Sivistystoimen palvelut Väliraportti
|
|
- Pauli Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsinki Vantaa-selvitys Sivistystoimen palvelut Teemaryhmä 3 Nykytilan kuvaus
2 Sivistystoimen palvelut 2 (15) Sisällysluettelo 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 14
3 Sivistystoimen palvelut 3 (15) 1. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee varhaiskasvatus-, opetustoimen-, aikuiskasvatuksen, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee työllisyydenhoidon palveluja. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 2. Tehtävän rajaus Työryhmä on nimennyt alatyöryhmiä laatimaan nykytilankuvauksia ja selvittämään mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Alatyöryhmät muodostettiin seuraaviin palveluihin: Varhaiskasvatuksen palvelut, perusopetuksen palvelut, toisen asteen koulutuspalvelut ( nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus), kirjastopalvelut, vapaa sivistystyö kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston),liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyysasiat ja maahanmuuttaja-asiat 3. Nykytilan kuvaus Seuraavassa on esitetty tiivistelmä alatyöryhmien nykytilakuvauksista, jotka ovat väliraportin liitteenä. Tiivistelmässä on esitetty keskeiset erot ja yhtäläisyydet toiminnan nykytilassa.
4 Sivistystoimen palvelut 4 (15) Varhaiskasvatus Vuoden 2009 lopussa kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella oli Helsingissä yhteensä noin lasta, joista ruotsinkielisiä lapsia oli vajaat Kunnallisissa päiväkodeissa tai kunnallisessa perhepäivähoidossa lapsista oli Vantaalla lapsia oli yhteensä , joista ruotsinkielisessä hoidossa reilu 300. Näistä kunnallisissa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa oli SUOMENKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Vastuu-/tulosalue on jaettu päivähoitoalueisiin / tulosyksiköihin ja edelleen päivähoitoyksiköihin, johdon tukena tukiyksikkö. Toiminnan sisältö Varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyötä tehdään yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa VKK-Metrossa Pääkaupunkiseudun yhteinen asiakastyytyväisyys mittaus joka kolmas vuosi. SUOMENKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Helsingissä varhaiskasvatuksen asioita käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja lapsi- ja perhejaostossa, esittelijä ltk:ssa viraston päällikkö ja jaostossa päivähoidon johtaja. Vantaalla opetuslautakunta, esittelijänä on tulosalueen johtaja. Helsingissä päivähoitoyksiköt on muodostettu pääosin hoitomuodoittain, Vantaalla samassa päivähoidon toimintayksikössä on useita hoitomuotoja. Vantaalla yksiköt ovat keskimäärin suurempia. Toiminnan sisältö Helsingissä on erillistä kohdennettua rahoitusta monikulttuuriseen päivähoitoon (PD raha) Eri asiakastietojärjestelmä: Helsingissä Tiedon ylläpitämä Effica, Vantaalla Locigan ylläpitämä VATJ Henkilöstö ja tukipalvelut Helsingissä kaikki erityisavustajat kaupungin palvelussuhteessa, Vantaalla valtaosa ostetaan Seure Oy:sta. Helsingissä vakituisia varahenkilöitä, Vantaa ostaa Seure Oy:sta. erityisryhmien henkilöstörakenne erilainen Helsingin päiväkotien siivoushenkilöstö pääosin päivähoidon henkilöstöä, Vantaalla siivous järjestetään Tilakeskuksen toimesta. Kustannukset Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat v Vantaalla 6,2 %, perhepäivähoidon 8,6 % ja kotihoidon tuen 21,9 % alhaisemmat kuin Helsingissä. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat Helsingissä 9,1 % alhaisemmat kuin Vantaalla. Eroihin vaikuttavat mm. päiväkotien vuokrakustannuserot, tukipalvelujen järjestämiserot, kuntien erilainen käytäntö kohdentaa yleisiä kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät.
