SELVITYS LÄHI- JA LUOMURUOAN SEKÄ BIO- POLTTOAINEIDEN KYSYNNÄSTÄ JA TARJON- NASTA

Transkriptio

1 SELVITYS LÄHI- JA LUOMURUOAN SEKÄ BIO- POLTTOAINEIDEN KYSYNNÄSTÄ JA TARJON- NASTA Uuraisten Maalaispuoti -esiselvityshanke Satu Linna 2012 Selvitys lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden kysynnästä ja tarjonnasta

2 1 SISÄLTÖ 1 Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Toimenpiteet Aikataulu Resurssit Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Lähiruokapiiri Uuraisten suoramyyntiosuuskunta Mukulaari osuuskunta Suoramyynnin kehittäminen tiloilta Jatkojalostuksen ulkoistaminen / tukkukauppa Yksityisyrittäjyys Allekirjoittajat ja päiväys KUVIOT Kuvio 1. Paikallisuutiset Kuvio 2. Kuntatiedote Kuvio 3. Paikallisuutiset TAULUKOT Taulukko Taulukko

3 2 1 Hankkeen toteuttaja Uuraisten kunta, hankkeen vastuuhenkilö oli kunnanjohtaja Juha Valkama ja hankevetäjä Satu Linna. 2 Hankkeen nimi ja hanketunnus Selvitys lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden kysynnästä ja tarjonnasta. Tunnus: Yhteenveto hankkeesta Uuraisten maalaispuoti esiselvityshankkeessa oli tavoitteena selvittää lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden kysyntää ja tarjontaa. Selvitystyö toteutettiin kyselytutkimuksilla keväällä Tutkimuksista kirjoitettiin erilliset raportit, jotka ovat liitteissä 1 ja 2. Tutkimusten lisäksi lähi- ja luomuruoan kysyntää ja markkinointikanavia sekä niiden toteutustapoja kartoitettiin lähiruokapuoteihin suuntautuvilla opintomatkoilla. Hankkeessa toimi hankevetäjä Satu Linna, jonka työtä ohjasi projektiryhmä. Hankkeen vastuuhenkilö oli Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama. Hankkeen kustannukset toteutuivat hieman arvioitua pienempinä, kokonaiskustannusten ollessa 7350,27. Hanketta rahoittivat Jyväsriihi ry (90 %) sekä MTK Uurainen (10 %). Esiselvityshankkeen tulokset ovat suuntaa antavia, koska tutkimusten vastauksia ei käsitelty etsien tieteellistä tai tilastollista merkittävyyttä. Kohdealueella kotimaisilla lähi- ja luomutuotteilla on kovasti kysyntää, joten tarjontaa olisi perusteltua lisätä. Tällä hetkellä tarjonta on melko suppeaa. Tämän hankkeen tuottajatutkimukseen vastanneista maaseutuyrittäjistä hieman alle puolet on kiinnostuneita suoramyynnistä ja näistäkin osa kaipaa apua lupien hakemiseen ja tuotekehittelyyn. Ajan ja tarvittavien myyntitilojen puute ja kalliit investoinnit ovat suoramyynnin pääasialliset esteet. Hankkeen tuloksista syntyneitä jatkotoimenpiteitä on esitetty kappaleessa 5. 4 Raportti

