8,6 19,4 12,0 10,6 7,6 9,8 10,0 9,4 9,8 11,3 %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä -1,9-3,0-4,3-3,2-3,3-3,4-2,5-2,1-2,4-1,9 Lähde: TEM, tilastotiedote-vuosijulkaisut. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä väheni vuonna 2013 Itä-Suomessa vain Enonkoskella, Rantasalmella ja Ilomantsissa. 1 Tässä peruspalvelujen arviointiraportissa esitetään työttömyysasteet Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoimien työttömien työnhakijoiden lukumäärien (vuosikeskiarvot) perusteella, jotta kuntakohtaiset työttömyyserot voidaan esittää. Työttömien työnhakijoiden lukumäärät ovat reaaliaikaisia tietoja, mutta jakajina eli työvoiman määrinä pidetään kuntatason työvoimia Tilastokeskuksen uusimman (ts. vuonna 2013 vuoden 2011) Työssäkäyntitilaston mukaan. Ikääntyvillä ja voimakkaan muuttoliikkeen omaavilla alueilla voi olla mahdollista, että työvoiman määrä yliarvioituu kaksi vuotta vanhoja tietoja käyttämällä, ja työttömyysasteet osoittavat todellista parempia lukuja. Siksi työttömyyden muutosta kuntatasolla on parempi tarkastella työttömien työnhakijoiden lukumäärän muutoksen perusteella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus taas kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta satunnaisesti poimittuun otokseen. Aineistosta EU laatii jäsenmaita koskevat vertailukelpoiset tilastot. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maan työttömyysaste oli 8,2 %, Etelä-Savon 10,8 %, Pohjois-Savon 8,1 % ja Pohjois-Karjalan 12,5 % vuonna Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

18 TAULUKKO 4. Työttömien työnhakijat ja heidän osuus työvoimasta Itä-Suomen kunnissa vuonna 2013 ETELÄ-SAVO Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä POHJOIS-SAVO Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä POHJOIS-KARJALA Työttömyysaste, % Työttömien lukumäärä Muutos vuoden aikana, henkeä Mikkelin sk 11, Koillis-Savon sk 14, Joensuun sk 15, Hirvensalmi 10, Juankoski 15, Ilomantsi 15, Kangasniemi 11, Kaavi 14, Joensuu 15, Mikkeli 12, Rautavaara 14, Juuka 17, Mäntyharju 11, Tuusniemi 11, Kontiolahti 10, Pertunmaa 11, Liperi 12, Puumala 10, Kuopion sk 10, Outokumpu 16, Kuopio 11, Polvijärvi 15, Pieksämäen sk 10, Maaninka 10, Joroinen 12, Siilinjärvi 7, Keski-Karjalan sk 17, Juva 9, Kitee 16, Pieksämäki 11, Sisä-Savon sk 11, Rääkkylä 17, Rautalampi 12, Tohmajärvi 19, Savonlinnan sk 14, Suonenjoki 10, Enonkoski 13, Tervo 10, Pielisen Karjalan sk 17, Heinävesi 13, Vesanto 12, Lieksa 20, Rantasalmi 12, Nurmes 15, Savonlinna 14, Varkauden sk 15, Valtimo 14, Sulkava 12, Leppävirta 12, Varkaus 17, Ylä-Savon sk 13, Iisalmi 13, Keitele 11, Kiuruvesi 13, Lapinlahti 13, Pielavesi 12, Sonkajärvi 15, Vieremä 11, Yhteensä 12, Yhteensä 12, Yhteensä 15, KOKO MAA 11,3 1,5 %-yks. Lähde: TEM, tilastotiedote-vuosijulkaisut. Työllisyysaste parani Itä-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2013 keskimäärin 64,9 prosenttia (taulukko 5). Se parani 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Eniten työllisyysaste parani Pohjois-Savossa, koska myös työikäinen väestö väheni työllisyyden parantuessakin. Pohjois-Karjalan työllisyysaste pysyi vain edellisvuoden tasolla. Itä-Suomessa jäädään kuitenkin edelleen selkeästi jälkeen koko Suomen työllisyysasteesta (68,5 %). Työikäisten työllisten määrä kasvoi sekä koko maassa että Itä- Suomessa. Työikäinen väestö sen sijaan väheni lähes hengellä, kuten kaikkina viimeisinä kolmena vuotena. 25