5 Sivistystoimen palvelut 5 (15) Toimitilat ja palveluverkko Kaupungin tilakeskus järjestää ja huolehtii palvelutoiminnan toimitiloista päiväkotihoidossa m2/ hoidossa ollut lapsi ovat melko samanlaiset Palvelustrategia kunnallinen ja ostopalveluna hankitun päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen järjestämisvastuu yhdellä vastuu- /tulosalueella. esiopetuksen järjestämisvastuu yhtenäistymässä pääsääntöinen palvelujen tuottamistapa on oma palvelutuotanto. Tavoitteena lisätä yksityisen hoidon tuen käyttöä. kerhotoiminnan lisääminen kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä käytössä RUOTSINKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä kaupungeissa on ruotsinkielinen jaosto kaupungeissa on sekä hallinnollisia että ryhmässä toimivia päiväkodinjohtajia lähimmät yhteistyökumppanit ovat samoja Toimitilat ja palveluverkko toimitilojen määrittämisperiaatteet molemmissa kunnissa ovat samansuuntaiset kuin suomenkielisessä päivähoidossa Palvelustrategia Helsingissä ja Vantaalla hankitaan ostopalveluna osa peruspäivähoidon palveluista. Molemmissa kunnissa on tavoitteena vähentää ostopalvelujen osuutta ja lisätä omaa kunnallista tuotantoa yksityisen hoidon tuella toimivia palveluntuottajia on molemmissa kunnissa vähän Toimitilat ja palveluverkko Vantaalla lähipalveluperiaate on laajempi ja se on määritelty Vantaalla päiväkotien koko on keskimäärin suurempi kuin Helsingissä, Vantaalla on päiväkotien optimikoko määritelty 5-7 kotialueeksi (noin lasta). Palvelustrategia Leikki- ja muu toiminta (avoin varhaiskasvatus) on Helsingissä pääosin lapsiperheiden palvelujen vastuualueella, Vantaalla varhaiskasvatuksen tulosalueella Helsingissä kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään päivähoidon vastuualueella Kotihoidon tuen kuntalisä on euromääriltään, ikärajoiltaan ja maksamisen ehtojen osalta erilainen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on euromääriltään erilainen kaikissa hoitomuodoissa. RUOTSINKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Helsingissä ruotsinkielinen päivähoito kuuluu sosiaalitoimen aikuisten palvelujen vastuualueelle, suunnitteilla ruotsinkielisen päivähoidon siirtyminen opetustoimeen Toimitilat ja palveluverkko ruotsinkielisiä päivähoitoikäisiä lapsia on Vantaalla huomattavasti vähemmän. Siten palveluverkkokin on merkittävästi pienempi Palvelustrategia Helsingissä on tavoite lisätä yksityistä hoitoa
6 Sivistystoimen palvelut 6 (15) Perusopetus Helsingissä oli syksyllä 2009 kaikkiaan noin perusopetuksen oppilasta, joista runsas kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa. Ruotsinkielistä koulua oppilaista kävi Vantaalla perusopetuksen oppilaita oli kaikkiaan , joista kaupungin ylläpitämissä kouluissa. Oppilaista noin 800 kävi ruotsinkielistä koulua. Opetus Koulun arki kunnasta riippumatta aika samanlaista Opetussuunnitelmat ovat samansuuntaisia. Erityisopetusoppilaiden suhteelliset osuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Pätevien opettajien osuus on samaa luokkaa. rehtorikoulutus koulujen varustetasot jaksotukset yms. vaihtelevat kaupunkien sisällä alueelliset erityisopetuksen koordinaattorit Ruotsinkieliset koulut ovat molemmissa kaupungeissa pieniä. Pätevistä erityisopettajista pula Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmien toiminta samanlaista. Hallinto Monet tietokoneohjelmat ovat samoja mm. Primus, Kurre, Wilma, Fronter, Opetus Kouluille jaettavien resurssien määrä ja jakotapa (Hki tuntikehys, Vantaa rahamäärä) poikkeavat toisistaan Lähikouluperiaatetta noudatetaan Vantaalla tiukemmin, Helsingissä on soveltuvuuskokeilla otettavia oppilaita paljon, Helsingin kielitarjonta on huomattavasti monipuolisempi Vantaalla koulujen keskikoko on suurempi, Helsingissä on pieniä kouluja suhteellisesti enemmän Helsingissä on maahanmuuttajia enemmän. Maahanmuuttajat ovat jakautuneet Vantaalla tasaisemmin eri koulujen kesken (mm. aluerakenteet ovat erilaiset) Erityisopetusverkot erilaiset (Vantaalla vain yksi erityiskoulu, Helsingissä on kahdeksan suomalaista ja kaksi ruotsinkielistä erityiskoulua Vantaalla on vain yksi yksityinen koulu. Helsingissä on kaupungin ylläpitämien koulujen lisäksi sopimuskouluja ja muita yksityisiä ja valtion kouluja, jotka järjestävät suuren osan soveltuvuuskoepainotteisesta opetuksesta. Oppilashuolto Helsingissä oppilashuoltoon on resursoitu enemmän kuin Vantaalla. Vantaalla kuraattorit toimivat sosiaalitoimen alaisuudessa positiivinen diskriminaatio on hoidettu eri tavoin Hallinto johtamisjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vantaalla johtokunnilla on vähemmän päätösvaltaa. Resurssien määrää vertaillaan myöhemmin muualla