4 3 4.1 Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen ylemmän tason tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden suoramyynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeita Hankkeen tavoitteet Uuraisten Maalaispuoti esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden (klapit ja hake) kysyntä ja tarjonta. Kohdealueena olivat Uurainen ja Uuraisten ympäristökunnat Jyväskylä ja Laukaa. Kohderyhmänä olivat kohdealueen maanviljelijät, maaseutumatkailuyrittäjät ja biopolttoaineiden tuottajat sekä kuluttajat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maaseutuyrittäjien kiinnostus tuotannon monipuolistamiseen, esimerkiksi puutarha- tai muiden erikoiskasvien tuottamiseen, kuluttajien kysyntään perustuen. Tuottajatutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää konkreettiset, suoramyyntiin jo nyt kelpaavien tuotteiden tarjonta. Kulutuskysyntätutkimuksen tavoitteena oli selvittää kysyntä lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden osalta. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa kuluttajien ostokäyttäytymistä. 4.2 Hankkeen toteutus Esiselvityshankkeen hallinnoi ja sen välirahoituksesta vastasi Uuraisten kunta. Hankkeelle perustettiin oma kustannuspaikka, Hankkeen taloushallinnon ja kirjanpidon hoiti Uuraisten kunta. Hankkeen käynnistyttyä pidettiin projektiryhmän kanssa aloituspalaveri tiistaina Lisäksi maanantaina pidettiin Jyväsriihen kanssa aloituspalaveri, missä käsiteltiin hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita ja käytänteitä. Projektiryhmä kokoontui myös tiistaina Tiistaina järjestettiin infotilaisuus kohdealueen tuottajille, missä esiteltiin hankkeen tulokset ja keskusteltiin jatkotoimenpiteistä. Syyskuun 2012 aikana on vielä tarkoitus pitää vastaava tilaisuus kuluttajille.

5 Toimenpiteet Esiselvityshankkeen toimenpiteinä tehtiin kaksi erillistä kyselytutkimusta. Toinen suunnattiin kohdealueen maaseutuyrittäjille (tuottajatutkimus) ja toinen kuluttajille (kulutuskysyntätutkimus). Lisäksi esiselvityshanke teki lähiopintomatkoja kohdealueen lähiruokapuoteihin sekä pidemmän opintomatkan pääkaupunkiseudulle. Kyseiselle opintomatkalle osallistui myös projektiryhmä. Opintomatkojen tavoitteena ja tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita suoramyynnissä ylipäätään voi olla, esimerkiksi tuotteiden saatavuudessa ja toimituksissa. Lisäksi selvitettiin tuotteiden kysyntää ja menekkiä Tuottajatutkimus Tuottajatutkimus toteutettiin Questbackin Digium Enterprise kyselyohjelmalla. Hankevetäjä sai väliaikaistunnukset käyttöön Jyväskylän Ammattikorkeakoululta, eikä näin ollen hankkeelle koitunut kustannuksia tutkimuksen käytännön toteuttamisesta. Tuottajatutkimuksen sähköinen lomake julkaistiin tiistaina ja tuottajille sen välittivät Uuraisten, Laukaan ja Jyväskylän maaseutusihteerit. Sähköinen vastauslinkki lähetettiin 49 uuraislaiselle tuottajalle ja noin 100 jyväskyläläiselle tuottajalle. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelle tuottajalle vastauslinkki lähetettiin Laukaassa, ei ole. Uuraisilla sähköistä kyselyä täydennettiin kirjekyselyllä, minkä sisältö oli samanlainen kuin sähköisessä kyselyssä. Kirjekyselyitä lähetettiin niille tuottajille, keillä ei ole mahdollisuutta täyttää sähköistä kyselyä. Kirjekyselyitä lähetettiin 41 kappaletta. Jyväskylään ja Laukaaseen kirjekyselyitä ei lähetetty. Vastausaikaa sähköiseen kyselyyn oli ja kirjekyselyyn asti. Ajankohta oli haasteellinen viljelijätukien päätukihaun vuoksi, mutta kysely päätettiin kuitenkin toteuttaa huhtikuussa. Kaiken kaikkiaan vastauksia tuli 49 kappaletta, joista kirjelomakkeita oli 7. Vastausprosentiksi Uuraisilla muodostui 28 % ja Jyväskylässä 20,72 %. Laukaan vastausprosenttia ei voitu laskea. Lukumääräisesti Laukaasta tuli 1 vastaus. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan liitteessä Kulutuskysyntätutkimus

