Peruspalvelujen tila 2010
|
|
- Kimmo Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
2 Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Peruspalvelujen tila 2010 ISBN Mikkeli 2011 Yhteistyökumppanien tunnukset
3 Tekijät Itä-Suomen aluehallintovirasto Arviointityöryhmä, puheenjohtaja, kouluneuvos Matti Hänninen Julkaisuaika Toimeksiantaja Valtiovarainministeriö Julkaisun nimi Peruspalvelujen tila 2010, Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Tiivistelmä Aluehallintovirasto edistää toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Viraston yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arviointikohteina olevilla peruspalveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotta 2010 koskevan arvioinnin kohteena olivat hallinnon toimivuus, turvallisuus, osaaminen, hyvinvointi, liikennepalvelut ja kuluttajan asema sekä poikkihallinnollisena kohteena paikallinen turvallisuusyhteistyö. Osaaminen arviointikohteesta kirjastotoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi ovat Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialaa, samoin liikennepalvelut. Arvioinnin teemana oli hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutukset peruspalveluihin. Arviointi toteutettiin aikaisemmasta poiketen niin, että valtakunnallinen arviointiraportti laadittiin ennen alueellisia raportteja. Tällä tavoin arviointi pyritään sitomaan osaksi keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliä. Asiasanat Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, arviointi, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kokonaissivumäärä 200 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto Kartat julkaistu Affecto Finland Oy:n luvalla ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN (PDF) Hinta Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisusarja 7/2011
4
5 Nuoret, huomio! Tämä julkaisu on toinen uuden Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemä kuvaus peruspalvelujen tilasta Itä-Suomen kolmen maakunnan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnissa. Valmisteluun ovat osallistuneet osaamisen ja liikennepalvelujen alueilta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat, joille suuri kiitos työstään. Peruspalvelujen tilannekuva antaa hyvän tiedon Itä- Suomen tilasta ja kehittämistarpeista. Raportin toivon olevan hyödyksi valtionhallinnon lisäksi kuntien ja maakuntien päätöksenteossa ja kehittämisen painopisteitä mietittäessä. Raportti on helppo hakea aina tarpeen tullen sähköisiltä sivuiltamme Itä-Suomen aluehallintovirasto tulee käyttämään raporttia omissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, seutukuntakäynneillä sekä tarkastus- ja valvontatyössä tausta-aineistona. Raportin parasta antia on mielestäni tieto maakuntien pelastustoimesta. Pelastustoimi on oleellinen osa arkipäivän turvallisuuden edistämistä. Sen merkitys on korostunut myös viime vuosien myrskyjen ja tykkylumien aiheuttamissa hätätilanteissa. Kaikki Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat onnettomuuksien ehkäisytyössä maan muita pelastuslaitoksia parempia. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön tavoitteet on saavutettu hyvin. Erityiskohteiden palotarkastukset on tehty kattavasti. Tarkistus- ja varmistustehtävien määrä on kasvanut. Palokunta saadaan Itä-Suomen alueella onnettomuuspaikalle riskien edellyttämässä toimintavalmiusajassa. Pelastuslaitokset ovat myös oleellinen yhteistyötoimija sisäisessä turvallisuudessa. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt Itä- Suomessa ripeästi. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ovat laatineet maakunnallista turvallisuuskuvaa, josta on tukea kuntien turvallisuussuunnittelulle ja toimeenpanolle. Kannattaa olla tyytyväinen hyvistä pelastuslaitosten tuloksista ja innoittaa edelleen pitämään turvallisuusasiat kunnissa ajan tasalla! Hallinto- ja palvelurakenteiden muutokset saattavat tehostaa palvelujen tuottamista, lisätä kustannustehokkuutta ja keskittää erikoisosaamista. Samalla tulee valtion ja kuntien kuitenkin olla herkällä korvalla, että näillä muutoksilla ei heikennetä Itä-Suomen syrjäisten alueiden vähäväkisten asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Otsakkeessa pyydän kiinnittämään huomion nuoriin. Peruspalvelujen arviointiraportti antaa melko lohduttoman kuvan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Itä-Suomessa. Harmittelemme nuorten vähenemistä maakunnista, nuorten työttömyyttä, siirtymistä koulutuksen jälkeen pois Itä-Suomesta tai syrjäytymistä ja siirtymistä sosiaaliturvalle. Samaan aikaan kuitenkin vain joka kolmannessa kunnassa on nuorten vaikuttajaryhmä, kuulemisjärjestelmä, aloitekanava, nuorisotalon toimikunta tai vastaava. Nuoret kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa kuntien nuorisopolitiikkaan ovat heikot. Palautteen saaminen on hidasta, aloitteisiin ei vastata ja nuorille suunnattua tiedotusta on vähän. Pe-
6 ruspalveluraportin vastaukset saavat tukea muista tutkimuksista. Kansainvälisessä ICCS 2009 tutkimuksessa suomalaiset nuoret arvioivat mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja oman koulunsa päätöksentekoon Suomessa erittäin heikoiksi. Itä-Suomen nuorisopuntarissa 2010 yli 60 % itäsuomalaisista nuorista sanoo oman kotiseutunsa olevan heille erittäin tärkeä. Nyt onkin kysyttävä, ovatko nuoret kunnille tärkeitä vai siunailemmeko vain heidän ongelmiaan. Peruspalvelujen arviointiraportti esittää, että jokaiseen kuntaan perustetaan nuorten vaikuttajaryhmä. Osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia on luotava lisää. Nuorten mielipide tulee ottaa huomioon kunnallisen päätöksenteon eri vaiheissa. Sosiaalista mediaa on hyödynnettävä paremmin nuorten osallistumis- ja kuulemiskanavana. Osallistumis- ja kuulemisvaikutuksia on lisäksi arvioitava vuosittain. Muutos kannattaa. Nuoret keskustelevat viimeisten eduskuntavaalien tuloksista ahkerasti omissa piireissään. Politiikka on alkanut kiinnostaa uudella lailla. Nuoret myös osallistuvat, kun mahdollisuus annetaan. Aluehallintoviraston maaliskuussa 2011 toteuttama Mikkelin kaupungin peruskoulujen ja lukion oppilaskuntien kuuleminen turvallisuudesta sai myönteisen vastaanoton ja työ jatkuu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Allianssi yhteistyössä järjestävät kuntien kanssa nuorten kuulemistilaisuuksia. Viimeksi Mäntyharjulla nuoret kysyivät koulukyydeistä, lautakuntien kokousten avoimuudesta, koulukalusteista ja hyvästä käytöksestä puolin ja toisin oppilaiden ja opettajien välillä. Tärkeää kuulemisessa ja vaikuttamisessa on, että toimitaan myös tilaisuuksien jälkeen. Tehdään, mitä on sovittu ja tiedotetaan sovittujen asioiden etenemisestä. Otetaan se iso askel myös facebookiin. Nuoret keskustelevat siellä ja harvemmin käyvät kuntien nettisivuilla. Nyt kuntien huomio nuoriin, jotta nuoret huomioivat kunnat, jotka ovat heille kuitenkin tärkeitä paikkoja. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto
7 SISÄLTÖ Nuoret, huomio! TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta-alue Väestö Elinkeinot, työllisyys ja talous Väestön koulutustaso Hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutus peruspalvelujen saatavuuteen ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET HALLINNON TOIMIVUUS Yhteispalvelun kattavuus TURVALLISUUS Poliisitoimi Ennalta estävä toiminta Nopean avun saanti Tutkintapalvelut Poliisin palvelujen saatavuus Pelastustoimi Ennaltaehkäisevä toiminta Nopean avun saanti Väestönsuojelun palvelut OSAAMINEN Opetustoimi Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Nuorisotoimi Nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa Kirjastotoimi Maakuntakirjastotoiminta osana kirjastotoimen kehittämistä Liikuntatoimi Käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen HYVINVOINTI Lastensuojeluasioiden määrä ja käsittelyprosessien toimivuus LIIKENNEPALVELUT Joukkoliikenteen muutokset PSA:n ja joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen ( ) KULUTTAJAN ASEMA Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus Eläinlääkintähuolto Elintarvikevalvonta POIKKIHALLINNOLLINEN ARVIOINTIKOHDE Paikallinen turvallisuusyhteistyö LIITE YHTEYSTIEDOT
8
9 1 TOIMEKSIANTO JA TYÖN ORGANISOINTI Toimeksianto ja arviointikohteet Aluehallintovirastot edistävät toiminta-ajatuksensa mukaisesti alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virastojen yhtenä tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi. Arvioitavina ovat palvelut, joita käyttää suuri joukko ihmisiä ja joilla on vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Arvioinnin avulla selvitetään kansalaisten asemaa suhteessa tuotettuihin palveluihin maan eri osissa. Arvioinnin kohteet on valittu yhteistyössä aluehallintovirastoja ohjaavien viranomaisten ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin. Aluehallintovirastojen tekemällä arvioinnilla tuetaan suunnittelua ja päätöksentekoa sekä valtionhallinnossa että kunnissa. Vuoden 2010 arviointikierroksella muutos aikaisempaan oli se, että valtakunnallinen peruspalvelujen saatavuuden arviointi tehtiin ennen alueellisia raportteja. (Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 5/2011.) Näin arviointi sovittuu paremmin keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliin. Tämä Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisema arviointi perustuu valtiovarainministeriön toimeksiantokirjeisiin , ja (VM/1702/ /2010). Arvioinnin teemana oli hallinto- ja palvelurakenteiden muutosten vaikutus peruspalvelujen saatavuuteen. Teema on vahvistettu vuosille laaditussa aluehallintovirastojen strategia-asiakirjassa. Erityisteemaa on käsitelty tässä raportissa varsinaisten arviointikohteiden lisäksi toimintaympäristöosuudessa. Vuoden 2010 arviointikohteet valtiovarainministeriön ohjauskirjeiden mukaan Hallinnon toimivuus Yhteispalvelun kattavuus Turvallisuus Poliisitoimi: ennaltaehkäisevä toiminta, nopean avun saanti, tutkintapalvelut ja poliisipalvelujen saatavuus Pelastustoimi: ennaltaehkäisevä toiminta, nopean avun saanti ja väestönsuojelun palvelut Osaaminen Opetustoimi: perusopetuksen alueellinen saatavuus, toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Nuorisotoimi: nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa Kirjastotoimi: maakuntakirjastotoiminta osana kirjastotoimen kehittämistä Liikuntatoimi: käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Hyvinvointi Lastensuojelulain toimeenpanon toteutuminen 9
10 Liikennepalvelut Joukkoliikenteen muutokset PSA:n ja joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen ( ) Kuluttajan asema Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus Eläinlääkintähuolto: kunnallisten eläinlääkäripalvelujen saatavuus Elintarvikevalvonta: valvonnan saatavuus Poikkihallinnollinen arviointikohde Paikallinen turvallisuusyhteistyö Arviointityön organisointi Arviointityö käynnistettiin työryhmässä, johon Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valitsivat omista asiantuntijoistaan arviointikohdevastaavat ja karttavastaavat. Arvioinnin koordinoijana ja työryhmän puheenjohtajana oli kouluneuvos Matti Hänninen ja työryhmän sihteerinä tiedottaja Ulla Hiltunen. Aluehallintoviraston johtoryhmä käsitteli arvioinnin tulokset ja toimenpide-ehdotukset. Arviointityöryhmään kuuluivat ja raportin kirjoitus- ja koontityöstä vastasivat: Työryhmän puheenjohtaja, arviointityön koordinointi, toimintaympäristön kuvaus: Matti Hänninen, kouluneuvos Kirjastotoimi: Eeva Hiltunen, sivistystoimentarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus: Markku Huttunen, sivistystoimen ylitarkastaja Liikennepalvelut: Liisa Joenperä, joukkoliikenneasiantuntija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Talous- ja velkaneuvonnan saatavuus: Minna Karppinen, erikoissuunnittelija Nuorisotoimi: Kirsi Kohonen, suunnittelija, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus: Matti Koskela, tarkastaja Yhteispalvelun saatavuus: Tuula Kääriäinen, neuvotteleva virkamies Pelastustoimi ja Paikallinen turvallisuusyhteistyö, Seppo Pirskanen, pelastustarkastaja Elintarvikevalvonta: Anneli Liljeroos, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Poliisitoimi: Petri Marjamaa, poliisitarkastaja, Poliisihallitus Liikuntatoimi: Pirjo Rimpiläinen, nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Eläinlääkintähuolto: Pauli Sorvisto, läänineläinlääkäri Toimintaympäristö: Timo Tiainen, kilpailututkija Hyvinvointi: Marita Uusitalo, sosiaalihuollon ylitarkastaja Kuvioiden ja taulukoiden käsittely Mika Malkki, It-asiantuntija, AHTI-yksikkö Karttasovelluksen asiantuntija: Harri Moilanen, suunnittelija Työryhmän sihteeri: Ulla Hiltunen, tiedottaja Yhteystiedot ovat liitteessä 1. 10