7 Sivistystoimen palvelut 7 (15) Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Vuonna 2009 Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskeli runsas opiskelijaa ja yksityisissä tai valtion ylläpitämissä lukioissa vajaat opiskelijaa. Vantaalla kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskeli noin opiskelijaa ja yksityisessä lukiossa noin 60 opiskelijaa. Edellä mainituista opiskelijoista ruotsinkielistä lukiota kävi Helsingissä noin ja Vantaalla runsas 100. Lisäksi aikuislukioissa opiskeli Helsingissä vajaat ja Vantaalla vajaat 900 opiskelijaa, joista pääosa oli aineopiskelijoita. Helsingin kaupungin kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeli kaikkiaan ja Vantaan ammattiopisto Variassa opiskelijaa. Yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli Helsingissä reilu opiskelijaa ja Vantaalla noin 700 opiskelijaa. Kumpikaan kaupunki ei järjestä itse ruotsinkielistä ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuosia kertyi Helsingissä noin ja Vantaalla Kaupungin järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa sopimusten määrä oli Helsingissä noin ja Vantaalla 460. Työpajatoiminnan kokonaisvolyymi oli Helsingissä vajaat 400 ja Vantaalla vajaat 600. Lukio- ja ammatillinen koulutus kaupungit järjestäjänä hallinnollisesti samassa yksikössä Lukiokoulutus keskeyttäneiden määrä sama maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita prosentuaalisesti lähes saman verran vieraiden kielten valikoima lähes sama tuntimäärä/opiskelija lähes sama Lukio- ja ammatillinen koulutus Helsingissä enemmän yksityisiä ja valtion ylläpitämiä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia Helsingissä opiskelijamäärä moninkertainen Vantaaseen verrattuna Helsingissä perusopetuksen päättävistä jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa yli 400 nuorta, Vantaalla lähes kaikki sijoittuvat koulutukseen Helsingissä henkilö- ja muut resurssit suuremmat vantaalaisia opiskelee enemmän Helsingissä kuin helsinkiläisiä Vantaalla Vantaalla päätösvaltaa delegoitu enemmän virkamiehille kuin Helsingissä Helsingin kaupungin oppilaitoksissa johtokunnat Lukiokoulutus Helsingissä aloituspaikka 60 %:lle peruskoulun päättävistä, Vantaalla 50 %:lle Helsingissä erityistehtävän saaneita lukioita enemmän Vantaalla päivälukioiden keskikoko suurempi läpäisyaste Vantaalla korkeampi Vantaalla vähemmän 4. vuoden opiskelijoita opiskelijahuollon resurssit Helsingissä paremmat, paitsi opinto-ohjauksen resurssit Vantaalla paremmat käyttökustannukset /opiskelija Vantaalla 1200 alhaisemmat kuin Helsingissä vuonna 2008 Aikuislukioiden kurssimaksut erilaiset
8 Sivistystoimen palvelut 8 (15) Ammatillinen peruskoulutus kaupunkien ylläpitämissä oppilaitoksissa samat koulutusalat keskeyttäminen samansuuruista kaupungit ovat mukana Amiedussa ja Malmin kauppaoppilaitoksessa sekä ruotsinkielisessä ammatillisessa oppilaitoksessa Practikumissa. Ammatillinen peruskoulutus Helsingissä kolme oppilaitosta, Vantaalla yksi monialainen Helsingissä oppilaitokset bruttobudjetoituja, Vantaan Varia nettobudjetoitu lähiopetustuntien määrä /opiskelija ja opiskelijahuollon resurssi Helsingissä suuremmat Helsingissä suhteellisesti enemmän maahanmuuttaja- taustaisia opiskelijoita, Vantaalla enemmän erityisopiskelijoita läpäisyaste Vantaalla parempi Ammatillinen aikuiskoulutus järjestämismuodot samat Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Helsingin järjestämän aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen määrä absoluuttisesti ja suhteellisesti suurta verrattuna Vantaaseen oppisopimuskoulutusyksikkö Helsingissä opetusvirastossa, Vantaalla Variassa Nuorten työpajatoiminta toiminta samantyyppistä Nuorten työpajatoiminta Helsingissä työpajatoiminta opetusvirastossa, Vantaalla nuorisopalveluissa Vantaalla perusopetuksen lisäopetus on Variassa ja Helsingissä peruskouluissa