6 5 Kulutuskysyntätutkimus toteutettiin samalla ohjelmalla kuin tuottajatutkimus ja sen toteutus ajoittui toukokuun loppuun. Sähköinen lomake julkaistiin verkossa ja kyselylinkkiä välitettiin useita eri kanavia käyttäen. Tutkimuksesta myös tiedotettiin Paikallisuutisissa. Kyselyä täydennettiin paperilomakkeilla, ja vastauspisteitä oli Uuraisten kunnan tiloissa. Lisäksi hankevetäjä keräsi vastauksia kevättapahtumassa. Vastausaikaa oli asti. Vastaajien kesken arvottiin herkkukori, missä oli paikallisten tuottajien elintarvikkeita. Herkkukorin voitti Anita Kuosmanen Tikkakoskelta. Vastauksia tuli yhteensä 361, joista paperilomakkeita oli 55. Tutkimukseen vastanneista 34,2 % oli jyväskyläläisiä, 32,2 % uuraislaisia, 7,2 % laukaalaisia ja 26,4 % oli muilta paikkakunnilta. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan liitteessä Opintomatkat

7 6 Esiselvityshankkeen hankesuunnitelmassa kaavailtiin kahta opintomatkaa. Kuitenkin hankkeen käynnistyttyä kävi ilmi, että nämä eivät riittäneet, joten loppujen lopuksi tehtiin kuusi opintomatkaa. Opintomatkoja tehtiin Laukaaseen, lähiruokapuoti Lobeliaan, Jyväskylään Katriinan kaupan myymälöihin, Ahlmanin tilapuotiin Tampereelle, Äänekoskelle suoramyyntiosuuskunta Torppareihin ja suoramyyntiosuuskunta Nestoriin Viitasaarelle. Kohteissa tutustuttiin tuotevalikoimaan, tuotteiden hinnoitteluun ja saatavuuteen sekä markkinointitapoihin. Lisäksi selvitettiin logistiikkaa ja toiminnan yleisiä käytänteitä sekä pohdittiin puotien sijaintia. Muutamassa kohteessa selviteltiin, että onko kuluttajilta tullut toiveita keskisuomalaisten tuotteiden valikoiman lisäämisestä. Lisäksi pohdittiin lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa. Pidempi opintomatka tehtiin pääkaupunkiseudulle ja tälle matkalle osallistui myös hankkeen projektiryhmä. Opintomatkalla tutustuttiin Osuuskunta Oma Maahan, Eat & Joy Oy:hyn ja Heinolan Heila Oy:hyn. Tarkempi kuvamatkaraportti on liitteessä Aikataulu Uuraisten Maalaispuoti esiselvityshanke toteutettiin ajalla Hankkeen toimenpiteet aikataulutettiin niin, että huhtikuussa toteutettiin tuottajatutkimus, toukokuussa kulutuskysyntätutkimus ja tuottajatutkimuksen raportointi. Kesäkuussa tehtiin kulutuskysyntätutkimuksen raportointi. Raportteja opintomatkoilta kirjoitettiin heti matkojen jälkeen. Maksuhakemus ja loppuraportointi tehtiin elokuussa Resurssit Esiselvityshankkeen toteuttaja työskenteli työsuhteessa hankkeen hallinnoijaan. Työsuhde kesti 3 kk ajalla Työaika oli 80 % toimistotyöajasta, ollen 29 h / viikko. Toteuttaja oli Uuraisten kunnan työaikaseurannan piirissä Toteutuksen organisaatio Hankkeen vastuuhenkilö oli Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama. Hankkeen toteutuksesta vastasi hankevetäjä, agrologiopiskelija Satu Linna. Projektiryhmään kuuluivat luonnonvarasihteeri Päivi Laasanen Uuraisten kunnasta, maanviljelijä Pekka Lah-