11 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen pinta-ala on km². Se on 12,2 prosenttia koko maan pinta-alasta. Neljäsosa alueesta on vesistöä. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Mikkelissä ja muut toimipaikat ovat Kuopiossa ja Joensuussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella toimii kolme maakunnan liittoa ja kolme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, on kaikki kolme päävastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Osa liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen henkilöstöstä työskentelee Joensuussa ja Mikkelissä. Joensuussa toimivassa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja Mikkelissä toimivassa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on liikenne ja infrastruktuuria lukuun ottamatta muut päävastuualueet. Vuonna 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella oli 54 kuntaa. Vuoden 2011 alussa Karttulan liityttyä Kuopion kaupunkiin ja Varpaisjärven kunnan Lapinlahden kuntaan alueella on nyt 52 kuntaa. Seutukuntia alueella on 11. Seutukuntamuutoksena Rantasalmen kunta liitettiin Savonlinnan seutukuntaan vuoden 2011 alussa. Maavoimien Esikunta toimii Mikkelissä. Se johtaa muun muassa Kouvolassa sijaitsevaa Itä- Suomen Sotilasläänin Esikuntaa (ISSLE), jonka vastuualueelle Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue sijoittuu. ISSLE koordinoi muun muassa viranomaisyhteistyötä alueella. Alueellisina organisaatioina toimivat Etelä-Savon Aluetoimisto, Pohjois-Savon Aluetoimisto ja Pohjois-Karjalan Aluetoimisto. Pohjois-Karjalan rajavartioston toimialue käsittää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueet. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. Poliisin hallinnon muututtua vuonna 2010 perustetun Poliisihallituksen päätoimipaikka on Helsingissä ja muut toimipaikat Mikkelissä, Riihimäellä, Turussa ja Oulussa. Poliisin paikallishallintona toimii edelleen kolme maakunnallista poliisilaitosta, Etelä-Savon poliisilaitos, Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja Pohjois-Savon poliisilaitos. Pelastustoimi on organisoitu alueella kolmeen maakunnan kattavaan pelastustoimen alueeseen. Myös hätäkeskuslaitos toimii alueella maakunnallisten hätäkeskusten turvin. Säännöllistä yhteistyötä tekevien poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskusten toimialueet ovat siis toistaiseksi yhtenevät. Itä-Suomessa toimii kolme maakunnallista maistraattia: Etelä-Savon maistraatti, Pohjois-Savon maistraatti ja Pohjois-Karjalan maistraatti. Maistraattien toimipaikat ovat Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa, Juuassa, Savonlinnassa, Iisalmessa, Pieksämäellä ja Varkaudessa. Itä-Suomen yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Mikkelin yliopistokeskuksessa on Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja. Alueella toimii neljä ammattikorkeakoulua: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkea- 11
12 koulun koulutusyksikkö Pieksämäellä. Aluehallintoviraston toimialueella on neljä erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri. 2.2 Väestö Alueen väestö vähenee edelleen, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria Vuodenvaihteessa Itä-Suomen alueen asukasluku oli (taulukko 1) ja väestöntiheys 11,7 henkilöä/maakm 2. Väestöstä yli 70 prosenttia asuu taajamissa. Väestö väheni vuonna 2010 jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa, yhteensä yli henkeä. TAULUKKO 1. Itä-Suomen väkilukuja Asukasluku Muutos vuonna 2010 ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA Mikkelin seutukunta Koillis-Savon seutukunta Joensuun seutukunta Hirvensalmi Juankoski Ilomantsi Kangasniemi Kaavi Joensuu Mikkeli Nilsiä Juuka Mäntyharju Rautavaara Kontiolahti Pertunmaa Tuusniemi Liperi Puumala Outokumpu Ristiina Kuopion seutukunta Polvijärvi Kuopio Pieksämäen seutukunta Maaninka Keski-Karjalan seutukunta Joroinen Siilinjärvi Kesälahti Juva Kitee Pieksämäki Sisä-Savon seutukunta Rääkkylä Rautalampi Tohmajärvi Savonlinnan seutukunta Suonenjoki Enonkoski Tervo Pielisen Karjalan seutukunt Heinävesi Vesanto Lieksa Kerimäki Nurmes Punkaharju Varkauden seutukunta Valtimo Rantasalmi Leppävirta Savonlinna Varkaus Sulkava Ylä-Savon seutukunta Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Asukastiheys (henkilöä/km 2 11,06 14,79 9,34 Itä-Suomi Asukastiheys (henkilöä/km 2 11,72 KOKO MAA Asukastiheys (henkilöä/km 2 17,69 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väkiluku sukupuolen mukaan alueittain sekä väestömäärän muutos ( ) ja väestötiheys alueittain ( ) Väestömäärän väheneminen oli Itä-Suomessa vuonna 2010 pienempi kuin 1990-luvun laman jälkeisenä aikana (1993-) keskimäärin (kuvio 1). Alueella asui vuoden 2010 lopussa noin henkilöä Asukasluku Muutos vuonna 2010 Asukasluku Muutos vuonna
13 (7,2 %) vähemmän kuin vuonna Väestön ennustetaan edelleen vähenevän tulevina vuosikymmeninä. KUVIO 1. Väkiluvun kehitys ja väestöennuste maakunnittain Itä-Suomessa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) Suomen yhdeksästä väestöä menettäneestä maakunnasta Etelä-Savon väestömäärä pieneni vuonna 2010 määrällisesti eniten ja prosentuaalisesti toiseksi eniten (-0,6 %) Kainuun jälkeen. Vuonna 2010 väestön väheneminen jäi Etelä-Savossa noin 200 henkilöä pienemmäksi kuin se on keskimäärin ollut 1990-luvun laman jälkeisenä aikana. Pohjois-Savon väestötappio jäi alle kolmannekseen vuoden 1993 jälkeisen ajan keskimääräisestä heikkenemisestään. Pohjois-Karjalan väestömäärä supistui merkittävästi vähemmän kuin vuoden 1993 jälkeisenä aikana keskimäärin (noin 720 henkilöä/vuosi). Kahdeksassa alueen kunnassa väkiluku (taulukko 1) pieneni yli kaksi prosenttia ja Puumalassa lähes kolme prosenttia. Määrällisesti eniten vähenivät Pieksämäen asukkaat. Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksissa ja muutamissa niitä ympäröivissä kunnissa, eli Siilinjärvellä, Kontiolahdella ja Liperissä. Väkiluku kasvoi myös Mikkelissä, Hirvensalmella, Nilsiässä ja Vesannolla. Seutukunnista vain Kuopion ja Joensuun seutukuntien väkiluvut kasvoivat. Väkiluvun muutokset ovat kunnittain eriytyneet voimakkaasti 2000-luvulla (kuviot 2 ja 4). Kun koko alueen väestö on 2000-luvun aikana vähentynyt yli neljällä ja puolella prosentilla, Rautavaaralla, Valtimolla, Lieksassa, Rääkkylässä, Ilomantsissa, Kesälahdella ja Puumalassa väestön määrät ovat pienentyneet yli 18 prosenttia. Toisaalta koko maan väestön lisäyksen (3,9 %) ovat ylittäneet Kontiolahti (21,1 %), Siilinjärvi, Liperi ja Kuopio. Myös Joensuun väkimäärä on kasvanut luvulla. 13