19 TAULUKKO 5. Työikäinen (15 64 v.) väestö, työikäiset työlliset ja työllisyysaste (%) Itä-Suomessa vuosina Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Koko maa Vuosi v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % , , , ,5 67, , , , ,1 67, , , , ,8 67, , , , ,0 67, , , , ,2 68, , , , ,1 68, , , , ,3 69, , , , ,6 70, , , , ,3 68, , , , ,1 67, , , , ,6 68, , , , ,0 69, , , , ,9 68,5 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus väestö työmarkkina-aseman ja maakunnan mukaan ( ) ja väestötilastot, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ). Talouskasvu ja alueen väestön tulotaso on koko maata huonompi positiivisesta kehityksestä huolimatta Koko maan tasoon suhteutettu asukasta kohden laskettu arvonlisäys (käyvin hinnoin) aleni voimakkaasti Itä-Suomen maakunnissa 1990-luvulla (kuvio 12). Kehitys 2000-luvulla on ollut noususuhteista, mikä selittyy ensisijaisesti Itä-Suomen väestön koko maata heikommalla kehityksellä sekä muusta maasta poikkeavilla hintamuutoskomponenteilla. Arvonlisäyksen volyymin kasvu on Itä-Suomessa jäänyt tälläkin ajanjaksolla muuta maata pienemmäksi. Ainoastaan vuonna 2003 kaikissa Itä-Suomen maakunnissa reaalinen talouskasvu oli nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Vuosina Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan reaalikasvut ylittivät koko maan talouskasvun. Vuonna 2009 Pohjois-Savon talous supistui lähes 12 prosenttia. 26 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

20 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 12. Arvonlisäys (brutto perushintaan, arvo käyvin hinnoin) asukasta kohden (koko maa=100) Itä- Suomen maakunnissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, tuotanto ja työllisyys maakunnittain ( ) sekä tuotanto ja työllisyys maakunnittain ( ). Itä-Suomen maakunnista korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys saavutettiin vuonna 2011 Pohjois-Savossa, jossa asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli 85,4 prosenttia koko maan keskimääräisestä tasosta. Alin tulotaso oli Etelä-Savossa, 75,0 prosenttia. Markkinahintaisesta arvonlisäyksestä (alueellisesta bruttokansantuotteesta) palkansaajakorvausten osuus on Itä-Suomessa noin puolet. Pääomalle ja muille tuotannontekijöille maksetuista korvauksista osa jätetään yrityksiin ja osa maksetaan mm. pääomatuloina Itä-Suomen ulkopuolelle, joten alueen tulotasosta arvonlisäys asukasta kohden -mittari antaa epätäsmällisen kuvan. Alueen tulotasoa voidaan arvioida paremmin asukasta kohden laskettujen kotitalouksien tulojen tai tulonsaajaa kohden laskettujen veronalaisten tulojen avulla (kuvio 13), vaikkakin arvonlisäys ja sen muutos kuvaavat parhaiten itäsuomalaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää ja sen kehitystä, ja näin täällä aikaansaatavaa tuotannon arvoa ja tulonmuodostusta. Kotitalouksien ensitulo on tuloa, jonka kotitaloudet saavat osallistumisestaan tuotantoon sekä korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistajat saavat varojen järjestämisestä toisen talousyksikön käytettäväksi. Kotitalouden käytettävissä olevat tulot saadaan lisäämällä ensituloihin saadut tulonsiirrot ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot voidaan käyttää kulutukseen tai säästää. Korkeimmat kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden olivat Itä-Suomessa vuonna 2011 Etelä-Savossa, 93,4 prosenttia koko maan keskimääräisistä tuloista. Pohjois-Karjalassa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden olivat pienimmät, 89,2 prosenttia koko maan keskimääräisistä tuloista. 27