8 7 tinen Ohra-ahon tilalta ja maanviljelijä Tomi Ahonen Koivurannan tilalta. Lisäksi hankevetäjää ohjeisti lehtori Jaana Auer Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista Kustannukset ja rahoitus Taulukko 1. KUSTANNUSARVIO Kustannuslaji huhtikuu toukokuu kesäkuu yht Henkilöstökulut (palkka, ym) 2021, , , ,29 Matkakulut (250km á 0,45) 112,50 Opintomatka 4 hlö, 1pv 360,00 360,00 Toimistokulut (paperi, posti ym) 101,00 101,00 101,00 303,00 Vuokra, tietokone 50,00 50,00 50,00 150,00 Vuokra, toimitila 11m2 200,00 Vuokra, puhelin 10,00 10,00 10,00 30,00 Matkapuhelinliittymä 30,00 30,00 30,00 90,00 Projektiryhmän matkakulut 3 x 80km 54,00 54,00 Projektiryhmän kokouspalkkiot 100,00 100,00 200,00 yht. 7563,79 90% hanketuki 6807,41 10 % yksit.rah 756,38 Hankkeen kustannusarvio oli 7563,79, josta yksityisen rahoituksen osuus oli 756,38. Yksityisestä rahoitusosuudesta vastasi MTK Uurainen. Hanketukea haettiin ja saatiin Jyväsriihi ry:ltä.

9 8 Kustannukset toteutuivat seuraavasti: Taulukko 2. HANKKEEN KUSTANNUKSET Kustannuslaji huhtikuu toukokuu kesäkuu yht Henkilöstökulut (palkka, ym) 1999, , , ,38 Kotimaan matkakulut yht. 550,57 Vuokra, tietokone 50,00 50,00 50,00 150,00 Vuokra, toimitila 11m2 200,00 Vuokra, puhelin 10,00 10,00 10,00 30,00 Muut kustannukset (mm.posti ja telepalv) 73,44 73,44 73,44 220,32 Projektiryhmän kokouspalkkiot 100,00 100,00 200,00 yht. 7350,27 90% hanketuki 6615,24 10 % yksit.rah 735, Raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeen tekemistä tutkimuksista tehtiin raportit ja ne laitettiin luettaviksi Uuraisten kunnan verkkosivuille. Myös hankkeen loppuraportti tullaan julkaisemaan verkossa syksyn 2012 aikana. Raportit esiteltiin hankkeen infotilaisuudessa. Esiselvityshanke teki lähiopintomatkoja kohdealueen maaseutupuoteihin. Kyseisistä opintomatkoista kirjoitettiin matkaraportit, jotka lähetettiin sähköpostitse hankkeen projektiryhmälle. Pääkaupunkiseudulle suuntautuneelta opintomatkalta laadittiin kuvamatkaraportti, mikä laitettiin luettavaksi Uuraisten kunnanvirastolle ja esiteltiin hankkeen infotilaisuudessa. Kuvamatkaraportti on liitteessä 3. Projektiryhmä, rahoittaja ja hankevetäjän ohjaaja Jaana Auer seurasivat hankkeen edistymistä. Hankevetäjä piti kirjaa päivittäin tehdyistä työtehtävistä ja määritteli kunkin työvaiheen viemän työajan hankkeen käynnistyessä.

10 Tiedotus Hankkeesta tiedotettiin Paikallisuutisissa, Uuraisten kunnan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tiedottamisen tarkoituksena oli herättää kiinnostusta hankkeeseen ja saada kuluttajia vastaamaan hankkeen toteuttamaan kulutuskysyntätutkimukseen. Kuvio 1. Paikallisuutiset