14 Mikkeli (-0,9 %) Ristiina (-5,6 %) Savonlinna (-6,1 %) Joroinen (-9,1 %) Kerimäki (-9,2 %) Hirvensalmi (-9,3 %) Mäntyharju (-10,4 %) Pertunmaa (-10,4 %) Pieksämäki (-11,1 %) Juva (-11,1 %) Kangasniemi (-11,4 %) Rantasalmi (-13,9 %) Punkaharju (-14,3 %) Enonkoski (-15,3 %) Heinävesi (-16,5 %) Sulkava (-16,5 %) Puumala (-19,3 %) Mikkelin seutukunta (-4,3 %) Savonlinnan seutukunta (-9,2 %) Pieksämäen seutukunta (-11,1 %) Siilinjärvi (+7,3 %) Kuopio (+5,2 %) Karttula (-0,1 %) Maaninka (-1,9 %) Lapinlahti (-4,7 %) Nilsiä (-5,4 %) Iisalmi (-5,5 %) Leppävirta (-5,8 %) Suonenjoki (-7,5 %) Varkaus (-9,3 %) Vieremä (-10,7 %) Varpaisjärvi (-11,1 %) Tuusniemi (-12,1 %) Rautalampi (-12,1 %) Kaavi (-12,6 %) Kiuruvesi (-12,8 %) Juankoski (-13,1 %) Sonkajärvi (-13,5 %) Tervo (-15,1 %) Vesanto (-15,4 %) Keitele (-15,4 %) Pielavesi (-16,1 %) Rautavaara (-24,3 %) Kuopion seutukunta (+5,1 %) Varkauden seutukunta (-8,2 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,4 %) Sisä-Savon seutukunta (-10,8 %) Koillis-Savon seutukunta (-11,7 %) Kontiolahti (+21,1 %) Liperi (+6,8 %) Joensuu (+3,4 %) Outokumpu (-11,1 %) Polvijärvi (-12,2 %) Kitee (-12,2 %) Nurmes (-14,3 %) Tohmajärvi (-16,2 %) Juuka (-16,3 %) Kesälahti (-18,0 %) Lieksa (-18,1 %) Ilomantsi (-19,2 %) Rääkkylä (-19,5 %) Valtimo (-20,4 %) Joensuun seutukunta (+1,3 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,0 %) POHJOIS-SAVO (-3,0 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-7,5 %) ITÄ-SUOMI (-4,5 %) KOKO MAA (+3,9 %) Muutos (%) Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus KUVIO 2. Väkiluvun muutokset (%) eri tekijöidensä osalta maakunnittain Itä-Suomen kunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestömuutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestömuutosten ennakkotiedot alueittain 2010 ( ) 14
15 Sekä muuttoliike että luonnollinen väestönmuutos vähenemisen syinä Väestönmuutokset johtuvat Itä-Suomen alueella pääsääntöisesti siitä, että luonnollinen väestönmuutos ja muuttoliike ovat olleet negatiivisia (kuvio 2). Nettomaahanmuutto on vain hieman hidastanut väestön vähenemistä kaikissa Itä-Suomen kunnissa vuosina Rautavaaraa lukuun ottamatta. Muita peruskuvasta poikkeavia kuntia ovat olleet väestönkasvukunnat Kuopio, Kontiolahti, Liperi ja Joensuu, joihin lisäys on tullut luonnollisesta väestönmuutoksesta, muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta. Väestötappiokunnista Hirvensalmella ja Maaningalla muuttoliike on ollut positiivista. Siilinjärvellä on ollut luonnollista väestönlisäystä, mutta muuttoliike negatiivista. Maaseutukunnissa erityisen suuri huoli on vähäinen syntyvyys. Maakuntatasolla (kuvio 3) havaitaan, että kaikissa maakunnissa kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa jo pitkään ja syntyvien määrän trendi on ollut laskeva vuodesta 1983 lähtien. Vuonna 2010 syntyi yli (36 %) lasta vähemmän kuin vuonna Erityisesti aktiiviväestön nettomuutto on ollut negatiivista siitä lähtien kun koko maan talous kääntyi kasvuun 1990-luvun laman jälkeen lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa, jossa nettomaahanmuutto nosti kokonaisnettomuuton positiiviseksi vuosina KUVIO 3. Väestönmuutokset maakunnittain Itä-Suomessa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestön muutokset alueittain ( ) ja väestön ennakkotilasto, väestönmuutosten ennakkotiedot alueittain 2010 ( ) 15
16 Väestö on ikääntynyttä Väestökehityksen megatrendejä Itä-Suomessa ovat olleet suurimmalta osin muuttoliikkeestä aiheutunut väestön vähentyminen (kuviot 2 ja 3) sekä nuorempien ikäluokkien pieneneminen ja ikääntyneemmän väestön määrän kasvaminen (kuvio 4). Poikkeuksia tämänkaltaiselle väestörakenteen muutokselle 2000-luvulla ovat olleet ainoastaan Siilinjärvi, Kuopio, Liperi ja Joensuu, joissa vuotiaiden ikäluokka suureni, sekä Kontiolahti, jossa kyseisen ikäluokan lisäksi myös alle 15-vuotiaiden ikäluokka kasvoi. Yli 65-vuotiaiden määrä väheni ainoastaan Hirvensalmella, Pertunmaalla, Rantasalmella, Puumalassa, Kiuruvedellä, Tervossa, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä. Yli 75-vuotiaiden määrä pieneni ainoastaan Tohmajärvellä. Itä-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä vuonna 2010 oli 20,7 prosenttia (kuvio 4), kun koko maan luku oli 17,5 prosenttia. Koko maata edullisempi ikärakenne alle 65-vuotiaiden määrällä arvioituna oli Liperissä, Joensuussa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kontiolahdella. Eniten vuotiaita oli maakunnittain tarkasteltuna Mikkelissä (65,2 %), Joensuussa (68,1 %) ja Kuopiossa (68,5 %) sekä vähiten Pertunmaalla (57,5 %), Kesälahdella (57,9 %) ja Pielavedellä (56,7 %). Alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten Puumalassa (9,3 %) ja eniten Kontiolahdella (22,7 %). 16
17 Mikkeli (-0,9 %) Ristiina (-5,5 %) Savonlinna (-6,1 %) Hirvensalmi (-9,1 %) Kerimäki (-9,1 %) Joroinen (-9,1 %) Mäntyharju (-10,4 %) Pertunmaa (-10,4 %) Juva (-11,1 %) Pieksämäki (-11,1 %) Kangasniemi (-11,4 %) Rantasalmi (-14,0 %) Punkaharju (-14,3 %) Enonkoski (-15,4 %) Heinävesi (-16,5 %) Sulkava (-16,6 %) Puumala (-19,3 %) Mikkelin seutukunta (-4,3 %) Savonlinnan seutukunta (-9,6 %) Pieksämäen seutukunta (-10,7 %) Siilinjärvi (+7,3 %) Kuopio (+5,0 %) Maaninka (-2,0 %) Nilsiä (-5,4 %) Iisalmi (-5,5 %) Leppävirta (-5,8 %) Lapinlahti (-6,6 %) Suonenjoki (-7,4 %) Varkaus (-9,3 %) Vieremä (-10,7 %) Rautalampi (-12,1 %) Tuusniemi (-12,1 %) Kaavi (-12,6 %) Kiuruvesi (-12,8 %) Juankoski (-13,1 %) Sonkajärvi (-13,4 %) Tervo (-15,1 %) Vesanto (-15,3 %) Keitele (-15,4 %) Pielavesi (-16,0 %) Rautavaara (-24,2 %) Kuopion seutukunta (+5,1 %) Varkauden seutukunta (-8,2 %) Ylä-Savon seutukunta (-9,4 %) Sisä-Savon seutukunta (-10,7 %) Koillis-Savon seutukunta (-11,7 %) Kontiolahti (+21,1 %) Liperi (+6,9 %) Joensuu (+3,4 %) Outokumpu (-11,2 %) Kitee (-12,2 %) Polvijärvi (-12,2 %) Nurmes (-14,2 %) Tohmajärvi (-16,1 %) Juuka (-16,3 %) Kesälahti (-18,0 %) Lieksa (-18,0 %) Ilomantsi (-19,1 %) Rääkkylä (-19,5 %) Valtimo (-20,4 %) Joensuun seutukunta (+1,3 %) Keski-Karjalan seutukunta (-15,0 %) Pielisen Karjalan seutukunta (-17,0 %) POHJOIS-SAVO (-2,9 %) POHJOIS-KARJALA (-3,9 %) ETELÄ-SAVO (-7,4 %) ITÄ-SUOMI (-4,5 %) KOKO MAA (3,9 %) Muutos (%) - 14 v v v. 75 v. - KUVIO 4. Väestönmuutos (%) ikäryhmittäin Itä-Suomen kunnissa maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) 17