9 Sivistystoimen palvelut 9 (15) Vapaa sivistystyö Vuonna 2009 kurssien ja oppituntien kokonaismäärät olivat Helsingin työväenopistossa kurssia ja oppituntia, Helsingfors arbiksessa kurssia ja oppituntia ja Vantaan aikuisopistossa kurssia ja oppituntia. Lisäksi Helsingissä toimivat muut vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestivät kaikkiaan vajaat kurssia ja vajaat oppituntia. Vapaan sivistystyön ja avoimen yliopiston opetus Sama määrä pendelöintiä Hgin (9 %) ja Vantaan (9 %) opistoissa, Arbiksessa (16 %) eniten. Ikäryhmät samankokoiset paitsi yli 65-vuotiaita Vantaalla vähemmän (Hto ja Arbis 27 %, Vantaa 6 %) Toiminnan suunnittelun periaatteet samanlaiset, käytännöt erilaiset Ilmoittautuminen Yhteistä edunvalvontaa ja muut yhteistyötä Vantaalla myös täydennys- ja tilauskoulutusta, perusopetukseen valmistavaa sekä perusopetusta vuotiaille maahanmuuttajille sekä työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille Organisaatiot erilaiset, samoin palveluverkot ja henkilöstörakenne Vantaa jakaa esitteen jokaiseen kotiin Kustannukset/tunti: Hto 131 e, Arbis 121 e, Vantaa 89 e Budjettirakenne erilainen Kurssimaksut eri suuruisia, samoin alennuskäytännöt Kirjastopalvelut Helsingin kirjastoissa oli vuonna 2008 lainaajia vajaat ja kokonaislainausmäärä oli noin 9,3 miljoonaa. Vantaalla vastaavat luvut olivat vajaat ja 3,1 miljoonaa. Yhteinen kirjastojärjestelmä ja yhteiskäyttöiset kokoelmat Lähes samanlainen palveluvalikoima. Lainat/asukas ja käynnit/asukas lähes samalla tasolla. Palveluverkko: Vantaalla harvempi kirjastoverkko ja suurempia kirjastoja. Vantaalla suhteessa vähemmän henkilökuntaa hallinto- ja kehittämistehtävissä. Vantaalla alueellinen hallintomallia (aluekirjastot, aluekirjastonhoitajat), Helsingissä keskitetty hallinto (kirjastotoimen apulaisjohtajat). Vantaan henkilöstö- ja kokonaiskustannukset asukasta kohti alle 70 % Helsingin vastaavista.
10 Sivistystoimen palvelut 10 (15) Kulttuuripalvelut Kaupunkien avustusraami kulttuuritoiminnalle on Helsingissä vajaat 15 miljoonaa euroa ja Vantaalla miljoona euroa. Oppilaita taiteen perusopetuksessa on Helsingissä noin ja Vantaalla noin 6 300, joista kaupungin omissa oppilaitoksissa Molemmissa kaupungeissa on kaupungin omistamat perinne- ja taidemuseot. Museoiden kävijämäärä oli 2008 Helsingissä runsas ja Vantaalla Vantaalla ei ole Helsingin tapaan kunnallisesti ylläpidettyä orkesteria. Omat museot (sekä perinne- että taidemuseot) Omia kulttuuritiloja Tulorahoitusta (esim. valtionosuutta) sekä suoraan kaupungille että yksityisille palveluntarjoajille Molempien kaupunkien palveluverkko koostuu itse tuotetuista palveluista ja avustuksilla tuotetuista palveluista Molemmat avustavat yksityisiä taidelaitoksia, taiteilijoita ja produktioita Molemmat tuottavat omaa kulttuuritoimintaa Laitosten tuottamien säännöllisten palvelujen lisäksi mm. festivaalit tarjoavat kansainvälisesti korkeatasoista ohjelmaa Helsingissä sivistystoimen alainen, Vantaalla vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan Helsingissä monen lautakunnan alainen, Vantaalla yhden Helsingissä useita kulttuurikonsernin osia, Vantaalla yhtenäinen Helsingissä suuremmat resurssit, sekä henkilöstö että budjetti Tuotantotavat eroavat, mm. Helsingissä oma orkesteri, Vantaalla omat taiteen perusopetuksen oppilaitokset Helsingissä kirjasto on sivistystoimen alla, samassa lautakunnassa kulttuuritoimen kanssa Liikuntapalvelut Liikuntapaikkoja on Helsingissä noin 2 000, joista hoidosta huolehtii kaupunkikonserni. Vantaalla liikuntapaikkoja on noin 530, joista noin 440 on kaupungin vastuulla. Kaupungin avustamia liikuntaseuroja on Helsingissä 400 ja Vantaalla 100. Samantyyppiset palvelut (ulkoliikuntapaikat, sisäliikuntapaikat, ulkoilualueet, ulkoilureitit ja ladut, ohjattu liikunta, veneily, kalastus ja liikuntaseurojen ja laitosten tukeminen). Runsaasti aktiivisesti toimivia liikuntaseuroja, joiden toimintaa aktivoidaan avustuksilla ja käyttäjille edullisilla liikuntatiloilla. Yhteiset tulevaisuuden haasteet. Helsingissä on oma liikunta-asioista vastaava liikuntalautakunta ja Vantaalla liikunta-asioista vastaa laaja-alaisempi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Helsingin liikuntatoimella on oma rakentamisen suunnittelu- ja rakennuttamisyksikkö, jolla on käytössä liikuntatoimen liikuntapaikkarakentamisen määrärahat. Vantaan sisäliikuntapaikkojen kiinteistöpalveluista ja laitoshuollosta vastaa kaupungin tilakeskus. Helsingissä liikuntatoimi vastaa hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta ja isännöinnistä.