11 Kuvio 2. Kuntatiedote 10

12 Kuvio 3. Paikallisuutiset

13 Toteutusoletukset ja riskit Hanke toteutui oletuksen mukaisesti hyvin, koska esiselvityshankkeen hallinnoijana oli Uuraisten kunta. Hanke sai kunnalta resurssit toteutukseen eli työtilan ja tarvittavat välineet. Riskinä oli, että tutkimuksiin ei saada riittävästi vastauksia ja tämä korostui varsinkin tuottajien kohdalla. Tuottajatutkimus ajoittui viljelijätukien päätukien hakuaikaan. 4.3 Yhteistyökumppanit Uuraisten maalaispuoti esiselvityshankkeen yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Laukaan ja Jyväskylän maaseutuviranomaiset, Jyväskylän Paikallisagenda, Japa ry. Lisäksi arvokasta tietoa saatiin lähiruokapuodeista; Katriinan kauppa ky, Tmi Lobelia, Ahlman säätiö, osuuskunta Oma Maa, Eat and Joy Oy ja Heila Ravintolat Oy. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Tuottajatutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisen suoramyyntipisteen tarjonta, sekä selvittää tuottajien kiinnostusta tuotannon monipuolistamiseen. Koko kohdealueella on yhteensä noin 600 tuottajaa, joista tutkimukseen vastasi 49. Näin ollen vastaukset ovat suuntaa-antavia. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kohdealueen tarjonta on melko yksipuolista, mutta on kuitenkin määrältään ihan kohtuullista. Tarjontaa on paljon biopolttoaineissa, naudanlihassa ja esimerkiksi mehiläistalouden tuotteissa. Osa tuottajista on kiinnostunut suoramyynnistä, ja toivoivat sitä kehitettävän. Haasteena ovat kuitenkin kalliit investoinnit, ajan ja tarvittavien tilojen puute, sekä usein elintarvikelainsäädännön koukerot. Vastaajista hieman alle puolet olisi valmiita lisäämään tuotantoa mm. erikoiskasveihin ja kananmuniin. Lisäksi muutamaa tuottajaa kiinnosti jatkojalostus, mutta kaipaisi apua tuotekehitykseen. Tarkempi raportti löytyy liitteestä 1. Kulutuskysyntätutkimuksella haluttiin kartoittaa mahdollisen suoramyyntipisteen kysyntää sekä kuluttajien ostokäyttäytymistä. Vastaajat tutkimukseen valikoituivat pitkälti niistä kuluttajista, ketkä ovat jo kiinnostuneita lähi- ja luomuruuasta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että laadukkaalla, maukkaalla, kotimaisella ruoalla on nyt kysyntää. Vastaajista lähes kaikki olisivat valmiita lisäämään lähi- ja luomuruoan

14 13 osuutta päivittäistavaraostoksista. Kysyntää on etenkin kananmunissa, kasviksissa, leivässä ja viljoissa sekä maitojalosteissa. Kuluttajien ongelmana hankittaessa lähi- ja luomuruokatuotteita oli se, ettei tuotteita saa omasta lähikaupasta. Tuotevalikoiman suppeus, hankinnan monimutkaisuus sekä kalleus miellettiin myös ongelmiksi. Tarkempi raportti löytyy liitteestä 2. Tutkimusten lisäksi selvitystyöhön haettiin vastauksia opintomatkoilta. Lähiruokapuodeissa kysyntä on samansuuntaista kuin mitä kulutuskysyntätutkimuksen vastauksetkin kertoivat. Puodeista kysytään kotimaisia peruselintarvikkeita, kuten lihaa, kalaa, kananmunia, kasviksia ja viljoja. Hittituotteita ovat kananmunat ja kotimainen valkosipuli. Tämäntyyppisissä puodeissa asioi usein erikoisruokavalioita noudattavia, joten kysyntää on myös erikoistuotteille, kuten tinkimaito (ja siitä jalostetut tuotteet), kasviproteiinit (herne, härkäpapu), erikoiskasvit (hamppu, tattari, nokkonen), sekä mausteet. Lähiruokapuotien tuotevalikoimiin kuuluu aina myös muita tuotteita. Ne on usein valittu ekologisin perustein. Tällaisia tuotteita oli esimerkiksi luomukosmetiikka ja kierrätetyistä materiaaleista valmistetut tuotteet. Lisäksi monessa puodissa oli myynnissä erilaisia käsitöitä, vaatteita, koruja ja lähes kaikki tukeutuivat kahvilapalveluihin ja pitopalveluun. Projektiryhmän kanssa tehdyn opintomatkan kuvaraportti on liitteessä 3. Selvitys lähi- ja luomuruoan sekä biopolttoaineiden kysynnästä ja tarjonnasta esiselvityshankkeen vaikutukset ovat nähtävissä konkreettisesti vasta myöhemmin. Maaseutuyrittäjät eivät pysty lisäämään tarjontaa nopeasti, vaan tuotteiden myyntikuntoon saattaminen voi viedä jopa vuosia. Tuottajilla on nyt kättäpitempää tulevaisuuden suunnitelmia ajatellen. Kuluttajien suunnalta tulleet viestit osoittavat selkeästi sen, että kotimaisia, lähellä tuotettuja tuotteita toivotaan valikoimiin. Uuraisilta suoramyyntipiste puuttuu ja tällaisen pisteen kautta tuotteiden markkinointi voisi olla helpompaa. Vasta muutaman vuoden päästä nähdään, onko alkutuotanto Uuraisilla monipuolistunut ja onko tämän hankkeen tuloksista ollut aidosti hyötyä.