21 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Arvonlisäys (brutto perushintaan) per asukas Käytettävissä oleva tulo (netto) per asukas Kansantulo (ensitulo, netto) per asukas Valtionveronalaiset tulot per saaja KUVIO 13. Arvonlisäys (brutto perushintaan, arvo käyvin hinnoin), kotitalouksien ensitulot (netto, arvo käyvin hinnoin) ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (arvo käyvin hinnoin) asukasta kohden vuonna 2011 sekä valtionveronalaiset tulot saajaa kohden vuonna 2012 Itä-Suomen maakunnissa (koko maa=100). Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, tuotanto ja työllisyys maakunnittain ( ) ja kotitalouksien taloustoimet maakunnittain ( ) sekä Tilastokeskus, veronalaiset tulot, Tulonsaajien luku, tulot, vähennykset ja verot maakunnittain 2012 ( ). Kuntakohtaiset tuloerot ovat kuitenkin vielä näitäkin suurempia. Kuntien ja niissä asuvien välisiä tuloeroja voidaan tarkastella veronalaisten tulojen suuruudella saajaa kohden. Tulonjakotarkasteluissa käytetään yleensä mediaaniveronsaajan tulotasoa. Saajaa kohden lasketut veronalaiset mediaanitulot olivat vuonna 2012 koko maassa euroa (kuvio 14). Itä- Suomessa Siilinjärvellä ja Kontiolahdella saajakohtaiset mediaanitulot olivat koko maata korkeammat. Itä-Suomen kuntien asukaskohtaiset mediaanitulot vaihtelivat Siilinjärven euron ja Rääkkylän euron välillä. Maakuntien kuntien toimintakulujen ja vuosikatteiden rahoituslähteistä (kuvio 15) toimintatuotot kattavat keskimäärin noin yhden neljänneksen (eniten Pohjois-Savossa 25,3 %, vähiten Etelä- Savossa 22,8 %), verotulot noin 40 prosenttia (eniten Pohjois-Savossa 44,9 %, vähiten Pohjois- Karjalassa 41,9 %) ja valtionosuudet noin yhden kolmanneksen (eniten Pohjois-Karjalassa 34,6 %, vähiten Pohjois-Savossa 29,3 %). Rahoitustuottojen osuudet jäävät alle yhden prosentin. Vuosikateprosentit olivat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin 1,7 prosenttia ja Etelä- Savossa 2,8 prosenttia. 28 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

22 Siilinjärvi Kontiolahti KOKO MAA Kuopio Mikkeli Liperi Iisalmi Pieksämäki Varkaus Leppävirta Ristiina Maaninka Savonlinna Punkaharju Joensuu Joroinen Juankoski Kerimäki Nilsiä Suonenjoki Juva Lapinlahti Mäntyharju Vieremä Lieksa Outokumpu Keitele Kitee Puumala Kangasniemi Hirvensalmi Nurmes Sonkajärvi Tohmajärvi Ilomantsi Heinävesi Tuusniemi Rantasalmi Kiuruvesi Enonkoski Rautalampi Suomenniemi Sulkava Kesälahti Pielavesi Polvijärvi Juuka Valtimo Kaavi Tervo Pertunmaa Vesanto Rautavaara Rääkkylä KUVIO 14. Valtionveronalaiset mediaanitulot saajaa kohden Itä-Suomen kunnissa vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, veronalaiset tulot, tulonsaajien luku, tulot (1 000 euroa), vähennykset ja verot valtionveron alaisten tulojen mukaan 2012 ( ). Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot KUVIO 15. Maakuntien toimintakulujen ja vuosikatteiden rahoituslähteet (%-osuudet) Itä-Suomessa vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, julkinen talous, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, kuntien tilinpäätökset ( ). 29