11 Sivistystoimen palvelut 11 (15) Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen pääkohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, joita on Helsingissä noin ja Vantaalla noin Helsingissä nuorisotilatoiminnan omia käyntikertoja oli vuonna 2009 yhteensä noin vajaat ja muita käyntikertoja noin Vantaalla nuorisotilatoiminnan omia käyntikertoja oli noin ja lisäksi vajaat leirikäyntikertaa sekä muussa toiminnassa kävijöitä vajaat Samankaltainen arvopohja, perustehtävä ja toiminta-ajatus Molemmissa kaupungeissa runsaasti toiminnan kehittämistyötä, kehittämishankkeita ulkopuolisella rahoituksella ja tutkimustoimintaa Molemmissa nuorisotyön alueelliset lähipalvelut ovat tärkeitä Yhteistyö verkkoperustaisessa nuorisotyössä, kulttuurisissa tapahtumatuotannoissa ja liikennekasvatustoiminnassa Molemmat järjestävät laajasti nuorten lomaaikojen toimintaa ja molemmilla useita kesätoimintapaikkoja Molemmissa kv-yhteistyö kohdistuu sekä työntekijöiden vaihtoon että nuorisovaihtoon Lasten ja nuorten osallisuustoiminta ja sen kehittämiseen vahva panostaminen Samankaltainen kumppanuusrakenne keskeiset sisäiset kumppanit sosiaali-, terveys- ja opetustoimi, kumppanuudet järjestöjen kanssa, pääkaupunkiseudun verkostot, Kymppi-kaupunki- ja Kanuuna-verkostot, oppilaistoskumppanit Palveluverkon kehittäminen meneillään molemmissa kaupungeissa Visiot tuovat esiin kaupunkien väliset erot Vantaalla painopiste nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskuntaan integroimisessa, nuorten koulutukseen ohjaamisessa, koulutuksen täydentämisessä ja työllistymisessä sekä alueellisessa työssä Helsingissä painopiste nuorten osallisuudessa ja kulttuuriin liittyvissä palveluissa Helsingissä nuorten työpajatoimintaa toteuttaa opetusvirasto, Vantaalla nuorisopalvelut Helsingissä nuorisotilojen tilaverkko on laajempi ja tiheämpi Vantaalla ei ole nuorisojärjestöjen nimikkotiloja eikä kumppanuustaloja, Helsingissä nimikkotiloja on 17 ja kumppanuustaloja 8 Vantaalla toimii nuorisovaltuusto, Helsingissä Hesan Nuorten Ääni kampanja ja sen tukema nuorisotalodemokratia Vantaan nuorisopalvelujen kouluyhteistyö suuntautuu nivelvaiheen yhteistyöhön ja työpajatoimintaan, Helsingissä demokratiakasvatustyöhön Helsingissä nuorisopalvelujen hallintotaso on mittavampi ja sen sisällä on enemmän erilaisia erityisosaajia Oma tietotekniikkayksikkö ja viestintäyksikkö Vantaan nuorisopalvelut toimivat aluehallinnon periaatteella Vantaalla järjestöjä on integroitu mukaan palvelutuotantoon
12 Sivistystoimen palvelut 12 (15) Maahanmuuttoasiat Pääkaupunkiseudulla asuu puolet koko maan ulkomaan kansalaisista, ulkomaansyntyisistä ja muunkielisistä. Helsingin koko väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä hengellä ja tästä kasvusta vieraskielisen väestön osuus on Vieraskielisen väestön määrä oli vuoden vaihteessa 2008/2009 noin ja sen ennustetaan olevan vuonna Vieraskielisten osuus kohoaa 20 vuodessa nykyisestä vajaasta 9,6 prosentista 19,3:een. Vantaalla väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä :lla, ja kasvusta suurin osa saadaan vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisiä asuu Vantaalla nyt ja määrän kohoaa :aan. Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa 8,4:sta 18 prosentiin. - Maahanmuuttajien osuus lähes samalla tasolla - Yhteiset, maahanmuuton suurkaupunkiluonteeseen liittyvät haasteet - Kiinteä PKS-yhteistyö kehittämistoiminnassa - Yksimielisyys linjauksista liittyen valtioyhteistyöhön - Molemmilla viime vuonna hyväksytyt, hyvin yhtäläiset strategiset linjaukset, jotka ohessa - Maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalveluiden keskitetty koordinointi - Vantaan resurssit- sekä henkilöstö- että rahalliset huomattavasti vähäisemmät - Vantaa kehittänyt maahanmuuttajapalveluiden koordinointia myös alueellisesti, Hgissä keskitetympi koordinointi - Hgissä vahva strateginen ohjaus ja tuki keskushallinnosta käsin