15 14 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Esiselvityshankkeen tulokset antavat suuntaa monenlaisille jatkotoimenpiteille. Moni tuottaja kaipaa apua suoramyynnin ja jatkojalostuksen kehittämiseen. Näiden tulosten pohjalta löytyy mahdollisuuksia useammanlaiseen yritys-, hanke- tai muuhun maaseutuelinkeinojen kehittämistoimintaan. 5.1 Lähiruokapiiri Moni tuottaja (15) oli sitä mieltä, että suoramyynti lähiruokapiirin kautta olisi se paras suoramyyntitapa omille tuotteille. Kuluttajista lähiruokapiiriä piti mieluisimpana ostopaikkana 66 vastaajaa. Viimevuosina Jyväskylän lähiympäristöön on perustettu useita lähiruokapiirejä, mutta Uuraisilta vastaava puuttuu. Toiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen, joten sen kustannukset jäävät alhaisiksi. Vapaaehtoisia on yritetty kartoittaa Uuraisilla, mutta asiaa pitäisi selvittää uudemman kerran. Lähiruokapiirin etuna on myös se, että sen aloittamiskynnys on matala ja tuotteen hinta jää kokonaisuudessaan tuottajalle. Toiminnasta on myös jo valmiit toimintamallit ja niiden kautta saa pieniäkin eriä helposti myyntiin. Lähiruokapiirin ongelmana tuottajien mielestä on logistiikka ja välivarastoinnin puute. Joissakin piireissä vapaaehtoiset ovat varastoineet helposti säilyviä tuotteita. Lisäksi lähiruokapiirien haasteena ovat eläinperäiset tuotteet. Ostomahdollisuus on vain kerran kuussa. 5.2 Uuraisten suoramyyntiosuuskunta Uuraisten naapurikunta Äänekoskella on aktiivista tuottajien suoramyyntitoimintaa. Osuuskunta Torpparit ovat toimineet jo yli kymmenen vuotta. Myös Viitasaarella toimiva suoramyyntiosuuskunta Nestori on jo konkari lähi- ja luomuruoan myyjänä. Molemmissa osuuskunnissa toiminnassa on mukana muitakin yrittäjiä, kuten leipureita, käsityöläisiä ym. Tuusulassa toimiva osuuskunta on taas rakentunut pitkälle yhden luomuviljelijän aktiivisuuteen, ja jäseniä tässä osuuskunnassa on huomattavasti vähemmän kuin Äänekoskella ja Viitasaarella. Osuuskunnan käynnistäminen vaatii aikaa ja perehtymistä, mutta panostus voisi antaa lisäarvoa Uuraisten tuottajille. Tuottajilla itsellään on vapaat kädet konseptin suunnittelussa. Liikkeelle voisi lähteä melko pienin panostuksin, esimerkiksi torimyyntiä kehittämällä ja vaikkapa nettikaupalla. Oma suoramyyntiosuuskunta vaatii