23 Kuntien taloudenpito odottaa valintoja; säästöjä tai tuloverojen korotuksia Itä-Suomen kuntien talous vuodelta 2013 näyttää tilinpäätösarvioiden osalta kohtalaiselta kun otetaan huomioon vallitseva taloustilanne Suomessa (taulukko 6). Vuosikatteet ovat kasvaneet alueen kaikissa maakunnissa selvästi edellisvuodesta, vaikkakin ovat edelleen maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Tosin vertailuvuosi 2012 oli taloudellisessa mielessä poikkeuksellisen huono. Yksittäiset erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Tilinpäätösluvut antanevat kuitenkin liian hyvän kuvan kuntien todellisesta tilanteesta, sillä verotilitysjärjestelmään liittyen eräät tulot tilitettiin kunnille poikkeuksellisesti jo vuoden 2013 puolella. Lisäksi kuntien tulosta paransivat eräiden kuntien tuloveroprosentin nostot. TAULUKKO 6. Tietoja kuntien taloudesta 2007, 2009, 2012 ja 2013 maakunnittain Maakunta Vuosikate, /as. Vuosikate % poistoista Lainakanta, /as tpa. tpa tpa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Manner-Suomi yht. Lähde: Tilastokeskus, Suomen kuntaliitto Vuosikate oli Pohjois-Karjalan kunnissa keskimäärin 104 prosenttia poistoista, Etelä-Savossa 81 prosenttia ja Pohjois-Savossa 69 prosenttia poistoista. Vertailua aiempiin vuosiin vaikeuttaa eräiden kuntien tekemät poistopohjien korotukset. Kuntien lainamäärät Itä-Suomessa ovat kasvaneet edelleen, mutta korkotason pienuudesta johtuen korkomenot ovat pysyneet alhaisina. Lainamäärän kasvettua riskit ovat samalla kasvaneet. Lainamäärää tulisikin tarkastella kunnan omaan kantokykyyn suhteutettuna. Kunnat odottavat vuodesta 2014 tulevan taloudellisessa mielessä hyvin vaikean. Suurin osa alueen kunnista nosti tuloveroprosenttiaan tälle vuodelle (taulukko 7). Valtionosuusleikkaukset vaikuttanevat jo vuonna 2014 ja mikäli talouden mahdollinen elpyminen ei tuo riittävästi lisätuloja, eikä rakenneuudistuksista saada riittävästi tuottavuuden paranemista aikaan, kuntien on pakko jälleen korottaa veroprosentteja, ja lisätä palvelumaksuja tai karsia palveluja. 30 Aluehallintovirasto Peruspalvelujen tila 2013

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013 Peruspalvelujen tila 2013 Itä-Suometoimialueen peruspalvelujen arviointi aluehallintoviraston 20/2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi

Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 13/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2010

Peruspalvelujen tila 2010 Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2009

Peruspalvelujen tila 2009 Peruspalvelujen tila 2009 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT VASTUUALUE 2/2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen

Lisätiedot

Talousraportti 10/ Väestö

Talousraportti 10/ Väestö 1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet

Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet Sopimus päättyy Ajopäivät Reitti 30.6.2014 L 08.25 Vesanto-Karttula-09.55 Kuopio 30.6.2014 L 14.15 Kuopio-Karttula-15.55 Vesanto 30.6.2014 SS 15.00 Vesanto-Karttula-16.45

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 957. Valtioneuvoston asetus. ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 957. Valtioneuvoston asetus. ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2004 N:o 957 960 SISÄLLYS N:o Sivu 957 Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta... 2639 958 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: Saate Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: 16.6.2017 Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin: 044 770 0574 Asia: Väestönmuutosten ennakkotietoja Sivuja: 1 + 7 Etelä-Savossa 1.1. - 30.4.2017 Kiireellinen Tarkastettavaksi

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HAUTAUSTOIMILAKI Luvat ja valvonta

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi Kunnanhallitus 27.2.217 14 Tohmajärvi-Värtsilä väkiluku 188-215 12 1 8 6 4 2 188 189 19 191 192 193 194 195 196 197 1975 1985 1995 25 215 Tohmajärvi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 25.8.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli heinäkuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS Hanke 4263007, Hanhikankaan pohjavesialueen rakennetutkimus Mikkelissä Tilaaja Jari Hyvärinen Työkohde Työmaa Hanhikangas Mikkeli Kunta Mikkeli Yksikön käsittely Päiväys 24.2.2015 Jari Hyvärinen, geologi

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9. NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan

Lisätiedot

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9. NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta Työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 22.12.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2015 23.4.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 24.4.2014 klo

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

TerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors

TerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors Ter-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa 0 Kyselyn tuloksia -hankealueelta koonnut Timo Renfors Kyselyn toteuttaminen ja siihen vastaaminen Terps- hanke teki syyskuussa

Lisätiedot