18 Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde huono Tarkasteltaessa väestöllistä huoltosuhdetta, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhdetta vuotiaiden määrään, vuonna 2010 ainoastaan Kuopiossa ja Joensuussa oli vuotiaita suhteessa muun ikäisiin enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koko maassa alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli noin puolet työikäisten määrästä (kuvio 6). Eräissä kunnissa (Sulkava, Heinävesi, Pertunmaa, Rautalampi, Rautavaara, Vesanto, Pielavesi ja Kesälahti) alle 15- ja yli 65-vuotiaita oli yli 70 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna (kuvio 5). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä väestöllinen huoltosuhde koko maassa heikkenisi siten, että alle 15- ja yli 65-vuotiaita olisi noin 65 prosenttia työikäisten määrästä. Rautavaaralla, Pielavedellä, Valtimolla, Vesannolla, Puumalassa, Lieksassa ja Sulkavalla oltaisiin jo tilanteessa, jossa alle 15- ja yli 65-vuotiaita on työikäisiä enemmän. Vuonna 2030 koko maassa olisi alle 15- ja yli 65-vuotiaita lähes 75 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna. Suurimmassa osassa (36 kuntaa) Itä-Suomen kunnista olisi tuolloin enemmän muun ikäisiä kuin vuotiaita. Huoltosuhteen heikentymisen oletetaan tapahtuvan hyvin nopeasti (kuvio 6) jo 2010-luvulla, kuten esimerkiksi Lieksassa. Vuonna 2010 Lieksassa oli alle 15- ja yli 65-vuotiaita vain 60 prosenttia työikäisten määrään suhteutettuna, mutta vuonna 2030 heitä olisi jo 37 prosenttia enemmän kuin työikäisiä. 18
19 Mikkeli Savonlinna Joroinen Pieksämäki Kerimäki Ristiina Rantasalmi Mäntyharju Puumala Punkaharju Juva Kangasniemi Hirvensalmi Enonkoski Sulkava Heinävesi Pertunmaa Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Kuopio Iisalmi Siilinjärvi Varkaus Juankoski Lapinlahti Vieremä Sonkajärvi Keitele Leppävirta Tervo Nilsiä Maaninka Kiuruvesi Tuusniemi Suonenjoki Kaavi Rautalampi Rautavaara Vesanto Pielavesi Kuopion seutukunta Varkauden seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Kitee Polvijärvi Lieksa Tohmajärvi Nurmes Valtimo Juuka Rääkkylä Ilomantsi Kesälahti Joensuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALA POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ITÄ-SUOMI KOKO MAA Osuus, % - 14 v v v. 75 v. - KUVIO 5. Väestön ikärakenne ikäryhmittäin Itä-Suomen kunnissa 2010, kuntien järjestys maakunnittain ikäluokan perusteella. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) 19
20 1,1 Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä vuotiasta kohden 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 6. Väestöllisen huoltosuhteen (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) toteutunut ( ) ja ennakoitu (2011-) kehitys Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) ja väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( ) Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy entistä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon muutamana viime vuotena heikennyt taloustilanne ja maakuntien koko maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet (kuvio 7), jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Alueen maakunnissa oli vuonna 2009 työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia prosenttia enemmän kuin työllisiä, kun koko maassa heitä oli 35 prosenttia enemmän. 20
21 2,2 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohden 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1, KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi KUVIO 7. Taloudellinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ) Taloudellinen huoltosuhde parani pitkään kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, mutta 1990-luvun lamasta toipuminen tälläkin indikaattorilla mitattuna jäi muuta maata heikommalle tasolle. Vuonna 2008 havaittiin taloudellisten huoltosuhteiden lievä heikentyminen pitkän paranemisjakson jälkeen ja vuosina saavutettu positiivinen kehitys katosi yhtenä vuonna Kuntakohtaiset erot taloudellisissa huoltosuhteissa ovat suuret (kuvio 8). Siilinjärvellä oli 30 prosenttia enemmän työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevia kuin työllisiä, kun Rautavaaralla heitä oli lähes kaksi ja puolikertaisesti työllisten määrä. Kahdessatoista kunnassa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin työllisiä vuonna Tällaisten kuntien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta viidellä. 21
22 Mikkeli (1,40) Juva (1,61) Ristiina (1,63) Joroinen (1,66) Pieksämäki (1,67) Punkaharju (1,68) Savonlinna (1,70) Mäntyharju (1,71) Kerimäki (1,73) Rantasalmi (1,86) Pertunmaa (1,86) Hirvensalmi (1,88) Kangasniemi (1,88) Sulkava (1,89) Puumala (1,89) Enonkoski (1,96) Heinävesi (2,01) Mikkelin seutukunta (1,52) Pieksämäen seutukunta (1,65) Savonlinnan seutukunta (1,75) Siilinjärvi (1,30) Kuopio (1,37) Vieremä (1,55) Iisalmi (1,58) Maaninka (1,62) Nilsiä (1,69) Keitele (1,75) Suonenjoki (1,78) Lapinlahti (1,78) Leppävirta (1,78) Varkaus (1,81) Juankoski (1,84) Sonkajärvi (1,87) Tervo (1,90) Kiuruvesi (1,94) Rautalampi (1,97) Tuusniemi (2,02) Vesanto (2,05) Pielavesi (2,17) Kaavi (2,33) Rautavaara (2,38) Kuopion seutukunta (1,37) Ylä-Savon seutukunta (1,74) Varkauden seutukunta (1,80) Sisä-Savon seutukunta (1,87) Koillis-Savon seutukunta (1,93) Kontiolahti (1,32) Liperi (1,52) Joensuu (1,57) Kitee (1,79) Tohmajärvi (1,92) Kesälahti (1,94) Nurmes (1,96) Polvijärvi (1,96) Valtimo (2,00) Juuka (2,04) Lieksa (2,07) Outokumpu (2,07) Rääkkylä (2,11) Ilomantsi (2,14) Joensuun seutukunta (1,61) Keski-Karjalan seutukunta (1,88) Pielisen Karjalan seutukunta (2,02) POHJOIS-SAVO (1,57) ETELÄ-SAVO (1,62) POHJOIS-KARJALA (1,70) ITÄ-SUOMI (1,62) KOKO MAA (1,35) Työlliset, % Työttömät, % Eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, % vuotiaat, % Opiskelijat, koululaiset ja varusmiehet, % KUVIO 8. Taloudellinen huoltosuhde ja väestön pääasiallinen toiminta Itä-Suomen maakunnissa kunnittain Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ) 22