13 Sivistystoimen palvelut 13 (15) Työllisyyden hoito Työllisyyden hoidon palveluiden piirissä on kaikkiaan Helsingissä noin ja Vantaalla noin henkeä. 1. Työttömyyden rakenne: - Molemmissa kaupungeissa miesten osuus työttömistä on noin 60 % - Molemmissa kaupungeissa työttömyysaste on korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta matalampi kuin koko maassa keskimäärin 2. Palveluiden järjestäminen: - Molemmilla kaupungeilla on työllisyydenhoidossa samankaltainen palvelutarjonta - Molemmat kaupungit solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen paikallisen te-toimiston kanssa 3. Muuta: - Alueellisen sosiaalityön ja työllisyydenhoidon palvelujen väliset työnjaot ja vastuut ovat epäselviä - Molemmissa kaupungeissa maahanmuuttajien osuus työllisyydenhoidon palveluissa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä 1. Työttömyyden rakenne: - Vantaalla korkeampi työttömyysaste, nuorisotyöttömyys sekä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osuus - Helsingissä on enemmän maahanmuuttajia ja avoimia työpaikkoja 2. Palvelut: - Palkkatuessa Helsingissä enemmän oppisopimuskoulutusta ja Vantaalla varsinaisia palkkatukityöpaikkoja - Vantaa-lisän koordinointia ei ole keskitetty kuten Helsinki-lisää, lisäksi Hki-lisää voidaan maksaa enemmän ja monipuolisemmin perustein kuin Vantaa-lisää. Helsingissä maksettu Hki-lisää yhdistysten ja järjestöjen lisäksi myös yrityksille jo kolmen vuoden ajan, yrityspuoli Vantaalla vasta käynnistetty - Työvoiman palvelukeskusten toiminnassa ja painotuksissa eroja - Yrittäjäpalvelut järjestetty eri tavalla - Nuorten työpajatoiminta Vantaalla suhteellisesti laajempaa ja vastaavasti Helsingissä kuntouttava työtoiminta laajempaa - Yleisesti ottaen asiakasvalinta ja linjaukset eroavat hieman toisistaan 3. Muuta: - Työllisyydenhoidon organisaatio on Helsingissä hajasijoitetumpi kuin Vantaalla - Helsingissä poliittinen elin työllistämistoimikunta seuraa työllisyysmäärä-rahojen käyttöä, Vantaalla ei vastaavaa - Helsingissä erillinen työllisyydenhoidon kehittämisohjelma, joka linjaa toimintaa
14 Sivistystoimen palvelut 14 (15) 4. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Työn eteneminen Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen (Halke), varapuheenjohtaja suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman (Taske) opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (Opev) nuorisotoimen johtaja Lasse Siurala (Nk) liikuntajohtaja Anssi Rauramo (Liv) osastopäällikkö Marianna Kajantie (Kulke) (Opev), sihteeri Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (Sivistys), puheenjohtaja nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola (Vapaa-aika ja asukaspalv.) varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen (Sivistys) perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo (Sivistys) talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen (Sivistys) (Sivistys), sihteeri Työryhmän pysyvänä asiantuntijana jäsenenä on Satu Järvenkallas, päivähoidon johtaja Helsingistä. Selvitys toteutetaan virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käyttäen. Valmistelu tapahtuu alatyöryhmissä, joihin kuhunkin on nimetty vastuuhenkilö kummastakin kaupungista. Alatyöryhmät ovat toiminnoittain seuraavat: - Kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston) - Liikuntapalvelut - Nuorisopalvelut - Kirjastopalvelut - Työllisyysasiat - Maahanmuuttoasiat - Varhaiskasvatuksen palvelut - Perusopetuksen palvelut - Toisen asteen koulutuspalvelut (ml. aikuisten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) - Vapaa sivistystyö - Väestötiedot Alatyöryhmät voivat käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan. Työryhmä on tehnyt nykytilakuvakset palveluittain. Nykytilan kuvaukset ovat nähtävillä Fronterissa. Kuvauksissa on esitetty nykytilaa mm. määrällisenä ja tilastollisina tietoina.