16 15 kuitenkin tuottajilta jo ennestään tiukalla olevaa aikaa ja varmasti myös talkootyöpanosta. Luonnonvara-alan oppilaitoksista tai 4H:lta voisi saada työharjoittelijoita avuksi sekä suunnitteluun, että konkreettiseen myyntityöhön. 5.3 Mukulaari osuuskunta Jyväskylään on perusteilla tuottajien ja kuluttajien yhteinen lähi- ja luomuruokaosuuskunta, mikä pyörittää Palokan lähiruokapiiriä. Toiminnan tarkoituksena on yhteisöllistää tuottajia ja kuluttajia paikallisen ruokaketjun ympärille. Mukulaarissa on jo valmis toimintamalli ja tarvittavat liiketoimintasuunnitelmat ja rahoituslaskelmat ovat tehty. Lisäksi osuuskunnassa on suunniteltu paikallistoimintaa ympäristökuntiin. Jyväskyläkeskeinen myynti- ja markkinointikanava voisi antaa uuraislaisille tuottajille suoran väylän jyväskyläläisille kuluttajille. Jos toiminta laajenee kovin isoksi, niin jääkö uuraislaisille tuottajille toiminnasta konkreetista hyötyä? 5.4 Suoramyynnin kehittäminen tiloilta Tuottajatutkimuksesta kävi ilmi, että tuottajien suosituin suoramyyntitapa on myynti omalta tilalta. Toimintaa kuitenkin usein rajoittaa tarvittavien tilojen puute. Niillä tiloilla, joissa suoramyynti olisi mahdollista, toimintaa voisi kehittää esimerkiksi yhteismarkkinoinnilla ja tuotteistuksen kehittämisellä. Kaupunkilaisilla on selvästi kohonnutta uteliaisuutta maaseutua kohtaan, joten vaihtoehtoja on useita. Nyt pinnalla on toiminnalliset maatilamatkat, minkä voisi toteuttaa vaikka kahden maatilan yhteishankkeena. Myös firmojen tilaisuuksia voisi järjestää maatiloilla tai muita tapahtumamatkoja. Nämä tietenkin vaativat kovasti työpanosta, mutta tällaisiin hankkeisiin voisi saada apua alan oppilaitoksista. 5.5 Jatkojalostuksen ulkoistaminen / tukkukauppa Japa ry:ltä kerrottiin esimerkki Virossa toimivista yhteisökeittiöistä, community kitchen, mitkä olivat osittain hankerahalla toteutettuja. Ideana näissä oli se, että tuottajille vuokrattiin valmiit tilat, missä jatkojalostusta pystyi tekemään. Paikka tarjoaa tarvittavat tilat, laitteet ja koneet. Varsinaisen työn voi tehdä itse. Tällaisissa yhteisökeittiössä voisi tehdä vaikkapa hilloja, marmeladeja, leivonnaisia, mehuja jne. Keittiö voisi hoitaa, tai olla ainakin apuna viranomaistyössä, lupien hakemisessa, tuotteiden varastoinnissa, myynnissä ja markkinoinnissa. Tuotteita tuot-

17 16 taja voisi myydä, joko suoraan omalta tilaltaan, tai yhteisökeittiön kautta vaikkapa ravintoloihin, pikkupuoteihin ja ruokapiireihin. 5.6 Yksityisyrittäjyys Yksityisyrittäjyys on myös yksi vaihtoehto suoramyyntipisteen toteuttamiseksi. Yrittäjä voisi elintarvikkeiden myynnin ohella pyörittää kahvilaa, lähiruokalounasravintolaa, pitopalvelua tai tehdä vaikkapa pienimuotoista jatkojalostusta. Monissa yrittäjäpohjalta toimivissa puodeissa myös tuottajille jää hyötyä, koska kaupan väliporras jää pois. Yrittäjästä itsestä on kiinni, kuinka suurella katteella myy tuotteet eteenpäin. Lopuksi voidaan todeta, että yhteisen lähiruoka-aatteen eteenpäin viemiseksi mikään ei pois sulje näiden vaihtoehtojen yhdistelmiä ja variaatioita! 6 Allekirjoittajat ja päiväys Uuraisilla Juha Valkama Salla Saari Satu Linna Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Hankevetäjä

18 17