23 Väestön ennustetaan vähenevän ja ikääntyvän Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Itä-Suomen väestön määrä tulisi edelleen pienenemään: vuonna 2009 laaditun väestöennusteen perusteella vuonna 2030 Etelä-Savossa olisi yli kuusi prosenttia, Pohjois-Karjalassa yli kolme prosenttia ja Pohjois-Savossa lähes kaksi prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna Lukumääräisesti Pohjois-Savossa väestö vähenisi 4 300, Etelä- Savossa lähes ja Pohjois-Karjalassa noin hengellä. Samana aikana koko Suomen väestömäärä kasvaisi lähes hengellä. Erityisen voimakasta väestön väheneminen tulisi prosentuaalisesti olemaan Lieksassa, jossa olisi jo vuonna 2020 lähes 18 prosenttia vähemmän asukkaita kuin vuonna Yli kymmenen prosentin väestön määrän väheneminen koettaisiin kymmenessä kunnassa. Ennusteen mukaan kunnista määrällisesti eniten väestöään tulisivat menettämään Savonlinna, Pieksämäki, Varkaus ja Lieksa (lähes henkeä). Yli itäsuomalaisen ennustetusta vähenemisestä huolimatta vuosina yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyisi edelleen hengellä (21,9 %), mutta alle 15-vuotiaiden määrä pienenisi hengellä (-2,7 %). Edellisvuosikymmenellä väestömäärä pieneni lähes hengellä, josta alle 15-vuotiaiden vähenemä oli yli (-17,1 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli vajaa henkeä. Sen sijaan vuotiaita työikäisiä olisi vuonna 2020 yli vähemmän kuin vuonna Väestöllisen huoltosuhteen voimakas heikkeneminen tulee Itä-Suomen maakunnissa jatkumaan 2030-luvun puoliväliin saakka. Erityisesti huomioitavaa on se, että kuntakohtaiset erot nykyisellä kuntarakenteella tulevat olemaan suuria. Edellä esitetyt väestöluvut perustuvat vain aikaisemmasta kehityksestä osittain johdettuun Tilastokeskuksen trendiennusteeseen eikä niissä ole otettu huomioon ihmisten odotusten ja käyttäytymisen muutoksia. Mikäli työikäisten muuttoliike Itä-Suomeen tai syntyvyyden huomattava kasvu eivät pidemmällä aikavälillä kehity ennustettua suotuisammin, Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee huomattavasti ja voimakkaammin kuin koko maassa 2030-luvulle saakka. Lisäksi on huomioitava samanaikaisesti ennustettu väestömäärän väheneminen ja lähtökohtaisesti huonommat taloudelliset huoltosuhteet. 2.3 Elinkeinot, työllisyys ja talous Työpaikat lisääntyivät vuoteen 2007 asti Itä-Suomen taloudellinen kehitys oli vuoteen 2007 asti myönteinen. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2007 yli työpaikalla (taulukko 2). Suurimmat työpaikkalisäykset vuosina tapahtuivat yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen sekä rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminnan toimialoilla. Suhteellisesti eniten lisääntyivät rakentamisen työpaikat. Maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan ja louhinnan, sähkö-, kaasuja vesihuollon sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työpaikkojen määrät vähenivät samana aikana. Vuoden 2008 lopulla alkanut kansainvälinen taloustaantuma vähensi erityisesti teollisuuden ja rakentamisen työpaikkojen määrää selvästi. Alkutuotannon työpaikkojen määrän aleneminen jatkui edelleen. Itä-Suomi on koko maata alkutuotantovaltaisempi. Lisäksi täällä on koko maata reilusti 23
24 enemmän julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, pakollisen sosiaalivakuutuksen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Suhteellisesti vähiten koko maahan verrattuna on tukku- ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja. Varsinainen työllisyyden heikentyminen tapahtui vasta vuonna Työllisten määrä Itä- Suomessa väheni vuodesta 2007 yli kymmenellä tuhannella. Miltei kymmenen vuoden myönteinen työllisten määrän kehitys pyyhkiytyi pois kahdessa vuodessa. Työllisten määrä väheni kahdessa vuodessa Etelä-Savossa lähes 3 200, Pohjois-Savossa lähes ja Pohjois-Karjalassa hengellä. Tuoreempien Tilastokeskuksen työvoimakyselytutkimusten mukaan työllisten määrä olisi kuitenkin vuonna 2010 lisääntynyt noin hengellä ja työvoiman määrä kasvanut. Työpaikkaomavaraisuuskehityksen trendi viittaisi siihen, että pendelöinti Itä-Suomesta käsin lienee kuitenkin kasvanut vuonna
25 TAULUKKO 2. Työlliset ja työpaikat Itä-Suomessa maakunnittain toimialan (TOL2008) mukaan Alueet Tunnusluku / työpaikkojen toimiala (TOL2008) Etelä-Savo Työpaikkaomavaraisuus 97,83 % 97,14 % 96,71 % 96,80 % 96,74 % 97,02 % Työllisten määrä Työpaikat, yhteensä %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous ,1 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,0 Teollisuus ,3 Rakentaminen ,7 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,4 Informaatio ja viestintä ,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 Kiinteistöalan toiminta ,8 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,5 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut ,4 Muut palvelut ,9 Toimiala tuntematon ,2 Pohjois-Savo Työpaikkaomavaraisuus 99,66 % 99,14 % 98,41 % 98,80 % 99,04 % 99,09 % Työllisten määrä Työpaikat, yhteensä %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous ,5 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,4 Teollisuus ,1 Rakentaminen ,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,3 Informaatio ja viestintä ,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,5 Kiinteistöalan toiminta ,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,4 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut ,2 Muut palvelut ,3 Toimiala tuntematon ,8 Pohjois-Karjala Työpaikkaomavaraisuus 98,58 % 98,74 % 98,46 % 98,68 % 98,58 % 98,59 % Työllisten määrä Työpaikat, yhteensä %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous ,9 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,0 Teollisuus ,2 Rakentaminen ,8 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 Informaatio ja viestintä ,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 Kiinteistöalan toiminta ,7 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut ,3 Muut palvelut ,9 Toimiala tuntematon ,9 ITÄ-SUOMI Työpaikkaomavaraisuus 98,83 % 98,46 % 97,94 % 98,21 % 98,28 % 98,38 % Työllisten määrä Työpaikat, yhteensä %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous ,0 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,1 Teollisuus ,5 Rakentaminen ,7 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,9 Informaatio ja viestintä ,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 Kiinteistöalan toiminta ,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,6 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut ,6 Muut palvelut ,6 Toimiala tuntematon ,9 KOKO MAA Työpaikat, yhteensä %-osuus Maa-, metsä- ja kalatalous ,7 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,2 Teollisuus ,1 Rakentaminen ,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,8 Informaatio ja viestintä ,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,0 Kiinteistöalan toiminta ,9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut ,4 Muut palvelut ,6 Toimiala tuntematon ,8 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, työpaikat toimialan mukaan ( ) ja väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan ( ) 25
26 Työttömyysaste parani vuonna 2010 Vuonna 2010 Itä-Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski 0,8 prosenttiyksiköllä keskimäärin 12,5 prosenttiin (taulukko 3). Työttömyys on edelleenkin iso ongelma monissa Itä- Suomen kunnissa, erityisesti Pohjois-Karjalassa (taulukko 4), vaikka vuonna 2010 työllisyyskehitys siellä oli Itä-Suomen maakunnista parasta. Koko Itä-Suomessa vuonna 2010 työttömien työnhakijoiden lukumäärä väheni lähes hengellä, josta Pohjois-Karjalan osuus oli Ainoastaan Etelä-Savossa työvoiman määrän arvioidaan pysyneen samana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Työmarkkinoille on siten tullut uutta työvoimaa työvoiman ulkopuolella olevista ryhmistä, sillä Itä-Suomen muuttoliike kokonaisuudessaan oli negatiivista myös vuonna Koko maan työttömyysprosentti nousi 0,2 prosenttiyksikköä sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen että työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. TAULUKKO 3. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomessa Työttömien osuus työvoimasta % % % % % % % Etelä-Savo 10,0 22,0 15,6 13,0 9,7 11,6 11,5 Pohjois-Savo 10,0 22,0 15,3 12,6 9,9 12,5 11,9 Pohjois-Karjala 11,0 24,0 18,4 16,3 13,6 15,9 14,3 Itä-Suomi 10,5 22,4 16,3 13,8 10,9 13,3 12,5 Koko maa 8,6 19,4 12,0 10,6 7,6 9,8 10,0 %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä -1,9-3,0-4,3-3,2-3,3-3,5-2,5 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työvälitystilasto 26
27 TAULUKKO 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Itä-Suomen kunnissa 2010 ETELÄ-SAVO Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. POHJOIS-SAVO Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. POHJOIS-KARJALA Mikkelin seutukunta 10,6 0,1 Koillis-Savon seutukunta 12,2 0,8 Joensuun seutukunta 14,0 1,5 Hirvensalmi 10,1 0,8 Juankoski 13,7 2,2 Ilomantsi 14,4 2,7 Kangasniemi 11,9 0,6 Kaavi 13,8 1,8 Joensuu 14,6 1,9 Mikkeli 10,8-0,2 Nilsiä 9,5-0,2 Juuka 15,1 0,3 Mäntyharju 8,2 1,3 Rautavaara 12,3 0,4 Kontiolahti 10,3 1,5 Pertunmaa 9,2 0,9 Tuusniemi 13,5-0,5 Liperi 11,2 0,3 Puumala 11,1 1,2 Outokumpu 17,2 0,7 Ristiina 10,7-0,6 Kuopion seutukunta 10,8 0,4 Polvijärvi 17,2-0,1 Kuopio 11,5 0,3 Pieksämäen seutukunta 10,3 0,4 Maaninka 9,4 0,9 Keski-Karjalan seutukunta 15,1 1,6 Joroinen 11,4 0,0 Siilinjärvi 7,9 0,7 Kesälahti 13,5 2,7 Juva 8,2 0,3 Kitee 14,8 1,3 Pieksämäki 10,7 0,6 Sisä-Savon seutukunta 10,8 0,7 Rääkkylä 16,2 1,5 Savonlinnan seutukunta 13,8-0,2 Suonenjoki 10,1 1,5 Työttömien osuus työvoimasta, (%) Muutos vuoden aikana, %-yks. Rautalampi 11,5 0,0 Tohmajärvi 16,0 1,6 Enonkoski 14,0 1,1 Tervo 11,1-0,3 Pielisen Karjalan seutukunta 14,9 1,7 Heinävesi 11,6 0,2 Vesanto 11,6-0,2 Lieksa 15,9 2,1 Kerimäki 12,3 0,6 Nurmes 13,7 2,1 Punkaharju 10,8 1,1 Varkauden seutukunta 15,1 0,1 Valtimo 13,6 1,7 Rantasalmi 13,4-0,1 Leppävirta 12,0 1,0 Savonlinna 14,9-0,6 Varkaus 16,5-0,2 Sulkava 12,3 0,0 Ylä-Savon seutukunta 12,7 1,3 Iisalmi 13,2 1,9 Keitele 11,0 0,1 Kiuruvesi 12,7 0,6 Lapinlahti 13,2 1,1 Pielavesi 11,3 1,1 Sonkajärvi 13,6 0,5 Vieremä 9,8 1,7 Yhteensä 11,5 0,1 Yhteensä 11,9 0,6 Yhteensä 14,3 1,6 KOKO MAA 10,0-0,2 Lähde: TEM, tilastotiedote-vuosijulkaisut Työllisyysaste parani Itä-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 63,1 prosenttia (taulukko 5). Se parani 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Eniten työllisyysaste parani Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon työllisyysasteiden nousut olivat yhtä suuret. Itä-Suomessa jäädään kuitenkin edelleen selkeästi jälkeen koko Suomen työllisyysasteesta (67,8 %), vaikka koko maan työllisyysaste heikkenikin vuonna Työikäisen väestön määrä kasvoi koko maassa, kun se taas aleni Itä- Suomessa. 27
28 TAULUKKO 5. Työikäinen väestö, työikäiset (15-64 v.) työlliset ja työllisyysaste Itä-Suomessa Vuosi v. väestö, 1000 henkeä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja väestötilastot Talouskasvu hiipui vuonna 2008 Työlliset v., 1000 henkeä Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Koko maa Talouden reaalikasvu hiipui vuonna 2008 Itä-Suomessa 0,1 prosenttiin ennen varsinaista taantumavuotta Talous supistui Etelä-Savossa (-3,8 %) ja Pohjois-Karjalassa (-1,2 %) jo vuonna Pohjois-Savon talouskasvu (+3,2 %) ylitti kuitenkin koko maan kasvuvauhdin (0,8 %, taulukko 6). Keskimääräiset vuosikasvut vuosina olivat Etelä-Savossa 1,8 prosenttia, Pohjois- Savossa 2,3 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 2,2 prosenttia ja koko maassa 3,8 prosenttia. Kasvuerot aiheuttivat väestön samanaikaisesta vähentymisestä huolimatta taloudellisen hyvinvoinnin alenemisen, kun sitä mitataan arvonlisäyksellä asukasta kohden. Työlliset v., 1000 henkeä TAULUKKO 6. Arvonlisäys maakunnittain (brutto perushintaan, miljoonaa euroa) viitevuoden 2000 hinnoin