15 Sivistystoimen palvelut 15 (15) Lisäksi työryhmä on käsitellyt kokouksissaan ja alatyöryhmissä alustavasti analysoituja yhdistymisen etuja ja haittoja seuraavista näkökulmista: - Palvelujen saatavuus, palveluverkko - Palvelutaso- ja tarpeet sekä rakenteet - Palvelujen tuotantomalli - Käytetyt resurssit ja kustannustehokkuus - Henkilöstön saatavuus - Ruotsinkieliset palvelut - Segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) Kokouksessa todettiin, että etujen ja haittojen analysointia on perusteltua jatkaa toukokuun kokouksessa sekä kesäkuun seminaarissa ja sisällyttää ne kokonaisuutena vasta loppuraporttiin. Työryhmä jatkaa arviointia ja pidettävissä kokouksissa yhdistymisen eduista ja haitoista eri palvelujen osalta seuraavien näkökulmien kautta: - Hallinnon tehostuminen - Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - Kilpailukyky - Ympäristövaikutukset - Asiakasvaikuttaminen - Asukas- ja asiakasnäkökulmat - Seutunäkökulma Lisäksi jatkotyönä analysoidaan keskeisiä toimintaympäristökuvaukseen sisältyviä tilasto- ja kustannustietoja. Kesäkuun kokous pidetään seminaarina, missä palataan myös aikaisemmin esitettyihin selvityksiin ja aloitetaan loppuraportin valmistelu, mitä jatketaan elokuussa. Kesäkuun seminaariin kutsutaan alatyöryhmät sekä alustajiksi edustajat toimintaympäristö, kuntatalous- ja kilpailukykytyöryhmistä.
Vantaan sivistystoimi
Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotSivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous
Sivistystoimien PKS-yhteistyö Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous 12.12.08 Perusopetus: Sivistystoimien PKS-yhteistyö Selvitetään vuosittain raja-alueiden yhteisiä oppilasalueita
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
LisätiedotSivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.
Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö
LisätiedotSivistystoimen palvelut Loppuraportti
Sivistystoimen palvelut Teemaryhmä 3 Helsinki 2010 Sivistystoimen palvelut 2 (83) Sisällysluettelo Sivistystoimen palvelut... 1... 1 1. Tiivistelmä... 3 2. Toimeksianto... 4 3. Teemaryhmän työn organisointi
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ NUORISOLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 45 LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINKI-VANTAA SELVITYKSESTÄ Nk Esityslistan asia Ntj/5 Lautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle nuorisoasiainkeskuksen esityksen
LisätiedotSIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)
SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen
LisätiedotVihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko
Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotSivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia
Lisätiedotperusopetuksesta toiselle
Nuoren polku - ennakoidusti perusopetuksesta toiselle asteelle Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Paula Ylöstalo-Kuronen Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen
Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
LisätiedotSeutuselvitykset, tilannekatsaus
Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotKoulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila
Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila Kommenttipuheenvuoro Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto Peruspalvelujen yhteistyöfoorumi 15.3.2018 Peruspalvelujen arvioinnista
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)
Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120
LisätiedotPERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA
PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset
LisätiedotKÄYTTÖTALOUS OPETUSVIRASTO KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT SUOMENKIELINEN LUKIOKOULUTUS
KÄYTTÖTALOUS 2017 4 02 OPETUSVIRASTO 22 591 000 697 011 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT 22 121 000 602 720 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 10 517 000 341 520 500 93 301 500
LisätiedotVarhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi
LisätiedotKajaanin varhaiskasvatus SK
Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014
LisätiedotAluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi
Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Opetusministeriön valmisteluryhmä 3.10.2005 KOULUTUS-, KULTTUURI-,
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotSivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö
VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...
LisätiedotOpetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja
KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS
LisätiedotHELSINKI-VANTAA SELVITYKSEN TYÖRYHMIEN TOIMEKSIANTO
ASIA 3 / LIITE 1 1(7) Helsinki-Vantaa selvitys Ohjausryhmä/ehdotus 4.12.2009 HELSINKI-VANTAA SELVITYKSEN TYÖRYHMIEN TOIMEKSIANTO Helsinki-Vantaa selvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin ja Vantaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (8) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (8) 75 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätös päätti kasvatuksen ja koulutuksen
LisätiedotTeemaryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth 4.11.2010
Sivistystoimen palvelut -teemaryhmä Teemaryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth 4.11.2010 Kunnallisen päivähoidon palvelutaso Kunnallisen päivähoidon palvelutaso ei saa merkittävästi
LisätiedotSivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta
1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 24 447 941 MENOT 25 617 800 25 934 500 25 898 100 26 106 631 4,8 % 1,2 % -0,1 % 100,8 % 2 269 241 TULOT 1 962 000 2 125 790 2 125 800 2 347 460-13,5 % 8,3 % 0,0 % 110,4 % 22 178 700
LisätiedotSivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.
Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset
LisätiedotTB 2014 vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 1/30.1.2014
KÄYTTÖTALOUS 2014 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Tulot yhteensä 9 023 000 Perusopetuslinja Menot yhteensä 326 722 000 Perusopetuslinja - Henkilöstön
LisätiedotTulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen
TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotSivistyspalvelujen organisaatio
Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (1) Opetusvirasto. 16 Opetusviraston vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman vastuuhenkilöt,
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (1) Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 27.02.2016 Timo Ylönen 16 Opetusviraston vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman vastuuhenkilöt, määrärahat ja tuloarviot
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011
Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotSivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013
Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:
LisätiedotSivistystoimen toimiala. Organisaatio
Sivistystoimen toimiala Organisaatio Sivistystoimi Opetuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Ruotsinkielinen jaosto Johdon tuki Apulaiskaupunginjohtaja Varhaiskasvatus Perusopetus Ruotsinkieliset palvelut
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE
1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.
LisätiedotSivistyspalvelujen organisaatio
Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)
31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotTyöryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.
Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN - 5 TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN -5 TAULUKKO : HELSINGIN
LisätiedotSivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta
1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 24 447 941 MENOT 25 617 800 25 934 500 25 834 500 26 025 986 4,8 % 1,2 % -0,4 % 100,7 % 2 269 241 TULOT 1 962 000 2 125 790 2 125 800 2 347 557-13,5 % 8,3 % 0,0 % 110,4 % 22 178 700
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotKaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotSIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus
SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä
LisätiedotSivistystoimiala opetus
Sivistystoimiala opetus PALVELU MITTARI TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Perusopetuspalvelut Peruskoulut kpl 24 23 23 23 Oppilaita kpl 5 903 5 891 5 860 5 860 * joista erityistä tukea tarvitsevia kpl 431
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotSivistystoimialan kuukausiraportti. Syyskuu 2017
Sivistystoimialan kuukausiraportti Syyskuu 2017 Talousraportti Syyskuu 2017 Tulosyksikkö 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS 1000SIVISTYS Sivistystoimiala Sivistystoimiala Sivistystoimiala
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ
Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ
ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015 ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN
LisätiedotVAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016
VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016 Vapaa-ajanlautakunta 28.2.2017 Sisällysluettelo VAPAA-AJANLAUTAKUNTA YHTEENSÄ... 3 KULTTUURIPALVELUT... 4 LIIKUNTAPALVELUT... 6 NUORISOPALVELUT... 8
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotEsityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet
Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät
LisätiedotAsukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja
Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan
LisätiedotSivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ
Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
LisätiedotHelsingin kaupungin työllisyydenhoito
Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat
LisätiedotPALVELUVERKON KEHITTÄMINEN 2011 OPETUSTOIMESSA (OLK ) Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa
PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN 2011 OPETUSTOIMESSA (OLK 1.3.2011 27) Palveluverkon koulutuspoliittiset tavoitteet perusopetuksessa Erityisluokkaverkko Yhtenäinen perusopetus ja päivähoito tarjotaan kaikille
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotKOULUTUSLAUTAKUNTA 67
KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/Koulutus Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2012 2013 2014
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 45/ (8) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 45/2016 1 (8) 6 Toimialojen palvelukokonaisuuksien ason virkojen perustaminen HEL 2016-013391 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää perustaa lukien toimialojen palvelukokonaisuuksia
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 22/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 22/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 30.05.2016 38 HEL 2016-005361 T 00 01 00 Päätös Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto esitti kaupunginhallitukselle,
LisätiedotKoulutuslautakunta Talousarvio 2017
Koulutuslautakunta Talousarvio 2017 100,00 90,00 80,00 Toteumat ja talousarviot (Ei sisällä aluelautakunnan resurssia) 80,68 47,70 85,64 49,60 90,03 90,15 51,65 51,41 91,87 52,60 93,13 52,92 94,50 93,79
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotKuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka
Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Sivistystoimen työryhmä Aika: Maanantai 27.5.2013 klo 13.00 14.40 Paikka: Alvarinpohja 2, Seinäjoen kaupungintalo Läsnä: Olli Kangas,
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3
LisätiedotToimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1
Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala 6.2.2015 Timo Jalonen 1 Varhaiskasvatus Palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 16 kpl 1.475,7 htv Esitetyt toimenpiteet
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 12.3.2012 Voimaantulo: johtosääntö muilta osin tulee voimaan 1.4.2012, mutta luottamushenkilöorganisaatiota koskevat muutokset
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotSivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus
Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,
Lisätiedot