Itä-Suomessa Työllisyysaste, % v. väestö, 1000 henkeä Työlliset v., 1000 henkeä , , , ,5 67, , , , ,1 67, , , , ,8 67, , , , ,0 67, , , , ,3 68, , , , ,1 68, , , , ,3 69, , , , ,6 70, , , , ,3 68, , , , ,1 67,8 Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % Maakunta Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, kansantalous, aluetilinpito, tuotanto ja työllisyys maakunnittain ( ) Väestön vähenemisen seurauksena vuonna 2008 arvonlisäys asukasta kohden laskettuna kasvoi (0,5 %) Itä-Suomessa absoluuttista muutosta ripeämmin, mutta se kasvoi (3,4 %) maakunnista ainoastaan Pohjois-Savossa. Etelä-Savon arvonlisäyksen lasku asukasta kohden oli lähes kolme prosenttia ja Pohjois-Karjalassa lähes yhden prosentin (kuvio 9). Arvonlisäys asukasta kohden koko maan tasoon verrattuna oli vuonna 2008 Etelä-Savossa 65,6 prosenttia, Pohjois-Savossa 76,4 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 69,6 prosenttia. Arvonlisäyksen per asukas voimakas heikkeneminen koko maahan nähden loiveni vuosituhannen vaihduttua. Ainoas- 28
Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi
Peruspalvelujen tila 2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 13/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotPeruspalvelujen tila 2009
Peruspalvelujen tila 2009 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT VASTUUALUE 2/2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen
LisätiedotPohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä.
2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 61 082 km². Se on 15,6
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Peruspalvelujen tila 2013
Peruspalvelujen tila 2013 Itä-Suometoimialueen peruspalvelujen arviointi aluehallintoviraston 20/2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotLiikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta
JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HAUTAUSTOIMILAKI Luvat ja valvonta
LisätiedotVarkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014
Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64
LisätiedotItä-Suomen alueverkosto , Savonlinna
Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotVuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet
Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet Sopimus päättyy Ajopäivät Reitti 30.6.2014 L 08.25 Vesanto-Karttula-09.55 Kuopio 30.6.2014 L 14.15 Kuopio-Karttula-15.55 Vesanto 30.6.2014 SS 15.00 Vesanto-Karttula-16.45
LisätiedotSOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun
SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 957. Valtioneuvoston asetus. ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2004
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2004 N:o 957 960 SISÄLLYS N:o Sivu 957 Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta... 2639 958 Valtioneuvoston
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotHallinnoijana Piällysmies ry
Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotPRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat
PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien analysointi 2009-2013 Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat 7.4.2014 Pelastuslaitoksen PRONTO-onnettomuustilasto Pelastustoimen resurssi-
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotJoensuun selvitysalue yhdessä
Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotEtelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS
YHTEISTYÖSOPIMUS 14.8.2015 Tässä yhteistyösopimuksessa sovitaan Kansa-koulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano -hankkeen toteuttamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuoli Y-tunnus Yhteystiedot
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotEtelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot Etelä-Savo ennakoi 360
Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Etelä-Savo ennakoi 360 Tiedonkeruu ja tausta Kuntien tilinpäätöstiedot on kerätty sähköpostikyselyllä ajalla: 25.2.2019 kysytty: konserni TP2018 (viimeinen
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
Lisätiedot3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön
3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain
LisätiedotTaustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)
Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 30.4.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.7.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotTalousraportti 10/ Väestö
1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotYleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna Toimintatilastot
Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2011 Yleiset kirjastot Itä-Suomessa vuonna 2010 Toimintatilastot Pirkko
LisätiedotVÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA
Väkiluku vuodenvaihde 2018/2019 VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.8.2019 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) KUOLLEIDEN EROTUS ( A-B = C ) Kuntaan
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen
MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan
LisätiedotLiikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä
Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset
LisätiedotTILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala
TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala
LisätiedotSosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet
Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö
LisätiedotYleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009
Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot 10/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Yleiset kirjastot Itä-Suomen läänissä vuonna 2009 Toimintatilastot
LisätiedotAlueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto
Itä-Suomen aluehallintovirasto Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. 1 Ohjaavat ministeriöt Aluehallintovirastot (6) Henkilöstöä noin 1 228 (31.12.2016) Strateginen ohjaus Toiminnallinen
LisätiedotEtelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 HAKEMUS
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotTyöttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun
Lisätiedot